Aate Laukkanen
Suomen Bioetanoli Oy
Bioetanoli liikennepolttoaineena
 RES - direktiivi (artikla 3(4)):
 uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen
energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä
 Suomen tavoitetaso 20% vuoteen 2020
 Bensiinissä käytettävä biokomponentti on
etanoli
 Käyttövelvoitteiden ansiosta tuotanto ei vastaa
voimakkaasti kasvavaa kysyntää
 suuri osa etanolista joudutaan edelleen tuomaan Suomeen EU:n
ulkopuolelta => tutkintapyyntöjä tehty myös polkumyynnistä
Bioetanolin tuotanto
 Suurimmat tuottajamaat USA ja Brasilia
 Bioetanoli tuotetaan vielä suurimmaksi osaksi
ns. 1. sukupolven raaka-aineista;
- maissi, sokeriruoko, vehnä, sokerijuurikas
• Lignoselluloosapohjainen etanoli tulee arvioiden
mukaan korvaamaan noin 8 % etanolin
kokonaistuotannosta vuosina 2017 – 2020
Bioetanolin tuotanto 2010 (milj. litraa)
 Maailmassa 86 854 milj. litraa
 Pohjois- ja Väli-Amerikka
 Etelä - Amerikka
 Eurooppa
 Aasia
 Australia
 Afrikka
(F.O. Lichts)
51 934 (59,8 %)
26 956 (31 %)
4 574 (5,3 %)
2 975 (3,4 %)
250 (0,3 %)
165 (0,2 %)
Bioetanoli Suomessa
• Suomen bensiinin käyttö vuodessa 2,5 mrd. litraa
- bioetanolin käyttötavoite 10%
- todellinen bioetanolikäyttö 100 – 150 milj. litraa
• Suomeen tuodaan merkittävä osa polttoaine-
etanolin vuotuisesta tarpeesta kotimaisen
tuotannon vähäisyyden takia
 Suomen bioetanolituotanto:
 St. 1 tuottaa etanolia polttoainekäyttöön jäteraaka-aineista
 tilaa lisätuotannolle olisi!
Bioetanoli Suomessa
 Tahtotila suomalaisen liikennepolttoaine-etanolin
tuotantoon on osoitettu:
Härmälän raportti (2010)
- viljapohjaisen bioetanolin tuotanto on kilpailukykyistä
- Suomessa tilaa viljaraaka-aineen riittävyyden puolesta 2–3
bioetanolitehtaalle
Risupaketti (2010)
- uusiutuvan energian velvoitepaketti Suomessa tulee tukemaan
biopolttoaineiden ja -energian käyttöönottoa
- tämän hetken tilanne?
Polttoaineverouudistus
- tavoitteena
on muuttaa verotusta ympäristöohjaavammaksi suosien
biopolttoaineita
Bioetanolitehdas Itä-Suomeen
 Miksi Itä-Suomeen?
 viljan alueellinen ylituotanto ja vähäinen
viljaraaka-aineeseen pohjautuva
teollinen toiminta
 hyvät liikenneyhteydet
 hyvät edellytykset lämpövoimalan
toiminnalle
 Liikennepolttoaineiden valmistus
on tulevaisuutta - työtä Itä-Suomeen
Suomen Bioetanoli Oy
Punkaharjulle suunniteltu biomassalaitos
(Kuva: Agroetanol AB, Norrköping, Ruotsi)
Suomen Bioetanoli Oy
 Suomen Bioetanoli Oy on perustettu
biomassalaitoshanketta varten vuonna 2005
 Bioetanolia tuotetaan ensisijaisesti Suomen markkinoille
 Syntyvä valkuaisrehu korvaamaan tuontirehua
 Kilpailukykyiset laitevalmistajat ja juotavan etanolin
valmistuksesta kokemusta
Suomen Bioetanoli Oy
 Suunniteltu Biomassalaitos:
 bioetanolitehdas
 tehtaaseen integroitu puuhakkeella toimiva CHP –
lämpövoimalaitos
 Hakepohjainen voimalaitos tuottaa sähköä
CO2 – neutraalisti
 osaltaan varmistaa tuotettavan bioetanolin ekologisen ja
taloudellisen kilpailukyvyn
 täyttää vuonna 2017 tiukentuvat EU:n biopolttoainesäännökset
Suomen Bioetanoli Oy
 Oman etanolituotannon käynnistäminen
 parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta
 luo uusia työpaikkoja
 Etanolitehdas takaa merkittävän viljan kysynnän ItäSuomen maataloudelle
 edistää maaseudun alueellista elinvoimaisuutta ja vähentää viljan
