L AKEUDEN M M - Suomen Posti Oyj 2 / 2014 AANPUOLUSTAJA Vuorenkolon (Seinäjoen sotilaskodin) käyttöönottojuhla 26.4.2014 Vuorenkolo vihittiin Seinäjoen Seudun Sotilaskotisisarten Sotilaskodin, Vuorenkolon, käyttöönottojuhlaa vietettiin huhtikuussa Jouppilavuorella esteettömän reitin varrella Tukikohta Vuoren pihassa. Juhlan musiikista vastasi Rautatieläisten soittokunta ja Lakeuden ristin kvartetti. Kodin siunaamisen toimitti pastori Tapio Hirvilammi. Tervehdyksen juhlaan toi mm. Sotilaskotiliitosta Rauni Myllyaho, LC Seinäjoki/ Törnävän yhdistyksestä Timo Sysilampi ja Lakeuden Elämysliikunta ry:n ja kaupungin puolesta Hannu Salo. Juhlapuheen piti MPK:n Etelä-Pohjanmaan Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Maija Haanpää. Puheessaan Haanpää totesi mm. ”Mahdotonta ei olekaan, sen tekeminen ottaa vain vähän enemmän aikaa” tai ” viisaus ja hulluus asuu Pohjanmaalla vanhoos akoos”. - Näinkin tämän asian voisi kai nyt täällä Sotilaskodin pihalla seistessä ilmaista. Hullu idea; eihän nyt Seinäjoelle voi sotilaskotia perustaa kun ei täällä ole sotilaita enempää kuin varuskuntaakaan.. Ja minne, mistä ja miten? Tuohon kaikkeen on tänään saatu vastaus. Kun tietää miksi, tietää myös miten. Vapaaehtoisuus, vapaaehtoinen… - Siinäpä sanapari jonka meistä täällä paikalla olevista varmasti jokainen tunnistaa. Tuo kaikkitietävä nettivaikuttaja Wikipedia määrittelee vapaaehtoistyön siten, että Vapaaehtoistyö on yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta eli palkkaa. Sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta, ilman pakkoa. - Meistä varmasti jokainen täällä paikalla oleva jolla vuosirenkaita on plus miinus viisikymmentä on ollut mukana talkoissa, kökössä, vapaaehtoistyössä. Vanhemmasta sukupolvesta joku on ollut pärekattokökässä, suurin osa meistä on ollut perunanostotalkoissa kotona ja naapurissa, valukökkä on monelle tuttu, siivouskökkä, leivontakökkä, erilaisten harrasteseurojen hyväksi tehdyissä talkoissa on tullut touhuttua jne. - Tunnusomaista vapaaehtoistyölle johon myös talkoot eli kökkätöihin osallistumisen luen, on palkattomuus. ”Mahapalkalla” kuten sanonta kuuluu. Mutta tunnusomaista on myös vahva yhteisöllisyys; me tehdään, me touhutaan, me saadaan aikaan. Tämä on meidän porukka, meidän sakki, me puhalletaan yhteen hiileen, meissä on voimaa, me pystytään mihin vaan; yksi ei pysty kaikkeen mutta yhdessä me pystytään lähes mahdottomaan! Millä sitten saadaan järjestökenttä pyörimään jos meillä ei ole vapaaehtoisia? - Tuon viisastenkiven kun tietäisin niin maailmanlaita olisi kevyt kulkea. Ajat muuttuu ja me aikojen mukana. Suurin osa meistä varmasti muistaa muutaman vuosikymmenen takaa ajan jolloin naapuriin voitiin mennä iltaa istumaan pyytämättä, kysymättä, sopimatta. Otettiin vain kaffetpaketti kaapista ja mentihin kylähän. Oli yhteisöllisyyttä, välittömyyttä, spontaanisuutta. Nyt pitää soittaa viikkoja aikaisemmin ja sopia ja sovitella, sopiiko, passaako, voirahanko, onnistuusko? Ja sitten ei kuitenkaan sovi ja voi sitä stressin määrää jos sopii ku pitää siivota tupa, leipua, laittaa, sukia isäntä ja kakarat ennen kuin tuvan Kuvat Lasse Kinnunen ovi aukiaa edes tutuille kulkijoille... Elämä on muuttunut; ei enää kyläillä; nyt sometetaan, on Facebookit, Twitterit, älykännykät, kuka piru niitten kaikkien hienouksien perässä oikein pysyy! Missä on ihminen?? Missä on inhimillisyys? Miten kohdata ihminen? - Tarvitsenko minä ympärilleni yhteisöä, samanhenkisiä ihmisiä, harrastejoukkoa, yhdessä tekemistä, meitä? Tarvitsenko minä tunnetta että kuulun joukkoon, tarvitsenko minä tunnetta että olen tarpeellinen sille joukolle johon kuulun, tarvitsenko minä tunnetta siitä, että sitä joukkoa johon minäkin kuulun arvostetaan, ei minun vuoksi vaan meidän kaikkien vuoksi? Tarvitsen! Juuri sitähän minä tarvitsen; juuri sitähän se vapaaehtoistyö on! En saa siitä palkkaa mutta saan siitä tunteen, että olen tarpeellinen, minua tarvitaan, minua arvostetaan, olen osa joukkoa. - Lähes 2000 vapaaehtoistyötuntia teki tämä Seinäjoen Seudun Sotilaskotiyhdistyksen vapaaehtoiset vuonna 2013. Siitä huonommallakin matikkapäällä saa lukemattoman määrän lähtöjä, jotta tuo luku on saatu aikaiseksi. Siinä ei ole kysytty, pitääkö mun, onko pakko; on lähdetty pyyteettömästi ja vastikkeetta toteuttamaan sotilaskotityön tärkeistä arvoa eli vapaaehtoisuutta iloisesti ja palvelualttiisti. 85 jäsentä joista 30 antoi panoksensa vapaaehtoistoimijana. Kiitos Teille Sisaret, työ jatkuu; teitä tarvitaan! Talo tehdään seinistä ja parruista, koti rakennetaan rakkaudesta ja unelmista. Onnea uuteen sotilaskotiin! LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2 Sukupuolineutraali tulevaisuus? ELÄMÄMME VARAUTUMISEN AIKAA! Tervehdys reservin väki. Kevät ja kesä saapuvat kohinalla. Tapahtumia riittää ja hieno kevät puoltaa osallistumaan kesän tapahtumiin. Juuri päättyi veteraanikeräys ja joillakin se on vielä edessä. Veteraanipäivää vietettiin hienossa säässä. Näissäkin em. tapahtumissa meillä reserviläisillä on merkittävä rooli ja osuus. Olemme vastuunkantajia. Vastuuta meidän tulee ottaa kannettavaksi myös yhteiskunnallisen omatoimisen varautumisen osalta. Kuulimme 24.4 palomestari Juha Turkulaisen luennon aiheesta. Reservin väkeä tarvitaan toimimaan perustettavien suojelupiirien ja –lohkojen, -yksikköjen johto yms. tehtävissä. Jokainen kunta on jaettu suojelulohkoihin joihin sijoittuu sisälleen suojeluyksiköitä. Paikallinen tunteminen on asian ydin. Tunnemme henkilöt alueelta sekä maaston jne.. Koulutus on alkanut maakunnassamme viime vuonna ja sitä tullaan jatkamaan tänä vuonna. Reserviläisyhdistysten/järjestöjen on nyt kartoitettava halukkuutensa osallistua ja löytää oikeat henkilöt oikeille paikoille. Toimintaa ohjaa tietenkin lait, monet niistä nivoutuvat toisiinsa. Pelastuslaki, väestönsuojelu- , laki puolustusvoimista jne.. Mikä parasta tietenkin on mahdollisuus saada korvaavia ja kh-päiviä tämän asian tiimoilta. Reserviläispiirimme lähettävät aiheesta postia yhdistyksille vielä kesän kynnyksellä. Muistakaa osallistua joukolla kesän tapahtumiin, se on paras lahja järjestäjälle. Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille toivottaen! Kaptl Mikko S Säntti Reserviläispiirin I vpj 2/ 2014 Sukupuolineutraali on sana, joka on ilmestynyt kieleemme aivan viime aikoina. Sillä tarkoitetaan, sikäli kun olen ymmärtänyt, jotakin asiaa, joka koskee yhtäläisesti sekä miehiä että naisia. On ollut puhetta mm. sukupuolineutraalista avioliittolaista. Siihen juttuun en halua ottaa kantaa, mutta toinen yhteys, jossa sukupuolineutraalius mainittu on ollut asevelvollisuus. Sellaistakin maahamme on ehdotettu ja viimevuotisen, asevelvollisuudesta luopumiseen tähtäävän Ohi on –kansalaisaloitteen yhtenä perusteena olikin haluttu nähdä nykyisen lain jotenkin syrjivän miessukupuolta. Kyseinen aloite tosin kuivui vähin äänin kokoon kannatuksen puutteessa ja ihan hyvä niin. Maassammehan kaikkia kansalaisia on perustuslain mukaan lähtökohtaisesti kohdeltava tasapuolisesti, riippumatta esim. sukupuolesta – tai ei ihan. Kyseinen perustuslain kohta nimittäin kieltää asettamasta ihmisiä eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella ilman hyväksyttävää perustetta. Toisin sanoen ihmisiä siis saa jaotella esim. sukupuolen perusteella, jos asiaan on hyväksyttävä syy. Ja lainsäätäjä on toki asiasta pitänyt huolen: Tasa-arvolaki nimenomaisesti säätää, että vain miehiä koskeva asevelvollisuus ei ole syrjintää. Lainsäädännön puolesta nykytilanne on siis täysin kunnossa. Mutta lakejahan voidaan aina myös muuttaa. Olisiko moraalista tai hyödyllistä säätää asevelvollisuus ns. sukupuolineutraaliksi, eli koskemaan miesten lisäksi myös naisia? Tästä esimerkkinä käy naapurimaamme Norja, joka on kyseiseen järjestelmään parhaillaan siirtymässä. Käytännössä Norjan malli on kuitenkin hyvin valikoiva ja muutoksen takana onkin halu saada ikäluokan parhaat kyvyt sukupuoleen katsomatta palvelukseen. Läheskään kaikkia naisia tai edes miehiä ei Norjassa asepalveluksessa tulevaisuudessa nähdä. Tai voitaisiinko naisia velvoittaa edes johonkin osaan, kuten kutsuntoihin, että naisten määrää asepalveluksessa voitaisiin hiljalleen lisätä? Tähänhän on ollut pyrkimystä, josta tuoreena esimerkkinä kokeilu naisille lähettävästä rekrytointikirjeestä Pirkanmaalla. Naisillekin pakollisia kutsuntoja ehdotti mm. Varusmiesliitto jokin aika sitten, mutta Puolustusvoimien suunnitelmissa nämä ns. tulevaisuuskutsunnat on ainakin tältä erää haudattu. Naisten määrän uskotaan tai toivotaan lisääntyvän vapaaehtoisuuden pohjalta. Näillä näkymin emme ole sukupuolineutraaleja, olemme edelleenkin miehiä ja naisia. Ja se on hyvä. Vaan olisiko nykyistä suurempi määrä naisia palveluksessa sitten hyvä asia maamme puolustukselle? Saattaisi hyvin ollakin. Naispuolisiin varusmiehiin lienee jo totuttu, eikä asia herätä enää suurta ihmetystä tai vitsailua takavuosien malliin. Konservatiivinen mielenlaatu muuttuu tässäkin asiassa hitaasti, allekirjoittanut mukaan lukien, mutta sitkeydellä vanhakin koira oppii uusia temppuja. Myös tuleva Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg on ilmaissut halunsa saada lisää naisia palvellukseen – nämä kun kuulemma motivoivat myös miehiä parempiin suorituksiin. Erinomaisen piristävää voisi olla saada reserviupseerikerhoihinkin naispuolisia jäseniä. Koskahan esimerkiksi edustamaani Ilmajoen reserviupseerikerhoon saadaan se ensimmäinen naisvänrikki? Ken elää, se näkee. Tuomas TaivalmaaI varapuheenjohtaja E-P:n Reserviupseeripiiri Juha Turkulainen kertoi valmiussuunnittelusta ja vastaili kysymyksiin Impivaarassa koolla olleille piirihallituksille Reserviläisiä kaivataan yhteiskunnan turvallisuustoimijoiksi Kesäillan kirkko kutsuu Kuva TIINA PAALIJÄRVI Valmiussuunnittelija Juha Turkulainen kävi puhumassa reserviläispiirien hallituksille yhteistyöstä kuntien varautumisessa ja suojelussa huhtikuun lopulla. Taustalla on viranomaisten ja kuntien resurssien vähyys, eli talkooapuamme tarvitaan. Näin Turkulainen - Tarkoitus on tässä yhteydessä rakentaa E-P:lle omatoimisen varautumisen ja suojelun johtamisjärjestelmä, joka toimii pelastuslaitoksen johtokeskuksen alaisuudessa. Tarvitsemme suojelupiirien ja -lohkojen johtokeskuksiin henkilöstöä (vuoromestareita, viestittäjiä ja tiedottajia) sekä suojelulohkojen alla toimiville suojeluyksiköille johtajat, jotka kokoavat ja välittävät tilannekuvaa alueiltaan, välittävät asukkaille toimintaohjeita, ohjaavat evakuointia ja toteuttavat pelastustoimen johtokeskukselta saamiaan suojelutoimenpiteitä omien yhteistyökumppaneidensa ja Vapepan kanssa. Nyt etsitään henkilöitä, jota yllä oleva toiminta kiinnostaa. Halukkaat voivat ilmoittautua omien yhdistystensä puheenjohtajille. Yhteystiedot löytyvät mm. piirin kotisivuilta os. www. epresp.