Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Raportti | 6.11.2014 Sisältö • Selvityksen tausta ja toteutus • Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä • Yhteenveto tuloksista • • Vaikutukset energiankulutukseen • Vaikutukset päästöihin • Vaikutukset energiankäyttäjiin • Vaikutukset Suomen talouteen • Vaikutukset kauppataseeseen • Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 2 Sisältö • Selvityksen tausta ja toteutus • Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä • Yhteenveto tuloksista • • Vaikutukset energiankulutukseen • Vaikutukset päästöihin • Vaikutukset energiankäyttäjiin • Vaikutukset Suomen talouteen • Vaikutukset kauppataseeseen • Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 3 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) • Suomessa voidaan hyödyntää lämpöpumppuja nykyistä enemmän lämmöntuotannossa niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. • Tämän selvityksen tavoitteena on tuoda esiin taloudelliset ja ilmastolliset vaikutukset, joita syntyy, mikäli erilaisia lämpöpumppuja otetaan käyttöön selvityksessä määritetyn skenaarion mukaisesti. • • Skenaariot tuleville vuosille on laadittu Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n (SULPU) vision pohjalta. • Selvityksessä tarkastellaan nykytilannetta sekä vuosia 2020 ja 2030. Selvityksessä on tarkasteltu olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen lämmitystapamuutoksia. • Uudisrakennusten osalta on esitetty ainoastaan arviot lämpöpumppujen lukumäärän kehityksestä, lämmöntuotannosta sekä pumppujen myynnistä syntyvästä liikevaihdosta. • Tarkastelu kattaa neljä rakennustyyppiluokkaa, jotka on esitetty alla. Nämä kattavat noin 80 % Suomen rakennuskannasta pinta-alan suhteen määritettynä. • Pientalot (ja loma-asunnot) • Rivitalot • Asuinkerrostalot • Liike-, toimisto- ja varastorakennukset 4 Selvityksen tausta ja toteutus (2/2) • • Tarkasteltavat lämpöpumpputeknologiat ovat: • Maalämpöpumput • Ilma-ilmalämpöpumput • Ilma-vesilämpöpumput • Poistoilmalämpöpumput Tarkastelussa on oletettu, että korvattavia lämmitysmuotoja voidaan huoltotoimin käyttää koko tarkastelujakson ajan. Vaihtoehtoisia investointeja muihin lämmitysratkaisuihin kuin lämpöpumpputeknologioihin ei ole otettu huomioon laskennassa. • Selvityksen lähtötietoina on käytetty julkisia lähteitä sekä toimialalta saatuja arvioita. • Laskelmiin liittyvät lähtötiedot ja -oletukset sekä laskentaperiaatteet on dokumentoitu mahdollisimman läpinäkyvästi erillisessä liiteraportissa. 5 Sisältö • Selvityksen tausta ja toteutus • Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä • Yhteenveto tuloksista • • Vaikutukset energiankulutukseen • Vaikutukset päästöihin • Vaikutukset energiankäyttäjiin • Vaikutukset Suomen talouteen • Vaikutukset kauppataseeseen • Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 6 Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Lukumäärän kehittyminen Kuvissa on mukana olemassa oleva rakennuskanta ja vuosina 2015-2030 rakentuva kanta • Olemassa olevien rakennusten osalta tarkastelu kattaa noin 80 % koko Suomen rakennuskannasta pinta-alan suhteen määriteltynä, mikäli loma-asuntoja ei oteta huomioon • 1 800 000 Pumppujen lukumäärä • Pumppujen yhteenlasketut lämmöntuotot 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2014 skaalattuna* koko rakennuskannalle: • Bruttolämmöntuotto 2014: 6 TWh (nettosäästö 4 TWh) • Bruttolämmöntuotto 2020: 12 TWh (nettosäästö 8 TWh)** • MLP skaalattuna* koko rakennuskannalle: • Vuoteen 2020 mennessä: 4 mrd. € • Vuoteen 2030 mennessä: 12 