1. No category

Numero 2/2011 Joulukuu
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 1 ]
La nsikontu_2_11.indd 1
13.12.2011 09:58:45
Tilaa maksuttomat oppaat hissin sujuvaan
peruskorjaukseen ja hissittömään asuintaloon
Opas hissin sujuvaan peruskorjaukseen ja
Opas hissittömään asuintaloon ovat
taloyhtiöiden työkaluja, jotka kertovat
havainnollisesti hissien peruskorjaustarpeesta
ja -mahdollisuuksista sekä hissin asentamisesta
hissittömään asuintaloon.
KO NE
ään
issittöm
Opas h
on
asuintalo
KO NE
TK AIS
EN RA
INT
UT ASU
ALO IHI
N
EN RA
TK AIS
UT ASU
INT ALO
Jos hissihanke on taloyhtiössäsi ajankohtainen,
oppaiden avulla saat aiheesta lisää tietoa ja
tutustut muiden taloyhtiöiden kokemuksiin.
Myös myyntipäällikkömme ovat mielellään
apunasi.
Opas h
issin suju
va
perusko
rjauksee an
n
IHI N
Tilaa omasi osoitteesta www.kone.ƌ/opas.
6.55
8.6.2011
5967_Asuin
talo-esite
1
5488_Opas
oon
än_asuintal
_Hissittömä
1
4.10.2011
7.46
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 2 ]
La nsikontu_2_11.indd 2
13.12.2011 09:58:50
• Pääkirjoitus • Harri Järvenpää • Toimitusjohtaja
Kustannukset
NOUSUSSA
sumisen kustannukset ovat edelleen
nousussa. Lämmön, veden, sähkön
ja muidenkin hoitokulujen kovaan
kasvuun on tulossa jatkoa vuodelle
2012.
Kiinteistöliiton tekemän vuosittaisen indeksitalo-vertailun mukaan
kiinteistöverot ja ns. kunnalliset
maksut vievät vertailukaupungeissa
keskimäärin 2,22 euroa neliöltä kuukaudessa eli
miltei 50 prosenttia hoitokuluista ja 60 prosenttia
hoitovastikkeesta. Kiinteistöveroihin ja maksuihin
meni vertailukaupungeissa keskimäärin yhdeksän
prosenttia viimevuotista enemmän. Viime syksystä
eniten ovat suhteellisesti nousseet kiinteistösähkö
(16,7 %), tontin kiinteistövero (12,2 %) ja kaukolämpö (11,2 %). Energiakustannusten nousu
johtuu pääosin vuoden alusta voimaantulleesta
energiaverouudistuksesta.
Vuodesta 2001 alkaen tehty indeksitalovertailu osoittaa, että asumisen kustannukset
ovat nousseet kolminkertaisesti inflaatioon
verrattuna. Kiinteistöverot ja maksut ovat
nousseet kymmenessä vuodessa yli 60
prosenttia, kun inflaatio samana aikana
on ollut alle 20 prosenttia.
A
Myös työvoimavaltaisen kiinteistöhuollon ja siivouksen palkat nousevat
1.1.2012 ns. raamiratkaisun 2,4 %:n
sekä kertakorvausten lisäksi alan
ansiokehitysohjelman johdosta 2,5 %
taulukkopalkkoihin liittyvänä korotuksena. Myös tietyt tekstimuutokset
aiheuttavat välillisiä lisäkustannuksia. Seuraavat palkankorotukset
tulevat voimaan 1.1.2013, jolloin
vastaavat prosentit ovat 1,9 % ja 3,5
%. Toimihenkilöiden osalta palkankorotukset tulevat ns. raamiratkaisun mukaisina 1.4.2012.
Alan kustannuksista jopa 80
prosenttia on suoraa palkkoihin liittyviä kustannuksia, joten
palkkaratkaisu nostaa kiinteistöpalvelualan kustannuksia merkittävästi. Myös polttoaineiden
ja muiden tarveaineiden hinnat
ovat nousseet ja nousevat edelleen
vuoden vaihteessa.
Isännöitsijöiden työmäärä on kasvanut merkittävästi uuden asunto-osakeyhtiölain voimaan tulon
jälkeen. Isännöintiliiton teettämän barometrin
mukaan isännöitsijöiden työmäärä on kasvanut
noin 7 % mm. remontti-ilmoituksien ja korjaustarveselvityksien vuoksi.
Toisaalta taloyhtiöiden kannalta laki on tuonut
hyvää: taloyhtiöissä on ollut tarpeen suunnitella
tulevia korjauksia suunnitelmallisesti. Samoin
osakkeiden osto- ja myyntitilanteissa taloyhtiöiden
tekninen tilanne tulee entistä selvemmin esille.
Taloissa, joissa korjausvelka on hallinnassa, osakkeiden myynti on helpompaa ja samalla nykyiset
osakkaat tietävät paremmin taloyhtiönsä korjaustarvetilanteen.
Lännen Kiinteistöpalvelu Oy aloitti toimintansa
17.10.2011 uusissa toimitiloissa Kokkolankatu
4:ssä. Viralliset avajaiset pidettiin 4.11.2011 lännenmiehen tunnelmissa.
Tiloihin on nyt saatu keskitettyä Korjauspalvelun
henkilöstöä lukuun ottamatta niin huollon, siivouksen kuin isännöinninkin henkilöstö. Jatkossa myös
Korjauspalvelu sekä piha- ja puutarhapuoli pyritään
sijoittamaan Hatanpäältä samoihin tiloihin.
Entiset laboratoriotilat korjattiin toimistotiloiksi
ja piha-alueita muutettiin kesän ja syksyn aikana.
Huollon varikkohalli oli lähes käyttövalmis ilman
suurempia muutos- tai korjaustöitä vastaanottamaan Lännen Kiinteistöpalvelu Oy:n koneet ja laitteet. Varikolla on mahdollista paremmin korjata ja
huoltaa konekantaa sekä säilyttää niitä suojatuissa
tiloissa. Uudet tilat mahdollistavat viihtyisämmät
ja miellyttävämmät työolosuhteet, kun kaikille on
pystytty osoittamaan omat rauhalliset työpisteet.
Lännen Kiinteistöpalvelu Oy:n liiketoiminta on
kehittynyt vuoden 2011 aikana positiivisesti. Uusia
asiakkaita on tullut mukavasti ympäri Tamperetta
ja ympäristökunnista ja palveluja on saatu edelleen
kehitettyä sekä monipuolistettua toiminnallisesti ja
laadullisesti. Myös erikoisosaamista on saatu taloon
mm. kahden putkiasentajan palkkaamisen myötä.
Edellytykset kiinteistöpalvelualan palvelujen tekemiselle ja edelleen kehittämiselle ovat nyt siis hyvät.
Toivotan kaikille nykyisille ja tuleville asiakkaillemme erittäin rauhallista joulua ja miellyttävää
uutta vuotta.
LÄNSIKONTU 2/2011 • JULKAISIJAT: Lännen Kiinteistöpalvelu Oy, Tampereen Vuokratalosäätiö, Tampereen Vuokra-asunnot Oy,
Setlementti Naapuri ry, Alvari, Harjun seurakunta, Tesoma-seura ry • TAITTO JA TOIMITUS: Plenty´s Oy • PAINOPAIKKA: Hämeen
Kirjapaino Oy • TIEDUSTELUT puh. 03–3142 3400.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 3 ]
La nsikontu_2_11.indd 3
13.12.2011 09:58:51
Kokoustilat ahkeraan käyttöön
Lännen Kiinteistöpalvelu
muutti Kokkolankadulle
Lännen Kiinteistöpalvelu Oy ja Lännen Isännöintipalvelu Oy muuttivat
Ristimäenkadulta
uusiin tiloihin
Kokkolankatu
4:ään. Vesi- ja ympäristöpiiriltä vapautuneet tilat on
remontoitu uuteen
käyttötarkoitukseen ja muun muassa aiempaa tilavammat kokoustilat ovat jatkossa
varmasti kovassa
käytössä.
U
usiin tiloihin saatiin
siirrettyä mm. Virontörmänkadulla olleen
Lännen Siivouspalvelu Oy:n toimitilat sekä Verstastien varikon
henkilökunta. Koneiden huolto
ja säilytys helpottuvat, kun uutta verstastilaa saadaan reilusti
käyttöön.
– Uudet tilat mahdollistavat
aiempaa paremman asiakaspal-
velun. Henkilökunnalle on omat,
rauhallisemmat työtilat ja toimintojen yhdistäminen samaan
pisteeseen lisää myös yhteenkuuluvuutta, toimitusjohtaja Harri
Järvenpää sanoo.
Kokkolankadun tilat olivat
ennen laboratoriokäytössä, joten kesän aikana niihin tehtiin
melkoinen remontti. Lännen
Kiinteistöpalvelun omistukseen
siirtyivät Senaatti-kiinteistöjen
tarjouskilpailun jälkeen kaikki
tontilla olevat rakennukset.
Samassa pihapiirissä toimivat
Lähipoliisi, kaupungin kotihoito
ja Hämeen Pelastusliitto ovat
nyt Lännen Kiinteistöpalvelun
vuokralaisia.
Uusissa avarissa tiloissa asiakkaita palvellaan arkisin kello
8–16, torstaisin kello 8–17.
Koulutusilta
uusissa tiloissa
L
ännen Kiinteistöpalvelu
järjesti marraskuun lopussa koulutusillan asunto-osakeyhtiöiden hallitusten
puheenjohtajille uusissa Kokkolankadun toimitiloissaan.
Paikalla oli lähes sata hallitusten puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajaa. Tilaisuudessa
käsiteltiin ajankohtaisia asioita,
kuten hallituksen tehtäviä, toimintaa ja vastuita sekä asuntoosakeyhtiöiden hoitokulujen
kehitystä. Puheenjohtajat saivat
myös tietoa uudesta pelastuslaista ja turvallisuuspäälliköiden
koulutuksesta.
Asianajaja Pekka
Suojanen piti katsauksen hallituksen
tehtävistä, toiminnasta ja vastuista.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 4 ]
La nsikontu_2_11.indd 4
13.12.2011 09:58:51
u
e
Marraskuun alussa Lännen Kiinteistöpalvelu Oy:n
uusissa tiloissa
järjestettiin rennot avajaiset Villin
lännen tunnelmissa. Kutsua noudatti
yli parisataa yhtiön yhteistyökumppania ja asiakasta.
T
iloihin oli rakennettu teeman hengessä niin lännen
saluunaa kuin rodeokin.
Metallihärän satulassa rohkeimmat pääsivät koettamaan, miltä
rodeoratsastajista tuntuu härän
pistäessä parastaan.
Leikkimielisen kilpailun muina
rasteina olivat mm. lassonheitto
ja jousiammunta.
Niin isäntäväki kuin valtaosa
vieraistakin oli vetänyt jalkaansa
buutsit ja päähänsä stetsonin.
Isäntien myöntymyksellä juhlat
jatkuivatkin paljon pidempään,
mitä kutsuun oli alun perin
merkitty. Se kertonee, että vieraat
viihtyivät hyvän ruuan, juoman,
musiikin ja seuran parissa.
Sheriffinä paikalla hääri talon
isäntä Harri Järvenpää. Tällä
kertaa sheriffillä ei kuitenkaan
ollut tarvetta saatella yhtään
cowboyta selliin jäähtymään,
vaikka sellainenkin paikalle oli
rekvisiitaksi rakennettu.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 5 ]
La nsikontu_2_11.indd 5
13.12.2011 09:58:54
Ensimmäiset asukkaat muuttivat
Kotipirtti ry:n omistamaan Kotipirtin palvelutaloon Tesomalle marraskuun alussa 2001 eli kymmenen
vuotta sitten.
