Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri
Ty yöolo osuhtteet ja j ty yösuo ojelu un ha allinta amen nette elyt toiimipa aikoiittain n eri aloillla Työ ösuojeluhallin nnon Valmeri V -kysely yjen ja Halm meri-ta arkastu usten tulokse et 2002 - 2009 9 Heikki Laitinen, Erkki Yrjän nheikki TYÖ ÖSUOJELUHA ALLINT TO Työsu uojelujulkaiisuja 93 Julkaisija Työsuojeluhallinto Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri aloilla. Työsuojeluhallinnon Valmerikyselyjen ja Halmeri-tarkastusten tulokset 2002 - 2009 Heikki Laitinen, 3T Ratkaisut Oy Erkki Yrjänheikki, Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto ISBN 978-952-479-096-3 ISSN 1455-4011 Tampere 2010 Sisällysluettelo OSA 1. Raportin aineiston ja tulosten yleiskuvaus ..............................................................................7 1. Johdanto ...........................................................................................................................................7 2. Valmeri –kyselyjen tulokset 2002-2009 ..........................................................................................8 2.1. Valmeri -aineisto ja menetelmät ..................................................................................... 8 2.2. Työolot eri vuosina........................................................................................................ 12 2.3. Työpaikan koko ja työolot............................................................................................. 12 2.4. Työolot päätoimialoilla ................................................................................................. 15 2.5. Työolojen vaihtelu eri työpaikoilla ............................................................................... 18 3. Halmeri –tarkastusten tulokset vv. 2006-2009 ...............................................................................21 3.1. Aineisto ja menetelmät .................................................................................................. 21 3.2. Työsuojelun hallinta eri vuosina ................................................................................... 24 3.3. Työpaikan koko ja työsuojelun hallinta ........................................................................ 24 3.4. Työsuojelun hallinta päätoimialoilla ............................................................................. 25 3.5. Työsuojelun hallinnan vaihtelu eri työpaikoilla ............................................................ 27 3.6. Halmeri tarkastuksilla arvioidut vaara- ja kuormitustekijät .......................................... 29 OSA 2. Toimialakohtaiset kuvat ja -taulukot .....................................................................................31 Johdanto ............................................................................................................................... 31 Kuvat 1. a ja b. Teollisuuden työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 165 .....................................................................................................32 Taulukko 1. Teollisuuden työolot kysymyksittäin .............................................................................33 Kuvat 2. a ja b. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus (TOL=45), työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 38 .......................................................................................................34 Kuvat 3. a ja b. Tukkukaupan (TOL=46) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 105 .......................................................................................36 Taulukko 3. Tukkukaupan työolot kysymyksittäin ............................................................................37 Kuvat 4. a ja b. Vähittäiskaupan (TOL=47) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 109 .......................................................................................38 Taulukko 4. Vähittäiskaupan työolot kysymyksittäin ........................................................................39 Kuvat 5. a ja b. Kuljetus ja varastointi (TOL=H) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 35 ...........................................................40 Taulukko 5. Kuljetus ja varastointi, työolot kysymyksittäin .............................................................41 Kuvat 6. a ja b. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (TOL=I) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 53 ...........................................................42 Taulukko 6. Majoitus ja ravitsemistoiminta, työolot kysymyksittäin ................................................43 Kuvat 7. a ja b. Informaatio ja viestintä (TOL=J) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 50 ...........................................................44 Taulukko 7. Informaatio ja viestintä, työolot kysymyksittäin ...........................................................45 3 Kuvat 8. a ja b. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan (TOL=K) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 47 ...........................................................46 Taulukko 8. Rahoitus- ja vakuutustoiminta, työolot kysymyksittäin.................................................47 Kuvat 9. a ja b. Julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen (TOL=O) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 265.................................................................................................................................................48 Taulukko 9. Julkinen hallinto, työolot kysymyksittäin ......................................................................49 Kuvat 10. a ja b. Koulutuksen (TOL=P) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 122 .......................................................................................50 Taulukko 10. Koulutus, työolot kysymyksittäin ................................................................................51 Kuvat 11. a ja b. Terveyspalveluiden (TOL=86) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 105 .........................................................52 Taulukko 11. Terveyspalvelut, työolot kysymyksittäin .....................................................................53 Kuvat 12. a ja b. Sosiaalihuollon laitospalveluiden (TOL=87) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 204 .........................................................54 Taulukko 12. Sosiaalihuollon laitospalvelut, työolot kysymyksittäin ...............................................55 Kuvat 13. a ja b. Sosiaalihuollon avopalveluiden (TOL=88) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 137 .........................................................56 Taulukko 13. Sosiaalihuollon avopalvelut, työolot kysymyksittäin ..................................................57 Kuvat 14. a ja b. Seurakuntien ja uskonnollisten järjestöjen (TOL=94910) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= 85 ..................................58 Taulukko 14. Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt, työolot kysymyksittäin ...................................59 Kuvat 15. a ja b. Teollisuuden työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n=766 ........60 Taulukko 15. Teollisuuden työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ........................................61 Kuvat 16. a ja b. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n=103 ....................................................................................................................62 Taulukko 16. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .....................................................................................................................................63 Kuvat 17. a ja b. Sahatavaran ym. valmistus (TOL=16), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n=61 ......................................................................................................................64 Taulukko 17. Sahatavaran ym valmistus (TOL=16), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .....................................................................................................................................65 Kuvat 18. a ja b. Kumituotteiden ym. valmistus (TOL=22), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n=50 ........................................................................................................66 Taulukko 18. Kumituotteiden ym valmistus (TOL=22), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .....................................................................................................................................67 Kuvat 19. a ja b. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n=174 ....................................................................................................................68 Taulukko 19. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .....................................................................................................................................69 Kuvat 20. a ja b. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n=93 .................................................................................70 4 Taulukko 20. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain........................................................................................................71 Kuvat 21. a ja b. Rakentamisen (TOL=F), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 248 ..................................................................................................................................72 Taulukko 21. Rakentamisen työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ......................................73 Kuvat 22. a ja b. Tukku- ja vähittäiskaupan (TOL=G) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= 490 ...................................................................................................................74 Taulukko 22. Tukku- ja vähittäiskaupan työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ...................75 Kuvat 23. a ja b. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 43 ................................................................................76 Taulukko 23. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain........................................................................................................77 Kuvat 24. a ja b. Tukkukauppa (TOL=46), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 63 ....................................................................................................................................78 Taulukko 24. Tukkukauppa (TOL=46), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ....................79 Kuvat 25. a ja b. Vähittäiskauppa (TOL=47), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 382 ..................................................................................................................................80 Taulukko 25. Vähittäiskauppa (TOL=47), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ................81 Kuvat 26. a ja b. Kuljetus ja varastointi (TOL=H) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= 131 ...................................................................................................................82 Taulukko 26. Kuljetus ja varastointi (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .......83 Kuvat 27. a ja b. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 160 .....................................................................................................84 Taulukko 27. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .....................................................................................................................................85 Kuvat 28. a ja b. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 100 .....................................................................................................86 Taulukko 28. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .....................................................................................................................................87 Kuvat 29. a ja b. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=O) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 157 ........................................................88 Taulukko 29. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ....................................................................................89 Kuvat 30. a ja b. Koulutus (TOL=P) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 118.................................................................................................................................................90 Taulukko 30. Koulutus (TOL=P), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .............................91 Kuvat 31. a ja b. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOL=Q) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= 537 ...................................................................................................................92 Taulukko 31. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOP=Q), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .....................................................................................................................................93 Kuvat 32. a ja b. Terveyspalvelut (TOL=86) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 96 ....................................................................................................................................94 5 Taulukko 32. Terveyspalvelut (TOL=86), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain ................95 Kuvat 33. a ja b. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= 244 .....................................................................................................96 Taulukko 33. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .....................................................................................................................................97 Kuvat 33. a ja b. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= 170 ...................................................................................................................98 Taulukko 33. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain .....................................................................................................................................99 Liite 1. Valmeri -kyselyn käyttöohjeet .............................................................................................100 Liite 2. Valmeri kyselylomake .........................................................................................................104 Liite 3 Halmeri -tarkastuksen ohje ja lomake ..................................................................................106 6 OSA 1. Raportin aineiston ja tulosten yleiskuvaus 1. Johdanto Työsuojelun keskeisiä ongelmia on työolojen tason mittaaminen ennen vaara- ja kuormitustekijöistä aiheutuvien sairauksien ja tapaturmien syntyä. Perinteisesti on käytetty yhtä tai harvoja tekijöitä mittaavia teknisiä mittalaitteita, kuten melumittari ja ilman epäpuhtauksien mittalaitteet. Niiden avulla kokonaiskäsityksen muodostaminen työpaikan työolosuhteista on suhteellisen suurtöistä ja kallista. Työsuojeluhallinto käynnisti 1990-luvun alkupuolella hankkeita, joiden tavoitteena oli oman toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ja parantaminen. Tavoitteena on ollut laatia kentällä helppokäyttöiset ja samalla riittävän luotettavat ja menetelmät, joilla voi mitata työolosuhteita ja työturvallisuuden hallintaa sekä niiden kehitystä työpaikkakohtaisesti, toimialoittain, työsuojelupiireittäin ja valtakunnallisesti. Menetelmien tuli soveltua laajasti eri toimialoille sekä tarkastajien että työpaikkojen omaan käyttöön. Tavoitteena oli myös lisätä tarkastustoiminnan tasalaatuisuutta ja läpinäkyvyyttä. Työpaikoille oli tarkoitus menetelmien avulla tarjota luotettavaa bencmark-vertailutietoa, joka auttaa niitä kehittämään omaa toimintaansa. Aluksi hankkeissa kehitettiin fyysisiä työolosuhteita koskevia standardoituja havainnointiin perustuvia tarkastusmenetelmiä. Niitä olivat talonrakennusalan TR-mittari, maa- ja vesirakennusalan MVR-mittari sekä teollisuuden Elmeri –menetelmä (kuva 1). Havainnointi sopii huonosti psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointiin ja mittaamiseen. Siksi kehitettiin 2000 -luvun alussa Valmeri –kyselymenetelmä, jonka 18 kysymyksestä puolet koskee psykososiaalista kuormitusta ja loput tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä fyysistä työympäristöä. Turvallisuusjohtamisen tasoa selvittävä Halmeri menetelmä kehitettiin yhteistyössä eri työsuojelupiirien kanssa vuosina 2004–2005. Käyttöohjetta kysymyskohtaisine soveltamisohjeineen muokattiin piirikohtaisissa koulutuksissa vuosina 2006-2007. Koulutuksen yhteydessä kehitettiin menetelmästä myös pienten työpaikkojen supistettu versio Kehitetyt standardoidut tarkastusmenetelmät täydentävät työsuojeluhallinnon käytössä olevaa keinovalikoimaa. Niiden tehokas käyttö edellytti myös soveltuvaa olosuhdetietojärjestelmää, joka otettiin käyttöön vuonna 2006. Standardoitujen tarkastusmenetelmien keskeiset hyödyt ovat seuraavat: • tarkastusten tasalaatuisuus, koulutetut tarkastajat arvioivat työpaikkoja yhtenäisillä kriteereillä ja säännöllinen kalibrointikoulutus pitää yhtenäisyyttä yllä • tarkastusten läpinäkyvyys, työpaikat tietävät mitä niiltä vaaditaan ja ne voivat käyttää samaa menetelmää myös itse • hallinto ja työpaikat saavat luotettavaa vertailutietoa kehittämisen tueksi Pisimpään käytössä olleet TR-mittari, MVR-mittari ja Elmeri on otettu laajasti käyttöön työpaikoilla. Niitä molempia on käytetty menestyksellisesti myös toimialakohtaisten kilpailuiden mittarina. Niistä on kilpailujen yhteydessä jo aiemmin julkaistu tilastotietoa. Tässä tilastoraportissa julkaistaan vuoden 2009 loppuun mennessä kertynyt Valmeri kyselyiden ja Halmeri -tarkastusten aineisto. 