ﬁ Syyskuussa tullaan kunnittain selvittämään asiasta L o m a i l l a a n ! Impivaaran toimipiste on kesällä s u l j e t t u . kiinnostuneiden määrä ja sen jälkeen aletaan järjestää perehdytystilaisuuksia - Järjestöjen aktiivisuus ja muutkin toimintaedellytykset vaihtelevat eri kunnissa ja paloasemien alueilla, joten pyrimme hyödyntämään osaamien ja resurssit paikallisten edellytysten mukaan. Tällä mallilla saadaan näkemykseni mukaan toimivin ratkaisu ja paras hyöty alueen asukkaille. Toteaa Turkulainen. - Toiminnalla on erityistilanteissa suuri merkitys apua tarvitseville ja veroeurojen säästö on huomattava, kun vältytään lisätyövoiman palkkaamiselta. Pyörät odottavat Reserviläispiirien toimisto on suljettu ajalla 4.6. – 3.8. MPK:n toimisto on suljettu ajalla 16.6.-10.8. Mukavaa kesää! Kesäillan kirkko tapahtuma Alajärven kirkossa keskiviikkona elokuun 6. päivänä alkaen klo 19. Avaussanat, rovasti Teuvo Veikkola Puhe, kenttärovasti Seppo Ahonen Pääesikunnasta Alajärven Korsukuoro esiintyy Päätöshartaus, Alajärven kirkkoherra Hannu Kujala Lisäksi kesäisiä ja isänmaallisia virsiä Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu (vapaaehtoinen kahviraha) Varaa paikkasi juhlaristeilylle jo nyt Matkapojilta. Lisätietoja www.reservilaisliitto.ﬁ Kuva Marja Konimäki Reserviläispyöräily polkaistaan käyntiin 16.8. klo 9. Seinäjoella. Järjestelyistä vastaa Seinäjoen Res.ups.kerho ja Seinäjoen Reserviläiset yhteistyössä MPK:n kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.mpk.ﬁ LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2 / 2014 In Memoriam Jalkaväkirykmentti 58:n jalanjäljillä 3 Mauno Armas Jaakoppi Vehkaoja s. 5.8.2017 - k. 26.2.2014 Reserviupseeripiirin viimeinen elossa ollut perustajajäsen ja kunniajäsen nro 7, reservin majuri Mauno Vehkaoja nukkui pois helmikuussa. Vehkaoja toimi piirin alkuvuosikymmeninä piirin urheilu-upseerina ja muistutti useissa kirjoituksissaan reserviupseerien velvollisuudesta huolehtia fyysisestä kunnostaan. Myöhempinä vuosina eteläpohjalaiset tulivat tuntemaan Mauno Vehkaojan Talvisodan vänrikkinä. Monissa eri tilaisuuksissa hän kävi kertomassa meille nuoremmille mitä tarkoittaa sota. Talvisodan viimeisiä viikkoja ja sen sankareita hän muisteli reilu kymmenen vuotta sitten mm. näin: ”Nämä miehet osoittivat sisäisen voimansa. He eivät unohtaneet sotilasvalansa velvoitusta. He kestivät yötä päivää neljän viikon ajan ankaraa pakkasta, nälkää ja pelkoa. He joutuivat inhimillisen kestävyyden rajamaille – ja siitä ylikin. Siellä unohtui menneisyys ja tulevaisuus. Jotakin sisällä kuoli – jotakin taisi tulla tilalle. Siellä muuttui itselleen vieraaksi. Nämä miehet pystyivät viimeisillä voimillaan, hyvällä onnella ja Korkeimman apuun luottaen torjumaan vihollisen läpimurtoyritykset. Joukkueen miesten yhteenkuuluvuus, aseveljeys kesti ja läheinen ystävyys on säilynyt vuosien saatossa. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ja koko eteläpohjalainen maanpuolustusväki kunnioittavat ja muistavat kiitoksin Mauno Vehkaojan muistoa. Ulla Muurimäki toiminnanjohtaja Matkan osanottajia Kiteen taistelujen muistomerkillä Teuvan reserviupseerit ja reserviläiset järjestivät kaksi vuotta sitten retken Teuvan pataljoonan (II/JR 58) jalanjäljille Karjalan Kannakselle. Ajankohdaksi oli valittu venäläisten suurhyökkäyksen alku 70 vuotta sitten (7.-10.6.). Retkipäivät linjaautossa aloitettiin hartaudella. Lähtihän Teuvan miehet vakavin miettein ehtoolliskirkosta käsin sotareissulleen 26.6.1941. Sotilasjuna purettiin Putikon asemalla (Punkaharjun eteläpuolella). Jalkamarssi Kiteelle (125 km) kesti 5 päivää. H-hetki ja murtokohdan läpäisy tapahtui 10.7.1941 klo 20. Kiteellä teuvalaisia kaatui 9 ja Okanmäessä 15 (27.30.7.) Veristä alkutaivalta saimme maastollisesti seurata sekä Suomen että Venäjän puolella välillä Jänisjärven rannalla yöpyen. Sortavala antoi meille itsestään sekavan kuvan. Jaakkiman pitäjässä, jonka keskus on Lahdenpohjan kaupunki, JR 58 koottiin 20.8.41 autokuljetusta varten Keskikannakselle Räisälään. Sieltä rykmentti eteni taistellen aina Lempaalaan saakka. Meidän retken ajoreitti kulki kauniin Käkisalmen kautta Metsäpirttiin. Siellä koettiin talvisodan Taipaleen tunnelmat tuonen virralla seistessä. Se oli 15 teuvalaisen kaatumispaikka. Matkalla maaseudun ankeus (kaikki kolhoosinavetat raunioina) ja teiden surkea kunto puhuivat meille omaa kieltään. Terijoen huvila kaupungissa olimme kaksi yötä. Kaikki hyvät asunnot olivat paksun muurin ympäröimiä. Venäjän kieli ei kuulemma tunne edes sanaa varastaminen. Saimme käydä Pastorinjärven alueella, jossa Teuvan pataljoona kävi asemasotaa parin vuoden ajan (194243). Sitten koimme 9.ja 10.6.1944 päivien karmaisevat kohtalot Sormenkärjestä - Vammelsuuhun ja viivytystien aina Viipuriin saakka. Jälleen 15 Teuvan miestä kaatui Terijoen taisteluissa ja moni jäi vangiksi. Matkalla saimme kokea Tali-Ihantalan suurtaistelut, jossa venäläisten suurhyökkäys lopullisesti pysäytettiin ja Vuosalmi-Äyräpään taistelut Vuoksen rannalla (Talvisodassa täällä menehtyi 14 ja jatkosodassa 17 teuvalaista). Retkemme viimeisenä päivänä tutustuimme Viipuriin turistikaupunkina. Viipurin lahden taistelut, Virojen Salpa-linjalla olo ja Haminan kotiuttamisjuna olivat II/JR 58:n vaiheiden viimeiset keskustelun aiheet. Virojoella pidettiin kotiuttamisparaati Parolanmarssin tahdissa ja rykmentin komentajan eversti Juvan sanat - Jyränä tultu ja taistellen viivytetty- kyllä muistetaan, Aikakirjoihin on myös merkitty divisioonan komentajan eversti Savonjousen paraatipuhe:”Meidät on voitettu, mutta emme lannistu. Jumala Suomea siunatkoon.” Teuvalle kotiuttamisjuna saapui parin vuorokauden taivalluksen jälkeen 15.11.1944. Matkan merkitys meille mukana olleille nykypäivän isänmaan puolustajille oli niin merkittävä, että se kannattaa tuoda näin viiveelläkin julki myös omassa lehdessämme. ”He kaatuivat, että me saisimme elää.” everstiluutnantti Niilo Hakala TEUVA Teuvalaisia Taipaleenjoella Isänmaallisuus innosti Orrelassa Mauno Asko Mikael Hirvelä s. 12.2.1939 - k. 26.4.2014 Kun Ylihärmän Reserviupseerikerho, piirin nuorimpana kerhona, vuonna 1978 perustettiin, sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin silloinen luutnantti Mauno Hirvelä. Tässä tehtävässä ja samalla Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin hallituksen jäsenenä Mauno, paria välivuotta lukuun ottamatta, toimi aktiivisesti yli 20 vuotta. Kun Hirvelä jäi kunnanjohtajan tehtävistä eläkkeelle Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry pyysi häntä järjestön puheenjohtajaksi. Mauno ei epäröinyt vaan otti vaativan tehtävän vastaan. Tuen puheenjohtajana hän näytti esimerkkiä koko hallitukselle ja tulevillekin puheenjohtajille keräämällä lukuisia jäseniä Tukikomppaniaamme. Tuen puheenjohtajana reserviin kapteeni Mauno Hirvelä toimi viisi vuotta. Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri kunnioittavat Mauno Hirvelän muistoa Martti Lindqvistin sanoin: ”Me lähdemme tästä elämästä, emmekä kuitenkaan lähde. Me elämme edelleen kaikessa, mitä olemme tehneet. Kaikki, mitä olemme ajatelleet, sanoneet ja olleet, jää elämään ja valaisemaan toisten tietä.” Ulla Muurimäki toiminnanjohtaja Niilo Hakala Marraskuun 15. päivä 1944 Teuvan pataljoona palasi kotiin jatkosodasta. Tämän hetken muistoksi Jalkaväkirykmentti 58:n jalanjäljillä olleet retkeläiset järjestivät Teuvan Orrelassa (kotiutuspaikka) kotiinpaluujuhlan. Juhlan ohjelma rakentui sodanaikaan ja Karjalaan liittyvien laulujen varaan. Näissä lauluissa yleisö sai voimallisesti olla mukana. Juhlan avaussanat lausui sotaveteraanien pj. Jouko Siljamäki. Hän kertoi mieliin painuvalla tavalla teuvalaisten kotiinpaluun eri vaiheita. Juhlan pääosissa olivat veteraanikuoro Esko Ruuskan johdolla ja soitinyhtye Mauno Rinta-Säntin komennossa. Solisteina lauluissa olivat Jaakko Hakala, Matti Tikkala ja Mauno Saari: ”Jääkärin laulu ja Siellä muistojen maa”. Karjalan Kannaksen retken kuvat esitti reserviläisten pj. Jarkko Tuisku ja kuulumiset kuultiin Erkki Nevanperän suulla. Pekka Viirimäki esit- teli salaisen aseen: ”Ilman tätä Suomi konepistoolia me emme nyt olisi täällä”. Retkeläisten johdolla kaikki saivat laulaa pari rallia hieman muunnetuin sanoin:”Poikia on haudattu Kannaksen santaan toiselle puolelle Viipurin”. Sotainvalidien pj. Niilo Hakala esitti kiitokset kaikille ja erityisesti keittiön suuntaan Teuvan Martoille. He olivat loihtineet mahtavat kakkukahvit juhlan lähes 200 päiselle joukolle. Hakala jakoi myös ansiomitalit Teuvan Reserviupseerien puheenjohtajille: Yrjö Nevanperä, Mikko Peltoniemi, Jouko Siljamäki ja Pekka Viirimäki. Juhlassa Antti Koivu ja Kaisu Viljanmaa lottapuvussa ojensivat Siniset Ristit Lauri Annalalle, Seppo Reiniölle ja Jarmo Tuiskulle. ”Vapaussoturien” edustajana edelleen Anna Tuisku oli huolehtinut tilaisuuteen myös ”Lottamitalit” lotille ja heidän jälkeläisilleen. Sotiemme veteraanit olivat juhlassa luonnollisesti kutsuvieraina. Heidän harvenneesta joukosta