Tesomalla sijaitseva
Kotipirtin palvelutalo täytti 10 vuotta
Vanhuus
on elämän
rikkautta
Leila Strömberg-Koli
Kaija Kallinen
K
Rauhallista
joulunaikaa
sekä onnea ja menestystä
uudelle vuodelle 2012
otipirtti tarjoaa monenlaisia koteja, turvaa
ja palveluja. Jokaista
palvellaan hänen tarpeittensa
mukaan. Kotipirtistä löytyy mm.
palvelu-, tehostetun- ja lyhytaikaisen asumisen paikkoja sekä
ryhmäkoti muistisairaille. Lisäksi
palvelutalossa on monipuolista
päiväkeskustoimintaa ja kotihoivapalvelua. Palvelutalo toimii
alueen voimavarakeskuksena
järjestäen erilaista toimintaa ja
tapahtumia omille asukkailleen
ja ympäristössä asuville ikään ja
toimintakykyyn katsomatta.
Lämminhenkistä ja kotoista
10-vuotisjuhlaa vietettiin iloisissa merkeissä sunnuntaina
30.10. Juhla alkoi vastaanotolla,
jonka jälkeen kuultiin Kotipirtin
historiaa toiminnanjohtaja Kaija
Kallisen kertomana. Asukkaiden
puheenvuoron piti 10 vuotta
Kotipirtissä asunut Tuovi Karjalainen.
Ohjelmassa oli myös lauluja soittoesityksiä sekä Harjun
seurakunnan tervehdys, jonka
esitti pastori Teuvo Suurnäkki.
Juhlan ehdoton huipennus oli
kuitenkin asukkaiden ja henkilökunnan esittämä yllätysnumero
”rytmiryhmä”, jota he olivat
harjoitelleet jo parin kuukauden
ajan ennen juhlia.
Lisäksi Kotipirttiläisiä ilahdutti
Suomen Tasavallan Presidentin
Tarja Halosen lähettämä kukkatervehdys.
Ohjelman jälkeen oli tarjolla
juhlakahvit sekä mahdollisuus
tutustua Kotipirtin 10-vuotistaulunäyttelyyn sekä asukkaiden ja
asiakkaiden kädentaidontöihin.
Tesoma, Ristimäenkatu 2, p. (03) 3142 0200
Ylöjärvi, Mikkolantie 11, p. (03) 347 4400
www.saastopankki.fi/erajarvensp
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 6 ]
La nsikontu_2_11.indd 6
13.12.2011 09:59:02
Lehden kehitystyö käynnistyi vaiheittain
Länsikontu saa uutta ilmettä
Länsikontu-lehden
valmistus on siirtynyt ammattilaisten käsiin. Tamperelainen viestintätoimisto Plenty´s
Oy vastaa jatkossa
lehden sisällöstä ja
ulkoasusta.
L
änsikontua on tähän asti
tehty ansiokkaasti pääosin talkoovoimin. Lehti
on kahdesti vuodessa tuonut
länsitamperelaisiin koteihin
asiaa elämisestä, asumisesta,
yrittämisestä, harrastamisesta,
tapahtumista, hyvinvoinnista ja
aluekehittämisestä.
– Lehti perustettiin vuonna
2001 nimenomaan aluekehityshankkeen tiedotuskanavaksi.,
kertoo Lännen Kiinteistöpalvelu
Oy:n toimitusjohtaja Harri Järvenpää.
Lehden tekoon osallistuvia yhteisöjä Lännen Kiinteistöpalvelu
Oy:n lisäksi ovat vahvat alueen
toimijat Tampereen Vuokratalosäätiö, Tampereen Vuokraasunnot Oy, Tesoman Naapuri,
Harjun seurakunta, Alvari ja
Tesoma-seura ry.
– Yhteistyö näiden tahojen
kanssa jatkuu edelleen. Keskitymme kaikki kuitenkin omiin
päätoimintoihimme ja annamme lehdenteon ammattilaisten
käsiin, Järvenpää sanoo.
Länsikontu jaetaan jatkossakin
Länsi-Tampereen kaupunginosissa joka talouteen ja alueellisella aineistolla on vahva rooli
lehden sisällössä.
– Lännen Kiinteistöpalvelun
toiminta on laajentunut vahvasti
ja meillä on asiakkaita paljon
muuallakin kuin Länsi-Tampereella, myös ympäristökunnissa.
Sen vuoksi lehden profiiliin tehdään pientä hienosäätöä ja lehti
muuttuu piirun verran enemmän
Lännen Kiinteistöpalvelun asiakaslehdeksi.
Kokenut asiakaslehtien tekijä
Viestintätoimisto Plenty´s Oy
on toiminut viestinnän parissa
yli 20 vuotta. Yrityksen ytimen
muodostavat pitkän linjan lehtiammattilaiset.
– Tiimissämme on toimittajia,
kuvaaja ja graafikko, joilla kaikilla on 20-30 vuoden kokemus
alalta. Palveluvalikoimaamme
kuuluu viestintää hyvin laajaalaisesti, mutta asiakaslehdet
ovat edelleen päätuotteemme,
kertoo yrityksen toimitusjohtaja,
toimittaja Jari Runsas.
– Asiakaskuntamme koostuu
eri aloilla toimivista yrityksistä
ja yhteisöistä. Teemme useita
asukkaille suunnattuja lehtiä
mm. eri vuokranantajille. Lännen
Kiinteistöpalvelun ydinbisnes,
kiinteistöala, on niin ikään meille
varsin tuttu. Sen vuoksi tähän
haasteeseen on helppo tarttua.
Ammattilaisten kädenjälki
tulee näkymään lehdessä asteittain.
– Aiemmin lehdenteosta vastanneet ovat tehneet hyvää
työtä. On kuitenkin selvää, että
talkootyönä oman toimen ohella
tehtynä käytössä ei ole samanlaisia resursseja kuin alan ammattilaisilla, Jari Runsas toteaa.
Lehden ilme ja jossain määrin
myös sisältö muuttuvat asteittain. Mihinkään kertarysäyksellä
tehtävään kokonaisvaltaiseen
lehtiuudistukseen ei ole tarkoitus
ryhtyä.
– Tämä ensimmäinen meidän
tekemämme lehti noudattaa aika
lailla samoja linjoja kuin aiemmat
numerot. Ulkoasussa on tehty
pieniä viilauksia ja niitä on luvassa jatkossa lisää, pikku hiljaa.
Niin lehden kustantajat kuin
sen tekijätkin toivovat lukijoilta
jatkuvasti palautetta lehdestä.
Lehti on tarpeellinen vain silloin,
kun se täyttää lukijoidensa toiveet
ja tarpeet. Palautetta voi lähettää esimerkiksi sähköpostilla
osoitteeseen [email protected].
Samaan osoitteeseen voi lähettää
myös juttuvinkkejä.
Jäätelökioski ja ufot lentämään
Lentävänniemi olisi parempi paikka
asua, jos uimarannoilla olisi lämpimämpää vettä ja
omaan pihaan saisi
huvipuiston.
L
entävänniemen koulun
oppilaat kertoivat omia
näkemyksiään alueen
tulevaisuudesta sanoin ja kuvin.
Työt liittyvät Lentävänniemi
2020 – jos sinä saisit päättää
-pienhankkeeseen. Hankkeessa
on kerätty näkemyksiä eri-ikäisiltä asukkailta Lentävänniemen
nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.
Ajatuksia voi käydä katsomassa
Kansalaistalo Mansikkapaikan
nettisivuilla omassa Lentävänniemi 2020 osiossa.
Ajatuksiaan ovat jakaneet 141
alueen asukasta iältään 3 – 90
v. Alueen luonnon merkitys on
ollut kaikkia ikäryhmiä yhdistävä
tekijä. Kaikki ryhmät päiväkodin
pienistä Männistöntuvan ikäihmisiin ovat korostaneet alueen
kauneutta, asumisen väljyyttä ja
veden läheisyyttä. Siinä evästystä
tulevaisuuden suunnittelijoille.
Leila Väisänen
Kansalaistalo Mansikkapaikan toiminnanjohtaja
www.mansikkapaikka.net /
Lentävänniemi 2020
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 7 ]
La nsikontu_2_11.indd 7
13.12.2011 09:59:03
Pienin askelin
hyvässä mukana
Irma Hellsten
Tesoma-seura ry
Fysikaalinen hoitolaitos
Pasi Kastarinen
‡ 1LNDPDNlVLWWHO\WDNXSXQNWLR
‡ 0XXWI\VLNDDOLVHWKRLGRW
‡ 0\|V\ULW\VNl\QQLW
3XXWDUKDNDWX%7DPSHUHS
w w w. k a s t a r i n e n . f i
Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi
Oman asuinalueen ja sen ympäristön kehittäminen ja vaaliminen on Tesoma-seuralle tärkeää.
Olemme saaneet Tampereen
kaupungin omaehtoisen ympäristönsuojelutyön tukea omille
hankkeillemme. Tälle vuodelle
pyysimme taloudellista apua
siivous- ja pujotalkoisiin, sekä
lähiruokaan tutustumiseen.
Olemme vuosittain mukana
”Pormestarin siivoustalkoissa”.
Kisa sinänsä ei ole ollut ykköstavoite, vaan toimijoiden on
helpompi toteuttaa siivouspäivä
tämän organisaation avulla.
Ykköskohteeksemme olemme
ottaneet Tesomajärven laskuojan
ja sen ympäristön.
Kahtena vuonna olemme järjestäneet pujotalkoot Tesoman
keskeisillä kulkureiteillä, neuvoteltuamme ensin kaupungin
edustajien kanssa ja saatuamme
heiltä luvan tempauksellemme.
Moni allergikko kärsii kesällä pitkään pujo-oireista, toivottavasti
kasvin kitkemisestä olisi heille
edes pientä apua paikallisesti.
Viime aikoina on julkisuudessa
paljon käsitelty lähiruoka- ja
luomuruoka- aiheita. Lähdimme
Ahlmanin opistolle kuuntelemaan, mitä kumpikin käsite
sisältää ja miettimään näiden
painotusta omassa kulutukses-
samme. Saimme tietoa lähiruokaa tuottavista yrityksistä, jotka
kuuluvat ”Parasta Pirkanmaalta” -ohjelmaan. Omasta lähikaupasta löytyy myös näitä tuotteita
ja niiden merkitseminen on tullut
selvemmäksi myös kuluttajalle.
Jokaisen mietittäväksi illasta
jäi, arvostammeko lähellä tuotettuja tuotteita, vai valitsemmeko
luomun tai joillakin muilla perusteilla ravintomme.
Lisäksi kuulimme oppilaitoksen historiasta ja nykypäivästä
sekä tutustuimme tilapuotiin ja
sen tuotteisiin. Siellä oli myynnissä monipuolisesti heidän
omia tuotteitaan ja ulkopuolisten
tuottajien anteja. Ahlmanilla
toimii vielä ainakin toistaiseksi
maitobaari, jonka jatkumisesta
käydään paljon julkista keskustelua. Lopuksi nautimme oman
tilan tuotteista valmistetun
maittavan iltapalan.
Meille länsipuolen asukkaille
Ahlman on lähellä, mutta kaukana. Yli kolmenkymmenen
hengen ryhmässä oli paljon
meitä, jotka emme aiemmin olleet
siellä vierailleet. Jos et ole vielä
käynyt, suositamme lämpimästi
tutustumista opistoon ja sen
herkkuihin.
