Asiakaslehti 2013

2013
Vaikuttavaa kuntoutusta
pienryhmässä Sivu 6
10 vuoden kuntoutuspolku
Neuronin matkassa Sivu 16
KUKKATERAPIAA
Neuronissa
Sivu 18
Itä-Suomen yliopisto tutkii kuntoutumisen
tehostamista lääkehoidolla Sivu 8
Kauko Pitkänen
Ylilääkäri, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Professori, neurodegeneratiiviset sairaudet ja kuntoutus
Kliinisen lääketieteen laitos, Kuopion kampus, Itä-Suomen yliopisto
Kuntoutumisen perustana on aivojen muovautumiskyky, jota
aktiivisella harjoittelulla voidaan edistää. Periaate on tiettyyn
rajaan saakka yksinkertainen: mitä enemmän harjoitellaan sitä
paremmin kuntoudutaan.
Onko akuutin aivovaurion jälkeen tapahtuva kuntoutus
mahdollista toteuttaa edellä olevaa periaatetta noudattaen?
Selvityksen mukaan parhaiten kokonaisvaltainen kuntoutus toteutuu niissä keskussairaaloissa, joissa on oma neurologinen kuntoutusosasto tai joista potilaat lähetetään yksityiseen kuntoutuslaitokseen. Alkuvaiheessa korostuu yksilöllisen
­ohjauksen tarve ja kuntoutus nielee runsaasti henkilöstöresursseja. Monialaisen eri ammattiryhmistä koostuvan kuntoutustiimin merkitys korostuu, kun tavoitteena on määrältään riittävä, useita kertoja päivässä toistuva aktivointi toimintakyvyn
parantamiseksi. Tuottavuuden näkökulmasta kuntoutuksen
vaikuttavuuden säilyttäminen voi jatkossa olla kovien haasteiden edessä. Koska kuntoutus sitoo henkilöstöresursseja yhtä
Miten käy kuntoutuksen vaikuttavuuden
tuottavuuspaineiden alla?
V
arhain aloitettu tehokas kuntoutus parantaa aivovaurion
saaneen henkilön toipumisennustetta. Lisääntynyt tutkimusnäyttö kuntoutuksen vaikuttavuudesta asettaa monia vaatimuksia niin kuntoutuspalveluiden järjestämisestä vastuussa
oleville kuin niiden toteuttajillekin. Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen perusteella kävi ilmi, että läheskään kaikki kuntoutusta tarvitsevat aivohalvauspotilaat eivät ohjaudu tehokkaan kuntoutuksen piiriin heti sairastumisen jälkeen. Tässä suhteessa ongelmat liittyvät eri ikäryhmien välisiin eroihin, mutta
myös alueelliset erot korostuvat valtakunnan alueella. Meneillään oleva palvelurakennemuutos ja kuntien heikentynyt taloustilanne lisäävät epävarmuutta, mihin suuntaan kuntoutuspalvelut lähivuosina kehittyvät.
Millaisia vaatimuksia tehokkaan kuntoutuksen toteuttaminen asettaa palvelun tuottajalle? Hyvän kuntoutuskäytännön
perustana on kontrolloiduista tutkimuksista saatu näyttö vaikuttavuudesta. Duodecimin Käypä hoito -suositus on koonnut
keskeisimmät toimintatavat, joita noudattamalla voidaan parhaiten varmistaa laadukas ja vaikutuksiltaan tehokas kuntoutus. Sen onnistuminen edellyttää käytännössä vahvaa osaamista ja kokemusta, mutta siihen tarvitaan myös monipuolista
teknistä varustautumista. Kuntoutusympäristö on luotava sellaiseksi, että se mahdollistaa tehokkaan harjoittelun. Oleellisen
tärkeää on kyetä tunnistamaan aivovaurioon liittyvät erityispiirteet ja ongelmat ja löytää oikeat metodit, joiden avulla heikentyneitä toimintoja lähdetään korjaamaan. Aivovaurion saaneen
potilaan kuntoutuksessa tarvitaan kokonaisvaltaista otetta,
jossa eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on välttämätöntä.
2 lailla myös tulevina vuosina, voi kustannusten jatkuvan kasvun
estäminen olla vaikeaa ilman tietoisia kompromisseja annettujen panosten ja saatujen kuntoutustulosten välillä. Kuntoutuspalveluiden kilpailutus asettaa myös monia reunaehtoja
yksityisissä kuntoutuslaitoksissa toteutettuun kuntoutukseen. Konkreettisesti tarkasteltuna kilpailutukset ja pyrkimys
tuottavuuden parantamiseen nostavat esiin huolen, pystytäänkö kuntoutumisen otollisimmassa vaiheessa olevalle enää
tarjoa­maan optimaalinen määrä ohjattua harjoittelua parhaan
loppu­tuloksen saavuttamiseksi.
Kuntoutusalalla on vaikea soveltaa samoja tuottavuutta
parantavia keinoja kuin teollisuudessa, jossa tuotannon siirtäminen halpatyövoiman maihin on eräs yleisimmistä keinoista kulujen säästämiseksi. Sen sijaan on tärkeää tehdä sen
suuntaista kehitystyötä, jonka avulla voidaan parantaa tuottavuutta ilman että vaikuttavuudesta joudutaan tinkimään.
Tutkimustieto kuntoutusmenetelmistä, joilla aivojen kuntoutumispotentiaali saadaan parhaalla tavalla esiin, on kuntoutuslaitosten kannalta erittäin arvokasta. Tässä tarkoituksessa on
tärkeää hyödyntää jo saatavilla oleva tutkimusnäyttö aivojen
muovautumista edistävistä lääkkeistä ja sähköstimulaatioista.
Olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta voidaan jo nyt kannustaa satsaamaan monipuolisiin tietokone- ja robottiavusteisiin harjoitusmenetelmiin ja virtuaaliteknologian sovelluksiin,
jotka lisäävät mahdollisuuksia itsenäisempään harjoitteluun
ja luovat kuntoutusympäristöstä runsaasti virikkeitä tarjoavan
stimulaatiokeskuksen.
Väitös
20.4.2012/Turun yliopisto
"Dov’è la sinistra?
Hemispatial neglect in stroke”
(Vasemman puolen huomiotta jääminen
aivoverenkiertohäiriöissä).
Riitta Luukkainen-Markkula,
kliininen neuropsykologi,
Suomen aivotutkimus- ja
kuntoutuskeskus Neuron
Riitta Luukkainen-Markkula tarkastelee aivotutkimukseen liittyvässä väitöskirjassaan
mm. vasemman puolen huomiotta jäämisen eli hemispatiaalisen neglectin diagnostisia
menetelmiä, kahden kuntoutusmenetelmän tehoa ja oireiston vaikutuksia näkömuistiin.
Lisäksi tutkimuksessa on kartoitettu kuntoutumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä ja
lähestytty oireistoa aivojen herätevastetutkimuksen kautta.
Vasemman puolen huomioimattomuus eli neglect todetaan useimmin potilailla, joilla
on ollut laaja oikean aivopuoliskon vaurio aivoverenkiertohäiriön seurauksena. Neglectin
varhainen toteaminen ja kuntoutus ovat tärkeitä, sillä tutkimusten mukaan oireisto hidastaa kuntoutumista, pidentää sairaalassaoloaikaa ja heikentää mahdollisuutta selviytyä
itsenäisesti ja liikkua turvallisesti.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74828/AnnalesB342Luukkainen_Markkula.
pdf?sequence=1
Sisältö
Miten käy kuntoutuksen
vaikuttavuuden tuottavuuspaineiden alla? ...........................2
NEKTI-kustannusvaikuttavuustutkimus...........4–5
Vaikuttavaa kuntoutusta
pienryhmässä uuden
tekniikan tehostamana .........6–7
Itä-Suomen yliopisto tutkii
kuntoutumisen tehostamista
lääkehoidolla......................8-10
Aivot narikasta........................11
Ikääntyneiden AVH-potilaiden
kuntoutuksen kehittämishanke
Neuronin palvelut...............12–13
Neuronissa on ollut käynnissä vv. 2008-2012 Kelan ikääntyneiden avh-potilaiden kuntoutuksen kehittämishanke (painokevennetty kävely/tehostettu käden käyttö). Kela/Gerocenter raportoivat kehittämishankkeen tuloksista ensi syksynä. Kustannusvaikuttavuustutkimukseen on osallistunut Suomessa n. 300 kuntoutujaa kolmessa kuntoutuskeskuksessa ja
yhdessä avokuntoutusyksikössä. Helsingissä on 4.10.2013 hankkeen päätösseminaari ja sen
jälkeen Neuron järjestää myös alueellisen päätösseminaarin. Tiedotamme näistä myöhemmin nettisivuillamme.
Lämpimät kiitokset hankealueidemme toimijoille aktiivisesta yhteistyöstä kuntoutujien rekrytoinnissa tutkimukseen ja kuntoutumisen tukemisesta jaksojen jälkeen kotona.
10 vuoden kuntoutuspolku
Neuronin matkassa............ 16–17
Tiina Pitkänen, kuntoutuspäällikkö
The 6th Kuopio
Stroke Symposium
June 12-14, 2013
Kuopio, Finland
Organizers
University of Eastern Finland, Kuopio University
Hospital and Brain Research and Rehabilitation
Center Neuron
www.uef.fi/stroke
[email protected] or
[email protected]
Fysioterapeuteille ja
toimintaterapeuteille
BOBATHperuskurssi
Neuronissa
Kuopiossa 2013
Aikuisneurologisen kuntoutujan
terapian peruskurssi Bobath-lähestymistavan mukaan.
Kouluttaja: Maj-Britt Forsbom
Kurssiajankohdat: 1. jakso 22.–27.4.2013,
2. jakso 12.–17.8.2013, 3. jakso 4.–9.11.2013
Lisätietoja: Fysioterapiatoiminnan
johtaja Satu-Mari Kokko-Aro
puh. 017 460 296 ja 050 324 0510,
[email protected]
Kokemuksia ja ajatuksia
tulkkauspalvelusta............ 14–15
Kukkaterapiaa
Neuronissa........................ 18–19
SOLIA – apuvälinevuokrausta
Neuronissa............................. 19
Julkaisija:
Suomen aivotutkimus- ja
kuntoutuskeskus Neuron
Toimitus:
Anniina Poutiainen
Ulkoasu ja taitto:
Mainostoimisto Crealab Oy
Painopaikka:
Kopijyvä, 2013
3
NEKTI
Heli Vehkala, TtM, projektipäällikkö
Manu Leppikangas, TtK, fysioterapeutti
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Suomen aivotutkimus- ja
kuntoutuskeskus Neuronissa
toteutettiin vuosina 2009 – 2011
kehittämisprojekti, jonka aikana
luotiin uusi kuntoutuksen menetelmä NEKTI-kuntoutus.
