1/4 Eduskunnan ympäristövaliokunta HE 161/2012 vp Isännöintiliitto, lakiasiantuntija, OTM, Marina Furuhjelm Kuulemistilaisuus 22.11.2012 klo 10.00 Asia: HE 161/2012 vp – hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta sekä rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain kumoamisesta Pidämme tärkeänä ja perusteltuna energiantehokkuuden parantamiseen liittyvän lainsäädännön uudistamista. Energiatehokkuus tulisi olla kaikkien tavoite Suomessa ja siihen tulisi kiinnittää myös asumisessa erityistä huomiota seuraavien vuosien aikana. Energiatehokkuuden määrittely ja esittäminen (9§ ja 10§) Keskeisin hallituksen esitykseen (HE 161/2012 vp) sisältyvä ongelma on se, että sen myötä poistuisi mahdollisuus energiatehokkuuden määrittelyyn todellisten kulutustietojen pohjalta. Voimassa olevien energiatodistussäädösten ansiosta yleiseen käyttöön levinneet vuotuiseen kulutukseen perustuvat energiatodistukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi, motivoiviksi ja helposti ymmärrettäviksi energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen, ylläpidon ja arvioinnin välineiksi. Kulutuspohjaista energiatehokkuuden määrittelyä on helppo parantaa kertyneiden kokemusten ja palautteen pohjalta. Nyt esityksessä ainoaksi vaihtoehdoksi esitetty kaavamainen laskennallinen energiatehokkuuden määrittely ei anna ymmärrettävää, kattavaa, tarkkaa eikä luotettavaa tietoa kohteen todellisesta energiatehokkuudesta eikä sen tulevasta energiankulutuksesta. Laskennallisen energiatehokkuuden ulkopuolelle jää merkittäviä energiatehokkuuteen ja –kulutukseen vaikuttavia asioita. Laskennalliseen energiatehokkuuteen eivät pääsääntöisesti vaikuta esimerkiksi rakennuksen ja teknisten järjestelmien toteutus, virheet eivätkä niiden todelliset ominaisuudet eikä iso osa energiankulutukseen vaikuttavista tekijöistä. Toteutunut ostetun energian kulutus olisikin äärettömän tärkeää ilmoittaa energiatodistuksessa eikä tiedon ilmoittamista saisi jättää pois tai taloyhtiöiden vapaaehtoisuuden varaan. Asuntoosakeyhtiöiden, vuokra-asuntoyhteisöjen ja muiden ammattimaisesti toimivien kiinteistöjä omistavien, vuokraavien ja käyttävien organisaatioiden on hyvin tärkeä seurata toteutunutta energiankulutusta, -kustannuksia ja -tehokkuutta sekä asettaa niitä koskevia tavoitteita. Hyödyllisin energiatehokkuustieto on pääsääntöisesti nimenomaan kulutusta ja sen kehittymistä kuvaava tieto. Tämä juuri kannustaa energiatehokkuuden jatkuvaan ylläpitoon ja parantamiseen. Se näyttää niin aikaansaadut parannukset kuin ajan myötä ilmenevät heikennykset. Energiatodistuksen laatiminen kulutustietojen pohjalta antaa todellisuuden kanssa yhteensopivan kuvan rakennuksen energiatehokkuudesta silloin, kun kulutustiedot ovat käytettävissä. Lisäksi se huomioi sisäilmaston sellaisena kuin se on todellisuudessa ja tukee jatkuvaa talotekniikan ylläpitoa. Kun todistus perustuu olemassa oleviin kulutustietoihin, on se samalla myös kätevä laatia ja pitää ajan tasalla, sovitettavissa yhteen muiden johtamis-, seuranta- ja raportointitoimintojen kanssa sekä sen laatiminen on mahdollista järjestää resurssi- ja kustannustehokkaasti. Isännöintiliitto | PL 1370, 00101 Helsinki | www.isannointiliitto.fi 2/4 Mikäli energiatodistukset jatkossa tehdään niin kuin nyt on esitetty, teoreettisten tietojen pohjalta, ei energiankulutukseen tulla kiinnittämään riittävästi huomiota jatkossa. Esitetty energiatehokkuuden määrittely jäisi mielestämme irralliseksi toimenpiteeksi, jossa