Porraskävely- Simulaattori

neurokeskus hoitaa
nopeasti ja kuntouttaa
tehokkaasti
Sivu 8
porraskävelysimulaattori
– uusi edistysaskel
kävelykuntoutuksessa!
Sivu 6
uudet kurssit
vuonna 2012
Neuronin vuoden 2012
kurssitarjontaan kuuluu
muun muassa sopeutumisvalmennuskurssi
aivovamman saaneille.
Sivu 11
Kuinka kannattavaa
aivohalvauskuntoutus on?
Pekka Jäkälä
Ylilääkäri, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Professori, neurodegeneratiiviset sairaudet ja kuntoutus
Kliinisen lääketieteen laitos, Kuopion kampus, Itä-Suomen yliopisto
V
uosittan 14 000 henkilöä sairastuu Suomessa akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön (AVH, aivohalvaus).
Näistä suurin osa (80 %) on aivoinfarkteja, loput johtuvat
erilaisista aivoverenvuodoista. Aivoverenkiertohäiriöiden
akuuttihoito on kehittynyt viime vuosina huimaa vauhtia
ja monista akuutin aivoinfarktin hoitomuodoista, kuten
liuotushoidosta, pahanlaatuisen aivoinfarktin leikkaushoidosta ja hoidosta AVH-yksikössä on korkeimman
A-tason näyttöä hoitojen hyödyllisyydestä. Liuotushoidon saatavuus, neurokirurginen akuuttihoito ja tehohoito ovat Suomessa huippuluokkaa kansainvälisestikin
arvioiden. Mutta meneekö akuuttihoitoon satsaaminen
hukkaan, mikäli laiminlyödään tehokas kuntoutus?
Aivoverenkiertohäiriöiden varhaisvaiheen kuntoutuksesta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä on korkeimman A-asteen näyttöä. Potilaat hyötyvät tällaisesta
kuntoutuksesta sairauden vaikeusasteesta, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Tulos näkyy lyhentyneinä hoitoaikoina, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana
elämänlaatuna. Asiantuntijasuositukset (aivoinfarktin
käypä hoito -suositus ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma) suosittavatkin aktiivista kuntoutusta moniammatillisessa
kuntoutusyksikössä heti sairastumisen jälkeen.
2 NeuroN
Kuinka tämä Suomessa toteutuu? Ei niin hyvin kuin
pitäisi. Vuonna 2006 keskimäärin 15–20 % potilaista
pääsi moniammatilliseen kuntoutukseen välittömästi
sairastumisen jälkeen, kun tutkimuksien mukaan jopa
lähes puolet potilaista hyötyisi kuntoutuksesta. Eri
sairaanhoitopiirien välillä kuntoutukseen pääsyssä oli
suurta vaihtelua (vaihteluväli 2–42 %). Valitettavasti
iäkkäiden tehokkaaseen kuntoutukseen pääsy oli erityisen hankalaa, vaikka myös ikääntyneet aivohalvaukseen
sairastuneet hyötyvät tehokkaasta kuntoutuksesta.
Entä miten on myöhäisvaiheen kuntoutuksen laita?
Osalla aivohalvauspotilaista toimintakyky huonontuu
ajan myötä ilman kuntoutustoimia. Myös myöhäisvaiheen kuntoutus on todettu hyödylliseksi. Laajassa katsauksessa todettiin voitavan parantaa merkittävästi
potilaiden toimintakykyä ja vähentää riippuvaisuutta
ulkopuolisesta avusta vielä vuosi sairastumisesta toteutetulla tehokkaalla kuntoutuksella. Suomessa myöhäisvaiheen kuntoutuksen järjestämisvastuu on hajautettu
Kelalle ja terveydenhuollolle eli kunnille. Näistä Kela
huolehtii pääasiassa alle 65-vuotiaiden kuntoutuksesta,
mikäli potilaalla on oikeus korotettuun hoitotukeen.
Kroonisessa vaiheessa myös raajan jäykkyys eli spastisuus on usein vaikeimmin sairastuneiden ongelmana.
Spastisuutta voidaan lievittää merkittävästi botuliinitoksiinihoidolla. Hoidon saatavuudessa on Suomessa vielä
suuria alueellisia eroja.
Sairastumisennusteiden mukaan Suomessa tulee
väestön ikääntymisestä johtuen olemaan lähivuosikymmeninä vähintään yhtä suuri määrä sairastuneita kuin
nyt. Erityisesti ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden
määrät tulevat kasvamaan. Kannattaako ikäihmisten
kuntoutukseen sitten panostaa? Kyllä ehdottomasti kannattaa, sillä näyttö aivohalvauskuntoutuksen vaikuttavuudesta koskee myös ikäihmisiä. Kuntoutukseen panostamisella voidaan saada aikaan myös merkittäviä kustannussäästöjä, esimerkiksi mikäli pystytään näin estämään kalliiseen laitoshoitoon joutuminen. Sairastuneen
henkilön kotikunta säästää joka vuosi vähintään
50 000 €, mikäli tehokkaalla, heti aivohalvauksen jälkeen
aloitetulla kuntoutuksella ja muilla tukitoimilla pystytään estämään pysyvään laitoshoitoon joutuminen. Kuntoutus on aina laitoshoitoa edullisempaa, mutta mikäli
tehokkaan akuuttihoidon jälkeen ei huolehdita tästä
jälkihoidosta riittävästi voi akuuttihoidolla saavutettu
hyöty valua hukkaan potilaan toimintakyvyn heikentyessä ajan kuluessa. Aivohalvauskuntoutus on sitä
tarvitseville koko loppuelämän jatkuva prosessi. n
Sisältö
Aivohalvauspotilaan
spastisuuden hoito
botuliinitoksiinilla....
4-5
Porraskävelysimulaattori
– uusi edistysaskel
kävelykuntoutuksessa!.........
6-7
Neurokeskus hoitaa
nopeasti ja kuntouttaa
tehokkaasti........................
8-10
Neuronin
palvelut 2012.........................
Musiikki
– edullinen ihmelääke
aivohalvauspotilaiden
hoidossa?.........................
11
12-13
Neglect-kuntoutuksen
näköalat laajenevat.
14-15
Simulaatiokeskus-projekti
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron osallistuu Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan Kuopion yksikön ”Simulaatiokeskuksen kehittäminen Savonia-ammattikorkeakouluun
(Simula)” –projektiin, jonka päätavoitteita on mm. vahvistaa Pohjois-Savon
alueen terveydenhuollon osaamista ja
hoidon turvallisuutta sekä kehittää ja
vahvistaa itäsuomalaista terveydenhuollon simulaatio-opetukseen liittyvää
asiantuntijaverkostoa.
Kumppanuus hyödyntää Neuronia
mm. tarjoamalla projektin aikana henkilöstölle ammatillista täydennyskoulutusta ja harjoittelumahdollisuuksia
nykyaikaisimmalla huipputeknologialla
simulaatiokeskuksessa. Neuron puolestaan tarjoaa projektille rahoitusosuuden
lisäksi kuntouttavan näkökulman simulaatiopedagogian kehittämiseen. Päärahoittajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon liitto. Projekti
toteutetaan ajalla 1.3.2011 - 31.12.2013.
