Isännöintiliiton lausunto

1/4
Eduskunnan ympäristövaliokunta
HE 161/2012 vp
Isännöintiliitto, lakiasiantuntija, OTM, Marina Furuhjelm
Kuulemistilaisuus 22.11.2012 klo 10.00
Asia: HE 161/2012 vp – hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta, asumisen
rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta sekä rakennuksen ilmastointijärjestelmän
kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain kumoamisesta
Pidämme tärkeänä ja perusteltuna energiantehokkuuden parantamiseen liittyvän lainsäädännön
uudistamista. Energiatehokkuus tulisi olla kaikkien tavoite Suomessa ja siihen tulisi kiinnittää myös
asumisessa erityistä huomiota seuraavien vuosien aikana.
Energiatehokkuuden määrittely ja esittäminen (9§ ja 10§)
Keskeisin hallituksen esitykseen (HE 161/2012 vp) sisältyvä ongelma on se, että sen myötä poistuisi
mahdollisuus energiatehokkuuden määrittelyyn todellisten kulutustietojen pohjalta. Voimassa olevien
energiatodistussäädösten ansiosta yleiseen käyttöön levinneet vuotuiseen kulutukseen perustuvat
energiatodistukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi, motivoiviksi ja helposti ymmärrettäviksi
energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen, ylläpidon ja arvioinnin välineiksi. Kulutuspohjaista
energiatehokkuuden määrittelyä on helppo parantaa kertyneiden kokemusten ja palautteen pohjalta.
Nyt esityksessä ainoaksi vaihtoehdoksi esitetty kaavamainen laskennallinen energiatehokkuuden
määrittely ei anna ymmärrettävää, kattavaa, tarkkaa eikä luotettavaa tietoa kohteen todellisesta
energiatehokkuudesta eikä sen tulevasta energiankulutuksesta. Laskennallisen energiatehokkuuden
ulkopuolelle jää merkittäviä energiatehokkuuteen ja –kulutukseen vaikuttavia asioita.
Laskennalliseen energiatehokkuuteen eivät pääsääntöisesti vaikuta esimerkiksi rakennuksen ja
teknisten järjestelmien toteutus, virheet eivätkä niiden todelliset ominaisuudet eikä iso osa
energiankulutukseen vaikuttavista tekijöistä.
Toteutunut ostetun energian kulutus olisikin äärettömän tärkeää ilmoittaa energiatodistuksessa eikä
tiedon ilmoittamista saisi jättää pois tai taloyhtiöiden vapaaehtoisuuden varaan. Asuntoosakeyhtiöiden, vuokra-asuntoyhteisöjen ja muiden ammattimaisesti toimivien kiinteistöjä
omistavien, vuokraavien ja käyttävien organisaatioiden on hyvin tärkeä seurata toteutunutta
energiankulutusta, -kustannuksia ja -tehokkuutta sekä asettaa niitä koskevia tavoitteita. Hyödyllisin
energiatehokkuustieto on pääsääntöisesti nimenomaan kulutusta ja sen kehittymistä kuvaava tieto.
Tämä juuri kannustaa energiatehokkuuden jatkuvaan ylläpitoon ja parantamiseen. Se näyttää niin
aikaansaadut parannukset kuin ajan myötä ilmenevät heikennykset. Energiatodistuksen laatiminen
kulutustietojen pohjalta antaa todellisuuden kanssa yhteensopivan kuvan rakennuksen
energiatehokkuudesta silloin, kun kulutustiedot ovat käytettävissä. Lisäksi se huomioi sisäilmaston
sellaisena kuin se on todellisuudessa ja tukee jatkuvaa talotekniikan ylläpitoa. Kun todistus perustuu
olemassa oleviin kulutustietoihin, on se samalla myös kätevä laatia ja pitää ajan tasalla,
sovitettavissa yhteen muiden johtamis-, seuranta- ja raportointitoimintojen kanssa sekä sen
laatiminen on mahdollista järjestää resurssi- ja kustannustehokkaasti.