mrd. € UVLP PILP Kumulatiivinen liikevaihto Bruttolämmöntuotto 2030: 22 TWh (nettosäästö 15 TWh)** Pumppujen myynnin yhteenlasketut liikevaihdot ILP 12 000 Miljoonaa euroa • 2030 2020 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2020 MLP 2030 ILP UVLP PILP * Luvut sisältävät olemassa olevan rakennuskannan ja uudisrakennukset. Skaalaus on tehty olemassa olevalle rakennuskannalle olettaen, että tarkastelun ulkopuolelle jätetyt rakennukset vastaavat keskimäärin ominaisuuksiltaan tarkasteltua rakennuskantaa. ** Pumppujen lämmöntuottoja ei voida olemassa olevan rakennuskannan osalta summata suoraan yhteen, sillä näillä korvataan osittain samoja lämmitysmuotoja, jolloin saattaa syntyä päällekkäisiä investointeja ja pumput söisivät toistensa hyötyjä. Esitettyjä tuotantolukuja voidaan pitää tässä teoreettisina maksimiarvoina. 7 Sisältö • Selvityksen tausta ja toteutus • Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä • Yhteenveto tuloksista • • Vaikutukset energiankulutukseen • Vaikutukset päästöihin • Vaikutukset energiankäyttäjiin • Vaikutukset Suomen talouteen • Vaikutukset kauppataseeseen • Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 8 Huomioita tuloksista • Tulokset esitetään tässä kaikkien tarkasteltavien lämpöpumppujen summavaikutuksena vuodelle 2030 - esitettyä muutosta voidaan pitää teoreettisena maksimina • Pumppujen vaikutuksia ei todellisuudessa voida olemassa olevan rakennuskannan osalta summata suoraan yhteen, sillä näillä korvataan osittain samoja lämmitysmuotoja, jolloin saattaa syntyä päällekkäisiä investointeja ja pumput söisivät toistensa hyötyjä • Eri lämpöpumpputeknologioiden vaikutukset vuonna 2020 ja vuonna 2030 on esitetty erillisessä liiteraportissa • Tarkastelu kattaa ainoastaan olemassa olevan rakennuskannan • Mukana noin 80 % koko Suomen olemassa olevasta rakennuskannasta pinta-alan suhteen määriteltynä 9 Vaikutukset energiankulutukseen vuonna 2030 60 • 50 nykytilanteeseen verrattuna 40 TWh Energiankulutus pienenee noin 7 TWh • 30 20 Sähkönkulutus lämmityksessä 10 Primäärienergia (polttoaineet) Suurin osa muutoksesta aiheutuu polttoaineiden käytön vähenemisestä • Sähkön kulutus vähenee hiukan 0 -10 Kulutus 2030, Nettovaikutus Kulutus kaikki nykytilanteessa lämpöpumput mukana 10 Vaikutukset päästöihin vuonna 2030 MtCO2/v 10 • CO2-päästöt pienenevät 8 nykytilanteeseen verrattuna 6 noin 1,6 MtCO2/v 4 Sähkönkulutus 2 Fossiiliset polttoaineet 0 • Suomen päästökauppasektorin ulkopuolinen päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä on 5,2 MtCO2 (vertailutasona vuoden 2005 päästöt) -2 -4 Päästöt 2030, Nettovaikutus Päästöt kaikki nykytilanteessa lämpöpumput mukana 11 Vaikutukset energiankäyttäjiin vuonna 2030 1 000 • 0 Tuet Investointi ja korot M€/v -1 000 Arvonlisäverot -2 000 Kunnossapitokulut -3 000 Valmisteverot Energiankäyttäjien kulut pienenevät nykytilanteeseen verrattuna noin 280 M€/v • Eniten säästöjä syntyy polttoainekuluissa • Suurin menoerä on investointi Polttoaineet, veroton -4 000 Kaukolämpö, veroton Sähkö, veroton -5 000 Kulut nykytilanteessa Kulut 2030, Nettovaikutus kaikki lämpöpumput mukana 12 Vaikutukset valtion talouteen vuonna 2030 2 000 • Valtion tulot pienenevät nykytilanteeseen verrattuna 1 500 noin 210 M€/v M€/v 1 000 Tuet Arvonlisäverot 500 Valmisteverot 0 • Suurin vaikutus on valmisteverotulojen pienemisellä • Myös kotitalousvähennykset ja energiatuki sekä arvonlisävero- Pääomaverot tulojen väheneminen heikentävät Yhteisöverot valtion taloutta Tuloverot -500 Tulot Tulot 2030, Nettovaikutus nykytilanteessa kaikki