Karjalan matkaajat toivat esille Vammeljärven sillan räjäyttäjän Eino Leppälän ja Ihantalassa rauhanviestin välittäneen Leo Laurilan. Sodasta eivät kaikki palanneet. Kunniaa heille tehtiin laululla Vaarivainaan kannel. Juhlan vaikuttavimmaksi hetkeksi monien mielestä kohosi lip- pujen saapuminen Ratsuväen marssin soidessa ja poistuminen Narvan surumarssin sävelin. ”Meidät on voitettu, mutta emme lannistu. Jumala Suomea siunatkoon. Suomi oli rukousten, uhrien ja ihmeiden maa. Olkoon se sitä edelleen meidänkin päivinä.” - Näihin ajatuksiin vaikuttava teuvalaisten yhteisponnistus isänmaan asialla päättyi. Isänmaallinen virsi- ja lauluilta KRISTIINANKAUPUNGIN KIRKOSSA 13.09 KLO 15.00 VETERAANEILLE JA RESERVILÄISILLE PUOLISOINEEN. Mukana mm evl.evp Niilo Hakala ja maj. evp. Jan-Erik Juslin. Tilaisuus on kaksikielinen ja sen jälkeen kahvitarjoilu Suomalaisella seurakuntakeskuksella Parmaninkatu 4. Sotilaspuku toivottava. TERVETULOA! Järjestää Kristiinankaupungin suomalainen seurakunta ja Suupohjan reserviläiset ry. LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 4 VIIKONLOPPU SOTILAANA 5-6.4.2014 Huovirinne, Säkylä Käännös oikeaan – PÄIN! kajahtaa kuuluvasti ja käskevästi armeijan vihreisiin pukeutuneen kouluttajan suusta ja 19 naista kääntyy oikeaan suuntaan. Käskyjen toteuttaminen on aluksi hapuilevaa ja osaa kurssilaisista naurattaa, mutta kouluttajan karjahtaessa käskyn suut suppuun rivissä, ilmeet kurssilaisilla vakavoituu. Olemme viikonlopun sotilaita, joten meidän kuuluu myös käyttäytyä niin. Viikonloppu sotilaana kurssilla kävimme läpi varusmiehen arkea tiivistettynä kahteen päivään, päivät olivat pitkiä ja yöt lyhyitä. Varusmiehillä ei ole helppoa, sen voin nyt todeta. Ensimmäinen kurssipäivä alkoi varusteiden jaolla, pukeuduimme päästä varpaisiin armeijan vihreisiin. Tämän jälkeen oli info- tilaisuus ja sitten itse asiaan, sulkeiset. Mikä onkaan mahtavampaa, kuin seisoa kolmirivissä, selkä suorana ja toteuttaa ilmoille kajahtelevia käskyjä koko ryhmän liikkuessa (lyhyen harjoittelun jälkeen) samanaikaisesti. Yhteenkuuluvuuden tunne sekä ryhmähenki alkoivat muodostua välittömästi kurssilaisten kesken. Sulkeisten jälkeen alkoi rastikoulutus, ensimmäisellä rastilla oli ampumaasennot, aseiden käsittely, sekä kompassin ja kartan käyttöä. Monelle tämä hetki oli ensimmäinen kosketus oikeaan aseeseen, mutta jännitys laukesi nopeasti asiantuntevien kouluttajien ohjeistaessa aseiden käsittelyä oikeaoppisesti. Aseiden käsittelyn tärkein opetus ”Käsittele asetta aina niin kuin se Pohjanmaan viikoloppusotilaat 2 / 2014 olisi ladattu” on nyt iskostunut takaraivoon. Kiitos kouluttajien! Seuraavilla rasteilla saimme koulutusta singosta, käsikranaateista ja telamiinasta. Nyt tiedän paljonko telamiina painaa ja kuinka paljon se sisältää räjähdettä, sekä tietysti kuinka telamiina asennetaan/piilotetaan tai poistetaan maastosta. Mielestäni paras osuus tuli kuitenkin seuraavaksi, eli eteneminen metsässä varusteliivi päällä ja rynkky kädessä. Kurssilaiset jaettiin kolmeen ryhmään ja etenimme valittujen ryhmänjohtajien perässä käsimerkkejä käyttäen. Välillä piti kirjaimellisesti sukeltaa maata pitkin, kun merkki vihollisen lähestymisestä annettiin, voisin sanoa adrealiinin jonkin verran virranneen. Illalla lähdimme suunnistamaan metsään reput selässä otsalamppujen valossa, ryhmä kulki jonossa muutamia kilometrejä, jonka jälkeen nousimme jyrkkää rinnettä ylös. Reidet alkoivat olla hapoilla ja pientä kirosanaa alkoi suusta pääsemään kun kuului kamala jysäys, ja piti heittäytyä suojaan viholliselta turvaan. Kaveri sotkeentui ansalankoihin ja totesimme että ei tässä hyvin olisi käynyt. Kaikesta huolimatta kaikki nousivat rinteen ehjin nahoin ylös, ja jälkeen päin fiilis oli aika voitokas. Makkarat paistettiin tasanteella ja sitten suunnistimme takaisin ”kotiin”, eli pystyttämiimme telttoihin. Kipinävuorot jaettiin ja ei kun makuupusseihin piiloon ja silmät kiinni. Yön pimeinä tunteina saimme kokea vihollisen vielä kertaalleen, todella äänekäs ”tulitus” räväytti jokaiselta silmät auki, mutta onneksi vihollinen pakeni paikalta ja saimme jatkaa nukkumista. Seuraavana aamuna herätys oli klo: 07.00, vettä satoi, eli sadevaatteet päälle ja asianmukainen asenne oli taattu. Seuraava tehtävä oli teltan purku ja aamujumppa kurssinjohtajan vetämänä. Tämän jälkeen paikalle asteli kaksi varusmiestä, jotka ohjasivat meidät Masin kyytiin ja siitä maastoon. Voin sanoa, että oli kyllä elämäni kyydit, varusmiehet eivät kuoppia väistelleet ja olo oli kuin huvipuistossa. Kyytien jälkeen päästiin ampumaan, kahdella pistoolilla ja rynnäkkökiväärillä. Käskyt kuuluivat lataa ja varmista, saa ampua. Pauke oli valtava kuulosuojaimista huolimatta, hylsyjä lenteli näkökentässä ja ruudin tuoksu oli melkein huumaava. Voisin sanoa aamun olleen erilaisen erinomainen. Ammunnan jälkeen menimme pesulle kasarmin alueelle, missä myös ruokailimme. Luovutimme varusteet ja saimme kurssitodistukset sotilaskodissa, sekä yllätykseksi kolme parasta ampujaa palkittiin. Pääsimme myös edellisenä päivänä tutustumaan sotkuun ja täytyy sanoa, että sotkun sokerimunkki on aivan paras. Vi i k o n l o p p u s o t i l a a n a kurssi oli äärettömän mielenkiintoinen, kokemusrikas ja täynnä toimintaa oleva elämys. Opin paljon ja innostuin mpk:n toiminnasta, niin kuin moni muukin. Kiitos Porin Prikaati. Kiitos Kouluttajat. Kiitos MPK. Tulen toistekin! Teksti Johanna Viklund, kuvat: Jaana Rapo jille haluttaessa mm. geologin opastusta kivijatan vieressä reitin varrella. Tarinankertojana oli geologi Ari Brozinski Metsähallituksesta. Näkötornilla oli mahdollisuus kysellä luonnosta ja linnuista ja kiikaroida maisemaa. Kurikan reserviläisten MC-JELLONA LAUHAN laskeutuminen Lauantain 24.5.2014 kävelytapahtuma reserviläisille ja kaikille muillekin asiasta innostuneille ikään ja sukupuoleen katsomatta Lauhanvuoren kansallispuiston maastossa oli onnistunut tapahtuma. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Reserviläispiirin ja Kauhajoen sekä Isojoen reservinupseerien järjestä- mä tapahtuma oli jo viides peräkkäinen laatuaan. Sää oli suosiollinen ja osallistujia oli lähes 120, ikäskaala 8-87 vuotta. Matkana oli valittavissa joko runsas 10 km tai 20 km. Tänä vuonna tapahtuma yhdistyi sopivasti vietettävän Kansallipuistopäivän yhteyteen, Metsähallituksen edustajat antoivat osallistu- Geologi Ari Brozinski tarinoi Reitin varrelle oli järjestetty sopivat nesteytys- ja ruokapisteet ja jokunen osallistuja pulahti Spitaalijärveenkin virkistymään. Maalialueella osallistujille jaettiin muistomitali ja osallistujat tuntuivat olevan tyytyväisiä onnistuneeseen tapahtumaan. Ensi vuonn tavataan. Tuomo Tuuri Torstai -ajelut ovat alkaneet ja jatkuvat klo 18.00 bunkkerilta. Ensimmäinen kohde oli Niinisalon sotilaskoti. Yhdistykset tarjosivat nisukahavetta. Paikkatoiveita otetaan vastaan, lista ilmestyy facesivuille. Mikko S Säntti 0405509798, [email protected] LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2 / 2014 Toukokuinen tervehdys täältä Impivaarasta! Näin sitä vaan ollaan kohta jo kirmaamassa kesälaitumille ja olemme saaneet ensimmäisten kuukausien kokemukset siitä, miten Puolustusvoimien tukea uudelleenorganisoidaan tällä alueella. Meidän MPK:n Puolustusvoimien ”sisustama” materiaalivarastomme on ollut ahkerassa käytössä ja jo nyt voidaan sanoa, että kokemuksen perusteella joudumme hieman tarkentamaan materiaalia mitä varastossamme tulee olemaan. Melko ahkeraan on myös ” tie kulunut” Maalahden, Vaasan ja varastomme välillä sillä osa kursseilla tarvittavasta materiaalista on varastoituna Aluetoimiston haltuun joka Vaasaan virastotalon uumeniin tai Maalahden harjoitusalueelle. Näistä materiaalin kuljetteluista saattaa helposti kertyä ”ylimääräistä ajoa” 180-400 kilometriä kurssia kohti; olisiko järkeistämisen paikka? Toiminta hakee siis voimallisesti muotoaan ja uskon, että kaikkien toimijoitten tahtotila on toimintojen sujuvuus, joustavuus ja tarkoituksenmukaisuus. Lentosotakoulun alue sai sitten uudet omistajansa kuten olemme tiedotusvälineistä saaneet lukea. Mitä se käytännössä sitten merkitsee pohjalaiselle maapuolustukselle, siihen en osaa vastata. Useasti on minultakin nyt kysytty, miten nyt käy Hopiavuoren ampumaradan, onko meillä mahdollisuus jatkossa päästä Lentosotakoulun alueelle harjoittelemaan ja kouluttautumaan? En tiedä enkä osaa tuohon vastata. Nyt pitää vain odottaa ja malttaa; alueen uudet omistajat varmasti informoivat kaikkia meitä ajatuttavista kysymyksistä sitten kun suunnitelmat ovat heille itselleen tarkentuneet. Toki toivoahan me saamme!! Paikallispataljoona konseptia on sitten Puolustusvoimat tuonut julkisuuteen. On luvattu reserviläisille hyviä sijoituksia ja etenemismahdollisuuksia. Mitä tuo sitten konkreettisesti käytännössä tarkoittaa; tarkat yksityiskohdat ovat vielä hieman ”hämärän” peitossa. Se nyt kuitenkin on selvää, että sijoitetun reservin määrä tulee entisestään laskemaan joten aina vain enemmän sotilastaitojen ylläpito ja kehittäminen jää yhä suuremman reserviläisjoukon omaehtoisen kouluttautumisen varaan. Muistakaa, että MPK on olemassa! Kohta on aika siirtyä kesälomille mutta ennen sitä on vielä joitakin tapahtumia ja kursseja järjestettävänä. Koulut ja oppilaitokset ovat kiitettävästi aktivoituneet järjestämään MPK:n kautta opiskelijoille vielä ennen kesälaitumille siirtymistä erilaisia puuha- ja turvapäiviä. Loistavaa panostusta sillä siltähän ne tulevaisuuden toimijat nousevat. ” Nuoret erellä” kuten Rengon Jaska tapaa sanoa! Toivotan onnea kaikille 4.6. ylennetyille ja muilla huomionosoituksilla palkituille ja toivotan kaikille turvallista ja hyvää kesää! Sisulla ja sydämellä Maija Haanpää Yksikön päällikkö MPK:n kurssikalenteri kesä- syyskuu - Etelä-Pohjanmaa 07.06. Maijan Malja ampumakilpailu 12.06. Cooper- testi 01.- 02.07.Toukorannan Inttileiri Laihia 04. -06.07.Liikenteenohjaus/Järj.valvonta 04.