NEKTI-kuntoutusmenetelmä tähtäsi aivohalvaukseen sairastuneiden kuntoutuksen kustannusvaikuttavuuden kehittämiseen uusia teknologisia kuntoutusinnovaa­
tioita hyödyntäen. NEKTI-projektin myötä
Neuroniin luotiin aivohalvaukseen sairastuneiden kuntoutukseen soveltuva kuntoutusympäristö, jossa harjoitus voitiin
toteuttaa pienryhmissä fysio- tai toimintaterapeutin ohjauksessa. NEKTI-kuntoutus
sisälsi muutaman yksilötapaamisen kuntoutustarpeeseen sopivien terapiahenkilöiden kanssa, mutta fyysinen harjoittelu
tapahtui pääsääntöisesti kolmen hengen
pienryhmissä kolmen tunnin ajan päivässä.
Painottamalla fyysisten harjoitteiden teke-
-kustannusvaikut
mistä pienryhmässä pyrittiin tehostamaan
asiakkaiden kuntoutusjaksoa ja terapiahenkilöstön ajankäyttöä. NEKTI-kuntoutus sisälsi myös apuvälineteknikon arvion
tarvittavista liikkumisen apuvälineistä.
NEKTI-kuntoutus oli siis yksilöllisesti
asiak­kaiden tarpeisiin suunniteltua, mutta
ryhmässä toteutettua kuntoutusta. Teknologisen kehityksen ja ryhmäkuntoutuksen
avulla voidaan tehostaa kuntoutuspalveluiden vaikuttavuutta ja tuottamista rajallisin
resurssein.
Ryhmämuotoisuus kolminkertaisti harjoitteluajan
Uuden kuntoutusmenetelmän käyttöönottamisen tehostamiseksi hankkeeseen
yhdistyi myös yliopistoyhteistyössä toteutettu vertaileva kustannusvaikuttavuustutkimus, joka antoi arvokasta tietoa NEKTIkuntoutuksen vaikuttavuudesta. Kustannusvaikuttavuustutkimuksessa vertailtiin
NEKTI-kuntoutusta perinteiseen yksilökeskeiseen kuntoutukseen. Vaikuttavuustutkimuksessa keskeisimpiä muuttujia olivat
aivohalvaukseen sairastuneiden elämänlaatu ja kuntoutujan toimintakyvyn muutokset sekä terveydenhuollolle aiheutuneet
kokonaiskustannukset. Ryhmäkuntoutuk-
seen osallistuminen edellytti kuntoutujalta vähintään kohtuullista kognitiivista
ja motorista tasoa eli kykyä harjoitella ryhmässä annettujen ohjeiden ja teknologisten laitteiden avulla.
Intensiivisellä kuntoutuksella pystytään parantamaan sairastuneiden elämänlaatua ja toimintakykyä, jotka tutkimuksen mukaan heikkenevät aivohalvauksen
seurauksena. Aktiivisesta kuntoutuksesta
hyötyvät erityisesti sairauden akuutin
ja subakuutin vaiheen kuntoutujat sekä
vasemman puoleiseen halvaukseen ja aivoverenvuotoon sairastuneet. Ryhmämuotoisella kuntoutuksella pystyttiin nostamaan
kuntoutujien aktiivista harjoitteluaikaa kolminkertaiseksi perinteiseen kuntoutukseen
verrattuna. Vertailututkimuksen mukaan
ryhmäkuntoutus osoittautui vaikuttavammaksi kuntoutusmuodoksi kuin perinteinen
yksilökuntoutus. NEKTI-kuntoutukseen
osallistuneilla toimintakyvyn ja elämänlaadun muutokset olivat suurempia kuin
perinteiseen yksilökuntoutukseen osallistuneilla. Tutkimusseurannan mukaan kuntoutustulosten ylläpitäminen kuntoutusjakson jälkeen on hyvin haasteellista, mutta
NEKTI-kuntoutukseen osallistuneilla hyvät
kuntoutustulokset myös säilyivät paremKuva 1.
Kuntoutusjakson aikana elämänlaadussa tapahtuneet muutokset
Molemmilla vertailuryhmillä
elämänlaatu parantui kuntoutusjakson aikana (NEKTI 0,039,
yksilökuntoutukseen osallistuneilla
0,021). NEKTI-kuntoutujilla kyseessä oli myös tilastollisesti merkittävä muutos (p 0,045). Suurimmat
parannukset tapahtuivat energisyydessä, liikkumisessa ja tavanomaisista toiminnoista suoriutumisessa.
NEKTI-kuntoutujilla myös fyysisen
toimintakyvyn muutokset olivat
suurempia kuin vertailuryhmällä,
mutta erot eivät yltäneet tilastolliseen merkitsevyyteen.
4 ttavuustutkimus
Kuva 2.
Kuntoutumisen ennustemalli (Bayes) aivohalvaukseen sairastuneilla
NEKTI-kuntoutus nousi merkittäväksi kuntoutumista ennustavaksi tekijäksi
Bayesin verkkoanalyysissä, mikä osoittaa vaikuttavuuseron kuntoutus­
menetelmien välillä. Muita merkittäviä kuntoutumista edistäviä tekijöitä
olivat harjoitteluun riittävä fyysinen toimintakyky ja alkuvaiheen heikko
elämänlaatu. Naiset kuntoutuivat huomattavasti miehiä paremmin.
Merkittävä kuntoutumista hidastava tekijä oli suolentoiminnan ongelmat.
min kuin perinteiselle kuntoutusjaksolle
osallistuneilla (kuva 1.). Tutkimusaineiston avulla luotiin Bayesin verkkoanalyysillä
kuntoutumisen ennustemalli aivohalvaukseen sairastuneille (kuva 2). Ennustemalli
pystyi erottelemaan hyvin kuntoutuksesta
hyötyvät henkilöt ja kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyvät tekijät. Malli soveltuu
kuitenkin vain otosta kuvaavan joukon
kuntoutumisen ennustamiseen ja sen käytännön soveltaminen on rajallista.
Työn tehostumista ja
tuottavuuden lisäystä
Kustannusten osalta kuntoutusmenetelmien välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja. Mikäli tarkastellaan pelkästään aivohalvauksesta aiheutuvia terveydenhuollon kustannuksia, osoittautui ryhmäkuntoutus tehokkaammaksi menetelmäksi kustannusten hallinnassa. Kuntoutusjaksojen aikaisessa kustannuslaskennassa ei kuitenkaan pystytty huomioimaan
ryhmätoiminnan aiheuttamaa tuottavuuden lisäystä. Ryhmämuotoisuuden avulla
terapiahenkilöstön työ tehostui noin 20 %
eli he pystyivät hoitamaan päivän aikana
noin yhden asiakkaan enemmän. Tämä
tuottavuuden ero nostaa NEKTI-kuntoutuksen sekä vaikuttavammaksi että edullisemmaksi menetelmäksi.
Tehokkaita kuntoutuspalveluita useammalle
yhtä aikaa
Tutkimuksen mukaan asiakkaiden tarpeisiin suunniteltu ja teknologiaa hyödyntävä ryhmäkuntoutus osoittautui hyväksi
ja jopa vaikuttavammaksi kuntoutusmenetelmäksi kuin perinteinen yksilökeskeinen
kuntoutus lievien tai kohtalaisten halvausoireiden kuntoutuksessa. Kuntoutusmuodon puolesta puhuu myös kuntoutujien
tyytyväisyys ja heidän antamansa asiakaspalaute, jonka mukaan kuntoutujat ovat
kokeneet NEKTI-kuntoutuksen mielekkääksi ja kuntoutustarpeisiinsa sopivaksi
kuntoutusmuodoksi. NEKTI-ryhmään
osallistuneet kuntoutujat nostivat uusien
harjoitusvälineiden lisäksi erityisesti vertaistuen ja ryhmähengen merkittäviksi
kuntoutusmotivaatiota lisääviksi tekijöiksi.
Tutkimuksen mukaan NEKTI-kuntoutusmenetelmä vastaa hyvin sen tavoitteeseen
tuottaa tehokkaita kuntoutuspalveluja
useammalle kuntoutujalle yhtä aikaa, mikä
auttaa paremmin turvaamaan tulevaisuudessa lisääntyvän kuntoutustarpeen.
Uudet vaihtoehtoiset kuntoutus­
menetelmät antavat mahdollisuuden tarkastella kuntoutuksen toteuttamista toisesta näkökulmasta. Laajan toiminnan
testauksen kautta on voitu löytää se kuntoutujaryhmä, joka hyötyy eniten pien­­
ryhmäkuntoutuksesta. NEKTI-kuntoutuksen teknologisia laitteistoja hyödynnetään
tulevaisuudessa Neuronin yksilöllisten ja
kurssimuotoisten kuntoutuspalvelujen
tuottamisessa. Terveydenhuollon ja vakuutusyhtiön kautta tuleville sekä itsemaksaville asiakkaille järjestetään jatkossa
Nekti-kuntoutusmenetelmän mukaisia
kuntoutusjaksoja. Positiivinen kuntoutujapalaute ja onnistunut testaustoiminta rohkaisevat jatkamaan toimintaa.
NEKTI-projektin avulla Neuroniin on
luotu ensiluokkainen, moderni kuntoutus­
ympäristö, mikä vahvistaa Neuronin asemaa neurologisen kuntoutuksen edellä­
kävijänä Suomessa.