lämpöpumput mukana 13 Vaikutukset kuntien talouteen vuonna 2030 60 M€/v • Kuntien tulot kasvavat 50 nykytilanteeseen verrattuna 40 noin 12 M€/v Yhteisöverot 30 Tuloverot 20 • Vaikutus syntyy tuloverojen kasvusta • Yhteisöverotulot pysyvät nykytasolla 10 0 -10 Tulot Tulot 2030, Nettovaikutus nykytilanteessa kaikki lämpöpumput mukana 14 Vaikutukset kauppataseeseen vuonna 2030 800 • noin 180 M€/v* 600 • 400 M€/v Kauppataseen alijäämä pienenee Mikäli asennettavilla lämpöpumpuilla saavutettu 200 0 Teknologiatuonti sähköenergiansäästö vähentäisi Tuontipolttoaineet täysmääräisesti tuontisähköä ja Tuontisähkö lisääntyvä sähkönkulutus taas katettaisi tuontisähköllä, pienenisi alijäämä yhteensä noin 190 M€/v -200 -400 Alijäämä Alijäämä 2030, Nettovaikutus nykytilanteessa kaikki lämpöpumput mukana * Laskennassa sähkönkulutuksen vähenemisen aiheuttama sähkön tuonnin väheneminen riippuu Suomessa kulutetun sähkön kotimaisuusasteesta (keskimääräinen kotimaisuusaste oli vuosina 2008-2012 noin 84 %). Tällöin mikäli sähkön tarve vähenee esim. 1 TWh, niin tuonti vähenee 1 TWh * (1-0,84) = 0,16 TWh. 15 Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen vuonna 2030 8 000 • 7 000 htv/v 6 000 M€/v Työllisyys lisääntyy noin 2 700 • 5 000 4 000 Teknologiatoimittaja 3 000 Polttoaineiden jakelu Huoltotoimet 2 000 Pumppujen asentaminen ja huoltotoimet lisäävät työpaikkoja • Polttoaineiden jakelussa työllisyys vähenee hiukan • Tarkastelussa ei ole otettu huomioon muiden lämmitysmuotojen 1 000 mahdollisia korvausinvestointeja 0 -1 000 Työllisyys Työllisyys Nettovaikutus nykytilanteessa 2030, kaikki lämpöpumput mukana 16 Sisältö • Selvityksen tausta ja toteutus • Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä • Yhteenveto tuloksista • • Vaikutukset energiankulutukseen • Vaikutukset päästöihin • Vaikutukset energiankäyttäjiin • Vaikutukset Suomen talouteen • Vaikutukset kauppataseeseen • Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 17 Tulosten tarkastelu • Kaikki tarkastellut lämpöpumput synnyttävät muodostetussa skenaariossa ja tehdyillä lähtöoletuksilla käyttöikänsä aikana taloudellista hyötyä energiankäyttäjille nykytilanteeseen verrattuna • Lämpöpumpuilla voidaan myös vähentää kasvihuonekaasupäästöjä rakennuskannassa • Lämpöpumppuihin siirtyminen parantaa kotimaista työllisyyttä ja palkansaajille ohjautuvat rahavirrat kasvavat • Valtion taloudelle keskeiset suorat vaikutukset ovat etenkin polttoaineiden valmisteverotulojen ja arvonlisäverotulojen vähentyminen sekä kotitalousvähennyksien ja energiatuen vähentämät verotulot • Valtio pystyy verotuksellisilla ratkaisuilla kompensoimaan menetettyjä verotuloja • Kunnat hyötyvät lämpöpumppujen lisääntymisestä etenkin kunnallisverotulojen kasvun kautta • Kauppataseen kokonaisalijäämä pienenee, mikäli lämpöpumput lisääntyvät esitetyn skenaarion mukaisesti • Alla olevassa taulukossa on esitetty eri lämpöpumpputeknologioiden käyttöönoton aiheuttamat muutokset nykytilanteeseen verrattuna vuonna 2030 Muutos nykytilanteeseen verrattuna vuonna 2030 Primääri- energian kulutus (ei sähköä) TWh Sähkön kulutus Energian Valtio ja Kauppataseen Kotimaan käyttäjät kunnat alijäämä työllisyys MtCO2/v M€/v M€/v M€/v htv/v CO2-päästöt lämmityksessä TWh Maalämpö -4,7 0,0 -1,1 +201 -134 -144 +1 707 Ilma-ilma -0,5 -0,7 -0,2 +50 -47 +9 +605 Ilma-vesi -1,3 +0,3 -0,2 +21 -14 -41 +338 Poistoilma -0,2 0,0 0,0 +6 -4 -6 +67 18 Our Clients Make the World Safer and Cleaner. www.gaia.fi Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210 FINLAND – SWITZERLAND – CHINA – ETHIOPIA – ARGENTINA