-06.07. Joukkomuonitus Herättäjäjuhla 06.08. Falling Plates kilpailu 16.08. Reserviläispyöräily 23. -24.08. Kehitysvammaisten inttileiri 30.08. Päämajan hölkkä 06. -07.09. HÄJY/ KSA ja koht.suojauksen jatko 06. -07.09. HÄJY / Kohteensuojaus peruskurssi 10.09. SEDU Survival päivä 11.09. Cooper- testi 20. -21.09. SRA kurssi 27. -28.09. Rakennetun alueen taistelu 27. -28.09. Sotilastaitoja naisille Laihia Kauhava Seinäjoki Rajavuori Lapua tLapua Peräseinäjoki Seinäjoki Paikka avoin Härmä Maalahti Maalahti Seinäjoki Seinäjoki Kauhava Maalahti Rajavuori 5 SPURTTI STETSAA, KAUHAVA 23.-24.4. Etelä-Pohjanmaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) järjesti Koulutuskeskus Sedun Koulukadun spurtin opiskelijoille mieleenpainuvan, elämyksellisen ja toiminnallisen maastokurssin Kauhavalla Lentosotakoulun lähimaastossa. Seitsemän opiskelijaa oli mukana kokeilemassa ”miestenkoulua” erilaisissa maastoharjoituksissa. Tyttöjä oli mukana yli puolet osallistujista, mikä oli iloinen ja hyvä asia. Saavuttuamme Lentosotakoulun pihaan MPK: n koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Maija Haanpää ja koulutuspäällikkö Lasse Kinnunen kertoivat Kauhavan Lentosotakoulusta sekä päivien ohjelmasta. Tämän jälkeen oli ohjelmassa pukeutuminen puolustusvoimien maastoasuihin, joka tuntui olevan todella jännittävää ja hauskaakin. Pukeutumisen jälkeen harjoiteltiin sulkeisjärjestystä Lasse Kinnusen johdolla Lentosotakoulun pihassa. Välillä oli lounas Lentosotakoulun ruokalassa, josta jatkettiin marssien maastoharjoituksiin. Maastoharjoituksena tehtiin mm. pieni nuotio, jossa piti saada narulanka poikki. Tehtävän suorittamiseksi tehtiin kolme kahden hengen ryhmiä, jotka vuolivat puunpalasesta tuohuksia nuotioon. Mielenkiintoinen tehtävärasti nuorille. Trangian käyttöä harjoiteltiin maastossa ja se todettiin todella käytännönläheiseksi toiminnaksi. Trangialla keitettiin kahvit, joka maistui auringon paisteessa todella hyvältä. Maastomarssi jatkui kohti Mäenpään hiihtomajaa. Matkaa kertyi noin 5 km. Saavuttuamme hiihtomajalle, alkoi heti puolijoukkueteltan pystytys. Kaikki nuoret osallistuivat aktiivisesti sen kokoamiseen sekä pystytykseen. Tämä koettiin aivan uudeksi oppimiskoke- mukseksi. Tämän jälkeen olivat saunat lämmenneet niin, että päivät hiet saatiin putsattua pois. Kaikille tämä hetki oli kohokohta. Iltapalan jälkeen valmistauduttiin telttamajoitukseen sekä jaettiin tunnin kipinävuorot jokaiselle nuorelle. Tämä tuntui olevan kaikille nuorille elämyksellinen kokemus, tutustua yölliseen, keväiseen luontoon ja kuunnella ihanaa lintujen viserrystä. Aamulla herätys oli aika vilpoisaa. Mittari näytti -7 C. Ei ollut kovin lämmintä puolijoukkueteltassa. Nopeasti puettuamme Maija oli valmistanut aamupalan valmiiksi hiihtomajassa. Kaikki heräsivät vasta aamupalan yhteydessä. Aamupalan nautittuamme, oli vuorossa puolijoukkueteltan purku, jossa Lasse osasi taidokkaasti neuvoa nuoria. Seuraava rasti nuorille oli Maijan opettama ensiapu sisätiloissa. Ensiapu oli todella käytännönläheinen ja toiminnallinen rastikoulutus. Kouluttajat laittoivat sillä välin ulkona valmiiksi rastikoulutuspisteet. Rastikoulutukset olivat kenttäpuhelimen käyttö, ilmakivääriammunta, ritsalla ampuminen ilmapalloihin sekä kranaatinheittoa. Maijan ensiapukoulutuksen jälkeen rastikoulutus pyöri hyvin parin tunnin ajan nuorille. Tämän jälkeen kerättiin tavarat autoon ja suunaattiin kohti Kauhavan Lentosotakoulua. Lentosotakoululla vaihdettiin siviilivaatteet päälle. Lentosotakoulun sotkussa Maija ja Lasse pitivät pienen yhteenvedon päivistä sekä nuoret saivat antaa kirjallista palautetta kurssipäivistä. Lopuksi Maija jakoi jokaiselle nuorelle kurssitodistuksen ja kotimatka alkoi kohti Seinäjokea. Kaikki nuoret olivat lopuksi iloisia ja onnellisia päivistä. ”Olis saanut olla pitempi”, oli jonkun nuoren palaute, sekä ”nyt ymmärrän vähän mitä on olla armeijassa”. Kurssin vetäjät olivat seuraavat: Maija Haanpää, Lasse Kinnunen, Anne Ojalehto, Timo Järvinen, Riitta Laihosola ja Jukka Pyhälahti Kirjoittaja: Timo Järvinen Kuva Anne Ojalehto Härmänmaan läpisoutu Päämaja-hölkkä Ylihärmässä 30.8.2014 Ylihärmässä sijaitsi marsalkka Mannerheimin päämaja tammisunnuntaina 1918. Päämaja tapahtumilla teemme Ylihärmän päämajaa tutummaksi. Hölkkä alkaa kokoontumisella Loma-Kesraan klo 10.00 ( Vesiluoman-Salomaantie 137, 62375 Ylihärmä ) jonne voi jättää autot ja yhteiskuljetuksella lähtöpaikalle. Hölkän startti klo 11.00 Päämajalta ( S-Marketin piha, Päämajantie 1, 62375 Ylihärmä ) Sarjat: Miehet 10km ja naiset 10km Ruokailu ja huolto hölkän päätteeksi Loma-Kesrassa. Tapahtuma päättyy klo 18.00. Hinta 15€ MPK:n järjestelmän kautta ilmoittautuneille osallistumismaksu tulee etukäteen. Kurssinumero 0300 14 20035. Tervetuloa! Ylihärmän reserviläiset. Perinteinen Härmänmaan läpisoutu, vaihtoehtoinen vappumarssi, soudettiin nyt jo yhdeksännen kerran Lapuajoella vapunpäivänä. Mukana oli neljätoista vesikulkuneuvoa, kanoottia ja kajakkia, ja osallistujia oli lähes viisikymmentä. Tänä vuonna soudun lähtöpaikka oli Liinamaan silta, Kallion Erkin hernesoppatarjoilulle rantauduttiin Alahärmän koulukeskukselle ja pääte- piste oli Voltissa Isontalon rantatörmällä. Ensi vuonna on juhlavuosi, kymmenes kerta, kenties hieman uusitulla reitillä ja luvassa on myös kym- menvuotissuodun kunniaksi jokaiselle osallistujalle muistomitali. Merkkaa siis vapunpäivän tapahtuman jo nyt kalenteriisi! Teksti Maija Haanpää Kuva Lasse Kinnunen LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 6 Henkilökohtaisen huomionosoituksen saaneet ja yhdistyspalkitut vas. Seppo Palomaki Kuortaneen Res.ups., Sami Kuntola Kurikan Res.ups, Mikko Säntti Kurikan Res, Mikko Mäki-Haapoja Ylihärmän Res, Juhani Akonniemi Ähtärin Res.aliups, Martti Pohjasniemi Alavuden seudun Res, Tapio Makkonen Ähtärin Res.aliups., Heikki Tarkkanen Laihian Res., Veikko Hallila Ähtärin Res.ups, Vesa Mankinen Vähänkyrön Res, Mika Raninen Kauhavan Res. Piiriseminaari Kuluvan vuoden piiriseminaari oli maaliskuun lopulla Impivaaran kokoustiloissa. Samalle kuulle osunut Reserviläisliiton järjestöjohdon koulutustilaisuus varmasti vähän verotti osanottajia, mutta paikalla olleet saivat monipuolista tietoa. Päivän aloitti kapteeni Rami Takamaa kertomalla Pohjanmaan aluetoimiston organisaatiosta, tehtävistä ja valmiuksista yhteistyöhön reserviläisjärjestöjen kanssa. Aihe kiinnosti niin, että kysymyksiä sateli sekä esitelmän aikana, että sen jälkeen. Iltapäivän luento-osuudesta vastasi Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti, joka kertoi valtakunnantason ajankohtaisista asioista. Halkilahti jäi vielä piiriseminaarin jälkeen alkaneeseen Res.ups. piirin kevätkokoukseen keskustelemaan reserviupseeriliiton asioista. Piiriseminaarin päätteeksi luovutettiin Reserviläisliiton ansioristi Mikko MäkiHaapojalle ja piirien mitali Martti Pohjasniemelle. Toimintapalkinnon saivat seuraavat: Vuoden Yhdistys, pienet yhdistykset: Ähtärin Reservinaliupseerit Vuoden Yhdistys 100-200 jäsentä: Laihian Reserviläiset Vuoden Yhdistys yli 100 jäsentä: Kurikan Reserviläiset Mallikerho, pienten toimialueiden kerhot: Ähtärin Reserivupseerikerho Mallikerho, isojen toimialueiden kerhot: Kurikan Reserviupseerikerho Kuntokilpailussa henkilökohtaisen sarjan voitti jälleen ylivoimaisesti Vesa Mankinen Vähästäkyröstä. Kerhojen paras oli Kuortaneen Reserviupseerikerho ja yhdistysten paras Kauhavan Reserviläiset. Reserviupseeripiiri Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistys ry – Vasa läns Försvarsförening rf:n kevätkokous järjestettiin 26.3. Snellmankonsernin tiloissa Pietarsaaressa. Kokouksen isäntinä toimiva äskettäin tehtäväänsä nimetty Oy Snellman Ab:n konsernijohtaja Leena Laitinen sekä Snellmanin Lihanjalostus Oy:n toimitusjohtaja Henrik Snellman. Kuva Raimo Latvala 2 / 2014 RUL:n uusi puheenjohtaja Mikko Halkilahti tekee piirivierailun jokaiseen piiriin kahden vuoden aikana. Kuva Mikko Säntti Toimintakalenteri ELOKUU 6.8. Kesäillan kirkko, Alajärvi 9.8. Napuen taistelun ennaltamisnäytös, Isokyrö 14.8. MilJazz, Vaasa 16.8. Reserviläispyöräily, Seinäjoki SYYSKUU 1.9. Suomi Mies seikkailee, Vaasa 2.9. Suomi Mies seikkailee, Alajärvi 3.9. Suomi Mies seikkailee, Ähtäri 4.9. Suomi Mies seikkailee, Seinäjoki 4.9. Jatkosodan päättymisen muistohetki, Karijoki 5.9. Suomi Mies seikkailee, Kauhajoki 8.9. Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 3/14 9.9. Reserviläispiirin hallituksen kokous 4/14 15.9. mennessä materiaali LMP lehteen 3/14 21.9. YK:n rauhankävely (veteraanikävely) yhdessä Rauhanturvaajien kanssa LOKAKUU 7.10. Reserviläispiirin hallituksen kokous 5/14 vko 44 Reserviläispiirin syyskokous Ylihärmä MARRASKUU 6.11. Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 4/14 Vko 48 Reserviupseeripiirin syyskokous, Isokyrö 15.11. mennessä materiaali LMP lehteen 4/14 JOULUKUU 5.12. Itsenäisyyspäivän vastaanotto, Ylihärmä 6.12. Itsenäisyyspäivän kunniavartiot ja juhlat, Koko maa Vko 50 – 51 Joulutulet, Koko maa 24.12. Jouluaaton kunniavartiot sankarihaudoilla, Koko maa 31.12. Lentosotakoulun toiminta Kauhavalla on päättynyt Reserviläisliitto koulutti yhdistysjohtoa Reserviläisliiton yhdistysjohdon koulutustapahtumaan maaliskuussa Seinäjoella osallistui runsaasti eri yhdistysten hallitusten jäseniä. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Opintotoiminnan Keskusliiton kanssa. Liiton puheenjohtaja Mikko Savola kertoi ajankohtaisia asioita Reserviläisliitosta ja strategiasta. Maanpuolustuskoulutuyhdistyksen ajankohtaisista asioista kertoi koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Maija Haanpää. Liiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg esitteli kuluvan ja tulevan vuoden painopistealueita. Koulutussuunnittelija Riitta Tervasmäki kertoi johtamisesta järjestötyössä. Kaikkien alustusten yhteydessä ja jälkeen käytiin vilkasta keskustelua. Koulutuksesta saatu palaute oli myönteistä ja osanottajat kokivat saaneensa runsaasti tietoa käytettäväksi oman yhdistyksen johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Päivän päätössanat esitti liiton varapuheenjohtaja, alahärmäläissyntyinen Terhi Hakola. Impivaaran luentotila täyttyi yhdistysjohdon koulutustapahtumassa. Reserviläisliiton ähtäriläinen puheenjohtaja Mikko Savola kävi ensimmäistä kertaapuheenjohtajavalintansa jälkeen puhumassa oman maakunnan reserviläisille. LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2 / 2014 Yliluutnantiksi: Kallioniemi Raimo Asko Jaakko Kuortane, Takala Antti-Matti Ilmari Alavus Luutnantiksi: Aaramaa SakuPekka Johannes Lapua, Halmesmäki Juho Lauri Kustaa Kauhava, Perttilä Tuomas Hermanni Seinäjoki, Pohtola Ville Hermanni Seinäjoki, Viljanen Mika Antero Lapua Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat Ylennykset 4.6. Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit Kapteeniksi: Jokimäki Veikko Juhani Laihia, Kaappola Marko Jukka Seinäjoki, Sotilasmestariksi: Ilolakso Hannu Juhani Seinäjoki Vääpeliksi: Ylitalo Pasi Ismo Juhani Seinäjoki Ylikersantiksi: Hänninen Jouni Timo Tapio Alajärvi, Koski Kari Markus Vaasa, Lavonen Aleksi Ville-Valtteri Vaasa,Loukiainen Jussi Sakari Vaasa, Länkimäki Sami Kristian Seinäjoki, Mattila Esa Tuomas Kauhava, MetsäKetelä Tiina Ilona Jalasjärvi, Puroaho Anssi Armas Kauhava, Räisänen Pekka Markus Vaasa, Timonen Jani Markus Vaasa, Toija Maija Anna-Liisa Kauhajoki Kersantiksi: Haapamäki Veijo Tapio Kauhajoki, Kallio Matti Kustaa Lapua, Kerttula Juho Antti Lapua, Ketomäki Kent Christian Vaasa, Koivunen Vesa Tapani Alajärvi, Kuusi Jari Jorma Isojoki, Luoma Osku Johannes Seinäjoki, Marttila Harri Mikael Seinäjoki, Marttunen Rami Juhani Kauhajoki, Mutanen Joni Johannes Kristian Vaasa, Määttä Jarno Reino Sakari Seinäjoki, Peura Mikko Tapio Kauhava, Puoliväli Tarmo Antero Alajärvi, Pääkkönen Janne Antero Kauhajoki, Taipalus Jaakko Matti Eemeli Seinäjoki, Wallius Björn Antero Laihia, Varsanpää Markku Juhani Vaasa, Viitala Tuomas Jukka Mikael Ilmajoki Alikersantiksi: Homi Mika Juhani Seinäjoki, Lindblom Rune Kaj Christian Vaasa Korpraaliksi: Broberg Matias Wilhelm Mustasaari, Heikkilä Vesa Antero Ähtäri, Jokinen Tero Kristian Isokyrö, Mäntymaa Pekka Matias Vaasa, Rasku Jarkko Matias Ilmajoki Ylirajajääkäriksi: Kähkönen Jari Petteri Vaasa Kolmelle ansioituneelle RUL:n kultainen ansiomitali Kapteeni Antti Romu Isostakyröstä on toiminut Isonkyrön Res.ups.kerhon hallituksessa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1984 lähtien. Kerhon puheenjohtajana Antti on toiminut seitsemän vuotta. Antti on myös innokas jotoksille osallistuja. Puolustusministeri on Suomen Reserviupseeriliiton esityksestä myöntänyt RUL:n kultaisen mitalin Jorma Kangasluomalle, Antti Romulle ja Jouko Siljamäelle Seinäjoelta (Ylistaro) on toiminut Ylistaron Res. ups.kerhon hallituksessa yli 10 vuotta, kerhon puheenjohtajana viisi vuotta ja sihteerinä kolme vuotta. Reserviupseeritoimintaan Jorma käyttää vuosittain n. 100 tuntia, ollen hallintotehtävien lisäksi mukana jokseenkin kaikissa piirin ja kerhon talkoissa. Lisäksi Jorma toimii aktiivisesti Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n perinneyhdistyksen hallituksessa. Alavuden Reserviupseerikerho Alavuden Reserviupseerikerhon juhlaa viettiin 25.4. Alavuden kerhon lämminhenkinen juhla alkoi kutsuvieraspäivällisellä MakuPirtissä, jonka jälkeen siirryttiin viereiseen luentotilaan. Kerhon puheenjohtaja Veli Kujala kertoi kerhon vaiheista. Juhlapuheen piti RUL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Jorma Kallio, joka puheessaan käsitteli Reserviupseeriliiton strategiaa ja arvoja. Teuvalta on toiminut Teuvan Res.ups.kerhon hallituksessa useissa eri tehtävissä lähes yhtäjaksoisesti nelisenkymmentä vuotta. Kerhon puheenjohtajana Jouko on toiminut seitsemän vuotta. Lisäksi hän on toiminut Res.ups.piirin työ- ja talousvaliokunnassa, piirien urheilutoimikunnassa ja nykyisin piirien hengellisessä- ja perinnetoimikunnassa. Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n hallituksessa Jouko toimi kuusi vuotta. kuva Erkki Koivuporras Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Marko Kaappola ylennettiin kapteeniksi Todella pitkään ja aktiivisesti Reserviläispiirin ja Seinäjoen Reserviläisten hallinnossa toiminut Hannu Ilolakso ylennettiin sotilasmestariksi Reserviläisjärjestöjen esityksestä on myönnetty Suomen leijonan ansioristi Vaasan Resrviläisten puheenjohtaja Juha Ala-Aholle ja Laihian Reserviläisten puheenjohtaja Heikki Tarkkaselle. Alaaho tunnetaan myös MPK Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikön päällikkönä. Kapteeni Jouko Siljamäki Kapteeni Jorma Kangasluoma SL R ansioristit 7 Heikki Tarkkanen Juha Ala-aho Alavuden juhlassa mitalin saaneet Alavuden Puhallinorkesteri soitti tilaisuuteen sopivaa marssimusiikkia. Juhlassa jaettiin myös huomionosoituksia. Reserviupseeriliiton pronssisen ansiomitalin sai Martti Luomiala. Piirien mitalin saivat Aarno Ala-Honkola, Osmo Haapamäki ja Veli Kujala. Jorma Kallio piti juhlapuheen ja toi kerholle Suomen Reserviupseeriliiton tervehdyksen. Isonkyrön Reserviupseerikerho Isonkyrön Reserviupseerikerho vietti 60-vuotisjuhlaansa Pohjankyrön talossa 13.4. Yleisöllä oli mahdollisuus ennen juhlaa tutustua Asemiesmuseoon. Juhlaohjelmasta vastasi pääosin Kyrönmaan Puhaltajat laadukkaalla konsertillaan. Kerhon puheenjohtaja Mikko Jylhä kertoi kerhon historiasta. Juhlassa oli mukana kolme kerhon perustajajä- sentä Risto Knaapi, Aulis Pispala ja Esko Vaissalo. Heistä maanviljelysneuvos Risto Knaapi esitti veteraanien puheenvuoron, missä hän muisteli kerhon alkuaikoja, ns. Vaaran vuosia. Juhlassa piirien mitalin saivat Heikki Hattunen, Mikko Jylhä, Tauno Lepistö, Jarmo Markkula, Tapani Romu ja Seppo Salomaa. Isonkyrön juhlaan osallistuivat niin entiset kuin nykyiset kerhon aktiivit. LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 8 2 / 2014 Reserviläisliitto palkitsi mitaleilla Reserviläisliiton kultaisen ansiomitalin saivat vas. Esko Leppä Jalasjärven Res, Antti Isotalo Alahärmän Res ja Juhani Akonniemi Ähtärin Res.aliups Reserviläisliiton hopeisen ja pronssisen mitalin saaneet. Kotisivukoulutusta kuva Mikko Säntti Vuoden valtakunnallinen Reserviläisurheilija Reserviupseeripiiri järjesti koulutusta kerhojen kotisivujen tekemiseen maaliskuussa. Erinomaisena kouluttajana toimi Mika Lammila, kuvassa vas. Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivillä Kauhavalla sotaveteraani Armas Rintala osoitti seppelpartion johtajana nuorille sitoutunutta isänmaallisuutta. Perinneliiton puheenjohtaja kenraali Kalervo Sipi ja Etelä-Pohjanmaan Perinneliiton puheenjohtaja eversti evp lausui lähetesanat Marsalkka Mannerheimin ”sinettipäiväkäskyn” sanoin. Kenraali Sipi sai 4.6. -------1. luokan Vapaudenristin Pyörätuoli ei estä Jarkko Latvalaa osallistumasta Kurikan Reserviläisten jäsen Jarkko Latvala päätti juuri urakkansa tämän vuoden veteraanikeräyksen osalta. Kysyessäni Jarkkoa keräyskuskiksi, hän oli valmis lähtemään hyvän asian puolesta Lauantaina 12.4 saapui kersantti Riku Pohjalaisen johdolla TykPr:sta Niinisalosta Kurikkaan 35 varusmiestä, heidän kuskeinaan toimi reserviläisiä sekä muita vapaaehtoisia henkilöitä. Jarkko Latvala oli saanut kyytiinsä tkm Miika Rantamäen Jalasjärveltä. Raimo Pättikangas antoi Jarkolle keräyskohteeksi tutun kylän Kurikan Peräkorvenmaa. Urakka kesti noin 3 tuntia. Miesten mukaan keräys onnistui ja ilma oli hieno. .Vuonna 2000 Jarkon ollessa 24-vuotias, mies parhaassa iässä ja vartijan ammattitutkinto taskussaan. Hän sairastui aivokalvon tulehdukseen ja Seinäjoen keskussairaalan kautta leikkauspöydälle Tampereelle. Leikkausten jälkeen hänellä todettiin neliraaja halvaus. Alkoi elämän mietintä uudelleen. Kuntoutusten ansioista tunto palautui käsiin. 16-vuotiaana aloitettu metsästysharrastus jatkui pyörätuolista huolimatta, auto antoi vapautta ja tilaa liikkua sekä osallistua erilaisiin tapahtumiin. Tapahtuma laittoi asiat tärkeysjärjestykseen, ykköseksi nousi terveys ja siitä huolehtiminen sen jälkeen kaikki muu. Jarkko liittyi Kurikan Reserviläisiin noin viisi vuotta sitten. Hän on yhdistyksen aktiivinen ammunnan harrastaja, joka käy myös kilpailuissa. Menestyminen ei ole Jarkolle tärkeintä vaan mukanaolo. Pyörätuoli ei haittaa tämän aktiivisen ja aina iloisen reserviläisen toimintaa. Mikko Säntti Reserviläisurheiluliitto valitsi vuoden reserviläisurheilijaksi vähäkyröläisen Vesa Mankisen. Mankinen on viime vuoden aikana kuntoillut jokaisena päivänä useita tunteja. Palkinnon luovutti RESULn hallituksen jäsen Tapani Kaistila. �� LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2 / 2014 9 SUOMEN KOHTALO VEITSEN TERÄLLÄ 15.6.1944 Vammelsuu- Taipale puolustusaseman murtui 14.6.44 Sahakylä-Kuutterselkä välillä. Heti läpimurron saatuaan venäläiset keskittivät etenemisensä tähän kohtaan laajentaen aukkoa Vammeljärvelle asti 2.Liikkuvalla ryhmällä, jonka kärkenä oli 1.Panssariprikaati. 