ILMOITUS ILMOITUS Esikaupungeissa tapahtuu! Muutoksen ääni Sari Granö Sarjakuva valtasi Pihlajamäen Yhteydenotto aluetyöntekijä Sari Granöön voi tehdä toiveista totta. Näin kävi herttoniemeläisille skeittareille. Lähiverkostot tärkeä osa esikaupunkielämää Merkittävä osa helsinkiläisistä asuu esikaupungeissa, joissa sijaitsevat monet tärkeät arjen ja vapaa-ajan verkostot palveluineen. Helsingin esikaupungeissa näkyy yhä enemmän myös urbaanin kaupunkielämän ainutlaatuisuus ja monipuolisuus. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii World Design Capital Helsinki 2012 -tapahtumien jalkautuminen myös esikaupunkeihin. Urbaaniin esikaupunkiin kuuluvat myös ihmisten välinen kanssakäyminen ja aktiivinen asukastoiminta. Uudet asukastoiminnan tavat ja mallit, joissa yhdistyvät alueen toimijat, asukkaat ja julkinen sektori ovat tärkeä osa koko kaupunginosan kehittämistä niin sosiaalisen arvonnousun kuin toiminnallisen ympäristönkin kannalta. On tärkeää, että esikaupunkien asukastoimintaa tuetaan niin, että syntyy uusia, pysyviä toimintamalleja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä oman kaupunginosan arvostusta. Asukastoiminta osana arjen verkostoja on tärkeää. Lähiöprojekti on perustamisestaan lähtien keskittynyt vankasti alueelliseen toimintaan ja tukenut erilaisia alueen sisältä kumpuavia ideoita ja toimintatapoja. Etenkin asukastoimintaan vaadittavien puitteiden, kuten asukastilojen, toiminnan tukeminen sekä hallintokuntien toiminnan ja tiedonvaihdon yhdistäminen alueellisesti ovat olleet keskipisteenä - ja ovat myös jatkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä on aluetyöntekijöiden tekemä arvokas, läsnä oleva työ esikaupungeissamme. Urbaaniin esikaupunkiin kuuluvat myös laadukkaat ja kaikille tasapuoliset palvelut, jotka ovat lähietäisyydellä. Apulaiskaupunginjohtajamme Laura Räty tuo haastattelussaan hyvin esille kaupungin vahvan tahtotilan ja tavoitteen palveluiden monipuolisuudesta ja siitä, kuinka laaja palveluverkko kaupungissa itse asiassa jo on. Toisaalta on nähtävissä, että esikaupunkiemme muuttuva väestörakenne ja vähenevä asukasmäärä asettavat suuret haasteet palveluiden ylläpitämiselle ja tuottamiselle. On selvää, että kaikkialla ei voi olla kaikkea, vaan asioita on priorisoitava ja keskitettävä etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, kuten monipuolisesti kehittyvässä Myllypurossa. Esikaupunkiemme monipuolisuuden vaaliminen ja verkostojen rakentaminen ovat yhteinen tavoite, jossa meillä kaikilla on oma tärkeä roolimme ja tehtävämme. 1 Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus on sijoittanut pari vuotta sitten Herttoniemeen erityisammattilaisen, joka on tärkeä linkki asukkaiden ja kaupungin välillä. Herttoniemenranta on uudehko asuinalue, jossa asuu nuoria runsaasti. Nuorten aktivoiminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon ovat työn tavoitteita. Yksi komea saavutus on jo ansiolistalla. Kesään mennessä todennäköisesti valmistuu Tuorinniemeen uudistettu