7 Hallinnon työolosuhdemittarit Halmeri Turvallisuusjohtaminen Tr-mittari, MVR-mittari, Elmeri+, Näppärä, Valmeri Kysely, Valmeri Haastattelu tapaturmat, vammapoissaolot, sairaspoissaolot Vakavat terveyshaitat Fyysinen työympäristö Työvälineet ja -menetelmät, Työskentelytavat, Psykososiaalinen työympäristö Vaaratilanteet Turvallisuusjohtamisen malli 4 Lievät terveyshaitat Kuva 1. Yksinkertainen turvallisuusjohtamisen malli ja hallinnon työolosuhdemittarit 2. Valmeri –kyselyjen tulokset 2002-2009 2.1. Valmeri -aineisto ja menetelmät Valmeri -kyselyssä tarkastaja pyytää edustavaa otosta (5-25 henkeä työpaikan koosta riippuen) työntekijöistä täyttämään kyselylomakkeen (Valmeri –kyselyn käyttöohje liitteenä 1). Kysyttäviä asioita on 18 ja vastausvaihtoehtoja on viisi (asia on erittäin hyvin – asia on erittäin huonosti) (kyselylomake liitteenä 2). Kysymyksistä puolet koskee psykososiaalista kuormitusta ja loput tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä fyysistä työympäristöä. Kysymykset laadittiin niin, että ne soveltuvat kaikille aloille. Valmeri kyselyyn vastaa työpaikalla vain pieni, mutta mahdollisimman edustava otos henkilöstöstä. Se on tarkastajan ja hallinnon väline, eikä korvaa työpaikan omia koko henkilöstölle suunnattuja henkilöstökyselyitä. Menetelmällä tarkastaja saa valvontatyötään varten tietoa henkilöstön työolosuhteita koskevista mielipiteistä. Työpaikan tuloksia voi myös verrata saman alan muiden työpaikkojen tuloksiin käyttäen hyväksi hallinnon omaa työolosuhdetietojärjestelmää. Tarkastajalle saa näin ”kättä pitempää” vaikeana pidettyyn psykososiaalisten työolosuhteiden valvontaan. Hallinnolle se antaa tietoa eri alojen tilanteesta ja kehityksestä sekä vaihtelusta yritysten välillä. Tässä tilastoraportissa julkaistaan vuosina 2002-2009 kerätty laaja ja ainutlaatuinen kyselyaineisto. Aineiston ainutlaatuisuus perustuu tiedon työpaikkakohtaisuuteen. Kaikissa muissa Suomessa tehtävissä julkisissa työolokyselyissä (esimerkiksi Tilastokeskuksen Työolobarometri, Työterveyslaitoksen Työ ja Terveys haastattelututkimus) kysely kohdistetaan väestöotokseen. Siksi niiden tuloksista voidaan saada vain toimialakohtaisia keskiarvotietoja. Valmeri-kyselystä saadaan sen lisäksi tietoa työolosuhteiden vaihtelusta eri työpaikoilla. Samoin saadaan seurantatietoa työolojen kehittymisestä ja valvontatoimien vaikuttavuudesta. Tiedolla on käyttöä myös työpaikoilla. Työpaikka voi verrata omia tuloksiaan alan parhaisiin työpaikkoihin ja asettaa sen perusteella tavoitteita kehittämiselle. 8 Maantieteellisesti aineisto painottuu voimakkaasti Uudellemaalle. Työsuojelupiireittäin tehtyjen Valmeri-kyselyjen määrät ovat seuraavat: Uusimaa Itä-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Suomi Kaakkois-Suomi 1437 81 23 14 8 Vuodesta 2002 lähtien vuoden 2009 loppuun menetelmää on käytetty yhteensä 1 563 työpaikalla, jotka edustavat kaikkia päätoimialoja lukuun ottamatta maataloutta, kaivostoimintaa ja työnantajina toimivia kotitalouksia (taulukko 1). Eniten aineistoa on terveys- ja sosiaalipalveluista, julkisesta hallinnosta, kaupan alalta, teollisuudesta ja koulutusalalta. Eri vuosina aineisto on painottunut jossain määrin eri toimialoille. Aineiston jakautuminen toimialan ja työpaikan henkilöstön määrän mukaan on esitetty taulukossa 2. Eniten on 20-49 hengen työpaikkoja ja toiseksi eniten sitäkin pienempiä alle 20 hengen työpaikkoja. Kuitenkin mukana on myös toista sataa yli 250 hengen työpaikkaa. Valmeri-kyselyyn osallistuneilla työpaikoilla on ollut henkilöstöä keskimäärin 96 henkilöä, joista kyselyyn on vastannut keskimäärin 18 henkilöä. Kyselyyn on vastannut vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä 28 382 henkilöä (taulukko 3). Taulukko 1. Työpaikkojen määrä eri vuosina päätoimialoittain 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 kaikki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 5 0 9 0 17 0 15 0 68 0 31 0 18 0 165 E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 0 0 0 0 0 1 1 0 2 F rakentaminen 0 0 0 1 0 3 0 0 4 0 0 15 13 21 49 70 84 252 0 0 12 0 0 0 0 14 0 0 0 0 14 2 0 3 0 4 2 0 1 0 1 0 1 6 4 2 42 2 12 27 0 1 0 13 22 3 0 0 35 53 50 47 3 0 3 1 3 0 2 1 1 11 0 0 1 0 0 3 7 0 11 0 8 36 59 45 36 64 17 265 0 0 0 0 19 0 31 33 23 30 53 25 25 63 22 6 56 14 29 111 1 1 111 12 122 446 97 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 49 165 210 194 294 355 282 1 563 A maatalous, metsätalous ja kalatalous B kaivostoiminta ja louhinta C teollisuus G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta L kiinteistöalan toiminta M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N hallinto- ja tukipalvelutoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta T kotitalouksien toiminta työnantajina kaikki 9 Taulukko 2. Työpaikat koon mukaan päätoimialoittain 1 1-19 19 2 20-49 46 E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 0 1 1 F rakentaminen 0 0 42 C teollisuus G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta L kiinteistöalan toiminta M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N hallinto- ja tukipalvelutoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta kaikki, kpl osuus kaikista, % 3 4 50-99 100-249 41 28 5 25018 6 ei tietoa 13 0 0 0 2 0 2 0 2 4 93 44 26 13 34 252 8 17 2 10 0 4 24 11 12 3 5 11 10 8 0 6 0 6 8 0 4 0 2 9 0 8 1 19 0 0 35 53 50 47 3 1 1 4 0 2 3 11 1 5 2 0 1 2 11 36 98 45 45 32 9 265 12 148 21 317 20 53 177 44 572 37 37 45 10 263 17 6 22 5 154 10 2 23 2 108 7 12 31 15 149 10 122 446 97 1 563 100 kaikki 165 Taulukko 3. Kyselyn vastaajien määrä sekä työpaikkojen määrä ja koko päätoimialoittain vastaajia koskevat tiedot C teollisuus G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta muu kaikki työpaikkoja kpl 165 252 vastaajia / työpaikka keskiarvo 26 15 vastaajia yhteensä 4333 3876 työpaikkoja koskevat tiedot henkilöstön henkilöstön määrä määrä keskiarvo yhteensä 118 17907 75 16379 35 21 723 98 2650 53 50 13 12 692 614 33 110 1693 3395 47 265 17 20 777 5260 155 118 7279 30321 122 446 14 19 1754 8318 57 105 6287 43382 97 31 15 19 1451 584 46 102 3808 2449 1563 18 28382 96 135552 10 Raportissa tarkastellaan ensin kyselytulosten vaihtelua vuosittain vuodesta 2002 vuoteen 2009. Sitten tarkastellaan työpaikan koon ja päätoimialan vaikutusta tuloksiin. Raportin osassa 2 esitetään tulokset yksityiskohtaisesti päätoimialoilla, ja joillakin alatoimialoilla, joilla aineistoa on ollut riittävästi. Aineiston analyysia varten laskettiin ensin työpaikkakohtaisesti kunkin kysymyksen vastausten keskiarvot. Näin saatiin raportin tekoa varten perustaulukko, jossa kukin työpaikka on omalla rivillään ja sarakkeilla ovat työpaikan taustatiedot ja Valmeri-kyselyn 18 kysymyksen vastauskeskiarvot. Tuloksia on esitetty eri tasoilla seuraavasti: • kaikkien kysymysten vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat • fyysistä työympäristöä koskevien viiden kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat, • tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta koskevien neljän kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat, • psykososiaalista kuormitusta koskevien yhdeksän kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat • 18 yksittäisen kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat. Työpaikkojen tulosten jakaumia esitetään eri kohdissa raporttia kolmella eri tavalla: • • • keskihajonta; noin kaksi kolmasosaa työpaikoista sijaitsee keskihajonnan päässä keskiarvosta kvartiilijakauma; työpaikat jaettu vastauskeskiarvon mukaan neljään yhtä suureen ryhmään parhaista heikoimpiin ja tuloksena esitetään näiden ryhmien rajat pylväsdiagrammi; työpaikkojen määrä ja prosenttiosuus pylväsesityksenä, jossa kukin pylväs esittää 0,5 yksikköä vastausasteikolla. 11 2.2. Työolot eri vuosina Koko aineistossa kaikkien kysymysten keskiarvo on 3,6 (taulukko 4). Asteikossa 3 on neutraali ja sitä parempi tulos kertoo suhteellisesta tyytyväisyydestä työolosuhteisiin. Tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen koetaan olleen parhaalla tolalla ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden heikoimmalla tolalla, joskin erot työolojen eri osa-alueiden välillä ovat pienet. Vuositasolla kyselyn tulokset ovat vaihdelleet melko vähän, eikä ole havaittavissa selvää trendiä (taulukko 4). Mahdollisen muutostrendin tarkastelua vaikeuttaa päätoimialojen erilainen painotus eri vuosina. Myös päätoimialojen sisällä kyselyt ovat voineet kohdistua erityyppisille työpaikoille eri vuosina. Aineistossa ei ole riittävästi samalla työpaikalla eri vuosina toistettuja kyselyitä, jotta niiden perusteella voisi tehdä johtopäätöksiä työpaikkakohtaisten valvontatoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Taulukko 4. Vastauskeskiarvot kuormitustekijäryhmittäin vuosina 2002-2009 Vuosi 2002, n=14 2003, n=49 2004, n=165 2005, n=210 2006n n=194 2007, n=293 2008, n=355 2009, n=282 kaikki, n=1563 Fyysinen työympäristö 3,953 3,605 3,756 3,634 3,61 3,577 3,575 3,555 3,607 Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus 4,038 3,736 3,877 3,717 3,676 3,585 3,574 3,546 3,644 Psykososiaalinen kuormitus Kysymykset yhteensä 3,785 3,553 3,635 3,583 3,584 3,584 3,573 3,573 3,586 3,926 3,631 3,756 3,645 3,623 3,582 3,574 3,558 3,612 2.3. Työpaikan koko ja työolot Työpaikan henkilöstön määrän yhteyttä koettuihin työoloihin selvitettiin päätoimialoilla, joilla oli aineistoa yli 150 työpaikalta. Henkilöstön määrän mukaan työpaikat jaettiin viiteen luokkaan, (kuvat 1-5). Kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta julkista hallintoa työolot koettiin parhaiksi kaikkein pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla (kuvat 1-5). Julkisessa hallinnossa suurimpien yli 249 hengen työpaikkojen olot koettiin hieman paremmiksi kuin pienimpien työpaikkojen. Teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa henkilöstö kokee työolot heikoimmiksi 20-99 hengen työpaikoilla. Tukku- ja vähittäiskaupassa sekä Sosiaali- ja terveyspalveluissa heikoimmiksi työolot taas koettiin yli sadan hengen työpaikoilla. Erot ovat pienet, mutta tulokset osoittavat johdonmukaisesti työntekijöiden olevan työoloihinsa tyytyväisimpiä pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla. 12 Kuva 1. Työolojen vaarav ja kuorrmitustekijätt työpaikan koon k mukaann, vastausten keskiarvo jaa keskihajonta, kaikki työpaikat, n= =1563 (kokooluokat: 1=1--19, 2=20-499, 3=50-99, 44=100-249, 5= 5 yli 249) Kuva 2. Teollisuudenn työolojen vaarav ja kuoormitustekijäät työpaikan koon k mukaann, vastausten n keskiarvvo ja keskihajjonta, n=1522 (kokoluokaat: 1=1-19, 2= =20-49, 3=500-99, 4=100--249, 5= yli 249) 13 Kuva3. TukkuT ja väähittäiskaupaan työolojen vaarav ja kuo ormitustekijäät työpaikan kkoon mukaan n, vastausteen keskiarvoo ja keskihajoonta, n=218 (kokoluokat: ( : 1=1-19, 2=220-49, 3=50-99, 4=100-2 249, 5= yli 249,)) Kuva 4. Julkisen halllinnon työoloojen vaara- ja kuormitusttekijät työpaikan koon m mukaan, vastaausten keskiarvvo ja keskihajjonta, n=2566 (kokoluokaat: 1=1-19, 2= =20-49, 3=500-99, 4=100--249, 5= yli 249) 14 Kuva 5. Terveys- ja sosiaalipalveelujen työoloojen vaara- jaa kuormitusteekijät työpaikan koon mu ukaan, vastausteen keskiarvoo ja keskihajoonta, n=415 (kokoluokat: ( : 1=1-19, 2=220-49, 3=50-99, 4=100-2 249, 5= yli 249) Ty päätoimia aloilla 2.4. Työolot Fyysineen työympärristö on koeettu parhaakksi toimialoiilla informaaatio ja viesttintä sekä raahoitusja vakuuutustoimintaa. Heikoimm maksi se onn koettu toim mialoilla teoollisuus, kulljetus ja varrastointi sekä terrveys- ja sossiaalipalveluut (taulukkoo 6 ja kuva 6). Tuki- jaa liikuntaelinnten kuorm mitus on koetttu olevan parhaalla p tassolla toimiaaloilla inform maatio ja viestiintä sekä rahhoitus- ja vaakuutustoim minta. Rasitttavimmaksii kuormitus on koettu toimialooilla teollisuuus, kuljetus ja varastointi, majoitu us- ja ravitssemistoiminnta sekä terv veys- ja sosiaalippalvelut (taaulukko 6 jaa kuva 7). Psykosoosiaalinen kuormitus k onn koettu oleevan parhaaalla tasolla tooimialoilla informaatio o ja viestintää sekä rahoiitus- ja vakuuutustoiminnta. Rasittav vimmaksi see on koettu toimialalla terveysja sosiaaalipalvelut (taulukko ( 6 ja kuva 8). Psykososiiaalisen kuoormituksen eerot eri toim mialojen välillä ovat o pienem mmät kuin fyyysisen työyympäristön ja tuki- ja liiikuntaelintten kuormitu uksen erot. Kaikki kysymykset k t huomioideen työolojenn on koettu olevan parhhaalla tasollla toimialoillla informaaatio ja viesttintä sekä raahoitus- ja vakuutustoi v iminta. Heikkoimmiksi nne on koettu u toimialooilla teollisuuus, kuljetus ja varastointi sekä terrveys- ja sosiaalipalvellut (taulukko o 6 ja kuva 9). 15 mittäin eri toimialoilla Taulukkko 6. Vastauuskeskiarvoot kuormitusstekijäryhm työpaikkkoja nen fyysin työympä äristö tukki- ja liikunta aelinten kuorrmitus p psykosossiaalinen ku uormitus kaikki ysymykset ky C teollissuus 165 3,32 2 3,22 3,59 3,38 G tukku ja vähittäiska auppa; ajoneuvojen korjaus k moottoria 252 3,70 0 3,48 3,64 3,61 H kuljetu us ja varastoin nti 35 3,32 2 3,41 3,59 3,44 I majoitu us- ja ravitsem mistoiminta 53 3,72 2 3,39 3,65 3,59 J inform maatio ja viestin ntä 50 4,12 2 4 4,3 3,87 4,1 K rahoitus- ja vakuutu ustoiminta 47 4,04 4 4,18 3,87 4,03 O julkine en hallinto ja maanpuolustu m us; pakolline en sosiaalivaku uutus 265 3,76 6 3,96 3,58 3,77 P kouluttus 122 3,61 3,95 3,68 3,75 Q terveyys- ja sosiaalip palvelut 446 3,41 3,48 3,45 3,45 S muu palvelutoiminta p a 97 3,83 3 3,92 3,6 3,78 muu 31 3,86 6 3,76 3,63 3,75 kaikki 1563 3 3,61 3,64 3,59 3,61 Kuva 6.. Fyysinen työympärist t tö, vastauskkeskiarvo ja keskihajonnta eri toimiaaloilla 16 Kuva 7.. Tuki- ja liiikuntaelinteen kuormituus, vastauskeeskiarvo ja keskihajontta eri toimiaaloilla vo ja keskihhajonta eri ttoimialoilla Kuva 8.. Psykososiaaalinen kuoormitus, vasttauskeskiarv 17 Kuva 9.. Kaikki kyssymykset, vastauskeski v iarvo ja kesskihajonta eri toimialoilla 2.5. Työolojen Ty n vaihtelu u eri työp paikoilla a oksi 4 Työpaikkkojen välilllä on suurett erot. Parass neljännes työpaikoista saa vastauuskeskiarvo 4,8 vasttausasteikonn ollessa yhdestä (heikooin) viiteen (paras). Heeikoin neljännnes sijoittu uu vastaavaasti välille 2,3 2 – 3,3 (kuuva 10). n raportin ossassa 2 esiteetyt Osin vaaihtelua selitttää työpaikkan toimialaa. Kuitenkin toimialaakohtaiset tiiedot osoittaavat saman toimialankiin työpaikkoojen välisett suuret erott. Työpaikkkojen välisset erot ovattkin selvästii suuremmaat kuin toim mialojen väliiset erot. Fyysisen työympärristön ja psyykososiaalissten kuormittustekijöideen osalta työöpaikat jakaautuvat normaallin jakaumaan tavoin ja eniten työppaikkoja on välillä 3,5 - 4. Tuki- jaa liikuntaelinnten kuorm mituksen suhhteen työpaiikkojen jakaauma on vinno ja hajonta suuremppi kuin muissa työoloteekijöissä, enniten työpaiikkoja on väälillä 4 – 4,55. Näitä ergonom misesti hyviiä työpaikkooja on erityiisesti aloillaa informaatiio ja viestinntä sekä raho oitus ja vakuutuustoiminta. Toisaalta läähes 20 % työpaikoista t a on alle kollmosen tasoon (kuva 11)), näitä työpaikkkoja on erittyisesti teolllisuuden sekkä terveys- ja j sosiaalipalvelujen pääätoimialoilla. myksistä parrhaat arvosaanat saivat väkivallan v u uhkaa ja häiirintää sekä Yksittäiisistä kysym työvälinneiden tarkooituksenmukkaisuutta jaa turvallisuu utta koskevaat kysymyksset (Taulukk ko 7). Heikoim mman arvossanan saivatt työympäristön lämpöo olosuhteet sekä s työn suujuvuus ilm man häiritsevvää etsiskellyä, keskeyttyksiä ja odootuksia. 18 Kuva 100. Työpaikkoj ojen jakautum minen neljäsoosiin vastauskeskiarvon mukaan m kuormituustekijäryhm mittäin, kaikkki työpaikat, n= n 1563 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista Kuva 11. Työpaikkoj ojen jakaumaa vastauskeskkiarvon mukaaan kuormituustekijäryhm mittäin, kaikki työpaikaat, n= 1563 (vvasemmalla pystyakselillla työpaikkojjen lukumääärä ja oikeallaa prosenttijak kauma) 19 Taulukko 7. Kysymyskohtaiset tulokset, kaikki työpaikat, n=1563 Kaikki, n=1563 1 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 3,904 0,510 1,600 5,000 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,643 0,688 1,207 5,000 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,678 0,711 1,400 5,000 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 3,106 0,655 1,111 5,000 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 3,706 0,707 1,444 5,000 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,477 0,566 1,517 5,000 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,523 0,705 1,286 5,000 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 3,735 0,751 1,448 5,000 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 3,841 0,684 1,000 5,000 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 3,148 0,529 1,583 4,857 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,300 0,549 1,393 5,000 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,455 0,502 1,429 5,000 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,567 0,471 1,600 5,000 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,338 0,556 1,400 4,909 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,763 0,543 1,500 5,000 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,525 0,532 1,625 5,000 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,112 0,643 1,714 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 4,072 0,531 1,600 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,612 0,453 2,057 4,760 6 9 20 3. Halmeri –tarkastusten tulokset vv. 2006-2009 3.1. Aineisto ja menetelmät Halmeri -menetelmä on tehty työturvallisuuslain mukaisten turvallisuusjohtamismenettelyjen valvontaa varten. Menetelmä kattaa pääpiirteet työturvallisuuslain sisältämistä seikoista. Sitä ei ole tarkoitettu pykäläkohtaisen valvonnan välineeksi, vaan antamaan kokonaiskuva työpaikan työsuojelun hallinnan tilasta toistettavan menetelmän avulla. Työpaikkatarkastuksissa tarkastaja ratkaisee menetelmässä kuvattujen osa-alueiden kunnossa olon tai korjaamistarpeen. Kunnossa olevista osioista muodostuu indeksi, jonka avulla työpaikkojen turvallisuuden hallintaa ja sen kehittymistä voidaan vertailla. Lainvastaisista tilanteista työpaikalle annetaan indeksin lisäksi toimintaohjeet, kehotukset ja neuvot valvontalain mukaisesti. (Halmeri –kyselyn käyttöohje liitteenä). Turvallisuusjohtamisen tarkastusmenetelmien yhtenä ongelmana on varmistaa, että asiat ovat käytännössä siinä kunnossa kuin niiden kerrotaan olevan ja miten ne asiakirjojen mukaan ovat. Halmeri- menetelmässä tätä varmistetaan kahdella tavalla: 1) Tarkastaja puhuttaa työpaikalla sekä työnantajan edustajaa (yleensä työsuojelupäällikkö), että työntekijöiden edustajaa (yleensä työsuojeluvaltuutettu), tarvittaessa kumpaakin erikseen. 2) Tarkastaja tutustuu itse lattiatasolla keskeisimpien vaara- ja kuormitustekijöiden hallinnan tasoon. Edellä mainittua tarkoitusta varten Halmeri menetelmän liitteenä on vaara- ja kuormitustekijöiden tarkistuslista. 