109. Armeijakunnan 286. Divisioona eteni syvälle Mustamäen pohjoispuolelle Kanneljärven aseman suuntaan. Divisioona jostain syystä ryhmittyy murtoaukon syvyydessä siilipuolustukseen – siis paikkaan, jonka takana ei ole ainuttakaan suomalaista. Yöllä 109.Divisioonan Jalkaväkirykmentin 456 tiedustelu Sykiälästä Mustanmäen suuntaan näkee siellä vahvat suomalaisasemat (289.D). Tieto leviää ja armeijakunta keskittää voimansa rautatien suunnassa kohti Kanneljärven asemaa. Kuutterselässä torjutaan suomalaisten (Jääkäriprikaatin) vastahyökkäys ja irroitetaan 72.Divisioona 15.6. aamulla hyökkäykseen murtoaukon kohdalla oletettua suomalaista (289.D) joukkoa vastaan. Ilmeisesti 109. Divisioonaa tukeva 185. Panssarirykmentti pääsee esteettömästi etenemään Kanneljärven asemalle 15.6. päivällä, eikä sen etenemistä viimeiseksi lukoksi tuotu 3.Prikaati (II P) ehdi estämään. Vaunut painuvat aina Perkjärvelle asti, mutta palaavat takaisin iskeäkseen luoteesta eli suomalaisten II/3.Pr:n suunnasta omaa 289.Divisionaa vastaan. Toisin sanoen 109.D ja 72.D saartavat oman kolmannen siilipuolustuksessa olevan divisioonansa. Jotta sekasorto olisi täydellinen niin 2.Liikkuva ryhmä (Leningradin armeijan johdossa) iskee päin murtoaukossa hyökkäävää 31.Kaartinpanssarirykmenttiä vastaan, joka on puolestaan hyökkäämässä 72.D tukena 289.D vastaan. Tämä kammottava tilanne venäläisten kannalta laukeaa vasta, kun siilipuolustuksessa ollut divisioona antautuu. Venäläiset lähteet kertovat vain puolustajan menettäneen pataljoonan miehiä. Todellisuus on varmasti aivan toista luokkaa. Liikkuvan ryhmän johtaja erotettiin heti ja varmasti monta muutakin ”päätä tippui” taisteluissa koettujen tappioiden lisäksi. Näin 15.6. päivä kuluu murtoaukossa verisesti venäläisten tappaessa toisiaan ja ratkaiseva aikavoitto suomalaisten kannalta savutetaan eli ehditään vetää Panssariprikaati Perkjärven tasalle ja tuoda sinne myös 4.Divisioona puolustukseen. Hämmästyttävintä tässä on se, etteivät suomalaiset voineet tietää eikä käsittää tapahtumien kulkua. Koskimaa Veitsen terällä kirjassaan -93 toteaa: Rintamassa oli erittäin heikko kohta Viipurin radan suunnalla. Sen kautta vihollisel- la oli mahdollisuus edetä suomalaisten selustaan. Edelleen Koskimaa sanoo kilpajuoksun Perkjärvelle olleen tämän takia ankaran. Halstilla taas venäläisten murtokohdassa puolustuksessa olleen 3,Divisioonan esikuntapäällikkönä puhisee: Murtokohdan takana ei ollut mitään. Ihme, että IV Armeijakunta ennätti edes jotenkin ryhtyä vastatoimenpiteisiin päästyään vihdoin perille siitä, mitä Kuutterselän-MustamäenSykiälän TYHJIÖSSÄ oikeastaan oli tapahtunut. No tätä ei Halstikaan tiennyt kirjoittaessaan vuonna 1957 kirjan Ratkaisu 1944. Halstin johtopäätökset ovat kuitenkin oikeaan osuvia, kun hän sanoo: ON OIKEASTAAN IHMEELLISTÄ, että niinkin hyvin alkuun päästiin. Merkitystä oli PsD:n rajulla vastahyökkäyksellä, Liikkuvan ryhmän liikkeillä ja 3,Prikaatin tu- lolla tukkimaan murtoaukkoa. Voi olla, että raju vastahyökkäys naapurin kaistalla pelästytti ven. Dividioonan siilipuolustukseen. No, kaikkia Liikkuvan ryhmän liikkeitä ei voinut Halstikaan arvata, sillä tavoite oli suoraviivaisesti Viipuriin ja matkalla Suomen armeijan tuhoaminen. Käsitys 3.Prikaatin merkityksestä on myös siirrettävä Korkeampien voimien piikkiin ja sitäkään Halsti ei tietenkään voinut käsittää.. Minä itse olen päätynyt JUMALAN IHMEESEEN tässä 15.6.1944 päivässä Karjalan Kannaksella. Eversti Kai Savonjousi 3.Prikaatin komentajana kuulee Uusikirkko-Kanneljärvi tasalla 15.6. venäläisten panssarivaunujen vyöryvän hänen linjojensa läpi, vaikka hän tiesi olevansa viimeinen lukko puolustuksessa. Savonjousi liittää kätensä ristiin ja huutaa elävän Jumalan puoleen:”Herra pelasta Suo- men kansa, Minun keinot on käytetty, Ei ole panssarintorjuntaa, ei reservejä, ei mitään millä tukkia murto.” Rukoilevan komentajan luo tulee parin tunnin kuluttua lähetttiupseri ilmoittaen:”Panssarit vetäytyneet laukaustakaan ampumatta.” Ihme tapahtuu ja Kanneljärven aseman seutu saadaan hallintaan 15.6. ja viimeinen lukko pitää eli saadaan sellainen aikavoitto, joka estää Suomen armeijan tuhoutumisen. Ei kylläkään Savonjousen ansioilla, vaan Jumalan avulla! Suomalaisten salainen ase viimesodissamme oli rukous. Tästä aseesta meidän tulisi edelleen pitää tiukasti kiinni. Kaikkivaltiaan Luojamme käsissä on koko elämämme ja myös valtiollinen itsenäisyys. “Vanhursakaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.” (Sananlaskut 14:34) Everstiluutnantti Niilo Hakala Teuva VAPAUSSOTA – MANNINEN – YLIHÄRMÄ Ruoveden Väärimajan kylässä on muistomerkki vapaussodan Mannisen taistelusta. Maaliskuun 15.1918 kaatui tässä taistelussa yhdeksän ylihärmäläistä sotilasta. Taistelu oli molemmille sotivalle osapuolille hyvin tärkeä. Punaiset pyrkivät tältä kohtaa murtamaan valkoisten rintamalinjan, jolloin olisi ollut suora yhteys Haapamäen rautateiden risteykseen. Valkoiset tiesivät ratkaisun tärkeyden ja sijoittivat voimiaan tälle Ruoveden – Vilppulan tien linjalle. Taistelut jatkuivat koko päivän yöhön saakka, jolloin pimeyden takia taistelut käytiin jopa puukkojen kanssa. Valkoiset saivat pidettyä linjansa ja punaiset joutuivat perääntymään. Taistelun tuloksena oli kuitenkin yhdeksän sotilaan menetys. Menetys yhtenä päivänä pienelle Ylihärmän kunnalle oli suuri, aseveljet olisivat ha- LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA E-P:n Reserviläispiirien ja tukijain tiedotuslehti Impivaarantie 25 60420 SEINÄJOKI p. 423 3816, Sähköposti: [email protected] LAKEUDEN http//www.epresp.ﬁ MAANPUOLUSTAJA Päätoimittaja: Ulla Muurimäki E-P:n Reserviläispiirien ja P.423 3816, 050-328 5264 tukijain tiedotuslehti Impivaarantie 25 Toimituskunta 60420 NiiloSEINÄJOKI Hakala 06-423 3816 Matti Heinonen Sähköposti Antti Isosalo [email protected] Kai Kaistila Olavi Koskinen Tuomo Kotkaniemi Päätoimittaja Jaakko Liinamaa Ulla Muurimäki Heikki Makkonen 06-423 3816, 050-328 5264 Rauno Yli-Hynnilä Julkaisija: Toimituskunta Antti Isosalo Etelä-Pohjanmaan Kai Kaistila Timo Keskivalkareserviläispiirit ma Olavi Koskinen ja Tuomo Lakeuden Kotkaniemi Heikki Makkinen Maanpuolustajain Tuki Rauno Yli-Hynnilä Painopaikka: Julkaisija: Etelä-PohjanWestpoint, Rauma lunneet lähteä hautaamaan vainajia kotiseurakunnan hautaan, mutta sodan johto sai sotilaat ymmärtämään, että heitä tarvitaan pitämään rintamalinja paikallaan. Mannisen taistelujen muistoksi ylihärmäläiset yhdessä muiden taisteluun osallistuneiden kanssa, rakensivat muistomerkin taistelun paikalle Ruoveden Väärinmajan kylään 1934. Muistomerkin suunnitteli professori J. S. Sirén ja merkki rakennettiin talkoilla yhden viikon aikana. Paikkakuntalaiset ja Väärinmajan kyläyhdistys on huolehtinut muistomerkistä ympäristöineen muistomerkin pystyttämisestä lähtien. Myös ylihärmäläiset ovat olleet mukana tehden tutustumis- ja kunnostusmatkoja patsaalle. Ylihärmäläiset reserviläis- Ampujat huomio! yhdistykset ovat muistaneet niin kutsuttuja Mannisen taisteluja ja niiden muistoksi pystytettyä muistomerkkiä käymällä kunniakäynnillä jokaisena maaliskuun 15. päivänä. Niin myös tänäkin vuonna. Tämän vuoden käyntiin tuli isäksi neuvottelu tulevan juhlan järjestelyistä. Kunniakäynnin ja kukkalaitteen laskemisen suorittivat molempien reserviläisyhdistysten puheenjohtajat Jarmo Kivimäki ja Mikko Mäki-Haapoja. Vuonna 2004 pidettiin patsaan pystyttämisen 70-vuotisjuhla Ruovedellä. Tällöin juhlaan osallistui noin 250 henkilöä. Viime vuoden syksyllä perustettiin muistomerkille hoitokunta, joka vastaa tulevaisuudessa muistomerkin kunnosta ja paikan viihtyvyydestä. Hoitokunnan muodostivat Ylihärmän Reserviupseerikerho ja Reserviläisyhdistys ja Ruoveden vastaavat yhdistykset. Lisäksi Väärimajan kyläyhdistys liittyi kiinteästi hoitokuntaan. Patsaan kunnon säilyttämisen lisäksi hoitokunnalle tuli tehtäväksi suunnitella ja järjestää muistomerkin pystyttämisen 80-vuotisjuhla. Päiväksi sovittiin lauantai kesäkuun 14. klo 12.00 Muistomerkillä tapahtuvan seppeleen laskun ja hartaustilaisuuden jälkeen vieraat siirtyvät Väärimajan kylätalolle, jossa päivän juhla vietetään. Juhlapuhujaksi on saatu eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö, muun ohjelman muodostavat ruoveteläisten ja ylihärmäläisten omat ohjelmat. Taulussa patsaan takana on luettelo paikkakunnista, jotka osallistuivat muistomerkin pystyttämiseen: Täällä 1918 käytyjen taistelujen muistoksi ja kaatu- Järjestäjät toivovat ennen kaikkea edellä mainituilta paikkakunnilta osallistumaan juhlaan, sillä muistomerkki on myös heidänkin aikaansaama. Teksti: Erkki Kallio Kuvat: Sauli Latvala Ylihärmän Reserviläiset ry:n puheenjohtaja Mikko Mäki-Haapoja ja Ylihärmän Reserviupseerikerho ry:n puheenjohtaja Jarmo Kivimäki kävivät perinteisellä kunniakäynnillä Mannisen taistelun muistopäivänä 15.3.2014. Mannisen taistelujen muistomerkki kevättalvisessa asussa valmiina pystyttämisen muistojuhlaa varten 15.6.2014 Veteraanit rosvopaistipäivällisillä Piiritoimiston ollessa suljettuna kesä-heinäkuun kisailmoittautumiset ampumavastaavillemme. Reserviläisammunnat (ent. Palvelusammunnat) 19.7. Lahdessa. Ilmoittautumiset Mika Raniselle kesäkuun puoliväliin mennessä. mika.raninen@netikka.ﬁ Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailut 16.-17.8. Hollolassa. Ilmoittautumiset Teijo Kimpimäelle heinäkuun puoliväliin mennessä [email protected] RUL:n ampumamestaruuskilpailut 16.-17.8. Kajaanissa. Ilmoittautumiset Aarno AlaHonkolalle heinäkuun alkuun mennessä. [email protected].