Julkaisija:
Suomen aivotutkimus- ja
kuntoutuskeskus Neuron
Toimitus:
Anniina Poutiainen
Ulkoasu ja taitto:
Mainostoimisto Crealab Oy
Painopaikka:
Suomen Graafiset Palvelut Oy, 2011
NeuroN
Aivohalvauspotilaan
spastisuuden hoito
botuliinitoksiinilla
Botuliinitoksiinin mahdollisuudet spastisuuden hoidossa
tunnetaan hyvin. Sen teho on selvästi parempi kuin suun kautta
otettavien valmisteiden. Botuliinitoksiinin etuna on sivu­
vaikutusten puuttuminen eikä sillä ole yhteisvaikutuksia muiden
lääkevalmisteiden kanssa. Haittana on botuliinitoksiinin korkea
hinta ja sen antotapa, joka edellyttää asiaan perehtyneen lääkärin
suorittamaa toimenpidettä. Lääke annostellaan EMG-laitteeseen
kytketyllä injektioneulalla suoraan lihakseen.
4 NeuroN
Kauko Pitkänen, LT
Apulaisylilääkäri, Suomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuron
Neurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen
erityispätevyys
Botuliinitoksiinin vaikutus tulee esille
muutaman päivän kuluessa. Jäykkyyttä
­lievittävä vaikutus perustuu asetyyli­koliinivälittäjäaineen vapautumisen estoon
hermo-lihasliitoksessa. Vaikutus kestää
yleensä 2–3 kuukautta ja häviää vähitellen,
jolloin lihasjäykkyys palautuu ennalleen.
Botuliinitoksiinia voidaan antaa uudelleen
aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua
edellisestä. Hoitoa voidaan jatkaa kolmen
kuukauden välein tarvittaessa jopa vuosien
ajan. Haittavaikutuksia ei ilmaannu pitkäaikaisessakaan hoidossa.
EMG-ohjauksella varmistetaan
osuminen oikeaan lihakseen.
Botuliinitoksiinihoidon toteuttamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä fysioterapeutin ja toimintaterapeutin kanssa.
Pelkkä lääkeaineen ruiskuttaminen lihakseen ei ole oikea hoitokäytäntö vaan hoidon tueksi tarvitaan aina säännöllisesti
toteutettua asento- ja liikehoitoa. Fysioterapeutti neuvoo ja ohjaa yksilöllisesti
spastisen raajan oikeanlaista kuormittamista, lihasvenytyksiä, nivelten liikerataa
ja liikkuvuutta lisääviä harjoitteita ja mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja aloittaa
muita spastisuutta lievittäviä samanaikaisia hoitokeinoja kuten sähköstimulaatioita.
Säännöllinen fysioterapia on suositeltavaa
niin kauan kuin botuliinitoksiinihoitoa jatketaan. Toimintaterapeutti antaa ohjausta
spastisen yläraajan käyttöön päivittäisissä toimissa ja suunnittelee asentohoi-
Botuliinitoksiinihoidon aloittaminen
tulee aina pohjautua asiantuntija-arvioon
hoidon soveltuvuudesta. Hoitoon perehtynyt ammattilainen osaa arvioida, onko
botuliinitoksiinista hyötyä ja onko sen
käyttö perusteltua. Käyttöaiheita ovat
mm. hoidettavuuden helpottuminen, kivuliaisuuden lievittyminen, nivelen virheasennon ehkäiseminen ja siihen tähtäävän
asentohoidon onnistuminen. Omatoimisen tai ohjatun harjoittelun helpottuminen
ja toimintakyvyn vahvistuminen voi joskus
olla mahdollista vasta spastisuuden lievittymisen myötä. Esimerkkinä nilkan spastisuus, joka aiheuttaa jalkaterän kääntymisen sisään vaikeuttaen liikkumista. Botuliinitoksiinihoidon vaikutuksesta nilkan
spastinen virheasento voidaan saada korjattua, minkä jälkeen kävely sujuu helpommin.
don toteuttamisessa tarvittavien lastojen
hankintaa ja käytännön toteutusta. Seurantakäynnit toimintaterapeutin vastaanotolla ovat tärkeitä botuliinitoksiinihoidon
jatkuessa, kun lastojen soveltuvuutta joudutaan arvioimaan. Botuliinitoksiinihoidon onnistuminen edellyttää omatoimisen
harjoittelun kuten liike- ja asentohoidon
toteuttamista säännöllisesti ja mielellään
päivittäin usein toistettuna terapeuttien
antamien ohjeiden mukaan.
Vaikka botuliinitoksiinin mahdollisuudet aivohalvauspotilaan spastisuuden
hoidossa tunnetaan jo varsin yleisesti, on
hoidon saatavuudessa edelleen toivomisen
varaa. Tällä hetkellä hoitoa annetaan yliopisto- ja keskussairaaloiden neurologian
tai kuntoutuspoliklinikoilla sekä muutamissa kuntoutuslaitoksissa ja lääkärikeskuksissa eri puolilla Suomea. Neuronissa
botuliinitoksiinihoidosta on karttunut
kokemusta useiden vuosien ajalta. Neuroniin voi hakeutua botuliinitoksiinihoidon
arviointiin esimerkiksi fysioterapeutin tai
lääkärin lähetteellä. n
Botuliinitoksiinihoidolla pyritään lievittämään spastisuutta. Sen jälkeen kotona
selviytyminen voi olla helpompaa.
NeuroN 5
Suomen ainoa
porraskävelysimulaattori
Marraskuussa 2009 Neuronissa otettiin
käyttöön Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa porraskävelysimulaattori.
Porraskävelysimulaattoreita on maailmassa käytössä kaikkiaan viisi kappaletta.
Simulaattorista saatiin käyttöön päivitetty
versio (G-EO Systems Evolution) kesäkuussa 2011.
Painokevennetyn kävelykuntoutuksen menetelmät ovat olleet jo kauan Neuronin tärkeä osaamisalue. Neuronissa on
ollut tehokkaassa käytössä yli 10 vuoden
ajan perinteinen GaitTrainer –kävelysimulaattori, jonka harjoitteluperiaatteet ovat
samankaltaiset kuin uudessa porraskävelysimulaattorissa. Tämä on helpottanut
uuden laitteen käyttöönottoa.
Lisää tehoa harjoitteluun
Porraskävelysimulaattori on monipuolinen kävelynkuntoutuslaite, jossa vapaasti
liikkuvat ja yksilöllisesti ohjelmoitavat askellaudat mahdollistavat tasamaakävelyn
lisäksi myös porraskävelyn ylös- ja alaspäin painokevennetysti. Marjaana Huovinen
harjoittelee kuvassa porraskävelyä alaspäin fysioterapeutti Anne Ruokosen ohjatessa
oikeaa liikemallia. Taustalla näkyvä näyttöruutu antaa palautteen mm. alaraajojen
kuormittamisesta.
Porraskävelysimulaattori
– uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa!
heli vehkala, TtM, fysioterapeutti
Anne ruokonen, fysioterapeutti
Suomen aivotutkimus- ja
kuntoutuskeskus Neuron
6 NeuroN
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus
Neuronissa aloitettiin vuonna 2009 neurologisen kuntoutuksen kehittämishanke
(NEKTI). NEKTI-hankkeessa kehitetään
virtuaalisia kuntoutusmenetelmiä, tehostetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja
testataan uutta neurologisen kuntoutuksen mallia. NEKTI-mallissa yhdistetään
yksilöllisesti ohjattu pienryhmämuotoinen
harjoittelu sekä uusi kuntoutusteknologia.
