Väylähankkeiden kustannushallinta
ja kustannusohjattu suunnittelu
Hankesuunnittelupäivä 7.5.2014
Reijo Kukkonen
Ympäristösi parhaat tekijät
2
Ohjeistuksen tarve
 Liikennevirasto on ottanut Fore-palvelun omaan käyttöön ja edellyttää sitä
myös konsulteilta.
 Hankkeiden kustannuslaskennassa käytetään Fore-palvelua entistä enemmän
ja kattavammin.
 Fore-palvelun (ja muiden laskentamenettelyjen) käyttö on kirjavaa.
 Kustannusohjauksen rooli ei suunnittelussa ole tarpeeksi vahva.
 Laskentoja ei dokumentoida riittävästi eikä yhtenäisesti.
 Laskentatietoja ei koota yhteen paikkaan, josta niitä voisi hyödyntää
jatkovaiheissa.
 Lopputuloksena Liikenneviraston ohje 46 / 2013.
3
Yleistä kustannushallinnasta
 Kustannushallinnassa on useita tarpeita ja tavoitteita.
 Kustannushallinnan on oltava jatkuvaa, hallittua ja päämäärätietoista.
 Kustannusarviot vaikuttavat hankkeiden sisältöön ja niiden
etenemisaikatauluun.
 Kustannushallinnan merkittävyyden vuoksi kustannusarvioiden laatimiseen on
varattava riittävästi aikaa ja osaavat resurssit.
 Suunnitteluprosessin kannalta kustannushallinta tarkoittaa kustannusohjattua
suunnittelua. Ilman käsitystä suunnitteluratkaisujen tai niiden vaihtoehtojen
kustannuksista ei voida saavuttaa teknis-taloudellisesti optimaalisia ratkaisuja.
 Suunnittelun kohdentaminen kustannusriskejä sisältäviin osiin on myös osa
suunnittelun aikaista kustannushallintaa.
 Mitä lähempänä toteutusta ollaan, sitä tarkempaa ja luotettavampaa tietoa
tarvitaan.
 Hankkeen kilpailutus ja sen ajoitus vaikuttavat merkittävästi
kokonaiskustannuksiin. Markkinatilannetta ja sen hallintaa ei saa sekoittaa
kustannusarvion laadintaan.
4
Ohjeen käyttö
 Ohje on tarkoitettu käytettäväksi Liikenneviraston, ELY-keskusten ja kuntien
väylähankkeiden suunnittelun aikaisessa kustannusarvioiden laadinnassa.
 Ohje täydentää kunkin suunnitteluvaiheen ohjeistusta.
 Ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa käytäntöjä ja terminologian käyttöä.
 Tavoitteena on, että kustannusarvioiden jäljitettävyys, laatu ja luotettavuus
paranevat.
 Ohjeen lähtökohtana on Fore-palvelun käyttäminen kustannushallinnassa. Jos
käytetään jotain muuta laskentaohjelmistoa tai -menettelyä, sen
toimintaperiaate on oltava yleisesti tiedossa tai se on erikseen kuvattava.
 Laskennan on tuotettava ohjeen mukaiset lopputulokset.
 Ohjeeseen on kirjattu palvelun käytöstä sovitut yleiset periaatteet.
 Ohjeen tarkoituksena ei ole toimia Fore-palvelun tarkkana käyttöoppaana.
 Kustannushallinnassa käytettävien ohjelmien tarkasta ohjeistuksesta ja
kehittämisestä vastaa ohjelman laatija. Fore-palvelun osalta se on Rapal Oy.
5
Haastattelut
 Ohjetyön aluksi haastateltiin Liikenneviraston ja ELY-keskusten sekä Siton
projektipäälliköitä.
 Lisäksi haastateltiin Petri Lydman, Rapal.
 Tutustuttiin Uuden-Seelannin kustannuslaskennan manuaaliin, jonka
käytäntöjä käsiteltiin myös haastatteluissa.
 Haastattelut on raportoitu erikseen, ei ohjeessa.
6
Poimintoja haastatteluista
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Suunnittelijan olisi hyvä tietää, mitä varten kustannusarviota tehdään
Elinkaarikustannukset näkyvät huonosti
Konsultit eivät saa palautetta todellisista kustannuksista
Kustannuslaskentaan ei anneta resursseja tarpeeksi, kiinnostaako riittävästi?
Tulisi olla jatkuva prosessi, ei erillinen lopussa tuotettava osa
Luottamus yksikköhintoihin puutteellista, miten saataisiin tiedon luotettavuus
näkyviin?
Laskentojen ja olettamusten dokumentointi on puutteellista
Rakentamisen aikaista markkinatilannetta ei pystytä ennustamaan, ei saa
vaikuttaa laskentaan
Hanketehtävien käyttöä yhdenmukaistettava, tehdyt valinnat on perusteltava
Riskitarkastelut mukaan jo yleissuunnitelmavaiheessa
Täysmääräiseen Foren käyttöön liittyisi se, että sinne päivitettäisiin
jälkilaskentatietoa
7
Menettelyt
 Kustannushallinnan menettelyt tulee valita kustannushallinnan tavoitteiden
kannalta tarkoituksenmukaisesti.