viennin tarvetta
 Korvaa tuontivalkuaisrehua 102 300 tonnia/vuosi
Suomen Bioetanoli Oy
- suunnitellun laitoksen tekniset tiedot
Sijainti
Raaka-aine
Punkaharju
Itäsuomalainen ohra 250 000 t/vuosi
Tuotanto
Etanolia
Valkuaisrehua
Hiilidioksidi
Sähköä
Työllistää
Tuotantolaitoksella noin 40 henkilöä
maatiloilla 5000 työpaikkaa
kokonaisvaikutus 550 ympärivuotista
työpaikkaa
82,5 milj. litraa/vuosi
102 300 tonnia/vuosi
39 600 tonnia/vuosi
6,3 GWh/vuosi
Bioetanolilaitosta varten tehdyt selvitykset
 Teknis-taloudellinen selvitys 2004 (Pöyry Oyj)
 Esiselvityksen mukaan tehdashanke on taloudellisesti
kannattava
 Ympäristövaikutusten arviointi 2006
 YVA - lausunto ja ympäristöluvat on tarkastettu ja
hyväksytty
 Kaavoitus 2006
 Työllisyysselvitys alueelle
 Kasvihuonekaasutase (RES) positiivinen
Kasvihuonekaasutase
 Taselaskennassa kartoitettu ohraetanoliprosessin
kasvihuonekaasupäästöt viljelystä syntyvään
rankkiin saakka
 Kasvihuonekaasutase laskettu RES - direktiivin
mukaan (Direktiivi 2009/28/EY)
 Skenaariot:
 Rehuhyöty (rankista jalostetun rehun (DDGS) on laskettu
korvaavan osaltaan soijarehua)
 RES (direktiivin mukaan rankista jalostettua rehua (DDGS) ei voi
laskea mukaan korvauksena soijarehulle)
Kasvihuonekaasutase
 Täyttääkö bioenergialaitos RES – direktiivin
vaatimat päästövähennykset verrattuna fossiilisen
bensiinin päästöihin?
 35 %
 vuodesta 2017 lähtien 50 %
 vuodesta 2018 lähtien 60 %
 Kasvihuonekaasupäästöihin laskettu vähennyksinä
prosessissa syntyvät, hyötykäytettävät sivutuotteet
 hiilidioksidi teollisuuskäyttöön
 Ylimääräinen sähkö valtakunnan verkkoon
Kasvihuonekaasutase
100
90
80
70
60
% 50
40
30
20
10
0
RES
Rehuhyöty
Punkaharjun bioenergialaitoksen etanoliprosessin
kasvihuonekaasupäästövähennys prosentteina (%) fossiilisen
bensiinin päästöistä
Suomen Bioetanoli Oy
- tilanne tällä hetkellä
 Kaikki luvat ja selvitykset kunnossa
 Kielteinen rahoituspäätös syksyllä 2011
 Etelä-Savon ELY - keskus
 Puuttuvan rahoituksen kerääminen käynnissä
 Mikä tahansa raha ei käy?
Päättäjien rooli
- valtakunnallinen taso
 Päättäjien rooli; ei pitäisi suunnata tekniikoiden kehitystä
vain yhteen suuntaan
 tutkimusta ja kehitystä tulisi tukea monipuolisemmalla pohjalla
 elinkelpoiset ja toimivat vaihtoehdot jäävät elämään
 Suomessa perinteisesti suuryhtiöperusteiset rakenteet ja
prosessit
 panostetaanko hajautettuun tuotantoon oikeasti juuri lainkaan?
Päättäjien rooli
- maakunnallinen taso
”ei Aate tällaisia koskaan Suomessa tehdä”
 päättäjillä iso rooli
 tunnistavatkohan he sen itse?
 Suomessa paljon potentiaalia liikenteen biopolttoaineiden
ja bioenergian pienimuotoiseen tuotantoon
 tarvitaan tukea siihen, että tämä voisi toteutua
Vaikutukset aluekehitykseen
•Media käyttää edelleen Lappia pääkohteena
alueesta, ”jolla menee huonosti”
•Todellinen ongelma-alue Etelä-Savo
unohdetaan (Kuntalehti 8/2011)
Verot. 3 040 € /as
Mutta:
Verotulojen taso samansuuntainen:
- Etelä-Savo 2 830 €/asukas
- Lappi 3 040 €/asukas
Väestöennuste vuoteen 2040:
- Etelä-Savossa - 9,9 %
- Lapissa + 0,3 %
Verot. 2 830 € / as
Vaikutukset aluekehitykseen
 Kaivosteollisuus-buumi Lapissa
 Vastaavasti Etelä-Savon hyvä sijainti
suhteessa bioetanolin kulutukseen
(Etelä-Suomi ja Kymenlaakso)
Etelä-Savo tarvitsee taloudellisen
piristysruiskeen!