35-kohtaisen listan avulla tarkastuksella voidaan tunnistaa tekijät, jotka työpaikalla voivat aiheuttaa 1) vähäistä vaaraa, 2) kohtalaista vaaraa (1-30 pv sairasloma) tai 3) vakavaa vaaraa (yli 30 pv sairausloma, pysyvä vamma tai hengen menetys) työntekijöiden terveydelle. Tässä huomioidaan vain vaaran vakavuus, ei tapaturman tai sairauden todennäköisyyttä. Todennäköisyyteenhän vaikuttaa paljon ongelman hallinnan taso, jonka arviointiin Halmeri-menetelmä on laadittu. Vuosina 2006-2009 Halmeri menetelmää käytettiin työsuojelupiirien tekemissä tarkastuksissa yhteensä 3036 työpaikalla. Maantieteellisesti (työsuojelupiireittäin) aineisto jakautuu melko tasaisesti ympäri maata (taulukko 8). Taulukko 8. Halmeri –tarkastusten määrä eri työsuojelupiireissä vuosina 2006-2009 2006 2007 2008 2009 kaikki Häme 11 70 118 125 324 Itä-Suomi 15 21 247 82 365 3 112 182 122 419 Kaakkois-Suomi Keski-Suomi 0 45 91 59 195 18 139 250 369 776 2 37 82 64 185 12 23 113 126 274 Vaasa 2 57 209 230 498 kaikki 63 504 1 292 1 177 3 036 Pohjois-Suomi Turku ja Pori Uusimaa 21 Aineisto kattaa kaikki päätoimialat lukuun ottamatta maataloutta ja työnantajina toimivia kotitalouksia (taulukko 9). Eniten aineistoa on terveys- ja sosiaalipalveluista, julkisesta hallinnosta, kaupan alalta, teollisuudesta ja koulutusalalta. Eri vuosina aineisto on painottunut jossain määrin eri toimialoille. Aineiston jakautuminen toimialan ja työpaikan henkilöstön määrän mukaan on esitetty taulukossa 10. eniten on 1-19 hengen työpaikkoja ja toiseksi eniten 20-49 hengen työpaikkoja. Koon kasvaessa määrä pienenee, kuitenkin mukana on myös 153 yli 250 hengen työpaikkaa. Taulukko 9. Halmeri –tarkastusten määrä päätoimialoittain vuosina 2006-2009 2006 2007 2008 2009 kaikki 0 1 4 1 6 28 192 329 217 766 D, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 0 1 24 16 41 E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 0 4 8 15 27 F rakentaminen 5 32 110 101 248 11 66 168 245 490 H kuljetus ja varastointi 1 14 59 57 131 I majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 8 87 64 160 J informaatio ja viestintä 1 2 1 13 17 K rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 24 2 3 30 L kiinteistöalan toiminta 0 1 8 15 24 M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 0 4 6 17 27 N hallinto- ja tukipalvelutoiminta 2 5 42 51 100 O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 2 66 60 29 157 P koulutus 3 6 70 39 118 Q terveys- ja sosiaalipalvelut 6 66 245 220 537 R, Taiteet, viihde ja virkistys 0 0 20 9 29 S muu palvelutoiminta 1 4 20 20 45 X ei tietoa 1 8 29 45 83 63 504 1 292 1 177 3 036 B, Kaivostoiminta ja louhinta C teollisuus G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus kaikki Raportissa tarkastellaan ensin tulosten vaihtelua vuosittain vuodesta 2006 vuoteen 2009. Sitten tarkastellaan työpaikan koon ja päätoimialan vaikutusta tuloksiin. Lopuksi esitetään tulokset yksityiskohtaisesti päätoimialoilla. Tuloksia on esitetty eri tasoilla seuraavasti: • Halmeri-indeksin keskiarvot ja jakaumat • Halmerin osa-alueiden indeksit ja jakaumat o Työsuojelun yhteistoiminta ja organisointi o Työntekijöiden opetus ja ohjaus o Esimiesten ja organisaation toiminta o Omat työsuojelutarkastukset ja työoloja koskevat aloite- ja ilmoitusmenettelyt o Vaarojen selvitys ja arviointi • jokaisen Halmerilla tarkastettavan asian indeksikeskiarvot ja keskihajonnat • vaara- ja kuormitustekijöiden riski-indeksit 22 Taulukko 10. Työpaikat koon mukaan päätoimialoittain B, Kaivostoiminta ja louhinta C teollisuus 1 1-19 4 2 3 20-49 50-99 0 1 4 100-249 0 5 6 250- ei tietoa 0 1 kaikki 6 240 206 147 105 59 9 766 D, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 16 14 6 4 1 0 41 E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 21 2 2 2 0 0 27 F rakentaminen 143 58 25 14 2 6 248 G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus 349 78 38 13 5 7 490 H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta 78 21 12 15 4 1 131 142 12 2 2 1 1 160 3 5 5 4 0 0 17 14 10 5 0 1 0 30 L kiinteistöalan toiminta 20 3 0 1 0 0 24 M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 12 5 4 5 1 0 27 N hallinto- ja tukipalvelutoiminta 57 19 7 12 5 0 100 O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 49 30 17 19 40 2 157 P koulutus 60 25 18 3 7 5 118 319 120 39 25 24 10 537 R, Taiteet, viihde ja virkistys 24 1 2 2 0 0 29 S muu palvelutoiminta 25 10 5 2 0 3 45 X ei tietoa 46 19 6 5 3 4 83 1 622 638 341 233 153 49 3 036 Q terveys- ja sosiaalipalvelut kaikki Vaara- ja kuormitustekijöiden toimialoittainen riski-indeksi on laskettu Halmerin liitteenä olevalta vaara- ja kuormitustekijöiden tarkistuslistalta saatujen tietojen pohjalta seuraavalla laskentakaavalla: riski-indeksi = (asian kohtalaiseksi vaaraksi arvioineiden työpaikkojen lukumäärä + 100 x asian vakavaksi vaaraksi arvioineiden työpaikkojen lukumäärä) / (kaikkien asiaa arvioineiden työpaikkojen lukumäärä) Siten riski-indeksi teoreettinen vaihteluväli on 0 – 100: • jos kaikilla työpaikoilla tekijä arvioidaan vähäiseksi, saa indeksi arvon 0, • jos kaikilla työpaikoilla tekijä arvioidaan kohtalaiseksi, saa indeksi arvon 1, ja • jos kaikilla työpaikoilla tekijä arvioidaan vakavaksi, saa indeksi arvon 100. Työpaikkojen tulosten jakaumia esitetään eri kohdissa raporttia kolmella eri tavalla: • • • keskihajonta; noin kaksi kolmasosaa työpaikoista sijaitsee keskihajonnan päässä keskiarvosta kvartiilijakauma; työpaikat jaettu vastauskeskiarvon mukaan neljään yhtä suureen ryhmään parhaista heikoimpiin ja tuloksena esitetään näiden ryhmien rajat pylväsdiagrammi; työpaikkojen määrä ja prosenttiosuus pylväsesityksenä, jossa kukin pylväs esittää 10 prosenttiyksikköä vastausasteikolla. 23 3.2. Työsuojelun hallinta eri vuosina Koko aineistossa kaikkien kysymysten keski-indeksi on 78,2 % (taulukko 11). Parhaalla tolalla ovat esimiesten ja organisaation toiminta, työntekijöiden opetus sekä työpaikan omat tarkastus- ja ilmoitusmenettelyt. Heikoimmalla tolalla on vaarojen selvitys ja arviointi. Vuositasolla tulokset ovat vaihdelleet melko vähän, eikä ole havaittavissa selvää trendiä (taulukko 11). Mahdollisen muutostrendin tarkastelua vaikeuttaa päätoimialojen erilainen painotus eri vuosina. Myös päätoimialojen sisällä tarkastukset ovat voineet kohdistua erityyppisille työpaikoille eri vuosina. Aineistossa ei ole riittävästi samalla työpaikalla eri vuosina toistettuja kyselyitä, jotta niiden perusteella voisi tehdä johtopäätöksiä työpaikkakohtaisten valvontatoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Taulukko 11. Indeksit asiaryhmittäin vuosina 2006 - 2009, % Työsuojelun yhteistoiminta ja organisointi 2006, n=63 2007, n=504 2008, n=1292 2009, n=1173 Kaikki, n=3032 76,5 79,4 78,8 78,6 78,7 Työntekijöiden opetus ja ohjaus 81,7 83,3 89,0 87,1 87,2 Esimiesten ja organisaation toiminta 82,8 87,1 91,1 86,6 88,6 Omat työsuojelutarkastukset ja työoloja koskevat aloite- ja ilmoitusmenettelyt 81,2 83,2 87,3 84,7 85,5 Vaarojen selvitys ja arviointi 67,7 74,2 66,9 65,7 67,7 kaikki 77,1 79,2 78,7 77,3 78,2 3.3. Työpaikan koko ja työsuojelun hallinta Työpaikan koolla oli selvä yhteys työsuojelun hallintamenettelyjen tasoon, mutta yhteys vaihteli eri osa-alueilla. Kaikki osa-alueet huomioiden hallinnan taso parani työpaikan koon kasvaessa (kuva 12). Tämä trendi oli selvä työsuojelun organisoinnin & yhteistoiminnan ja vaarojen selvityksen osa-alueilla. Kaikilla muilla osa-alueilla trendi olikin päinvastainen, työntekijöiden opetus ja ohjaus, esimiesten ja organisaation toiminta sekä työsuojelua koskevat seurantamenettelyt toimivat sitä paremmin mitä pienempi työpaikka on. Tulokset olivat johdonmukaisesti samanlaiset myös tarkasteltaessa eri toimialoja erikseen. 24 Kuva 122. Työolojen vaara- ja kuoormitustekijäät työpaikan koon mukaaan, vastaustenn keskiarvo ja j keskihajonta, kaikki työpaikat, n= =1563 (kokooluokat: 1=1--19, 2=20-499, 3=50-99, 44=100-249, 5= 5 yli 249) 3.4. Työsuojel Ty lun hallin nta pääto oimialoillla H osa-alueet huuomioiden parhaalla p tasolla työturrvallisuudenn hallintameenettelyt Kaikki Halmerin ovat rahhoitus ja vakkuutustoimiinnassa, jossa kaikkien n osa-alueideen taso ylitttää 80 proseenttia (taulukkko 12 ja kuvva 13). Heikoim mmalla tasoolla hallintam menettelyt ovat o toimiallalla hallintoo- ja tukipalvelutoimin nta, jossa vain esiimiesten ja organisaatio o on toiminta ylittää 80 prosentin p tasson. Myös rrakentamiseen ja teollisuuuden työpaiikoilla on tyyöturvallisuuuden hallinttamenettelyyissä paljon parantamissen varaa. Erityisesti E vaaarojen selvvitys on tehtty usein puu utteellisesti. 25 Taulukko 12. Tulokset osa-alueittain päätoimialoilla n organisointi & yhteistoiminta opetus ja ohjaus 6 79,2 100,0 100,0 100,0 69,4 81,3 C Teollisuus 766 75,4 83,6 85,8 82,8 69,7 76,1 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 41 85,0 92,7 86,6 79,7 73,8 81,7 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 27 85,1 83,3 97,2 88,9 76,5 83,8 F Rakentaminen 248 71,5 90,3 87,2 75,3 63,3 75,2 G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus 490 77,5 93,5 95,0 90,2 60,1 79,3 H Kuljetus ja varastointi 131 72,5 96,2 94,7 86,8 69,1 77,7 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 160 79,3 91,3 95,1 93,5 57,0 78,9 J Informaatio ja viestintä 17 75,3 91,2 95,6 94,1 69,7 83,3 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 30 84,3 96,7 99,2 98,3 84,8 90,4 L Kiinteistöalan toiminta 24 84,7 91,7 89,8 90,6 68,8 80,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 27 79,4 90,7 94,4 91,7 59,3 79,6 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 100 69,4 77,3 81,4 78,1 59,0 70,3 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 157 86,0 76,3 83,5 81,2 86,2 82,4 P Koulutus 118 90,0 76,3 89,2 88,9 66,3 78,0 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 537 86,2 86,8 85,4 89,4 72,6 81,1 R Taiteet, viihde ja virkistys 29 83,5 94,8 92,9 92,6 68,5 83,4 S Muu palvelutoiminta 45 79,0 93,3 87,2 81,1 71,0 79,5 ei tietoa 83 70,4 87,3 84,6 73,1 59,5 70,3 3036 78,7 87,2 88,6 85,5 67,7 78,2 B Kaivostoiminta ja louhinta kaikki 26 esimiesten ja organi- seuranta- vaarojen saation menettelyt selvitys toiminta kaikki osaalueet Kuva 133. Kaikki tyyösuojelun hallinnan h ossa-alueet pääätoimialoillla, % (n=30036) 3.5. Työsuojel Ty lun hallin nnan vaiihtelu erii työpaik koilla manneksellaa työpaikoista Halmeri indeksi on Työpaikkkojen välilllä on suurett erot. Kolm vähintäään 95 % kunn heikoimm man neljänneeksien indek ksi on välilllä 35-70 % (kuvat 8 ja 9). n osan 2 toim mialakohtaiiset tiedot ossoittavat Osin vaaihtelua selitttää työpaikkan toimialaa. Kuitenkin saman toimialankin t n työpaikkoojen väliset suuret erot. Työpaikkoj ojen väliset eerot ovatkin n selvästi suuremmatt kuin toimiialojen välisset erot. Yksittäiisistä kysym myksistä parrhaat arvosaanat saivat työsuojelun t huomioimiinen suunnittelussa ja hankiinnoissa, työöaikakirjanppito, työtappaturmien tu utkinta ja tieedottaminenn henkilöstö ölle (taulukkko 13). Heikkoimman arrvosanan saaivat työpaik kan vaarojenn selvitys, työsuojeeluhenkilöstön koulutuus, työsuojellun toimintaaohjelma, tyyöpaikan työsuojeelutarkastukkset ja työteerveyshuolloon työpaikk kaselvitys. 27 Kuva 144. Työpaikkoj ojen jakautum minen neljäsoosiin Halmerri-indeksin mukaan, m kaikkki työpaikat, n= 3036 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista Kuva 155. Työpaikkoj ojen jakaumaa Halmeri-inddeksin mukaaan, kaikki tyyöpaikat, n= 33036 (vasem mmalla pystyaksselilla työpaiikkojen lukum määrä ja oikeealla prosentttijakauma) 28 Taulukko 13. Asiakohtaiset indeksit, kaikki työpaikat työpaikkojen määrä keskiarvo, % keskihajonta Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 2 943 84,4 36,3 2. Työsuojeluhenkilöstön koulutus 1 530 72,0 44,9 3. Työsuojelun toimintaohjelma 2 994 72,6 44,6 4. Tiedottaminen henkilöstölle 2 994 88,3 32,1 5. Ensiapuvalmius 2 982 75,7 42,9 6. Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 2 983 90,1 29,9 7. Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 1 560 84,7 36,0 8. Opetus ja ohjeet työhön 3 008 87,4 33,2 9. Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 1 542 77,0 42,1 1. 10. Esimiesten valvontatehtävät 2 983 90,2 29,7 11. Kunnossapito 1 500 85,5 35,3 12. Suunnittelu ja hankinnat 1 494 91,6 27,8 13. Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 1 506 74,2 43,7 14. Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 1 493 85,3 35,4 15. Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 2 929 86,5 34,1 16. Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 1 497 89,2 31,0 17. Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 3 022 61,1 48,8 18. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 2 982 75,1 43,3 19. Muut selvitykset 1 433 87,2 33,5 20. Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 1 516 69,7 46,0 21. Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 1 517 73,5 44,1 22. Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 1 512 75,2 43,2 23. Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 1 492 72,5 44,7 Kaikki kohdat 3 036 78,2 18,3 3.6. Halmeri -tarkastuksilla arvioidut vaara- ja kuormitustekijät Halmeri -menetelmään kuuluva vapaaehtoisesti täytettävä vaara- ja kuormitustekijöiden tarkistuslista oli täytetty runsaan tuhannen työpaikan tarkastuksella (taulukko 14). Koko tässä joukossa merkittävimmiksi riskitekijöiksi nousivat ilman epäpuhtaudet, henkinen työkuormitus ja väkivallan uhka. Vaara- ja kuormitustekijöiden merkitys eri toimialoilla vaihteli paljon (taulukko 15). Taulukko 14. Riski-indeksit eräillä toimialoilla vaaratekijäryhmittäin fyysiset vaara- ja kuormitustekijät psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät fysikaaliset työympäristötekijät kemialliset ja biologiset työympäristötekijät tapaturmavaarat kaikki, keskiarvo C 3,9 0,9 4,1 3,3 4,3 3,37 29 F 3,4 2,3 2,7 2,4 6,5 3,98 G 2,62 1,04 1,70 1,73 2,57 2,00 O 1,5 6,0 1,0 2,1 1,3 2,35 P 0,1 1,9 0,2 1,1 1,0 0,90 Q 2,2 3,2 0,7 1,9 0,7 1,16 kaikki 2,9 1,8 2,2 2,4 3,0 2,53 Taulukko 15. Vaara- ja kuormitustekijäkohtaiset riski-indeksit eräillä toimialoilla C F G O P Q 0,12 0,04 0,64 2,27 0,14 0,12 kaikki ka. 0,46 9,97 10,08 7,55 2,12 0,21 5,23 7,21 6,04 2,39 1,69 0,10 0,09 0,93 2,80 4) työpisteen mitoitus; työasento, mahdollisuus vaihdella sitä, tuki kädelle / keholle 2,21 0,18 1,25 2,20 0,26 1,80 1,76 5) työväline-ergonomia; käden asento, otteen saaminen, voiman tarve, tärinä, lämpö 2,78 2,23 1,75 0,19 0,09 0,98 1,87 6) työn muu fyysinen kuormittavuus tai raskaus 2,34 5,25 2,31 2,27 0,10 3,89 2,96 7) henkinen työkuormitus, työskentely suorituskyvyn äärirajoilla 3,50 5,10 1,64 19,85 7,27 8,33 4,75 8) väkivalta ja sen uhka 9) epäasiallinen kohtelu työpaikalla 10) tehtävä- ja vastuualueiden epäselvyys 0,01 0,42 0,65 4,84 2,90 0,13 2,69 0,60 0,02 15,92 4,04 0,15 4,75 0,21 0,19 9,81 1,72 0,84 4,61 1,03 0,49 11) työntekijän opetus ja ohjaus turvallisiin ja terveellisiin työtapoihin 0,99 1,04 0,58 2,13 0,19 0,09 0,62 12) työntekijän kuuleminen ja tiedonkulku omaa työtä koskevassa asiassa 0,68 1,11 0,58 0,08 0,09 0,45 0,60 13) tuen ja avun saaminen esimieheltä 14) melu, jatkuva melu, iskumelu 15) lämpöolosuhteet, lämpötila, ilman liike, kosteus 16) valaistus, yleis- ja kohdevalaistus 17) tärinä, käsiin kohdistuva, kehoon kohdistuva 18) säteilyt, ionisoiva, UV, laser 19) ilman epäpuhtaudet, pölyt, homeet, kaasut, huurut 20) ihon kautta altistuminen kemikaaleille 21) kemikaalipakkaukset, putkistot, varastot 22) käyttöturvallisuustiedotteet 23) tartuntatautien vaarat 24) ensiapu- ja pelastusvalmius 25) työpaikan järjestys ja siisteys; kulkutiet, poistumistiet 26) liukkaudentorjunta; ulkoalueilla, sisällä 0,36 12,63 4,99 0,68 1,02 0,95 9,90 3,33 2,01 0,89 0,05 2,09 3,37 4,11 1,00 5,43 2,45 2,24 2,27 1,12 6,40 2,18 0,10 1,17 1,99 3,98 5,99 9,86 1,05 2,16 3,72 0,05 0,61 1,81 3,36 2,31 1,17 1,15 0,63 1,21 3,21 3,35 0,13 0,18 4,54 0,20 0,04 0,00 8,26 0,04 0,02 0,14 2,26 2,25 0,23 2,19 0,12 0,42 0,21 0,23 0,00 0,00 0,37 0,12 2,45 2,52 0,21 0,18 0,10 2,70 0,85 0,98 1,51 0,09 0,44 0,45 3,82 0,55 0,02 0,07 4,74 0,52 0,49 1,85 0,56 5,27 3,42 0,55 0,74 0,79 5,99 2,13 1,13 0,78 1,73 1,69 2,50 3,60 27) kulkuteiden ja työtasojen rakenne, portaat, luiskat, kaiteet, aukkosuojat 4,00 14,69 4,42 2,04 0,23 0,97 3,99 28) tilapäiset kulkutiet ja työtasot, telineet, työpukit, tikkaat 4,26 12,81 2,32 2,06 0,13 0,46 3,51 29) paloturvallisuus, palokuorma, tulityöt, sähkölaitteet, hälytysjärjestelmät, sammutusvälineet 3,70 3,97 2,18 0,12 2,55 0,47 2,51 30) koneiden ja laitteiden kunto, hallinta- ja suojalaitteet, merkinnät 8,05 3,05 2,26 2,04 0,24 0,48 3,68 31) sisäinen liikenne, ajoneuvot, trukit, kuljetusreitit, liikennesuunnitelma 6,50 3,05 4,01 1,96 5,05 0,02 3,69 32) lastaus- ja purkupaikat 33) nostotyöt, nosturit, nostoapuvälineet, tarkastukset 34) henkilönostimet 35) ajaminen yleisessä liikenteessä, ajo- ja lepoajat kaikki, keskiarvo 2,37 7,22 1,76 3,89 3,37 3,14 7,89 5,90 3,21 3,98 2,27 2,86 1,82 0,64 2,00 2,00 0,00 0,00 0,14 2,35 0,17 0,00 0,05 0,03 0,90 0,03 0,47 0,45 2,29 1,61 1,89 4,40 1,97 2,88 2,53 1) näyttöpääte-ergonomia 2) käsin tehtävät nostot tai siirrot (rasitusvammat, tapaturmat) 3 toistotyö; samana alle puolen minuutin välein toistuva yläraajan liike (ei näyttöpäätetyö) 1 Vähäinen vaara = Vaaratekijää ei ole työpaikalla tai se voi aiheuttaa vain vähäisiä terveyshaittoja 2 Kohtalainen vaara = Voi aiheuttaa lieviä vammoja tai sairauksia jossain työtehtävässä (1-30 pv sairasloma) 3 Vakava vaara = Voi aiheuttaa vakavia vammoja tai sairauksia (yli 30 pv sairausloma), pysyvän vamman tai hengen menetyksen jossain työtehtävässä riski-indeksi = (kohtalaiset vaarat + 100 x vakavat vaarat)/(vähäiset + kohtalaiset + vakavat vaarat); asteikko 0100 30 OSA 2. Toimialakohtaiset kuvat ja -taulukot Johdanto Valmeri -kyselyn tuloksia esitetään eri toimialoittain yksityiskohtaisesti kuvissa 1-14 ja taulukoissa 1-14. Aineiston koon salliessa osa päätoimialoista on jaettu alatoimialoihin: tukku- ja vähittäiskauppa on jaettu kolmeen osaan, terveys- ja sosiaalipalvelut on jaettu kolmeen osaan, ja muusta palvelutoiminnasta on esitetty erikseen seurakuntien tulokset. Kunkin toimialan Valmeri –tulosten työpaikkakohtaista vaihtelua esitetään kahdella kuvalla. Ensimmäisessä työpaikat on jaettu vastauskeskiarvojen perusteella paremmuusjärjestyksessä neljään yhtä suureen ryhmään (kuva a). Toisessa kuvassa on esitetty työpaikkojen jakauma pylväsdiagrammilla (kuva b). Kuvat osoittavat, että kaikilla aloilla parhaiden ja heikoimpien työpaikkojen erot ovat suuret. Lisäksi on esitetty Valmerin osalta kysymyskohtaisesti kunkin toimialan työpaikkojen vastausten keskiarvot, keskihajonnat, minimit ja maksimit. Useimmilla toimialoilla parhaita vastauksia annettiin väkivallan uhkaa, häirintää ja työvälineitä koskeviin kysymyksiin. Kaikki tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta koskevat kysymykset saivat hyviä arvosanoja erityisesti toimialoilla informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, julkinen hallinto ja koulutus. Terveyspalvelujen psykososiaalisista kuormitustekijöistä heikoimmat arvosanat saivat töiden sujuvuutta (kysymys 10, ka. 2,7) ja kiirettä (kysymys 11, ka. 2,8) koskevat kysymykset. Millään muulla toimialalla näiden kysymysten keskiarvot eivät olleet alittaneet neutraalitasoa 3, lukuun ottamatta sosiaalihuollon avopalveluja (kysymys 10, ka. 2,9). Töiden sujuvuutta koskeva kysymys mittaa työtä häiritsevien keskeytysten ja odotusten määrää ja kuvastaa osaltaan töiden organisoinnin laatua. Sillä on myös yhteys kiireen määrään, sillä häiriöt vievät aikaa tehokkaalta työnteolta ja osaltaan aiheuttavat kiirettä. Halmeri tarkastusten tuloksia on esitelty toimialoittain kuvissa 14-33 ja taulukoissa 14-33. Päätoimialokohtaisten tulosten lisäksi esitetään aineiston koon sallimien alatoimialojen tulokset. Työsuojelun hallinnan tason vaihtelua työpaikoittain on esitetty kahdella kuvalla. Ensimmäisessä työpaikat on jaettu Halmeri-indeksin perusteella paremmuusjärjestyksessä neljään yhtä suureen ryhmään (kuva a). Toisessa kuvassa on esitetty työpaikkojen jakauma pylväsdiagrammilla (kuva b). Kuvat osoittavat, että kaikilla aloilla parhaiden ja heikoimpien työpaikkojen erot ovat suuret. Yksittäisiä Halmerin asiakohtia tarkasteltaessa näyttää siltä että yksityisen sektorin toimialoilla (teollisuus, rakentaminen, yksityiset palvelualat) on linjaorganisaation toiminta työsuojeluasioissa paremmalla tolalla kuin julkisella sektorilla (julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut). Näin on esimerkiksi esimiesten toimintaedellytysten osalta. Sen sijaan Julkisella sektorilla ovat työsuojeluorganisaation toiminta paremmalla tasolla kuin yksityisellä puolella. 31 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 1. 