tästä - Teatterimuseo

teatterimuseo
2013
Kannen kuvat:
Taustakuva: Näyttelijän kengissä -näyttely. Kuva: Ilona Kemppainen.
Lapsia näyttämöllä. Kuva: Ilona Kemppainen.
Teatteri Tuulettimen demot Kuvia nyky-Suomesta -näyttelyssä keväällä 2013. Kuva: Milla Kortemaa.
Kenkäpari Näyttelijän kengissä -näyttelyssä: Kuva: Ilona Kemppainen.
Tragedia-näyttelyn apolloninen huone. Kuva: Ilona Kemppainen.
Herkkuja Saako sitä syödä -näyttelyssä. Kuva: Stella Karlsson.
Tuovi Hirvisuo Viipurin Kaupunginteatterin pukuhuoneessa. Kuva: Eino Partanen.
SISÄLLYS
Teatterimuseo
Tallennus ja kokoelmayhteistyö
Kokoelmiemme tunnettuus ja saavutettavuus
Näkyvyys ja kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen
Asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen
Artikkeli: ”Hyvää yritethän mutta priimaa pakkaa tulhon”
3
3
5
6
6
8
Kävijät, tiedotus ja markkinointi
10
Kokoelmat ja tietopalvelu
Esinekokoelmat – pukukokoelmat keskiössä
Arkisto
Käsikirjasto
Artikkeli: Tanssiaineistojen digitointi- ja luettelointihanke
13
14
16
18
19
Teatterikasvatus
Lisäopinnoista ja yhteistyöstä virtaa ja uusia tuulia
Artikkeli: Uusia yhteistyökumppaneita ja uusia metodeja
21
21
22
Näyttelyt
Vaihtuvat näyttelyt
Kiertonäyttelyt
Artikkeli: Yhteistyötä sydämellä
27
27
32
33
Talous 2013
35
Tulevaisuuden näkymät
36
Organisaatio, henkilökunta, tilat
38
Vuoden 2013 tunnusluvut
41
Lahjoittajat 2013
44
teatterimuseo
Teatterimuseo on yksityisen Teatterimuseon
säätiön ylläpitämä esittävien taiteiden valtakunnallinen erikoismuseo. Vuoden 2013
tuloksellisuuden tunnuslukumme löytyvät
tiivistettynä toimintakertomuksen lopusta.
Teatterimuseon työtä ohjaavat lähtökohtaisesti museolaki ja -asetus sekä säätiön
säännöt. Kokoelmatyötä ohjaavat myös kokoelmapoliittinen ohjelma, tallennus- ja digitointisuunnitelmat sekä alamme keskeisten
tekijäjärjestöjen kanssa solmittu av-arkiston
kollektiivisopimus.
Vuosittaisen työn painotusten keskeiset
ohjenuorat ovat Museoviraston kanssa solmittu valtakunnallisen toiminnan kolmivuotissopimus 2012‒14 sekä Teatterimuseon
vuoteen 2016 voimassa oleva strategia.
Nämä muodostavat tavoitteellisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Sopimuksessa ja strategiassa yhteisesti nimettyjä painopisteitä
ovat digitaalisen agendan ja saavutettavuuden edistäminen sekä asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen.
Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen päätavoitteisiin kuuluvat myös kokoelmien liikkuvuus ja näkyvyys sekä nykydokumentoinnin kehittäminen.
Strategisiin tavoitteisiimme kuuluvat lisäksi
kokoelmien terävöittäminen sekä museon
näkyvyyden ja esittävien taiteiden kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen.
Teatterimuseon vuoden 2013 toiminnan
strateginen avainsana on yhteistyö. Ulkoinen
ja sisäinen fokus yhteistyöhön, verkostoitu-
miseen sekä tiimityöhön palvelivat muiden
strategisten tavoitteiden toteutumista.
TALLENNUS- JA KOKOELMAYHTEISTYÖ
Kokoelmiemme profilointia, esittävien taiteiden kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja tallennusyhteistyön kehittämistä edistettiin
TAKO-yhteistyön myötä. TAKOn Taide, oppi
ja kokemus -poolin piirissä toteutettiin Teatterimuseon omana hankkeena valtakunnallinen kartoitus muiden museoiden ja
arkistojen teatteriaineistoista. Tiedonkeruu
palvelee tallennusyhteistyön kehittämistä ja
tietopalvelumme tarpeita. Museoille kysely
oli lähetetty vuoden 2012 lopussa ja arkistoille se lähetettiin vuoden 2013 alussa.
Syksyllä 2013 osallistuttiin saman poolin yhteiseen, Aboa Vetus & Ars Novan vetämään
Kokoelmien avaimet -hankkeeseen. Työ
toteutettiin Museoviraston innovatiivisten
hankkeiden avustuksella. Teatterimuseon
osuudessa palkattiin kahdeksi kuukaudeksi
projektityöntekijä. Työ sisälsi museon kokoelmien arvottamista käsittelevän taustaselvityksen, 12 avainesineen valinnan, kahden
avainesineen merkitysanalyysin laatimisen
sekä avainesinepalstan suunnittelemisen
museon kotisivuille. Avainesinetutkimus
vahvistaa kokoelmien tuntemusta museon
sisällä ja vuonna 2014 kotisivuille koottavan
palstan myötä myös museon ulkopuolella.
Avainesineiden valintaa ja merkitysanalyysia
voidaan jatkaa tehdyn työn pohjalta.
Kokoelma-asiantuntijamme
osallistuivat
myös TAKO-seminaareihin ja poolin 6 sisällä käytyyn keskusteluun tallennusvastuunjaosta. Teatterimuseo toi esille huolensa
sirkusaineistojen tallentamisesta, joka ei
tämänhetkisten resurssien puitteissa mahdu minkään muistiorganisaation vastuulle.
Neuvottelimme myös Sirkuksen tiedotuskeskuksen edustajien kanssa sirkusaineistojen
tilanteesta ja pohdimme alustavasti mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Lisäksi Teatterimuseon aloitteesta neuvoteltiin tv-aineistojen
tallennusvastuusta. Neuvottelutapaamiseen
osallistuivat Teatterimuseon, Radio- ja tvmuseon ja Kavan (Elävän kuvan museon
sekä televisio- ja radioarkiston) edustajat.
Valtakunnallista neuvontaa ja Teatterimuseon asiantuntemusta annettiin myös muiden
käyttöön. Arkistomme toimi välittäjänä Riihimäen Teatterin vanhan arkiston luovuttamisessa Riihimäen kaupungin keskusarkistoon. Neuvotteluvaiheessa Teatterimuseon
arkistonhoitaja ja arkiston harjoittelija inventoivat teatterin vanhan arkiston, ja sisällyttivät tiedot museon valtakunnalliseen tiedonkeruuseen arkistojen teatteriaineistoista.
Arkistonhoitaja osallistui myös Päivälehden
museossa 9.10.2013 järjestettyyn vapaa-
4
muotoiseen tapaamiseen, jossa kahdeksan
museon ja kuva-arkiston edustajat pohtivat
kuvalaattojen säilytystä, vedostamista ja
luettelointia koskevia kysymyksiä. Yhteistyötä jatketaan keväällä 2014. Tavoitteena
on saada aikaan kuvalaattoja koskeva yleisluonteinen ohjeistus.
Svenska Teaternin arkistosta huolehtivan
Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n
kanssa neuvottelimme SvT:n lasinegatiivikokoelman tulevaisuudesta. Museo teetti kokoelmalle kuntokartoituksen ostopalveluna
Suomen valokuvataiteen museolta.
Museo 2015 -hanke liittyy kokoelmien hallinnan ja saavutettavuuden edistämiseen
yhteisratkaisuin. Amanuenssimme ja arkistonhoitajamme osallistuivat hankkeen
tiedotustilaisuuksiin ja toimivat asiantuntijajäseninä luettelointityöryhmän kommenttiryhmässä. Teatterimuseo on Idatietokantansa uudistamistarpeesta käsin
kiinnostunut tulevasta yhteisestä kokoelmahallintajärjestelmästä ja pyrki järjestelmän
pilotointiin, muttei tullut valituksi. Seuraamme hankkeen etenemistä.
Valmistelimme myös 50-vuotisjuhlanäyttelymme matkaa Tampereelle Työväenmuseo
Werstaalle. Pukukokoelmien terävöittämishankkeen myötä ryhdyimme suunnittelemaan uutta, kiertävää pukunäyttelyä yhteistyössä Aalto-yliopiston pukusuunnittelun
tutkijan Joanna Weckmanin kanssa. Weckman osallistui pukukokoelmiemme profilointiin ja käytännön työhön pukujen parissa
inventointeineen ja poistosuunnitelmineen.
Kokoelmamme ja tutkijayhteistyömme palvelevat kiinteästi suomalaisen näyttämöpukusuunnittelun visuaalisen muistin rakentamista ja näkyväksi tekemistä. Pukusuunnittelun opiskelijat saivat Weckmanin
johdolla pukujen käsittelyyn painotetun esittelyn Teatterimuseon kokoelmaan. Myös Aalto-yliopiston arkiston Arabian toimipisteen
arkistonhoitaja kävi tutustumassa museon
kokoelmiensäilytystiloihin.
KOKOELMIEMME TUNNETTUUS
JA SAAVUTETTAVUUS
Ammattimainen tanssi kuuluu Teatterimuseon tallennusalueeseen. Viime vuosina
olemme kiinnittäneet huomiota tanssin kulttuuriperinnön näkyvyyteen verkkojulkaisusarjassamme ja seminaariohjelmassamme.
Kuluneena vuonna pelastimme ja digitoimme OKM:n Myytti-avustuksen turvin erän
yhdessä tanssin asiantuntijoiden kanssa
valittuja tanssitallenteita. Kyse on ainutlaatuisesta nykydokumentoinnista, jonka myötä
suomalaisen tanssin 1980-luvulta alkanutta
merkittävää kehityshistoriaa saadaan liikehavainnoinnin mahdollistavina tallenteina
edes pala pitkäaikaisesti talteen. Nykydokumentoinnin rinnalla Myytti-projektissa lisättiin esinekokoelmiimme kuuluvien suomalaisen tanssin uranuurtajien tanssipukujen
saavutettavuutta.
Kaapelitehtaalle suunnitellaan rakennuslaajennuksena Tanssin taloa. Teatterimuseon tanssikokoelmien näkyvyyttä ja alan
kulttuuriperintötietoisuutta edistettiin vuonna 2013 rakentamalla Teatterimuseon pop
up -osasto Tanssin talo ry:n HOP Helsinki
-tanssitapahtumaan 8.11.2013. Tapahtu-
ma keräsi Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin
yli 1700 kävijää. Esittelimme ajankohtaiset
tanssiprojektimme ja tanssiaineistoa kokoelmistamme. Pienimuotoisessa näyttelyssä
nähtiin museoesineitä, kuvatallenteita, valokuvia, asiakirjoja ja otteita arkistoluetteloista.
Yhteistyöponnistus oli myös Suomen valokuvataiteen museon koordinoima Kysy
museolta -verkkopalvelu, joka on herättänyt positiivista innostusta. Verkkopalvelussa julkaistujen vastausten avulla on saatu
avattua Teatterimuseon arkiston aarteita
aivan uudella, tietoa pysyvästi laajan yleisön saavutettaville kokoavalla tavalla. Palstalle laadittiin vuoden aikana kaikkiaan 47
vastausta, joiden yhteydessä julkaistiin 28
digitaalista kuvaa museon kokoelmissa olevista valokuvista tai asiakirjoista. Valtaosa
kysymyksistä koski teatterialan henkilöitä
tai ryhmiä. Toiseksi suurin aiheryhmä olivat
teatteriesityksiä ja toisaalta Teatterimuseon
kokoelmia koskevat sisältökysymykset. Vastausten laatimiseksi tehtyjen hakujen ja käytettyjen arkistoyksiköitten määrä on laskettu mukaan tietopalvelun yleiseen tilastoon.
Yhteishankkeen päätösseminaari ”Asiantuntijuus jakoon – museot ja tietopalvelu”
Teatterimuseon osasto HOP Helsinki -tapahtumassa Merikaapelihallissa 8.11.
Kuva: Ilona Kemppainen.
5
pidettiin 1.2.2013 Teatterimuseon Arkadiateatterissa. Teatterimuseon johtaja Helena
Kallio osallistui seminaarin paneelikeskusteluun ”Museoiden asiantuntijuus tänään”
ja tietopalvelun tutkija (vt.) Tiina Piispa piti
puheenvuoron aiheesta ”Teatterimuseo verkossa: Tietoa populaaristi”.
NÄKYVYYS JA KULTTUURIPERINNÖN
ARVOSTUKSEN KASVATTAMINEN
Näyttelijän teemavuoden 2013 merkeissä
tuotimme yhdessä satavuotisjuhliaan viettävän Suomen Näyttelijäliiton kanssa videon
Näyttelijän päivä. Teatterimuseolla kuvattu
video kertoi näyttelijänammatin monipuolisuudesta ja ammattiliiton vaiheista sekä
vei elävälle kierrokselle pysyvän näyttelymme kokeilupisteisiin. Video julkistettiin lokakuussa suomen- ja ruotsinkielisenä versiona
YouTubessa ja toimitettiin esitettäväksi 14
suomalaisen teatterin yleisöauloihin ympäri
maata. Video teki museota tunnetuksi teatteriyleisöjen parissa ja osallistuimme sillä
myös Museoliiton propagandaprojektiin.