NEKTI-projektista kerätystä aineistosta on valmistunut
Pro gradu -tutkielma:
Leppikangas M. Aivohalvaukseen sairastuneiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ja kuntoutuksen vaikuttavuus. 2012. Itä-Suomen yliopisto
5
Vaikuttavaa kuntoutusta
pienryhmässä uuden tekniikan
tehostamana
NEKTI
on neurologinen kuntoutusmenetelmä, jossa hyödynnetään uutta kuntoutusteknologiaa ja harjoitellaan
pienryhmässä yhteensä kolme
tuntia päivässä.
Heli Vehkala, TtM, projektipäällikkö
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Kuntoutujien kokemukset NEKTIkuntoutuksesta ovat olleet erittäin
myönteisiä. Tehokkaan kuntoutumisen lisäksi myös sosiaalinen
tuki korostuu, minkä kuntoutujat
ovatkin palautekeskusteluissa usein
todenneet.
NEKTI-kuntoutusmenetelmää on
toteutettu vuodesta 2009 lähtien.
Jo lähes 200 kuntoutujaa on ollut
mukana kuntoutuksessa. Mitkä
ovat kuntoutujan näkemykset tästä
kuntoutusmuodosta, siitä kertovat
Seppo ja Sisko.
SEPPO 57-v, aivove
renvuoto v. 2006
NEKTI-kuntoutu
ksessa 5 kertaa
Yläraajan toimintakyvyn edistämisessä auttavat monenlaiset harjoituslaitteistot.
Seppo harjoittelee Reha-Slide-työntö­laitteella kyynärnivelen aktiivista ojennusta.
Seppo:
- NEKTI-kuntoutus on minulle vuoden
kohokohta ja tärkeä osa kuntoutustani.
NEKTI-jaksojen jälkeen on tapahtunut selviä edistysaskeleita: ensin pääsin luopumaan pyörätuolista ja sen jälkeen kyynär-
6 sauvasta. Nyt käytän keppiä, mutta viimeisimmällä Nekti-jaksolla kokeilin jo kepistäkin luopumista. NEKTI-kuntoutus täydentää loistavasti avoterapioita ja toisinpäin.
Kuntoutus on tuonut arkeen paljon
lisää toimimisen mahdollisuuksia. Kävely-
ja toimintavarmuus ovat olleet niistä
kaikkein tärkeimpiä asioita. Liikkumisen helpottumisen myötä voin toimia
arjessa paljon enemmän kuin ennen.
On myös hienoa, että jakson aikana saa
tietoa apuvälineistä. Sain kokeilla mm.
nojapyörää, mikä jäikin kohokohtana
hyvin mieleen.
”
Neuronissa
on parasta tuttu ja
hyvä porukka
”
Harjoittelun tehokkuus on NEKTIkuntoutuksessa parasta. Kahdessa viikossa ehtii harjoitella paljon, kun harjoittelua on monta tuntia päivässä. Jaksolla saa halutessaan itsensä ihan ’piippuun’, ja kun kotona hetken palautuu,
tulevat jakson edistysaskeleet hyvin
esiin vahvistuen entisestään. Kuntou­
tuslaitteet mahdollistavat uusien,
monipuolisten harjoitteiden tekemisen
ja ryhmämuotoinen toiminta on mahdollistanut sen, että olen oikeasti saanut jaksolta mukaani myös uusia ystäviä. Vertaistuen merkitys harjoitteluun
on ollut todella suuri. Neuronissa on
parasta tuttu ja hyvä porukka.
SISKO 56-v, a
ivokasvain le
ikattu v. 200
NEKTI-kunto
3 ja 2010
utuksessa yh
den kerran
Harjoitteleminen jarruttavaan lihastyöhön perustuvalla eksentrisellä
polkulaitteella voi olla myös mukavaa. Siskon asenne kuntoutumiseen
on esimerkillisen positiivinen.
Sisko:
- Toisen aivoleikkauksen jälkeen
sain onnekseni maksusitoumuksen
NEKTI-kuntoutukseen.
Jo ennestään fysioterapeutti
olikin arvioinut, että voisin hyötyä
nimenomaan tästä tehokuntoutuksesta. En yleensä arastele ryhmissä
toimimista, joten NEKTI-kuntoutukseen tulo tuntui minulle sopivalta.
Fysioterapeutti-toimintaterapeuttitiimi toimi tukenani suunnitellen,
motivoiden ja välillä arvioiden työn
tuloksia. Yhdessä laaditut realistiset
tavoitteet kannustivat yrittämään ja
saavuttamaan kuntoutusjakson päämäärän. Nyt muut harjoitteet ja liikuntaryhmät jatkuvat NEKTI-kuntoutuksen vauhdittamana ja toivonkin
pääseväni uudelle jaksolle vielä tulevaisuudessa.
Parasta NEKTI-kuntoutuksen
aikana oli rannetuen saaminen käyttöön. Sen avulla tietokonepohjaisten
harjoitteiden ja kuntosaliharjoitteiden
tekeminen onnistuu paljon paremmin.
Arjessa rannetuki auttaa paljon mm.
puutarhatöitä tehdessä. On myös
hienoa, että kävelyvarmuus ja ennen
kaikkea kävelytyyli ovat parantuneet
ja paranevat edelleen, helpottaen
arjessa toimimista. Erittäin tärkeä
osa kuntoutumisessa on henkilökunnalla kuten myös ’samassa jamassa’
olevilla kanssakulkijoilla, heidän kannustuksellaan ja tuellaan. Mielestäni
Neuron on ’laatutalo’. Siellä alkaneen
kuntoutuksen johdosta olen opetellut
uudelleen puhumaan suomea, kävelemään, uimaan, laulamaan ja nauramaan.
7
Itä-Suomen yliopisto tutkii
kuntoutumisen
tehostamista
lääkehoidolla
Aivoinfarkti ja muut aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat tärkein
vammaisuutta aiheuttava tekijä aikuisiällä. Taakka lähiomaisille
ja yhteiskunnalle on huomattava.
Jukka Jolkkonen, dosentti
F. Javier Ortega, FT, vieraileva tutkija
Pekka Jäkälä, professori, Itä-Suomen yliopisto, Neurologia ja Kuopion yliopistollinen sairaala, Neurokeskus
Kuvat: Raija Törrönen, Tiedotus/Itä-Suomen yliopisto
8 Tästä huolimatta äkillisen iskeemisen aivoinfarktin hoitoon on valitettavan vähän
keinoja. Käytössä on toistaiseksi ainoastaan aivovaltimotukoksen avaava liuotushoito, joka on aloitettava nopeasti ja
soveltuu siksi vain osalle potilaista. Lisäksi
hyvin pienellä osalla pahanlaatuisen
aivoinfarktin saaneista voidaan käyttää
leikkaus­hoitoa.
Aivoverenkiertohäiriöstä
kuntoutumista voidaan
tehostaa
Tulevaisuudessa AVH-potilaan toipumista
voidaan ehkä edistää lääkkeillä, solutera­
pioilla tai näiden yhdistelmillä. Uusien
kuntoutumista edistävien hoitojen ehdoton etu on se, etteivät hoidon mahdollisuudet rajoitu ensimmäisiin oireiden alkamisen jälkeisiin tunteihin. Hoito voidaan
aloittaa päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia iskeemisen tapahtuman jälkeen, mikä
mahdollistaa hoitojen yhdistämisen ja hyödyntämisen suurimmalle osalle potilaista.
Itä-Suomen yliopiston
tutkimuksella pitkät
perinteet
Tutkimusjohtaja Jukka Jolkkosen ryhmä on
tutkinut AVH-kuntoutumista kokeellisissa
malleissa jo 20 vuotta. Tutkimusryhmän
tavoitteena on ymmärtää aivojen korjausmekanismeja ja kehittää niihin vaikuttavia
hoitoja. Kansainväliseen ryhmään kuu-
Kuva 1. Kuntoutumisen mekanismeja ja niihin vaikuttavia lääkeaineita/hoitoja.
luu väitöskirjatyöntekijöitä ja opiskelijoita
Euroopasta, Intiasta ja Kiinasta.
Kyse on pitkälti ns. translationaalisesta tutkimuksesta, jonka tavoitteena on
tuoda kokeellisessa tutkimuksessa testattuja uusia hoitoja potilaiden ulottuville. Sitä kuvataan myös ilmaisulla ”from
bench to bedside” eli ”laboratoriosta potilasvuoteen ääreen”. Kaikki koeasetelmat
suunnitellaan siten, että ne mallintaisivat
todellista hoitotilannetta mahdollisimman
hyvin ja tulokset olisivat nopeasti toistettavissa alkuvaiheen potilaskokeissa. Tässä
yhteistyöstä KYSin neurologian klinikan ja
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus
Neuronin kanssa on ollut iso apu.
Kokeellista
tutkimusta tarvitaan
Javier Ortega tutkii
histologisia leikkeitä.
AVH-kuntoutumiseen vaikuttavat ensisijaisesti tukoksen laajuus ja sijainti, mutta
myös monet muut tekijät, kuten potilaan
ikä, lääkitys ja muut sairaudet. Näiden
sekoittavien tekijöiden kontrollointi on
potilastutkimuksissa hankalaa. Käytettävissä on kuitenkin luotettavia kokeellisia
eläinmalleja ja toiminnallisia testejä motoristen puutosoireiden arviointiin. Myös
pieneläinkuvantamista käytetään paljon.
Näitä täydentävät histologiset ja molekyyli­
biologiset työkalut, joilla päästään tutkimaan tarkemmin muutoksia solutasolla.
Kuntoutuminen perustuu
aivojen korjausmekanismien aktivointiin
Kokeellisen tutkimuksen avulla on pystytty
paremmin ymmärtämään aivojen korjausmekanismeja ja löydetty myös uusia lääke­
vaikutuskohteita. Vastoin perinteistä käsitystä myös aikuisen aivot pystyvät osittain
korjaamaan vaurioituneita toimintoja.
Todennäköisesti näitä korjausmekanismeja voidaan myös tehostaa lääkehoidolla
(Kuva 1).
Aivoinfaktin tai muun pään vamman
jälkeen vaurioalueen ympäristössä sijaitsevien hermosolujen tuojahaarakkeet
versovat, minkä seurauksena ne pystyvät keräämään informaatiota tehokkaammin. Samoin infarktialueen ympäristössä
hermosolujen ärtyvyystaso alenee ja ne
vastaanottavat tietoa herkemmin. Näiden
muutosten seurauksena motoriset vastaavuusalueet muovautuvat ja ottavat vastaan uusia tehtäviä korvaten menetettyjä
toimintoja.