skeittipuisto. ”Paikalliset skeittarit ottivat nuorisotoimeen yhteyttä ja toivoivat skeittipaikan laajennusta. Monien selvittelyjen jälkeen alueelta löytyi skeittipuisto, jota oli mahdollista kehittää. Lukuisat yhteydenotot virastoihin poikivat lopulta sen, että Lähiörahastosta saatiin hankkeelle rahoitus. Alussa mukana olleiden lisäksi haluamme suunnitteluun vielä lisää nuoria, myös tyttöjä”, selostaa hanketta hallinnossa luotsannut Granö. Hän kokoaa työparinsa kanssa nuoria työpajoihin, joissa pienryhmissä suunnitellaan millainen uudesta skeittipaikasta halutaan. ”Nuoret pääsevät harjoittelemaan neuvottelutaitoja oikeassa hankkeessa.” TIINA NUTO Yhdessä vaikuttamista Herttoniemenrannan ja Herttoniemen nuoria toivotaan ideoimaan Tuorinniemen skeittipaikan uudistamista. Paikalla aikataulua miettimässä Sari Granö, suunnittelija Janne Saario (keskellä) ja Pentti Peurasuo rakennusvirastosta. Jos haluat muutosta, niin… Syksyn aikana aluetyöntekijä on ollut kokoamassa KANSAvaikuttajaryhmää kaakkoishelsinkiläisille nuorille. Rehtorien kanssa on sovittu, että kokoontumisiin voi käyttää myös kouluaikaa. Lisäksi tapaamisia on tarpeen mukaan vapaa-ajalla, Kettutien nuorisotalolla keskiviikkoisin noin kerran kuukaudessa. Seuraava on 14.12. ”Jos nuori on tyytymätön johonkin asiaan tai haluaa muutosta, minuun voi ottaa yhteyttä suoraan”, Sari Granö kertoo. Myös aikuiset voivat ottaa yhteyttä, mikäli ovat huolissaan Uusi sosiaali- ja terveystoimenjohtaja: Yhtä hyvät palvelut kaikille TIINA NUTO Yhteistyöterveisin Tero Santaoja Lähiöprojektin päällikkö Sibelius-Akatemia konsertoi kauppakeskuksissa Laura Räty kannattaa lämpimästi kaupunginosien keskuspaikkojen, ostareiden kehittämistä. Kuva Kaupungintalon näyttelystä. Kannelmäen Prismassa 8.12. klo 18.00 Helsinki Brass Quartet Itäkeskuksen kauppakeskuksessa 9.12. klo 18.00 Oosm-kvartetti Kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava uusi apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty on sitä mieltä, että julkisten palvelujen sijainti vaikuttaa asuinalueiden eriarvoistumiseen. Hänestä julkiset palvelut myös määrittävät kaupunginosan identiteettiä. “Siksi emme voi päättää palvelujen sijaintia pelkän kartan ja välimatkan perusteella. On otettava huomioon ainakin alueen erityistarpeet, ominaisuudet, historia, väestö ja tulotaso”, sanoo muun muassa terveysasemista ja päiväkodeista Helsingissä vastaava johtaja. Syksyllä työn aloittanut Räty on erittäin tyytyväinen, että koko itäistä Helsinkiä palveleva upea terveysasema valmistuu juuri Myllypuroon. ”Alueella on ollut tietynlainen leima, johon uusi terveysasema varmasti vaikuttaa. ” Helsingissä on mahdollista saada paljon kunnallisia palveluja, joita ei muualla ole. Se via heidän tavoittamisekseen on käytettävä. Joissakin kulttuureissa yhteys nuoriin onnistuu parhaiten vanhempien kautta. ” Emme voi päättää palvelujen sijaintia pelkän kartan ja välimatkan perusteella.” on Rädyn mielestä hyvä asia. “Helsingin palvelujen vahvuus on monipuolisuus, mutta