Vuonna 2013 toteutettiin myös kaksi verkkonäkyvyyden edistämisprojektia. Facebooksivustolle tuotettiin näyttelyille ja palveluille
omat räätälöidyt välilehdet, joiden sisältö
päivittyy suoraan museon www-sivuilta.
Loppuvuodesta julkistettiin Teatterimuseon
mobiilisivusto (m.teatterimuseo.fi). Erillistä
päivittämistä edellyttävää mobiilisivustoa
ylläpidetään sivuston toteuttajan palvelimella. Teatterimuseon oman www-sivuston
seuraavan isomman uudistamisen yhteydessä www- ja mobiilisivustot on tarkoitus
yhdistää, jotta päästään kaksinkertaisesta
päivityksestä.
QR-koodien avulla toimivan SmartMuseum
-sovelluksen myötä näyttelymme avautuvat
entistä paremmin myös englannin- ja venäjänkieliselle yleisölle.
Myös aiempaan yhteistyöhön perustuvat
kiertonäyttelyt Hämeenlinnan Hippaloissa ja
Tampereen Teatterikesässä sekä hyväntekeväisyysyhteistyönä toteutettu pop up -näyttely Helsingin keskustassa lisäsivät Teatte-
6
rimuseon saavutettavuutta ja yleisöä sekä
kokoelmiemme ja teatterikasvatuksemme
tunnettuutta.
Kokoelmien näkyvyyttä edistivät myös vaihtuvat näyttelyt sekä kokoelmatiimin ja tiedottajan yhteistyönä toteuttamat museon
verkkopalstat, kuukausittainen Valokiilassakokoelmanosto ja joulukalenteri. Kotisivujemme virtuaalimuseosta näyttelyt ja kuvat
kokoelmiemme aarteista saavuttavat helposti ja valtakunnallisesti sosiaalisen median käyttäjät. Museonjohtaja on ottanut
myös Twitterin käyttöön museon toiminnan
näkyvyyden lisäämiseksi.
Juhlapalvelu liittyi Venuu.fi-palveluun, jonka
kautta museon tiloihin saadaan uutta yleisöä. Palvelu avautui lokakuun lopussa, ja arvostelusivuilta oli jo joulukuussa luettavissa
ylistäviä viiden tähden arvosteluja museolla
vietetyistä juhlista.
ASIAKKUUKSIEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN
Ydinhenkilöstömme on aktiivisesti kehittänyt yleisötyön ja kokoelmatyön osaamistaan,
työprosessejaan ja verkostoitumistaan.
Myös työharjoittelijoiden, oheistapahtumien esiintyjien, vapaaehtoistyöntekijöiden ja
lahjoittajien kiinnostus museota kohtaan on
kuluneena vuonna ollut runsasta. Heidän
kanssaan olemme voineet olla avaamassa
ja mahdollistamassa monia taiteen, elämysten, osaamisen, oppimisen ja tiedon polkuja. Olemmekin pyrkineet entistä enemmän
tiedostamaan myös jo olemassa olevien verkostojemme uudenlaisten yhdistelmien ketterät mahdollisuudet. Hyvä esimerkki tästä
on myös juhlapalvelumme verkostoista syntynyt kävijäkampanjamme ilmaislauantaiden ohjelma.
Henkilökunnan sisäisenä kehityshankkeena
on museolehtorin vetämänä johtamisopintojensa projektina tartuttu keskeiseen haasteeseemme: näyttelystrategian, näyttelyiden
pitkäjänteisen suunnittelun, työprosessien ja
työnjaon kehittämiseen nykyisellä henkilös-
törakenteella. Yhtäältä koko henkilökunnan
osallisuus näyttelytuotannoissa vahvistaa
yleisösuhdettamme kauttaaltaan. Toisaalta
näyttelypäällikön tarve on edelleen tunnistettava kipukohta tehtävän tultua aikoinaan
ylikuormituksen vuoksi rajatuksi pois esinekokoelmien amanuenssin työnkuvasta.
Museolehtori toimi Hotelli- ja ravintolamuseon museolehtorin mentorina Helsingin Yliopiston järjestämissä MATKa-pedagogiikan
opinnoissa. Teatterimuseo osallistui myös
yleisötyön johtamisen kehittämiseen: museolehtori toimi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen järjestämän
”Yleisötyön ytimessä – yleisöyhteistyön keinot ja johtaminen” -koulutuksen suunnittelijana ja vastuukouluttajana. Teatterimuseo
oli myös mukana järjestämässä hillittömän
monitaiteista Himo4 ‒ Avoin lähdekoodi taiteeseen -seminaaria, joka tapahtui eri puolilla Helsinkiä 4.‒5.11.2013. Seminaarissa
paneuduttiin taiteen mahdollisuuksiin opetuksessa ja esiteltiin avointen verkossa toimivien taidelähtöisten oppimisen ympäristöjen mahdollisuuksia. Pääjärjestäjänä toimi
Helsingin Kulttuurikeskus/Annantalo.
Museoviraston
Kokeilutonni-avustuksella
järjestimme Kaapelitehtaan kolmen museon yhteisen, toiminnallisen kick-off -työpajan
haasteellisen heterogeenisten tarpeidemme
yhteensovittamiseksi ja aulapalvelumme yhteistyön ja laadun kehittämiseksi.
”TEATTERIMUSEO ON HELMI!
JÄRJESTIMME SLUSHIN
YHTEYDESSÄ NAISTEN
MENTORIVERKOSTON
KOKKARIT TEATTERIMUSEON
TILOISSA. MAHTAVA JA
INSPIROIVA PAIKKA,
IRROTTAA AJATUKSET
ARJESTA. TEATTERIMUSEO
TOI RIPAUKSEN TAIKAVOIMAA
MEIDÄN TAPAHTUMAAN.”
Asiakaspalautteesta, venuu.fi
”THIS IS THE PERFECT PLACE
FOR AN INTERNATIONAL
BUSINESS MEETING CREATIVELY DIFFERENT! THE
SETTING IS INSPIRATIONAL,
THE MANAGEMENT AND
STAFF ARE VERY WELCOMING
AND EFFICIENT, AND THE
FACILITIES ARE EXCELLENT.
HELSINKI SHOULD BE PROUD
OF ITS THEATRE MUSEUM!”
Asiakaspalautteesta, venuu.fi
Videoinstallaatio Tragedia ajassa – ajaton tragedia -näyttelyssä.
Kuva: Ilona Kemppainen.
7
”HYVÄÄ YRITETHÄN MUTTA PRIIMAA PAKKAA TULHON”
Museonjohtaja Helena Kallion vuosikatsaus
Teatterimuseo on kuluneena vuonna jälleen osoittanut vireytensä, aikaansaavan tavoitteellisuutensa sekä ennakkoluulottoman rohkeutensa oman alansa syvällisen tiedon ja herkullisten elämysten yhdistäjänä.
Päämäärätietoisten ponnistustemme tuloksissa ilahduttaa erityisesti yleisömääriemme selkeä kasvu. Yhä useampi löytää kävijäkampanjamme nimeämän Helsingin parhaan salaisuuden niin näyttelyissämme kuin kotisivujemme virtuaalisessa elämys- ja oppimisympäristössä. Tämä kertoo keskeisten tavoitteidemme, museon tunnettuuden,
näkyvyyden sekä vaalimamme kulttuuriperinnön arvostuksen lisääntymisestä.
Olemme vuoden aikana jatkaneet kulttuuriperintötietoisuuden kasvattamista erikoisalojemme keskuudessa mm. Suomen Näyttelijäliiton teemavuoden, Tanssin talon
tapahtuman ja museolla järjestettyjen seminaarien myötä. TeMen ja TNL:n lehdissä
julkaistiin artikkelit museon toiminnasta. Henkilökuntamme opinnoissaan solmimat
kontaktit ja verkostoituminen, kokoelmayhteistyö sekä luottamus- ja asiantuntijatehtävät ammattikentällämme lisäävät Teatterimuseon vaikuttavuutta.
Suomen Näyttelijäliiton satavuotisjuhlan kunniaksi näyttelijöiden monialainen osaaminen, ammatin ja liiton kehitys nostettiin esiin Näyttelijän kengissä -näyttelyssämme.
Näyttelijäteemainen ohjelmasarjamme antoi toimintavuodelle oman hohteensa. Päätimmekin jatkaa juhlia ja pitää näyttelytilan avoinna ja käytössä seuraavan toimintavuoden loppuun.
Yhtä juhlaa oli myös yhteistyössä ammattiliiton kanssa tuottamamme Näyttelijän päivä
-videon valmistaminen. Videolla otamme näyttelijä Mika Piispan kanssa ilon irti Teatterimuseon pysyvän näyttelyn kokeilupisteistä. Museonjohtajaroolikin tuli siinä turhista
vakavuuksista pöllytettyä humorististehokkaaseen tyyliin à la Teatterimuseo! Näyttelijän päivä -videoon voi yhä tutustua sekä verkossa että näyttelymme sisääntulossa,
missä näin konkreettisesti rohkaisemme yleisöämme ottamaan tilan haltuun.
Tilaa otettiin haltuun myös aistitiedon käsittelyn vaikeuksista kärsivien lasten ja heidän vanhempiensa erityisryhmälle suunnatussa Tee tilaa! -projektissa, jonka teatteripedagogimme Milla Kortemaa toteutti Alvar Aalto -museon sekä nuorisopsykiatrian
ja toimintaterapian asiantuntijoiden kanssa. Teatterikasvatuksemme käynnisti myös
yhteistyön Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. HeSeta ry -yhteistyötämme jatkaen
teimme tilaa myös seksuaalivähemmistöjen teatterille. Teatteri Tuuletin toi Kuvia nykySuomesta -näyttelyymme ja tragedianäyttelyymme raikkaan vinkkelinsä, vallitsevan
kaanonin ja nykyisyyden toisin näkemisen tärkeän taidon. Teatterimuseon queer-tietoisuutta vahvistimme edelleen yhdessä HeSeta ry:n kanssa järjestämämme Helsinki
Pride -viikon tapahtuman myötä. Osallistuin myös Työväenmuseo Werstaalla järjestettyyn Queering the Memory Institutions -seminaariin.
Sosiaalinen Teatterimuseo konkretisoituu näin entisestään: olemme olemassa kaiken
ikäisiä, monenlaisia museokokijoita, oppijoita, kokeilijoita, tietäjiä ja kulttuuriperinnöstä nauttijoita varten. Pyrimme myös yllättämään kävijämme uusilla vinkkeleillä teatterihistoriaan.
8
Pia Hounin käsikirjoittamassa Tragedia ajassa – ajaton tragedia -näyttelyssä toimme näkyviin uutta, ennen kokoamatonta tietoa antiikin kreikkalaisten tragedioiden suomalaisesta esitysperinteestä. Keskustelu jatkui seminaarissa suomalaisten tragediaohjaajien ja antiikintutkijoiden kanssa. Todellisuuden tutkimuskeskuksen Platon-projektia
museolla järjestäessäni pääsin syventymään antiikin mytologiseen maailmaan ja kokeilemaan henkilökohtaisesti jopa sokraattisen dialogin hedelmällisiä vaikutuksia.
Kreikan suurlähettiläs Christos Kontovounisios kunnioitti Kreikan EU-puheenjohtajavuoden kynnyksellä meitä läsnäolollaan tragedianäyttelyn avajaisissa, toi mukanaan
ystäväpiiristään useita suurlähettiläitä ja teki lähtemättömän vaikutuksen niin avajaispuheellaan kuin runoilijan ja kosmopoliitin välittömän valloittavalla olemuksellaan.
Vuoden unohtumattomiin hetkiin ja tunnelmiin kuului myös Eino Partasen teatterivalokuvia esittelevän Tunteita ja eleganssia -näyttelyn yhteyteen järjestämämme Viipuriilta. Ohjelmaan kuului Pentti Paavolaisen opastus näyttelyyn. Katselimme Ypyän arkkitehtipariskunnan alkuperäisnauhoituksiin 1930−40-luvuilta pohjautuvan Hetket jotka
jäivät -elokuvan ohjaaja Pia Andellin kanssa. Annoin aikoinaan elokuvaa tehtäessä ääneni arkkitehti Martta Ypyälle, ja nyt Viipuri-illassamme sain lämpimissä tunnelmissa
vihdoin tutustua hänen arkistofilmillä esiintyviin lapsiinsa.
Kesällä pääsin museo- ja kulttuuriretkelle Puolaan, missä sain kollegoiden opastamana
tutustua mm. Varsovan kansalliseen Teatr Wielkiin, Krakovan Cricoteka-arkiston toimintaan, Tadeusz Kantorin elämäntyön perintöön ja hänen alkuperäiskunnossa säilytettyyn työhuoneeseensa. Erityisen antoisan tuokion vietin Krakovan historiallisessa
museossa heidän vuorovaikutteisen teatterinäyttelysuunnitelmansa äärellä. Suunnitelmassa oli ilokseni nähtävissä vaikutteita aiemmasta vierailusta meillä Helsingissä.
Rahoitus oli vieraillessani vielä vahvistumatta, mutta lämpimin ajatuksin toivon saavamme sisarmuseon Krakovaan.
Syksyllä tutustuin Tukholman uudistettuna avattuun Tanssimuseoon sekä Musiikki- ja
teatterimuseoon, jossa oli esillä myös Vivica Bandlerin kuvaajien joukkoon kuuluvan
pitkän linjan teatteri- ja tanssikuvaaja Beata Bergströmin valokuvanäyttely.