Hermosolujen ärtyvyystason muokkaamiseen on lupaavia kokeellisia lääkeaineita, joiden vaikutus välittyy aivojen päävälittäjäaineiden glutamaatin ja gammaaminovoihapon (GABA) kautta. Vastakkaisella aivopuoliskolla tapahtuu samanlaisia
muutoksia. Lisäksi esimerkiksi tehokuntoutusta mallintava rikastettu ympäristö
9
Tutkimusjohtaja Jukka Jolkkosen ryhmä on tutkinut AVH-kuntoutumista kokeellisissa malleissa jo 20 vuotta. Kuvassa vasemmalta: Javier Ortega, Pekka Jäkälä ja Jukka Jolkkonen.
ja lääkeaineista mm. amfetamiini lisäävät
hermosolujen versomista tehostaen niiden
toimintaa. Toisaalta on syytä muistaa, että
esimerkiksi GABAergisen järjestelmän toimintaa tehostavat lääkeaineet voivat myös
hidastaa kuntoutumista. Retrospektiivisten potilastutkimuksien mukaan myös tietyt psykoosilääkkeet voivat olla toipumisen kannalta haitallisia.
Toinen kuntoutumiseen liittyvä mekanismi on uusien hermosolujen muodostuminen. Pitkään ajateltiin, että hermosolut
eivät uusiudu, mutta tämä ei pidä täysin paikkaansa. Aivoissa on ainakin kaksi
rakennetta, joissa syntyy jatkuvasti uusia
hermosoluja. Toinen sijaitsee aivokammion
laidalla ja toinen hippokampus-nimisessä
10 rakenteessa ohimolohkojen sisäpinnalla.
Mielenkiintoista on, että aivoiskemia tai
muu pään vamma lisäävät hermosolujen
uudismuodostusta. Tätä ilmiötä voidaan
ilmeisesti edistää kuntoutuksella tai lääke­
hoidolla.
Uusien hermosolujen ja -säikeiden
kasvua ja liittymistä toiminnallisesti jo olemassa oleviin hermoverkkoihin säätelevät
ja estävät lukuisat tekijät. Näistä ehkä parhaiten tunnettu on hermosäikeiden kasvua
estävä proteiini Nogo-A. Eläinkokeista on
saatu paljon näyttöä, että immunoterapia,
jossa Nogo-A:n vaikutus estetään vastaaineilla, edistää aivoiskemiasta toipumista. Nogo-A-immunoterapiaa testataan
parhaillaan Parkinson- ja ALS-potilailla.
Tutkimukset AVH-potilailla odottavat vielä
vuoroaan.
Lääkekehityksen
tulevaisuuden haasteet
AVH-lääkekehitys on ollut viime vuodet
jäissä kalliiden potilaskokeiden tuotettua
pettymyksen. Lääketeollisuus käytti paljon rahaa solukuolemalta suojaavien lääkeaineiden testaamiseen potilailla. Nämä
lääkeaineet olivat tehokkaita kokeellisissa
malleissa, mutta yksikään ei valitettavasti
toiminut potilailla. Selkeää vastausta epäonnistumisiin ei tiedetä, mutta yksi syy
voisi olla se, että lääkitys tehoaa vain tarkkaan ajoitettuna.
Nyt lääkekehityspuolella on merkkejä
uudelleen aktivoitumisesta. Tämä liittyy
osin kantasolututkimukseen, josta odotetaan apua moneen neurologiseen sairauteen. Kantasolututkimuksen myötä on
opittu paljon aivojen korjautumisesta ja
uusista mahdollisuuksista korjata vaurioi­
tuneita rakenteita. Lääkehoito voisi olla
soluterapiaa helpompi vaihtoehto tehostaa AVH-potilaan kuntoutumista, mutta
lääkekehitystä rajoittaa tällä hetkellä julkisen tutkimusrahoituksen puute sekä lääke­
teollisuuden varovaisuus. Tulevaisuuden
suurin haaste onkin vakuuttaa rahoittajat ja lääketeollisuus siitä, että AVH-kuntoutumista voidaan tehostaa ja että se on
myös taloudellisesti kannattavaa.
Aivot narikasta
– aivoterveyttä pohjoissavolaisille
Anne Ruokonen, fysioterapeutti
Suomen aivotutkimus- ja
kuntoutuskeskus Neuron
Pohjois-Savon Muisti ry,
Kuopion Parkinson-yhdistys ry,
Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry ja Aivovamma­liiton
aluetyö aloittivat vuonna 2010
Aivot narikasta -yhteishankkeen. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman hankkeen
tavoitteena on edistää pohjoissavolaista aivoterveyttä ja
lisätä kolmannen sektorin eri
järjestöjen keskinäistä yhteistyötä.
Projektityöntekijä Juha
Timoskaisen mukaan on tarkoitus hyödyntää eri järjestöjen jo
olemassa olevia hyviä käytäntöjä. -Tavoitteena on yhdistää voimavaroja ja saada uusia
ideoita ja pysyviä toimintamalleja kolmannen sektorin toimintaan, kertoo Timoskainen
hankkeen taustoista.
Hankkeessa on ollut kaksi
työryhmää. Ennaltaehkäisevän
työn kohderyhmänä ovat olleet
nuoret ja keski-ikäiset, joille on
suunnattu aivoterveyttä tukevaa toimintaa ja tiedotusmateriaalia. Juha Timoskainen kertoo, että Pohjois-Savon poliisin
kanssa järjestetyn Who Cares
-koulukiertueen aikana aivoterveystieto tavoitti lähes kaikki
pohjoissavolaiset yläasteikäiset nuoret ja nuorisolle suunnattuun sarjakuvakilpailuun
osallistui 150 hienoa oivallusta
aivoterveyden edistämiseksi.
Toisena tehtävänä on ollut
tukea työikäisiä sairastuneita
ja heidän perheitään. Neuronin
työntekijöitä on ollut mukana
hankkeen alusta asti suunnittelutyössä, sillä neurologisen kuntoutuksen kentällä
Neuronilla on ollut merkittävä
näköalapaikka, kun yritetään
tavoittaa sairastuneita työikäisiä pohjoissavolaisia ja heidän
perheitään.
Aivot Narikasta -hanke on
otettu hienosti vastaan kaikenikäisten joukossa ja hankkeessa
on löytynyt raikkaita ja aidosti
uudenlaisia keinoja edistää
aivoterveyttä. Esimerkiksi Aivohuoltamo-vaihtoehtoterassilla
hyvin ajatus ”Yhdessä olemme
enemmän”. Juha Timoskainen mainitsee konkreettisena
esimerkkinä muuttotalkoot,
joissa Miesten Juttu -ryhmäläiset olivat mukana auttamassa
omien voimavarojensa mukaan.
Tuupparitoiminnan kehittämistyössä ovat olleet mukana
tai Olonkorjuu-torilla oli kesällä
Kuopion torilla runsaasti vierailijoita. Tarjolla oli tietoa, raikasta vettä ja tuoreita porkkanoita. Pohjois-Savon alueella
on myös järjestetty useita
Aivot Avot -aivoterveystapahtumia ja niissä tietouden leviä­
mistä on edistetty osin teatesim. Parkinson-, Epilepsia-,
MS-, Aivo-, Muisti- ja Aivovammaliittojen aktiivitoimijat ja
mukaan on saatu hyvin myös
heitä, jotka eivät ole aiemmin
olleet mukana yhdistystoiminnassa. Innostus tarttuu helposti toimijasta toiseen mukavassa porukassa. Aivot Narikasta -hanke jatkuu kevääseen
2013 asti.
terin keinoin. Hanke julkaisee myös Aivot Avot –lehteä.
Hanke järjesti lokakuussa 2011
yhteistyössä Savonia Amk:n
kanssa aivourheilutapahtuman, missä kukin pääsi aivojumppaamaan ja aktivoimaan
omia älynnystyröitään.
Aivot Narikasta -hankkeen tärkeänä tavoitteena on
yhteistyön ja hyvien käytäntöjen vahvistaminen. Hankkeen aikana on luotu kokeilu,
ns. Tuupparitoiminta, ja sillä on
tarkoitus tavoittaa aivosairauksien kanssa tekemisissä olevat
ihmiset yli diagnoosirajojen.
Tuupparitoiminnassa kiteytyy
Yhteystiedot: Juha Timoskainen,
puh. 044 066 1238, juha.timoskainen@
psmuisti.fi, www.aivotnarikasta.fi
Juha Timoskainen toimii
projektin yhteyshenkilönä ja
antaa mielellään lisätietoja,
mikäli kiinnostuit toiminnasta
aivoterveyden edistämiseksi.
11
Neuronin palvelut 2013
• Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen lähiomaisen osallistumisen tarve, max
5 vrk). perustellaan hoidosta vastaavan julkisen terveydenhuollon yksikön (terveyskeskus tai sairaala) laatimassa kuntoutussuunnitelmassa. Kuntoutuja hakee jaksoa
Kelan KU 102 –lomakkeella.
• Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan
kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa.
Yksilölliset kuntoutusjaksot
ja terapiapalvelut
neurologisen sairauden (mm AVH, MS, Parkinson, ALS, lihassairaudet) tai
vamman (aivovamma, selkäydinvamma) kuntoutukseen
Yksilöllisellä kuntoutusjaksolla suunnitellaan ja toteutetaan kuntoutus kunkin kuntoutujan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä auttaa kuntoutujaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Yksilöllisen kuntoutusjakson päivittäinen ohjelma sisältää kunkin henkilön
kuntoutustarpeen mukaisesti yksilöllistä ja
ryhmämuotoista terapiaa, muuta kuntoutujan tavoitteisiin vastaavaa kuntoutusohjelmaa ja ohjattua harjoittelua. Kuntoutuja saa tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja
kuntoutuksesta. Kuntoutujia avustetaan
tarvittaessa päivittäisissä toiminnoissa.
Kuntoutusohjelman ulkopuolella on mahdollisuus osallistua ohjattuun vapaa-ajantoimintaan.