se on joskus myös heikkous, esimerkiksi kun resurssit eivät riitä”, entinen Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja sanoo. Iso haaste on palveluverkon laajuus: 300 päiväkotia ja 26 terveysasemaa yhden kunnan alueella. Terveysasemissa voisi Rädyn mukaan olla vähentämisen varaa, sillä asemalta löytyvien palvelun määrä ja laatu ovat tärkeämpiä kuin se, miten lähellä paikka sijaitsee kotia. Päiväkodit eivät sitä vastoin voi olla kaukana kodista, koska nii- hin kuljetaan joka arkipäivä. Millaisia keinoja kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolla on varmistaa yhtä hyvät palvelut kaikille asuinalueille? “Voimme olla alueilla fyysisesti läsnä. Niin että kaupungin ammattilainen on asukkaiden tavoitettavissa ja antaa kaupungille kasvot. Toinen keinomme on tukea viriämässä olevaa asukasaktiivisuutta. Me emme voi sitä synnyttää, mutta voimme antaa puitteet sille.” Seura- ja yhdistystoiminta kaupunginosissa on Rädyn mielestä tärkeää, sillä se ehkäisee syrjäytymistä sekä tarjoaa lasten ja nuorten vapaa-aikaan vaihtoehtoja. “Toivottavasti kaupunki tukee tulevaisuudessa enemmän kansalaisjärjestöjä. Teemme jo nyt paljon yhteistyötä heidän kanssaan palvelujen tuottamisessa.” 3 vaikkapa jostakin lähiympäristönsä nuoriin liittyvästä ilmiöstä. ”Ohjaan asioita eteenpäin, tarvittaessa aina poliisille asti, mutta usein keskustelu nuorten kanssa riittää”, rohkaisee Granö. Hän muistuttaa, että nuorisotaloilla käy vain murto-osa alueen nuorista, joten muitakin kana- Uusi Kulttuuriklubi on kokoontunut kuukauden viimeisenä torstaina Suomen Somaliliiton kerhotilassa Susitiellä. Idea monikulttuurisuudesta kiinnostuneille tarkoitetun klubin perustamisesta lähti asukkaista. Siinä on mukana suuri joukko innostuneita järjestöjen edustajia, asukkaita ja kaupungin työntekijöitä. Aluetyöntekijä oli käynnistämässä parisen vuotta sitten Haloo Herttoniemi –ryhmää. Ryhmässä on nuorten päihteiden käytöstä huolestuneita eri-ikäisiä asukkaita ja kaupungin eri virastojen työntekijöitä. Viime keväänä he päätyivät tenttaamaan päättäjiä ja kansanedustajaehdokkaita järjestämässään paneelissa. Ota yhteyttä: puh. 040 334 5117 [email protected] Facebook: Sari Herttoniemi Granö 2 Asukastoiminnasta huvia ja hyötyä ”Minulta voi kysyä osallistumismahdollisuuksista tai voi piipahtaa esimerkiksi Malminkartanon Kumppanuustalo Horisontissa, Pohjois-Haagan Hopealassa tai Kyläpajalla Pikku Huopalahdessa. Osallistumismahdollisuuksista ja yhdistysten sekä kaupungin tarjoamista ryhmistä saa sieltä tietoa.” Näin rohkaisee Annamari Aalto, kaupungin yhdyskuntatyöntekijä Länsi-Helsingissä. Hän on huolissaan niiden asukkaiden hyvinvoinnista, jotka asuvat yksin eivätkä ehkä kuulu mihinkään työyhteisöön, eikä heillä ole tuttavia eikä sukulaisia. ”Hiljaistenkin kaupunkilaisten äänet tulee saada kuuluville”, sanoo sosiaaliviraston asiantuntijana asukkaiden, kolmannen sektorin ja kaupungin välillä työskentelevä Aalto. Hän kannustaa yksinäisiä aikuisia ja kaikkia muitakin tukea, seuraa