G-EO Systems Evolution -porraskävelysimulaattorissa on monia uusia ominaisuuksia verrattuna vanhempiin laitteisiin.
Merkittävin uudistus on mahdollisuus harjoitella porraskävelyä ylös- ja alaspäin painokevennetysti. Laite rekisteröi alaraajojen kuormittamisen ja oman aktiivisen työn
osuuden, mikä mahdollistaa tarkoituksenmukaisemman ja kuntoutujaa enemmän aktivoivan harjoittelun. Harjoittelu
laitteella on myös aikaisempaa luonnollisempaa. Kaikki harjoitukset tallentuvat
tietokoneelle, josta voidaan nähdä harjoitteiden toteutuminen ja kuntoutujan edistyminen.
Työskentely porraskävelysimulaattorilla koetaan miellyttävämpänä ja ergonomisempana verrattuna perinteiseen
kävelysimulaattoriin, koska käytössä on
sähköinen nostin ja kuntoutujan avustaminen laitteeseen sujuu joustavasti ilman
työlästä siirtymisvaihetta.
Neurologiseen kuntoutukseen ja kävelyharjoitteluun simulaattori on antanut
lisää tehokkuutta ja monipuolisuutta.
Mahdollisuus kokea
luonnollinen kävely
Terapeuttien positiivisten käyttökokemusten lisäksi myös kuntoutujat ovat kiitelleet
uuden laitteen tuomia mahdollisuuksia.
”Tämä on ollut huippujuttu,” toteaa
yhteensä 15 kertaa simulaattorilla harjoitellut Marjaana Huovinen. Marjaana
Huovinen liikkuu pyörätuolilla, eikä pysty
kävellen kuormittamaan alaraajojaan.
Hän on saanut porraskävelysimulaattorilla
mahdollisuuden kokea luonnollinen kävelyelämys painotuettuna.
Huovinen kokee hyvänä asiana sen,
että kullekin kuntoutujalle pystytään tekemään simulaattorissa yksilölliset säädöt.
”Voidaan asettaa vaatimukset, haasteet
ja teho yksilöllisesti kunkin kävelijän mahdollisuuksien mukaan niin, että kehitystä
oikeasti tapahtuu eikä vain muodollisesti
yritetä tehdä jotain”, kuvailee Huovinen.
Myös porrasharjoittelu on ollut Marjaana Huoviselle mieluista. ”Porraskävelymahdollisuus on huippujuttu meille, jotka
emme voi mennä portaikkoon omin jaloin”,
kiittelee Huovinen. ”Minulla on enää
hämärä mielikuva siitä millaista oli kävellä
portaissa. Simulaattorissa kävely ei tuntunut kummalliselta eli uskon porraskävelymallin olevan lähellä totuutta”,
lisää Huovinen.
Kokonaisvaltaista voimaa
kuntoutumisprosessiin
Marjaana Huovinen on harjoitellut G-EO
Systems -simulaattorilla kolmella eri laitoskuntoutusjaksolla. Hän on harjoituskerroilla kävellyt yhteensä 599 minuuttia eli
lähes 10 tuntia, joista 87 minuuttia portaita
ylöspäin. Askeleita on kertynyt tasamaa- ja
porraskävelyssä yhteensä noin 30 000. Kun
kaiken harjoituksen muuttaa matkaksi,
tulos on 11, 2 km!
Siirtyminen porraskävelysimulaattoriin
onnistuu turvallisesti siirtymisramppia
myöten.
Huovinen on tyytyväinen porraskävelysimulaattoriharjoittelun tehoon,
sillä vastaavia askelmääriä on vaikea
saada aikaan muilla harjoittelukeinoilla.
Huovinen uskoo porraskävelysimulaattoriharjoittelun nopeuttavan kuntoutumismahdollisuuksia. ”Erinomainen aerobinen
harjoite koko kuntoutuvalle kropalle; lisää
lihasvoimaa ja kestävyyttä, kehittää vartalon hallintaa ja auttaa hahmottamaan
askellusten muutokset, ja sitähän kävelevä
tarvitsee portaissa ja varsinkin ulkona liikkuessaan”, Huovinen täsmentää.
Huovinen kokee porraskävelysimulaattoriharjoittelun antavan kokonaisvaltaista voimaa kuntoutumisprosessiin.
”Henkisesti harjoittelusta saa hurjan paljon onnistumisen kokemuksia ja elimistön omat endorfiinit alkavat virrata, jolloin
koko ihminen jaksaa tilanteensa paremmin. Samalla se luo itseluottamusta, toivoa ja uskoa jaksaa eteenpäin”, hän sanoo.
Huovinen muistuttaa kuitenkin, että
laite ei millään voi korvata muuta harjoittelua tai terapiaa:
”Tämä harjoittelumuoto on yksi tärkeä ja mahdollinen osa kokonaisfysioterapiaa ja vaatii kuntoutujan oman motivoitumisen kuten kaikki muukin harjoittelu.”
Monipuoliset harjoittelun
mahdollisuudet
NEKTI-harjoittelutilan kuntoutusvälineistö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kokonaisvaltaiselle kuntoutumiselle.
Simulaattoriharjoittelun lisäksi kuntoutuja
voi vahvistaa tasapainotaitojaan painokevennettynä tai -tuettuna valjasradalla.
Painokevennettyä kävelyharjoittelua voidaan tehdä fysioterapeutin ohjaamana
myös kävelymatolla. Painokevennetyn
kävelyharjoittelun tehokkuus aivohalvauskuntoutujien harjoitusmenetelmänä verrattuna perinteiseen kävelyharjoitteluun
on osoitettu useissa tutkimuksissa, minkä
vuoksi se onkin tärkeä osa NEKTI-kuntoutusta.
NEKTI-kuntoutuksessa kävelyn ja
tasapainon kuntouttamisen lisäksi keskitytään myös ylärajaajan toimintojen kuntoutukseen. Toimintaterapeutin ohjaamissa
yläraajaharjoituksissa käytetään harjoitteluvälineinä muun muassa Rehaslide-työntölaitetta ja E-link -yläraajan harjoitusjärjestelmää. Kuntoutujat tekevät paljon
toiminnallisia harjoituksia myös pareittain
E-link harjoituslaite mahdollistaa
erilaisten otekahvojen ansiosta
monipuolisen käden käytön
aktivoinnin. Kuvassa harjoitellaan
sylinteriotekahvalla ranteen liikettä
pelisovelluksen toimiessa palautteen
antajana ja motivoijana.
tai ryhmissä, mikä vahvistaa myös vuorovaikutussuhteen syntymistä ryhmäläisten
välille.
Useissa harjoitteluvälineissä ja -laitteissa kuntoutuja saa välittömän palautteen tietokoneohjelman välityksellä.
Saatu palaute motivoi harjoitusten jatkamiseen ja omien rajojen etsimiseen.