1 a ja b. Teoollisuuden työpaikkoje t en jakautum minen vastauuskeskiarvonn mukaan kuormittustekijäryhhmittäin, n= 165 32 Taulukko 1. Teollisuuden työolot kysymyksittäin Teollisuus (TOL 10-33), n=165 1 2 3 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 3,660 0,511 2,100 4,909 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,243 0,636 1,600 4,900 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,580 0,595 1,943 4,818 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 2,830 0,597 1,500 4,500 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 3,305 0,616 1,929 4,875 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,154 0,494 1,929 4,500 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,213 0,555 1,714 4,571 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 3,312 0,609 1,500 4,846 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 3,200 0,681 1,000 4,714 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 3,141 0,489 2,000 4,185 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,371 0,425 2,167 4,400 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,475 0,413 2,400 4,429 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,619 0,466 1,600 4,667 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,097 0,547 1,400 4,400 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,613 0,496 2,071 4,800 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,286 0,507 1,800 4,500 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,545 0,310 2,857 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 4,198 0,403 2,667 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,32 0,47 2,19 4,60 9 33 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista p uma vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau Kuvat 2. 2 a ja b. Mooottoriajoneeuvojen ja moottoripyö m rien tukku- ja vähittäisskauppa sek kä korjaus (TOL=45),, työpaikkojjen jakautum minen vastaauskeskiarvoon mukaan kuormittustekijäryhhmittäin, n= 38 34 Taulukko 2. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus, työolot kysymyksittäin Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto (TOL 45), n=38 1 2 3 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 3,749 0,466 2,889 4,800 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,323 0,725 2,100 4,867 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,201 0,666 1,556 4,611 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 2,905 0,635 1,222 4,067 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 3,135 0,692 1,867 4,786 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,150 0,518 2,222 4,533 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 2,945 0,684 1,600 4,467 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 3,303 0,683 2,100 4,800 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 3,284 0,708 2,167 4,800 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 2,868 0,532 1,769 4,000 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,132 0,484 2,111 4,385 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,280 0,429 2,111 4,308 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,328 0,490 2,308 4,385 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,044 0,588 1,900 4,267 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,516 0,600 1,889 4,643 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,152 0,470 2,250 4,400 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,512 0,323 3,800 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 4,225 0,387 3,400 4,875 3,26 0,52 2,11 4,48 9 Kaikki kysymykset yhteensä 35 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyakseelilla työpaikko kojen lukumäärä ja oikealla prosenttijakaauma Kuvat 3. 3 a ja b. Tukkkukaupan (TOL=46) työpaikkojeen jakautum minen vastauuskeskiarvo on mukaann kuormitusttekijäryhmiittäin, n= 1005 36 Taulukko 3. Tukkukaupan työolot kysymyksittäin Tukkukauppa (TOL 46), n=105 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 3,966 0,517 1,636 4,800 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,683 0,795 1,615 5,000 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,860 0,592 1,900 4,842 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 3,243 0,740 1,182 5,000 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 3,926 0,669 2,000 5,000 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,383 0,612 2,000 4,556 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,544 0,742 1,700 4,900 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 3,598 0,766 1,455 4,900 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 3,711 0,783 2,067 5,000 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 3,127 0,531 1,600 4,750 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,375 0,450 2,300 4,417 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,460 0,437 2,517 4,500 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,573 0,468 1,800 4,917 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,172 0,526 2,188 4,778 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,696 0,514 2,182 4,833 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,399 0,512 2,267 4,684 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,651 0,308 3,176 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 4,284 0,436 2,824 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,64 37 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 4. 4 a ja b. Vähittäiskaupaan (TOL=47) työpaikk kojen jakautuminen vaastauskeskiaarvon mukaann kuormitusttekijäryhmiittäin, n= 1009 38 Taulukko 4. Vähittäiskaupan työolot kysymyksittäin Vähittäiskauppa (TOL 47), n=109 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 4,057 0,469 2,500 5,000 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,669 0,659 1,800 5,000 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 4,176 0,494 2,800 5,000 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 3,150 0,622 1,429 4,357 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 4,086 0,422 3,050 4,917 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,437 0,464 2,250 4,308 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,515 0,527 2,000 4,692 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 3,508 0,573 2,100 5,000 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 3,559 0,603 1,900 4,875 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 3,343 0,499 2,316 4,625 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,436 0,601 1,500 5,000 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,576 0,570 2,000 5,000 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,612 0,517 2,000 5,000 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,382 0,605 2,000 4,909 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,922 0,558 1,700 5,000 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,608 0,547 2,100 5,000 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,289 0,398 3,143 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 4,263 0,443 2,750 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,68 39 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 5. 5 a ja b. Kuuljetus ja varrastointi (TO OL=H) työp paikkojen jaakautumineen vastauskkeskiarvon mukaan kuormitustekij ijäryhmittäin n, n= 35 40 Taulukko 5. Kuljetus ja varastointi, työolot kysymyksittäin Kuljetus ja varastointi (TOL 49-53), n=35 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 3,697 0,719 1,600 4,727 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,496 0,619 2,200 4,667 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,276 0,677 2,069 4,818 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 2,782 0,609 1,500 4,500 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 3,327 0,645 2,250 4,818 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,304 0,562 1,700 4,200 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,324 0,589 1,700 4,400 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 3,671 0,609 2,100 4,889 3,343 0,775 1,667 5,000 3,2 0,548 2,000 4,364 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,499 0,568 1,800 4,500 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,585 0,59 1,800 4,833 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,655 0,653 1,900 4,700 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,121 0,558 1,900 4,286 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,586 0,561 2,400 4,909 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,179 0,638 1,700 4,727 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,32 0,702 1,759 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 4,138 0,616 2,556 5,000 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? Kaikki kysymykset yhteensä 3,44 41 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 6. 6 a ja b. Maajoitus- ja raavitsemistoiiminnan (TO OL=I) työpaikkojen jakkautuminen n vastauskkeskiarvon mukaan kuormitustekij ijäryhmittäin n, n= 53 42 Taulukko 6. Majoitus ja ravitsemistoiminta, työolot kysymyksittäin Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL 55-56), n=53 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 4,007 0,448 2,600 4,667 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,480 0,632 1,556 4,417 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,938 0,649 2,200 4,917 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 3,198 0,658 1,500 4,533 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 3,981 0,596 2,071 4,769 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,318 0,454 2,308 4,182 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,435 0,493 2,231 4,400 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 3,313 0,564 2,000 4,600 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 3,487 0,555 2,286 4,600 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 3,384 0,573 1,923 4,400 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,363 0,586 1,875 4,500 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,424 0,573 1,875 4,500 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,618 0,527 1,875 4,533 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,308 0,688 1,462 4,455 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,858 0,636 1,923 5,000 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,527 0,600 1,923 4,600 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,245 0,434 3,250 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 4,131 0,514 2,538 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,59 43 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 7. 7 a ja b. Infformaatio jaa viestintä (T TOL=J) työ öpaikkojen jakautumineen vastauskkeskiarvon mukaan kuormitustekij ijäryhmittäin n, n= 50 44 Taulukko 7. Informaatio ja viestintä, työolot kysymyksittäin Informaatio ja viestintä (TOL 58-63), n=50 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 4,284 0,359 3,222 4,875 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 4,224 0,444 3,185 5,000 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,953 0,627 2,400 4,938 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 3,577 0,656 2,143 4,750 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 4,555 0,354 3,375 5,000 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,804 0,383 2,909 4,455 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 4,215 0,384 3,000 4,833 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 4,628 0,311 3,636 5,000 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 4,552 0,284 3,750 5,000 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 3,538 0,458 2,556 4,375 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,668 0,441 2,909 4,750 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,704 0,397 2,833 4,500 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,768 0,410 2,667 4,500 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,511 0,491 2,222 4,444 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 4,038 0,419 3,217 4,778 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,814 0,449 2,556 4,556 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,320 0,606 3,091 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 4,504 0,406 3,167 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 4,10 45 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 8. 8 a ja b. Rahhoitus- ja vakuutustoim minnan (TO OL=K) työpaaikkojen jakkautuminen n vastauskkeskiarvon mukaan kuormitustekij ijäryhmittäin n, n= 47 46 Taulukko 8. Rahoitus- ja vakuutustoiminta, työolot kysymyksittäin Rahoitus- ja vakuutustoiminta (TOL 64-66) keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 4,174 0,394 3,250 4,857 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 4,023 0,541 2,143 5,000 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 4,324 0,449 3,238 5,000 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 3,342 0,641 2,000 4,714 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 4,329 0,415 3,000 5,000 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,806 0,407 2,550 4,714 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 4,129 0,460 2,900 4,857 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 4,454 0,364 3,083 5,000 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 4,330 0,395 3,250 4,900 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 3,393 0,459 2,250 4,333 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,507 0,473 2,250 4,714 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,714 0,402 2,567 4,714 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,739 0,407 2,875 4,444 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,826 0,470 2,833 4,800 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,999 0,380 3,125 4,857 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,742 0,421 2,712 4,714 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,529 0,418 3,000 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 4,419 0,311 3,667 4,900 Kaikki kysymykset yhteensä 4,03 47 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 9.. a ja b. Julkiisen hallinnoon, maanpuollustuksen ja pakollisen p soosiaalivakuuttuksen (TOL L=O) työpaikkkojen jakautuuminen vastaauskeskiarvon mukaan ku uormitustekijjäryhmittäin, n= 265 48 Taulukko 9. Julkinen hallinto, työolot kysymyksittäin Julkinen hallinto (TOL 84), n=265 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 4,095 0,382 2,636 4,900 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 4,015 0,528 1,909 5,000 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,815 0,673 1,545 5,000 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 3,056 0,574 1,500 4,357 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 3,804 0,736 1,708 5,000 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,634 0,463 2,250 4,600 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,819 0,605 1,833 4,857 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 4,191 0,715 1,800 5,000 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 4,187 0,441 2,167 5,000 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 3,215 0,390 2,091 4,500 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,327 0,457 1,818 4,571 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,470 0,422 2,040 4,571 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,557 0,416 2,000 4,643 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,347 0,463 1,727 4,500 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,739 0,448 2,355 4,800 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,480 0,474 2,083 4,500 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,034 0,659 2,182 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 4,072 0,470 1,917 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,77 49 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 10. 1 a ja b. Koulutuksen K (TOL=P) työpaikkojen n jakautumiinen vastauskeskiarvon n mukaann kuormitusttekijäryhmiittäin, n= 1222 50 Taulukko 10. Koulutus, työolot kysymyksittäin Koulutus (TOL 85), n=122 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 3,925 0,471 2,000 4,917 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,639 0,527 2,250 5,000 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,453 0,597 1,882 4,833 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 3,287 0,569 1,750 4,700 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 3,752 0,601 1,861 4,857 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,851 0,329 3,111 4,857 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,840 0,466 2,000 5,000 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 4,022 0,441 2,000 5,000 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 4,084 0,441 2,000 5,000 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 3,200 0,449 2,250 4,429 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,355 0,437 2,000 4,714 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,545 0,422 2,600 4,714 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,547 0,399 2,545 4,429 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,509 0,479 2,000 4,571 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,970 0,411 2,909 4,875 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,799 0,428 2,000 4,750 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,257 0,435 2,611 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 4,055 0,482 2,297 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,75 51 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 11. 1 a ja b. Teerveyspalveeluiden (TO OL=86) työp paikkojen jaakautuminenn vastauskkeskiarvon mukaan kuormitustekij ijäryhmittäin n, n= 105 52 Taulukko 11. Terveyspalvelut, työolot kysymyksittäin Terveyspalvelut (TOL 86), n=105 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 3,647 0,511 1,862 4,700 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,257 0,797 1,207 4,696 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,708 0,691 1,455 4,846 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 2,823 0,677 1,143 4,450 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 3,284 0,653 1,824 4,826 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,212 0,582 1,517 4,435 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,087 0,703 1,286 4,571 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 3,459 0,822 1,448 4,950 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 3,707 0,574 2,429 4,889 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 2,721 0,558 1,586 4,000 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 2,840 0,623 1,586 4,300 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,108 0,600 1,429 4,300 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,427 0,434 2,222 4,364 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,263 0,483 1,917 4,300 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,625 0,564 2,000 4,706 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,446 0,514 1,625 4,600 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 3,467 0,675 1,733 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 3,851 0,496 2,625 4,889 Kaikki kysymykset yhteensä 3,34 53 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 12. 