Kiitos vielä kerran kaikille
talkoolaisille ja kaikille muillekin
toimintaamme osallistuneille!
Hyvää joulun aikaa!
Ystävysty oman
taloutesi kanssa.
Taloutesi haluaa tehdä työtä hyväksesi. Mikset siis
antaisi sille mahdollisuutta. Tulkaa yhdessä Sampo
Pankkiin, niin katsotaan mitä kaikkea taloutesi voisi
tehdä. Soita numeroon 0200 2000 (pvm/mpm)
arkisin klo 9–18 tai käy osoitteessa sampopankki.fi
varaamassa aika.
Talouttasi ajatellen,
Tesoma-seura tutustui lähi- ja luomuruokaan Ahlmanin opistolla.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 8 ]
La nsikontu_2_11.indd 8
13.12.2011 09:59:04
Länsi-Alvari kehittämässä
alueen palveluja
Teksti ja kuvat
Birgitta Tunturi
telutilaisuutensa. Kohti vuotta
2030 mentäessä tulee läntisen
alueen aluekeskusten rakentumisen myötä tapahtumaan muutoksia myös Lentävänniemen,
Tesoman ja Lamminpään kirjastojen toiminnassa. Esimerkiksi
Lentävänniemen kirjasto siirtyy
Lielahtitaloon sen valmistuttua.
Lielahden ja Tesoman kirjastot
tulevatkin lähivuosien kuluessa
saamaan uudet ja asianmukaiset tilat aluekirjastotasoisille
palveluille.
Kirjastoautoreittien suunnittelu käynnistetään vuonna 2012
ja toteutetaan yhdessä alueen
asukkaiden kanssa.
U
uden toimikautensa
alkaessa kevättalvella
2011 halusi Länsi-Alvari
nostaa esiin kolme painopistettä
hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämistyötä ajatellen:
asukaslähtöisyyden edistämisen
kevyenliikenteen väylien ja liikennejärjestelyjen suunnittelussa,
saumattoman ulkoilu- ja liikuntareittien verkoston rakentumisen sekä terveyskioski-ajatuksen
mukaisen matalan kynnyksen
lähiterveyspalvelu-mallin pilotoinnin vuosien 2011-2012
kuluessa. Terveyskioski-esitys
lähtikin jo syyskaudella terveyttä ja hyvinvointia edistävien
palvelujen lautakunnalle kaikkien Alue-Alvareiden yhteisenä
aloitteena.
Joukkoliikenneinsinööri JuhaPekka Häyrynen kertoo 30.9.
Lamminpään koululla Tampereen Joukkoliikenteen suunnitelmista vuoden 2012 syksystä
eteenpäin.
Alueellisten painopisteiden
käsittelyä jatkettiin Länsi-Alvarin
syksyn kokouksissa. Lentävänniemen kirjastolla pohdittiin
10.10. yhdessä liikuntapalvelujen suunnittelija Lasse Viheriärannan kanssa käytännössä
havaittuja katkoksia ja puutteita
ulkoilu- ja liikuntareiteissä ja mietittiin niiden kehittämismahdollisuuksia osana alueen täydennysrakentamissuunnitelmia. Useita
pyöräreittien ja kevyenliikenteen
väylien parannusehdotuksia
nousi vastaavalla tavalla esiin
silloin, kun länsialvarilaiset
Asukkaiden kommentteja lisätään Länsi-Tampereen liikuntapaikkaverkostoa esittävään karttaan.
kävivät 31.10. liikenneinsinööri
Timo Seimelän kanssa karttojen
ääressä reitistöä läpi Harjun
koulun ruokalassa järjestetyssä
alueellisen teemaryhmän kokouksessa.
Hyvinvointia
sivistys- ja
elämänlaatupalvelujen avulla
Sivistystä ja elämänlaatua edistävien palvelujen lautakunta
vastaa monenlaisten palvelujen
järjestämisestä: kirjasto-, museo-,
kulttuuri-, liikunta- sekä vapaan
sivistystyön ja kuvataiteen perusopetuspalvelut on tarkoitettu
jokaiselle kuntalaiselle.
Palvelujen tilaajayksikkö toteutti syksyllä 2011 kaikilla Tampereen viidellä palvelualueella
joukon aluetilaisuuksia, joissa
asukkaille esiteltiin palveluverkon kehittämissuunnitelmia.
Näissä tilaisuuksissa tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, suunnittelupäälliköt Iina Ojala ja Sisko
Hiltunen sekä mm. kirjasto- ja
liikuntatoimen johtajat ja eri
suunnittelijat pohtivat yhdessä
osanottajien kanssa hyväksi koettuja asioita, puutteita ja kehittämisideoita palvelujen käyttäjien
näkökulmasta.
Tulevaisuuden visioissa esimerkiksi kirjasto nähdään alueen
asukkaiden yhteisenä tilana,
jossa oleskellaan, viihdytään ja
tehdään niin itse kuin yhdessäkin
asioita sekä kohdataan muita
asukkaita.
Länsi-Tampereen kirjastoverkosta järjestettiin vielä myöhemmin lokakuussa Tesoman
kirjastolla oma erillinen keskus-
Aluerahalla mukavia
yhteisöllisiä
tapahtumia
Länsi-Alvari jakoi vuoden 2011
aluerahaa sekä aivan uusille
hankkeille – esimerkiksi Raholassa – että Tesomalla perinteisesti
alueen eri ikäisiä asukkaita yhteen saattaneille tapahtumille.
Hyhkyn kyläyhdistys käytti
osan saamastaan rahasta yhteisen lehden toimittamiseen, osan
juhannusjuhlan järjestämiseen.
Kalkun äidit puolestaan perustivat aluerahan avulla vauvakahvilan lisäämään vauvaperheiden
yhteisöllisyyttä.
Ahjolan Winha-kerho taas organisoi alueen lapsille ja nuorille
mukavaa kesäpuuhaa. Syksyllä
2011 juhlittiin kansalaistalo
Mansikkapaikan organisoimia
Suomensaari elää -tapahtuman
kymmenvuotisjuhlia Lentävänniemessä.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 9 ]
La nsikontu_2_11.indd 9
13.12.2011 09:59:06
Lukupiirissä jaetaan tällä kertaa
Gösta Berlingin tarun herättämiä
ajatuksia. Kuvassa ovat Enja Niiniviita
(vas.), Maisu Lehtonen, ohjaaja Soili
Hämäläinen ja Eero Niiniviita.
PALVELEMME TIEDOLLA,
TOTEUTAMME TAIDOLLA.
Rakennuttamis- ja tekniset palvelut
VTS Kiinteistöpalvelu Oy, Puutarhakatu 8, 33210 Tampere, p. 0201 277 300,
Sähköasennus M.Pajulahti Oy
Kaikki sähköalan työt! Läheinen sijaintimme Tampereen Kalkussa!
-sähköasennukset aina 25 metrin korkeuteen saakka
-tarvikkeet
-sähkösuunnittelut
-kiinteistöjen sähkölaitteistojen kuntotutkimukset
Matti Pajulahti
0400 62 0551
[email protected]
Juho Pajulahti
040 761 9076
[email protected]
T
esoman kirjastossa on
tiistai-iltana koolla lukupiirin vetäjä Soili Hämäläinen ja kolme ryhmän viidestä
jäsenestä. Kaksi miestä puuttuu
tänään joukosta, mutta keskustelu pulppuilee pirteästi tavallista
pienemmälläkin porukalla.
Enja ja Eero Niiniviita sekä
Maisu Lehtonen ovat tällä kertaa lukeneet Selma Lagerlöfin
romaanin Gösta Berlingin taru
1–2. Enja Niiniviita tosin myöntää, ettei ennättänyt kahdessa
viikossa lukea koko huikeaa
tarinakokoelmaa.
– Yritin välillä lukea harppomalla, mutta en malttanutkaan,
koska tässä kirjassa on niin hienoa tekstiä. Onneksi olin lukenut
sen joskus aikaisemmin.
Eero Niiniviidan käsissä olevan
kirjan välistä pilkottaa keltaisia
muistilappuja. Jokainen niistä on
merkkinä jostakin erityisen hienosta kohdasta, joka on saatava
jakaa muiden kanssa.
– Olen tämän lukenut joskus
aikaisemminkin, mutta nyt kun
tekstiin oikein syventymällä syvennyin, niin minulta meinasivat
keltaiset laput loppua kesken! Kirjailija on saanut naitettua tekstiin
helkkarin hienoja ajatuksia, Eero
Niiniviita kehuu.
Uteliaisuus herää
ja luulot murtuvat
Lukupiiriläisten on helppo perustella syitä siihen miksi he lähtevät
joka toinen tiistai mukavalta kotisohvaltaan pimeän kaamoksen
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 10 ]
La nsikontu_2_11.indd 10
13.12.2011 09:59:08
Lukupiiri
Tesoman kirjastossa kokoontuu innokas pieni lukupiiri, joka toivottaa kaikki lukijat lämpimästi
tervetulleeksi keskustelemaan kirjallisuudesta.
Mukaan tarvittaisiin ainakin kaksi uutta jäsentä,
jotta lukupiirin toiminta saadaan pelastettua. Mukaan lähteville on luvassa mielenkiintoisia lukukokemuksia ja lennokkaita keskusteluja.
Lähde mukaan lukupiiriin, jossa ei ole pakko lukea
Tesomalaiset
haluavat pelastaa
lukupiirinsä
läpi Tesoman kirjastoon.
– Lukeminen on yksinäistä
puuhaa, mutta lukiessa tulee
mieleen kaikenlaisia hienoja
ajatuksia, jotka haluaa jakaa,
Soili Hämäläinen sanoo.
– Kirjasta saa paljon enemmän,
kun siitä keskustelee toisten
kanssa eikä vain yksikseen mieti
lukemaansa, Enja Niiniviita on
huomannut.
– Sitä paitsi jokaiselle muodostuu oma kanta siitä minkälaisia
kirjoja lukee. Täällä kun yhdessä
valitaan, niin minunkin on ollut
pakko lukea vaikka Jari Tervoa.
Kyllähän siitäkin sitten löytyi
yhtä sun toista, mutta ei minusta
tullut Tervon fania.
Maisu Lehtonen luonnehtii
itseään kaikkea muuta kuin järjestelmälliseksi lukijaksi.
– Minä haahuilen kirjastossa ja
katson mitä eteen sattuu. Lukupiirin valitsemaan kirjaan tulee
paneuduttua toisella tavalla kuin
muuten. Kiinnitän nyt entistä
enemmän huomiota esimerkiksi
siihen minkälaista kieltä kirjailija
käyttää, Lehtonen sanoo.
Lukupiiri rikkoo myös erilaisia ennakkoluuloja. Naiset
esimerkiksi yllättyivät siitä, että
eräkirjailijana tunnetun Jack
Londonin vallankumousromaani Rautakorko olikin yhdeltä
tasoltaan melkoisen siirappinen
rakkauskertomus.
Hyvin usein lukupiirissä käsitelty kirja herättää uteliaisuuden
ja lukijat tutustuvat myöhemmin
omin päin saman kirjailijan muuhunkin tuotantoon. Niin kävi
myös Londonin jälkeen.
Eero Niiniviita lukee näytteen
Nobel-voittaja Selma Lagerlöfin
tekstistä ja hämmästelee, kuinka
hienoja ajatuksia niinkin lyhyeen
pätkään mahtuu.
– Minä luen parhaillaan hänen elämäkertaansa Merimies
hevosen selässä, Enja Niiniviita
mainitsee.