Toimintavuotemme huipentui näyttelytempaukseemme lastensairaalan hyväksi. Heittäydyimme sydämen asialla rohkeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja, luomaan
uusia kumppanuuksia hyväntekeväisyysyhteistyössä, sijoittamaan näyttelyn keskelle
kauppakeskusta ja puhumaan omalla tavallamme tulevaisuutta kantavien lasten ja
nuorten puolesta. Heidän oikeutensa hyvään terveydenhoitoon, kunnolliseen lastensairaalaan JA kulttuuriperinnön sekä taiteen hyvinvointia ja osallisuutta tuottavaan
rikkauteen tulisi olla perustavia itseisarvoja, josta ei julkisessa rahoituksessa tingitä!
Osallistuin pop up -näyttelymme valvontaan. Sain opastettavikseni ryhmän erilaisista
kulttuurisista taustoista saapuvia esikouluikäisiä, jotka täpinöissään kurkistelivat näyttelyn aarrekaappeihin ja nammistelivat houkuttelevien teatteriruokien äärellä. Kierroksen päätteeksi he pukivat innoissaan ylleen tarpeistonsuunnittelijana pitkän uran
tehneen Juhani Rytkölän työpajakäyttöä varten tuomat päähineet. Vieläpä pääsin rohkaisemaan energisimpiä vieraistani uimaan näyttelyn ympäri teatteriruokatarpeiden
joukosta karanneina kaloina maailmanympärimatkalla!
Tämänkään kokemuksen jälkeen en voi hetkeäkään epäillä Teatterimuseon olemassaolon tarkoitusta: sen voi parhaimmillaan lukea teatterin ja tanssin maagisen kulttuuriperinnön ja esittämisen lumoon tempautuvien kävijöidemme kasvoilta.
9
kÄvijÄt, tiedotus
ja markkinointi
Kävijälähtöisyys on museon keskeinen arvo.
Tavoitteena on, että museon tietosisällöt
ovat helposti ja eri muodoissa saatavilla ja
että museon näyttelyissä kävijät, työpajoihin
ja oheistoimintaan osallistuvat ja tietopalvelun asiakkaat löytävät museosta tarvitsemansa. Näyttelyissä ja työpajoissa pyritään
lisäksi tarjoamaan kävijälle elämys, pala
teatterin lumoa.
Teatterimuseon viestinnän tavoitteena on
tehdä museota tunnetummaksi ja näkyvämmäksi ja houkutella yhä useampia ihmisiä
museon palveluiden pariin. Verkkoviestintä
ja sen kehittäminen oli edelleen painopistealueena yhdessä näkyvyyden lisäämisen ja
työpajojen markkinoinnin rinnalla.
Yksittäiskävijöitä tavoiteltiin kesäkampanjan, loppuvuoden ilmaislauantaiden sekä
NÄYTTELYVIERAITA
18 % ENEMMÄN
KUIN VUONNA 2012
TIETOPALVELUN ASIAKKAITA
19 % ENEMMÄN
KUIN VUONNA 2012
VERKKOKÄYNTEJÄ
26 % ENEMMÄN
KUIN VUONNA 2012
10
erilaisten viikonloppuohjelmien ja tapahtumapäivien avulla. Kesäkampanjan toteutti
tällä kertaa yksi museon freelancer-työntekijä ja erityisenä kohderyhmänä olivat turistit.
Ilmaislauantait järjestettiin 9.11.–21.12. välisenä aikana. Samalla kerättiin edellisvuotiseen malliin kävijäpalautteita. Koko Kaapelitehtaan yhteisen markkinoinnin painopiste
on Jätkäsaaren uusi asuinalue. Infopaketit
jaettiin jokaiseen valmistuneeseen asuntoon. Teatterimuseosta paketissa kertoi
ajankohtainen kausiesite.
Museon näyttely- ja tapahtumatiedotus nojaa pääasiassa ilmaiskanaviin. Näyttelyistä
ja tapahtumista tiedotettiin lehtiin ja muihin
medioihin sekä menopalstoille. Erityisesti
joulukuun pop up -näyttely sai huomiota. Se
pääsi mm. Helsingin Sanomiin sekä MTV:n
Kymmenen uutisten loppukevennykseen.
Ilmoittelua Väliverho-, Repertoar- ja Teatterijoukko-lehdissä jatkettiin. Loppuvuoden
ilmaislauantaista ilmoitettiin Cult24- ja Voima-lehdissä.
Vuosi 2013 oli museon kävijämäärän kannalta todellinen kasvun vuosi. Erikoismuseoselvityksessä 15 000 kävijää vuodessa
nimettiin vähimmäiskriteeriksi, ja kuluneena
vuonna Teatterimuseo siihen pääsi ja ylittikin sen kirkkaasti. Yleisökampanjat (Kesäturisti ja Helsingin paras salaisuus) kenties
tuottivat tulosta kahden vuoden sinnikkään
yrittämisen jälkeen. Museon toiminnan laajeneminen toiseen käyntikohteeseen Uuden
lastensairaala 2017 -hankkeen tukemisen
myötä toi myös oman lisänsä kävijämääriin.
Kaapelitehtaalla kävi kuluneen vuoden aikana yhteensä 16 492 kävijää. Tietopalvelun
asiakkaina kävi Kaapelitehtaan tiloissa 197
ihmistä: tutkijoita, ryhmiä ja yksittäiskävijöitä. Näyttelyissä vieraili kuluneen vuoden
aikana yhteensä 16 295 kävijää, Galleria
Esplanadin toimipisteessä 1087 kävijää, yhteensä siis näyttelyvieraita oli 17 382. Pääsylippujen hinnat olivat 6/4 euroa, yhden
maksavan aikuisen mukana pääsi yksi alle
15-vuotias ilmaiseksi. Käytössä oli edelleen
yhteislippu Hotelli- ja ravintolamuseon kanssa, 10 euroa. Ryhmäkäynnin hinnat olivat
70/90/110 euroa. Vaasan yliopistossa valmistuneen Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen minimilaskelman mukaan vuoden 2013 kävijämäärämme tuotti
talousvaikutuksena museon ympäristöön n.
570 000 euron tulon.
Suurin osa museon kävijöistä tutustuu museoon edelleen ryhmän mukana. Erilaisia
ryhmäkäyntejä (työpajat, opastukset ja juhlapalvelu) oli 591 kappaletta. Teatteriseikkailu on edelleen museon menestystuote,
1–2 tunnin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä pajoja oli 135 kpl. Historiaseikkailut
ja -kävelyt ovat myös vakaassa suosiossa,
samoin pienimpien Satupolut. Synttäriseikkailut ovat edelleen suurin kasvaja, syntymäpäivät järjestettiin museolla 98 kertaa.
Juhlapalvelun tilaisuuksia järjestettiin 62
kappaletta, joissa tehtiin 75 työpajaa.
Labra toi teatterikasvatuksen osioon uuden
kokonaisuuden. Myös helmikuussa lanseerattu Kysy museolta -palvelu lisäsi museon
verkkopalveluita.
Verkkosivujemme käyttö on noussut selvästi
edellisvuodesta. Teatterimuseo.fi-sivustolla vierailtiin 31 403 kertaa, mikä on 26 %
enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksilöityjen kävijöiden osuus nousi 30 % vuoteen
2012 verrattuna. Museon sivuja katsottiin
88 900 kertaa ja sivustolla vietetty aika oli
kokonaisuudessaan n. 2099 tuntia. Marrasjoulukuun vaihteessa julkistettu mobiilisivusto ehti kerätä kuukauden aikana 659
käyntiä ja 1779 sivukatselua. Labra-kokonaisuus tilastoidaan erikseen. Labrassa
vierailtiin toukokuisen julkistamisen jälkeen
602 kertaa. Teatterimuseon Kysy museolta
-palvelussa käytiin 2422 kertaa. Yhteensä
museon verkkopalveluita käytettiin siis 35
086 kertaa. Museon Facebook-sivun käyttäjä- tai kattavuustilastointi saadaan Facebookin palvelusta, jonka mukaan museon sivun
kokonaiskattavuus vuonna 2013 oli 72 215.
Kävijöille tarjottiin jälleen näyttelyiden lisäksi muuta teema- ja erikoisohjelmaa:
talvi- ja joululomapelejä, pääsiäisen suuri munametsästys ja kesäkurssit nuorille,
ja marraskuun jo perinteiset Horror-pelit.
Ilmaispäivät museossa olivat kuluneena
vuonna äitien- ja isänpäivä, kansainvälinen
lastenteatteripäivä (20.3.), maailman teatteripäivä (27.3.), Kansainvälinen tanssin päivä
(29.4.), kansainvälinen museopäivä (18.5.)
ja Helsinki-päivä (12.6.). Valtakunnallisena
Satupäivänä 18.10. museo toimi jälleen tapahtumapaikkana. Päivän aikana noin 100
päiväkoti-ikäistä lasta kävi viidessä erilaisessa työpajassa.
Verkkosivuilla jatkettiin kokoelmien aktiivista esittelyä Valokiilassa-palstan ja joulukalenterin avulla. Devising-menetelmäopas
Mobiililaitteille optimoitu verkkosivusto
julkaistiin joulukuun alussa.
Kuva: Heikki Suomi
11
Kierrossa Teatterimuseolla oli kuluneena
vuonna kaksi näyttelyä. Tilaustyönä valmistunut Saako sitä syödä – Teatteriruokaa
-näyttely avautui Hämeenlinnassa osana
Hippalot-lastenfestivaalia Lasten ja nuorten
kulttuurikeskus ARXissa. Kävijöitä oli Hippaloiden aikana 25.–28.7. 1228 kpl. Näyttely
oli auki vielä 29.7.–14.9., jolloin sen näki
345 kävijää; yhteensä 1573 kävijää.
Kierrossa oli myös Viva Vivica -näyttely, joka
vieraili Tampereen Teatterikesässä, jossa
sen näki 173 näyttelyvierasta. Kiertonäyttelyissä siis oli yhteensä 1746 kävijää, tietopalvelulla oli asiakkaita sähköisesti ja
puhelimitse yhteensä 500. Verkon kautta
museoon tutustui 107 301 kävijää. Näin ollen museon palveluita käytti vuoden aikana
kaikkiaan 127 126 ihmistä.
”HUIKEA PAIKKA! HETI HISSISTÄ ASTUTTAESSA AVAUTUU
AIVAN TOISENLAINEN MAAILMA. JÄRJESTIMME 40 HLÖN
PIKKUJOULUMME TEATTERIMUSEOSSA JA PAIKKA OLI
JUHLIIMME MITÄ MAINIOIN. YKSI ILLAN KOHOKOHDISTA
OLI JÄRJESTÄ KOHTAUS -OHJELMANUMERO, JOSSA
KOLMEEN RYHMÄÄN JAKAUTUNEINA SAIMME LUODA
IHKAOMAT NÄYTELMÄT OHJAAJAN JOHDOLLA. PUVUSTAMON
KÄYTTÖ TEKI HOMMASTA VIELÄ MAHTAVAMPAA.”
Asiakaspalautteesta, venuu.fi
”JÄRJESTIN TEATTERIMUSEOSSA KARONKKANI, JA PAIKKA
OLI AIVAN LOISTAVA! JO PELKKÄ YMPÄRISTÖ LOI HIENON
ILMAPIIRIN, KAIKKI PUVUT JA LAVASTEET OVAT TODELLA
UPEITA. OMAT LAPSENI OLIVAT MUKANA VARSIN VIRALLISESSA
JUHLASSA, JA HEILLÄ OLI SILTI KOKO AJAN PUUHASTELTAVAA.
PALVELU OLI KAIKEN KAIKKIAAN LOISTAVAA JA HENKILÖKUNTA
TODELLA MIELLYTTÄVÄÄ. SUOSITTELEN VILPITTÖMÄSTI!”
Asiakaspalautteesta, venuu.fi
Jos vierailit musessa ensimmäistä kertaa, mitä odotit käynniltä?
”EN OIKEIN PIDÄ MUSEOISTA, JOTEN EN VARSINAISESTI
ODOTTANUT VIERAILUA MUSEOSSA.”
Vastasiko käynti odotuksiasi?
”OLI PALJON PAREMPI! MUUTTI KÄSITYKSENI MUSEOISTA!”
Ote kävijätutkimuksesta 2013
12
kokoelmat ja tietopalvelu
Teatterimuseon kokoelmat palvelevat museon toimintaa, yleisöä ja erikoisalan tutkimusta. Esinekokoelmat ja arkisto vaalivat kansallisesti merkittävää teatteriaineistoa jopa
1830-luvulta alkaen. Kokoelmat täydentyvät
teattereiden ja tanssiryhmien, alan järjestöjen, teatterin ja tanssin ammattilaisten sekä
muiden yksityishenkilöiden lahjoituksin. Tietopalvelun tutkijasali vastaanottaa asiakkaita neljänä päivänä viikossa.
Esinekokoelmien pääosassa on puku- ja lavastustaiteen esineistö ja luonnokset, teatterin ja tanssin roolipuvut, lavastuspienoismallit ja historialliset taustafondit. Kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran oopperan ja
nukketeatterin aineistoa, teatteritekniikkaa
sekä näyttelyprojektien yhteydessä koottu
aasialaisen teatterin kokonaisuus. Esinekokoelmista vastaa päätoiminen esinekokoelmien amanuenssi.
Arkiston kokoelmat jakautuvat asiakirja-aineistoon (teatteri- ja järjestöarkistot, henkilöarkistot, käsiohjelma- ja julistekokoelma,
lehtileikekokoelma), valokuva-arkistoon ja
av-arkistoon (muun muassa esitystallenteet
ja tekijähaastattelut). Arkistosta vastaa päätoiminen arkistonhoitaja.