1 a ja b. Soosiaalihuolllon laitospallveluiden (T TOL=87) tyyöpaikkojenn jakautumin nen vastauskkeskiarvon mukaan kuormitustekij ijäryhmittäin n, n= 204 54 Taulukko 12. Sosiaalihuollon laitospalvelut, työolot kysymyksittäin Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL87), n=204 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 3,739 0,498 2,333 4,833 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,535 0,650 1,667 4,875 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,552 0,647 1,667 4,900 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 3,203 0,678 1,111 4,750 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 3,578 0,624 1,444 4,889 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,502 0,647 1,786 5,000 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,371 0,739 1,500 4,833 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 3,500 0,758 1,750 5,000 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 3,897 0,664 2,286 5,000 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 3,025 0,524 1,643 4,636 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,225 0,614 1,393 4,800 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,414 0,553 1,536 4,778 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,527 0,527 1,778 4,800 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,417 0,526 1,923 4,625 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,775 0,627 2,000 5,000 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,598 0,555 2,000 5,000 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 3,552 0,595 2,143 4,857 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 3,798 0,586 2,000 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,52 55 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 13. 1 a ja b. Soosiaalihuolllon avopalvveluiden (TO OL=88) työppaikkojen jaakautumineen vastauskkeskiarvon mukaan kuormitustekij ijäryhmittäin n, n= 137 56 Taulukko 13. Sosiaalihuollon avopalvelut, työolot kysymyksittäin Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL 88), n=137 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 3,688 0,482 2,455 4,667 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,408 0,639 2,000 4,875 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,045 0,873 1,400 5,000 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 2,956 0,657 1,500 4,667 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 3,358 0,671 1,750 4,800 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,232 0,63 2,000 4,800 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,097 0,816 1,733 4,857 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 3,484 0,692 2,167 5,000 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 3,877 0,608 2,143 5,000 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 2,953 0,571 1,857 4,857 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,089 0,613 1,800 4,714 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,366 0,538 2,000 4,714 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,582 0,463 2,333 4,857 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,517 0,612 1,800 4,857 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,813 0,612 1,500 4,900 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,574 0,535 1,875 4,714 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 3,812 0,619 1,714 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 3,932 0,58 1,762 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,41 57 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 14. 1 a ja b. Seeurakuntienn ja uskonnoollisten järjeestöjen (TO OL=94910) ttyöpaikkojeen jakautum minen vastauskeskiarrvon mukaann kuormitusstekijäryhm mittäin, n= 85 58 Taulukko 14. Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt, työolot kysymyksittäin Seurakuntien ja uskonnollisten järjestöjen (TOL=94910), n=85 keskiarvo keskihajonta minimi maksimi Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 4,186 0,359 3,125 4,857 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3,949 0,477 2,000 4,667 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 3,720 0,519 1,800 4,833 1 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 3,290 0,545 1,875 4,667 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 4,044 0,529 2,250 5,000 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 3,817 0,363 2,500 4,500 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 3,882 0,442 3,000 5,000 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 3,976 0,419 3,182 4,929 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 4,193 0,374 3,308 4,900 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 3,265 0,445 1,938 4,400 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 3,406 0,396 2,250 4,438 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 3,507 0,403 2,533 4,500 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 3,542 0,379 2,500 4,231 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? 3,154 0,465 1,750 4,125 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,603 0,516 1,800 4,786 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 3,642 0,419 2,188 4,500 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,204 0,448 2,833 5,000 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 3,928 0,615 1,600 4,875 Kaikki kysymykset yhteensä 3,80 59 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 15. 1 a ja b. Teeollisuudenn työpaikkojjen jakautum minen Halm meri-indeksiin mukaan, n=766 60 Taulukko 15. Teollisuuden työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain TOL 2008=C työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 746 80,0 40,0 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 437 67,0 47,1 3 Työsuojelun toimintaohjelma 755 73,5 44,2 4 Tiedottaminen henkilöstölle 762 86,0 34,8 5 Ensiapuvalmius 760 70,0 45,9 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 750 86,7 34,0 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 436 83,0 37,6 8 Opetus ja ohjeet työhön 763 82,3 38,2 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 433 78,1 41,4 10 Esimiesten valvontatehtävät 752 86,2 34,5 11 Kunnossapito 423 83,0 37,6 12 Suunnittelu ja hankinnat 431 88,6 31,8 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 434 73,7 44,1 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 430 78,6 41,1 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 756 84,0 36,7 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 431 84,7 36,1 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 762 59,7 49,1 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 756 86,6 34,0 19 Muut selvitykset 418 85,6 35,1 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 429 62,0 48,6 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 432 67,8 46,8 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 434 71,4 45,2 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 428 66,6 47,2 766 76,1 16,8 Kaikki kohdat 61 1 a ja b. Ellintarvikkeiiden valmisttus (TOL=1 10), työpaikkkojen jakauutuminen HalmeriKuvat 16. indeksinn mukaan, n=103 n 62 Taulukko 16. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 98 78,6 41,2 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 67 71,6 45,4 TOL 2008=10 3 Työsuojelun toimintaohjelma 101 82,2 38,5 4 Tiedottaminen henkilöstölle 103 90,3 29,8 5 Ensiapuvalmius 102 62,7 48,6 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 101 87,1 33,7 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 69 82,6 38,2 8 Opetus ja ohjeet työhön 102 80,4 39,9 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 69 72,5 45,0 103 90,3 29,8 11 Kunnossapito 69 91,3 28,4 12 Suunnittelu ja hankinnat 69 85,5 35,5 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 69 72,5 45,0 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 69 79,7 40,5 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 101 76,2 42,8 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 69 91,3 28,4 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 102 77,5 42,0 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 99 87,9 32,8 10 Esimiesten valvontatehtävät 19 Muut selvitykset 69 95,7 20,5 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 69 68,1 46,9 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 70 87,1 33,7 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 69 88,4 32,3 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 68 85,3 35,7 98 81,9 37,2 Kaikki kohdat 63 1 a ja b. Saahatavaran ym. valmisttus (TOL=1 16), työpaikkkojen jakauutuminen HalmeriKuvat 17. indeksinn mukaan, n=61 n 64 Taulukko 17. Sahatavaran ym valmistus (TOL=16), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 60 78,3 41,5 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 46 58,7 49,8 TOL 2008=16 3 Työsuojelun toimintaohjelma 60 68,3 46,9 4 Tiedottaminen henkilöstölle 60 85,0 36,0 5 Ensiapuvalmius 59 72,9 44,8 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 61 88,5 32,1 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 46 91,3 28,5 8 Opetus ja ohjeet työhön 60 85,0 36,0 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 46 80,4 40,1 58 82,8 38,1 11 Kunnossapito 47 87,2 33,7 12 Suunnittelu ja hankinnat 46 93,5 25,0 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 46 76,1 43,1 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 44 70,5 46,2 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 61 85,2 35,8 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 47 74,5 44,1 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 60 61,7 49,0 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 59 91,5 28,1 10 Esimiesten valvontatehtävät 19 Muut selvitykset 43 79,1 41,2 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 45 68,9 46,8 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 44 70,5 46,2 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 46 76,1 43,1 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 44 72,7 45,1 60 78,2 40,1 Kaikki kohdat 65 1 a ja b. Kumituotteid K den ym. valm mistus (TOL L=22), työppaikkojen jaakautuminen n Kuvat 18. Halmerii-indeksin mukaan, m n=50 66 Taulukko 18. Kumituotteiden ym valmistus (TOL=22), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 50 70,0 46,3 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 23 82,6 38,8 3 Työsuojelun toimintaohjelma 50 68,0 47,1 4 Tiedottaminen henkilöstölle 50 90,0 30,3 5 Ensiapuvalmius 49 65,3 48,1 TOL 2008=22 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 46 89,1 31,5 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 23 69,6 47,0 8 Opetus ja ohjeet työhön 50 82,0 38,8 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 22 81,8 39,5 10 Esimiesten valvontatehtävät 46 84,8 36,3 11 Kunnossapito 22 81,8 39,5 12 Suunnittelu ja hankinnat 22 81,8 39,5 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 23 82,6 38,8 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 23 95,7 20,9 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 48 85,4 35,7 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 23 78,3 42,2 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 50 60,0 49,5 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 50 90,0 30,3 19 Muut selvitykset 22 86,4 35,1 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 23 52,2 51,1 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 23 56,5 50,7 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 23 52,2 51,1 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 23 52,2 51,1 50 75,6 40,8 Kaikki kohdat 67 1 a ja b. Metallituotte M iden valmisstus (TOL=2 25), työpaikkkojen jakauutuminen HalmeriKuvat 19. indeksinn mukaan, n=174 n 68 Taulukko 19. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 170 70,6 45,7 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 68 52,9 50,3 TOL 2008=25 3 Työsuojelun toimintaohjelma 174 60,9 48,9 4 Tiedottaminen henkilöstölle 173 76,9 42,3 5 Ensiapuvalmius 173 61,8 48,7 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 168 88,7 31,8 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 68 75,0 43,6 8 Opetus ja ohjeet työhön 173 83,8 36,9 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 67 71,6 45,4 171 87,1 33,6 11 Kunnossapito 68 76,5 42,7 12 Suunnittelu ja hankinnat 68 89,7 30,6 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 68 70,6 45,9 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 66 69,7 46,3 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 170 84,1 36,7 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 68 88,2 32,5 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 174 44,8 49,9 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 173 80,3 39,9 10 Esimiesten valvontatehtävät 19 Muut selvitykset 64 84,4 36,6 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 67 56,7 49,9 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 67 58,2 49,7 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 68 60,3 49,3 67 56,7 49,9 170 71,7 42,9 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät Kaikki kohdat 69 2 a ja b. Muiden M koneeiden ja laittteiden valm mistus (TOL= =28), työpaaikkojen Kuvat 20. jakautum minen Halm meri-indeksiin mukaan, n=93 70 Taulukko 20. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 93 82,8 37,9 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 50 78,0 41,8 TOL 2008=28 3 Työsuojelun toimintaohjelma 93 73,1 44,6 4 Tiedottaminen henkilöstölle 93 92,5 26,5 5 Ensiapuvalmius 92 71,7 45,3 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 93 84,9 36,0 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 51 82,4 38,5 8 Opetus ja ohjeet työhön 93 66,7 47,4 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 51 80,4 40,1 92 81,5 39,0 11 Kunnossapito 51 78,4 41,5 12 Suunnittelu ja hankinnat 51 92,2 27,2 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 51 74,5 44,0 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 51 74,5 44,0 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 92 83,7 37,1 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 49 79,6 40,7 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 91 44,0 49,9 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 92 89,1 31,3 10 Esimiesten valvontatehtävät 19 Muut selvitykset 47 78,7 41,4 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 50 54,0 50,3 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 51 51,0 50,5 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 51 56,9 50,0 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 51 45,1 50,3 93 73,7 41,5 Kaikki kohdat 71 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 21. 2 a ja b. Rakentamise R n (TOL=F), työpaikkoj ojen jakautum minen Halm meri-indeksin mukaann, n= 248 72 Taulukko 21. Rakentamisen (F) työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 230 74,3 43,8 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 114 67,5 47,0 3 Työsuojelun toimintaohjelma 243 60,1 49,1 4 Tiedottaminen henkilöstölle 243 82,7 37,9 5 Ensiapuvalmius 246 75,6 43,0 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 240 88,3 32,2 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 128 95,3 21,2 8 Opetus ja ohjeet työhön 245 89,8 30,3 126 94,4 23,0 10 Esimiesten valvontatehtävät 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 245 86,1 34,6 11 Kunnossapito 119 94,1 23,6 12 Suunnittelu ja hankinnat 115 93,9 24,0 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 118 70,3 45,9 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 97 83,5 37,3 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 226 75,2 43,3 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 119 93,3 25,1 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 246 64,2 48,0 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 240 62,9 48,4 19 Muut selvitykset 81 79,0 41,0 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 110 63,6 48,3 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 114 67,5 47,0 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 114 69,3 46,3 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 99 59,6 49,3 248 75,2 24,1 Kaikki kohdat 73 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyakseelilla työpaikko kojen lukumäärä ja oikealla prosenttijakaauma Kuvat 22. 2 a ja b. Tuukku- ja vähhittäiskaupaan (TOL=G G) työpaikkoojen jakautuuminen Halm meriindeksinn mukaan, n= n 490 74 Taulukko 22. Tukku- ja vähittäiskaupan työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä TOL 2008=G keskiarvo keskihajonta Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 482 82,0 38,5 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 126 59,5 49,3 Työsuojelun toimintaohjelma 487 62,2 48,5 Tiedottaminen henkilöstölle 475 94,5 22,8 Ensiapuvalmius 471 75,4 43,1 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 485 94,0 23,7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 127 94,5 22,9 Opetus ja ohjeet työhön 483 93,4 24,9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 126 84,1 36,7 Esimiesten valvontatehtävät 480 96,0 19,5 Kunnossapito 124 90,3 29,7 Suunnittelu ja hankinnat 120 97,5 15,7 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 121 70,2 45,9 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 126 85,7 35,1 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 464 92,7 26,1 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 121 92,6 26,3 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 489 50,1 50,1 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 474 70,9 45,5 Muut selvitykset 121 82,6 38,0 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 125 61,6 48,8 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 124 62,9 48,5 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 121 62,8 48,5 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 120 64,2 48,2 Kaikki kohdat 490 79,3 17,5 75 Kuvat 23. 2 a ja b. Moottoriajon M neuvojen kaauppa ja huo olto (TOL=445), työpaikkkojen jakautum minen Halm meri-indeksiin mukaan, n= 43 76 Taulukko 23. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 43 88,4 32,4 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 23 39,1 49,9 3 Työsuojelun toimintaohjelma 43 60,5 49,5 4 Tiedottaminen henkilöstölle 42 100,0 0,0 5 Ensiapuvalmius 43 55,8 50,2 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 43 86,0 35,1 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 22 100,0 0,0 TOL 2008=45 8 Opetus ja ohjeet työhön 42 95,2 21,6 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 23 73,9 44,9 10 Esimiesten valvontatehtävät 43 93,0 25,8 11 Kunnossapito 23 78,3 42,2 12 Suunnittelu ja hankinnat 23 95,7 20,9 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 23 47,8 51,1 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 23 82,6 38,8 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 42 92,9 26,1 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 23 95,7 20,9 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 42 47,6 50,5 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 43 74,4 44,1 19 Muut selvitykset 23 60,9 49,9 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 23 52,2 51,1 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 23 52,2 51,1 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 23 52,2 51,1 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 23 52,2 51,1 43 72,9 37,3 Kaikki kohdat 77 2 a ja b. Tuukkukauppaa (TOL=46)), työpaikko ojen jakautuuminen Halm meri-indekssin Kuvat 24. mukaann, n= 63 78 Taulukko 24. Tukkukauppa (TOL=46), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 62 77,4 42,2 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 19 42,1 50,7 3 Työsuojelun toimintaohjelma 63 66,7 47,5 4 Tiedottaminen henkilöstölle 62 91,9 27,5 5 Ensiapuvalmius 62 71,0 45,8 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 62 87,1 33,8 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 19 89,5 31,5 8 Opetus ja ohjeet työhön 63 92,1 27,2 TOL 2008=46 19 84,2 37,5 10 Esimiesten valvontatehtävät 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 62 95,2 21,6 11 Kunnossapito 19 89,5 31,5 12 Suunnittelu ja hankinnat 18 100,0 0,0 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 17 70,6 47,0 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 18 94,4 23,6 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 59 88,1 32,6 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 18 88,9 32,3 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 63 46,0 50,2 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 62 72,6 45,0 19 Muut selvitykset 19 89,5 31,5 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 19 52,6 51,3 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 19 73,7 45,2 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 18 66,7 48,5 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 18 72,2 46,1 62 78,3 37,0 Kaikki kohdat 79 Kuvat 25. 