Keskustelu rönsyilee
maailman asioissa
Lukupiiriin lähtemistä ei tarvitse
arastella, vaikka ei olisi koskaan
aikaisemmin keskustellut kirjoista kenenkään kanssa.
– Me emme pyri akateemiseen
kirjallisuuden tutkimukseen,
vaan täällä ihan tavalliset lukijat
keskustelevat lukemastaan, Soili
Hämäläinen luonnehtii.
Eero Niiniviita huomauttaa
saman tien, että tavallista lukijaa
ei ole olemassakaan.
– Kaikki me olemme epätavallisia lukijoita, sillä jokainen
kokee lukemansa eri tavalla.
Meillä kaikilla on lukemastamme
eri mielipiteet toisin kuin elokuvista, joissa ne on puitu meille
valmiiksi.
Kaksi tuntia menee lukupiirissä siivillä, sillä kirjallisuuteen
mahtuvat kaikki maailman asiat.
Hiljaista hetkeä ei tule, mutta
toisten mielipiteet jaksetaan
kuunnella mielenkiinnolla. Ne
auttavat katsomaan tekstiä toisinaan ihan uudesta näkökulmasta
eli avartavat lukukokemusta.
– Välillä keskustelu rönsyilee
kauaksikin, kunnes joku sanoo,
että palataanpas taas tähän kirjaan, Soili Hämäläinen kertoo.
– Mutta saa täällä halutessaan
olla myös puhumatta, Maisu
Lehtonen muistuttaa.
– Niin ja lukemattakin. Meillä
ei määrätä, että kirja on pakko
lukea. Lukupiirissä voi hyvin käydä vain kuuntelemassa muiden
mielipiteitä ja jos ne vakuuttavat,
niin voi lukea kirjan joskus myöhemmin, Hämäläinen sanoo.
Tapaamisista saa
paljon energiaa
Lukupiiri vaikuttaa niin kivalta
harrastukselta, että alkaa toden
teolla ihmetyttää miksi tesomalaisten lukupiiri ei ole saanut
suurempaa suosiota.
– Olisiko niin, että ihmiset tuhlaavat energiansa netissä eivätkä
siksi jaksa enää lukea kunnon
kirjallisuutta, Eero Niiniviita
jyrähtää.
– Minä luulen, että ihmiset
läkähtyvät töissä eivätkä sen
vuoksi jaksa lukea kirjoja. Ja jos
jaksavatkin, niin eivät ainakaan
jaksa raahautua niistä keskustelemaan, Hämäläinen arvelee.
Kannattaisi kuitenkin yrittää,
sillä lukupiiri lataa akut. Sinne
tullaan innokkaina ja pois lähdetään henkevässä mielentilassa.
– Täältä saa todella paljon
energiaa. Aina pois lähtiessä on
jotenkin enemmän hereillä kuin
tänne tullessa, lukupiirin vetäjä
on huomannut.
– Täällä nauretaan paljon.
Lukupiiri ei todellakaan ole mikään tosikkojen töräys, Maisu
Lehtonen lisää hymyillen.
Kevään ensimmäinen lukupiiri
kokoontuu 11. tammikuuta,
jolloin vuorossa on kiinalaista
kirjallisuutta edustava Gao Xingjian: Vaarin onkivapa.
Tesoman kirjaston lukupiiri
on Tampereen työväenopiston ja
Tampereen kaupunginkirjaston
yhteinen hanke. Mukaan ovat
tesomalaisten lisäksi tervetulleita
muuallakin asuvat lukijat.
Työväenopisto edellyttää, että
lukupiirissä on vähintään seitsemän osallistujaa tai muuten
toiminta loppuu kevätkauden
jälkeen. Kannattaakin ilmoittautua itse mukaan tai antaa
lukupiirin jäsenyys joululahjaksi
lukemisesta innostuneelle ystävälle. Lukupiiriin voi ilmoittautua
tammikuun alussa Tampereen
työväenopistoon. Hinta on 36
euroa.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 11 ]
La nsikontu_2_11.indd 11
13.12.2011 09:59:10
Palvelemme myös sunnuntaisin klo 12-21
Hinnat voimassa
niin kauan kuin
tavaraa riittää.
Etu Plussakortilla
Budapest original
SUKLAAKONVEHTI
300 g (13,33 kg)
8
00
2
ras
yksittäin 4,50 ras (15,00 kg)
Etu Plussakortilla
Fazer
Aladdin ja Paradis
KONVEHTIRASIAT
500 g (14,58 kg)
7
10
MAKEISRASIAT
Karl Fazer
KONVEHTIRASIA
425 g (18,24 kg)
7
29
ras
75
Ilman korttia 8,95 ras (21,06 kg)
00
3
ras
Etu Plussakortilla
Fazer Present
8
SUKLAARASIAT
320-350 g (10,42-9,52 kg)
3x300 g (9,89 kg)
Ilman korttia 11,85 (12,34-11,29 kg)
Ilman korttia 11,25 (12,50 kg)
LÄNSIPORTTI
ras
90
3
-pack
Kauppias Ari Ruissalo Tesomankatu 4
ark. 8-21 la 8-18 (su 12-21)
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 12 ]
La nsikontu_2_11.indd 12
13.12.2011 09:59:12
Sulatus:
- Sulata kinkku pakkauksessaan. Normaalikokoisen
kinkun sulamisaika jääkaapissa on n. 3 vrk:tta. Ota
kinkku ajoissa ennen paistamista huoneen lämpöön,
sisälämpötila +10`C uuniin laitettaessa.
Paisto-ohje:
-Poista kinkku pakkauksestaan ja huuhtele kylmällä
vedellä. Jätä verkko paikoileen. Pyyhi kinkun pinta
talouspaperilla. Aseta kinkku ritilälle uunipellin päälle
kamarapuoli ylöspäin. Voit käyttää myös paistopussia.
Työnnä lihalämpömittari kinkun paksuimpaan kohtaan.
Paista kinkku alhaisessa lämpötilassa n. 120-125`C
kunnes mittari näyttää +77`C, ylikypsä +80`C.
Arvioitu paistoaika 60-80 min./kilo. Aika vaihtelee
kinkun koon, muodon ja alkulämpötilan mukaan.
- Nosta kinkku uunista ja peitä foliolla.
- Poista verkko ja kamara vasta jäähtyneestä kinkusta.
Perinteinen kuorrutus:
- 3 rkl sinappia
- 1 munankeltuainen
- 1/2 rkl perunajauhoja
- 1/2 rkl sokeria
Aineet sekoitetaan keskenään ja sivellään kinkun pinnalle.
Päälle siivilöidään korppujauhoja, koristeeksi neilikoita.
Uuniin 225`C n. 10-15 min, kunnes kinkku saa kauniin
värin.
Pakastetun ja tuoreen kinkun kypsennyksessä toimivat
samat ohjeet.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 13 ]
La nsikontu_2_11.indd 13
13.12.2011 09:59:20
As Oy Ratinanniemi valmistui pari vuotta sitten jouluksi Ratinanrannan uuden
asuinalueen neljäntenä talona. Lännen
Kiinteistöpalvelu hoitaa talon kiinteistöhuollon ja Lännen Siivouspalvelu vastaa
siivouksesta. Yhteistyö isännöitsijän ja
hallituksen kanssa on avointa ja toimivaa.
Ratinanrannassa on kaikki elementit,
joita keskusta-asumiselta voi toivoa
Avoin
vuorovaikutus
takaa yhteispelin
K
iinteistössä on 33 huoneistoa. Parhaillaan
eletään aikaa, jolloin
takuuaika on umpeutumassa ja
hallitus sekä isännöitsijä kirjaavat asukkaiden huomioita ylös
vuosikorjauksia varten.
– Pääosin kaikki on toiminut
hyvin, mutta talon viilennysjärjestelmän kanssa on ollut käynnistysvaikeuksia. Tekniikka on ollut uusinta uutta rakentajallekin,
kertoo hallituksen puheenjohtaja
Jarmo Thure.
– Muuten talo on vastannut
ainakin meidän perheemme odotuksia. Kerrostalo järven rannalla
keskellä kaupunkia, voiko enempää toivoa. Me tosin muutimme
Onkiniemestä, joka sekin vastasi
aika hyvin näitä toiveita.
Yhtiöllä on kolmehenkinen
hallitus, joka valittiin perustamiskokouksessa. Siinä vaiheessa kukaan ei vielä tuntenut toisiaan.
– On tärkeää, että ainakin
ensimmäiset pari vuotta hallitus
pysyy samana, esittää isännöitsijä Jussi Korja REIM Tampereen
toimistosta.
Runsaasti
talotekniikkaa
Uudessa talossa on runsaasti
nykyaikaista talotekniikkaa ja
automatiikkaa.
– Sitä on selvästi enemmän
kuin perustalossa. Valtaosa järjestelmistä on kauko-ohjattavia,
mutta tietenkin niiden toimintaa
on seurattava säännöllisesti. Hä-
lytykset tulevat kännykkään niin
päivystäjälle kuin huoltomiehillekin, kertoo kiinteistönhoitaja
Marko Soininen.
Kiinteistössä on mm. huoneistokohtaiset ilmastoinnit ja
lämmön talteenotto. Asunnot
on varusteltu myös keskuspölynimurijärjestelmällä.
Yleisiin tiloihin ei ole rakennettu keskuspölynimuria,
vaan puhdistus hoidetaan perinteisesti. Talon siisteydestä ja
puhtaudesta huolehtii siivooja
Maarit Vimpeli.
– Siivouskohteena tämä on
ihan normaali yhtiö. Ehkä käytävätilaa on kuitenkin keskimääräistä enemmän. Käytävien
kivilaatat käsitellään säännöllisesti kivisuojalla, etteivät ne
ime likaa.
Maarit tekee siivousta osaaikaisena, sillä hän opiskelee
Tampereen yliopistossa kirjallisuutta. Siivoustyö on tapa
hankkia toimeentulo opintojen
ohella.
– Minulla on vain muutama
talo hoidettavana. Olen tykännyt työstä. Se sujuu joustavasti
opintojen ohessa.
Kiinteistönhoitajalle alue tarjoaa haasteita.
– Täällä ongelmallisimpia
ovat ehkä pihatyöt. Käytävät
ovat kapeita, eikä koneella pääse
tekemään kuin osan lumitöistä.
Yli puolet on käsityötä. Järveltä
tuulee usein ja lumi pääsee paakkuuntumaan, Marko Soininen
kertoo.
Ville Ojanen (vas.), Jarmo
Thure ja Jussi Korja uskovat
avoimuuteen.
Yhteispeli takaa
toimivuuden
Kiinteistön toimivuudesta huolehdittaessa on tärkeää, että
kaikkien mukanaolijoiden kesken
vuorovaikutus on avointa ja
säännöllistä.
– Meillä on yhteydenottoja joka
tasolla niin kiinteistöhuollon kuin
siivouksenkin osalta. Ja niin pitää
ollakin. Keskustelemme asioista
avoimesti ja tieto kulkee molempiin suuntiin, isännöitsijä Jussi
Korja vakuuttaa.
Tiedonkulkua helpottaa myös
REIM Tampereen asiakaskiinteistöilleen tarjoama nettipohjainen
palvelu, joka nopeuttaa muun
muassa vikailmoitusten tekoa.
– Asukkaat pääsevät tekemään
vikailmoituksia itse. Järjestelmä
on avoin ja yhtiön vastuuhenkilöt voivat mm. tarkastaa, kuka
huoltotyön on tilannut sekä kuka
sen on tehnyt ja milloin. Joka
työstä jää jälki ja ilmoitushistoria.