yhä yleisemmin käytettävissä olevia kulutustietoja ei hyödynnettäisi tehokkaasti. Käytännössä se hidastaisi energiatehokkuuden parantamista olemassa olevassa rakennuskannassa. Todettakoon myös, että näin toteutettuna todistus on huomattavan paljon raskaampi, kun taas kulutustiedot jo antaisivat riittävät tiedot kuluttajille. Myöskään suositukset, mitä annetaan uudet esityksen mukaan jäävät käytännössä pitkälti vailla merkitystä, koska jo nyt energiatehokkuus otetaan aina järkevästi huomioon taloyhtiön laajoissa remonteissa. Edellä mainituista syistä Isännöintiliitto on ehdottomasti sitä mieltä, että energiatehokkuuden määrittely kulutustietojen pohjalta on säilytettävä. Energiatodistuksen kohde (4§) Isännöintiliitto pitää tärkeänä, että rakennuksen määritelmä on energiatodistuslaissa sama kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa (nykyisin MRL 113 §) ja, että energiatodistus voidaan antaa sen mukaiselle kokonaisuudelle siltä osin kuin pääasiallinen käyttötarkoitus on sama (esim. asuminen). Tämä varmistaisi yhteensopivuuden rakentamisen ohjauksen kanssa. Energiatodistuksia olisi hyvä voida laatia nykyisen käytännön mukaisesti rakennus-, talo- ja huoneistokohtaisina sekä asuntoosakeyhtiö-, vuokrataloyhtiö-, kiinteistöyhtiö- ja kiinteistökohtaisina. Tämä mahdollistaa energiatodistukset, jotka vastaavat tarkoituksenmukaisella tavalla myynnin ja vuokrauksen kohteita ja kustannusten sekä vastuiden jakautumista. Energiatodistus myynti- ja vuokraustilanteissa (6 §) Esityksen mukaan rakennusta, sen osaa tai huoneistoa vuokrattaessa tulee vuokralaisen nähtävillä olla voimassa oleva rakennuksen tai sen osan energiatodistus. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos vuokraus koskee vuokraamista määräaikaisesti enintään vuodeksi. Perustelutekstissä ei tarkemmin selvennetä tuleeko energiantodistus olla nähtävillä, mikäli vuokrasopimus uusitaan uudella alle vuoden kestävällä määräaikaisella vuokrasopimuksella. Asia tulisi mielestämme nyt täsmentää lakiesityksessä tai vähintään perustelutekstissä. Energiatodistuksen kohteen ominaisuuksien selvittäminen (11§) Energiatodistuksen kohteen ominaisuuksien selvittämiseksi ei säädöksissä tule edellyttää, että energiatodistuksen laatija käy kohteessa silloin, kun tarvittavat tiedot ovat saatavissa asiakirjoista ja/tai voidaan toimittaa muiden toimesta. Riittävät tiedot ovat yleensä saatavissa ilman erillistä paikalla käyntiä ja varsinkin ammattimaisesti ylläpidettyjen ja hoidettujen sekä katselmoitujen kohteiden osalta. Energiatodistuksen laatijan pätevyys (12 §) Esityksen mukaan energiatodistuksen saa laatia henkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa, joka on rekisteröity energiatodistusten laatijoista pidettävään rekisteriin ja jonka osalta toiminnan Isännöintiliitto | PL 1370, 00101 Helsinki | www.isannointiliitto.fi 3/4 harjoittamisen yleiset edellytykset täyttyvät. Energiatodistuksen laatijalla tulee olla energiatodistuksen laatimistehtävän vaativuustason mukainen soveltuva tekniikan alan tutkinto tai tämän korvaava työkokemus sekä energiatodistuksen laatijakokeen hyväksyttävällä suorituksella osoitettu perehtyneisyys energiatodistuksen laadintaan ja energiatodistusta koskevaan lainsäädäntöön. Perustelutekstin mukaan aina edellytettäisiin hyväksyttävästi suoritettua energiatodistuksen laatijakokeella osoitettua perehtyneisyyttä energiatodistuksen laadintaan sekä energiatodistusta koskevaan lainsäädäntöön. Koska uuden lain aikana on