2 a ja b. Vähittäiskaup V ppa (TOL=447), työpaik kkojen jakauutuminen Halmeri-indeeksin mukaann, n= 382 80 Taulukko 25. Vähittäiskauppa (TOL=47), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 375 81,9 38,6 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 84 69,0 46,5 3 Työsuojelun toimintaohjelma 379 61,5 48,7 4 Tiedottaminen henkilöstölle 369 94,3 23,2 5 Ensiapuvalmius 364 78,3 41,3 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 378 96,0 19,5 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 86 94,2 23,5 8 Opetus ja ohjeet työhön 376 93,4 24,9 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 84 86,9 33,9 TOL 2008=47 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 10 Esimiesten valvontatehtävät 373 96,5 18,4 11 Kunnossapito 82 93,9 24,1 12 Suunnittelu ja hankinnat 79 97,5 15,8 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 81 76,5 42,6 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 85 84,7 36,2 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 361 93,4 24,9 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 80 92,5 26,5 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 382 50,8 50,1 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 367 70,0 45,9 19 Muut selvitykset 79 87,3 33,5 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 83 66,3 47,6 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 82 63,4 48,5 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 80 65,0 48,0 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 79 65,8 47,7 375 80,8 35,2 Kaikki kohdat 81 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista p uma vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau Kuvat 26. 2 a ja b. Kuljetus K ja varastointi (T TOL=H) työ öpaikkojen jakautuminnen Halmeriiindeksinn mukaan, n= n 131 82 Taulukko 26. Kuljetus ja varastointi (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 125 82,4 38,2 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 46 58,7 49,8 3 Työsuojelun toimintaohjelma 128 60,9 49,0 4 Tiedottaminen henkilöstölle 129 89,9 30,2 5 Ensiapuvalmius 130 63,1 48,4 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 130 70,8 45,7 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 48 91,7 27,9 8 Opetus ja ohjeet työhön 129 96,9 17,4 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 49 87,8 33,1 TOL 2008=H 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 10 Esimiesten valvontatehtävät 130 95,4 21,1 11 Kunnossapito 48 91,7 27,9 12 Suunnittelu ja hankinnat 43 95,3 21,3 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 41 70,7 46,1 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 41 80,5 40,1 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 123 86,2 34,7 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 47 93,6 24,7 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 130 63,8 48,2 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 129 73,6 44,2 19 Muut selvitykset 42 92,9 26,1 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 43 69,8 46,5 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 44 86,4 34,7 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 43 88,4 32,4 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 42 85,7 35,4 131 77,7 19,2 Kaikki kohdat 83 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 27. 2 a ja b. MajoitusM ja ravitsemisto r oiminta (TO OL=I) työpaaikkojen jakkautuminen Halmerii-indeksin mukaan, m n= 160 84 Taulukko 27. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 152 88,2 32,4 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 78 75,6 43,2 3 Työsuojelun toimintaohjelma 155 68,4 46,6 4 Tiedottaminen henkilöstölle 154 90,9 28,8 5 Ensiapuvalmius 147 76,9 42,3 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 153 94,8 22,3 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 81 95,1 21,8 8 Opetus ja ohjeet työhön 158 91,1 28,5 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 73 90,4 29,6 10 Esimiesten valvontatehtävät 152 94,7 22,4 11 Kunnossapito 67 100,0 0,0 TOL 2008=I 12 Suunnittelu ja hankinnat 66 95,5 21,0 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 75 92,0 27,3 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 70 94,3 23,4 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 143 94,4 23,1 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 67 100,0 0,0 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 159 58,5 49,4 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 159 50,9 50,1 19 Muut selvitykset 66 81,8 38,9 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 76 77,6 41,9 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 73 74,0 44,2 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 73 72,6 44,9 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 73 71,2 45,6 160 78,9 20,7 Kaikki kohdat 85 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 28. 2 a ja b. HallintoH ja tuukipalvelutoiminta (TO OL=N) työppaikkojen jaakautuminen n Halmerii-indeksin mukaan, m n= 100 86 Taulukko 28. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 92 78,3 41,5 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 29 65,5 48,4 3 Työsuojelun toimintaohjelma 95 63,2 48,5 4 Tiedottaminen henkilöstölle 98 71,4 45,4 5 Ensiapuvalmius 99 71,7 45,3 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 99 84,8 36,0 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 30 96,7 18,3 TOL 2008=H 8 Opetus ja ohjeet työhön 97 76,3 42,8 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 30 90,0 30,5 10 Esimiesten valvontatehtävät 94 83,0 37,8 11 Kunnossapito 27 92,6 26,7 12 Suunnittelu ja hankinnat 27 100,0 0,0 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 29 79,3 41,2 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 30 83,3 37,9 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 97 79,4 40,7 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 27 96,3 19,2 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 99 55,6 49,9 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 98 62,2 48,7 19 Muut selvitykset 26 84,6 36,8 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 29 75,9 43,5 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 26 76,9 43,0 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 26 80,8 40,2 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 26 76,9 43,0 100 70,3 29,1 Kaikki kohdat 87 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 29. 2 a ja b. Juulkinen hallinto, maanppuolustus jaa pakollinenn sosiaalivakkuutus (TOL L=O) työpaikkkojen jakauutuminen Haalmeri-indeksin mukaaan, n= 157 88 Taulukko 29. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 156 98,7 11,3 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 132 79,5 40,5 3 Työsuojelun toimintaohjelma 157 91,7 27,6 4 Tiedottaminen henkilöstölle 155 88,4 32,1 5 Ensiapuvalmius 156 69,9 46,0 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 157 95,5 20,7 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 132 68,2 46,8 TOL 2008=H 8 Opetus ja ohjeet työhön 156 81,4 39,0 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 133 65,4 47,7 10 Esimiesten valvontatehtävät 154 87,0 33,7 11 Kunnossapito 132 88,6 31,9 12 Suunnittelu ja hankinnat 131 93,1 25,4 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 132 72,0 45,1 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 130 83,8 36,9 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 154 81,8 38,7 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 131 85,5 35,3 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 156 85,3 35,6 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 154 85,1 35,8 19 Muut selvitykset 129 94,6 22,7 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 133 82,0 38,6 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 131 87,0 33,7 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 132 90,2 29,9 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 133 91,0 28,8 157 82,4 13,0 Kaikki kohdat 89 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau p uma Kuvat 30. 3 a ja b. Koulutus K (TO OL=P) työppaikkojen jak kautuminenn Halmeri-inndeksin mu ukaan, n= 118 90 Taulukko 30. Koulutus (TOL=P), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 117 95,7 20,3 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 63 90,5 29,6 3 Työsuojelun toimintaohjelma 118 92,4 26,7 4 Tiedottaminen henkilöstölle 117 88,0 32,6 5 Ensiapuvalmius 117 82,9 37,8 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 114 81,6 38,9 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 62 61,3 49,1 8 Opetus ja ohjeet työhön 116 81,0 39,4 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 60 63,3 48,6 TOL 2008=P 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 10 Esimiesten valvontatehtävät 118 95,8 20,2 11 Kunnossapito 59 74,6 43,9 12 Suunnittelu ja hankinnat 59 89,8 30,5 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 59 74,6 43,9 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 58 86,2 34,8 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 118 89,8 30,4 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 58 77,6 42,1 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 118 60,2 49,2 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 117 71,8 45,2 19 Muut selvitykset 59 84,7 36,3 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 61 77,0 42,4 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 61 82,0 38,8 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 62 77,4 42,2 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 62 56,5 50,0 118 78,0 14,2 Kaikki kohdat 91 ylempi jaana = paras neeljännes työpaaikoista ylempi neeliö = 2. parass neljännes tyyöpaikoista - * = joukkosta poikkeava työpaikka alempi neliö = 2. heeikoin neljännnes työpaikoista alemp pi jana = heikkoin neljänness työpaikoista p uma vasemmaalla pystyaksellilla työpaikkoojen lukumäärrä ja oikealla prosenttijakau Kuvat 31. 3 a ja b. Teerveys- ja sosiaalipalveelut (TOL=Q) työpaikkkojen jakauttuminen Haalmeriindeksinn mukaan, n= n 537 92 Taulukko 31. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOP=Q), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 523 90,4 29,4 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 346 82,1 38,4 TOL 2008=Q 3 Työsuojelun toimintaohjelma 532 82,0 38,5 4 Tiedottaminen henkilöstölle 535 91,0 28,6 5 Ensiapuvalmius 533 86,3 34,4 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 531 97,0 17,1 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 354 83,3 37,3 8 Opetus ja ohjeet työhön 534 87,5 33,2 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 353 65,4 47,6 10 Esimiesten valvontatehtävät 532 90,2 29,7 11 Kunnossapito 346 79,5 40,4 12 Suunnittelu ja hankinnat 347 89,9 30,2 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 344 71,8 45,1 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 353 92,6 26,2 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 526 91,6 27,7 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 339 92,6 26,2 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 535 66,5 47,2 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 531 73,4 44,2 19 Muut selvitykset 338 90,5 29,3 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 352 77,0 42,2 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 353 79,0 40,8 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 351 80,6 39,6 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 352 81,0 39,3 537 81,1 14,9 Kaikki kohdat 93 3 a ja b. Teerveyspalveelut (TOL=886) työpaik kkojen jakauutuminen Haalmeri-indeeksin Kuvat 32. mukaann, n= 96 94 Taulukko 32. Terveyspalvelut (TOL=86), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 96 94,8 22,3 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 82 80,5 39,9 3 Työsuojelun toimintaohjelma 96 86,5 34,4 4 Tiedottaminen henkilöstölle 96 85,4 35,5 5 Ensiapuvalmius 96 88,5 32,0 TOL 2008=86 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 95 94,7 22,4 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 80 78,8 41,2 8 Opetus ja ohjeet työhön 96 82,3 38,4 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 80 55,0 50,1 10 Esimiesten valvontatehtävät 95 80,0 40,2 11 Kunnossapito 79 74,7 43,8 12 Suunnittelu ja hankinnat 79 89,9 30,4 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 80 66,2 47,6 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 81 91,4 28,3 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 96 84,4 36,5 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 81 85,2 35,7 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 96 78,1 41,6 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 95 69,5 46,3 19 Muut selvitykset 79 89,9 30,4 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 81 82,7 38,0 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 80 78,8 41,2 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 80 80,0 40,3 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 79 81,0 39,5 96 81,7 37,2 Kaikki kohdat 95 Kuvat 33. 3 a ja b. Soosiaalihuolllon laitospallvelut (TOL L=87) työpaaikkojen jakkautuminen Halmerii-indeksin mukaan, m n= 244 96 Taulukko 33. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 234 85,0 35,7 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 132 76,5 42,6 3 Työsuojelun toimintaohjelma 240 77,9 41,6 4 Tiedottaminen henkilöstölle 244 93,4 24,8 5 Ensiapuvalmius 242 87,2 33,5 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 241 98,3 12,8 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 139 87,8 32,9 TOL 2008=87 8 Opetus ja ohjeet työhön 243 88,1 32,5 9 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 139 62,6 48,6 10 Esimiesten valvontatehtävät 243 93,0 25,6 11 Kunnossapito 136 84,6 36,3 12 Suunnittelu ja hankinnat 137 89,1 31,3 13 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 132 62,1 48,7 14 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 138 91,3 28,3 15 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 238 91,2 28,4 16 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 132 92,4 26,6 17 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 243 62,1 48,6 18 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 240 75,8 42,9 19 Muut selvitykset 132 93,2 25,3 20 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 137 73,7 44,2 21 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 138 77,5 41,9 22 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 136 80,9 39,5 23 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 138 81,9 38,7 234 82,9 35,3 Kaikki kohdat 97 Kuvat 33. 3 a ja b. Soosiaalihuolllon avopalvvelut (TOL= =88) työpaikkkojen jakauutuminen Halmeriindeksinn mukaan, n= n 170 98 Taulukko 33. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain työpaikkojen määrä keskiarvo keskihajonta Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta 166 94,0 23,9 Työsuojeluhenkilöstön koulutus 113 90,3 29,8 Työsuojelun toimintaohjelma 169 85,8 35,0 Tiedottaminen henkilöstölle 168 91,7 27,7 Ensiapuvalmius 168 84,5 36,3 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) 168 95,8 20,0 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin 116 81,0 39,4 TOL 2008=88 Opetus ja ohjeet työhön 168 88,7 31,8 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa 115 75,7 43,1 Esimiesten valvontatehtävät 167 92,2 26,9 Kunnossapito 112 77,7 41,8 Suunnittelu ja hankinnat 112 92,9 25,9 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset 113 86,7 34,1 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut 115 96,5 18,4 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt 165 95,8 20,2 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta 107 97,2 16,6 Työn vaarojen selvitys ja arviointi käynnissä 169 65,7 47,6 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 169 74,0 44,0 Muut selvitykset 108 91,7 27,8 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät 115 76,5 42,6 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön 116 79,3 40,7 Vaarojen selvitys kattaa TULE - kuormitustekijät 116 81,0 39,4 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät 116 81,0 39,4 Kaikki kohdat 166 85,9 32,7 99 Liite 1. Valmeri –kyselyn käyttöohjeet Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena on saada yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn ajankohtana. Tarkastaja voi kohdistaa valvontaa niihin asioihin, jotka työpaikalla tulosten perusteella näyttävät kaipaavan huomiota. Tulosten ja vertailuaineiston avulla työnantajalle voi tarjota lisätietoa mahdollisten toimenpiteiden tueksi. Eri ajankohtina toistettuna saadaan tuloksia vertaamalla käsitys henkilöstön mielestä tapahtuneista muutoksista. Ajatuksena on, että myönteiset muutokset kuvaisivat mahdollista valvontatoiminnan vaikuttavuutta. Työntekijöiden käsityksiin työoloistaan ja työolojen muutoksiin vaikuttaa kuitenkin yhtä aikaa useita tekijöitä. Lisäksi kyselyn mahdollisesti pienehkö otanta voi heikentää tulosten luotettavuutta. Siksi johtopäätösten tekoon tarvitaan yleensä huolellista tarkastelua. Kyselyä soveltuu erityisesti tapauksissa, joissa valvonnan painopiste on psykososiaalisessa kuormituksessa. Tarkastuksen välineenä käytettynä erityisesti kyselytulosten vertailu muiden työpaikkojen tuloksiin antaa tarkastajalle mahdollisuuden perusteltuun argumentointiin. Kyselyä on käytetty myös asiakasaloitteisessa valvonnassa. Kyselyä on toteutettu myös postitse, jolloin kyselyn organisoinnista on sovittu työpaikan kanssa. Näin toimien kyselyn avulla voi myös valita tarkastuskäyntien kohteet. Kyselyn kohderyhmä ja vastaajien valinta Kyselyn kohderyhmänä on kohteena olevan työpaikan henkilöstö. Se voi olla koko työpaikka tai suuren työpaikan tietty/tietyt osastot. Yleensä ei ole mahdollista eikä tarpeen, että kyselyyn osallistuvat kaikki kohderyhmään kuuluvat henkilöt. Riittää, että kyselyyn vastaa pieni otos, jos vastaajat on valittu oikein. Vastaajien tulee muodostaa edustava otos kohderyhmästä, sen tulisi edustaa tasapuolisesti esimerkiksi erilaisia työtehtäviä ja työpaikan osastoja. Kyselyä koskevat tässä suhteessa samat vaatimukset kuin esimerkiksi Elmeri+ ja Näppärä havainnointia. Jos kohteessa tehdään samoihin aikoihin myös havainnointi, on parasta että kyselyn ja havaintojen otos on sama. Kyselyn vastaajien määrä Kyselyn koodaustyön minimoimiseksi vastaajien määrä on syytä rajata niin pieneksi kuin riittävän luotettavan tuloksen kannalta on mahdollista. Toinen vastaajien määrään vaikuttava seikka on vastaajien tietoturva, kun kyselystä annetaan palautetietoa työpaikalle. Tältä kannalta minimimääränä voi pitää 7 vastaajaa. Työpaikan koosta riippuen 7-25 vastaajaa riittää. Seuraavassa on ohjeellinen vastaajien vähimmäismäärä erikokoisissa kohderyhmissä. Jos osa kyselyn saajista voi jättää vastaamatta, on kysely jaettava vastausten minimiä suuremmalle joukolle. Pienehköllä työpaikalla on käytännöllistä jakaa kysely kaikille paikalla oleville. 