Lisäksi hallitus voi seurata kulutustietoja ja erilaisia raportteja,
Korja kertoo.
Isännöintiyhtiöstä työtilaukset jatkavat matkaansa Lännen
Kiinteistöpalveluun, joka pääosin
hoitaa huoltotyöt ja vikakorja-
Maarit
Vimpeli
huolehtii
yhtiön
siisteydestä.
ukset.
– Järjestelmämme keskustelevat keskenään, joten päällekkäisiä järjestelmiä ei tarvita, huoltopäällikkö Ville Ojanen toteaa.
Taloyhtiössä ollaan oltu tyytyväisiä yhteistyökumppaneihin.
– Yhteistyö on ollut toimivaa,
Tällaisella alueella kiinteistöjen
etu olisi, jos kaikilla olisi sama
huoltoyhtiö. Se toisi varmaan
kaikille kustannushyötyjä. Toistaiseksi asia on kuitenkin jäänyt
ajatuksen asteelle, puheenjohtaja
Jarmo Thure tuumii.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 14 ]
La nsikontu_2_11.indd 14
13.12.2011 09:59:27
Virontörmänkadun
kehittämisprojekti valmistui
Virontörmänkadun maisemointihanke on valmistunut. Kadun uusi
ilme vihittiin käyttöön juhlallisin
menoin elokuussa Tesoma-seuran
jokavuotisen ”Kesäilta Virontörmässä” -tapahtuman yhteydessä.
J
uhlatunnelmat jatkuivat
pitkälle iltaan ja asukkaat
näyttivät nauttivan uudesta,
entistä viihtyisämmästä pihapiiristä ja katunäkymästä.
Virontörmänkadun maisemoinnissa ja alueen kehittämisessä on taustalla 2000-luvun
alun lähiöuudistushanke. Katuympäristön ongelmana olivat
mm. jäsentymättömyys, sekava
osoitteisto, liittymien sekavuus
ja puutteelliset opasteet. Osittain
tämä johtui siitä, että rakennukset sijaitsevat melko kaukana
kadusta.
Uudistuksen avulla alueen
viihtyisyyttä, imagoa, elinvoimaa ja houkuttelevuutta saatiin lisättyä. Myös turvallisuus
parani ja ilkivallankin toivotaan
vähenevän. Uusilla rakenteilla
julkiset ja puolijulkiset alueet
erottuvat nyt selkeämmin toisistaan.
Hanketta veti Virontörmän
Lämpö Oy:n puolesta Harri Järvenpää. Virontörmän Lämpö on
kahdeksan asunto-osakeyhtiön,
yhden kiinteistöosakeyhtiön,
Tampereen Vuokratalosäätiön ja
VVO-Yhtymän omistama yhtiö.
Hankkeen 220.000 euron kustannuksista saatiin EU-tukena
puolet. Kuntarahoituksen osuus
oli reilut 35.000 euroa ja loput
kerättiin Virontörmän Lämmöltä
sekä alueen taloyhtiöiltä.
– Hanke on hieno osoitus
eri tahojen välisen yhteistyön
toimivuudesta. Koko alueen viihtyisyys, turvallisuus ja arvostus
nousivat uudelle tasolle, Harri
Järvenpää kiittelee.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 15 ]
La nsikontu_2_11.indd 15
13.12.2011 09:59:30
Veikko Leuku, Anne Mäkinen, Anna Toivanen ja
Maija Honkala hoitavat
taloyhtiöiden asioita tiimityönä.
Taloyhtiön asioiden
hoito on tiimityötä
Isännöitsijä on se henkilö, johon
asukkaat useimmiten ovat yhteydessä heitä askarruttavissa kysymyksissä. Taloyhtiön asioita hoitaa
kuitenkin paljon isompi joukko.
Isännöintipalveluita tuottavaan tiimiin kuuluvat muun muassa kiinteistösihteerit ja kirjanpitäjät
T
aloyhtiön toiminnan
johtamiseen liittyvät
haasteet ja vaatimukset
ovat koko ajan kasvaneet. Yksi
ihminen ei pysty enää hallitsemaan kaikkea, vaan tarvitaan
erikoisosaamista. Isännöinti on
muuttunut entistä enemmän
tiimityöksi.
– Isännöitsijän roolia ei pidä
korostaa liikaa. Päivittäin taloyhtiöiden asioita hoitaa moni
muukin. Isännöintipalvelut on
eriytetty omaksi tytäryhtiöksi
ja me toimimme omana tiiminä. Esimerkiksi kirjanpitoa tai
vastikevalvontaa ei ole siirretty
eri toimipisteisiin, isännöitsijä
Veikko Leuku huomauttaa.
Asioiden hoitoa nopeuttaa,
jos yhteydenotot ohjautuvat
suoraan sille henkilölle, joka
niistä vastaa. Esimerkiksi vastikkeista voi olla yhteydessä
suoraan kirjanpitäjään. Lännen
Kiinteistöpalvelun kiinteistösih-
teerit avustavat isännöitsijöitä
monien juoksevien asioiden
hoidossa, kuten huoltotilausten
ja vikailmoitusten kirjaamisessa,
muuttoilmoitusten vastaanotossa
tai autopaikkojen ja saunavuorojen varauksissa.
– Olemme jakaneet taloyhtiöille
tietoa siitä, mitkä asiat kuuluvat
isännöitsijälle ja mitkä kiinteistösihteerille, Leuku kertoo.
Taustalla
tapahtuu paljon
Iso osa taloyhtiön juoksevista rutiineista on sellaisia, että ne eivät
suoraan näy asukkaille. Taustalla
hoidetaan kirjanpito, vastikeseuranta, perintä ja esimerkiksi lakisääteisten ilmoitusten laadinta.
Hieman isomman organisaation
etuna on, että poissaolevan
työntekijän tilalle löytyy aina
tuuraaja. Näin asiat rullaavat, eivätkä jää odottamaan esimerkiksi
isännöitsijän läsnäoloa, vaan ne
voidaan hoitaa saman tien.
– Se on asukkaankin etu, että
hän saa palvelun nopeasti ja
tehokkaasti. Esimerkiksi talouspuolella jokainen kirjanpitäjä
noudattaa samaa logiikkaa ja
toimintatapaa. Näin kuka tahansa kirjanpitäjistä pystyy
tuuraamaan toista ja etsimään
vastauksia kysymyksiin myös
muiden kollegojen hoidossa
olevia taloyhtiöitä koskien, sanoo kirjanpitopäällikkö Anne
Mäkinen.
– Kun olemme kaikki samassa
toimipisteessä, tieto kulkee nopeasti ja hiljainen tietokin siirtyy
ehkä helpommin. Asukkaat voivat halutessaan tulla myös paikan
päälle, jolloin voimme palvella
heitä kasvokkain. Usein se on
asiakkaankin toive ja joillekin
jopa varsin tärkeää.
Lännen Isännöintipalvelu
toimii siis samassa, uudessa
toimipisteessä kuin Lännen Kiinteistöpalvelukin eli osoitteessa
Kokkolankatu 4. Asiakaspalvelu
on avoinna arkisin kello 8–16,
torstaisin kello 17:ään saakka.
Kirjanpito
miltei reaaliajassa
Yhtenä mottona Lännen Isännöintipalvelulla on, että kirjanpito pidetään jatkuvasti ajan
tasalla, lähes reaaliajassa, eikä
takautuvasti. Paperit ja kuitit
eivät siis jää pöydän kulmalle
odottamaan ”sopivaa hetkeä”.
– Se on taloyhtiönkin kannalta
todella tärkeää, että esimerkiksi
vastikevalvonta on ajantasaista, kirjanpitäjä Maija Honkala
lisää.
– Se myös helpottaa, että
kaikki ovat tässä lähellä. Apua
on aina tarjolla, jos esillä on
joitain vaikeampia erityiskysymyksiä ja esimerkiksi laskuja
koskeviin asioihin saa helposti
varmistuksen isännöitsijältä tai
kiinteistöhuollolta.
Työmäärä
kasvanut selvästi
Asunto-osakeyhtiölain muutos
toi mukanaan uusia käytäntöjä,
jotka ovat lisänneet töitä isännöinnissä. Muun muassa osakkaiden muutostyöilmoitusten
käsittely on uusi, iso asia.
– Se on lisännyt huomattavasti
sekä isännöitsijän että meidän
kiinteistösihteerien työtä. Sihteerit päivittävät mm. tehtyjä
muutostöitä isännöitsijäntodistuksiin, kertoo kiinteistösihteeri
ja kirjanpitäjä Anna Toivanen.
Kiinteistösihteerit hoitavat osin
aika vastuullisiakin tehtäviä.
He mm. tarkastavat osakesiirrot ja valmistelevat asiakirjat
isännöitsijöille sekä päivittävät
osakasluetteloa. Samoin yhtiökokouskutsujen lähettäminen lain
ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti
on yleensä kiinteistösihteerien
vastuulla.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 16 ]
La nsikontu_2_11.indd 16
13.12.2011 09:59:34
Heinäkuun alussa 2010 voimaantullut uusi asunto-osakeyhtiölaki edellyttää taloyhtiöiltä huoneistoissa tehtävien muutostöiden tietojen arkistointia ja tiedon ylläpitoa. Tehdyt ilmoitukset tulee säilyttää, ja huoneistoa koskevista ilmoituksista ja
tehdyistä muutostöistä antaa tiedot isännöitsijäntodistuksessa.
Uusi asunto-osakeyhtiölaki edellyttää myös taloyhtiön valvovan, että muutostyö tehdään määräysten ja ohjeiden mukaan.
Muutostyön hakemuslomake löytyy nettisivuilta
Yhtiöllä oltava
mahdollisuus valvoa työtä
U
utta käytäntöä on nyt
ehditty harjoitella reilu
vuosi. Lännen Isännöintipalvelun kohteissa muutostyöilmoituksia on viimeisen vuoden
aikana tullut reilut parisataa.
Itse prosessi käynnistyy muutostyöhakemuksen täyttämisellä.
Lomake löytyy sähköisenä mm.
Lännen Kiinteistöpalvelun kotisivuilta.
– Hakemuksessa on monta
käsittelyvaihetta. Aluksi osakas
täyttää lomakkeen ja toimittaa
sen meille. Me kirjaamme isännöintijärjestelmäämme tiedon
halutusta muutostyöstä, kertoo
kehityspäällikkö, isännöitsijä
Kaisa Kettunen
Seuraava käsittelyvaihe riippuu taloyhtiön ja isännöintipalvelun välisestä sopimuksesta.
– Jos on sovittu, että isännöitsijä käsittelee hakemukset
hallituksen puolesta, hän antaa vastauksen hakemukseen.
Isännöitsijä tekee selvitykset ja
myöntää muutostyöluvan sekä
antaa tarvittaessa ohjeistuksen.
Lupa voi pitää sisällään erilaisia
edellytyksiä siitä, miten työ pitää
toteuttaa. Vasta kirjallisen luvan
saatuaan osakas voi aloittaa
muutostyön.
Usein hakemus tehdään liian
myöhään.
– Aika yleistä on, että työ on
jo aloitettu tai jopa tehty ennen
kuin hakemus siitä tulee isännöitsijälle. Säännöt on kuitenkin
syytä pitää mielessä. Yhtiöllä on
oltava mahdollisuus valvoa työtä.