Ryhmästä saatu vertaistuki, "vertaisvirta", on erittäin tärkeä jokaiselle kuntoutujalle ja pienryhmässä toimiessa on aikaa
kuunnella ja jakaa kokemuksia esim. oman
arjen haasteista ja selviytymiskeinoista. n
Nekti-työryhmä(vasemmalta oikealle):
fysioterapeutti ja projektisihteeri
Anne Ruokonen, projektin vastuullinen
johtaja, ylilääkäri Pekka Jäkälä,
projektipäällikkö Heli Vehkala, toimintaterapeutti Auli Miettinen sekä
fysioterapeutti Hanne Lahtipelto.
NeuroN 7
kuopion yliopistollisen sairaalan
neurokeskus tilaa merkittävän osan
potilaidensa kuntoutuspalveluja suomen
aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus
neuronilta. neurokeskus arvostaa
korkeatasoista ja ammattitaitoista
kuntoutusosaamista, ja yhteistyö toimijoiden kesken on sujunut erinomaisesti.
Teksti: Jarmo Seppälä
Kuvat: Jarmo Seppälä ja KYS valokuvaamo Riikka Myöhänen
NeuroKeSKuS
KYSin Neurokeskus aloitti toimintansa vuoden 2010
alussa. Keskuksen tehtävänä on palvella neurosairauspotilaita sekä diagnostiikan että hoidon osalta ja vastata hoitoprosessista sen alkuvaiheista kuntoutukseen
asti järkiperäisesti ja tehokkaasti.
Neurologista kuntoutusta tarvitaan esimerkiksi
aivoverenkiertohäiriön, aivovamman tai neurologisen
sairauden aiheuttaman vaurion jälkivaikutusten vähentämiseen.
Moniammatillinen ja intensiivinen neurologinen
kuntoutus on tutkitusti vaikuttavaa ja tuloksellista.
hoitaa
nopeasti ja kuntouttaa
tehokkaasti
Hyvät ja tasapuoliset
kuntoutusmahdollisuudet
Neurokeskuksen
varajohtaja
Hilkka Soininen on
tyytyväinen muun
muassa siihen,
että Neuron
pystyy tarjoamaan
kuntoutusta myös
erittäin vaativissa
tapauksissa.
8 NeuroN
Aikaisemmin neurosairauksien akuuttihoito annettiin
KYSissä ja sen jälkeen kuntoutus useimmiten toteutettiin terveyskeskuksissa, jolloin alueen potilaat olivat
kuntoutuspalvelujen saamisen kannalta eriarvoisessa
asemassa.
Kuntoutukseen on tullut selkeä parannus, kun
KYSille saatiin vuonna 2010 tätä varten miljoonan euron
ostopalvelumääräraha. Rahoitus on järjestyksessä myös
vuodelle 2011.
- Nyt oikea kuntoutuspaikka etsitään jokaisen potilaan tarpeen mukaan. Neuron on yksi kolmesta neurologisia kuntoutuspalveluja KYSille toimittavasta tahosta,
ja olemme tähän palveluun hyvin tyytyväisiä, Neurokeskuksen johtaja, dosentti ja osastonylilääkäri Jaakko
Rinne mainitsee.
Yhteistyö käynnistettiin vuonna 2010 ja vuonna 2011
palveluja on toteutettu täydellä teholla. Neuronin palvelut kattavat koko tämän potilasryhmän eli kuntoutusta
voidaan tarjota tasapuolisesti kaikille potilaille.
- Kuntoutuksen tarve ei jatkossa vähene ja mitä varhaisemmassa vaiheessa kuntoutusta voidaan järjestää,
sen parempi. Nopeuden lisäksi merkittävää on kuntoutusjakson riittävä pituus. Neuronilla on pitkä historia ja
kokemus, mistä syntyy alan laaja asiantuntemus ja osaaminen. Käytännössä Neuron on toiminnallaan kuntoutuksen laadun määrittelijä koko Suomessa, Rinne sanoo.
Nopea hoito
ratkaisevaa
Suomessa sairastuu vuosittain 17 000 henkilöä akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön eli aivohalvaukseen. Näistä
tapauksista yli puolet tapahtuu 75-vuotiaille tai sitä iäkkäämmille. Suurin osa tapauksista on aivoinfarkteja eli
veritulppia, loput johtuvat erilaisista aivoverenvuodoista.
KYSissä aivohalvauspotilaita on noin 700 vuodessa.
Neurokeskuksen varajohtaja, professori ja neurologian ylilääkäri Hilkka Soininen kertoo, että aivohalvauspotilaalle voidaan tehdä CT-kuvaus heti ensiapupoliklinikalla. Mitä nopeammin esimerkiksi liuotushoito aloitetaan, sitä paremmat ovat paranemistulokset. Hoito
pitäisi aloittaa alle neljän ja puolen tunnin kuluttua oireiden ilmenemisestä.
Aivohalvauspotilaan tila tasaantuu nopeassa hoidossa noin viikon kuluessa. Potilaan kuntoutus alkaa
mahdollisimman nopeasti jo Neurokeskuksessa.
Aivohalvauksen parasta hoitoa on ennaltaehkäisy
verenpaine-, kolesteroli- ja rytmihäiriöhoitoineen, tässä
perusterveydenhuolto on avainasemassa. Jos aivoverenkiertohäiriö kuitenkin tapahtuu, nopea hoito ja
asiantunteva kuntoutus ovat potilaan tervehtymisen kannalta avainasemassa.
- Yhteistyömme Neuronin kanssa
on sujunut hyvin. Neuron osaa työnsä ja
pystyy tarjoamaan kuntoutusta myös erittäin vaativissa
tapauksissa, Soininen kiittelee.
Osastolta nopeasti
jatkokuntoutukseen
KYSin neurologian vuodeosastolla tehdään potilaan hermoston eli aivojen, selkäytimen ja ääreishermojen sekä
lihasten sairauksien diagnostiikkaa, annetaan niiden
mukaista hoitoa ja kuntoutusta sekä pyritään ehkäisemään uusien oireiden ja komplikaatioiden syntymistä.
Noin 75 prosenttia potilaista tulee osastolle päivystyksenä.
- Hoitotyössä korostuu potilaan voinnin ja oireiden
tarkka seuranta. Kuntouttavalla hoitotyöllä pyritään
turvaamaan potilaan jäljellä oleva toimintakyky ja edistämään toimintakyvyn palautumista sekä ehkäisemään
komplikaatioiden syntyminen, vs. osastonylilääkäri Juha
Onatsu esittelee.
Osastolla on 28 potilaspaikkaa eli tilaa on varsin
vähän. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on neljä ja
- Neuronin laatujärjestelmät ja
hoidon tulosten
seurantajärjestelmät toimivat
hyvin, vs. osastonylilääkäri
Juha Onatsu
mainitsee.
Kuntoutuksen
varhaisen aloittamisen lisäksi
merkittävää on
kuntoutusjakson
riittävä pituus.
NeuroN 9
puoli vuorokautta, jonka jälkeen on vuorossa jatkokuntoutus muualla. Kuntoutus
on tiimityötä, johon osallistuvat tarpeen
mukaan esimerkiksi psykologi, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti.
KYSin neurologian poliklinikka puolestaan on ajanvarauspoliklinikka, jossa
tutkitaan ja hoidetaan keskus- ja ääreishermoston sairauksia sekä lihassairauksia. Poliklinikalla on vuosittain noin 10 500
potilaskäyntiä.