Yksilöllisen kuntoutusjakson tuloksia
tarkastellaan monipuolisilla mittausmenetelmillä ja asiakkaan omaan arvioon­perustuen. Kuntoutusjaksolla voidaan ­hyödyntää
uutta teknologista kuntoutusvälineistöä.
12 Omaisella on mahdollisuus tulla harjoittelemaan kuntoutujan ohjausta ja
avustamista. Kuntoutusjakson alussa ja
lopussa pidämme kuntoutuspalaverin,
johon toivotaan omaisenkin osallistuvan.
Moniammatilliseen työryhmään
voi Neuronissa kuulua erikoislääkäreitä,
fysio-, toiminta- ja puheterapeutti, psykologi tai neuropsykologi, sosiaalityöntekijä
tai sosionomi, sairaanhoitajia, lähihoitajia,
vapaa-ajanohjaaja, ravitsemusterapeutti,
seksuaalineuvoja, seksuaaliterapeutti,
uroterapeutti.
Kelan vaikeavammaisten kuntoutus
(KKRL 9-10§) alle 65-vuotiaille
Neuroniin voi hakeutua neurologisen linjan tai yleislinjan mukaiseen kuntoutukseen, jos kuntoutuja saa korotettua tai
ylintä vammaistukea tai eläkkeensaajan
korotettua tai ylintä hoitotukea.
• Jakson kesto on yleensä 14, 21 tai 28 vrk,
joka voidaan toteuttaa yhdessä tai kahdessa jaksossa.
Kelan harkinnanvaraisen
kuntoutuksen jakso (KKRL 12§)
Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu
työ- ja/tai toimintakyvyn tukemiseen esim.
neurologisen sairauden tai vammautumisen
vaikeuttaessa selviytymistä.
Neuroniin voi hakeutua neurologisen linjan
tai yleislinjan mukaiseen kuntoutukseen
• Jakson kesto on yleensä 18 vrk.
• Kuntoutus toteutetaan jaksotettuna, aloitusjakso on 4-5 vrk.
• Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen lähiomaisen osallistumisen tarve, max
5 vrk) perustellaan lääkärin B-lausunnossa.
Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 102 –
lomakkeella.
• Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan
kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa.
Terveydenhuollon maksusitoumuksella
• Akuutin hoidon jälkeinen kuntoutus tai
myöhemmässä vaiheessa tehostetut tai
toimintakykyä ylläpitävät kuntoutusjaksot.
Vakuutusyhtiön maksusitoumuksella
• Henkilöt, joilla on tapaturman tai liikennevahingon pohjalta syntynyt kuntoutustarve
toimintakyvyn ylläpitämiseen.
Itse maksaen
• Yksilöllisen kuntoutustarpeen mukaan räätälöity kuntoutusjakso 1-4 viikkoa.
Lisätietoja/varaukset:
Asiakassuunnittelija Juhani Ruotsalainen
puh. 050 430 2040
Ammatillisen
kuntoutuksen palvelut
Kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitykset sekä työkyvyn arvioinnit ovat tarkoitettuja henkilöille, joilla on laaja-alainen
työ- ja toimintakykyyn vaikuttava problematiikka (esim. neurologiset oireet)
Lisätietoja: Mervi Huttunen,
puh. 017 460 252, [email protected]
Terveydenhuollon ja vakuutusyhtiön
maksusitoumuksella tai itse maksaen
Soveltuvat kuntoutujaryhmät:
• neurologiset kuntoutujat, esim. AVH, MS,
Parkinson
• akuutin tai kroonisen vaiheen
kuntoutujat
• kuntoutujat, joiden liikkuminen tai yläraajojen toimintakyky on vaikeutunut
Lisätietoja: www.neuron.fi ja Heli Vehkala,
puh. 050 303 9070, [email protected]
Avoterapiapalvelut
Terapiapalveluja järjestetään esim. Kelan
vaikeavammaisten kuntoutuksena alle
65-vuotiaille, terveydenhuollon maksu­
sitoumuksella, vakuutusyhtiön päätöksellä
tai itsemaksaville kuntoutujille.
Kelan kuntoutus- ja
sopeutumisvalmennuskurssit 2013
Kurssit syventävät sairauskohtaisesti tietoa, antavat tukea ja ohjausta yksilöllisen
toimintakyvyn edistämisessä ja mahdollistavat vertaistuen keskustelujen ja yhdessä
tekemisen avulla.
Kurssinro
Kurssi
Kurssi alkaa
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN KURSSIT
48549
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi
18.02.2013
45797
Aivohalvauspotilaiden tehostetun kädenkäytön kurssi 65-85-vuotiaille
11.03.2013
48550
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi
13.05.2013
48601
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tehostetun kädenkäytön kuntoutuskurssi
27.05.2013
48551
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi
26.08.2013
48617
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden painokevennetyn
kävelykuntoutuksen kuntoutuskurssi
48553
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi työelämästä poissa oleville
30.09.2013
48602
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tehostetun kädenkäytön kuntoutuskurssi
18.11.2013
48552
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi
09.12.2013
AIVOVAMMAN SAANEIDEN KURSSI
Neuronissa
Kortejoella, Vehmersalmentie 735,
71130 Kuopio
• fysio- ja allasterapia puh. 017 460 111
• toimintaterapia puh. 017 460 111
tai 050 435 4497
• puheterapia puh. 050 421 0757
• Kelan päiväkuntoutus puh. 050 430 2040
• botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa
puh. 017 460 222, 050 596 5289
Kupolissa
Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9,
70500 Kuopio
• fysio- ja allasterapia puh. 017 262 0280,
017 460 111
• toimintaterapia puh. 017 460 111
tai 050 435 4497
• puheterapia puh. 050 421 0757
• botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa
puh. 017 460 222, 050 596 5289
45787
Aivovamman saaneiden sopeutumisvalmennuskurssi
Neuronin palvelut 2013
NEKTI – yksilöllisesti ohjattu
teknologiapohjainen
pienryhmäkuntoutus
11.03.2013
KÄSI-/YLÄRAAJAVAMMASTA KUNTOUTUVIEN VOIMAVARAKURSSI
45788
Käsi-/yläraajavammasta kuntoutuvien voimavarakurssi
27.05.2013
VAMMAISTEN NUORTEN AIKUISTEN KURSSI
45789
Vammaiset nuoret aikuiset "Oman elämän ohjaksissa" –kurssi
20.05.2013
MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN ALLE 76-VUOTIAIDEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT, PARIKURSSIT
48962
Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi
04.03.2013
48965
Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi
06.05.2013
48966
Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi
19.08.2013
48967
Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi
28.10.2013
OMAISHOITAJIEN KURSSI (Kelan Itä- ja Pohjois-Suomen alue)
49593
Omaishoitajien kuntoutuskurssi
15.04.2013
LIIKEHÄIRIÖSAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT, PARIKURSSIT
50109
Parkinsonin tautia sairastavien parikurssi
25.02.2013
50106
Parkinsonin tautia sairastavien parikurssi sairauden varhaisvaiheessa oleville
22.04.2013
50127
Parkinson plus -oireyhtymää sairastavien parikurssi
23.09.2013
50138
Primaarisia ataksiasairauksia sairastavien parikurssi pidempään sairastaneille
04.11.2013
Kursseille hakeminen on kurssikohtaista. Kurssille haetaan Kelan KU 102-lomakkeella,
jonka liitteeksi tarvitaan lääkärin B-todistus. Hakemukset lähetetään Kelalle.
Tutustu kursseihin kotisivuillamme. Sieltä löytyy tietoa vapaista paikoista ja
valintakriteereistä sekä omaisten osallistumisesta, sisällöstä ja kurssien
jaksotuksesta tai ota yhteyttä: Mervi Huttunen, puh. 017 460 252,
[email protected]
13
Teija Arola, erikoispuheterapeutti
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Kokemuksia ja ajatuksia
tulkkauspalvelusta
vähintään 180 tuntia vuodessa ja kuulonäkövammaisella vähintään 360 tuntia
vuodessa. Lisätunteja voidaan myöntää,
jos ne ovat perusteltuja. Opiskelua varten on mahdollista hakea opiskelutulk­
kausta perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Tulkkausta myönnetään myös ulkomaanmatkalle.
Miten tulkkauspalvelu
järjestyy?
Puhevammaisten tulkki Johanna Tingvall työskentelee Honkalampi-sää­
tiössä, josta Kela ostaa tulkkauspalve-
palvelut ovat nyt paremmin asiakkaiden
saavutettavissa. Periaatteena on, että
tulkki saapuu sinne, missä tulkkauspalvelua tarvitseva asiakas on.
Tulkin matkakuluja asiakkaan ei tarvitse maksaa. Johanna Tingvall tarkentaa,
että puhevammainen asiakas tai hänen
yhdyshenkilönsä voi tilata tulkin välityskeskuksesta eri tavoin: tilaus tehdään sähköpostilla, puhelimella tai kännykällä. Välityskeskuksesta aina varmistetaan asiakkaalle, milloin ja missä tulkkaus tapahtuu
sekä kuka toimii tulkkina. Johanna Tingvall
painottaa tutun tulkin käyttöä, koska näin
Puhevammaisten tulkki Johanna Tingvall
Honkalampi-säätiöstä vieraili Neuronin
kuntoutuspoliklinikalla kertomassa
tulkkauspalveluista. Hänen mukaansa
palvelujen periaatteena on, että tulkki
saapuu sinne, missä tulkkauspalvelua
tarvitseva asiakas on.