Vuonna 2008 valmistunut kokoelmapoliittinen ohjelma suuntaa tallennustyötä nykydokumentointiin sekä teatterin ja tanssin
ominaispiirteitä ja historiallista kehitystä
valottavien ilmiöiden tallennukseen. Kartunnassa painotetaan valikoitujen kohteiden
monipuolista tallentamista ja kontekstitietojen keruuta. Ajankohtainen strateginen
tavoite on kokoelmien kokonaisprofiilin terävöittäminen. Luettelointi- ja digitointihank-
kein edistetään käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Kokoelmalahjoitukset käsitellään
kollektiivisesti. Museonjohtaja ohjaa osaltaan kokoelmatyötä ja osallistuu aineistolahjoitusten selvittämiseen.
Teatterimuseon tieto- ja kuvapalvelu vastaa
sekä museon omaan materiaaliin että yleisesti teatteriin liittyviin tiedusteluihin. Asiakkaita palvellaan puhelimitse, sähköpostitse
ja paikan päällä tutkijasalissa. Jos asiakas ei
itse pääse tutustumaan museon arkistoon
ja kokoelmiin, laajat selvitystyöt tehdään
maksullisena tietopalveluna. Tieto- ja kuvapalvelu kehittää tekijänoikeuksien puitteissa valokuva-arkiston digitaalista tallennusta
ja jakelua, kuvankäyttösopimusten käytäntöä sekä sähköisen toimintaympäristön hyödyntämistä aineistojen saavutettavuuden
edistämiseksi.
Tieto- ja kuvapalveluun saapuviin tiedusteluihin liittyviä hakuja ja käytettyjen aineistojen
lukumääriä seurataan, jotta tiedustelujen
sekä asiakaskäyntien sisällön laajuus saadaan näkyväksi. Verrattuna edellisvuoden
tilastoihin kasvua on ollut erityisesti tehtyjen hakujen määrässä ja aineistoyksiköitten
käyttöasteessa. Kuvakopioita on toimitettu
runsaasti enemmän kuin aiempana vuonna. Asiakkaat hyödynsivät myös edellisenä
vuonna käyttöönotettua sukututkimuspakettia. Kuva- ja tietopalvelusta vastaa päätoiminen tutkija.
Vuonna 2013 Teatterimuseo ei enää toimittanut aineistoa Museoviraston Suomen
Museot Online -hakuportaaliin. Tavoitteena
on tulevaisuudessa saada aineistoja esille
Finna-asiakasliittymän välityksellä.
13
ESINEKOKOELMAT –
PUKUKOKOELMAT KESKIÖSSÄ
Esinekokoelmissa jatkettiin kokoelmien terävöittämiseen, kokonaishallintaan ja saavutettavuuden lisäämiseen tähtäävää Kokohanketta. Hankkeessa kokoelmia ja niiden
merkittävyyttä pohditaan suhteessa kattavuuteen, kuntoon, säilytysresurssiin sekä
tutkimus- ja näyttelykäyttöön.
Vuonna 2013 fokuksessa olivat erityisesti
pukukokoelmat. Museolle myönnettiin Myytti-avustusta, jonka osaprojektina kokoelmissa olevat vanhat tanssipuvut inventoitiin,
luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta osin.
Projektin aikana käsiteltiin 97 pukua. Pukututkija, pukusuunnittelija Joanna Weckman
toimi asiantuntijana pukukokoelman jatkotyöstössä. Noin kolmasosa, eli n. 500 pukua
Teatterimuseon pukukokoelmasta tutkittiin
syksyllä. Inventoinnin perusteella laadittiin
ja toteutettiin poisto- ja siirtosuunnitelmien
ensimmäinen osio. Kokoelmista poistettiin
huonon kunnon tai kokoelmiin sopimattomuuden vuoksi kaikkiaan 94 pukua tai asukokonaisuutta, joista osa siirrettiin museon
käyttökokoelmiin. Pukujen käsittely samoin
kuin poistojen ja siirtojen dokumentoiminen
on hidasta työtä. Projektin jälkitöihin meneekin suhteellisesti enemmän aikaa kuin varsinaiseen pukujen läpikäymiseen.
hallintaohjelmaan lisättiin vuoden aikana
tietueita 71 (edellisvuonna 156). Esinetietokannassa tietueita on yhteensä vuoden
vaihtuessa 6 448 (6 390).
Esinekokoelmien digitointiaste on noin 33 %.
Digitoinnin myötä kokoelmat saadaan sujuvammin sekä kansalaisten että tutkijoiden
ulottuville. Varsinaisen luetteloinnin piirissä
esineitä on todellisuudessa enemmän, sillä
kaikkia luetteloituja esineitä ei ole vielä viety
sähköiseen tietokantaan, tai yksi tietue voi
käsittää useampia esineitä, esim. sarjan jonkun tietyn tuotannon luonnoksia. Digitointiasteen suhteelliseen vähäisyyteen vaikuttaa
laaja lavastus- ja pukuluonnoskokonaisuus,
joka on noussut esinekokoelmien suurimmaksi aineistoksi. Museon kokoelmissa on
vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 16 222
luonnosta, joista hieman yli puolet (9 218)
on pukuluonnoksia. Luonnosten osuus koko
esinekokoelmasta on 82 %. Kaikkiaan Teatterimuseon kokoelmissa on 19 614 esinettä.
Teatterimuseon suosittu kiertonäyttely Silkkiä, samettia – Oopperan pukuaarteita palasi Savonlinnasta 6.1.2013 kierrettyään
lähes neljä vuotta. Näyttelyn nelisenkymmentä pukua purettiin nukkien päältä Metropolian tekstiilikonservaattoriharjoittelijoiden
avustuksella. Harjoittelijat tekivät puvuista
suppean kuntokartoituksen, jonka jälkeen
puvut luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta
osin. Sen jälkeen ne pakattiin ja sijoitettiin
arvonsa mukaisesti takaisin kokoelmiensäilytystiloihin.
Kokoelmien kartunta pysyi vuonna 2013
hillittynä, lahjoituksia vastaanotettiin kahdeksan kappaletta. Kartunnan määrää nosti kuitenkin yksi lukumäärältään suurempi
luonnos- ja pukulahjoitus. Ida-kokoelmien-
14
Eva Hemmingin tanssipuku, joka on alun
perin kuulunut Venäjän Keisarillisen hovin
hovineidolle. Kuva: Stella Karlsson.
MERKITTÄVIÄ ESINELAHJOITUKSIA
● Lavastaja-pukusuunnittelija Jyrki Seppä lahjoitti 6 pienoismallia ja 1513 puku- ja lavastusluonnosta. Seppä on toiminut skenografina 1980-luvulta alkaen ja työskennellyt
kiinnitettynä tai freelancerina kymmenissä Suomen ammatillisesti toimivissa teattereissa.
● Juhani Rytkölän lahjoitus sisälsi puku- ja lavastusluonnoksien lisäksi yhden taustafondin hänen teatteriuransa alkupuolelta 1960-luvulla Turussa. Alunperin tanssijana ja
koreografina työskennellyt Rytkölä on kehittänyt ja opettanut rekvisiitan valmistusta.
Erityisesti teatterinaamioiden tekijänä kunnostautunut Rytkölä toimi Helsingin Kaupunginteatterin ensimmäisenä tarpeistonsuunnittelijana 25 vuotta jääden eläkkeelle
vuonna 2010.
● Tanssija ja koreografi Sinikka Gripenberg lahjoitti osan suomalaista tanssihistoriaa.
Vanhin hänen käytössään olleista seitsemästä tanssipuvusta oli alunperin käytössä kotimaisessa Vivaldin Concerto Grosson esityksessä vuonna 1967. Gripenberg itse käytti
sitä vuonna 1972 saman esityksen myöhemmässä versiossa.
● Jyrki Karttunen luovutti museoon tanssiryhmä Karttunen Kollektivin My Imaginary Friend is With Me -esityksessä (2007) käytetyn puvun sekä Bad Body Doubles -esityksessä
(2010) käytetyn tanssijanuken.
AV-ARKISTOON KERÄTTIIN JA DIGITOITIIN
170 TANSSITALLENNETTA,
YHTEENSÄ 150 TUNTIA TANSSIN HISTORIAA
PUKUKOKOELMISSA INVENTOITIIN JA DIGITOITIIN
97 TANSSIPUKUA TAI PUVUN OSAA
KUVAPALVELU TOIMITTI ASIAKKAILLE
467 KUVAKOPIOTA KONTEKSTITIETOINEEN
15
ARKISTO
Arkistossa panostettiin vuonna 2013 kuvatallenteisiin, henkilöarkistoihin ja valokuvavedoksiin. Sisällöllisesti korostui eniten
tanssi.
Teatterimuseon arkisto jakaantuu asiakirja-,
valokuva- ja av-arkistoon. Yksittäiset lahjoituserät sisältävät usein eri aineistotyyppejä.
Oman kokonaisuutensa muodostavat av- ja
valokuva-aineistot kirjataan heti diariointivaiheessa av- ja valokuva-arkistoon. Vuositilastoissa hyllymetrimäärään ei ole sisällytetty niitä kokonaisuuksia, jotka sisältävät
ainoastaan valokuvia tai av-aineistoa ja jotka näin ollen on kirjattu suoraan valokuvatai av-arkistoon. Valokuva ja av-arkiston kartuntamäärät ilmoitetaan tilastoissa erikseen
ja hyllymetrien sijasta kappaleina.
Audiovisuaalinen arkisto
Syksyllä 2012 käynnistetyn tanssitallennehankkeen keruuvaihe ajoittui loppukeväälle ja syksylle 2013. Hankkeessa kerättiin
analogisia kuvatallenteita eri puolilta maata. Suurin osa tallenteista oli VHS-nauhoja,
mutta myös muut formaatit huomioitiin.
Valtaosa tallenteista oli peräisin 1980- ja
1990-luvulta. Alkuperäiset nauhat lainattiin, ja av-arkiston kokoelmiin sisällytettiin
digitaalinen kopio 170 tallenteesta. Vuositilastossa keruu on huomioitu yhtenä kartuntaeränä. Projektin jälkeen tanssitallenteiden
vastaanottamista jatketaan osana arkiston
tavanomaista työtä.
Tanssitallennehankkeen digitointivaihe ajoittui syksylle 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriön Myytti-avustuksen turvin työhön palkattiin projektiassistentti (15.8.–15.12.2013),
jota avusti projektin loppuvaiheessa mediaassistenttiharjoittelija. Digitointia tilattiin
myös alan yrityksestä. Kaikkiaan tanssitallenteita digitoitiin 170 kpl, yhteensä noin
150 h (käyttökopiot huomioiden 300 h). Digitoitu aineisto tallennettiin Teatterimuseon
palvelimelle osaksi museon av-arkistoa. Asiakkaat voivat katsoa tallenteita museon tut-
16
kijasalin asiakaspäätteeltä. Kunkin digitaalisen tallenteen tekniset metatiedot kirjattiin
ylös. Muilta osin projektin luettelointityö jatkuu vuonna 2014. Valikoiduista tallenteista
valmistettiin kooste, jonka avulla hanketta
esiteltiin Tanssin talo -hankkeen järjestämässä HOP Helsinki -tanssitapahtumassa.
C-kasetteja digitoitiin ensin Suomen Jazz &
Pop arkiston tiloissa ja heidän opastuksellaan. Loppuvuodesta c-kasetteja digitoitiin
Teatterimuseon omissa tiloissa. Digitoitavaksi valittiin 29 haastatteluäänitettä Hilkka Eklundin henkilöarkistosta ja 19 muuta
haastatteluäänitettä.
Keruun lisäksi Teatterimuseo vastaanotti kaksi muuta kuvatallennetta ja 133 kpl
muita äänitteitä. Omana tuotantonaan Teatterimuseo tallensi museossa tehtyjä haastatteluja ja seminaareja, yhteensä kuusi
digitaalista äänitettä ja kuusi digitaalista kuvatallennetta.
Asiakirja-arkisto
Asiakirja-arkiston tilastoituja lahjoituksia
vastaanotettiin 14 erää, laajuudeltaan yhteensä 15,20 hyllymetriä (hm). Näistä laajimpia olivat toimittaja ja teatterikriitikko Hilkka
Eklundin, tutkija, opettaja ja teatteriohjaaja
Timo Kallisen sekä kulttuuritoimittaja ja teatterikriitikko Jyrki Vuoren henkilöarkistot.
Vuoden tanssiteemaan liittyi tanssija, tanssipedagogi ja koreografi Sinikka Gripenbergin
henkilöarkisto. Lisäksi vastaanotettiin teattereiden ja yksityishenkilöiden lahjoittamia
käsiohjelmia ja julisteita, joita aikaisempien
vuosien tapaan ei tilastoitu.
Hilkka Eklundin henkilöarkisto järjestettiin ja
luetteloitiin asiakirja-aineiston (2 hm) osalta
yksityiskohtaisesti ja av-aineiston (129 ckasettia) sekä valokuvien (3897 kpl) osalta
yleisellä tasolla. Luettelointitiedot syötetään
Ida-tietokantaan vuonna 2014. Arkistoon sisältyy lisäksi 3,30 hm kotimaisia ja ulkomaisia käsiohjelmia. Eklundin henkilöarkiston
järjestäminen oli maksullinen tilaustyö, jossa huomattavan suuri osa työstä kohdistui
Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin valokuvakokoelmasta luetteloitiin ja
digitoitiin 1 597 valokuvaa. Kuvassa Rose-Marie, ensi-ilta Työväenteatterissa 12.12.1953.