tai toimintaa kaipaavia osallistumaan erilaisiin vertaisryhmiin. Kiinnostuneet voivat myös kouluttautua vertaistukiryhmien ohjaajaksi. Joulun jälkeen on alkamassa Aallon ja vapaaehtoistyön koordinaattorin Saara Jäämiehen vetämä uusi koulutusryhmä. Siihen voivat hakea järjestöjen vapaaehtoistyötä tekevät tai muut kiinnostuneet. ”Otan myös mielelläni vastaan uutta tietoa vertaisryhmistä. Välitän tietoa eteenpäin ja voin siten auttaa uusien ryhmäläisten löytämisessä.” Annamari Aallon asiakkaita ovat kaikki alueella asuvat noin 100 000 asukasta Pikku Huopalahdesta Malminkartanoon. Työkenttä on niin laaja, että johonkin on keskityttävä ja tällä hetkellä se on ryhmätoiminnan tukemisen lisäksi erilaisten verkostojen luominen sekä niihin osallistuminen. ”Kaupunkilaiset identifioituvat omaan asuinalueeseensa, mutta minä voin tämän lisäksi edistää yhteistyön syntymistä ohi kaupunginosarajojen. Kudon verkkoa ja liitän osia yhteen.” ”Tarina voi tapahtua vaikka Teneriffalla, mutta aihe on Pihlajamäki”, ohjeistaa sarjakuvapiirtäjä Joonas Lehtimäki Helsingin Uuden Yhteiskoulun yläastelaisia. On meneillään kolmas kerta 8-luokkalaisten sarjakuvatyöpajasta. Pihlisläiset lapsista eläkeläisiin ovat syksyn aikana heittäytyneet sarjakuva-artisteiksi. Lukuisilla kursseilla on kerrottu ja piirretty paikallistarinoita. Joulukuussa muutkin pihlajamäkeläiset voivat tutustua töihin, kun sarjakuvat ovat näytteillä ostoskeskuksessa. Eri-ikäisten tekijöiden teoksia yhdistää Pihlajamäen historia ja nykypäivä. Lehtimäki muistuttaa oppilaita ennen käsikirjoituksen tekoa, että tarina on sarjakuvassa yhtä tärkeä kuin piirustustaito. Ainakaan yläasteen kuvataideryhmässä ei tarinoista ole pulaa. Aliisa Grönqvistin käsikirjoituksessa on joulu ja kaksi henkilö näkee taivaalla jotakin. He kiipeävät Pihlajamäen korkeimpien torni-talojen katolle – ja lumisade alkaa. Mila Kososen tarina Maltalla lomailevasta pihlajamäkeläisestä vaihtuu kuvien luonnosteluvaiheessa astetta raadollisemmaksi. Nyt ensimmäinen ruutu näyttää maapallon, seuraava Pihlajamäen, sitä seuraava paikallisen ostoskeskuksen ja viimeinen ruutu zoomaa ”spugeihin”. Pihlajamäen sarjakuvaprojektin suunnittelu yhdisti erittäin Uusi vaihe kaupungin sosiaalitoimessa Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtaja on vaihtunut ja muutoksia on tulossa. Mitä Aalto toivoisi uudelta ajalta? ”Kanava asukkaiden äänille on tärkeää. Kysymys on, miten kanava on auki ylös päättäjille saakka”, miettii Annamari Aalto. Yksi esimerkki vaikutuskanavan luomisesta on Läntiselle sosiaaliasemalle perustettu asiakkaiden raati. Asiakaspalveluraati arvioi miten palvelut pelaavat. Aalto on ollut perustamassa ja vetämässä ensimmäistä raatia. Syksyllä aloittanut raati on loppuvuodesta lähdössä eduskuntavieraillulle. 