Neurokeskuksessa toimii myös valtakunnallinen Epilepsiakeskus.
Lääkäri–hoitaja-työparin lisäksi
moniammatillista asiantuntemustaan
potilaan hoitoon antavat tarvittaessa
myös kuntoutusohjaaja, dementianeuvoja,
sosiaalityöntekijä, neuropsykologi sekä
fysio- ja toimintaterapeutti.
- Neuronissa on kehitetty päiväkuntoutuspuolelle räätälöityjä kuntoutusjaksoja. Hyviä ovat myös Neuronin käyttämät
laatujärjestelmät ja hoidon tulosten seurantajärjestelmät, Onatsu kertoo.
Onatsun mukaan kuntoutuksen kilpailutuksessa painotetaan muun muassa
palvelun nopeutta, kokemuksen tuomaa
laatua sekä palvelujen alueellisuutta ja
saatavuutta.
Potilasmäärät kasvussa,
hoito kehittyy jatkuvasti
KYSin neurokirurgian osastolla toteutetaan keskushermoston eli aivojen, selkäytimen ja hermojuurien sairauksien ja
vammojen akuuttia ja elektiivistä kirurgista hoitoa yhteistyössä kaikkien neuroalojen ja monien muiden lääketieteen eri-
10 N e u r o N
koisalojen kanssa.
Osastolla on 29 potilaspaikkaa ja keskimääräinen hoitoaika on noin neljä vuorokautta. Päivystysleikkauksia tehdään noin
40 prosentille potilaista.
KYSissä hoidetaan vuosittain noin 510
päävammapotilasta, ja määrä on kasvanut
kymmenessä vuodessa noin neljänneksen.
Vuonna 2000 KYSin tehohoidossa hoidettiin 97 päävammapotilasta, nyt kymmenen vuotta myöhemmin luku on noin 176.
Aivoverenvuototapauksia on noin 200 vuodessa.
Osasyynä potilasmäärän kasvuun on
se, että väestö ikääntyy ja samoin aivoverenkiertohäiriöiden ja muiden aivosairauksien määrä lisääntyy. Myös alkoholin käytön aiheuttamat tapaturmat ovat
lisääntyneet.
Toisaalta lukuja tavallaan kasvattaa
myös se, että diagnosointi- ja hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti.
- Kuntoutus on kannattavaa työtä
monesta näkökulmasta. Oikea diagnosointi sekä ensihoidon nopeus ja laatu
ovat ratkaisevia. Jatkohoito määräytyy
vamman vaikeusasteen mukaan, ja myös
osa niin sanotuista lievistä aivovammoista
voi osoittautua jälkivaikutuksiltaan merkittäviksi, dosentti, erikoislääkäri Timo Koivisto huomauttaa.
- Magneettikuvaus kertoo paljon hoidon vaatimustarpeista ja potilaan kuntoutumisen mahdollisuuksista. Suomessa
kehitetään parhaillaan tietojärjestelmiä
apuna käyttäviä ennustemalleja, jotka
osaltaan auttaisivat oikeiden ja nopeiden
hoitotoimien valinnassa.
Aivovamman saanut henkilö tarvitsee
pitkäkestoista kuntoutusta, jota toteuttamaan tarvitaan aivovammoihin perehtyneet, kokeneet työntekijät. Kuntoutuksen
maksusitoumus tehdään hoidon alkamisvaiheessa.
- Jos jotain kehitettävää tästä kuntoutusjärjestelmästä etsii, niin potilaan pääsy
kuntoutukseen voisi olla vieläkin nopeampaa. Yleensä jonoa on jonkin verran, Koivisto pohtii. n
Erikoislääkäri Timo Koivisto (vas.) ja
Neurokeskuksen johtaja Jaakko Rinne
korostavat potilaan nopean hoidon ja
tehokkaan kuntoutuksen merkitystä.
Neuronin palvelut 2012
Yksilölliset kuntoutusjaksot
ja terapiapalvelut
neurologisen sairauden (mm AVH, MS, Parkinson, ALS, lihassairaudet) tai
vamman (aivovamma, selkäydinvamma) kuntoutukseen
Terveydenhuollon
kustantama kuntoutus
– akuutin sairastumisen
jälkeen
– tehostetut kuntoutusjaksot
– ylläpitävä kuntoutus
Kelan vaikeavammaisten
kuntoutus (KKRL9-10§)
– neurologinen linja
– yleislinja
Vakuutusyhtiöiden
kustantama kuntoutus
– tapaturmien ja liikennevahinkojen jälkeinen
kuntoutus
Kuntoutus itsemaksaen
– kuntoutustarpeiden
perusteella
suunniteltu jakso
– kustannusarvio etukäteen
Lisätietoja/varaukset:
Asiakassuunnittelija Juhani Ruotsalainen puh. 050 430 2040
Yksilölliset kuntoutusjaksot suunnitellaan yksilöllisten kuntoutustarpeiden ja
tavoitteiden mukaisesti. Jaksot sisältävät sekä yksilöllisiä että ryhmämuotoisia terapioita, toiminnallista kuntoutusta ja tietoa sekä vertaistukea antavaa
ohjelmaa.
Palvelua antaa kokenut moniammatillinen henkilöstömme ja käytössä on vaikuttavuudeltaan tehokkaiksi todetut menetelmät. Kuntoutuksessa hyödynnetään kunkin kuntoutujan tilanteeseen sopivimpia menetelmiä, laitteita ja
tekniikoita.
• fysio- ja allasterapia
puh. 017 460 111
• toimintaterapia
puh. 017 460 111 tai 050 573 0750
• puheterapia puh. 050 421 0757
• neuropsykologinen kuntoutus
puh. 050 361 3240
• Kelan päiväkuntoutus
puh. 050 430 2040
• botuliinitoksiini spastisuuden
hoidossa
puh. 017 460 222, 050 596 5289
Soveltuvat kuntoutujaryhmät:
• neurologiset kuntoutujat, esim. AVH, MS, Parkinson
• akuutin tai kroonisen vaiheen kuntoutujat
• kuntoutujat, joiden liikkuminen tai yläraajojen toimintakyky
on vaikeutunut
Lisätietoja: www.neuron.fi ja Heli Vehkala,
puh. 050 303 9070, [email protected]
Kelan harkinnavarainen
kuntoutus (KKRL 12§)
– neurologinen linja
– yleislinja
Avoterapiapalvelut Neuronissa
Kortejoella, Vehmersalmentie 735
NEKTI - yksilöllisesti ohjattu
teknologiapohjainen
pienryhmäkuntoutus
Ammatillisen kuntoutuksen
palvelut
Kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitykset sekä työkyvyn
arvioinnit ovat tarkoitettuja henkilöille, joilla on laaja-alainen
työ- ja toimintakykyyn vaikuttava problematiikka (esim. neurologiset oireet)
Lisätietoja: Mervi Huttunen, puh. 017 460 252,
[email protected]
Kelan kuntoutus- ja
sopeutumisvalmennuskurssit
Kurssit syventävät sairauskohtaisesti tietoa, antavat tukea ja
ohjausta yksilöllisen toimintakyvyn edistämisessä ja mahdollistavat vertaistuen keskustelun ja yhdessä tekemisen avulla.