Isännöintiliitto | PL 1370, 00101 Helsinki | www.isannointiliitto.fi
2/4
Mikäli energiatodistukset jatkossa tehdään niin kuin nyt on esitetty, teoreettisten tietojen pohjalta, ei
energiankulutukseen tulla kiinnittämään riittävästi huomiota jatkossa. Esitetty energiatehokkuuden
määrittely jäisi mielestämme irralliseksi toimenpiteeksi, jossa yhä yleisemmin käytettävissä olevia
kulutustietoja ei hyödynnettäisi tehokkaasti. Käytännössä se hidastaisi energiatehokkuuden
parantamista olemassa olevassa rakennuskannassa. Todettakoon myös, että näin toteutettuna
todistus on huomattavan paljon raskaampi, kun taas kulutustiedot jo antaisivat riittävät tiedot
kuluttajille. Myöskään suositukset, mitä annetaan uudet esityksen mukaan jäävät käytännössä
pitkälti vailla merkitystä, koska jo nyt energiatehokkuus otetaan aina järkevästi huomioon taloyhtiön
laajoissa remonteissa.
Edellä mainituista syistä Isännöintiliitto on ehdottomasti sitä mieltä, että energiatehokkuuden
määrittely kulutustietojen pohjalta on säilytettävä.
Energiatodistuksen kohde (4§)
Isännöintiliitto pitää tärkeänä, että rakennuksen määritelmä on energiatodistuslaissa sama kuin
maankäyttö- ja rakennuslaissa (nykyisin MRL 113 §) ja, että energiatodistus voidaan antaa sen
mukaiselle kokonaisuudelle siltä osin kuin pääasiallinen käyttötarkoitus on sama (esim. asuminen).
Tämä varmistaisi yhteensopivuuden rakentamisen ohjauksen kanssa. Energiatodistuksia olisi hyvä
voida laatia nykyisen käytännön mukaisesti rakennus-, talo- ja huoneistokohtaisina sekä asuntoosakeyhtiö-,
vuokrataloyhtiö-,
kiinteistöyhtiö-
ja
kiinteistökohtaisina.
Tämä
mahdollistaa
energiatodistukset, jotka vastaavat tarkoituksenmukaisella tavalla myynnin ja vuokrauksen kohteita
ja kustannusten sekä vastuiden jakautumista.
Energiatodistus myynti- ja vuokraustilanteissa (6 §)
Esityksen mukaan rakennusta, sen osaa tai huoneistoa vuokrattaessa tulee vuokralaisen nähtävillä
olla voimassa oleva rakennuksen tai sen osan energiatodistus. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan ole,
jos vuokraus koskee vuokraamista määräaikaisesti enintään vuodeksi.
Perustelutekstissä ei tarkemmin selvennetä tuleeko energiantodistus olla nähtävillä, mikäli
vuokrasopimus uusitaan uudella alle vuoden kestävällä määräaikaisella vuokrasopimuksella. Asia
tulisi mielestämme nyt täsmentää lakiesityksessä tai vähintään perustelutekstissä.
Energiatodistuksen kohteen ominaisuuksien selvittäminen (11§)
Energiatodistuksen kohteen ominaisuuksien selvittämiseksi ei säädöksissä tule edellyttää, että
energiatodistuksen laatija käy kohteessa silloin, kun tarvittavat tiedot ovat saatavissa asiakirjoista
ja/tai voidaan toimittaa muiden toimesta. Riittävät tiedot ovat yleensä saatavissa ilman erillistä
paikalla käyntiä ja varsinkin ammattimaisesti ylläpidettyjen ja hoidettujen sekä katselmoitujen
kohteiden osalta.
Energiatodistuksen laatijan pätevyys (12 §)
Esityksen mukaan energiatodistuksen saa laatia henkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa,
joka on rekisteröity energiatodistusten laatijoista pidettävään rekisteriin ja jonka osalta toiminnan
Isännöintiliitto | PL 1370, 00101 Helsinki | www.isannointiliitto.fi
3/4
harjoittamisen yleiset edellytykset täyttyvät. Energiatodistuksen laatijalla tulee olla
energiatodistuksen laatimistehtävän vaativuustason mukainen soveltuva tekniikan alan tutkinto tai
tämän korvaava työkokemus sekä energiatodistuksen laatijakokeen hyväksyttävällä suorituksella
osoitettu perehtyneisyys energiatodistuksen laadintaan ja energiatodistusta koskevaan
lainsäädäntöön.
Perustelutekstin mukaan aina edellytettäisiin hyväksyttävästi suoritettua energiatodistuksen
laatijakokeella osoitettua perehtyneisyyttä energiatodistuksen laadintaan sekä energiatodistusta
koskevaan lainsäädäntöön.