4 Arkkitehdit ja suunnittelijat ympäri Eurooppaa on kutsuttu ideoimaan Malmin aseman elävöittämistä. Juuri käynnistyneen kansainvälisen suunnittelukilpailun tavoite on luoda asemalla liikkuvien piristykseksi visuaalisesti ja toiminnallisesti parempaa ympäristöä. Kohteena on yksi Helsingin suurimmista joukkoliikenteen keskuksista. Malmi on myös merkittävä työpaikka-alue, jonne saavutaan töihin ympäri pääkaupunkiseutua. Cembrit Oy järjestää kilpailun yhteistyössä Helsingin kaupungin lähiöprojektin ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Yritys valmistaa kuitusementtisiä laajasti asiantuntijoita kaupungin eri virastoista: opetusvirastosta, kulttuurikeskuksesta, kirjastosta, kaupunginmuseosta, nuorisoasiankeskuksesta, taidemuseosta ja työväenopistosta. Kokoajana ja rahoittajana toimi kaupungin lähiöprojekti. Opetuksen toteuttaa sarjakuvaseura, josta kaikki opettajat tulevat. Pilottihankkeessa on tavoitteena tallentaa alueen historiaa, sitouttaa alueen asukkaita lapsista vanhuksiin omaan alueeseensa ja vahvistaa paikallisidentiteettiä. tasolevyjä, joita on kilpailutöissä käytettävä luovasti ja ympäristöä rikastuttavasti. ”Toivon, että kilpailun myötä kaupunkilaiset kiinnittäisivät enemmän huomiota jokapäiväiseen ympäristöömme. Yhteisiin paikkoihin tulee voida vaikuttaa rakentavilla ideoilla rikkomisen sijasta. Odotamme kilpailulta oloihimme soveltuvia tuoreita ja elähdyttäviä ratkaisuja arkisiin tilanteisiin. Voittajalta edellytetään myös hallittua kokonaisideaa, jolla vahvistetaan Malmin omaa positiivista identiteettiä.” sanoo arkkitehti Elias Rainio kaupunkisuunnitteluvirastosta. Kilpailun tuloksia ja parhaista töistä valmistettuja prototyyppejä esitellään keväällä näyttelyssä Helsingissä. Sen jälkeen kilpailutyöt lähtevät kiertämään 1. Ikä Toiveena on soveltaa hankkeen tuloksia muuallakin. Sarjakuva valittiin tarinoiden ilmaisukeinoksi, koska Suomalainen sarjakuva täyttää tänä vuonna 100 ja Suomen sarjakuvaseura 40 vuotta. Lähiöasemalla ja koulussa järjestettyjen työpajojen sarjakuvat ovat ostoskeskuksen lisäksi esillä Helsingin kaupunginmu- 3. Luetko Helsingin Uutisia? Joskus En ole Olen nähnyt joskus En muista En kiinnittänyt huomiota 5. Löysitkö tästä aukeamasta hyödyllistä tietoa näistä kaupunginosista? Kyllä Jonkin verran 6. Mistä aiheista toivoisit lisää juttuja? [email protected] puh. (09) 310 41249 [email protected] puh. (09) 310 46940 Eurooppaa. Bullhorniksi nimetty kilpailu on osa World Design Capital Helsinki 2012 –ohjelmaa. Tammikuussa päättyvän kilpailun laajempi tavoite on löytää elinympäristöjä parantavia ratkaisuja asemanseuduille. Ne kun ovat usein luotaantyöntäviä paikkoja, joissa kaupunkilaiset kuitenkin viettävät yhä enemmän aikaa. Malmi on valittu kilpailutöiden kohteeksi, mutta sinne mietittyjä ratkaisuja on tarkoitus soveltaa muuallakin Euroopassa. Kilpailun kolme parasta työtä palkitaan yhteensä yli 20 000 euron rahapalkinnoilla. Kilpailun käytännön toteutuksessa ovat mukana Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja Teollisuustaiteen liitto Ornamo sekä Pentagon Design. Kilpailusivut: www.cembrit. com/ bullhorn En Joulukuussa Sibelius-Akatemian muusikot esiintyvät kaupunkilaisille kahdessa kauppakeskuksessa. Ensimmäinen