 Mitä lähempänä toteutusta ollaan, sitä säädellymmäksi menettelyt tulevat.
 Kaikille suunnitteluvaiheille yhteisenä menettelynä tulee suunnittelun
alkuvaiheissa laatia hankkeen kustannustavoite.
 Kustannustavoite laaditaan sillä tarkkuudella, että se ohjaa suunnittelua.
Kustannustavoitteesta voidaan suunnittelun aikana poiketa vain erillisellä
päätöksellä ja perustellusta syystä.
 Käytetyt menettelyt ja niissä tehdyt olettamukset on dokumentoitava. Tämä
mahdollistaa laskentojen tarkistamisen, tarvittaessa niiden muuttamisen ja
suunnitteluvaiheesta seuraavaan tapahtuvan jatkuvan kustannushallinnan.
 Liikenneviraston ja ELY-keskusten hankkeissa käytetään Fore-palvelun
ohjelmistoja ja hinnastoja.
 Tavoitteena on, että laskelmat laaditaan Fore-palvelussa tilaajan tietokannassa.
8
Kustannushallinnan tulokset
Kustannushallinnan
osatuotos
Laadinta
Laaditaan aina
Hankkeen
lähtökohdat, laajuus
ja laatutaso
Kustannuslaskennan Laaditaan aina
menettelyt
ja
olettamukset
Laaditaan
Vaihtoehtojen
vertailukustannukset vertailuista aina
Kustannuslaskentojen Laaditaan aina
tulokset
Sisältö
Kuvataan suunnitteluvaihe, hankkeen
laatutaso sekä kustannustavoite
laajuus
ja
Kuvataan
 Laskentamenettely
 Fore-laskennoissa tehdyt olettamukset ja käytetyn
hinnaston päiväys
 Asiantuntija-arvioissa käytetyt yksikköhinnat ja
niiden alkuperä
 Käytetyt indeksit ja kertoimet sekä niiden arvot
Kustannukset ositeltuna loogisesti, jotta selviää, mistä
vaihtoehtojen välinen kustannusero johtuu.
Raportoidaan
 Varsinainen Fore-laskenta
 Asiantuntija-arvioissa
laskentojen
käytetyt tiedostot (esim. excel)
tekemiseen
9
Kustannushallinnan tulokset
Kustannushallinnan Laadinta
osatuotos
Sisältö
Kustannusriskitarkas Laaditaan valtion tulo- ja Tarvittaessa laaditaan erillinen dokumentti.
menoarviossa
erikseen Kustannushallinnan muistioon tiivistelmä
telut
mainituista hankkeista tai, kun riskikustannuksista.
erityisiä riskejä on tunnistettu
Herkkyystarkastelut Laaditaan valtion tulo- ja Laaditaan
erillinen
dokumentti.
menoarviossa
erikseen Kustannushallinnan muistioon tiivistelmä
mainituista hankkeista tai, kun tuloksista.
tulokset ovat herkkiä jonkun
oletuksen muuttumiselle.
Laaditaan aina. Määräraha- Kustannusarvio
ositeltuna
loogisesti
Hankkeen
kustannusja arvion indeksin päättää tilaaja pääkohteittain/tekniikkalajeittain
määräraha-arvio
10
Hanketehtävät
 Hanketehtävät esitetään laskelmissa kahdessa pääryhmässä.
 Työmaatehtävissä esitetään urakoitsijan kustannuksia (litterat 5100 – 5500).
 Tilaajatehtävissä esitetään tilaajalle kuuluvia kustannuksia (litterat 5600 –
5700).
 Litteraa 5800 (Omistajan hoito- ja ylläpitopalvelut) ei yleensä laskelmissa oteta
huomioon.
 Laskelmissa käytettävät hanketehtäväprosentit on esitetty ohjeessa. Niitä
käytetään aina, jos tilaajan kanssa ei ole muuta sovittu.
 Lukuarvot ovat korkeammat, mitä yleensä on käytetty.
 Työmaatehtävät (5100 – 5500) pidetään kaikissa suunnitteluvaiheissa samoina.
 Tilaajatehtävät vähenevät hankkeen suunnittelun edetessä ja tarkentuessa.
 Varauksissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi tunnistamattomien riskien
kustannukset sekä urakan lisä- ja muutostyöt .
 Lukuarvot perustuvat siihen, että hanke toteutetaan kokonaisurakkana. Jos
urakkamuoto on joku muu, tilaajatehtävät arvioidaan hankkeen mukaan.