Aivoverenkiertohäiriön
sairastaneiden kurssit
(alle 65-vuotiaille)
• kuntoutuskurssit omaisineen
kurssinro 42124
alkaa 6.2.
kurssinro 42125
alkaa 19.11.
• sopeutumisvalmennuskurssit
omaisineen
kurssinro 42129
alkaa 10.4.
kurssinro 42132
alkaa 28.8.
• kuntoutuskurssi
kurssinro 42126
alkaa 1.10.
Aivovamman saaneiden
sopeutumisvalmennuskurssi
omaisineen
kurssinro 42128
alkaa 27.2.
Avoterapiapalvelut Kupolissa
Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9
• fysio- ja allasterapia
puh. 017 262 0280, 017 460 111
• toimintaterapia
puh. 017 460 111 tai
050 573 0750
• puheterapia puh. 050 421 0757
• neuropsykologinen kuntoutus
(ei Kelan) puh. 050 361 3240
• botuliinitoksiini spastisuuden
hoidossa
puh. 017 460 222, 050 596 5289
Tutustu kursseihin
tarkemmin kotisivuillamme
www.neuron.fi, jossa
tulostettavat kurssiesitteet!
Nettihaku: Kelan kuntoutuskurssijärjestelmä – Haku
kurssinumerolla
Lisätietoja: Mervi Huttunen,
puh. 017 460 252,
[email protected]
Henkisesti
uupuneiden kurssit
Kelan Itä-Suomen
vakuutusalueella
kurssinro 42088
alkaa 20.2.
kurssinro 42090
alkaa 23.4.
kurssinro 42101
alkaa 11.6.
kurssinro 42106
alkaa 10.9.
kurssinro 42111
alkaa 5.11.
Käsi-/yläraajavammasta kuntoutuvien
voimavarakurssi
kurssinro 42135
alkaa 28.5.
Vammaiset nuoret
aikuiset ”Oman elämän
ohjaksissa” –kurssi
kurssinro 42137
alkaa 20.8.
N e u r o N 11
Musiikki
– edullinen ihmelääke aivohalvausp
Sairauksien hoidossa – niin ikävää kuin se onkin – joudutaan
vääjäämättä laskemaan myös kustannuksia. Lääkkeiden,
hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden vaikutukset on muutettava
myös euroiksi, jotka olisi saatava riittämään mahdollisimman
hyvällä hyötysuhteella. Voisiko musiikki toimia aivohalvauspotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa ”tehopillerinä”, joka
on edullinen, mutta vaikutukseltaan laajakirjoinen? Olisiko
musiikista tehotipaksi, joka eri terapioihin liitettynä tehostaisi
kuntoutusta?
Annukka Knuuttila
FM, toiminnallinen musiikkiterapeutti
Musiikin erityispedagogiikan osaamiskeskittymä- hankkeen vastuukouluttaja
Savonia Ammattikorkeakoulun Musiikin ja Tanssin yksikkö
12 N e u r o N
Musiikin ihmeellisyys perustuu siihen, että
sen vaikutus ihmiseen on niin kokonaisvaltaista. Musiikin maksimaalinen hyödyntäminen aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa kiehtoo tutkijoita siksi, että musiikki
vaikuttaa, suorastaan tunkeutuu koko
aivoalueelle kohottaen aivojen vireystilaa
ja lisäten aivopuoliskojen yhteistoimintaa.
Tiedetään, että musiikilla voidaan edistää mm. kävelykykyä, käsien ja sormien
toimintaa, keskittymiskykyä, muistia ja
kielellisiä asioita. Musiikin oletetaan lisäävän myös kuntoutumisinnokkuutta ja siksi
fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit yhdistävätkin mielellään musiikkia erilaisiin kuntoutusharjoituksiin.
potilaiden hoidossa?
Suomessa toimii monitieteinen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, jossa toimii
tutkijoita Jyväskylän yliopiston Musiikin
laitokselta ja Helsingin yliopiston Psykologian laitokselta. Yksi heidän tärkeistä
tähänastisista tutkimustuloksistaan on se,
että jo oman lempimusiikin kuunteleminen heti kuntoutuksen alkuvaiheessa edistää merkittävästi kokonaiskuntoutusta ja
pitää mielialan myönteisenä.
Kustannuksellisesti musiikin kuunteleminen on hyvinkin edullista. Jos sairaalalla tai kuntoutusyksiköllä ei ole riittävästi cd-soittimia, voisi olettaa, että lähiomaiset pystyisivät huolehtimaan helpostikin kuuntelulaitteen ja kuntoutujan lempimusiikin hankkimisesta (cd-soitin, mp3soitin, uusimmat kännykät).
Usein unohdamme, että meidän jokaisen sisällä on elämämme mittainen musiikillinen varasto: erilaisia lauluja, musikaaleja, elokuvamusiikkia, ehkä oopperaa,
monenlaista soitinmusiikkia, tanssia, siis
musiikkeja, mitkä sisältävät hyviä muistoja
elämämme varrelta. Miksi emme hyödyntäisi tämän ilmaisen ”musiikkilääkekaapin” sisältöä ja ottaisi sitä iloksi ja voimavaraksi kuntoutusprosessissa?
Musiikin voima on aina ollut myös
siinä, että se vahvistaa yhteisöllisyyttä,
sosiaalista kanssakäymistä. Kautta aikojen yhteislaulu (ja tietenkin myös tanssi!)
on ollut se muoto, jonka avulla ihmiset
ovat jakaneet ilonsa ja murheensa, haaveensa, unelmansa, elämänsä tunnot.
Yhteislauluun ovat kaikki päässeet omalla
tavallaan mukaan; kuka ponnekkaasti
laulaen, kuka kuunnellen tai mielessään
hyräillen ja sanoja tapaillen. Voisiko nykyaikana suosittu yhteislaulun muoto, karaoke, edistää kuntoutusta? Löytyypä maailmalta viitteitä tutkimustuloksista, joiden
mukaan nimenomaan ryhmässä kuunneltu
musiikki edistäisi aivohalvauspotilaiden
kuntoutumista.
Tutkimus musiikin merkityksestä ja
sen tehokkuudesta aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on vielä alkutaipaleellaan. Kuitenkin tiedetään, että oman
lempimusiikin kuunteleminen, laulaminen tai mielessä tapaileminen ei vahingoita kuntoutusprosessia eikä rasita kansantaloutta! n
Usein unohdamme, että meidän jokaisen sisällä on elämämme mittainen musiikillinen varasto: erilaisia lauluja, musikaaleja, elokuvamusiikkia, ehkä oopperaa,
monenlaista soitinmusiikkia, tanssia, siis musiikkeja, mitkä sisältävät hyviä
muistoja elämämme varrelta.
N e u r o N 13
Riitta Luukkainen-Markkula, kl. neuropsykologi
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
ohjataan katsetta ja huomiota vasemmalle hahmotustehtävien, piirtämisen ja
kopioinnin tai lukemis- ja kirjoitustehtävien avulla. Tahdonalaisen kuntoutuksen
ongelma on se, että kuntoutujaa houkutellaan orientoitumaan puolelle, jota luontaisesti ei tunnu olevan hänelle olemassa.