Kuvassa vasemmalla Terttu Soininvirta (Lady Jane) ja tyttöjen ympäröimänä
Oiva Sala (Hirmu-Herman. Kuva: Valokuva Oy Kolmio / Teatterimuseon arkisto.
kuolinpesän aineistojen seulomiseen. Projektissa työskenteli kaksi projektityöntekijää
yhteensä hieman yli viisi kuukautta.
Suomen Kansallisteatterin roolivihkokokoelmaa puhdistettiin ja koteloitiin 10 hm, ja
Teatterimuseon vanhoja diaariosidoksia digitoitiin 0,24 hm. Jatkuvasti karttuvan käsiohjelmakokoelman järjestämistä jatkettiin.
Valokuva-arkisto
Valokuva-arkisto karttui monipuolisilla aineistoilla. Mittavin luovutuserä oli Naamiolehden kuvalaattakokoelma (arviolta 1000
kuvalaattaa). Naamio-lehden valokuvat olivat erityisen korkealaatuisia, joten kokoelma
on merkittävä. Valokuvalahjoituksiin lukeutuivat myös 637 vedoksen kokoelma Helsingin Kaupunginteatterin esityskuvia sekä
lavastaja-puvustaja Ulla Kotimaan lavastusja puvustustöihin liittyvä valokuvakokoelma
(734 diapositiivia). Valokuvia sisältyi myös
henkilöarkistoihin.
Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin
laajasta valokuvakokoelmasta luetteloitiin
Ida-tietokantaan 1597 mustavalkovedosta.
Luetteloidut vedokset myös digitoitiin. Luettelointityön osana valokuvien kontekstitietoja tarkistettiin, ja kuviin liittyvien 146 teatterituotannon tietoja korjattiin ja täydennettiin
Ilona-esitystietokantaan. Ilona-tietokannan
täydentäminen vei aikaa luetteloinnin perustyöltä, mutta sen todettiin tärkeällä tavalla edistävän alan tutkimusta myös jatkossa.
Tanja Aholan negatiivi- ja dia-arkiston valokuvia digitoitiin 870 kpl ja Suomen Tanssi-
17
taiteilijain Liiton tanssikuvia 320 kpl. Näitä
ei huomioida tämän toimintakertomuksen
tilastoissa, koska kuvia ei vielä ole kuvakohtaisesti luetteloitu Ida-tietokantaan. Tietopalvelun yhteydessä digitoitiin ja luetteloitiin
Ida-tietokantaan kuvakohtaisesti 91 valokuvaa.
Säilymisen turvaaminen
Kaapelitehtaalla sijaitsevien arkistomakasiinien olosuhteiden hallitseminen on ollut jo
pitkään ongelmallista. Vuonna 2013 Kaapelitehdas korjautti arkistomakasiinien seinien
halkeamia Suomen valokuvataiteen museon
ohjeistuksen mukaan. Toimenpide selvästi
vakautti olosuhteita. Arkistomakasiinien kokonaistilanteen selvittämistä jatketaan kuitenkin vuonna 2014.
Svenska Teaternin lasinegatiivikokoelman
järjestämistä varten on aikaisempina vuosina haettu rahoitusta, mutta tuloksetta.
Vuonna 2013 kokoelman kunto selvitettiin,
jotta jatkotoimenpiteitä voitaisiin harkita paremmin. Kuntokartoituksen suoritti Suomen
valokuvataiteen museon kaksi konservaattoria. Kartoituksen yhteydessä aineisto pakattiin väliaikaisiin säilytyslaatikkoihin aiempaa
pienemmissä ja siten turvallisemmissa erissä. Jatkotoimenpiteitä ryhdyttiin pohtimaan
yhdessä Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n (SLS) kanssa, koska sen hallussa
on Svenska Teaternin arkisto. Keskusteluja
SLS:n kanssa jatketaan vuonna 2014.
Arkistonhoitaja kävi Suomen valokuvataiteen museossa tutustumassa valokuvaamalla suoritettavaan digitoimiseen. Tavoitteena
on jatkossa digitoida ainakin osa aineistoista valokuvaamalla. Vuoden 2013 lopussa
Teatterimuseo hankki tätä tarkoitusta varten
makro-objektiivin ja uuden valopöydän. Uusien työprosessien kehittelemistä jatketaan
vuonna 2014.
KÄSIKIRJASTO
Käsikirjaston kokoelmat koostuvat lähinnä
teatterihistoriasta, teatterialan tutkimuskirjallisuudesta, teatterintekijöitten muistelmateoksista, teatterialan aikakauslehdistä
sekä teattereiden ohjelmistolehdistä. Kirjasto palvelee museon työntekijöitä ja tutkijasalin asiakkaita. Käsikirjaston kokoelma karttuu mm. yksityishenkilöiden lahjoituksista ja
kustantamoiden toimittamista vapaakappaleista. Kuluneen vuoden aikana kirjastoon
saatiin merkittäviä teoksia Hilkka Eklundin
perikunnan lahjoituksena. Tieto- ja kuvapalvelun tutkija luetteloi saapuneita kirjalahjoituksia tietokantaan ja ylläpitää kirjaston
käytettävyyttä. Hallintoassistentti vastaa
saapuneiden lehtien luetteloinnista. Syksyllä kirjaston ja tutkijasalin tilaa järjestettiin
toimivammaksi. Työtä edelsi kirjaston aineiston läpikäynti. Kirjastosta poistettiin luokkia
ja julkaisuja, jotka eivät liity teatterialaan.
Loppuvuodesta selvitettiin mahdollisuutta
hakea kirjastotyöhön informaatiotutkimuksen harjoittelijaa seuraavalle vuodelle.
Aineistolainat näyttelyihin
● Glamour – Filmitähtiä ja kauneuden lumoa 1930 – 1960 -luvuilla, TR Taidehalli, Tampere.
Ansa Ikosen iltapuku elokuvasta Vaimoke, 1936.
● Art Deco ja taiteet: France – Finlande 1905 – 1935, Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki. Yrjö Ollilan lavastusluonnoksia, Maggie Gripenbergin piirrosluonnoksia, tanssiaiheisia valokuvia ja käsiohjelmia.
● Voitto auringosta, Teatterikorkeakoulu, Helsinki. Taustafondeja Jack Helen Brut ja Homo$
-ryhmien futuristisen Voitto auringosta -oopperan lavastuksesta vuodelta 1988.
● Tullimuseon/Tullin keskushallinnon juhlanäyttely, Tullin keskushallinto, Helsinki. Aino
Acktén käyttämä Ainon puku Melartinin Aino-oopperasta vuodelta 1909.
18
TANSSIAINEISTOJEN DIGITOINTI‐ JA LUETTELOINTIHANKE
Amanuenssi Sanna Brander ja arkistonhoitaja Eeva Mustonen
Tanssiaineistojen luettelointi- ja digitointihanke muodostui kahdesta osahankkeesta.
Näistä kummassakin keskityttiin aineistoihin, joihin kohdistuu erityisiä uhkia ja joiden
käyttö on ollut hankalaa. Toisessa osahankkeessa myös kartutettiin aineistoa, josta
on ollut selvä puute. Hanke toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön niin kutsutun
Myytti-avustuksen turvin sekä virkatyönä.
1900-luvun alkupuoliskon tanssipukujen luettelointi ja digitointi
Teatterimuseon pukukokoelmassa on satoja tanssipukuja. Arvokkaimpien tanssipukujen joukkoon lukeutuu noin 100 tanssipuvun kokonaisuus 1900-luvun alkupuoliskolta.
Ajanjakso on suomalaisen tanssin historiassa tärkeä: suomalainen baletti ja vapaa tanssi saivat tuolloin alkunsa ja erityisesti baletin kehitys vahvistui Suomalaisen Oopperan
baletin (nyk. Suomen Kansallisbaletti) perustamisen (1921) myötä.
Digitointiprojektin kohteeksi valittuun vanhojen tanssipukujen kokonaisuuteen kuuluu
pukuja muun muassa Suomen Kansallisbaletin tähdiltä Lucia Nifontovalta, Kari Karnakoskelta, Into Lätiltä, Jaakko Lätiltä ja Eva Hemmingiltä.
Projektin aikana inventoitiin, ja puuttuvilta osin luetteloitiin ja digitoitiin 97 pukua. Puvut myös pakattiin asianmukaisesti. Nyt tämä varhaisten tanssipukujen kokonaisuus on
kattavasti luetteloitu ja digitoitu, ja siten entistä paremmin saavutettavissa. Moneen
tarkoitukseen saadaan riittävät tiedot Ida-tietokannasta, joten turhat käsittelyt eivät
kuluta pukuja.
Monet näistä puvuista lahjoitettiin museon kokoelmiin vuonna 1981 esillä olleen Maggie Gripenbergin 100-vuotisjuhlan muistonäyttelyn ja myöhemmin samana vuonna avatun Tanssitaiteemme nuoruusvuodet näyttelyn myötä. Projektin aikana saatiin kirjattua tietokantaan monia kiinnostavia kontekstitietoja ja pukuihin liittyviä tarinoita.
Analogisten tanssitallenteiden keruu ja digitoiminen
Toisessa osahankkeessa keskityttiin analogisiin kuvatallenteisiin. Tavoitteena oli kerätä
ja digitoida erityisesti VHS-nauhoja, koska ne tuhoutuvat nopeasti. Keruussa huomioitiin myös muut analogiset formaatit ja vanhoja digitaalisia nauhaformaatteja. Näin
helpotetaan aineistojen käyttämistä ja pystytään tarkastelemaan tiettyä aikakautta kokonaisuutena.
Analogisten tanssitallenteiden keruu oli tärkeää myös kiinnostavan aikakauden vuoksi.
Analogista videonauhaa käytettiin esitysten tallentamisen välineenä erityisesti 1980ja 1990-luvulla eli samaan aikaan kuin suomalainen nykytanssikenttä uudistui voimakkaasti.
Tanssitallennehanke käynnistettiin syksyllä 2012 muodostamalla asiantuntijaryhmä,
johon kuuluivat Piia Ahonen, Johanna Laakkonen, Raisa Rauhamaa ja Tiina Suhonen.
Työryhmän avulla kartoitettiin 1980- ja 1990-luvun tärkeitä tanssiryhmiä, taiteilijoita ja
teoksia. Tavoitteena oli huomioida nykytanssin eri tyylien edustajia, maantieteellistä
edustavuutta sekä tärkeitä festivaaleja ja esiintymispaikkoja. Keruun ulkopuolelle rajattiin Suomen Kansallisbaletin tuotannot sekä Ylen taltioinnit. Suomen Kansallisooppera
ja Yle vastaavat tallenteidensa pitkäaikaissäilytyksestä itse.
19
Kuva esityksestä Etelään − vers le sud (1998), koreografia Liisa Pentti.
Esitystallenne digitoitiin AV-arkistoon vuoden 2013 hankkeessa.
Kuva: Tanja Ahola, Teatterimuseon arkisto.
Loppukeväästä ja syksyllä 2013 museolta otettiin yhteyttä tanssiryhmiin ja yksittäisiin
tanssitaiteilijoihin, ja lopullisista teosvalinnoista keskusteltiin heidän kanssaan. Tallenteiden teknisen laadun osalta vaatimukset olivat väljät, mutta kaikkein heikkokuntoisimmat nauhat jätettiin keruun ulkopuolelle.
Alkuperäiset kuvatallenteet lainattiin Teatterimuseolle, ja kustakin digitoitiin arkistokappale ja pakatumpi käyttökopio. Projektin tuloksena Teatterimuseon kokoelmat
karttuivat 170 tanssitallenteella, joiden yhteiskesto on 150 h (käyttökopiot huomioiden
300 h). Valtaosa aineistosta on 1980- ja 1990-luvulta, mutta mukaan valikoitui hieman
myös 2000-luvun alun tallenteita. 1980-luvulta aineistoa löytyi toivottua vähemmän.
Keväällä 2014 aineistoa luetteloidaan Teatterimuseon Ida-tietokantaan, ja kokoelmaa
hieman täydennetään. Osa tanssitaiteilijoista ei ehtinyt toimittaa tallenteitaan hankkeen aikana, ja joihinkin ei ehditty vielä ottaa yhteyttä. Täydennyksiä vastaanotetaan
myös myöhemmin, ja tallenteita digitoidaan resurssien mukaan. Jo nyt Teatterimuseon
tutkijasalissa pääsee tutustumaan monipuoliseen ja arvokkaaseen kokoelmaan, joka
on helposti käytettävissä.
20
teatterikasvatus
Teatterimuseossa on perinteisesti järjestetty
monipuolisia työpajoja ja oheisohjelmia eriikäisille museovieraille. Asiakkaiden toiveita
otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työpajojen ja näyttelyiden aiheissa ja
sisällöissä. Jos ryhmän toiveiden mukaista
pajaa ei ole valmiina, se muokataan vanhan
pohjalta tai suunnitellaan kokonaan uusi kokonaisuus. Museon peruspajat Teatteriseikkailu, Kerro kerro kulissi, Historiaseikkailu,
Historiakävely ja päiväkoti-ikäisille suunnatut Satupolut eivät sammaloidu, koska ne
elävät ajassa ja paikassa ja muuttuvat yleisön, vetäjien ja näyttelyiden myötä.