musiikillinen hiljentyminen on Kannelmäen Prismassa 8.12. klo 18. Silloin esiintyvät Helsinki Brass Quartetin lahjakkaat vaskisoittajat. Joulukuun 9. päivä klo 18 Itäkeskuksen kauppakeskuksessa esiintyy ulkomaita myöten energisistä esiintymisistä tunnettu Oosmkvartetti. Kuulijoille ilmaiset konsertit tarjoaa yhteistyöhanke, jossa mukana ovat Helsingin kulttuurikeskus, Sibelius-Akatemia, Lähiprojekti ja kauppakeskusyrittäjät. Kiinnostava tai hyödyllinen Ei kiinnosta Oosm-kvartetti: Anthony Marini (vas.), Jaakko Laivuori, Jenny Metsälä ja Eeva Vaahtoranta. 7 Tiesitkö tätä metallimusiikista? Työväenopisto järjestää kolme luentoa metallimusiikista Kanneltalon auditoriossa. Luennoitsija on Reima Kellokoski, joka on tunnettu muun muassa Impaled Nazarene –yhtyeen rumpalina. Ensimmäisen, 30.11. pidettävän luennon aiheena on muun muassa Delta-blues ja Robert Johnson. Joulukuun 7.päivä puhutaan suomalaisen metallimusiikin historiasta. Viimeinen luento on 14.12. Ilmaiset luennot ovat kello 19 – 20.30. Työväenopisto tekee yhteistyötä nuorisohanke Operaatio Pulssin kanssa, joka järjestää ilmaisia kursseja ja toimintaa LänsiHelsingissä asuville 12 – 18 -vuotiaille nuorille. Lisätietoa: www.operaatiopulssi.net ja www.hel.fi/tyovaenopisto Menovinkit 6 10.12. klo 11 – 14 Joulutapahtuma Mellarissa, myyjäiset, tanssiesitys, Työväenopiston kuoro, Hyde Park. Os. Korvatunturintie 2 14.12. klo 17 – 19 Joulutapahtuma Pihlajamäen ostarilla ja nuorisotalolla, sarjakuva-näyttelyn avajaiset 31.12. klo 20 – 21 Tulikansa esittää tulisirkuksen elävän musiikin säestyksellä. Koko perheelle. Pihlajamäen ostarin pääty. Malmi on Itäkeskuksen lisäksi toinen joukkoliikenteen aluekeskus Helsingissä. Vastaamalla kyselyyn voit osallistua elokuvalippujen arvontaan. Jätä arvontaa varten yhteystietosi. Voittaja saa 4 elokuvalippua. Seuraavat neljä saavat 2 lippua kukin. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Klassinen musiikkituokio kauppakeskuksessa 8 7. Mitä mieltä olet aukeaman artikkeleista? Usein Helsinki Brass Quartet: Tommi Hyytinen (vas.), Miika Jämsä, Janne Ovaskainen ja Sami Hannula. Janika Vuoriston (oik) sarjakuvassa kaksi koiraveljestä etsii Pihlajamäestä pihlajaa. Vieressä Milla Laine. Voit vastata verkossa www.lahioprojekti.hel.fi tai postittaa vastaukset: Lähiöprojekti/Kehittämisosasto, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki 2. Missä kaupunginosassa asut? Toimitus: Tiina Nuto/Lähiöprojekti, p. 040 334 9093, www.lahioprojekti.hel.fi ILMOITUS 5 TIINA NUTO Kuvakäsikirjoitusta työstämässä Bilge Sen (oik) ja Venla Kytömäki. 4. Oletko nähnyt aikaisemmin Lähiöprojektin teemasivua? Kumppanuustalo Horisontti, Malminkartano, Vellikellontie 4 Kyläpaja, Pikku Huopalahti, Kytösuonpolku 3 Asukastila Hopeala, Pohjois-Haaga, Hopeatie 6 Kaupungin ja sen tukemien yhdistysten asukastilat: http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/ asukastoiminta/asukastilat seon Pihlajamäki-näyttelyssä. Se järjestetään ensi vuonna ja hanke kuuluu World Design Capital Helsinki 2012 –ohjelmaan. Loppuvuodesta on lisäksi tarkoitus julkaista kaikkiin alueen koteihin jaettava lehti, jossa esitellään asukkaiden tekemiä sarjakuvia. ”Olemme ennenkin tehneet sarjakuvaa, mutta nyt on ollut aikaa syventyä ja harjoitella. Tämä on myös oiva tapa vahvistaa yhteisöllisyyttä”, iloitsee kuvataideopettaja Kati Riikonen. 