Jotta tahdonalainen huomion kohdistaminen onnistuisi, ei oikealla vastaavasti saisi
olla mitään kilpailevia ärsykkeitä, niin kuin
esimerkiksi liikenteessä yleisesti kuitenkin
tapahtuu.
Tahdonalaisen kuntoutuksen kohdalla
puhutaan tarkkaavuuden top–down-säätelyjärjestelmään pohjautuvasta kuntoutuksesta. Parin vuosikymmenen aikana on
kuitenkin esitelty uusia sensorisia menetelmiä, joissa stimulaatio kohdistetaan
suoraan vaurioituneeseen hermoverkkoon
(bottom–up-järjestelmä). Kalorinen vestibulaarinen stimulaatio, jossa vaurion vastakkaisen puolen korvaan valutetaan kylmää vettä, saa aikaan vasemmalle suuntautuvan nystagmuksen eli nopean toistuvan silmänliikkeen. Se lievittää vasemmalle suuntautuvaa huomioinnin vajetta
lyhytkestoisesti. Vasenta niskalihasta
Jos elämäntapasairaudet riivaavat meitä
suomalaisia samaan malliin kuin muita
länsimaisia lajitovereitamme, ei neglectoireisto lakkaa haastamasta kuntoutusyksiköitä, vaikka liuotushoidoilla oireistoja
saadaankin lievenemään. Keskimmäisen
aivovaltimon laajoista tukoksista oikealla
seuraa usein neglect-oireisto, jonka keskeisiä häiriöpiirteitä on vasemman puolen
huomioimattomuus niin omassa kehossa
kuin ympäröivässä maailmassa. Oireistossa tarkkaavuuden kapasiteetti on
kapeutunut ja tarkkaavuuden suuntaaminen vasemmalle, siis vaurion vastakkaiselle puolelle, on puutteellista.
Missä vasen?
Oireisto ilmenee vaihtelevasti: oman
kehon tilassa, käden ulottuvuuden tilassa,
silmän kantamalla ja jopa mielikuvien
tasolla, tai kaikissa näissä. Oireistoon liittyy usein motorinen vasemman puoleisten
raajojen halvaus, myös tunto- ja näkö-
Neglect-kuntoutuksen
näköalat laajenevat
kenttäpuutoksia voi esiintyä. Neglect ei
kuitenkaan ole näkö-, kuulo- tai tuntoaistimusten vajavaisuutta sinänsä. Herätevastetutkimuksilla on voitu todeta, että
vaikka aistit toimisivat moitteettomasti ja
aisteista välittyisi tieto vastaanottoalueille
aivokuorella, nämä viestit eivät prosessoidu eteenpäin tietoisuuden tasolle. Tällöin potilas käyttäytyy, kuin vasenta puolta
ei olisi tai kuin sieltä ei olisi odotettavissa
mitään huomion arvoista. Kun neglectiin
lisäksi liittyy voimakas yllyke suuntautua
motorisesti oikealle kehon, pään ja silmien liikkeiden osalta, vaikeutuu vasemmanpuoleisten ärsykkeiden havaitseminen
entisestään.
Vaikka neglect-oireistot useimmiten kuntoutuvat ensimmäisten kuukausien aikana, jää neglect pysyväksi niillä
potilailla, joilla kudostuho ulottuu usealle
aivoalueelle. Tällaiset vauriot aiheuttavat
14 N e u r o N
häiriöitä päälakilohkon multimodaalisen
alueen ohella myös eriytyneesti eri aistien
primaareilla vastaanottoalueilla tai sekundaarisilla yhdistelyalueilla.
Tahdonalainen vs.
sensorinen kuntoutus?
Kuntoutuksessa on perinteisesti lähdetty
liikkeelle kiinnittämällä kuntoutujan huomio tahdonalaisesti vasemmalle niin fysioterapiassa, toimintaterapiassa, neuropsykologisessa kuntoutuksessa, kuin myös
osastolla hoitotilanteissa. Kun fysioterapiassa paino siirtyy vasemmalle tai kun
vasemmanpuolisia raajoja aktivoidaan toimintaterapiassa, kulkeutuu vaurion hiljentämään oikeaan aivopuoliskoon ärsykkeitä
ja terveen vasemman aivopuoliskon yliaktiivista toimintaa saadaan samalla hillittyä. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa
sähköisesti ärsyttämällä (FES-stimulaatio)
saadaan joidenkin potilaiden neglect lievittymään stimulaation aikana. Optokineettisellä menetelmällä luodaan nystagmuksen
kaltainen tila heijastamalla näkökenttään
progressiivisesti vasensuuntaisesti eteneviä ärsykkeitä.
Prismalasikuntoutus on osoittautunut
käyttökelpoiseksi, tehokkaaksi ja lupaavaksi neglectin kuntoutusmenetelmäksi.
Prismalaseilla näkökenttää käännetään
keinotekoisesti 10 astetta oikealle niin, että
kuntoutujan on suoraan eteen nähdäkseen
kompensoitava silmien liikkeillä ylimääräiset 10 astetta vasemmalle. Prismalaseja on
helppo käyttää lähes kaikessa toiminnassa
ja suurin osa potilaista hyötyy pysyvästi
kuntoutuksesta. On kuitenkin potilaita,
jotka eivät opi katsomaan uudella tavalla
ja joiden neglectkään ei lievity. Prismalasikuntoutuksen tutkimuksessa on edetty
vaiheeseen, jossa selvitetään, millaiset
potilaat hyötyvät ja millaiset eivät hyödy
tästä kuntoutuksesta.
Käden aktivointi
kannattaa
Vasemman käden aktivointi on myös
todettu tehokkaaksi neglectin kuntoutuksessa. Kun vasenta kättä tai jalkaa liikutellaan vartalon keskiviivan vasemmalla
puolella siten, että samanaikaisesti oikean
puoleiset raajat pidetään liikkumatta, saavutetaan maksimaalinen aktivaation lisäys
vaurioituneeseen oikeaan aivopuoliskoon
ilman merkittävää kilpailua ja yliaktiivisuutta terveessä aivopuoliskossa. Neuronin tutkimusprojektissa, joka toteutettiin vuosina 2004-2007, neglect-potilaille
sopiva käden aktivoinnin kuntoutusohjelma modifioitiin jo käytössä olevasta
käden pakotetun käytön kuntoutuksesta.
Tutkimuksessa todettiin, että 20-30 tuntia
käden aktivointia lievensi akuutti- ja subakuuttivaiheen AVH-potilaiden neglectoiretta merkitsevästi kolmen viikon kuntoutusjakson aikana. Vaikutus säilyi myös
kuuden kuukauden seurantamittauksessa.
Myös perinteiseen visuaalisen neuropsykologisen kuntoutuksen ohjelmaan osallistuneet potilaat kuntoutuivat. Visuaalisessa
kuntoutuksessa tehtiin kunkin kuntoutustunnin alussa puoli tuntia seinälle heijastettavaa iReach™-kuntoutusohjelmaa
(silmän kantama), jossa kuvia, lukuja, kasvoja, sanoja ja laskutehtäviä oli haettava
vasemman puolen suhteen vaikeutuvina
sarjoina. Toinen puolituntinen kuntoutustunnista tehtiin kopiointi-, luku- ja kirjoitustehtäviä (käden ulottuvuuden taso).