ﬁ neiden aseveljiensä muistoa kunniaksi rakensivat tämän muistomerkin Ylihärmän, Isokyrön, Jalasjärven, Kauhavan, Alajärven, Alvuuden, Lappajärven, Ylistaron, Vimpelin, Vaasan ja Alahärmän miehet. Veteraanien rosvopaistitapahtumaan osallistui yli 700 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 10 Kerhoesittelyssä Kerho perustettiin Teuvan pappilassa 14.12.1959 vänrikki Olli Rajamäen kodissa eli Teuvan seurakunnan pappilassa. Läsnä olivat yliluutnantit Tauno Kittilä, ja Veikko Kylmälä, luutnantit Arvo Koukku ja Martti Välimäki, ja vänrikit Ossi Rintala, Kari Lehtola, Juhani Halttunen, Kalervo Niemelä ja Eero Hakala sekä vieraana kapteeni Jalo Hiipakka. Kerhon toiminta lähti innostuneesti käyntiin. Kerhon sydämellä oli etenkin maanpuolustustyö. Ensimmäiseksi puheenjohta- Teuvan Reserviupseerikerho jaksi valittiin Arvo Koukku, joka olikin nopeatoiminen ja idearikas toiminnan vauhdittaja. Sihteeriksi valittiin Juhani Halttunen, joka oli vallan sopiva tähän tehtävään. Upseerikerhon toiminta lähti isänmallisista tavoitteista. On osallistuttu isänmallisen juhlan viettoon vuosittain. On muistettu Kaatuneitten muistopäivänä isänmaan puolesta kaatuneita. Tänä päivänä upseerikerhon toiminta on samanlaista kuin alkutaipaleellakin, Osallistutaan ammuntoihin ( laiskasti ) ja erilaisiin itsenäisyyteen liittyviin toimintoihin. Tietysti meillä on yhteistyötä sotaveteraanien kanssa. Hehän ovat meidän kunniakansalaisia. Heidän arvonsa nousee näinä päivinä, kun seuraa mitä tapahtuu Ukrainassa. Kuohuntaa on laajemminkin. Meillä on rauhallinen tilanne kiitos veteraanien isänmaallisen taistelun talvij jatkosodissa , itsenäisyys säilyi. Emme voi heitä kylliksi kiittää. Mutta tärkeätä on, että muistamme heitä kokoontuessamme sankarihautojen ääreen. KIITOS Reserviupseerikerhon hallitus tänä vuonna: Nevanperä Yrjö puh.joht majuri, Nisula Tuomas sihteeri ja rah.hoitaja vänrikki, Peltoniemi Mikko vara.puh. ja keräyspäällikkö kapteeeni, Hannuksela Esko ase-au luutnantti, Hakala Niilo everstiluutnantti, Pihlajikko Juhani yliluutnantti, Siljamäki Jouko kapteeni ja Viirimäki Pekka yliluutnantti. Tänä vuonna kerhomme täyttää 55 vuotta. Tarkoitus on järjestää joulukuussa pienimuotoinen juhla. Yrjö Nevanperä puheenjohtaja Deutsches Sportabzeichen Taannoin Kauhavalla olleen saksalaisten reserviläisten vierailun yhteydessä oli reserviläisillä harvinainen mahdollisuus suorittaa Saksan olympiaurheiluliiton urheilumerkki (Deutsches Sportabzeichen, DSA). Urheilumerkki on perustettu vuonna 1913 ja se on vanhimpia Saksassa edelleen myönnettäviä kunniamerkkejä. Merkkiä on voinut vuodesta 1993 lähtien suorittaa myös muualla kuin Saksassa. Urheilumerkin suorittaminen jakautuu neljään kategoriaan, joita ovat kestävyys, voima, nopeus ja koordinaatio. J okaisesta kategoriasta valitaan yksi suoritettava laji. Lajivalikoima on urheilumerkin 100-vuotisjuhlavuoden kunniasi juuri uudistunut. Kestävyys-kategoriassa valittavana on 3000 m juoksu, 10 km maastojuoksu, 800 m uinti, 7,5 km kävely ja 20 km pyöräily, jotka on suoritettava tietyssä ajassa. Voima-kategoriassa suorittaja vähintään pronssiin oikeuttava tulos, jotta kokonaissuoritus hyväksytään. Nopeus-kategorian vaatimustasoa kuvastaa hyvin se, että kultaiseen merkkiin oikeuttavaan suoritukseen 39-vuotiaan pitäisi esimerkiksi juosta 100 metriä aikaan 12,60. Saksan olympiaurheiluliiton urheilumerkki, Deutsches Sportabzeichen voi valita kuntopallon heiton (2 kg), kuulantyönnön, kaksin käsin suoritettavan kiventyönnön (saks. steinstoßen) ja vauhdittoman pituushypyn väliltä. Nopeus-kategoriassa valittavina olivat ikäryhmästä riippuen 50-100 m juoksu, 25 m uinti ja 200 m pyöräily lentävällä lähdöllä. Koordinaatio-kategoriassa valittavana olivat puolestaan korkeushyppy, pituushyppy, kahvallisen nahkapallon heitto (saks. schleuderball) ja hyppynaru. Uimataito on lisäksi osoitettava 15 minuutin uimatestillä. Kaikissa kategorioissa on saatava Kolme penkkiurheilijaa lähti aamulla suoritusviivalle. Voima-kategoriassa teimme helposti kultaiseen merkkiin oikeuttavat tulokset useammassakin lajissa. Koordinaatiota mittaavassa osassa kahvallisen nahkapallon eräänlaisen köyhän miehen moukarin - heitto oli kaikkein mielenkiintoisin laji ja sitä meistä pisimmälle heitti Ristaniemen Hannu. Kilon pallo lensi yli 55 metriä. Nopeus-kategoriassa ainut mielekäs - ja myös loukkaantumisriskiltään ainakin 100 juoksua turvallisempi - laji oli 200 metrin pyöräily. Kestävyyskategoriasta valitsimme 3000 metrin juoksun. Osa yritti myös 800 m uinnissa parantaa tulostaan. Kaikissa lajeissa oli kolme suoritusyritystä. Toimintapäivä Tuomarniemellä Ähtärissä toimintapäivää on perinteisesti vietetty Herrasmieskilpailun nimellä. Vuosittain järjestäjä vaihtuu ja tänä vuonna järjestäjävastuussa olivat Ähtärin reserviupseerit ja kisailupaikkana perinteikäs Tuomarniemi. Vaikka nimi on ”herrasmieskisa”, mukaan ovat lähteneet myös joukkueet sotilaskotisisarilta ja kotirintamanaisilta. Joukkueet lähtivät matkaan porrastetusti ja jokainen joukkue sai kartan, johon tehtävärastit oli merkitty. Heti alkuun piti osata suunnistaa. Tehtävärasteilla testattiin niin urheilu-, sotilas- ja suunnistustaitoja. Paikasta ja sen perinteestä johtuen tehtävien joukossa oli useita metsäsektoriin liittyviä kysymyksiä. Sotilas/reserviläistietoja testaavat kysymykset ja tehtä- 2 / 2014 vät olivat pääasiassa RUL:n toimittamasta toimintapäivän tehtävälaatikosta. Rasteilla tunnistettiin aselajitunnuksia, arvioitiin etäisyyksiä, kompasssin käyttö piti osata, kartan mittakaavaa arvailtiin, ylentämiseen tarvittavia kertausharjoitusvuorokausia laskettiin ja hylsyistä piti tunnistaa pystykorvan ja rynnäkkökiväärin patruuna. Olisitko tiennyt, paljonko YK-rauhanturvaajan päiväraha on Afganistanissa? Metsään liittyviä, opettavaisia kysymyksiä oli useita. Viitosrastilla piti arvioida suuren kuusen läpimitta rinnankorkeudelta. Monet joukkueet mittailivat ensin kuusen ympärysmittaa ja pyrkivät trigonometrian keinoin selvittämään läpimitan. Oikea vastaus kuusen läpimitasta oli 139 cm. Kuusella oli pituutta 32 metriä ja sen tilavuus on 8,2 kuutiometriä. Melkoisen porukan kaminapuut tuosta kuusesta saisi. Viimeisellä rastilla metsäkoneiden vieressä kysyttiin kuudesta metsäkoneesta sen koneen nimeä, jota ei valmisteta Suomessa. Oikea vastaus oli Komatsu Valmet. Toimintapäivän kisaan osallistui kuusi joukkuetta. Paras joukkue oli Reserviupseereiden kakkosjoukkue, toisena Räjähdekeskuksen joukkue ja kolmantena Sotilaskotisisarten joukkue. RUL:n lupaama kenttälapio postitetaan Reijo Rekolalle. Toimintapäivän järjestelyistä vastasivat reserviupseereiden puheenjohtaja Juhani Luodeslampi ja urheilu-upseeri Hannu Humalamäki. Teksti ja kuva HM Kuvassa voittajajoukkue kuusen paksuutta arvioimassa. Joukkueessa kisailivat Eero Kulmala (vas.), Veikko Hallila ja Reijo Rekola. Ja mitenkäs me sitten pärjäsimme. Kauhavalaisista Hannu Ristaniemi saavutti kultaisen urheilumerkin. Allekirjoittaneista Pekka Sillanpää saavutti hopeaa ja Antti Isosalon suoritus keskeytyi jalkakramppeihin 3000 metrin juoksussa, mutta kuitenkin vasta maaliintulon jälkeen. Kokonaisuutena aamupäivästä jäi mukavia muistoja. Lajeista löytyi sopivat suoritteet normaalikuntoiselle ja suoritustekniikoita sai harjoitella ennen testiä. Mikäli kiinnostus heräsi, testiin on mahdollista osallistua tulevan elokuun 23. päivänä Tampereella. Antti Isosalo, Pekka Sillanpää Suoritusrajat miehille ja naisille löytyy os http://goo.gl/o6QHFi JALASJÄRVEN KODINTEKNIIKKA www.jalasjarvenautohuolto.ﬁ MAATALOUSTUOTTAJAIN TILITOIMISTO Jalasjärvi Adressit Piiritoimistolta - myös tekstattuna. Teuvan Reserviupseerikerho Ry 040-5945788 Ilmarinkuja 5 A 2, 64700 TEUVA Teuvan Rengas OY 06-2672053 Parkintie 6, 64700 TEUVA Mäntylän Autohuolto 06-2671260 Kauhajoentie 147, 64700 TEUVA Huollamme kaikki automerkit TEUVAN TILIPISTE KY Porvarinte 6, 64700 TEUVA, puh. 06 -267 2073 Minun mielestäni Varusmiespalvelus VR Varusmiespalvelusta suorittava henkilö on aikaisemmin saanut 50 %:n alennuksen junalipun hinnasta myös matkustaessaan siviilivaatteissa esittämällä varusmiespalveluskortin lippua ostaessaan. Tämä alennus on poistunut VR:n hinnastosta. Siviilipalvelusta suorittava henkilö on aikaisemmin saanut 50 %:n alennuksen junalipun hinnasta esittämällä siviilipalveluskortin lippua ostaessaan. Tämä alennus on edelleen voimassa VR:n hinnastossa. TEUVA AMPUMATAITOPÄIVÄ Suomen valtio omistaa VR: n. Onko tämä VR:n omistajan näkyvä ja varsin nuiva kannanotto yleiseen asevelvollisuuteen? Vaikuttaa siltä, että reserviläisten on otettava vahvasti kantaa tähänkin asiaan. Matti Heinonen ”LOTINA” SOPPATYKKIÄ Varusmiehet saavat edelleenkin kotonakäyntejä varten litterat n. 3/kk, mutta siviilipalvelusmiehet voivat palvelukseen kuuluvien ilmaismatkojen lisäksi ajella junalla halvalla vaikka joka ilta. Aikaakin kun on. Toim.huom. TIED. KURIKAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖT Mikko S Säntti 0405509798 [email protected] KURIKASSA 17.5.2014 VUOKRATAAN JUHLAAN JA ARKEEN. SOPPAPOJILLA TAI ILMAN. ANNETAAN KOULUTUSTA TARVITTAESSA. Kurikan reserviläiset pitävät vuoden aikana useamman ampumataitopäivän. Aloitimme 17.5. Kiimanevan a-radalla. Ammunnat jatkuvat Kiimanevan radalla 12.7. ja 26.7. kumpanakin päivänä aika on klo 15.00-17.00. Mahdollisuus ampua myös aikansa legendalla m-31 ja 44 konepistooleilla (erikois aseita muitakin). Muut ampumapäivät ilm. erikseen.Tied/Mikko S Säntti 0405509798 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 2 / 2014 11 Ilmajoella 15.5.2014 Ilmajoen Reserviläiset Ry Pasi Löppönen Kesä ja kärpäset; ei haittaa! Ruuti palaa Ilmajoella koko kesän Jälleen on käsillä vuoden kauneimmat ja lämpimimmät säät. Nyt on paras aika osallistua aktiivisen reserviläisen ampumaharrastus toimintaan. Ilmajoen Reserviläiset on useita vuosia järjestänyt läpi vuoden aktiivista ampumatoimintaa Tervahaminan ampumaradalla; Huissilla. Näin myös kesällä. Meillä järjestetään niin SRA, palvelusase kuin perinnease kilpailuja. Lisäksi Ilmajoella järjestetään vapaat pistooliharjoitukset parillisilla viikoilla ja vapaat kivääriharjoitukset parittomilla viikoilla aina elokuun loppuun saakka. Harjoitukset ovat avoimia harjoituksia kaikille reserviläisillä. Pistooliharjoitusten jälkeen pyrimme lisäksi järjestämään mahdollisuuksien mukaan IDPA ammuntaa. Pistooli-Kivääri harjoituksissa, kuten kisoissakin, edellytämme aina Reserviläisen ampumaturva vakuutusta tai SAL-lisenssiä. SRA-ammuntaan osallistujalla tulee olla SRA Ampuja kortti suoritettuna. Kannattaa osallistua myös kilpailujen rakentaja-toi- mitsija toimintaan. Tällöin pääset näkemään kilpailun koko luonteen alusta loppuun. Tapaat samanhenkisiä reserviläisiä ja voimme taata, ettet pitkästy tai tylsisty. Huumori on hurttia, tylyä mutta ynseää. Mutta se on rehellistä rakentaja / toimitsijaporukalla! Parasta kaikessa tässä toiminnassa on se, että saat vaihtelua arkirutiineihisi. Et ehdi tylsistyä. Mikäli reserviläistoimintasi kaipaa uutta potkua, ole yhteydessä Ilmajoen reserviläiset Ry aktiiveihin joiden yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.reservilaisliitto.