Vaihtuviin näyttelyihin Näyttelijän kengissä
sekä Tragedia ajassa – ajaton tragedia liittyi työpaja ja kumpaakin järjestettiin seminaareja ja oheisohjelmaa. Näyttelijäliiton
100-vuotisjuhlan kunniaksi toteutettu Näyttelijän kengissä -tapahtuma- ja työpajatila oli
toteutettu siten, että siinä otettiin huomioon
esitys- ja juhlatoiminnan vaatimuksia ja sitä
varten suunniteltiin ohjelmisto jonka esiintyjinä olivat näyttelijät, syntymäpäiväsankarin
jäsenet.
tämiseen, uusien yhteistyökumppaneiden
löytymiseen ja uudenlaisiin toimintatapoihin ja yleisön osallistamiseen. Metropolia
ammattikorkeakoulun järjestämä erikoistumisopintokokonaisuus Kulttuuri hyvinvointipalvelujen voimavarana toteutettiin monimuoto-opetuksena ja suoritettiin työn ohella.
Museon näyttelyt ovat varta vasten suunniteltu mahdollisimman monipuolisiksi oppimisen ympäristöiksi. Tämän vuoksi olemme
halunneet, että ryhmät pääsääntöisesti vierailevat Teatterimuseossa tai että museokäynti liittyy räätälöityyn koulutuspakettiin,
vaikka osa siitä toteutetaan museon ulkopuolella. On kuitenkin ryhmiä ja yksittäisiä
ihmisiä, jotka evät pysty tulemaan museoon.
Heitä varten on suunniteltu työpajakokonaisuuksia, jotka viedään asiakkaan luo.
LISÄOPINNOISTA JA YHTEISTYÖSTÄ
VIRTAA JA UUSIA TUULIA
Teatterikasvatuksen painopistealue oli vuonna 2013 henkilökunnan kehittäminen sekä
yhteistyö sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan
toimijoiden kanssa. Museopedagogi Milla
Kortemaan erikoistumisopinnot Metropolia
ammattikorkeakoulussa ja Tee tilaa! – työpajasarja antoivat uutta tietoa ja välineitä
Teatterimuseon yleisötyön toiminnan kehit-
Kuva: Ilona Kemppainen
21
UUSIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA UUSIA METODEJA
Teatteripedagogi Milla Kortemaa
Devising
Heinäkuussa 2012 Museoviraston tuella käynnistyneen devising -hankkeen harjoitusjaksoa ja menetelmäoppaan valmistamista jatkettiin keväällä 2013. Tekijätyöryhmää
kiinnosti, miten museoympäristöä voi havainnoida toisin silmin ja eri aistein sekä sisältöaiheena yhteiskunnasta syrjäytyminen, joka sopi hyvin Teatterimuseon Kuvia nykySuomesta − 2000-luvun teatteria -näyttelyn teemoihin. Miksi ei? -esitys (11.2. ja 14.2.)
liikkui museon eri tiloissa ja katsoja/kokija vaelsi mukana. Esityksen kantavia ajatuksia
olivat: Toisin näkeminen ja kokeminen, rajojen murtaminen, identiteetti, sosiaalisten ja
fyysisten rajojen ylittäminen, tilojen ylittäminen ja niissä toisin toimiminen.
Museon verkkosivuilla julkaistiin 10.5.2013 menetelmäopas Labra, joka on helposti lähestyttävä työkalupakki devising-työskentelyyn. Pilottiprojektin ohjasi ja Labra-menetelmäoppaan toteutti teatteripedagogi Milla Kortemaa.
Tee tilaa! -työpajasarja
Teatterimuseon, Alvar Aalto -museon ja Ammattikorkeakoulu Metropolian Tee tilaa
-työpajasarja syksyllä 2013 avasi mukaan tulleille perheille ovia uusiin kokemuksiin.
Projektissa yhdistyivät museoiden pedagoginen osaaminen ja kokemus sekä toimintaterapeuttien ammatillinen erityisosaaminen. Kohderyhmänä olivat alakouluikäiset
lapset, joilla on vaikeuksia aistitiedon käsittelyssä. Työpajasarjassa haluttiin yhdistää
sukupolvia, joten lapset osallistuivat työpajoihin yhdessä vanhemman tai muun läheisen kanssa.
Kuva: Annukka Pakarinen
22
Tee tilaa -projektissa aistitiedon käsittelyn vaikeuksien kanssa elävät lapset vanhempineen osallistuivat kuuteen työpajaan, joiden tarkoituksena oli tarjota lapsille mahdollisuuksia osallistua museoiden toimintaan omista lähtökohdistaan käsin. Samalla
haluttiin rohkaista perheitä vierailemaan museoissa ja muissa kulttuuritapahtumissa ja
antaa välineitä uusien tilojen ja tilanteiden hallitsemiseen.
Tapaamiskertojen aikana osallistujat tutustuivat museoihin toiminnallisten tuokioiden
ja draamallisten harjoitteiden avulla. Jokaisella tapaamiskerralla oli oma teema. Lasten
ominaispiirteet ja aistisäätelyvaikeudet pyrittiin ottamaan huomioon mahdollisimman
hyvin. Lapsia sekä aikuisia haastettiin positiivisella tavalla kohtaamaan itsensä ja näin
tuotettiin onnistumisen kokemuksia luottamuksellisessa ilmapiirissä. Jokainen sai osallistua yhteiseen toimintaan itselleen sopivalla tavalla.
Erityisen tärkeäksi seikaksi työpajasarjassa nousi vanhemman ja lapsen vuorovaikutus.
Vanhempien antaman palautteen perusteella useampi vanhempi näki lapsensa uudella
tavalla, rohkeampina ja reippaampina.
Tee tilaa -projektin toteuttivat teatteripedagogi Milla Kortemaa (Teatterimuseo), tuottaja Mari Forsberg (Alvar Aalto -museo), toimintaterapeutti Tuula Vuokkomaa (HYKS,
Nuorisopsykiatria) ja toimintaterapeutti Kirsi Lindedahl (Leikinvarjo). Metropolia Ammattikorkeakoulussa koulutusohjelmasta vastasi Mari Rusi-Pyykönen.
Monimuotoisuus -palvelupaketti
Vuonna 2012 alkanut yhteistyö Asumispalvelusäätiö Aspa:n kanssa jatkui. Säätiö tilasi
Monimuotoisuus -palvelupaketin Teatterimuseolta. Teatteripedagogi Milla Kortemaa
suunnitteli ja ohjasi palvelupaketin Kohtaamisia työpaikalle – monimuotoinen työyhteisö, Kotkassa 18.12. ja Hyvinkäällä 9.1. Esiintyjinä toimivat Teatteri Tuulettimen näyttelijät. Tilaisuuksien yleisö koostui virkamiehistä, työnantajista ja työnhakijoista ja tavoitteena oli pohtia sitä, kuinka kukin voisi omalta osaltaan edistää monimuotoisuutta
työyhteisössä. Menetelmänä käytettiin yhteisöteatterin työtapoja, jotka korostavat
teatterin kollektiivista yhteisöajatusta, vuorovaikutteisuutta ja yleisöä osallistavaa esitystapaa.
Kulttuuria kaikille -palvelu
Kaapelitehtaalla toimiva Kulttuuria kaikille -palvelu tukee kulttuuritoimijoita jotta he
pystyisivät kehittämään saavutettavuutta ja monimuotoisuutta. Palvelu tilasi räätälöidyn työpajan noin 30 ulkomaalaiselle vieraalle. Osallistujia oli mm. Portugalista,
Tanskasta ja Ranskasta. Suomesta pajaan osallistui Kulttuuria kaikille -palvelun lisäksi
Helsingin Diakonissalaitos. Teemana oli yhteistyö sosiaali- ja kulttuurityön välillä. Räätälöidyn vierailun suunnitteli ja ohjasi teatteripedagogi Milla Kortemaa.
TEATTERISEIKKAILUITA 21 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012
SYNTTÄRISEIKKAILUITA 27 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012
MENETELMÄOPAS LABRASSA 602 KÄYNTIÄ
23
VAIHTUVIEN NÄYTTELYIDEN TYÖPAJAT
● Kevät 2013, Kuvia nyky-Suomesta -näyttelyn Mikä maa mikä valuutta? -työpajat
● Syksy 2013, Näyttelijän kengissä -näyttelyyn suunniteltiin samanniminen työpaja. Kengät
saattavat olla näyttelijälle avain roolihahmon ytimeen. Mitä kengät kertovat suurelle yleisölle?
Sitä pohdittiin ja konkreettisesti kokeiltiin ja annettiin kenkien viedä. Yli 6-vuotialle.
● Syksy 2013, näyttelyyn Tragedia ajassa – ajaton tragedia liittyi Ei vanhene koskaan -työpaja.
Siinä käsiteltiin kreikkalaisten tragedioiden kautta nykypäivänäkin seisauttavia aiheita ja uutisointia sekä niiden herättämiä tunteita. Yli 13-vuotiaille.
KIERTONÄYTTELYIDEN TYÖPAJAT
● Saako sitä syödä -näyttely Hämeenlinnassa, johon toteutettiin Resepti-työpaja
16.5.
● Saako sitä syödä? – teatteriruokaa,
Kauppakeskus Galleria Esplanadissa,
2.−19.12.2013, ilmaistyöpaja päiväkodeille
ja koululaisille.
”TODELLA MUKAVA
JA HYVÄ, ETTÄ SAA
OSALLISTUA JA KOKEILLA
ITSE. MUSEOISSA
HARVOIN VOI”
Ote kävijätutkimuksesta 2013
Kuva: Ilona Kemppainen
TEATTERIKERHOT – JA KURSSIT
Teatterikerhot
● Kevät 8.1.–2.4. ti klo 15.45–17.15
● Syksy 20.8.–12.11. ti klo 15.30–17
Kesäkurssit
● Hyppy 1: teatterikurssi 8–10-vuotiaille,
3.–7.6. klo 10–14
● Hyppy 2: teatterikurssi 10–13-vuotiaille,
10.–14.6. klo 10–14
● Repeat – Pause – Edit, lyhytelokuvakurssi 13–18 vuotiaille, 3.–7.6, klo 10–15.
Lyhytelokuvien materiaalina käytettiin
tanssia, teatteria ja parkouria. Yhteistyössä teatterimuseo, Zodiak, Valokuvataiteen
museo, m-cult ja Suomen Parkour ry.
YHTEISTYÖSSÄ JÄRJESTETYT SEMINAARIT
11.11. Oistatin seminaari ja työpaja Näyttämöpuvun uudet tekniikat
Suomen Oistat-keskus kutsui World Stage Design -tapahtumassa Cardiffissa esiintyneet Roma
Patelin ja Giulia Pecorarin Suomeen puhumaan teatteriasujen uusista tekniikoista. Patel ja
Pecorari esittelivät erilaisia tapoja, joilla interaktiivinen puku voi reagoida esimerkiksi lämpöön
tai liikkeeseen – vaikkapa valolla, muuttumalla läpinäkyväksi tai ihan vaan hajoamalla palasiksi.
Luentoa seurasi työpaja.
24
VIERAILUESITYKSET
● Teatteri Tuulettimen esitykset 3.4., 8.4.
ja 9.4.
● Loistava näkymä -teatterifestivaali, monikulttuurisen taideyhdistys Kassandran
ilmaisutaitoryhmät esittivät valmistamansa
demot Backstagen näyttämöllä 13.5.
Kuva: Milla Kortemaa
JOKA KERTA MUKAAN TARTTUU
HITUNEN TEATTERITAIKAA
Ote kävijätutkimuksesta 2013
● ”Näyttelijän kengissä” -tapahtuma- ja
työpajatilaan liittyvät esitykset.
● 1.9.–15.9. Peter Pan, 8 esitystä
Kun lastenhuoneen ikkunasta lennähtää
sisään pieni, mutta voimakastahtoinen
poika, joka osaa puhua keijukaisten kieltä,
voi jo arvata että edessä on ainutlaatuinen seikkailu! Lastenmusikaalin tuotti Olo
Ensemble.
YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KANSSA TOTEUTETTUJA TAPAHTUMIA
● 20.5. Teatterintutkimuksen seuran kevätpäivässä kuultiin puheenvuoroja teemasta Esiintyjyys ja tekijyys.
● 27.5. Todellisuuden tutkimuskeskus, Platonin symposium
Todellisuuden tutkimuskeskuksen New Yorkissa vieraillut Platonin Symposium -projektin valmisteluharjoitukset järjestettiin 20.–27.5.2013 museon tiloissa ennakkoon valitulle katsojaryhmälle.
Platonin rakkauden filosofian klassikkoon perustuva sokraattinen mysteerinäytelmä sai sittemmin ensi-iltansa syksyllä New Yorkissa pidetyssä konferenssissa Theorems, Proofs, Rebuttals,
and Propositions: A Conference of Theoretical Theater.
● 25.6. Arena Baubo Meets Finnish Queer Stage
Kaksiosaisessa tilaisuudessa nähtiin ruotsalaisen performanssiryhmän Arena Baubon esitys
“Vagina-painting-seminar about the Explicit Body in Performance” ja kuvataiteilija, valokuvaaja
Tero Puhan videotaidetta sekä keskusteltiin queerin ja performanssin suhteista. Helsinki Pride
-viikon tilaisuuden järjestivät HeSeta ry ja Teatterimuseo.
VIIKONLOPPU- JA LOMAOHJELMAT
● Joululomapeli 2.–6.1.2013 klo 12–14.
● Talviloman koululaispeli Ahne arkistomato, 19.–22.2. ja 26.2.–1.3. klo 12–15.