Jos myöhemmin käy ilmi, että
osakas on toiminut ilman lupaa
tai työtä ei ole tehty luvan ehtojen
mukaisesti, osakas voi joutua jopa
Kaisa Kettunen on
seurannut
hakemuskäsittelyn
vaatimia
aikoja.
tällaisia asennustöitä valvotaan.
Osakkaan kanssa tehdään myös
kirjallinen sopimus, jossa hän sitoutuu vastaamaan mahdollisista myöhemmistä kustannuksista,
jotka voivat aiheutua ilmalämpöpumpun asennuksesta, ellei
taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ole
jo otettu asiaa huomioon.
Kustannukset
peritään osakkaalta
purkamaan ja korjaamaan työn
luvan ehtojen mukaiseksi, Kaisa
Kettunen muistuttaa.
Myös hallitus
voi hoitaa
Taloyhtiön hallitus voi ottaa
hakemusten käsittelyn myös
omalle vastuulleen. Silloin isännöintitoimisto ottaa hakemuksen
vastaan, kirjaa sen järjestelmään
ja välittää tiedot hallitukselle.
– Hallituksen tehtäväksi jää
tarkastaa, että ilmoitetut urakoitsijat ovat luotettavia, yritysrekisteriin merkittyjä ja hoitaneet yhteiskuntavelvoitteensa.
Hallitus myös vastaa luvan
myöntämisestä ja ilmoittamisesta
osakkaalle. Me talletamme tiedot
hakemuksesta ja lupapäätöksestä
järjestelmään, jonka perusteella
isännöitsijäntodistukset kirjoitetaan, Kaisa Kettunen selventää.
Valtaosa ei vaadi
valvontaa
Haetuista muutostyöluvista valtaosa on sellaisia, joissa ei tarvita
erikseen työn valvontaa. Riittää,
että tekijät ovat luotettavia ja
ammattitaitoisia.
– Käytännössä lähes kaikki
pienet työt, mm. hanan vaihdot yms. voidaan toteuttaa
ilman ulkopuolista valvontaa,
todennukseksi riittää esim. vaihdon suorittaneen LVI-liikkeen
kuitti. Märkätilaremontit ovat
yleisesti sellaisia muutostöitä,
joissa tarvitaan valvontaa mm.
vedeneristystöiden asiallisen
toteuttamisen varmistamiseksi,
Kettunen sanoo.
– Ilmalämpöpumppujen asennukset ovat muutostöitä, joissa
puututaan selvästi yhtiön rakenteisiin. Taloyhtiön periaatepäätöksestä on kiinni, millä tavalla
Muutostyöhakemusten käsittelystä aiheutuvat kulut riippuvat
nekin muutostyön laajuudesta ja
tarvittavista toimenpiteistä.
– Pienet työt kirjataan järjestelmään ja merkitään isännöitsijäntodistukseen ilman erillistä
maksua. Jos yhtiön kanssa on
sovittu, että isännöitsijä käsittelee
hakemukset hallituksen puolesta,
aiheutuneet kustannukset peritään osakkaan suostumuksella
suoraan osakkaalta, Kaisa Kettunen kertoo.
– Olen pitänyt kirjaa siitä,
kuinka paljon yhden hakemuksen käsittelyyn – ilmoituksen
lukemiseen, ilmoitettujen urakoitsijoiden ja y-tunnusten varmistamiseen sekä vastauskirjeen
laatimiseen ohjeineen – menee
keskimäärin aikaa. Se on noin
tunti ja kaksikymmentä minuuttia. Muutostyön käsittelystä,
mikäli isännöitsijä siis hallituksen
puolesta hakemuksen käsittelee,
osakkaalle tulevat kustannukset
ovat siten olleet noin 70 euroa
per ilmoitus. Mahdolliset valvontakustannukset esimerkiksi
vedeneristeen tarkastamisesta
laskutetaan käytetyn valvojan
hinnaston mukaan.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 17 ]
La nsikontu_2_11.indd 17
13.12.2011 09:59:36
ARHAITA
Kiinteistöhallinnon
kokonaisratkaisu
PINTOJA
JO VUODESTA 1988
Domus tarjoaa nykyaikaista tekniikkaa hyödyntävän
sekä kilpailukykyä lisäävän ohjelmistoratkaisun.
Domuksella säästetään toimistorutiineihin menevää työaikaa
sekä luodaan samalla uusia tehokkaita menetelmiä isännöitsijä-,
hallitus- ja tilintarkastustyöhön.
Domus on laaja ohjelmistokokonaisuus,
josta voidaan valita tarvittavat ominaisuudet. Tehokkuuteen vaikuttaa myös
selkeä käyttöliittymä, joka helpottaa
ohjelmiston käyttöönottoa ja tehostaa
järjestelmän hyödyntämistä jokapäiväisessä työskentelyssä.
K U M P PA N I
Ammattitaitoinen, mutta rento asenne ja osaavat
Suomalaiset kädet ovat jättäneet yrityksemme kautta
hyvää jälkeä jo yli 20 vuotta. Käytössämme on
kattava konevalikoima, josta löytyy koneet kaikkiin
pinnoitus-, maalaus- ja rakennustöihin.
Et mtuauan!
katu
Karintie 5, 37560 Lempäälä
Puh. 0400 13 15 17, fax 03 367 2623
[email protected]
www.pirkanpinnoitus.fi
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 18 ]
La nsikontu_2_11.indd 18
13.12.2011 09:59:37
Ville Ojanen innostui Lännen Kiinteistöpalvelusta työn monipuolisuuden vuoksi
”Yhteishenki pitää
porukan koossa”
Hyvä ja huolellinen hoito vaikuttaa
kiinteistön käyttöikään ja koko kiinteistön elinkaareen. Lännen Kiinteistöpalvelussa tätä työtä tekee asiakaskohteissa noin 50 hengen ammattilaistiimi. Sitä johtaa huoltopäällikkö
Ville Ojanen.
L
iki polvenkorkuisesta
rakennusalalla toiminut
Ville Ojanen valmistui
Tampereen Ammattikorkeakoulusta kiinteistönpitotekniikan
rakennusinsinööriksi ja haki
alalle töihin. Vuonna 2008 hän
tuli Lännen Kiinteistöpalveluun
ensin huollon työnjohtajaksi ja
pari vuotta myöhemmin huoltopäälliköksi.
– Lännen Kiinteistöpalvelussa
kiinnosti sen toiminnan moninaisuus. Tiesin, että kasvavassa
yrityksessä on varmasti haasteita tarjolla ja toimenkuva voi
vaihdella, koska toiminta on
laaja-alaista. Juuri se viehätti,
Ville Ojanen kertoo.
– Meillä on nytkin hyvin monta
TAMK:sta valmistunutta täällä
töissä ja he ovat kaikki hyvin
erilaisissa tehtävissä.
Juuret syvällä
Ville Ojanen on kuudennessa
polvessa perustamperelainen.
Juuret ovat siis syvällä Mansen
maaperässä.
– Olen asunut koko ikäni itäpuolella, mutta työn myötä myös
tämä länsipuoli on nyt tullut
hyvin tutuksi.
Huoltopäällikön tehtäviin kuuluu paljon mm. tarjouslaskentaa.
Lännen Kiinteistöpalvelun nopea
kasvu näkyy työn määrässä.
– Meidät tunnetaan paremmin,
mikä lisää tarjouspyyntöjen määrää. Kiinnostus meitä kohtaan
on kasvanut selvästi. Sitä kautta
kasvu tuo tietysti myös paineita,
Ville Ojanen myöntää.
Ville tekee lisäksi esimiestyötä
työnjohdolle ja miettii muun
muassa kalustohankintoja ja
niiden ajoitusta.
– Toiminnan laajentaminen
esimerkiksi uudelle alueelle on
aina haastavaa. Alkumetrit ovat
kovia, sillä alkuinvestoinnit on
tehtävä heti. Ne ovat aina strategisia valintoja, kun mietimme
toiminnan laajentumista uusille
alueille.
Laatu on kaikki
kaikessa
Viime aikoina Ojasta on työllistänyt uuden laadunhallintajärjestelmän kehittäminen.
Järjestelmä toimii jatkossa myös
huoltomiesten tulospalkkauksen
pohjana.
– Järjestelmä on ollut jo osittain
kokeilussa ja vuoden alusta se
otetaan täysillä käyttöön. Laatu
on meille kaikki kaikessa, Ville
Ojanen vakuuttaa.
Järjestelmä on armoton, sillä
siinä sovitut työt katsotaan joko
tehdyiksi tai sitten ei. Minkäänlaisia välimuotoja tai arvosanoja
tehdystä työstä ei siis anneta.
Myös asukasreklamaatiot ja
mahdolliset maksettavaksi tulleet
vahingonkorvaukset otetaan
huomioon.
Järjestelmä on osittain itse
kehitetty alalla yleisesti olevaan
Tampuuri-työkaluun, joka toimii
Lännen Kiinteistöpalvelun työnohjausjärjestelmänä. Tampuuriin kirjataan mm. kaikki tulleet
työtilaukset, tehdyt toimenpiteet
ja niiden tekijät.
Tuoretta voimaa
Kasvun seurauksena Lännen
Kiinteistöpalvelu on rekrytoinut
paljon uutta henkilöstöä viime
vuosina. Yritys koetaan kiinnostavaksi työnantajaksi.
– Kiinteistönhoitopuolella
olemme rekrytoineet aika paljon TAKK:n kiinteistönhoitajan
perustutkinnosta valmistuneita.
Useat heistä ovat olleet meillä
ensin harjoittelussa ja ovat siten
nähneet jo talon tavat toimia,
Ville Ojanen kertoo.
– Palkkaamme mieluummin
uusia, motivoituneita työntekijöitä kuin sellaisia, joilla on
jo muualta opittuja, vanhoja
malleja rasitteenaan.
Ala on myös kehittynyt paljon.
Henkilöstöllä on oltava taloteknistä- ja lvi-osaamista.
– Kiinteistöissä on paljon uutta talotekniikkaa. Henkilöstöä
on koulutettava jatkuvasti. Me
teemme sitä paitsi itse, myös
hankkimalla koulutusta muualta. Jos vain intoa työntekijällä riittää, hän saa varmasti
mahdollisuuden osaamisensa
kehittämiseen.
– Oma uusi toimitilamme on
myös hyvä harjoittelukenttä.
Täällä on paljon uusinta talotekniikkaa ja automatiikkaa, Ville
Ojanen sanoo.
porukan koossa, Ville Ojanen
tiivistää.
Lännen Kiinteistöpalvelulla on
mm. oma jalkapallojoukkue, joka
pelaa harrastesarjassa. Jalkapallo
on mukavaa, yhteistä tekemistä.
Siinä kentällä olevien pelaajien
yhteistyö on samalla tavalla ratkaisevaa kuin työelämässäkin.
Ville Ojanen on itsekin käynyt
pelaamassa firman joukkueessa.
Urheilu on muutenkin hänelle
tärkeä tapa irrottautua arjen
työpaineista. Hän harrastaa
juoksua, lajeina etenkin 400 ja
800 metrin matkat.
– Viime kesänä juoksin Helsinki
City Maratonin. Se
oli hauska kokemus, kun ei
ollut asettanut itselleen
mitään aikatavoitteita. Mutta on
se minulle
liian pitkä
matka, Ville
naurahtaa.
Viihtyvyys tärkeää
Yrityksen menestyksen
kannalta on tärkeää,
että työntekijät viihtyvät työssään. Se
edellyttää avointa
vuorovaikutusta
ja luotettavaa ilmapiiriä.