100 vastaajien määrä vähintään 7 13 15 20 25 kohderyhmän koko 10 50 100 200 500 Jos kysely halutaan raportoida erikseen eri henkilöstöryhmistä, esimerkiksi työntekijät ja toimihenkilöt, koskevat yllä olevat lukumäärät erikseen molempia ryhmiä. Tietokantaan nämä ryhmät on syötettävä erikseen kahtena eri tarkastuksena ja osastotietoon on kirjoitettava myös henkilöstöryhmä. Kyselyn organisointi Kysely on käytännössä organisoitu usealla eri tavalla. Kaikissa tapauksissa olisi riittävästi varmistettava, että vastaajiksi valittu otos on edustaa oikein sitä joukkoa, jonka käsitykset halutaan. Esimerkiksi otoksessa on kaikkien eri osastojen, työvuorojen ja ammattiryhmien edustajia lukumääräisesti suunnilleen oikeassa suhteessa. Lisäksi otos ei saisi olla valikoitunut esimerkiksi mielipiteiden kriittisyyden suhteen (ei pelkästään kriittiset tai myönteiset). Edustavuuden voi toteuttaa kahdella tavalla: a) Jaetaan kysely kaikille. Pienellä työpaikalla tämä lienee paras tapa. Suurella työpaikalla haittana on se, että tietokantaan koodaaminen on iso työ. Tämän voi toisin välttää sillä, että otos muodostetaan koodausvaiheessa: koodaaja valitsee vastauslomakkeiden pinosta esimerkiksi joka viidennen ja koodaa vain ne. Muut säilytetään siltä varalta että myöhemmin tulee tarve laajentaa otosta. b) päätetään, montako henkilöä halutaan vastaajiksi kustakin osajoukosta (osasto/vuoro jne.), ja valitaan sitten henkilöt satunnaisesti. Satunnaistaminen voi tapahtua esimerkiksi valitsemalla osastojen henkilöstöluetteloista nimet tasajaolla (esim. joka viides). Jos lomakkeet jakaa tarkastaja työpaikalla ollessaan, hän voi antaa ne satunnaisesti näkemilleen työntekijöille; koska tarkastaja ei tunne heitä, ei ole vaaraa lomakkeiden antamisesta vain kriittisille tai myönteisille. Käytännössä kysely on toteutettu esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 1) Tarkastaja jakaa ja kerää kyselyn tarkastuksen aikana. Tulokset esitetään tarkastuskertomuksessa ja tietokannan työpaikkaraportti on kertomuksen liitteenä. Tämän tavan heikkoutena on pidetty pelkän kirjallisen palautteen antamista työpaikalle. Vaikuttavuutta luultavasti parantaisi uusi tarkastuskäynti, jonka aikana tuloksista ja mahdollisesta toimenpidetarpeesta keskustellaan. 2) Tarkastaja määrittää tarkastuksella vastaajat ja jättää kyselylomakkeet ja suljettavat palautuskuoret työpaikalle. Jokainen vastaaja voi palauttaa kuoren suoraan, toinen vaihtoehto on että työpaikalla ne kerätään yhteiseen palautuskuoreen. Palaute annetaan työpaikalle kuten vaihtoehdossa yksi. 101 3) Tarkastaja sopii ennen tarkastusta kyselyn toteutuksesta työnantajan edustajan ja työsuojeluvaltuutetun kanssa siten, että valtuutettu jakaa lomakkeet ja ne palautuvat piiriin kuten vaihtoehdossa kaksi. Kyselyssä voi olla piirin saatekirje tai sovittaessa työnantajan oma saatekirje, jossa kehotetaan vastamaan ja korostetaan vastausten luottamuksellisuutta. Tulokset ovat käytettävissä myöhemmin tehtävällä tarkastuksella ja niiden tulkinnasta ja tarvittavista toimenpiteistä keskustellaan. Tarkastuskertomuksessa esitetään tarkastajan johtopäätökset, ohjeet/suositukset ja liitteenä on vielä tietokantaraportti. Palaute työpaikoille Palautteen antamiseksi kyselyyn vastanneita työntekijöitä pitää olla vähintään seitsemän kappaletta. Palauteraportti saadaan tietojärjestelmästä. Siinä esitetään fyysisen työympäristön, tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ja psykososiaalisen kuormituksen osioiden keskiarvot vertailuaineiston keskiarvot sekä jakautuminen neljänneksittäin. Vertailuaineiston rajausvaihtoehtoja on lukuisia. Niistä pitäisi valita yhdistelmä, joka vastaa parhaiten kohdetyöpaikkaa ja on kuitenkin riittävän iso, mieluiten ainakin muutama kymmenen vertailutyöpaikkaa. Tietojärjestelmästä tulostuu tarkastajan käyttöön myös yksittäisten vastauslomakkeiden vastaukset, joista tarkastaja näkee vastausten hajontaa. Niitä ei saa antaa työpaikalle. Lisäksi raportissa näkyy kysymyskohtaiset vastausten keskiarvot. Niistä on hyötyä työpaikalle tulosten tulkintaan ja mahdollisten toimenpiteiden harkintaan. Siksi tarkastaja voi harkitessaan ilmoittaa ne työpaikalle. Käytännössä kyselyn tulosten on koettu antavan tarkastajalle mutua vankemman pohjan argumentoinnille työpaikan kanssa. Näin etenkin silloin, kun tulos poikkeaa selvästi vertailuaineistosta. Sidosryhmäyhteistyö Valvonnan vaikuttavuuden tehostamiseksi voi yhteistyö alan työmarkkinajärjestöjen ja / tai tiedotusvälineiden kanssa olla eduksi. Näille voi esimerkiksi tiedottaa valvontahankkeista. Valvontahankkeen kohderyhmälle (järjestöt ja työpaikat) voi myös järjestää tiedotustilaisuuksia tai seminaareja hankkeen alussa, sen kuluessa ja lopussa. 102 Liite: Saatekirje (postitus) Aluehallintoviraston logo Valmeri -kyselyn vastaanottaja Viite Asia VALMERI-KYSELYYN VASTAAMINEN Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toteuttaa työpaikallanne Valmeri kyselyn osana työpaikkavalvontaa. Siinä henkilöstöllä on mahdollisuus ilmaista käsityksensä työoloistaan kyselyn ajankohtana. Vastaukset täytetään nimettömänä. Kyselyt jaetaan tapauksesta riippuen koko henkilökunnalle, tai satunnaisesti valituille henkilöille, jotka edustavat tasapuolisesti eri henkilöryhmiä ja osastoja. Kyselylomakkeet jakaa työpaikan työsuojeluvaltuutettu, jolle työsuojelutarkastaja on ne antanut. Työsuojelutarkastaja toimittaa työpaikalle Valmeri -kyselyn tuloksista yhteenvedon, jossa työpaikan tulokset ovat verrattavissa muihin saman toimialan työpaikkojen tuloksiin. Palautteeseen lasketaan fyysisen työympäristön, tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ja psykososiaalisen kuormituksen osioiden keskiarvot ja kokonaisindeksi lasketaan em. arvojen keskiarvona. Yhteenvedossa eivät näy yksittäisten vastaajien vastaukset. Vastaukset pyydetään postittamaan oheisessa kirjekuoressa viikon sisällä suoraan aluehallintovirastoon allekirjoittaneelle. Kiitokset avustanne! N.N. tarkastaja [email protected] Puh. 103 Liite 2. Valm meri kyse elyloma ake Sivu u1 Valmerri kyselylomake Työpaikkka: pvm: Aluehalllintovirasto on työsuo ojelun vasttuualue se elvittää tällä kyselylllä toimialan työolosu uhteita. Kyysely on tä äysin luotttamuksellinen, yksiittäisiä vasstauksia ei e anneta työnanta ajan käyttö öön! Pyydän vastaama aan kaikkiiin kysymyyksiin. Rastita miele estäsi lähiinnä oikea a hto. vaihtoeh Asia oon hyvin 5 ☺ Fyy ysinen työy ympäristö ö 1 Ova atko käyttämäsi työvä älineet tarkkoituksenm mukaiset turvvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilm man häirriöitä? atko työympäristösi ja a kulkuväylät riittävän n tilavat ja 2 Ova hyvä ässä järjesstyksessä? ? dutko käve elemään työ össäsi liukkkailla 3 Joud (hiekkoittamatto omilla) ulko oalueilla on ngelmallisillla keleillä? ? 4 Onkko työympä äristö jossa a työskente elet lämpötilaltaan sopiva ja vedo oton? 5 Aihe euttavatko kemikaalitt, biologise et tekijät (b bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtau udet työssä äsi terveys svaaraa? Tuk ki- ja liikun ntaelinten kuormitus s 6 Ergo onomisesti hyvä työ on fyysisessti sopivan n kevyttä ja a työa asennot se ekä työliikke eet ovat mukavia m ja vaihtelevia v a. Mite en tyytyväin nen olet om man työsi ergonomia e aan? 7 Joud dutko työskentelemä ään usein vaikeissa v ja a epämukavissa a työasenn noissa? 8 Joud dutko usein nostama aan tai siirttämään ras skaita taakkkoja käsin n ilman työtä keventä äviä apuvällineitä? ntyykö työsssäsi paljon n käden to oistuvia yks sipuolisia 9 Esiin liikke eitä (tällä ei e tarkoiteta a näyttöpää ätetyötä)? 104 4 Asia on huonosti 3 2 1 Sivu u2 Asia on huonosti Asia oon hyvin 5 4 3 2 ☺ ykososiaallinen kuorrmitus Psy uuko työsi ilman i häirittsevää etsiskelyä, ke eskeytyksiä ä ja 10 Suju odottuksia? o sinulla ussein liian vähän v aikaa työn teke emiseen 11 Onko kunn nolla ja turvvallisesti? dutko liian usein työsskentelemä ään suoritu uskykysi 12 Joud äärirrajoilla? p ämistä ja ko oulutusta 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttä nulle kuulu uvista töistä ä, myös selviiytyäksesi kaikista sin mahdollisista häiriöh ja va aaratilanteista? allasi riittävvästi tehtäv vistä, 14 Keskkustellaankko työpaika tavoitteista ja niiden n saavvuttamisessta? 15 Saattko tarvittaessa tukea a ja apua esimieheltä e äsi? 16 Tule etko kuullukksi työtäsi koskevissa a asioissa ja muutoksissa? erveytesi ta ai turvallisu uutesi väkiivallan tai sen s 17 Vaarrantuuko te uhka an vuoksi työssäsi? t oistuvaa ja a terveyttä vaarantavvaa 18 Häirinnällä tarkkoitetaan to epäa asiallista ko ohtelua. Oletko itse, tai onko jo oku muu työyksikössäsi tällä hetke ellä häirinn nän kohtee ena? Kiitos yhteistyösttä, vastauksesi autttaa meitä kehittämä ään alan ty yösuojelua a! 105 1 Liite 3. Halmeri -tarkastuksen ohje ja lomake Tarkastukseen valmistautuminen Halmeri -tarkastuksesta sovitaan ja lomakkeet lähetetään valmistautumista varten työpaikalle etukäteen. Tarkastajan harkinnan mukaan käytetään laajempaa tai suppeampaa pienen työpaikan versiota. Laaja versio soveltuu työpaikalle jolla työsuojelutoiminta on jo vakiintunutta. Työpaikkaa pyydetään erityisesti täyttämään vaara- ja kuormitustekijöitä koskeva tarkistuslista. Työpaikkaa pyydetään varaumaan myös työsuojeluvaltuutetun (jos valittu) osallistumiseen tarkastukseen ja toimittamaan kopio Halmeri – lomakkeesta hänelle. Halutessa työpaikkaa voi pyytää palauttamaan täytetty lomake ennen tarkastusta. Tarkastuksen toimittaminen Tarkastuksella asiat käsitellään tarkastajan harkinnan mukaisessa järjestyksessä. Etenkin jos tarkastaja ei ennestään tunne työpaikkaa tai edellisestä käynnistä on jo aikaa, on syytä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehdä käynti varsinaisissa työpisteissä. Se olisi paras tehdä niissä paikoissa, joissa työpaikan oman arvion mukaan on pahimmat työsuojeluriskit. Tällöin tarkastaja voi havainnoimalla ja työntekijöitä haastattelemalla arvioida vaarojen hallinnan riittävyyttä. Tällä tiedolla on tärkeä merkitys, kun hallintaa käydään läpi Halmeri -lomakkeen avulla. Halmeri -lomake käydään läpi haastatellen työpaikan edustajia. Tarkastajan tehtävänä on määrittää ovatko kysytyt asiat kriteerien mukaisessa kunnossa kohteena olevalla työpaikalla. Haastateltavien tulisi olla juuri kyseisen työpaikan hyvin tuntevia työnantajan ja työntekijöiden edustajia. Haastattelutilanteessa varmistetaan, että saadaan sekä työnantajan, että työntekijöiden edustajan itsenäinen mielipide kysytyistä asioista. Se saattaa edellyttää molempien haastattelemista erikseen. Yhteishaastattelussa on varmistettava, että molemmat vastaavat itsenäisesti. Tarkastaja merkitsee oman näkemyksensä vastausten ja/tai muun saamaansa tiedon perusteella siten, että hän arvioi asioita eri työpaikoilla samojen kriteereiden mukaisesti. Tarkistuslistan kohdat ovat väittämämuodossa. Asioiden kysymiseen on kaksi vaihtoehtoa: 1) Pyydetään kertomaan asiasta ”avoimella” kysymyksellä, esim. ”Miten teillä hoidetaan uusien työntekijöiden työnopastus?” 2) Kysytään ”suljetulla” kysymyksellä ”Opastetaanko kaikki uudet työntekijät?” Suositeltavaa on aloittaa kunkin asiakohdan käsittely avoimella kysymyksellä, ja tehdä sitten tarvittavia täsmentäviä suljettuja kysymyksiä. Esimerkiksi kysytään ensin ”Miten teillä hoidetaan uusien työntekijöiden opastus?” Sitten tarkennetaan ”Sisältyykö opastukseen toiminta häiriö- ja uhkatilanteissa?”. Johdattelevia kysymyksiä on vältettävä, esim. ei kysytä ”Opastetaanhan teillä uudet työntekijät?” Haastateltavat kertovat yleensä mielellään asioista laajemmin kuin kysymys edellyttää ja voi kertoa asioita, joita lomakkeella myöhemmin kysytään. Tarkastaja 106 voi tällöin merkitä ko. asiankin lomakkeelle, jolloin sitä ei enää tarvitse kysyä. Rönsyilyä voi pyrkiä rajoittamaan, sitä vähentää myös, kun haastateltavat ovat etukäteen tutustuneet lomakkeeseen ja täyttäneet sen. Ratkaisu kunnossa/korjattavaa tehdään nykytilanteen mukaan. Jos tulee esille työpaikan ongelmia, on niistä selvitettävä ovatko ne vielä ajankohtaisia vai onko ongelmaan jo puututtu/korjattu. Tilanne voi olla menetelmän kriteereiden mukaan kunnossa, vaikka työpaikan edustajat näkevät asiassa vielä ongelmia ja toimenpiteitä on tekeillä. Toisaalta, jos nykytila ei täytä vaatimuksia, pelkät suunnitelmat tai päätökset parannuksista eivät riitä, ellei niitä ole jo alettu panna toimeen. Käynnin lopuksi tarkastaja kertoo keskeiset havaintonsa: Mitkä asiat työpaikka on hoitanut hyvin, ja missä asioissa on kehittämisen tarvetta. Palaute työpaikalle käynnin jälkeen Tarkastustiedot tallennetaan tietokantaan, josta saadaan myös työpaikkaraportti. Raportissa työpaikan tietoja verrataan soveliaan vertailujoukon tuloksiin. Vertailujoukkona voi olla esim. koko maan teollisuus, kun kohdetyöpaikkana on tehdas. Tarkastuksesta lähetetään tarkastuskertomus, jonka liitteeksi laitetaan tietokannasta tulostettu palauteraportti. 107 Halmerilomake ja asiakohtaiset tulkintaohjeet Työsuojelun yhteistoiminta ja organisointi 1 2 3 4 5 6 Kunnossa Korjattavaa Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta Työpaikan työsuojeluyhteistyö on järjestetty asianmukaisesti, esim. työntekijöiden työsuojeluvaltuutetut vähintään 10 hengen työpaikalla ja työsuojelutoimikunta tai vastaava vähintään 20 hengen työpaikalla. Työpaikan työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen ja -toimikunnan jäsenten yhteystiedot on ilmoitettu työsuojeluhenkilörekisteriin. Työsuojeluhenkilöstön koulutus Työsuojeluhenkilöstö on koulutettu tehtäviinsä. Työsuojelun toimintaohjelma Työpaikalla on työsuojelun toimintaohjelma. Tiedottaminen henkilöstölle Työsuojeluasioista tiedotetaan työntekijöille esim. henkilöstökokouksissa ja ilmoitustaululla, työpaikkaa koskeva työlainsäädäntö on työntekijöiden nähtävänä. Ensiapuvalmius Työpaikalla on riittävästi (työterveyshuollon suosittelema määrä) ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä. On järjestetty myös koulutusta tai harjoituksia tulipalon/onnettomuuden varalta. Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) Työpaikalla on lainmukainen työaikakirjanpito ja ylityön enimmäismäärät pysyvät lain sallimissa rajoissa. Tulkintaohjeita 1. Työnantajan on järjestettävä työntekijöille edellytykset valtuutetun valintaan (ohje). Valinta on työntekijöiden asia ja he voivat jättää sen myös tekemättä, jolloin asia on ”kunnossa”. Valittu valtuutettu on vapautettava työsuojelutehtävien hoitoon alan sopimusten tai vähintään 4 tunnin ajaksi neljän peräkkäisen viikon aikana (10 hengen työpaikka) (ohje) 2. Valtuutetuilla on oikeus asianmukaiseen koulutukseen. Koulutustarvetta ja -järjestelyjä on käsiteltävä yhteistoiminnassa kahden kuukauden kuluessa valinnasta (ohje). Sisällöistä voi olla tarkennuksia TES:ssa ja koulutussopimuksissa. Työpaikan tai toimialan erityispiirteistä voi johtua erikoiskoulutusvaatimuksia. Esimerkiksi työsuojelun peruskurssi (neuvo). Työsuojelupäällikön tulee tuntea työsuojelusäännökset, työpaikan olosuhteet ja hänellä on oltava kykyä hoitaa työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Suositeltavaa on käydä esim. työsuojelupäällikkökurssi, päällikön perustietokurssi tai työsuojelun perus/jatkokurssi (neuvo). 3. Työnantajalla on oltava kirjallinen työsuojelun toimintaohjelma, ja toimintaohjelmaan pohjautuvia tavoitteita on käsiteltävä yhteistoiminnassa (ohje). Itse ohjelman muotovaatimukset ovat käytännössä vaatimattomat. 4. Työntekijöiden nähtävillä on oltava mm. ilmoitus työterveyshuollosta, työterveyshuollon työpaikkaselvitys, ilmoitus tapaturmavakuutuksen hoitavasta vakuutusyhtiöstä, työsuojelupäällikön ja valittujen suosuojeluvaltuutettujen yhteystiedot, työvuoroluettelo, ensiapuohjeet, ensiapukoulutettujen nimet, ohjeet toiminnasta onnettomuustilanteessa, työsuojeluviranomaisen yhteystiedot ja työpaikalla sovellettava työlainsäädäntö (ohje). Työnantajan on tiedotettava ajoissa työturvallisuuteen vaikuttavista asioista, selvityksistä ja suunnitelmista (ohje). Työpaikkakokoukset ovat hyvä tiedotustapa (neuvo). 5. Työterveyshuolto antaa tarvittaessa ohjeet ensiapuvalmiudesta. Riittävä ensiapuvalmius on yleensä oltava vähintään 5 % paikalla olevasta henkilökunnasta (ohje). Ensiapuvälineiden on oltava ajan tasalla ja helposti saatavilla (ohje/kehotus olosuhteista riippuen). Työpaikan nimi ja täydellinen hälytyspuhelinnumero on hyvä olla oikeissa paikoissa näkyvillä avun hälyttämistä varten (ohje). 6. Oltava työaikakirjanpito, josta selviää jokaisen henkilön tekemät kaikki työtunnit ja erikseen lisä-, yli-, ja sunnuntaityötunnit sekä hätätyöt. Oltava työvuoroluettelo, josta käy ilmi työn alkamis- ja päättymisajat ja lepoajat, ellei alan työehtosopimuksessa ole toisin sovittu (ohje/kehotus). 108 Työntekijöiden opetus ja ohjaus Kunnossa 7 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin Työntekijöiden perehdyttämiseksi työpaikan työsuojeluasioihin on toimiva menettelytapa. Heille selvitetään ainakin – työterveyshuolto – työpaikan / yhteisen työpaikan vaara- ja kuormitustekijät – turvallisuusohjeet sekä toiminta hätätilanteissa ja ensiavun tarpeessa – työntekijän vastuu omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta – työntekijän velvollisuus ilmoittaa vioista, puutteista ja vaaratilanteista – työntekijän velvollisuus kohdella toisia asiallisesti. Perehdytys on annettava kunkin työntekijän ymmärtämällä kielellä. 8 Opetus ja ohjeet työhön Kaikki työntekijät, tarvittaessa myös ns. vuokratyöntekijät, opastetaan työhönsä ja varmistetaan että he osaavat turvalliset ja terveelliset työtavat ennen itsenäistä työskentelyä. Opastusta annetaan tarvittaessa tehtävien muuttuessa ja pitkän poissaolon jälkeen. Opastus kattaa esimerkiksi – työasennot ja työpisteen ergonomisen säätämisen – työvälineiden, turvallisuuslaitteiden ja henkilösuojainten käytön – vaaranarvioinnissa todetut erityiset vaarat, esim. häiriö- ja uhkatilanteet ja vaarallisten aineiden käsittely – myös harvemmin toistuvat tehtävät, esim. puhdistus-, huoltoja korjaustyöt. Opetus ja ohjeet on annettava kunkin työntekijän ymmärtämällä kielellä. Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä saa tehdä vain pätevä työntekijä. Korjattavaa Tulkintaohjeita 7. Perehdyttämisvaatimus koskee soveltuvassa laajuudessa sekä omia, että ulkopuolisia työntekijöitä riippumatta työskentelyn pituudesta. Yleensä perehdyttäminen edellyttää asioiden kertomista, pelkkä kehotus lukea asiat ”intranetistä ” tms. ei riitä (ohje). Perehdytyksessä on kerrottava menettelytavat myös mahdollisissa ongelmatilanteissa, kuten tapaturman tai vaaratilanteen sattuessa, työntekijän havaitessa epäasiallista kohtelua tai terveyttä vaarantavaa kuormitusta (ohje). Suositeltavaa on käyttää kirjallista perehdytyksen tarkistuslistaa tms. johon perehdytettävä myös kuittaa asiat nimikirjoituksellaan (ohje/neuvo). Monikielisessä työpaikassa riittävä perehdytys on annettava kunkin työntekijän ymmärtämällä kielellä. 8. Työnopastuksen on oltava sitä perusteellisempi mitä vaarallisempi työ on ja mitä vähemmän työntekijä sitä tuntee. Opastuksen perillemeno on hyvä varmistaa kuittauksella ja valvonnalla erityisesti itsenäisen työskentelyn alkuvaiheessa. Nuorten opetukseen ja ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Monikielisessä työpaikassa kunkin on saatava tarpeellinen opastus sekä työ- ja käyttöohjeet ymmärtämällään kielellä. Työnopastuksen ja perehdytyksen menettelytavat on käsiteltävä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. (ohje) Vaarallisissa töissä opastuksen tulee perustua kirjallisiin työohjeisiin tai tarkistuslistoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakaspalvelutehtävät, joissa on väkivallan uhka, työ tapaturmavaaraa aiheuttavilla koneilla, vaaraa aiheuttavat huolto-, puhdistus- ja korjaustyöt, rakennusten purkutyöt, korkealla työskentely, säiliössä työskentely, trukin kuljettaminen, henkilönostot ja muut vaativat nostot sekä kemiallisia ja biologisia vaaroja aiheuttavat työt, tulityöt, tilapäiset sähköasennukset, sekä työskentely tiellä ja kadulla (ohje). Joitakin töitä varten on olemassa esimerkiksi vakuutusyhtiöiden vaatimia koulutuksia/pätevyyskortteja, esim. tulityökortti, joita voi suositella (neuvo). Erityistä vaaraa aiheuttavia töitä saa tehdä vain riittävän koulutuksen saanut pätevä työntekijä. 109 Esimiesten ja organisaation toiminta 9 10 11 12 Kunnossa Korjattavaa Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa Esimiehillä on asianmukaiset toimintaedellytykset hoitaa työnantajan edustajina lain vaatimia työsuojelutehtäviä. – tietävät työturvallisuuslain velvoitteet – on riittävästi asiantuntemusta (koulutus, kokemus) – on riittävästi työaikaa ja resursseja hoitaa lain velvoitteet. Esimiesten valvontatehtävät Esimiesten tehtäviin kuuluu käytännössä – työympäristön jatkuva valvonta ja vaaraa aiheuttaviin epäkohtiin puuttuminen – työtapojen turvallisuuden jatkuva valvonta ja vaarallisiin työtapoihin puuttuminen – työyhteisön vuorovaikutuksen jatkuva seuraaminen ja esimerkiksi epäasialliseen käytökseen puuttuminen. Kunnossapito Työpaikan rakennukset, piha-alueet sekä koneet ja laitteet pidetään turvallisessa kunnossa. Esimerkiksi – ilmanvaihto- ja sähkölaitteet huolletaan asianmukaisesti – ulkoalueiden liukkaudentorjunta on riittävä myös ongelmakeleillä – ajoneuvot, kuljetus ja nostovälineet sekä tuotantokoneet huolletaan asianmukaisesti – tarvittavat määräaikaistarkastukset tehdään määräysten mukaisesti. Kunnossapito tarkastaa riittävän usein turvalaitteiden toiminnan. Suunnittelu ja hankinnat Terveys- ja turvallisuusvaatimukset otetaan huomioon – työtilojen ja – menetelmien suunnittelussa – työn suunnittelussa ja mitoituksessa – työvälineiden, koneiden, tarvikkeiden, materiaalien ja kemiallisten aineiden hankinnoissa Tulkintaohjeita 9. Esimiesten työsuojelutehtävät ja -vastuut on määriteltävä riittävän tarkasti, on oltava mm. tiedossa keiden turvallisesta työskentelystä kukin esimies on vastuussa. (ohje). Työnantajan on perehdytettävä ja opastettava myös esimiehet tehtäviensä vaatimalla tavalla, ja opastuksen perillemeno on varmistettava. Suositeltavaa on, että tehtävät on määritelty kirjallisesti ja että työsuojelutietämys on kartoitettu ja laadittu tarvittaessa koulutussuunnitelma. Esimiehillä on oltava riittävät valtuudet ja resurssit pitää työolot lain edellyttämässä kunnossa (neuvo). 10. Valvonnan on oltava sitä tehokkaampaa, mitä vaarallisempaa työ on ja mitä heikommin työntekijä sen hallitsee. Nuorten työskentelyä on valvottava erityisen hyvin. Muutos- ja poikkeustilanteet vaativat yleensä tavallista tehokkaampaa valvontaa. On valvottava myös perehdytyksen ja opastuksen toteutumista. Valvontaan kuuluu välitön puuttuminen havaittuihin epäkohtiin. Esimiehen on estettävä vaaraa aiheuttava työskentely, esimerkiksi suojavarusteiden käyttämättä jättäminen. On myös puututtava työympäristössä havaittaviin vaaroihin, kuten kulkuteiden epäjärjestykseen ja puutteellisiin suojavarusteisiin. Samoin on puututtava työyhteisössä havaittaviin terveyttä vaarantaviin ongelmiin, kuten liialliseen kuormittumiseen ja epäasialliseen käytökseen. Esimiehen on reagoitava työntekijöiden tekemiin ilmoituksiin ja aloitteisiin. Hänen on tiedotettava omalle esimiehelleen puutteista, joiden korjaamiseen omat toimivaltuudet eivät riitä. (ohje) 11. Kunnossapidolta edellytetään ripeyttä vaaraa aiheuttavien olosuhteiden korjaamisessa. Valmistajan antamia huolto-ohjeita on noudatettava. Vikojen ilmoittamiseksi on oltava toimiva menettely. Joillekin laitteille on säädetty käyttöönotto- ja/tai määräaikaistarkastukset, joita on noudatettava (ohje). Suositeltavaa on järjestelmällinen ennakkohuolto, jonka ennakoivat tarkastukset kattavat myös turvalaitteet ja kulkutiet (neuvo). 12. Työsuojeluun vaikuttavat muutokset ja hankinnat on suunniteltava yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Suunnittelun yhteydessä on tehtävä vaarojen selvitys. Suunnittelijoilla on oltava riittävä asiantuntemus myös suunnittelukohteen työturvallisuusvaatimuksista. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntemusta. (ohje) 110 Omat työsuojelutarkastukset ja työoloja koskevat aloite- ja ilmoitusmenettelyt 13 14 15 16 Kunnossa Korjattavaa Työpaikan omat työsuojelutarkastukset Työympäristöä ja työtapoja seurataan toistuvasti sisäisillä tarkastuksilla, havainnointikierroksilla tai mittauksilla. Havaitut puutteet korjataan. Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut Työyhteisön vuorovaikutusta (tilaa) seurataan toistuvasti esimerkiksi henkilöstökyselyjen avulla tai esimiesalaiskeskusteluissa (kehityskeskusteluissa). Ilmi tulleisiin ongelmiin puututaan ja toimenpiteiden vaikutusta seurataan. Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt Työpaikalla on toimiva menettely työntekijöiden työoloihin liittyvien ongelmien ja vaaratilanteiden (läheltäpiti-tilanteiden) ilmoituksille sekä parannusehdotuksille. – menettely on kaikkien tiedossa ja ilmoittamista aktivoidaan – ilmoitukset ja aloitteet tutkitaan ja niiden johdosta tehdään tarvittaessa toimenpiteitä – ilmoituksen/aloitteen tekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan palaute, mihin toimenpiteisiin ilmoitus mahdollisesti johtaa. Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta Kaikki poissaoloon johtaneet työtapaturmat tutkitaan ja havaitut puutteet korjataan. Ammattitauteihin ja työperäisiin sairauksiin johtaneet olosuhteet selvitetään ja korjataan. Tulkintaohjeita 13. Sisäisillä työsuojelutarkastuksilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi työsuojeluorganisaation tekemiä tarkastuksia. Ne täydentävät esimiesten tekemää jatkuvaa tarkkailua. Laissa ei sitä suoraan edellytetä, vaan se on osa jatkuvaa tarkkailua. (ohje jatkuvasta tarkkailusta, neuvo työsuojelutarkastuksista). Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu perehtyä työympäristöön ja työyhteisön tilaan, jota voi toteuttaa myös tarkastusluontoisesti. Standardoitujen tarkistuslistojen ja havaintomenetelmien (esim. Elmeri+, Näppärä ja TR-mittari) käyttö yleensä parantaa tarkastusten tuloksellisuutta, niitä voi suositella (neuvo). 14. Työyhteisön tilan seuranta on velvoite (ohje). Hyviä menettelyjä ovat esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut, työpaikkakokoukset sekä henkilöstökyselyt, joiden tuloksia käsitellään yhdessä työntekijöiden kanssa (neuvo). 15. Työntekijöiden ilmoituksia varten on oltava selkeä menettely, joka kerrotaan perehdytyksen yhteydessä (ohje). Ilmoitusmenettelyn tulee koskea myös esimerkiksi väkivallan uhkatilanteita ja henkisiä kuormitustilanteita (ohje). Yleensä ilmoitusten kirjaaminen on tarpeen, muuten niitä on vaikea mm. ottaa huomioon vaarojen selvityksessä (ohje/neuvo). Esimerkiksi teollisissa työpaikoissa kirjattujen vaaratilanneilmoitusten runsaus liittyy yleensä pieneen tapaturmien määrään. Se voi olla siten merkki pikemmin hyvästä turvallisuuskulttuurista kuin työpaikan vaarallisuudesta. 16. Työturvallisuuslaki edellyttää näiden huomiointia vaarojen selvityksessä, mikä vaatii jonkintasoista kirjaamista ja tutkintaa (ohje). Työntekijöille on perehdytyksen yhteydessä selvitettävä, miten menetellä työtapaturman sattuessa (ohje). Sattuneista työtapaturmista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä on hyvä tiedottaa henkilöstölle (neuvo). 111 Kunnossa Vaarojen selvitys ja arviointi 17 18 19 20 21 22 23 Korjattavaa Työn vaarojen selvitys ja arviointi Vaarojen selvitys- ja arviointiprosessi on käynnissä ja siinä toteutuu yhteistoiminta henkilöstön kanssa. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Työterveyshuollon työpaikkaselvitys on tehty ja se on ajan tasalla. Muut selvitykset Tarpeellisiksi katsottavat muut työolojen selvitykset, kuten ergonomiset tai työhygieeniset (melu, ilman epäpuhtaudet jne.) selvitykset on tehty. Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät Vaarojen selvitys kattaa kaikki erilaiset työtehtävät ja työkohteet, myös harvemmin tehtävät työt sekä häiriö- ja poikkeustilanteet. Vaarojen selvitys tehdään myös muutosten yhteydessä ja uuden työn suunnitteluvaiheessa. Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön Vaarojen selvitys kattaa tärkeimmät fyysisen työympäristön tekijät, kuten mahdolliset tapaturman vaarat, kemialliset ja biologiset tekijät sekä melun, tärinän ja säteilyt. Vaarojen selvitys kattaa TULE – kuormitustekijät Vaarojen selvitys kattaa myös tärkeimmät tuki- ja liikuntaelinten (TULE) kuormitustekijät, esimerkiksi käsin tehtävät nostot, yläraajan toistotyön ja näyttöpäätetyön. Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät Vaarojen selvitys kattaa myös tärkeimmät henkiset (psykososiaaliset) kuormitustekijät, esimerkiksi väkivallan uhan, epäasiallisen kohtelun sekä muut työn laadulliset ja määrälliset kuormitustekijät. Tulkintaohjeita 17. Työnantajan on selvitettävä työn vaarat (ohje). Selvityksestä on annettava tiedot työntekijöille ja sitä on käsiteltävä yhteistoiminnassa (ohje). Selvityksellä ei ole määrämuotoa, mutta yleensä sen on oltava dokumentoitu, jotta sen voi esittää ja käsitellä työntekijöiden kanssa (ja esittää tarkastajalle). Tämä kohta merkitään ”kunnossa”, kun työpaikalla on käynnistetty tai tehty vaarojen selvitys, vaikka se ei täytäkään sisällöltään kaikkia vaatimuksia. Jos työpaikalla ei ole esittää selvitystä ja arviointia, merkitään ”Korjattavaa” sekä tähän kohtaan, että kohtiin 20–23. 18. Työpaikkaselvitys on oltava ja se on päivitettävä, kun olosuhteet olennaisesti muuttuvat. (ohje) 19. Erityisiä työolojen selvityksiä tarvitaan etenkin, jos työpaikalla on oireilua tai tarkastuksella tulee esille epäily terveysvaaroista, joita on vaikea todentaa tai poistaa ilman tarkempia selvityksiä. Selvityksen tarve voi koskea myös psykososiaalista (henkistä) kuormitusta. Työnantajan on myös selvitettävä kuormitustekijät saatuaan tiedon työntekijän mahdollisesta kuormittumisesta terveyttä vaarantavalla tavalla. (ohje) 20. Vaarojen selvityksen on katettava työpaikan erityyppiset tehtävät, kuten toimistotyöt, tuotantotyöt, kuljetustyöt, huoltotyöt, siivoustyöt. Tarvittaessa sen on katettava myös ulkopuoliselta ostetut (ulkoistetut) tehtävät, joita tehdään työpaikan omissa tiloissa. Samoin on katettava oman henkilökunnan tehtävät kiinteän työpaikan ulkopuolella. (ohje) 21-23. Fyysisen työympäristön, TULE -kuormitustekijöiden ja henkisten kuormitustekijöiden osalta selvityksen on otettava huomioon alalle tyypilliset tekijät ja työpaikan erityispiirteet. Kattavuus edellyttää siten myös sattuneiden vaaratilanteiden, tapaturmien ja ammattitautien ottamista huomioon, minkä tulisi ilmetä selvityksestä. (ohje) TULE- ja henkiset tekijät voivat tulla riittävästi selvitettyä työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä, kun se on osa vaarojen selvitystä. Selvityksen kattavuus on kyseenalainen, jos selkeä työpaikalla oleva vaara- tai kuormitustekijä on selvityksessä jätetty huomiotta tahi arvioitu ”mitättömäksi” ilman erityisiä perusteita. Riittävä peruste voi olla esim. asian oleminen erityisen hyvin hallinnassa. 112 Seuraavassa kysytään työpaikan merkittävimpiä vaara- ja kuormitustekijöitä ja niiden hallintakeinoja. Vaaran merkittävyyttä arvioitaessa otetaan tässä huomioon mahdollisen terveyshaitan vakavuus, ei niinkään sen todennäköisyyttä. Merkittävimpiä ovat tekijät, jotka voisivat aiheuttaa hengenvaarallisen tai pysyvän vamman tai sairauden, jos hallintatoimenpiteet syystä tai toisesta eivät käytännössä ole riittävät tai ne jossain tilanteessa pettävät. Voit käyttää tarvittaessa apuna liitteenä olevaa vaarojen tarkistuslistaa. Hallintakeinoja voivat olla esimerkiksi vaaran poistaminen tai lieventäminen, tekniset suojauskeinot, työjärjestelyt, opastus ja ohjaus, oikeiden työtapojen valvonta, henkilösuojaimet ja suojavaatetus, altistumisen seuranta, ja työntekijän henkilökohtaisten edellytysten huomioiminen. Vaara- ja kuormitustekijöiden hallinta 24 Mikä on merkittävin vaara- ja kuormitustekijä: _______________________________________________ Kuvaile lyhyesti ongelma sekä missä tehtävissä/keillä se esiintyy 25 Kuvaile lyhyesti tehtyjä toimenpiteitä ja mahdollisia suunniteltuja lisätoimenpiteitä Mikä on 2. merkittävin vaara- ja kuormitustekijä: _______________________________________________ Kuvaile lyhyesti ongelma sekä missä tehtävissä/keillä se esiintyy 26 Kuvaile lyhyesti tehtyjä toimenpiteitä ja mahdollisia suunniteltuja lisätoimenpiteitä Mikä on 3. merkittävin vaara- ja kuormitustekijä: _______________________________________________ Kuvaile lyhyesti ongelma sekä missä tehtävissä/keillä se esiintyy Kuvaile lyhyesti tehtyjä toimenpiteitä ja mahdollisia suunniteltuja lisätoimenpiteitä 113 Kunnossa Korjattava a 24-26 Tulkintaohjeita Näillä kysymyksillä selvitetään ovatko työpaikan keskeisimmät vaara- ja kuormitustekijät lain edellyttämällä tavalla hallinnassa. Näihin kohtiin liittyy myös todentaminen itse työkohteissa, eli käydään kyseisissä työpisteissä tarkastamassa asioiden hallinta. Vaatimukset vaarojen hallinnalle on määritelty työtuvallisuuslaissa ja muissa säädöksissä. Minimivaatimukset työolojen osalta on täytettävä. Tarkastus voi osoittaa esimerkiksi, että työntekijät eivät ole tietoisia vaarasta tai heillä ei ole tietoa miten toimia vaara- tai uhkatilanteessa. Työntekijät eivät kenties käytä tarvittavia suojavarusteita tai ottavat riskejä. Nämä voivat olla osoituksia siitä, että opastus taikka valvonta ei ole riittävää. Tarkastuksella voi myös ilmetä työympäristön puutteita, jotka voivat olla osoitus esimerkiksi työympäristön valvonnan, tarkastustoiminnan tai kunnossapidon puutteista. Tarkastajan on tällöin arvioitava kyseiset Halmerin kohdat uudelleen. Fyysisessä työympäristössä, tuki- ja liikuntaelinten kuormituksessa ja henkisessä kuormituksessa havaittujen ongelmien suhteen tarkastaja toimii valvontalain edellyttämällä tavalla, kuten muillakin tarkastuksilla. Tulkintaohjeita, työpaikan vaara- ja kuormitustekijät (LIITE 1) Kohdan 24 luettelon rastitettaessa on huomioitava, että arvioidaan vain mahdollisen terveyshaitan vakavuutta, ei sen todennäköisyyttä. Tarkoituksena on seuloa vakavimmat terveyden vaarat ja varmistua, että ne ovat lain edellyttämällä tavalla hallinnassa. Terveyden vaarojen hallinnan tasosta riippuu paljolti miten todennäköisiä terveyshaitat ovat. Esimerkiksi kova melu työpaikalla on vakava riski (3). Kuulovammojen todennäköisyys on kuitenkin pieni, jos työntekijät käyttävät asianmukaisesti kuulonsuojaimia. Jotkin listan seikat eivät sinällään ole vaaroja. Tällaisia ovat esimerkiksi opetus ja ohjaus, käyttöturvallisuustiedotteet ja ensiapuvalmius. Puuttuessaan tai ollessaan puutteelliset ne voivat kuitenkin aiheuttaa välillisesti vaaraa. Esimerkiksi puuttuva tieto kemikaalin vaaroista ja suojautumisesta voi johtaa vaaralliseen altistumiseen aineen käsittelyssä. Tekijät, jotka eivät koske työpaikkaa (esim. ei ole henkilönostimia), rastitaan kohtaan 1 (vähäinen vaara). 114 LIITE 1: Vaara- ja kuormitustekijöiden tarkistuslista Tarkistuslistan täyttäminen on vapaaehtoista, sitä voi käyttää apuna kohdissa 24–26 kysyttyjen vaaratekijöiden valinnassa. Ota huomioon kaikki työtehtävät, joissa vaara voi esiintyä. Rastita sen mukaan missä tehtävässä vaara on suurin. Huomio vaaran vakavuus, ei niinkään tapaturman tai sairauden todennäköisyyttä. Todennäköisyyteen vaikuttaa miten hyvin vaara on hallinnassa. Työpaikan vaara- ja kuormitustekijät 1 2 3 Työn fyysiset kuormitustekijät 1) näyttöpääte-ergonomia 2) käsin tehtävät nostot tai siirrot (rasitusvammat, tapaturmat) 3 toistotyö; samana alle puolen minuutin välein toistuva yläraajan liike (ei näyttöpäätetyö) 4) työpisteen mitoitus; työasento, mahdollisuus vaihdella sitä, tuki kädelle / keholle 5) työväline-ergonomia; käden asento, otteen saaminen, voiman tarve, tärinä, lämpö 6) työn muu fyysinen kuormittavuus tai raskaus Työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät 7) henkinen työkuormitus, työskentely suorituskyvyn äärirajoilla 8) väkivalta ja sen uhka 9) epäasiallinen kohtelu työpaikalla 10) tehtävä- ja vastuualueiden epäselvyys 11) työntekijän opetus ja ohjaus turvallisiin ja terveellisiin työtapoihin 12) työntekijän kuuleminen ja tiedonkulku omaa työtä koskevassa asiassa 13) tuen ja avun saaminen esimieheltä Fysikaaliset työympäristötekijät 14) melu, jatkuva melu, iskumelu 15) lämpöolosuhteet, lämpötila, ilman liike, kosteus 16) valaistus, yleis- ja kohdevalaistus 17) tärinä, käsiin kohdistuva, kehoon kohdistuva 18) säteilyt, ionisoiva, UV, laser Kemialliset ja biologiset työympäristötekijät 19) ilman epäpuhtaudet, pölyt, homeet, kaasut, huurut 20) ihon kautta altistuminen kemikaaleille 21) kemikaalipakkaukset, putkistot, varastot 22) käyttöturvallisuustiedotteet 23) tartuntatautien vaarat Tapaturmavaarat 24) ensiapu- ja pelastusvalmius 25) työpaikan järjestys ja siisteys; kulkutiet, poistumistiet 26) liukkaudentorjunta; ulkoalueilla, sisällä 27) kulkuteiden ja työtasojen rakenne, portaat, luiskat, kaiteet, aukkosuojat (putoamissuojaus) 28) tilapäiset kulkutiet ja työtasot, telineet, työpukit, tikkaat 29) paloturvallisuus, palokuorma, tulityöt, sähkölaitteet, hälytysjärjestelmät, sammutusvälineet 30) koneiden ja laitteiden kunto, hallinta- ja suojalaitteet, merkinnät 31) sisäinen liikenne, ajoneuvot, trukit, kuljetusreitit, liikennesuunnitelma 32) lastaus- ja purkupaikat 33) nostotyöt, nosturit, nostoapuvälineet, tarkastukset 34) henkilönostimet 35) ajaminen yleisessä liikenteessä, ajo- ja lepoajat Muu tekijä (mikä?) 36) 1) Vähäinen vaara = Vaaratekijää ei ole työpaikalla tai se voi aiheuttaa vain vähäisiä terveyshaittoja 2) Kohtalainen vaara = Voi aiheuttaa lieviä vammoja tai sairauksia jossain työtehtävässä (1-30 pv sairasloma) 3) Vakava vaara = Voi aiheuttaa vakavia vammoja tai sairauksia (yli 30 pv sairausloma), pysyvän vamman tai hengen menetyksen jossain työtehtävässä 115
© Copyright 2024