Puhevammaisen henkilön on mahdollista
hakea tulkkauspalvelua Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta (VATUkeskus). Tulkki tilataan aina omasta
välityskeskuksesta, joita Suomessa on
yhteensä viisi. Itä-Suomen aluetta palvelee Joensuun välityskeskus. Tulkkaus on
aina yksilöllisesti suunniteltua palvelua,
jonka tavoitteena on mahdollistaa puhevammaisten henkilöiden kommunikointia
eri tilanteissa. Palvelulla halutaan edistää puhevammaisten henkilöiden oikeutta
tulla kuulluksi vammaisuudesta huolimatta. Tulkkauksen käyttö edellyttää, että
vammainen henkilö pystyy ilmaisemaan
itseään käyttäen jotakin toimivaa kommunikointimenetelmää. Tulkkauspalveluihin
ovat oikeutettuja puhevammaisten lisäksi
kuulovammaiset ja kuulonäkövammaiset
henkilöt. Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus käyttää tulkkauspalvelua
14 Uusi tulkkauspalvelujen käyttäjä Johannes Hämäläinen toivoo, että tulkin avulla
hän voisi kommunikoida enemmän kodin ulkopuolella ja osallistua nuorten
toimintaan.
luita. Honkalampi-säätiössä aloitti toimintansa 1.10.2012 Avida Tulkkikeskus, jonka
palveluksessa on kokopäiväisiä ja tuntitöitä tekeviä tulkkeja. Johanna Tingvallin
mukaan välityskeskusten kautta tulkkaus­
helpotetaan merkittävästi puhevammaisen
henkilön kommunikointia. Tuttu tulkki järjestetään välityskeskuksesta nk. tulkkiringin avulla. Tällöin puhevammaisen asiakkaan kommunikointiin perehtyneistä tul-
keista (2-3 tulkkia) on aina yksi mahdollista
Tulkkauspalvelut
tilata asiakasta tulkkaamaan.
Pohjois-Savossa ja Neuronissa
Tulkki tapaa puhevammaisen ensimJohanna Tingvallin mukaan tulkkauspalmäisen kerran tutustumiskäynnillä, kerveluista on hyviä kokemuksia Pohjoistoo Johanna Tingvall. Käynnillä voivat olla
Savossa, joskin palvelu on vielä monille
mukana myös puhevammaisen henkilön
uutta ja outoa. Laki tulkkauspalveluista on
läheiset ja puheterapeutti. Ensimmäisellä
tullut voimaan vuonna 1994, mutta vasta
käynnillä tutustutaan asiakkaan kommuniKelan järjestelyvastuun myötä tulkkauskointiin ja ilmaisukeinoihin. Tulkki tutustuu
palvelu on paremmin saavuttanut eri puomyös asiakkaansa mahdollisiin kommuni­
lilla Suomea asuvat puhevammaiset asiakkoinnin apuvälineisiin. Tulkin tehtävänä
kaat lisäten näin puhevammaisten henkion huolehtia siitä, että tekninen tai muu
löiden tasa-arvoa palveluun.
kommunikoinnin apuväline on asiakkaan
Neuronin puheterapeutit kannustasaatavilla ja toimintakunvat puhevammaisia asiaknossa tulkkaustilanteessa
kaita käyttämään tulkkausTämän päivän ja
ja tarvittaessa tulkki avuspalveluja ja ohjaavat heitä
tulevaisuuden Suomessa tarvittaessa palvelujen piitaa asiakastaan apuvälineen
puhevammainen henkilö riin. Myös kuntoutusjaksoille
käytössä.
voi tulkkauksen avulla olla on puhevammaisen henkiMitä on tulkkaus?
lön mahdollista tilata tulkki
hyvinkin aktiivinen
Johanna Tingvall antoi myös
välityskeskuksesta. Neuroosallistuja ja keskustelija nissa on muutama puhevamtietoa erilaisista tulkkaus­
tilanteista ja tavoista tulkata
mainen kuntoutuja käyttänyt
puhevammaista asiakasta. Tulkkaus tartulkkauspalvelua eri kuntoutustilanteissa
koittaa esimerkiksi asiakkaan epäselvän
ja asiakasluennoilla. Neuronin ja kuntoupuheen selventämistä, kirjoitettujen viestujien kokemukset tulkkauspalvelusta ovat
tien tulkkaamista puheeksi, puheen tulkolleet pääosin myönteisiä. Tuttuja tulkkeja
kaamista kirjoitukseksi sekä viestien käänei ollut kuntoutujien käytettävissä, mutta
tämistä kielestä toiseen. Tulkkausta on
varsin nopeasti paikalliset tulkit omakmyös asiakkaan viestin tulkkaaminen kessuivat keinot tulkita uuden asiakkaansa
kustelukumppanille puhelimitse (puhelinilmaisua. Tulkin tilaaminen kuntoutusjaktulkkaus). Lukutulkkaus tarkoittaa erilaissoille on tärkeää tehdä hyvissä ajoin, jotta
ten tekstien ja lomakkeiden sisällön selvälityskeskus ehtii varata ajat sopiville
ventämistä asiakkaalle tai lomakkeen täyttulkeille asiakkaan toiveiden mukaisesti.
tämistä yhdessä asiakkaan kanssa. KokeiOmasta kuntoutusaikataulustaan Neuroluvaiheessa on nk. etätulkkaus, jolloin
nin asiakas voi olla yhteydessä ennen kunasiakas on esimerkiksi kuvapuhelimella
toutusjaksoa asiakassuunnittelija Juhani
yhteydessä tulkkiin ja tulkin välityksellä
Ruotsalaiseen.
edelleen kolmanteen osapuoleen. Etätulkkauksessa vähintään yksi osallistuva hen”Erilaisuus on rikkautta”
kilö on eri paikassa kuin muut tulkkausKuopiolainen Johannes Hämäläinen haki
tilanteen henkilöt.
tulkkauspalvelua Kelalta alkusyksystä
Tulkkaustilanteessa puhevammainen
2012. Hän toivoo, että puhevammaisten
asiakas kommunikoi yhdellä tai useamtulkin avulla olisi mahdollista kommumalla ilmaisukeinolla. Kommunikointiin
nikoida enemmän kodin ulkopuolella ja
voidaan käyttää ilmeitä ja eleitä, yksittäipäästä näin mukaan nuorten tapaamisiin
siä äänteitä, sanoja, piirtämistä, aakkosyhdistyksissä tai järjestöissä sekä vamtaulua, sana- ja lauselistoja, sormiaakkomaisten nuorten vapaa-ajan toimintoihin
sia, viittomia tai osoittamalla esineitä ja
ja harrasteisiin. Johannes kertoo surffailekuvia. Puhevammaisten tulkin tehtävänä
vansa mielellään netissä, samoin Facebooon tulkita asiakkaansa viestit puhutulle
kin käyttö on hänelle tuttua. Tekstien lukekielelle. Tulkki voi myös selventää keskusmiseen tietokoneen näytöltä sekä viestien
telukumppaneiden viestejä asiakkaalle
kirjoittamiseen hän tarvitsee kuitenkin
käyttäen tukena selkokieltä tai muuta
apua, sillä heikentynyt näkökyky vaikeutasiakkaan ymmärtämää kommunikointitaa tekstien lukemista ja kirjoittaminen on
keinoa, esimerkiksi piirtämistä. Työssään
hankalaa käsien pakkoliikkeiden vuoksi.
tulkki on aina vaitiolovelvollinen, painotJohanneksen mielestä vammaisten
taa Johanna Tingvall.
henkilöiden asemassa ja palveluissa on
paljon kehitettävää Savossa ja muuallakin
Suomessa. Johannes osallistuisi mielellään
kotipaikkakuntansa päätöksentekoon, joka
koskee esimerkiksi vammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluita ja palveluasumista. Hän tekikin rohkean ratkaisun keväällä 2012 ja päätti lähteä mukaan
kunnallisvaaleihin. Vaaliehdokkuus ja sitä
seurannut vaalityö innostivat Johannesta
hakemaan tulkkauspalvelua. Puhetera­
piassa täytettiin Johanneksen kanssa hakulomakkeet Kelalle tulkkauspalvelua varten
ja muutaman viikon päästä Johannes sai
kotiinsa tiedon myönteisestä tulkkauspalvelupäätöksestä. Vaalityötä Johannes
teki tulkki­ringin ja oman tukiryhmän avulla.
Johanneksen toiminta on hyvä esimerkki vammaisten henkilöiden vaikuttamisen mahdollisuuksista tämän päivän
Suomessa. Vaikka motoriset liikehäiriöt
pakkoliikkeineen rajoittavat Johanneksen
liikkumista ja puhumista, niin pää ja ajatukset toimivat kuten muillakin nuorilla.
Hänellä on tahtoa ja intoa jutella ja jakaa
ajatuksiaan ihmisten kanssa, vaikka puhe
on keskustelukumppanille aika ajoin epäselvää. Puhettaan Johannes pyrkii korjaamaan puhumalla lyhyesti ja hitaammin,
toistaen sanoja tai käyttäen vaihtoehtoisia, helpommin ilmaistavia sanoja. Puhevaikeudesta huolimatta Johanneksella
riittää positiivista elämänasennetta, tästä
kertoo osaltaan Johanneksen motto:
”Erilaisuus on rikkautta”.
Tulkkauspalvelut toivottavasti vähentävät jatkossa ennakkoluulojamme puhevammaisten henkilöiden kyvystä kommunikoida. ”Osaako se puhua?” -kommentointi vaikeuttaa edelleen usein puhevammaisen henkilön tasa-arvoista osallistumista arkiseenkin keskusteluun. Julkiseen
keskusteluun tai viralliseen päätöksen­
tekoon puhevammaiset henkilöt osallistuvat Suomessa vielä harvoin. Johannes
Hämäläisen toiminta kunnallisvaaliehdokkaana tukijoukkojen avustamana on
meille muistutus siitä, että kommunikoinnissa puhevammaisuuden muuri on murrettavissa. Tämän päivän ja tulevaisuuden
Suomessa puhevammainen henkilö voi
tulk­kauksen avulla olla hyvinkin aktiivinen­
osallistuja ja keskustelija, hän ei enää
tyydy vain hiljaisen kuuntelijan rooliin
kommunikointitilanteissa.
Tietoa tulkkauspalveluista ja hakulomakkeista:
- Kelan internetsivut: www.kela.fi/vatu
- Papunetin internetsivut: www.papunet.net
15
Heli Vehkala, TtM, projektipäällikkö
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Raimo Nieminen, 67-v, on ikään kuin Neuronin
”vakiokalustoa”. Jo kymmenen vuoden ajan hän
on käyttänyt Neuronin monipuolisia kuntoutus­
palveluita, ja kokenut hyötyvänsä niistä merkittävästi. ”Olisin kyllä äänestänyt jaloillani, jos en
tänne olisi halunnut tulla”, toteaakin Raimo
osuvasti. Vuosi vuoden jälkeen hän on kuitenkin
kokenut Neuronin omaksi paikakseen, parhaaksi
paikaksi kuntoutua!