– Toimimme
alalla, jossa ei voi
palkoilla kilpailla
henkilökunnasta. Työnantajan on jollain muulla
tavalla tehtävä itsensä kiinnostavaksi. Meillä se juttu
on yhteishenki, joka pitää
[ Länsikontu 2/2011
[ Länsikontu
• sivu 2/2011
19 ]
• sivu 19 ]
La nsikontu_2_11.indd 19
13.12.2011 09:59:39
UUTTA KALUSTOA talven koitoksiin
Vaikka hanget ja kinokset antavat vielä
odottaa itseään, on
Lännen Kiinteistöpalvelussa valmistauduttu tulevan
talven koitoksiin
mm. uusilla kalustohankinnoilla.
– Pyrimme huolehtimaan siitä,
että käytössä oleva kalustomme on
aina tuoretta ja hyväkuntoista. Toiminnan laajentuminen tuo myös
uusia tarpeita, Hoidamme talven
auraukset pääosin omana työnä,
joten kalustoa tarvitaan, kertoo
huoltopäällikkö Ville Ojanen.
Syksyllä Lännen Kiinteistöpalvelu sai käyttöönsä kolme uutta
Willeä, alalla yleisimmin käytössä
olevaa työkonetta. Kyseessä oli
täydennyshankinta eli yhtään
vanhaa konetta ei poistettu käytöstä. Tilauksessa on vielä yksi
Caterpillar.
– Willet ovat monikäyttöisiä.
Niihin saa paljon erilaisia työlaitteita. Nykyisin pihat ovat
ahtaampia ja väylät kapeampia,
minkä vuoksi myös koneiden on
oltava pienempiä ja ketterämpiä.
Willeissä riittää myös vääntöä
lumikuorman käsittelyyn, Ojanen
perustelee valintaa.
Willeistä yksi tulee toimimaan
pääasiassa Pirkkalassa ja toinen
Multisillassa. Kolmas jää LänsiTampereen alueelle. Aluejakoa
samalla hieman muutetaan.
Ylöjärven tiimi ja TEHTÄVÄT KASVANEET
Lännen Kiinteistöpalvelu Oy:n toiminta Ylöjärvellä on
kasvanut ja laajentunut, kun kolmisenkymmentä uutta
kohdetta siirtyi yhtiön hoidettavaksi.
Alueella huollon esimiehenä
toimivalla Olli Aholalla on vajaan
kymmenen hengen huoltotiimi
alaisuudessaan. Joukon ”konkari” on Petri Akkanen.
– Kiinteistönhoidollisesti kohteet ovat Ylöjärvellä ihan samanlaisia kuin muuallakin.
Ehkä isoimpana haasteena ovat
kohteiden välimatkat. Meillä on
hoidettavia kohteita niin keskustassa, Metsäkylässä, Asuntilassa kuin Siivikkalassakin. Nyt
uusimmat kohteet ovat pääosin
keskustassa, mikä helpottaa
työntekoa varsinkin ulkotöiden
osalta, Akkanen tuumii.
Tiimin taukotila, jossa tehtävät
jaetaan ja kuulumiset vaihdetaan
sijaitsee sekin aivan Ylöjärven
keskustassa. Mitä vähemmän työpäivästä kuluu siirtymiseen kohteesta toiselle, sen tehokkaammin
tehtävät saadaan hoidetuksi.
Koko Lännen Kiinteistöpalvelun Ylöjärven tiimi on viihtynyt
alueella hyvin. Vaikka vain yksi
joukosta asuu alueella, Ylöjärvi
on kaikkien mielestä mukavan
oloinen kaupunki.
Olli Ahola, Pasi Ylisaukko-Oja, Petri Akkanen, Eleanoora Eriksson, Jouni
Kellomäki, Esko Saarimaa ja Mika Pesonen toimivat Ylöjärvellä.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 20 ]
La nsikontu_2_11.indd 20
13.12.2011 09:59:39
Voimaa toisistamme
Viime aikoina on keskusteltu
paljon, kuinka yksilökeskeisessä ja jopa välinpitämättömässä yhteiskunnassa
elämme. Yhteisöllisyys ja
toisen ihmisen lähelle pysähtyminen ovat vähentyneet,
jonka myötä masennus, yksinäisyys ja syrjäytyneisyys
ovat lisääntyneet.
Ville Peltola,
Tesoman Naapuri
T
yöpaikkani, Tesoman Naapurin Wihreä
Puu, joka tunnetaan varsinkin nuorempien keskuudessa myös nimellä ”Tekkari” eli Tekemisen paikka, on kohtaamispaikka
jossa eri ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat
ihmiset kokoontuvat päivittäin omissa ryhmissään. Aamupäivisin tilan täyttävät kotiäidit ja
-isät lapsineen. Tutun porukan kesken jaetaan
ilot ja surut, ja kaikki tietävät, että Tekkari on
paikka, josta tukea ja apua saa, jos ja kun sitä
tarvitsee.
Totisten puheenaiheiden ja kokemusten vaihtamisen lisäksi ohjelma koostuu myös hieman
hauskemmastakin sisällöstä: Aamupäiviin
kuuluu askartelua, jumppaa, herkuttelua ja
keskustelua vähän kevyemmistäkin aiheista
kahvi- tai teekupposten äärellä.
Iltapäivät on varattu koululaisille, joiden
kanssa touhuilemme kaikkea mukavaa, läksyjen tekoa unohtamatta. Meille tärkeintä on,
että lapsi kokee Tekkariin tullessaan, että hän
on tärkeä ja odotettu vieras.
Joidenkin lasten ja nuorten kohdalla luottamusta on rakennettu jopa vuosien ajan, jonka
ansiosta erilaisista, joskus vaikeistakin asioista
on helppoa puhua.
Koululaisille tarjotaan päivittäin myös
lämmin ruoka, ja ruokailutilanne tarjoaakin
rennon ja mukavan hetken jutustella kaikesta
maan ja taivaan välillä. Se antaa myös hyvän
mahdollisuuden keskustella esimerkiksi käytöstai ruokailutavoista. Joskus huonosti käyttäytyvä lapsi tai nuori kompensoi toiminnallaan
epävarmuuttaan tai huonouden tunnettaan,
ja tilanne rauhoittuu, kun lapsi ymmärtää
keskustelun myötä olevansa pohjimmiltaan
hyvä, kelvollinen ja ihana, ja ettei kovaa ulkokuorta kannata pitää yllä. Vääriä tekoja voi ja
pitääkin arvostella, mutta huonoa itsetuntoa
voi parantaa kehumalla ja kannustamalla.
”Onko tämä 3D?”
Teemme lasten ja nuorten kanssa usein myös
erilaisia retkiä. Perinteisten kesäleirien ja
vaikkapa Birgitan polulle suuntautuvien metsäpäivien lisäksi tarjolla on ollut kaikenlaista
hauskaa, vaikkapa kulttuurin muodossa. Viimeisin näistä reissuista suuntautui Tampereen
Komediateatteriin, jossa saimme seurata Katto
Kassisen seikkailuja. Mukana oli kahdeksan
iloista ja jännittynyttä koululaista, joista
monelle retki oli ensimmäinen tutustuminen
aitoon teatteriin. Hilpein kommentti tulikin
eräältä ekaluokkalaiselta, joka esityksen alkua
odottaessa kysyi kirkkaalla ja kuuluvalla äänellä, että ”onko tämä 3D?” Ja olihan se. Tämä
retki sekä näytelmä olivat lapsille suorastaan
riemastuttava elämys, toivottavasti pystymme
tuottamaan tällaisia kokemuksia heille jatkossa
vielä monta kertaa.
On se sinullekin annettu
tehtävä
jouluna
ja joulun jälkeen:
iloksi sinutkin
on tarkoitettu
iloa viemään
valoa pimeään
hymyä
hyvää sanaa.
Kukaan ei ole niin köyhä
ettei jaettavaksi
ystävällisyyden lahjaa
kukaan ei niin rikas
ettei sitä tarvitsisi
Ilo annettu jaettavaksi
valo vietäväksi eteenpäin.
Hyvää Joulua
ihmisetiloa
valoa
rauhaa
-MAARIA LEINONEN-
Tiloissamme toimii myös ikäihmisille
suunnattuja ryhmiä,
kuten viikoittaiset Bingo- ja
tuolijumppa
-ryhmät.
Näiden lisäksi järjestämme
myös erilaisia
tapahtumia ja
teemapäiviä. Esimerkiksi nyt joulun alla pidämme jouluaskartelupäivän, jossa
kaikki kynnelle kykenevät voivat
toteuttaa itseään jouluisia kortteja tai koristeita askartelemalla.
Reippaan ja vireän porukan innostunutta
touhuamista on suorastaan ilo seurata, koska
yhdessä tekemisen riemu ja aito toisesta välittäminen on näissä yhteisissä tapahtumissa
suorastaan käsin kosketeltavaa.
Wihreä Puu (tai tuttavallisemmin Wipu)
toimii siis kaikenikäisten ihmisten kohtaamispaikkana, eräänlaisena kansalaistalona. Meillä
ovet ovat auki ihan kaikille ihmisille rotuun,
sukupuoleen, ikään tai mihinkään muuhun
katsomatta, ja iloksemme olemmekin saanut
huomata, että asiakkaat näkevät Wipun aivan
kuin me ohjaajatkin; toisena kotina, johon on
mukava tulla ja josta aina löytyy juttuseuraa,
tukea ja vaikkapa se kahvikupillinen.
Järjestämme siis toimintaa ja erilaisia kerhoja
kaiken ikäisille, ja toivotammekin avosylin tervetulleiksi niin uudet asiakkaat kuin vapaaehtoiset kerhojen ja ryhmien vetäjätkin. Jos sinulla
on idea mukavasta ryhmästä tai kerhosta, jossa
haluaisit toimia vetäjänä, ota meihin yhteyttä
niin katsotaan, saadaanko tehtyä alueen asukkaille uutta, mukavaa toimintaa.
Aito välittäminen, lämpö ja toisen ihmisen
ajatusten äärelle pysähtyminen eivät siis ole
kadonneet mihinkään. Nykypäivän hektisessä yhteiskunnassa pehmeät arvot ovat ehkä
haalistuneet, mutta eivät suinkaan hävinneet.
Tästä ovat todisteena Wihreän puun kaltaiset,
ihmisten tekemät, ihmisille tarkoitetut palvelut,
joiden sydämenä ja tärkeimpänä osana ovat
ennen kaikkea niiden asiakkaat, joita ilman
tällainen toiminta ei olisi mahdollista.
Yhteisöllisyys ja aito toisesta välittäminen
on siis voimissaan. Vaalitaan sitä, sillä se on
rikkaus.
Lisätietoa toiminnastamme sekä joulukuun
aukioloajat löydät osoitteesta www.naapuri.fi/
tesoma/
Tesoman Naapurin henkilökunta toivottaa
kaikille asiakkailleen ja alueen asukkaille
oikein hyvää Joulunaikaa ja erityisen menestyksekästä uutta vuotta!
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 21 ]
La nsikontu_2_11.indd 21
13.12.2011 09:59:43
Ristimäenkadulla
sijaitsevien Tesomajärven kiinteistöjen
asukkaat järjestävät itse monenlaista
kivaa yhteistä tekemistä kuten juhlia
ja retkiä. Tavoitteena on, että ison
yhtiön asukkaat
tutustuvat tapahtumissa naapureihinsa ja sitä kautta
taloon syntyy mukava yhteishenki.
Pihateatteria saapui katsomaan iso joukko Ristimäen
asukkaita. Kiertävä teatteriryhmä keräsi alueen asukkailta juttuja ja tarinoita, ja koosti niistä sitten esityksen
länsitamperelaisten elämästä. Kuva: Marko Immonen.