Perinteinen kuntoutusohjelma sisälsi kymmenen tunnin neuropsykologisen kuntoutuksen lisäksi fysioterapiaa ja toiminta­
terapiaa.
Neuronin tutkimuksen perusteella niin
visuaalinen kuntoutus kuin käden aktivoinnin kuntoutus olivat tehokkaita neglectin
lievittämisessä. Kliinikkona yhdistäisin
neglect-potilaan kuntoutuksessa molempia metodeja. Käden aktivointia voidaan
soveltaa fyysiseen ja toiminnalliseen kuntoutukseen helposti myös silloin, kun käsi
on täysin käytteetön. Neglectin kuntoutuksen tutkimus on suuntautumassa myös
uusille alueille: akuuttivaiheessa yliaktiivista tervettä aivopuoliskoa hillitsemällä,
esimerkiksi transkraniaalisella magneettistimulaatiolla, voidaan vasemman puolen huomiointia parantaa. Prismalasikuntoutuksen lisäksi tutkimusta kohdennetaan myös multimodaalisen stimulaation
suuntaan: pyritään useamman aistialueen
kautta voimistamaan vasemmalta tulevia
ärsykkeitä niin, että ne helpommin saavuttaisivat tietoisen prosessoinnin tason. n
Aiheesta
kiinnostuneille
suositeltavaa
lisälukemistoa:
Brozzoli, C., Demattè, M.L., Pavani, F.,
Frassinetti, F. and Farnè, A. (2006). Neglect and
extinction: Within and between sensory
modalities. Restorative Neurology and
Neuroscience, 24, 217-232.
Corbetta, M., Patel, G. and Shulman, G.L.
(2008). The reorienting system of the human
brain: From environment to theory of mind.
Neuron, 58, 306-324.
Driver, J. and Vuilleumier, P. (2001). Perceptual
awareness and its loss in unilateral neglect and
extinction. Cognition, 79, 39-88.
He, B.J., Snyder, A.Z., Vincent, J.L., Epstein A.,
Shulman, G.L. and Corbetta, M. (2007).
Breakdown of functional connectivity in
frontoparietal networks underlies behavioral
deficits in spatial neglect. Neuron, 53, 905-918.
Husain, M. and Rorden, C. (2003). Non-spatially
lateralized mechanisms in hemispatial neglect.
Nature Reviews / Neuroscience, 4, 26-36.
Funktionaalisen MRI-kuvantamisen avulla on löydetty kolme tarkkaavuuden järjestelmää. Ylempänä kuvassa
näkyvä dorsaalinen järjestelmä (tavoitelähtöinen top–down-järjestelmä) aktivoituu voimakkaimmin (keltainen alue)
takaraivolohkojen välisissä uurteissa (IPs) ja etuaivojen silmänliikealueilla (FEF) molemmissa aivopuoliskoissa.
Alemmassa kuvassa näkyvä ventraalinen järjestelmä (ärsykesidonnainen bottom–up-järjestelmä) sijoittuu
oikean aivopuoliskon ohimo- ja takaraivolohkojen liitoskohtaan (TPJ) ja alemman etuaivopoimun alueelle (IFG).
Molemmissa järjestelmissä näyttäisi olevan yksi yhteinen toiminnallinen alue oikean aivopuoliskon keskimmäisessä
etuaivopoimussa (MFG). Kun huomio siirtyy ulkoisesta ympäristöstä sisäisiin prosesseihin, aktivoituu edellisille
tarkkaavuusjärjestelmille vaihtoehtoinen default-järjestelmä (yläkuvassa vihreät alueet molemmissa aivopuoliskoissa). Tämä järjestelmä on aktiivinen silloin, kun muistelemme, pohdimme ja unelmoimme. Neglect-oireisto
syntyy ensisijaisesti ventraalisen järjestelmän vaurioitumisen seurauksena, johon liittyy toissijaisesti myös
dorsaalisen järjestelmän häiriö molemmissa aivopuoliskoissa. (Kuva Corbetta, Patel & Shulman, 2008).
Luauté, J., Halligan, P., Rode, g., Jacquin-Courtois, S. and Boisson, D. (2006). Prism adaptation
first among equals in alleviating left neglect:
A review. Restorative Neurology and Neuroscience, 24, 409-418.
Luukkainen-Markkula, R., Tarkka, I.M.,
Pitkänen, K., Sivenius, J. and Hämäläinen, H.
(2009). Rehabilitation of hemispatial neglect:
A randomized study using either arm activation
or visual scanning training. Restorative
Neurology and Neuroscience, 27, 665-674.
Vallar, G. (1998). Spatial hemineglect in humans.
Trends in Cognitive Sciences, 2, 87-97.
N e u r o N 15
Iisalmi
Siilinjärvi
LENTOASEMA
9
Joe
nsu
VUORELA
unt
ie
Joensu
u
5
KUOPIO
KORTEJOKI
Vehmersalmi 26
Vaajasalo 7
539
KATU
KUPOLI
Minna
Canthin
puisto
hm
er
sa
lm
MALJA
i
LAHDEN
KATU
ORTINK
ATU
A N IN K
AT U
Kun olet tilanteessa, jossa oma tai läheisesi
kuntoutus on ajankohtainen, niin ota yhteyttä.
Muista myös, että kuntoutuspaikan valinnassa
sinun mielipiteelläsi on suuri painoarvo.
Tutustu kuntoutuspalveluihimme sekä
kurssitarjontaamme kotisivuillamme
www.neuron.fi tai soita ja kysy lisää.
Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
Kortejoki (Vehmersalmentie 735)
71130 KUOPIO
K ATU
TU
Yksilöllinen kuntoutus
ORENKA
VAHTIVU
stajaMatku
a
satam
Neuron on yksityinen, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön omistama kuntoutuskeskus. Neuronissa saat kaikki tarvitsemasi
palvelut ammattitaitoisessa ja innostavassa
ympäristössä. Asiakkaamme tulevat
kaikkialta Suomesta.
A K AT U
SN EL LM
K AT U
K AT U
ER RA N
TULLIP
K AUPPA
Yksilöllistä ja
huomaavaista palvelua
isto
ME
hden pu
S ATA M
MAAH
M U SE O
30 km
19 km
Maljala
I T KO N N I E
Ve
TU
SUOKA
NK
AT U
NEURON
Välimatkoja
Kuopio – Neuron
Lentoasema – Neuron
ASEMA
an
Snellm
Tiedustelut
puisto ja ajanvaraus, puh. 050 430 2040
kuntoutusosasto, puh. 017 460 220
faksi 017 460 342
[email protected]
in
Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
puh. 017 460 252, faksi 017 460 346
[email protected]
Kuntoutuspoliklinikka Kupoli
(Kuopion keskusta)
Itkonniemenkatu 9, 70500 Kuopio
[email protected]
Poliklinikka-ajanvaraus
ja tiedustelut:
Fysioterapia, puh. 017 262 0280 tai 017 460 111
Puheterapia, puh. 017 460 315 tai 050 421 0757
Neuropsykologia, puh. 017 460 312 tai 050 361 3240
Toimintaterapia, puh. 017 460 326, 050 573 0750