Raimon työkiireet ja mökkeilyt loppuivat kuin seinään
27.11.2002. ”Se oli klo 12.15, kun työkokous sai äkillisen päätöksen”, muistaa Raimo tarkan kelloajan. Raimo sai tuolloin
aivoverenvuodon, jonka seurauksena hänen vasen raaja­
parinsa halvaantui.
10 vuoden kuntoutuspolku
Neuronin matkassa
Työkiireet vaihtuivat kokopäivätyöksi kuntoutujana
Reilut 40 vuotta työelämää oli takana, joten ajatus elämästä ilman työntekoa ei tullut mieleenkään. ”Sairastumisen
jälkeen olin koko ajan palaamassa töihin takaisin. Se oli aivan
selvä juttu”, muistelee Raimo sairastumis­aikaansa. Toisaalta
ajatus töihin paluusta oli tärkeä kuntoutumista innoittava
tekijä.
”Se oli päämäärä, johon silloin tähdättiin, mutta nyt
tilanne on toinen. Kuntoutuminen on tärkeä osa arkeani ja
sen voimin saan ylläpidettyä saavutettuja kuntoutustuloksia. Jos en tekisi töitä kuntoutumisen eteen, laskisi toimintakykyni saman tien”, tietää Raimo.
Kympin arvoinen
henkilökunta
ittelee Raimo
Turunen harjo
aar
va
a
ha
Pi
i Taija
ikalla portaiss
Fysioterapeutt
ntoutuspoliklin
ku
in
on
ur
i.
Ne
sa
ittelijaks
Niemisen kans
ahkeraksi harjo
kuvaa Raimoa
ija
t harjoitteluTa
ea
ä.
ly
up
o
ve
lu
kä
den rannalla
ve
lla
Ka
ti
in
ja
Kupolin si
ympäristöt.
16 Sairastumisen jälkeen Raimo oli sairaalassa kaksi viikkoa,
jonka jälkeen hän sai kunnan maksusitoumuksen Neuroniin laitoskuntoutukseen. Kuntoutuminen alkoi ensin istumatasapainon harjoittelusta, josta pian siirryttiin seisomaharjoituksiin. ”Neuronissa pääsin aloittamaan ensimmäiset kävelyharjoitukset”, muistaa Raimo. Ritva-vaimo oli
alussa mukana Neuronissa, mikä auttoi myös uniongelmista selviämistä. Kuntoutujan ja omaisen kokonaisvaltainen huomioiminen on merkittävä tekijä kuntoutuksen
onnistumiseksi. ”Kuntoutusosaston ilmapiiri oli lämminhenkinen, mikä loi hyvät puitteet kuntoutumiselle. Hoitohenkilökunta oli ihan kympin arvoinen. Ihmettelimmekin, kuinka Neuronissa osattiin niin ammattitaitoisesti
avustaa akuutissa vaiheessa siirtymistilanteissa. Hoita-
jien toiminta oli ammattitaitoista ja sujuvaa”, muistelee Ritva tyytyväisenä.
Raimon äkillinen sairastuminen
muutti samalla myös vaimon tilanteen ja
työnteon mahdollisuudet. ”Raimo tarvitsi apua päivittäisten toimien hoitamisessa, joten kun töistä poisjäänti tuli mahdolliseksi vuotta myöhemmin, oli helppo
valinta jäädä Raimon omaishoitajaksi”,
kertoo Ritva. Ritva on ollut Raimon tukena
ja turvana koko sairastumisprosessin ajan.
Ritva on tärkein lenkki kuntoutuksessa,
mistä sekä Ritva että Raimo ovat täysin
samaa mieltä! Ritva onkin huomannut,
että jaksaakseen omaishoitajana on huolehdittava myös omasta kunnosta. ”Käyn
säännöllisesti joogassa, salijumpassa ja
allasjumpassa. Kesällä aion alkaa käydä
myös kuntosalilla”, suunnittelee Ritva.
Ajatusten vaihtaminen
vertaisten kanssa auttaa
sopeutumisessa
Sopeutumisvalmennuskurssilla Neuronissa Raimo oli vuosi sairastumisen jälkeen yhdessä Ritvan kanssa. Kurssilla oli
samanaikaisesti mukana myös 9 muuta
pariskuntaa ympäri Suomea, mikä auttoi
paljon sairastumiseen sopeutumisessa.
”Sopeutumisvalmennuskurssi oli erittäin
hyvä ja kuntoutusohjelma oli todella kattava. Olimme kaikki samassa tilanteessa ja
ymmärsimme toisiamme. Oli hienoa, että
omainen sai olla mukana koko ajan. Osittain erillinen ohjelma omaisille ja sairastuneille oli hyvin antoisaa. Jäi meille joitakin hyviä ystäväkontaktejakin, joihin vielä
muutaman vuoden ajan kurssin jälkeen
pidettiin yhteyttä”, muistelee Ritva sopeutumisvalmennuskurssin antia yhdeksän
vuotta jälkikäteen.
Kuntoutuksen
moninainen anti
Sinnikäs kuntoutuminen Neuronissa on
saanut aikaan paljon liikkumisen varmentumista. ”Kuntoutuksella on ollut ja
tulee aina olemaan minulle suuri merkitys,
mutta se ei ole ainut syy, miksi olen ollut
Neuronille niin uskollinen. Kyse on halusta.
Tänne vain haluaa tulla yhä uudestaan ja
uudestaan”, toteaa Raimo. ”Kuntoutustulosten ylläpitäminen vaatii kovasti myös
omaa työtä. Rollaattoria käytin liikkumisen apuvälineenä aluksi, mutta pari vuotta
sairastumisesta pääsin siirtymään jo keppiin. Kaikessa toiminnassa on tapahtunut
varmentumista, ja positiiviset kuntoutus-
tulokset heijastuvat kaikkeen tekemiseen
arjessa. Pystyn ajamaan itse automaattivaihteisella autolla ja lähden aina kauppareissuille mukaan”, kuvailee Raimo arkitoimiaan.
Nyt Raimon kuntoutuspolku on jo
hyvin pitkä. Siihen on mahtunut sekä yläettä alamäkiä, mutta eteenpäin on koko
ajan menty. ”No, pientä takapakkia otettiin, kun vuonna 2008 sain uuden vasemman puolen aivolohkon infarktin. Onneksi
se oli pieni tukos eikä pysyvästi vaikuttanut
toimintakykyyni. Toi uusi infarkti hyvääkin
tullessaan, sillä kun aikaisemmin turvauduin vahvemmin terveeseen, oikeaan jalkaan seisoessani, niin jouduin nyt oikean
jalan heikentymisen myötä luottamaan
enemmän vasempaan jalkaani. Näin ollen
lopputuloksena olikin symmetrisempi seisoma-asento”, kuvailee positiivisin ajatuksin Raimo uuden aivohalvauksen jälkeistä
aikaa.
Sairauden akuutin vaiheen jälkeen
kuntoutuksen maksajatahona on ollut
Kela. ”On ollut hienoa, että kuntoutukseen
pääsyn kanssa ei ole tarvinnut taistella.
Kelan kautta tapahtuva vaikeavammaisten kuntoutus on toteutunut joka vuosi”,
kiittelee Raimo. ”65 vuotta täytettyäni olen
saanut Kelan kautta yhden laitoskuntoutusjakson harkinnanvaraisena kuntoutuksena ja tämän lisäksi myös kotikunta on
järjestänyt kiitettävästi kuntoutumisen
mahdollisuuksia”, selvittää Raimo. Erittäin
aktiivinen ja kuntoutukseen motivoitunut
Raimo on kuitenkin täydentänyt vielä kunnan ja Kelan kustantamia kuntoutuspalveluja itse maksamillaan kuntoutuksilla. Jo
kahden vuoden ajan on Raimo käyttänyt
Kuopion keskustan tuntumassa sijaitsevan
Neuronin kuntoutuspoliklinikka Kupolin
palveluita kerran viikossa. ”Myös Kortejoen luonnonmaisemissa tulee vielä käytyä
vuosittain, jotta Ritvakin saa omaa aikaa.
Ja mukava sinne on mennäkin, kun kaikki
hoitajat ja terapeutit ovat tuttuja”, Raimo
tuumaa. ”Kuntoutuksen sosiaalinen puoli
vahvistuu hyvin, kun kerta kerran jälkeen
tapaan myös tuttuja kuntoutujia kuntoutusjaksojen tai poliklinikkakäyntien yhteydessä. On mukava vaihtaa kuulumisia vertaisten kanssa”, kertoo Raimo. Neuronin
monipuolinen kuntoutustarjonta ja kuntoutusvälineistö sekä mahdollisuus kokeilla
soveltavan liikunnan välineitä ovat olleet
myönteinen kokemus.
Heikentynyt tasapaino on edelleen se
olennainen osatekijä, johon kuntoutuksen
huomio kiinnitetään. ”Arjessa heikentynyt
tasapaino tulee esiin esimerkiksi kadun­
ylitystilanteessa”, kertoo vaimo Ritva.
Raimon olisikin hienoa päästä harjoittelemaan Neuronin uudessa kadunylityssimulaattorissa turvallista kadunylitystilannetta”, lisää Ritva viitaten Neuronin
uuteen virtuaalikuntoutusmenetelmään,
kadunylityssimulaattoriin. Suojatien vierelle sijoitetulla suurella valkokankaalla
pyörii ajoradan suuntaisesti videokuvaa,
josta lähestyvät autot näkyvät ja kuuluvat. Liikennevalojen toiminta on yhdistetty
liikennetapahtumiin siten, että saadaan
luotua todenmukainen tilanne kadunylittämisestä. Haastetta harjoitteluun saadaan
kadunylittämistilanteen harjoittelusta
ryhmässä sekä katukiveysten ”rakentamisesta” korokelaudoin.
Kuntoutus on
yhteinen asia
Raimoa kiinnostavat kovasti uusi tekniikka ja tietokoneet. Raimon kädentyönä
onkin muodostunut Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry:n kotisivut, joita Raimo
edelleen ylläpitää. Raimo oli myös paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen neljän
vuoden ajan, joten aktiivinen yhdistystyö
on ollut iso osa hänen arkeaan. Yhdistyksessä toimiminen toikin mukanaan paljon
uusia sosiaalisia kontakteja saman kohtalon kokeneisiin vertaisiin. Myös Ritvavaimo on ollut yhdistyksen toiminnassa
mukana aktiivisesti
ollen aivohalvausyhdistyksen sihteerinä kaksi vuotta.