14.12. Sarjakuva-näyttelyn avajaiset ostarilla 15.5.–26.8.2012 Pihlajamäki – Asukkaita ja arkkitehtuuria: Kaupunginmuseo Vastaa ja voita elokuvalippuja! En Asukastiloja Länsi-Helsingissä Tapahtumia Kansainvälinen kilpailu luo elämyksiä Malmin asemalle WORLD DESIGN CAPITAL HELSINKI 2012 Annamari Aalto Hopealan asukashuoneessa. TIINA NUTO VELI-PEKKA NISKA SIMO KARISALO Esikaupungeissa tapahtuu! En kiinnittänyt huomiota 8. Vaikuttiko teema-aukeama mielikuvaasi Helsingin kaupunginosista Ei juuri, mielikuvani on positiivinen jo ennestään Ei juuri, mielikuvani on negatiivinen jo ennestään Muutti mielikuvaani positiivisemmaksi Muutti mielikuvaani negatiivisemmaksi 9. Millaisen kuvan teema-aukeama antaa Helsingin kaupunginosista? 10. Sana on vapaa: Yhteystiedot: Designkadun suunnittelu etenee WORLD DESIGN CAPITAL HELSINKI 2012 Herttoniemen yritysaluetta halkovan pääväylän jatkosuunnittelu on käynnistynyt. Helsingin kaupunki tekee yleissuunnitelman Laivalahdenkatu-Mekaanikonkadun ja siihen liittyvän Asentajanpuiston kehittämiseksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto työstää suunnitelman yhteistyössä arkkitehtitoimisto Sopanen-Svärd Oy:n kanssa, joka valittiin Designkatu-ideakilpailun voittajaksi. Paljon kiinnostusta herättäneeseen kilpailuun osallistui yli 40 kolmehenkistä työryhmää. Helsingin kaupungin lähiöprojektin rahoittamassa kilpailussa etsittiin uutta ilmettä ja sujuvampaa liikkumista merkittävän yritysalueen pääkadulle. ”Pyrimme jatkamaan alkanutta yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa ja kuulostelemme heidän toiveitaan”, kertoo arkkitehti Mikko Näveri kaupunkisuunnitteluvirastosta. Tavoitteena on saada yleissuunnitelma valmiiksi niin, että se olisi lautakunnan hyväksyttävänä elokuussa 2012. Kun suunnitelma on hyväksytty, tehdään päätökset siitä miten rakentaminen rahoitetaan. ”Kaupungin kassasta ei voi rahoittaa koko Designkadun parannusta. Sen vuoksi yrittäjien kanssa selvitetään yhteistyömahdollisuuksia niin ideoiden kuin rahoituksen osalta”, Näveri sanoo. Herttoniemen Designkatu on yksi World Design Capital Helsinki 2012 –hankkeista. Yhtenä tavoitteena on ollut ulottaa designpääkaupunkivuoden henki keskustan ulkopuolelle. Designkatu-kilpailu on osa MetroHelsinki-hanketta, jossa Helsingin kaupunki yhteistyössä alueen yritysten kanssa tekee tunnetuksi itäisen metroradan varressa olevia yritysalueita ja keskuksia. Herttoniemen Designkatukilpailun arvostelupöytäkirja on julkaistu ja luettavissa www.metrohelsinki.hel.fi 9 Toimitus: Tiina Nuto/Lähiöprojekti, p. 040 334 9093, www.lahioprojekti.hel.fi ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS
© Copyright 2024