ﬁ/liitto/piirit/ sivustot/ilmajoen_reservilaiset Ilmajoella järjestetään kesän ja alkusyksyn aikana erittäin mielenkiintoisia kilpailuja! Näistä mainittakoon seuraavat jotka kannattaa laittaa kalenteriin ylös: 1.7 Palveluspistooli PM-kilpailu 6.7 SRA-PM kilpailu; 2 x K + P + H. Karsintakilpailu SRA-SM 2015. Ennakkoilmoittautuminen. Helikopteri rastin rakentaja Janne Rantamäki kalibroi helikopterin peltimaaleja ennen testiammuntaansa. Kuva J. Lähdesmäki 5.8 Palveluspistooli kilpailu 10.8 SRA kilpailu; K+P 26.8 Perinnepistooli kilpailu 6.-7.9 Huissi VIII Syys-SRA kilpailu; 6 rastia ja laukausmäärä riittävä Huomioi 6.7 SRA-PM kilpailusta seuraavaa: Tämä kilpailu on karsintakilpailu vuoden 2015 SM-kisoihin. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen s-postilla ositteeseen [email protected] 27.6.2014 mennessä. Ilmoittauduttaessa on ilmoitettava SRA ampuja ID ja luokka. Maksimissaan 40 kilpailijaa otetaan kisaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Kisamaksu 15 euroa. Maksetaan paikanpäällä. Kisamaksua ei peritä rakentajilta. Palkitaan sarjat Y avoin ja vakio sekä Y50 yhteisesti. Kilpailu järjestetään Ilmajoen Tervahaminan ampumaradalla alkaen kello 10.00 Ja niin kuina aina, Ilmajoella on kisojen yhteydessä aina hyvät trahteerit; mehua, ratasleipiä ja korppuja. Isoissa kisoissa makkaraa ja VIII Huissi Syys-SRA kisassa lämmin ruoka jälkiruokineen ja kahvitarjoiluineen. Leikkimielisesti voisi sanoa, että esimerkiksi Huissi VIII Syys SRA kisaan saa osallistua hyvän sunnuntailounaan hinnalla ja kaupanpäälle saa ampua � Lisätietoja tapahtumista saatte www-sivuiltamme http://www.reservilaisliitto. fi/liitto/piirit/sivustot/ilmajoen_reservilaiset/tulevat_tapahtumat Alavudella pidetyt hirvenjuoksukilpailut. Kilpailun parhaan tuloksen ampui Timo Ala-Hukkala Seinäjoen Reserviläiset ry:stä. Kilpailuaseena hänellä o l i Ti k k a S p o r t e r, l i p paallinen kertatulikivääri, kaliiperi 308, varustettuna Leopold-kiikaritähtäimellä. Ala-Hukkala on pitkän linjan aktiivinen ampuja, aloittanut harrastuksen jo 8-vuotiaana. Timo Ala-Hukkala ja Tikka Kaksoishirven pm Jalasjärvelle Jalasjärven Reserviläiset r y. j ä r j e s t i j ä l l e e n y h teistyössä Koskuen Metsästysseura ry:n kanssa hyvän kilpailun 9.5. jossa myös trahteerit olivat maukkaat grillimakkaroineen ja munkkikahvineen. Osanottamäärää tosin verotti samana päivänä 1 Tm. Ari-Matti Lahdenmäk Alavuden seudun Reserviläiset 102 pist., 2 Alik. Jani Keski-Liikala Jalasjärven Reserviläiset 82 pist., 3 Korpr. Tommi Ala-Kanto Jalasjärven Reserviläiset 21 pist. Sarja H 50 1 Alik. Timo Ala-Hukkala Seinäjoen Reserviläiset 105 pist., 2 Kers. VeliPekka Nevala Jalasjärven Reserviläiset 63 pist. Sarja H 70 1 Kers. Simo Parkkamäki Jurvan Reserviläiset 92 pist. Matti Heinonen [email protected].ﬁ 06-2667339 Kauppilantie 108, 64760 Peltola www.puuidea.ﬁ LVI Kynnäs OY [email protected] 0500-265256 Kenttätie 9, 61800 Kauhajoki KORJAUS Edellisen Lakeuden Maanpuolustaja lehden piirihallitusten jäsenten luetteloon oli tullut kaksi nimivirhettä: Teuvan Jarkko Tuiskun varamies on Henry Koski Vähänkyrön Kari Tapion varamies on Jaakko Hakomäki Pahoittelemme virheellistä (viimevuotista) tietoa. Tuloksia löytyy osoitteesta www.epresp.ﬁ Perinne- ja kiikarikiväärim pmammunnat 17.5.2014 Kauhavalla Perinne- ja kiikarikiväärim pm-ammunnat 17.5.2014 Kauhavalla Perinnekivääri, 300 m (30 ls): Sarja Y: 1) Hakomäki Jaakko, Vähänkyrön Res., 235p., 2) Lähdesmäki Juha, Ilmajoen Res., 220p., 3) Lepistö Jani, Kauhavan Res., 212p., 4) Autio Heikki, Ilmajoen Res., 195p., 5) Lehtinen Mika, Ilmajoen Res., 191p., 6) Hauhia Teemu, Kurikan Res., 164p., 7) Lahti TeppoTapio, Ilmajoen Res., 161 p. Y50: 1) Haukkala Markku, Ylihärmän Res., 246p., 2) Hänninen Juhani, Pohjanmaan Rauhant., 244 p., 3) Pohto Jorma, Ylihärmän Res., 231p., 4) Riihiluoma Tapio, Kauhajoen Res., 226 p., 5) Ala-Hukkala Jari, Seinäjoen Res., 214 p., 6) Pajala Heikki, Pohjanmaan Rauhant., 214 p., 7) Keskinen Veli-Matti, Ylihärmän Res., 210 p., 8) Fred Christer, Vaasan Res., 209p., 9) Laitila Veli-Jussi, Ilmajoen Res., 205 p., 10) Ala-Hukkala Timo, Seinäjoen Res., 204 p.,11) Rasku Hannu, Ilmajoen Res., 190p., 12) Rajala Valio, Peräseinäjoen Res., 185 p., 13) Nyrhinen Timo, Ylistaron Res., 89 p. Y60: 1) Lepistö Jouko, Kauhavan Res., 232p., 2) Korpimäki Pentti, Kauhavan Res., 227 p., 3) Salo Sakari, Ilmajoen Res., 225 p., 4) Lindroos Reijo, Laihian Res., 224 p., 5) Iso-oja Antti, Ilmajoen Res., 209 p., 6) Kamis Bengt, Vaasan Res., 160 p.Y70: 1) Glader Pauli, Vaasan Res., 178p., 2) Salo Matti, Kauhavan Res., 84 p., 3) Saarinen Antti, Kauhavan Res., 65 p. Kiikarikivääri, 300 m (10 ls): Y: 1) Kontiainen Tommi, Kauhavan Res., 97 p., 10 os., 2) Hakomäki Jaakko,Vähänkyrön Res., 92 p., 10os., 3) Lahti Teppo-Tapio, Ilmajoen Res., 70 p., 10 os., 4) Isosalo Antti, Kauhavan Res., 68 p., 10 os., 5) Rajamäki Lasse, Kauhavan Res., 38 p., 7 os., 6) Lepistö Jani, Kauhavan Res., 21 p., 4 os.Y50: 1) Fred Christer, Vaasan Res., 98 p., 10 os., 2) Saarnisto Kai, Vaasan Res., 96 p., 10 os., 3) Ala-Hukkala Jari, Seinäjoen Res., 91 p., 10 os., 4) Malm Jukka, Kauhavan Res., 87 p., 10 os., 5) Ala-Hukkala Timo, Seinäjoen Res., LVI-Talo P. Kallela OY marko.kallela@hanakat.ﬁ 06-2671418 Kaartotie 2, 64700 Teuva Urheilukalenteri 7.5.-31.12. 2014 Kuntourheilutapahtumat laji PAIKKA Cooperin testit paikkakunnittain 16.8. Reserviläispyöräily, pyörämarssi Seinäjoki Perheliikuntapäivä Kilpailut aika laji 9.5. Ammunta kaksoishirvi Jalasjärvi 13.5. Ammunnat perinnepistooli Ilmajoki 17.5. Ammunta, kiv. 300 m Kauhava 17.5. Ammunta perinnekivääri 300m Kauhava 19.5. Ammunnat perinnekiv.150m, 3-as. ja m.Vaasa 19.5. Pudotusammunta Kurikka 27.5. Palvelusaseammunta kiv. Kauhava 9.6. Ammunta puoliautomaattikiv. 3-asent.+ m. Vaasa 1.7. Palvelusaseammunnat 3 ja 4 (pist) Ilmajoki 6.7. SRA Ilmajoki 9.8. Ammunta kenttä ja kiik.kenttä Kauhava 4.8. Ammunta puoliautomaattikiv. 150 RA7 Vaasa 12.8. Ammunta, Matin kisa Kauhava Ampumakilpailut pist Vaasa 10.8. Ampumakilpailut pien.kiv Vaasa 24.8. Ampumajuoksu pien.kiv. Kauhajoki 15.9. Ampumajuoksu pistoolilla Seinäjoki 18.9. Ampumasuunnistus pistoolilla Seinäjoki 14.-15.11. Ilma-ase Jalasjärvi aika 82 p., 10 os., 6) Keskinen Veli-Matti, Ylihärmän Res., 77 p., 9 os., 7) Rajala Valio, Peräseinäjoen Res., 74 p., 10 os., 8) Riihiluoma Tapio, Kauhajoen Res., 70 p., 10 os., 9) Rasku Hannu, Ilmajoen Res., 63 p., 10 os., 10) Nyrhinen Timo, Ylistaron Res., 55 p., 8 os., 11) Laitila Veli-Jussi, Ilmajoen Res., 50 p., 8 os.,12) Mäenpää Aimo, Kauhavan Res., 48 p., 8 os.Y60 : 1) Lindroos Reijo, Laihian Res., 95 p., 10 os., 2) Iso-oja Antti, Ilmajoen Res., 84 p., 10 os., 3)Korpimäki Pentti, Kauhavan Res., 80 p., 10 os., 4) Lepistö Jouko, Kauhavan Res., 72 p., 10 os.Y70: 1) Glader Pauli, Vaasan Res., 81 p., 10os., 2) Saarinen Antti, Kauhavan Res., 67 p., 9 os., 3) Salo Matti, Kauhavan Res., 37 p., 7 os. Perinnekiväärin pm-kilpailu 150 m makuu 19.5.2014 Vaasassa Tulokset: Sarja Y: 1) Hakomäki Jaakko, Vähänkyrön Res.,286 p., 2) KeskiHannula Raimo, Ilmajoen Res., 285 p., 3) Rantamäki Janne, Ilmajoen Res., 280 p., 4) Lindroos Jani, Laihian Res., 269 p., 5) Autio Heikki, Ilmajoen Res., 264 p., 6) Lähdesmäki Juha, Ilmajoen Res., 256 p., 7) Lepistö Jani, Kauhavan Res., 221 p. H50: 1) Haukkala Markku, Ylihärmän Res., 286 p., 2) Fred Christer, Vaasan Res., 284 p., 3) Pajala Heikki, Pohjanmaan Rauhant., 277 p., 4) Ala-Hukkala Jari, Seinäjoen Res., 265 p., 4 napakymppiä, 5) Keskinen Veli-Matti, Ylihärmän Res., 265 p., 3 napakymppiä, 6) Ala-Hukkala Timo, Seinäjoen Res., 261 p., 7) Iso-Oja Olli, Vaasan Res., 254 p., 8) Riihiluoma Tapio, Kauhajoen Res., 253 p., 9) Rasku Hannu, Ilmajoen Res., 245 p., 10) Laitila Veli-Jussi, Ilmajoen Res., 230 p., 11) Hänninen Juhani, Pohjanmaan Rauhant., 169 p. H60: 1) Korpimäki Pentti, Kauhavan Res., 276 p., 2) Lindroos Reijo, Laihian Res., 275 p., 3) Mattsson Reijo, Kauhajoen Res., 264 p., 4) Sirén Jorma, Vaasan Res., 263 p., 5) Iso-Oja Antti, Ilmajoen Res., 259 p. H70: 1) Glader Pauli, Vaasan Res., 269 p., 2) Kamis Bengt, Vaasan Res., 261 p., 3) Saarinen Antti, Kauhavan Res., 226 p., 4) Sandström Kaj, Vaasan Res., 224 p., 5) Guss Thor, Vaasan Res., 197 p.H80: 1) Salo Matti, Kauhavan Res., 201 p., 2) Perttu Matti, Vaasan Res., 183 p. Reserviläispiirien pudotusammunnan pm-kisa 19.05. Kurikka Kisa vietiin Pitkämön ampumahiihtostadionilla läpi ukkosrintamien välissä nopealla tempolla lämpötilan ollessa + 21. Lopussa pieni ukkossade virkisti kisailijoita. Kiihdytys -syöksymatka 30 m – jarrutus ja nopea lataus ja ammunta mies miestä vastaan. Törkeitä varaslähtöjä ei ollut. Jännityksen aiheuttaman sormien tärinän vuoksi esiintyi monia aseen syöttöhäiriöitä. Aseena oli pienoiskivääri. Voittojen määrä ratkaisi sijoituksen. Voitosta jouduttiin uusimaan. Uusinnassa Sami Kuntola voitti Tomi Piirron. Ei protesteja. 1. ylil. Sami Kuntola, 2. ylik. Tomi Piirto, 3. maj. Kari Ratavaara, 4. yliv. Tapani Kaistila, 5. ylil. Matti Isoniemi, 6. vääp. Tapio Myllymäki, 7alik. Lasse Lehtinen 12 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA Toimintamme tukikomppania 2 / 2014 Veljekset Ala-Talkkari Oy Asianajotoimisto Lepistö & Mäkinen Oy KUORTANEEN OSUUSPANKKI Asianajotoimisto Ristikangas, Kinnunen & Koskinen 64700 TEUVA, puh. 06-267 2700 Timo Aukia Oy KURIKKA Kyrönmaa Kyrönmaan Osuuspankki REIKÄLEVY Oy P. Rotola-Pukkila Oy Hakaradio Ecosto Oy SEINÄJOKI www.timantti.com HINAUS JA TUUPPAUS LATOMÄEN SÄHKÖLIIKE www.harmanliikenne.ﬁ TAMSIN PUUTARHAT Ikkunatehdas Hautanen Oy PL 17, 62375 YLIHÄRMÄ, Tel +358 (0)6 482 20 00 Fax +358 (0)6 484 69 50, www.skaala.com T E U VA Metsäliitto-konserni on nyt Metsä Group. Tutustu meihin osoitteessa www.metsagroup.ﬁ. Metso Power Oy T:mi Jukka Kivineva WWW.VOLTINVARI.ﬁ Kun hinta ratkaisee Keskustie 10, Virrat puh. 03-485 511 � Yrittäjäntie 3, Ähtäri puh. 06-5415 111 WWW.yristyslaskenta.com 0400-564 104