● Pääsiäisohjelmaksi vakiintunut Suuri
Munametsästys 30.–31.3. klo 14–16.
● Horror-peli Särkynyt naamio 2.–3.11. klo
14–16
● Kaapelin museoiden Perhepäivät 23.3.
ja 28.11.
”LASTEN KANSSA TÄSSÄ
MUSEOSSA EHDOTTOMASTI
PARASTA ON KOKEILEMINEN
JA OSALLISTUMINEN”
”KÄYNTI OLI POSITIIVINEN
YLLÄTYS, EN TIENNYT
ETTÄ MUSEO ON NÄIN
SUURI JA HIENO”
Otteita kävijätutkimuksesta 2013
25
LAUANTAIKAMPANJAN ILMAISTA OHJELMAA
Edellisvuotiseen tapaan loppuvuoden lauantaisin Teatterimuseoon oli ilmainen sisäänpääsy.
Kampanjalla pyrittiin houkuttelemaan uusia kävijöitä ja samalla kerättiin asiakaspalautetta.
Joinakin lauantaipäivinä järjestettiin lisäksi ohjelmaa.
18.11. Ravintolapäivä, Hatuntekijän teehuone
Mat med oss -kaksikko, Laura ja Tanja, kattoivat ravintolapäivänä Teatterimuseon Kanttiin Liisa
ihmemaassa -teemaisen teehuoneen. Hatuntekijän teehuoneessa tarjottiin hauskan tunnelman lisäksi mm. Hassun kanin porkkanakakkua, Murmelin mustikkapiirasta ja Tittelitomin
juustosarvia. (Ravintolapäivän tarjoilut olivat maksullisia.)
23.11. Perinteistä jazz-tanssia
Tanssijat Malin Grahn ja Clyde Wilder opastivat ilmaispäivän asiakkaita afrikkalais-amerikkalaisen tanssiperinteen rytmikkäisiin maailmoihin. Työpajassa opeteltiin hauskoja ja helppoja
perinteisen jazztanssin askelia swingin ja rythm‘n’blues-musiikin tahtiin.
14.12. Yhä tuoksuu ydin
William Shakespearen soneteista dramatisoitu esitys toi lavalle renessanssin romanttista
viehätystä yhdistettynä moderniin ja dynaamiseen näyttämökieleen. Dramatisointi ja ohjaus
Mari Ala-Nikkola. Tuotanto Rikhard Larvanto / Studio Light. Yhteistyössä Järvenpään teatterin
kanssa.
TAITEIDEN YÖ
Kuva: Patrik Lustig
22.8. Taiteiden yötä vietettiin jälleen
avointen ovien merkeissä. Näyttelijän
kengissä -monitoimitila avattiin kutsuvieraille klo 16 ja taiteiden yö -kansalle klo 17.
Illan mittaan nähtiin pari Anu Aaltosen,
Antti Jaakolan ja Helena Rytin esittämää ja
vetämää Diivan kiitokset -demonstraatiota/oppituntia.
VIDEOIDEN NÄYTTÄMÖNÄ
Joulukuussa museossa kuvattiin kaksi
videota, Indican musiikkivideo ja lasten
nettikiusaamisen vastainen Matias Mikkosen biisi. Molemmat kappaleet julkistetaan vuoden 2014 puolella.
NÄYTTELIJÄLIITON VIERAILU
SATUPÄIVÄ
28.5. Näyttelijöiden skumpparatikka
”Ludde”. Näyttelijäryhmät vierailivat liiton
juhlapäiväksi vuokraaman raitiovaunun
matkassa museolla, missä heidän oppaanaan toimi museonjohtaja.
Teatterimuseossa vietettiin jälleen valtakunnallisen Satupäivän avajaiset 18.10. Ilmaisia työpajoja järjestettiin 10 kappaletta.
Satupäivän avasi näyttelijä Outi Haaranen
Nukketeatteri Hevosenkengästä.
26
nÄyttelyt
Teatterimuseon vuoden 2013 näyttelyihin
on liittynyt poikkeuksellisen runsas oheisohjelmisto, näyttelyissä on järjestetty seminaareja, esityksiä, luentoja ja työpajoja. Oheisohjelmalla on tavoiteltu uusia kävijäryhmiä
ja pyritty palvelemaan myös aikuisyleisöjä
paremmin. Teatterimuseossa on tekeillä
uusi näyttelystrategia, joka valmistuu vuoden 2014 aikana.
Pysyvässä näyttelyssä tehtiin sekä teknisiä
että sisällöllisiä parannuksia. Maaliskuussa
otettiin käyttöön QR-koodit, jotka täydentävän tiedon ohella tarjoavat mahdollisuuden
tutustua näyttelyyn venäjäksi. Yhteistyökumppanina on venäläinen
Smart Museum.
Näyttelyn tekniikka liitettiin museon varauskalenteriin, jolloin aukioloaikojen ulkopuolisten tapahtumien päätyttyä laitteet sammuvat. Kaluston käyttöikä pitenee tällä.
Kuvia nyky-Suomesta näyttelyn installaatio
liitettiin näyttelyn päätyttyä pysyvään näyttelyyn, se päivittää näyttelyn 2010-luvulle.
VAIHTUVAT NÄYTTELYT
Kuvia nyky-Suomesta –
2000-luvun teatteria
Bilder från samtidens Finland –
2000-talets teater
Kantti ja Studio 21.9.12–2.6.13
Museon 50-vuotisjuhlanäyttely nosti esiin
2000-luvun teatterin uudenlaisen yhteiskunnallisuuden ja politisoitumisen. Näyttelyssä
tutkittiin millainen Suomi-kuva 2000-luvun
teatterinäyttämöiltä on välittynyt. Miten teatteri on viimeksi kuluneen vuosikymmenen
aikana onnistunut peilaamaan Suomen ja
suomalaisuuden muuttumista? Miten näyttämöillä on tartuttu ajankohtaisiin aiheisiin
ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin? Miten
klassikkonäytelmät taipuvat uudelle vuosituhannelle? Näyttelyn ja sen työpajojen kohderyhmää olivat erityisesti nuoret ja nuoret
aikuiset.
Kuva
Kuva: Ilona Kemppainen
Käsikirjoitus ja suunnittelu:
Helena Kallio ja Heini Räsänen
Visuaalinen suunnittelu: Seppo Salminen
Ääni- ja tekninen suunnittelu: Timo Muurinen
Videoinstallaatiot: Ilkka Rautio
Valo- ja graafinen suunnittelu: Mia Kivinen
Julisteen kuva: Pertti Kekarainen
Yhteistyössä Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus. Kiitokset: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Picturall Ltd.
27
NÄYTTELIJÄN KENGISSÄ – I SKÅDESPELARENS SKOR
Suomen Näyttelijäliiton 100-vuotisijuhlanäyttely
Kantti 22.8.12–31.12.14
Taiteiden yönä 22.8.2013 avattiin Suomen
Näyttelijäliiton satavuotistaivalta ja näyttelijän ammatin kehittymistä juhlistava Näyttelijän kengissä -tapahtuma- ja työpajatila.
Teatterimuseon Kantti-sali lavastettiin joustavaksi monitoimitilaksi, jossa saattoi helposti järjestää esityksiä, seminaareja ja
työpajoja. Suunnittelussa pyrittiin mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon myös
juhlapalvelun tarpeita.
Näyttelyn lavastus eli rekvisiitta koostui
näyttelijän työhön kiinteästi liittyvistä asioista ja esineistä – erityisesti kengistä. Jalkineet valittiin näyttelyn avainesineiksi, koska
niitä nostetaan valokiilaan melko harvoin,
vaikka ne ovat kaikille ihmisille tärkeä vaatetuksen osa ja Teatterimuseossa on upea
kokoelma teatterissa käytettyjä kenkiä.
Roolityöskentelyssä kengillä on usein suuri
merkitys. Näyttelijälle ne saattavat olla avain
roolihahmon syntymiseen ja rakentamiseen.
Jalkineet vaikuttavat liikkumiseen, ryhtiin
ja rytmiin. Ei ole lainkaan sama onko jalassa tohvelit, korkokengät vai kumisaappaat.
Näyttelyn kenkiin yhdistettiin tarinoita teatterin tekemisestä, yllätyksistä, salaisuuksista, näyttelijän arjesta ja juhlasta.
Näyttelytyöryhmä, käsikirjoitus Helena Ryti ja
Heini Räsänen, visuaalinen suunnittelu Annina
Nevantaus, valosuunnittelu Timo Aalto.
Kuvat: Ilona Kemppainen
28
NÄYTTELIJÄN KENGISSÄ ‐OHJELMISTO
Näyttelijän kengissä – näyttelyyn liittyi tapahtuma- ja esityssarja, jossa teatterialan ammattilaiset toivat esiin näyttelijän ammatin monimuotoisuutta.
MADAME ACHTÉ – DIIVA MYYTÄVÄNÄ
Ke 11.9. ja 16.10. klo 18 sekä su 10.11. ja 24.11. klo 15
Esitys kertoo esiintyvän taiteilijan paineista: sortuuko ääni, katoaako kauneus, kestääkö maine? Aino Acktén kuuluisimpia oopperarooleja käytetään musiikillisina aasinsiltoina, tällä kertaa
instrumentaaliversioina. Esityksessä mukana näyttelijät Anu Aaltonen, Antti Jaakola ja Helena
Ryti sekä pianistina Janne Palosuo.
”HYVÄ KÄTILÖ” -TARINATEATTERI-ILTA
Ke 4.12. klo 18
Tarinateatteri on yksi soveltavan teatterin menetelmistä, jossa näyttelijäryhmä fyysistää erilaisten tekniikoiden ja improvisaation avulla yleisöstä tulevia tunnelmia ja kertomuksia. Hyvä
Kätilö on teatteriammattilaisista koostuva tarinateatteriryhmä.
FOSFORINHOHTOINEN LURJUS
Ke 9.10. klo 18
Juha Hurmeen käsikirjoittama ja ohjaama monodraama kertoo työteliäästä ja omistautuneesta näyttelijä Eero Kilvestä (1882–1954), Kansallisteatterin pienten roolien spesialistista. Eero
Kilven suosikkiroolit, ”fosforinhohtoiset lurjukset” Kiven Nummisuutarien Sakeri ja Shakespearen Loppiaisaaton Malvolio ovat tässä yhden miehen hauskassa ja välillä riipaisevassakin
showssa vahvasti äänessä. Esitys on osa Suomen Näyttelijäliitto 100 vuotta -juhlakiertuetta.
Käsikirjoitus ja ohjaus Juha Hurme, näyttämöllä Juha-Pekka Mikkola, Sidi Lahdenperä sekä
Juha Hurme/Heikki Herva. (Tuotanto Nälkäteatteri)
SOVELTAVAN TEATTERIN SEMINAARI
Ma 18.10 klo 14
ILMAISUVERSTAS ESITTÄÄ:
NÄYTTELIJÖIDEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2023, KESKUSTELUTILAISUUS
Ke 6.11. klo 17
Näyttelijä ei ole koskaan valmis, mutta missä kulkee jo ammatissa olevien komeljanttarien taiteellinen aikuiskouluttautuminen? Keskustelijoina mm. teatteritaiteen tohtori Ville Sandqvist,
10 vuotta täyttävän Ilmaisuverstaan puheenjohtaja Juha-Pekka Mikkola, tohtori Kai Lehikoinen
TeaKin esitystaiteen tutkimuskeskuksesta sekä opetusneuvos Petri Haltia Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
TÄMÄN RUNON OLEN AINA HALUNNUT LAUSUA
Ke 13.11. klo 18
100-vuotiaan Suomen Näyttelijäliiton ja 75-vuotiaan Suomen Lausujainliiton yhteisillassa näyttelijät ja lausujat pääsevät lausumaan niitä runoja, joita ovat aina halunneet julkisesti esittää.
29
Anna Viebrock –
näyttämösuunnittelu arkkitehtuurina
Anna Viebrock – scenografi som arkitektur
Studio ja Kinokahvila 18.10.12–31.3.13
Teatterimuseossa vieraillut Sveitsin Arkkitehtuurimuseon näyttely esitteli saksalaisen
lavastajan, pukusuunnittelijan ja ohjaajan
Anna Viebrockin suunnittelemia näyttämötiloja, jotka ihastuttavat paitsi teatterin ja
näyttämötaiteen, myös arkkitehtonisen ajattelun kannalta.
Näyttely tuotettiin Goethe-Institutin ja Teatterimuseon yhteistyönä ja oli osa Goethe-Institutin
designpääkaupunkivuoden ohjelmistoa. Stiftung
ProHelvetia tuki näyttelyä.
Kuva: Patrik Lustig
Tunteita ja eleganssia – Eino Partasen
teatterivalokuvia 1930-luvun Viipurista
Känslor och elegans – Eino Partanens teaterfotografier från 1930-talets Viborg
Studio ja Kinokahvila 26.4.–25.8.2013
Studionäyttelyssä nähtiin valokuvaaja Eino
Partasen Viipurissa 1930-luvulla ottamia teatterivalokuvia. 1930-luvun Viipurin teatteritarjonta oli tasokasta. Näyttämöillä nähtiin
monipuolista teatteriohjelmistoa kepeistä
opereteista ja komedioista kansanteatteriin ja käännösklassikoihin, lastenteatteria
unohtamatta. Tunteita ja eleganssia -näyttely välitti nimensä mukaisesti niitä tunteita,
joita yleisö sai katsomossa kokea, ja eleganssia, joka teatteri-iltoihin liittyi.