11
Hanketehtävät
Työmaatehtävät
5100 Rakentamisen johtotehtävät
5200 Urakoitsijan yritystehtävät
5300 Rakentamisen työmaatehtävät
ja erityiset työmaakulut
5400 Työmaapalvelut
5500 Työmaan kalusto
Työmaatehtävät yhteensä
Tilaajatehtävät
5600 Suunnittelutehtävät
5620 Hanke- ja yleissuunnittelu
5630 Tie-/ratasuunnittelu
5640 Rakennussuunnittelu
5650 Työnaikainen suunnittelu
5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät
5710 Rakennuttamistehtävät
5730 Omistajatehtävät
5761 Varaukset
Tilaajatehtävät yhteensä
Hola/Rola
Tie- tai
Esisuunnittelu Yleissuunnitelma
Rakennussuunitelma
oletukset
ratasuunnitelma
5
5
5
5
5
10
10
10
10
10
2
2
1
20
2
2
1
20
2
2
1
20
2
2
1
20
2
2
1
20
7.5
0-2
2-6
2-8
0-2
7
4
3
14.5
8
1
2
4
1
22
7
1
14
30
7
0
2
4
1
17
6
1
10
24
5
0
0
4
1
13
5
1
7
18
1
0
0
0
1
10
4
1
5
11
12
Laskelmakertoimet
 Kustannusarvio tehdään suunnitelman laatimisajankohdan sovitussa
hintatasossa. Maarakennuskustannusindeksi ilmoitetaan aina kustannusarvion
kanssa.
 Hinnastoversiona käytetään suunnitteluvaiheen alussa voimassa olevaa Forepalvelun hinnaston versiota.
 Muut laskentakertoimet (aluekerroin, kokovaikutuskerroin ja
toteutusympäristökerroin) muodostavat kokonaisuuden. Niiden käyttö on
suunniteltava yhtäaikaisesti.
 Laskelmakertoimia ei saa sekoittaa markkinatilanteen aiheuttamaan
hintakilpailuun. Markkinatilanteen vaihteluita ei suunnittelun aikaisessa
kustannusarvioinnissa oteta huomioon.
 Hankkeen aluekerrointa käytetään hankkeen maantieteellisen sijainnin
mukaisesti. Alueiden rajalla olevissa hankkeissa käytetään aluetta, jolla hanke
pääosin on.
 Jos hankkeen luonteesta tai koosta johtuen toimittajamarkkina on
valtakunnallinen, niin aluekertoimena käytetään arvoa 1,00.
Laskelmakertoimet
13
 Jos hankkeen koolla on odotettavissa taloudellisia vaikutuksia
yksikkökustannuksiin, kokovaikutuskerrointa käytetään seuraavasti:
 erittäin pieni hanke 1,10 (alle 0,3 milj. € hankkeet)
 pieni hanke 1,05 (alle 1 milj. € hankkeet)
 Keskikokoinen hanke 1,00 (1-8 milj. € hankkeet)
 suuri hanke 0,95 (yli 8-20 milj. € hankkeet)
 erittäin suuret hankkeet 0,90 (yli 20 milj. € hankkeet).
 Toteutusympäristökerroin on tavallisesti 1,00. Kertoimen korottaminen on
perusteltua vain, jos hankeen kaikkien kustannusten osatekijöiden oletetaan
olevan normaalia korkeampia johtuen olosuhteista. Kertoimen korottamisesta
on erikseen sovittava tilaajan kanssa ja ne voivat olla:
 helppo tai normaali toteutusympäristö 1,00
 vaikea toteutusympäristö 1,03
 Erittäin vaikea toteutusympäristö 1,06
14
Tekniikkalajikohtaisia tarkennuksia
 Foren tukena ja täydentämässä sitä kannattaa ja pitää käyttää myös muita
asiantuntijatietoja.
 Tarkennettavia tekniikkalajeja ovat yleisimmin
 Sillat ja rakenteet
 Liikenteen ohjaus (telematiikka)
 Tunnelit
 Ratahankkeiden sähkö- ja vahvavirtasuunnitelmat
 Ratahankkeiden turvalaitteet
 Kolmansien osapuolten johdot ja laitteet
 Maanlunastus ja kiinteistöt
 Maa-alueiden lunastuskustannukset sisällytetään tie- ja ratasuunnitelman
kustannusarvioon ja ne esitetään Foren laskennoissa hanketehtävissä 5741 Maaalueiden hankinta.
 Muut lunastus- ja korvauskustannukset esitetään eriteltyinä omina hanketehtävinään.
 Tie- ja ratatoimituksessa päätettäviä haittakorvauksia ei esitetä.
15
Ajankohtaista
 Liikenneviraston ja ELY-keskusten hankkeiden kustannuslaskennassa siirrytään
käyttämään MAKU-indeksiä, jonka perusvuosi on 2010.
 Muutoksesta ja sen käytännön toimista tiedotetaan erikseen.
 Alustavasti käytännön toimet ovat:
 Muutos astuu voimaan kesäkuussa 2014.
 Uusi indeksi tulee käytettäväksi Fore-palvelussa kesäkuun päivityksen jälkeen.
 Hankekortit on päivitettävä uuteen indeksiin.
 Määrärahoja varten tehtävät tarkastelut tehdään jatkossa indeksissä 130 (MAKU2010 = 100).
Aiemmin tarkastelut tehtiin indeksissä 150 (MAKU2005 = 100).
 Indeksin muutos nostaa hankkeiden määrärahavarauksia noin 6 %.
16
Lisätietoja





Miia Asikainen
Ari Huomo
Petri Lydman
Reijo Kukkonen
Ari Mattila
Liikennevirasto
Liikennevirasto
Rapal Oy
Sito Oy
Sito Oy