erityisen tärkeätä turvata riittävä määrä todistuksen tekijöitä, jotka voivat pätevöityä pelkästään suorittamalla laatijakokeen, olisi mielestämme syytä lisätä perustelutekstiin, että myös esimerkiksi isännöitsijä, joka voimassa olevan lain aikana, kolmen vuoden ajan, on antanut isännöitsijäntodistuksen yhteydessä laadittuja energiantodistuksia, olisi pätevä energiantodistuksen laatija. Tämä olisi mielestämme erityisen tärkeä täsmennys, koska esityksen mukaan voitaisiin jatkossa antaa vain erillisiä laskennallisia energiatodistuksia, ja niitä voisivat antaa vain siihen erityisesti pätevöityneet ja rekisteröidyt energiatodistusten laatijat. Tämä koskisi myös uudisrakentamista. Uudisrakennusten osalta energiatodistuksia voivat nykyisten säädösten perusteella antaa niiden suunnittelusta vastaavat pääsuunnittelijat. Perustelutekstin mukaan pätevyyksillä voisi olla vaativuustasot tehtävän vaativuuden mukaan. Tavallisia rakennuksia olennaisesti vaativampaa laskentaa tarvittaisiin perustelutekstin mukaan tehtäessä todistuksia uusille jäähdytetyille rakennuksille. Perustelutekstin mukaan on perusteltua edellyttää korkeampaa osaamista niiltä todistusten laatijoilta, jotka tekisivät todistuksia myös tällaisille rakennuksille. Tämä perustelutekstiin otettu täsmennys on mielestämme hyvä. Onhan rakennuskannasta valtaosa asuinrakennuksia (pientaloja, rivitaloja ja kerrostaloja) sekä muita jäähdyttämättömiä rakennuksia. Iso osa alan toimijoista on pieniä, paikallisia ja/tai erikoistunut toimimaan esim. asuinpientalo- tai kerrostalokentässä. Esityksessä tulisi nyt kuitenkin tarkentaa, mitä eri vaatimustasoilla ja korkeammalla osaamisella käytännössä tarkoitetaan. Lisäksi perustelutekstissä tulisi täsmentää selkeästi, että energiantodistuksen tekijä voisi pätevöityä ja rekisteröityä erikseen antamaan todistuksia pelkästään pientaloille ja/tai asuinrakennuksille ja muille ei-jäähdytetyille rakennuksille tai kaikenkattavasti ei-jäähdytetyille ja jäähdytetyille rakennuksille. On myös äärettömän tärkeätä varmistaa, että energiantodistuksen tekijöitä on jatkossa riittävästi. Tämä varmistetaan mm. huolehtimalla siitä, että vaatimukset pätevyydelle ei aseteta liian tiukoiksi ja varmistamalla, että koulutuspaikkoja on riittävästi. Todistuksen laatijan arkisto (23 §) Ehdotuksen mukaan energiatodistuksen laatijan on säilytettävä valmisteluasiakirjat, laskelmat ja muut tiedot, jotka laatija on tehnyt tai hankkinut todistuksen laatimista varten sekä tiedot todistuksen kohteessa tehdystä havainnoinnista. Laatijan on pidettävä arkistoa laatimistaan todistuksista. Asiakirjat, tiedot ja todistukset on säilytettävä vähintään 12 vuotta. Arkistointia koskevat vaatimukset vaikuttavat mielestämme vaikeasti täytettäviltä varsinkin, kun Isännöintiliitto | PL 1370, 00101 Helsinki | www.isannointiliitto.fi 4/4 huomioidaan, että arkistointi on pätevöityneen henkilön eikä yrityksen vastuulla. Mielestämme on tarpeen miettiä ratkaisuja, jotka toimivat työpaikkaa vaihdettaessa ja työsuhteen päättyessä. Digitaalisten mallien arkistointi 12 vuodeksi on haasteellista huomioiden ohjelmien ja muun tietotekniikan nopea kehittyminen. Tämän vuoksi mielestämme esitystä tulisi muuttaa siten, että arkistointivastuu olisi laatijan työnantajan vastuulla eikä laatijan omalla vastuulla. Suomen Isännöintiliitto ry Helsingissä 21.11.2012 Tero Heikkilä Marina Furuhjelm toimitusjohtaja lakiasiantuntija, OTM Isännöintiliitto | PL 1370, 00101 Helsinki | www.isannointiliitto.fi