”Kun samat asiat
ovat meille tärkeitä,
yhdistää se meitä
entisestään”, sanovat Raimo ja Ritva.
Neuronin monipuolinen kuntoutusRitva on ollut
tarjonta saa kaikin
Raimon tukena
puolin kiitosta sekä
koko sairastumisRitvan että Raimon
prosessin ajan.
suusta. Koko henkilökunta saa heiltä kiitettävän arvo­sanan.
Hyvän kuntoutuksen ansiosta elämä sairastumisen jälkeen on löytänyt uuden
sisällön. Raimo ja Ritva puhaltavat yhteen
hiileen ja katsovat positiivisin mielin tulevaan.
17
Kukkaterapiaa
Neuronissa
Neuronin kesäkukat istutettiin virkistystoimikunnan ja­
Tehyn ammattiosaston yhteistyössä järjestämässä
kukkapäivässä 12.6.2012. Pienet sadekuurot pilkistelevän
auringon ohella antoivat mukavat puitteet tapahtumalle
- tarvitaanhan kasvamiseen sekä aurinkoa että sadetta!
Auli Miettinen, toimintaterapeutti
Heli Vehkala, projektipäällikkö
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Ajatus kukkien istuttamiseen yhteistyössä
kuntoutujien ja työntekijöiden kanssa lähti
siitä, että kukkien kasvattamisen ja puutarhanhoidon tiedetään vaikuttavan positiivisesti mieleen. Sen avulla voidaan harjoitella mielekkäällä ja hyödyllisellä tavalla
muun muassa kädentaitoja ja kehonhallintaa. Kukkapäivä toimi näin ollen samanaikaisesti työhyvinvoinnin edistäjänä ja
uutena terapiamuotona työntekijöille.
Kuntoutujille kukkapäivä toi puolestaan
uudenlaista iloa ja tekemistä terapiaan.
Kukkien istuttamisessa löytyi tekemistä jokaiselle: mullan lapiointia ruukkuihin, kukkien sommittelua, istutus­kuoppien
kaivamista, multapinnan tasoittamista,
ruukkujen sijoittamista paikoilleen, kukkien kastelemista, kottikärryjen työntämistä ja multapussien kantamista. Fysioja toimintaterapiatuokiot toteutuivatkin päivän aikana tehokkaalla ja uudella
tavalla, mikä toi iloista mieltä kaikille päivään osallistuneille. Tämän lisäksi muu
talon henkilökunta ja kuntoutujat saivat
ihastella kukkaloistoa ja kukkien kasvamista koko kesän ajan. Terapiatuokion päättyminen poikkeuksellisesti
kahvin ja jäätelön nauttimiseen ei
ainakaan yhtään vähentänyt terapiatuokiosta jäänyttä hyvää ja
rauhoittunutta mieltä.
Toimintaterapian näkökulmasta puutarhatoiminta ja
kukkien istutus toimintamuotona ovat hyvin terapeuttista
ja palkitsevaa, sillä toimintaa
pystytään helposti porrastamaan ja näin antamaan kaikille
Vapaa-ajanohjaaja
Anne Karvinen ja
Sanni Karjalainen
18 SOLIA
– apuvälinevuokrausta
Neuronista
SOLIA - soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta on osa vammaisurheilun harrastetoimintaa. SOLIA vuokraa liikunnan ja urheilun apuvälineitä kaikille ilman
vamma-, diagnoosi- tai järjestörajoja. Välineet sopivat pääsääntöisesti itsenäisesti
liikkuville. Vuokrauspalvelua voivat käyttää kaikki halukkaat ja asiasta kiinnostuneet. Välineen sopivuudesta voi kysyä
jo ennen vuokrausta ja myös koekäyttö
on mahdollinen. Solialla on vertaisohjaajia, jotka auttavat välineiden kokeilussa
lähellä kotipaikkakuntaasi.
Fysioterapeutti Maija Lopperi istutuspuuhissa yhdessä kuntoutujien Sanni
Karjalaisen ja Teuvo Roivaisen kanssa. Sormet mullassa ja ajatukset kauniissa
kukissa saivat mielen rentoutumaan samalla kun kuntoutusjakson tavoite
fyysisten taitojen kehittämisestä sai harjoitusta.
mahdollisuuksia osallistua omien kykyjen
ja voimavarojen mukaan. Kun tekeminen
on mielekästä ja merkityksellistä kuntoutujan oma-aloitteisuus lisääntyy ja virittäytyminen toimintaan tapahtuu luonnostaan.
Omien kätten työn tulosten näkeminen
vahvistaa onnistumisen kokemuksia.
Päivä oli onnistunut ja mukana olleet
kuntoutujat antoivat tapahtumasta positiivista palautetta yhdessä toimimisesta ja
tekemisestä. Kuntoutujat, joilla aikaisemmin on ollut harrastuksena ja vapaa-ajanviettotapana puutarhanhoito, eivät välttämättä ole saaneet enää sairastumisensa
jälkeen mahdollisuuksia toteuttaa harrastustaan omassa ympäristössään. Nyt
kuntoutusjaksolla tämän mahdollisuus oli
monelle virkistävä ja miellyttävä kokemus.
Yleisesti puutarhatyöskentely antaa
mahdollisuuksia harjoittaa monia asioita,
kuten tasapainoa, kehonhallintaa, kaksikätistä toimintaa, käden motoriikkaa, muistia, silmän- ja käden yhteistyötä, keskittymistä ja ryhmässä työskentelyä. Lisäksi
kasvien koskettaminen, tuoksujen aistimi-
nen ja värien näkeminen herkistävät aisteja ja vaikuttavat edistävästi kuntoutumiseen. Toimintamuotona kukkien hoito
ja istuttaminen toimivat hyvin eri sairaus­
ryhmillä, ja niiden kautta pystytään huomioimaan ja hyödyntämään jäljellä olevaa toimintakykyä eri tavoin. Esimerkiksi
puheen tuottoa ja ymmärtämistä voidaan
tukea laskemalla tai nimeämällä kasveja ja värejä. Aivovamman saaneiden
kuntoutujien keskittymistä ja tarkkaavaisuutta voidaan hyvin tukea toiminnallisen tehtävän avulla. Kukkien parissa
tapahtuva toiminta antaa myös mahdollisuuden erilaisten vuorovaikutus- ja keskusteluyhteyksien löytämiseen.
Työssäjaksamisen näkökulmasta
päivä oli mukavaa yhdessä tekemistä ja
toimimista eri ammattiryhmien välillä.
Pieni ”irtiotto” tavallisesta työpäivästä
parin tunnin ulkoilun ja yhdessä tekemisen merkeissä oli mukavaa vaihtelua.
Kukkapäivä sai osakseen myönteistä
palautetta niin kuntoutujilta kuin terapeuteiltakin.
Neuron on yksi Solian toimintayksiköistä,
muut ovat Rovaniemellä, Helsingissä ja
Maskussa. Asiakkaat voivat vuokrata välineitä käyttöönsä mistä tahansa em. yksiköistä. Vuokraaminen tapahtuu soittaen
tai sähköpostitse. Vuokrattavilla välineillä
on tietyt vuokraushinnat, jotka ovat nähtävissä Solian nettisivulla http://www.
vammaisurheilu.fi/fin/harrasteliikunta/
solia/. Vuokraaja maksaa myös välineen
toimituksesta aiheutuvat matkakulut.
SOLIA/Suomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuron
Kortejoki, 71130 Kuopio
www.neuron.fi
Välinevaraukset:
Mirva Kääriäinen ja Anne Karvinen,
puh. 050 527 0910
päivystys torstaisin klo 10 - 14,
[email protected]
19
Iisalmi
Siilinjärvi
LENTOASEMA
9
VUORELA
Joe
nsu
unt
ie
Joensu
u
5
KUOPIO
KORTEJOKI
Vehmersalmi 26
Vaajasalo 7
539
KATU
KUPOLI
Minna
Canthin
puisto
hm
er
sa
lm
MALJA
i
LAHDEN
KATU
ORTINK
ATU
A N IN K
AT U
Kun olet tilanteessa, jossa oma tai läheisesi
kuntoutus on ajankohtainen, niin ota yhteyttä.
Muista myös, että kuntoutuspaikan valinnassa
sinun mielipiteelläsi on suuri paino­arvo.
Tutustu kuntoutuspalveluihimme sekä
kurssitarjontaamme kotisivuillamme
www.neuron.fi tai soita ja kysy lisää.
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Kortejoki (Vehmersalmentie 735)
71130 KUOPIO
K ATU
TU
Yksilöllinen kuntoutus
ORENKA
VAHTIVU
stajaMatku
a
satam
Neuron on yksityinen, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön omistama kuntoutuskeskus. Neuronissa saat kaikki tarvitsemasi
palvelut ammattitaitoisessa ja innostavassa
ympäristössä. Asiakkaamme tulevat
kaikkialta Suomesta.
A K AT U
SN EL LM
K AT U
K AT U
ER RA N
TULLIP
K AUPPA
Yksilöllistä ja
huomaavaista palvelua
isto
ME
hden pu
S ATA M
MAAH
M U SE O
30 km
19 km
Maljala
I T KO N N I E
Ve
TU
SUOKA
NK
AT U
NEURON
Välimatkoja
Kuopio – Neuron
Lentoasema – Neuron ASEMA
an
Snellm
Tiedustelut
puisto ja ajanvaraus, puh. 050 430 2040
kuntoutusosasto, puh. 017 460 220
faksi 017 460 342
[email protected]
in
Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
puh. 017 460 252, faksi 017 460 346
[email protected]
Kuntoutuspoliklinikka Kupoli
(Kuopion keskusta)
Itkonniemenkatu 9, 70500 Kuopio
[email protected]
Poliklinikka-ajanvaraus
ja tiedustelut:
Fysioterapia, puh. 017 262 0280 tai 017 460 111
Puheterapia, puh. 017 460 315 tai 050 421 0757
Toimintaterapia, puh. 017 460 326 tai 050 435 4497