Koska uuden lain aikana on erityisen tärkeätä turvata riittävä määrä todistuksen tekijöitä, jotka voivat
pätevöityä pelkästään suorittamalla laatijakokeen, olisi mielestämme syytä lisätä perustelutekstiin,
että myös esimerkiksi isännöitsijä, joka voimassa olevan lain aikana, kolmen vuoden ajan, on
antanut isännöitsijäntodistuksen yhteydessä laadittuja energiantodistuksia, olisi pätevä
energiantodistuksen laatija. Tämä olisi mielestämme erityisen tärkeä täsmennys, koska esityksen
mukaan voitaisiin jatkossa antaa vain erillisiä laskennallisia energiatodistuksia, ja niitä voisivat antaa
vain siihen erityisesti pätevöityneet ja rekisteröidyt energiatodistusten laatijat. Tämä koskisi myös
uudisrakentamista. Uudisrakennusten osalta energiatodistuksia voivat nykyisten säädösten
perusteella antaa niiden suunnittelusta vastaavat pääsuunnittelijat.
Perustelutekstin mukaan pätevyyksillä voisi olla vaativuustasot tehtävän vaativuuden mukaan.
Tavallisia rakennuksia olennaisesti vaativampaa laskentaa tarvittaisiin perustelutekstin mukaan
tehtäessä todistuksia uusille jäähdytetyille rakennuksille. Perustelutekstin mukaan on perusteltua
edellyttää korkeampaa osaamista niiltä todistusten laatijoilta, jotka tekisivät todistuksia myös
tällaisille rakennuksille.
Tämä perustelutekstiin otettu täsmennys on mielestämme hyvä. Onhan rakennuskannasta valtaosa
asuinrakennuksia (pientaloja, rivitaloja ja kerrostaloja) sekä muita jäähdyttämättömiä rakennuksia.
Iso osa alan toimijoista on pieniä, paikallisia ja/tai erikoistunut toimimaan esim. asuinpientalo- tai
kerrostalokentässä. Esityksessä tulisi nyt kuitenkin tarkentaa, mitä eri vaatimustasoilla ja
korkeammalla osaamisella käytännössä tarkoitetaan. Lisäksi perustelutekstissä tulisi täsmentää
selkeästi, että energiantodistuksen tekijä voisi pätevöityä ja rekisteröityä erikseen antamaan
todistuksia pelkästään pientaloille ja/tai asuinrakennuksille ja muille ei-jäähdytetyille rakennuksille tai
kaikenkattavasti ei-jäähdytetyille ja jäähdytetyille rakennuksille. On myös äärettömän tärkeätä
varmistaa, että energiantodistuksen tekijöitä on jatkossa riittävästi. Tämä varmistetaan mm.
huolehtimalla siitä, että vaatimukset pätevyydelle ei aseteta liian tiukoiksi ja varmistamalla, että
koulutuspaikkoja on riittävästi.
Todistuksen laatijan arkisto (23 §)
Ehdotuksen mukaan energiatodistuksen laatijan on säilytettävä valmisteluasiakirjat, laskelmat ja
muut tiedot, jotka laatija on tehnyt tai hankkinut todistuksen laatimista varten sekä tiedot todistuksen
kohteessa tehdystä havainnoinnista. Laatijan on pidettävä arkistoa laatimistaan todistuksista.
Asiakirjat, tiedot ja todistukset on säilytettävä vähintään 12 vuotta.
Arkistointia koskevat vaatimukset vaikuttavat mielestämme vaikeasti täytettäviltä varsinkin, kun
Isännöintiliitto | PL 1370, 00101 Helsinki | www.isannointiliitto.fi
4/4
huomioidaan, että arkistointi on pätevöityneen henkilön eikä yrityksen vastuulla. Mielestämme on
tarpeen miettiä ratkaisuja, jotka toimivat työpaikkaa vaihdettaessa ja työsuhteen päättyessä.
Digitaalisten mallien arkistointi 12 vuodeksi on haasteellista huomioiden ohjelmien ja muun
tietotekniikan nopea kehittyminen. Tämän vuoksi mielestämme esitystä tulisi muuttaa siten, että
arkistointivastuu olisi laatijan työnantajan vastuulla eikä laatijan omalla vastuulla.
Suomen Isännöintiliitto ry
Helsingissä 21.11.2012
Tero Heikkilä
Marina Furuhjelm
toimitusjohtaja
lakiasiantuntija, OTM
Isännöintiliitto | PL 1370, 00101 Helsinki | www.isannointiliitto.fi