Tesomajärven kiinteistöjen hyvä yhteishenki kumpuaa asukastoimikunnan aktiivisuudesta
Naapurit tulevat tutuiksi
grillillä, retkillä ja juhlissa
T
ampereen Vuokra-asunnot Oy:n omistama Tesomajärven kiinteistöt on
iso, yli 300 asunnon yhtiö. Sen
asukastoimikuntaan kuuluu viitisentoista jäsentä, jotka alkavat
olla varsinaisia eksperttejä asukastoiminnan järjestämisessä.
Ristimäenkadun asukkaat ovat
vuosien varrella käyneet lukuisilla yhteisillä reissuilla esimerkiksi
Puuhamaassa, Heurekassa ja
teattereissa. Talojen lapset ovat
viettäneet lähes joka vuosi myös
yhden viikon kesäleirillä.
Lisäksi taloilla juhlitaan yhdessä niin joulua, uutta vuotta kuin
vappuakin ja kesäisin kokoonnutaan yhdessä grillikatokselle
paistamaan makkaraa. Varoja
tapahtumiin kerätään myyjäisillä
ja puffettimyynnin tuotoilla.
– Asukastapahtumiin kannattaa aina varata ohjelmaa sekä
lapsille että aikuisille. On myös
hyvä pitää tapahtuma mahdollisimman yksinkertaisena eli ei
kannata yrittää järjestää turhan
monimutkaista ohjelmaa, asukastoimikunnan puheenjohtaja
Päivi Möykky neuvoo kokemuksesta muita asukastapahtumien
järjestäjiä.
Hän suosittelee lämpimästi
yhteisen toiminnan järjestämistä, jos talosta vaan löytyy
talkoohenkisiä ihmisiä.
– Meidän tavoitteenamme on
saada tapahtumia järjestämällä
ihmiset liikkeelle ja tutustumaan
toisiinsa, ja sitä kautta parantaa
koko talon yhteishenkeä. Hyvin
usein mukana on se sama vakiporukka, mutta kyllä uusiakin
tulee silloin tällöin katsomaan
mitä pihassa tai kerhotilassa
tapahtuu.
Aina tarvitaan
talkooväkeä
Asukastoimikunnan jäsenten
työtä auttaa, jos porukasta löytyy
luovuutta ja mielikuvitusta. Silloin tulee ideoitua hyvin erilaisia
tapahtumia ja tempauksia, jotka
innostavat mahdollisimman monet asukkaat mukaan.
Talon omia asukkaita ja heidän
tuttaviaan hyödynnetään niin
joulupukkina kuin musikantteinakin.Ylöjärven Antaverkassa
järjestettäville kesäleireille on
saatu niin poliisivene kuin rekkaautokin lasten ihmeteltäväksi ja
viime kerralla lapsia ajelutettiin
vesiskootterilla.
– Leirillä tarvitaan myös talkooväkeä ja sitä meidän taloistamme
on onneksi aina löytynyt. Meillä
on leirillä lasten lisäksi aina
13–15 aikuista, jotka vastaavat
talkoovoimin esimerkiksi ruuanlaitosta.
Lapset saavat leirillä saunoa,
uida, pelata, leikkiä, askarrella
ja nauttia kauniista kesäpäivistä. Tosin nyt Ristimäen lapsista
on jo niin moni kasvanut teiniikäiseksi, että viime kesänä leiri
jouduttiin peruuttamaan. Ensi
kesänä yritetään kuitenkin uudelleen saada riittävä määrä
lapsia mukaan.
– Leirit aloitettiin Raittiusseuran vetäminä 1990-luvun alussa
ja silloin mukana oli lapsia koko
Länsi-Tampereen alueelta. Siihen
aikaan Ristimäessä oli lapsia
pilvin pimein, joten vähitellen
leiriläiset tulivat kaikki täältä
meiltä ja vetovastuukin siirtyi
meille, Päivi Möykky kertoo.
Seuraavaksi
naurujoogaa?
Seuraavat tapahtumat Ristimäessä ovat joulumyyjäiset
lauantaina 17.12. kello 11–14
Asukastuvalla sekä perinteinen
puurojuhla.
– Pirkanmaan Elämäntapayhdistys keittää meille puuron ja
sopan. Joulupukkikin on aina
ehtinyt paikalle ja eiköhän hän
tule tälläkin kertaa, asukastoimikunnan puheenjohtaja arvelee.
Marraskuussa tehtiin asukastoimikunnan järjestämä omakustanteinen retki Tampereen
teatteriretki ja ensi kesäksi on
jo lyöty lukkoon reissu Turun
Jukuparkiin.
– Lisäksi uutena juttuna meillä
on lasten askartelukerho, joka
kokoontuu joka keskiviikko tunniksi Asukastuvalle. Siellä on jo
keritty tekemään muun muassa
isänpäiväkortteja ja joitakin
jouluaskarteluja, Päivi Möykky
kertoo.
Aina ei asukkaiden aktivointiin
tarvita sen kummempaa ohjelmaa kuin avoin kutsu pihaan
grillailemaan.
– Asukkaiden yhteiset peliillat jatkuvat taas kesällä. Tai
lapsethan ne yleensä pelaavat
jotain pihapeliä ja me aikuiset
pääasiassa grillailemme makkaraa ja höpötämme keskenämme.
Mutta kyllä se juttuseurakin on
erittäin tärkeää asukastoimintaa
varsinkin yksin asuville.
Grilli kuumeni myös kesäkauden päättäjäisten kunniaksi.
Esiintymässä oli pari nuorisobändiä, joista toisessa oli mukana
talon omia poikia. Aikuisempaan
makuun oli omat musikantit.
– Tällaiset yhteiset tapahtumat
piristävät mukavasti. Ideoimmekin parhaillaan asukasiltoja,
joissa talon väki pääsisi tapaamaan toisiaan myös talvisaikaan.
Siellä voisi olla ohjelmassa vaikka
naurujoogaa.
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 22 ]
La nsikontu_2_11.indd 22
13.12.2011 09:59:44
Varttuneille asukkaille pihaan oma kuntopolku ja ulkoliikuntalaitteita
VTS-kodit remontoi Tesomalla
energiatehokkaasti
Tampereen Vuokratalosäätiö korjasi
vuonna 1972 valmistuneesta Virontörmänkatu 2:sta
nykymäääryksiä
energiatehokkaamman rakennuksen.
Samalla piha kunnostettiin viihtyisäksi niin lapsille
kuin ikäihmisillekin.
V
irontörmänkatu 2 sai
tänä syksynä uusien julkisivujen lisäksi myös
entistä tehokkaamman lämmöneristyksen. Tavoitteena on
pienentää kiinteistön energi-
ankulutusta, lisätä asumisviihtyvyyttä ja tutkia minkälaisia
säästöjä lisälämmöneristämisellä
on mahdollista saada.
– Nyt meillä on talo, jossa
pystymme itse seuraamaan lisälämmöneristämisen vaikutusta
lämmityskuluihin, VTS-kotien
kiinteistöpäällikkö Timo Koskinen perustelee.
Virontörmänkadun julkisivuremontti tehtiin huonokuntoisten seinä- ja parvekerakenteiden
korjaamiseksi.
– Niissä oli korroosiota ja
rapautumista. Pelkkä pintojen
korjaus ja huoltomaalaus olisi
riittänyt, mutta katsoimme, että
lisäeristäminen oli tässä yhteydessä kannattavaa, Koskinen
toteaa.
Samaan aikaan toteutetut julkisivu- ja piharemontit päivittivät
kiinteistön ilmeen kertaheitolla
tähän päivään. Kiinteistö istuu
Virontörmänkatu 2:n pihamaalle rakennettiin
kuntolaitteita ikäihmisten käyttöön.
nyt erinomaisesti ympäröivään
miljööseen, jota on kohennettu
ahkerasti viime vuosina.
Ympäröivän alueen ehostuessa
myös Virontörmänkatu 2:n pihaalue päätettiin kunnostaa. Työt
aloitettiin puiden kaadolla.
– Matalaa taloa varjostavaa
puustoa harvennettiin niin, että
pihaan saatiin valoa ja ilmavuutta, pihauudistuksen suunnitellut
hortonomi Kaisa Koskelin Lännen Kiinteistöpalvelusta sanoo.
Piharemontissa on otettu
hyvin huomioon myös talon
iäkkäämmät asukkaat, joille ra-
kennettiin oma kuntopolku ison
tontin metsikköön. Polun varrella
on kuusi ulkoliikuntalaitetta, joilla voi treenata eri lihasryhmiä. Ne
ovat jo löytäneet käyttäjänsä.
Ulkoliikuntalaitteille ei ole
ikärajaa eli senioreiden lisäksi
niitä voivat käyttää myös muut
asukkaat. Luvassa on tehokasta
treeniä, sillä laitteessa esimerkiksi
nostetaan käsivoimin koko oman
kropan paino.
Älä pelkää mustaa joulua!
Jukka-Pekka Ruusukallio
Harjun kappalainen
Tänä jouluna
Pispalan kirkkoon
kutsutaan näin.
Säästä puhutaan
aina ja kaikkialla. Puheenaihe
on helppo: se koskettaa kaikkia ja
jokaisella on siitä
mielipide. Ilmoista
puhuminen auttaa
joskus syvällisemmänkin keskustelun alkuun.
S
yksy on ollut pimeä ja synkkä. Me hiihtäjät olemme
odottaneet lunta mutta
varmasti useimmat muutkin.
Mutta se kun ei ole ihmisen
vallassa! Mitä lähemmäs joulua
tullaan, sitä voimakkaammaksi
tulee valkean joulun kaipaus.
Puhe menee jopa niin pitkälle,
että oikeaa joulua ei syntyisi
ilman lunta!
Onneksi tilanne ei ole niin
toivoton. Eihän joulun tulo
lumesta kiinni voi olla: valtaosa
maailman ihmisistä viettää
lumettoman joulun, ja onhan
niitä Tampereellakin aina silloin
tällöin. Muistellaan vain kolmen
ja neljän vuoden takaisia jouluja,
kun lumi tuli vasta tammikuun
puolivälissä. Joulu tuli silti.
Joulu on paljon enemmän kuin
tunnelma tai puitteet. Tärkeämpää kuin lahjapaketti on itse
lahja. Jouluna Jumala lähestyy
meitä pienen lapsen hahmossa.
Jouluyönä meille ilmoitetaan
tämä suuri ilo.
Ilosanoma on siis, ettei Jumala
olekaan kaukana, vaan läsnä
täällä meidän maailmassamme.
Jouluna saamme koskettaa Jumalan äärettömyyttä, kun hän
syntyy.
Jeesus Kristus on todellinen
Jumala ja todellinen ihminen.
Jumalan ainoana Poikana hän
on erilainen kuin muut uskonnolliset opettajat. Vaikka hänellä
on Jumalan kaikki valta ja voima,
hän ei ole jäänyt etäiseksi kunniassaan, vaan elää ja vaikuttaa
meidän keskellämme. Epätoivon
maailmassa, jossa pahuuden valta tuntuu ylivoimaiselta, Kristus
on ainoa toivomme. Tänäkin jouluna, mustana tai lumisena.
Rauhallista joulua!
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 23 ]
La nsikontu_2_11.indd 23
13.12.2011 09:59:45
[ Länsikontu 2/2011 • sivu 24 ]
La nsikontu_2_11.indd 24
13.12.2011 09:59:47