Kuva: Eino Partanen
Viipuri-ilta 14.8.2013 klo 17–20
Ohjelmassa oli dosentti Pentti Paavolaisen opastus näyttelyyn sekä Pia Andellin Hetket, jotka jäivät -dokumenttielokuvan (2005) esitys sekä pientä
tarjoilua. Lippuhinta 15 €.
30
Näyttelyn kokosivat Teatterimuseon ja Etelä-Karjalan museon valokuvakokoelmista Eino Partasen tytär, valokuvaaja Aila Teräväinen ja dosentti
Pentti Paavolainen. Näyttely oli aiemmin ollut
esillä Viipurissa ja Pietarissa.
Tragedia ajassa – ajaton tragedia
Tragedi i tiden – tidlös traged
Studiot 20.9.2013–31.1.2014
Tragedia ajassa – ajaton tragedia pureutui
antiikin kreikkalaisiin tragedioihin ja niiden
suomalaisiin esitystulkintoihin. Miksi nämä
lähes 2500 vuotta vanhat näytelmät puhuttelevat teatterintekijöitä ja yleisöä yhä edelleen? Mikä on pitänyt traagisia elämänkohtaloita kertovat tarinat hengissä ja tuoreina
vuosituhansien ajan?
Tragediat ovat tutkimusretkiä ihmisyyteen
– vallan ja yhteisön kysymyksiin, mustasukkaisuuden, rakkauden tai koston tunteisiin
sekä jumaluuden voimaan yksilön kohtalon
ohjaajana. Tragedian keskiössä on arvostelukykynsä menettänyt henkilö, jonka kohtalo
ohjaa tekemään peruuttamattoman teon.
Tarinoissa on jotakin tuttua. Samankaltaisia
uutisia luemme tiedotusvälineistä säännöllisesti. Tragedioita tapahtuu, tässä ja nyt.
Teatterimuseon näyttelyssä tragediaa lähestyttiin ensisijaisesti teatteritaiteen näkökulmasta. Esillä oli suomalaisissa teattereissa
ja teatteriryhmissä tehtyjä tragediaesityksiä 1980-luvulta vuoteen 2013. Näyttelyä
varten tehdyissä videohaastatteluissa Atro
Kahiluoto, Anna-Mari Karvonen, Jotaarkka
Pennanen, Ritva Siikala ja Miira Sippola kertoivat omista lähtökohdistaan ohjata tragediatekstiä.
Näyttely on jaettu kahteen huoneeseen:
apolloniseen, joka kuvaa päivän ja tiedon
kirkkautta, sekä dionyysiseen, jossa piilee
yön pimeyteen kätkeytyvä hurmos. Apollonisessa huoneessa kävijöitä odottavat naamioiden kuoro, esitysvalokuvat sekä kuulokepisteiden tragediakatkelmat. Dionyysisessä
huoneessa katsoja voi videoinstallaation,
peiliseinien ja tärinää tuottavan lattian kautta samaistua osaksi kuoroa ja kokea sitä
hurmoksellisuutta, jota näyttelytyöryhmä kuvaa tragedian hengitykseksi.
Käsikirjoitus: Pia Houni
Visuaalinen suunnittelu: Camilla Nenonen
Ääni- ja videosuunnittelu: Ina Aaltojärvi
Valot: Timo Aalto
Kuuloketekstien valinta: Heli Ansio ja Pia Houni
Kuuloketekstien lukijaäänet: Kalle Holmberg,
Helena Kallio, Miika Laakso, Vieno Saaristo, Emily Boswell, Roy Boswell, Ellen Jeffrey, Symeon
Delikaris-Manias, Sofia Pantouvaki
Kuva: Kaj Bäckström
31
TRAGEDIA‐JULKAISU JA SEMINAARI
Verkkojulkaisu
Näyttelyn yhteydessä julkaistiin kotisivuillamme Tragedia ajassa – ajaton tragedia -verkkojulkaisu. Julkaisun toimittajien Pia Hounin ja Heli Ansion artikkelit käsittelevät antiikin kreikkalaisten tragedioiden ihmiskuvaa sekä modernin ajan esityskäytäntöjä Euroopassa ja Suomessa.
Museonjohtaja Kallio pohtii artikkelissaan antiikin tragedian ajankohtaisuutta. Taiteen maisteri, pukusuunnittelija, tutkija Joanna Weckman esittelee artikkelissaan antiikin ajan tragediapukuja. Dosentti, yliopistonlehtori Kimmo Granqvist lähestyy aihetta kreikan kielen ja kirjallisuuden suunnalta ja kirjailija, tutkija Kirsti Simonsuuri pohtii tragedian suomentamiseen liittyviä
kysymyksiä.
Tragedia-seminaari 28.10.2013
Onko elämä yhtä tragediaa? Ovatko kaikki tragedian henkilöhahmot Dionysoksen naamioita?
Miksi tragediasta ollaan kiinnostuneita nykykulttuurissa ja esitystaiteessa?
Seminaarissa tragediaa tarkasteltiin tutkimuksen ja kirjallisuuden valossa. Puheenvuoroissa
käsiteltiin tragedian filosofiaa ja tekstien siirtymistä esitykseksi ja liikuttiin antiikin Kreikasta
suomalaisille näyttämöille. Tekijöiden paneelikeskustelussa pohdittiin tragedian ohjaamisen
haasteita. Millaisia visuaalisia ratkaisuja esitysten suhteen joudutaan tekemään? Miten tragedia kytkeytyy aikaansa taiteellisena työnä? Puhujina FT Erja Salmenkivi, FM Vesa Vahtikari,
FT, professori Esa Kirkkopelto, FM Heli Ansio ja TeT, dosentti Pia Houni. Paneelikeskustelun
osallistujat: Atro Kahiluoto, Ritva Siikala, Miira Sippola.
KIERTONÄYTTELYT
Viva Vivica!
Tampereen Teatterikesä, Vanha Kirjastotalo
6.–10.8.2013
Teatterimuseo vei Viva Vivica! -kiertonäyttelynsä Tampereelle osaksi Teatterikesän ohjelmistoa. Vuonna 2012 Teatterimuseossa
nähty näyttely kertoo ohjaaja, teatterinjohtaja, kulttuuripersoona Vivica Bandlerin elämäntyöstä.
Kuva: Stella Karlsson
Saako sitä syödä – teatteriruokaa
Lasten taidefestivaali Hippalot/ ARX Hämeenlinna 25.7.–14.9.
Pop up -näyttely Kauppakeskus Galleria Esplanadissa 2.–19.12.2013
Ruoalla ei saa leikkiä, mutta tässä näyttelyssä sille sai nauraa! Näyttelyssä nähtiin miten
teatterissa tehdään herkullisen näköisiä annoksia syömäkelvottomista raaka-aineista.
Ruoalla on suuri rooli monessa näytelmässä: Lumikin tarina olisi aivan toinen ilman
omenaa, Ihmemaan Liisan koko ei ilman
haukkaamista muuttuisi, ja melkein kaikissa kotimaisissa näytelmissä juodaan kahvia
jossain välissä. On melkoinen haaste tehdä
ruokaa, joka näyttää aidolta katsomon takariviin asti. Näyttely nosti esiin tarpeistonvalmistajat ja heidän ammattitaitonsa.
Kuva: Stella Karlsson
32
SAAKO SITÄ SYÖDÄ? YHTEISTYÖTÄ SYDÄMELLÄ
Projektipäällikkö Meri Eerola
Teatterimuseon kiertonäyttelyksi valmistunut Saako sitä syödä – teatteriruokaa -näyttely on monessa mielessä todellisen yhteistyön ja verkostoitumisen tulos. Näyttely sai
alkunsa, kun vanhat yhteistyökumppanimme ARXista Hämeenlinnasta olivat Helsingissä käymässä. Törmäsimme sattumalta museon näyttelyissä, ja muistelimme menneitä
Lasten taidefestivaali Hippalot-yhteistöitämme, Liisa teatterin ihmemaassa -näyttelyä
ja nukkenäyttelyä Näkymätön käsi. Kuulin, että tuleva teema on ruoka, ja samalta seisomalta päätettiin tehdä teatteriruuasta näyttely.
Näyttelystä innostui koko henkilökunta, ja päätimme tehdä näyttelyn omista kokoelmista, oman henkilökunnan voimin. No, niinhän siinä ei toki käynyt, aihe vei mukanaan,
ja halusimme, pyysimme ja saimme sekä tietoa, esineistöä että valokuvia omien kokoelmien ulkopuolelta. Helsingin Kaupunginteatteri on Teatterimuseon kanssa erityisen
lämpöisissä väleissä ja saimme upeaa täydennystä sekä puku- että rekvisiittaosastolle.
Saman tien päätimme tehdä videon tarpeistonsuunnittelija Juhani Rytkölästä, teatterirekvisiitan valmistusta ja historiaa ei ole niin paljoa tallennettu. Mukaan tuli myös
useita pienempiä teattereita ja ryhmiä, joiden herkulliset esitykset olivat jääneet meille
mieleen. Museon tietopankki, esinekokoelmat ja arkisto karttui siis tarpeistoon liittyvällä aineistolla.
Näyttely avautui Hippaloilla kesällä 2013, ja saikin mukavasti yleisöä. Näyttelyn päätyttyä sitä yritettiin saada tavanomaiseen tapaan kiertoon, mutta tuntuu, että museoiden
talous ympäri Suomea on niin tiukilla, että vaatimatonkin näyttelyvuokra on liian kallis monelle museolle. Silti tuntui hassulta laittaa hauska-aiheinen, onnistunut näyttely
purkuun.
Kuva: Ilona Kemppainen
33
Uusi lastensairaala ja sen varainkeruuhanke puhutti teatterimuseolaisia pitkin syksyä,
monella meistä on henkilökohtaisiakin kokemuksia lasten vakavista sairauksista. Syntyi
ajatus pystyttää pop up -näyttely, jonka tuotto ohjattaisiin suoraan Uuden lastensairaalan hyväksi. Teatterimuseon tempauksessa näyttely Saako sitä syödä – teatteriruokaa
vietiin kolmeksi viikoksi kauppakeskus Galleria Esplanadiin Pohjoisesplanadille. Näyttelyyn oli vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu, jonka tuotto luovutettiin kokonaisuudessaan Uusi lastensairaala 2017 -hankkeelle.
Yhteistyö jatkui ja kasvoi hankkeen ympärillä, monelle yritykselle ja ihmiselle tuntui sopivalta tuen muodolta antaa aikaansa näyttelylle. Kuljetusalan yritys Kuriiri-Ässät Oy
kuljetti näyttelyn ilmaiseksi Kaapelilta GE:hen ja takaisin, Humanistispeksin tekijöistä
ja teatteritieteen opiskelijoista löytyi yli sadan työtunnin edestä vapaaehtoisia kantamaan ja valvomaan näyttelyä, ja Planex Oy teki näyttelyyn tekstiplansseja ja tarroja ilman korvausta. Nordea lahjoitti näyttelyn käyttöön valtavan säästölippaan, ja Securitas
Oy auttoi meitä näyttelyn avoinnapidossa. Citymarket Ruoholahti tarjosi avajaisherkut.
Näyttely avattiin 2.12. kaksilla avajaisilla. Aamupäivällä lasten avajaisissa kuultiin tarpeistonvalmistuksesta ja nähtiin nukketeatteritaiteilija Rainer Kauniston esitys Porsas
Urhea. Näyttelyn avajaispuheen iltapäivän avajaisissa piti Tuula Colliander Uusi lastensairaala 2017 -hankkeesta. Avajaisissa esiintyivät myös kokki, ruoka-alan monitoimiyrittäjä Teresa Välimäki, tarpeistonsuunnittelija Juhani Rytkölä ja Rainer Kaunisto.
Pop up -näyttelyyn tarjottiin koululais- ja päiväkotiryhmille ilmaisia tutustumiskäyntejä. Näyttelyn näki kaikkiaan 1087 ihmistä, ja näyttelyvalvojat keskustelivat ihmisten
kanssa tavallistakin enemmän ruuasta, teatterista, hyväntekeväisyydestä ja auttamisen voimasta. Meidän teatterimuseolaisten sydämeen tästä projektista jäi hyvä maku,
pystyimme olemaan mukana tärkeässä asiassa omalla asiantuntemuksellamme ja ydinosaamisellamme. Ympärillämme on myös valtava määrä sydämellisiä ihmisiä ja yrityksiä, joiden kanssa on ilo rakentaa merkityksellisiä asioita ja verkostoja. Kiitos kaikille!
”10 PISTETTÄ NÄYTTELYLLE JA 1000 PISTETTÄ TEKIJÖILLE!”
”TULI IHAN VESI KIELELLE!”
”HERTTAINEN NÄYTTELY, PIENI MUTTA MYÖS IHASTUTTAVA.
KERTAKAIKKIAAN IHANA AVAUS... MAAGISEEN MAAILMAAN.”
”OIKEIN HIENO JUTTU, KOSKA TÄLLAISTA EI YLEENSÄ
NÄE TAI TULE AJATELLEEKSI TEATTERISSA.”
”IHAN ON SYÖTÄVIÄ. TÄYDESTÄ MENEE KAIKKI – TAI AINAKIN OSA!”
”HAUSKA NÄYTTELY, JA NÄLKÄ TULI!”
Otteita pop up -näyttelyssä käyneiden kommenteista.
34
talous 2013
Museon tärkeimmän rahoituslähteen muodostivat valtionavustukset, joiden osuus oli
yhteensä 786 690 euroa (v. 2012: 773 900
€): lakisääteinen valtionosuus 386 690 euroa (373 900 €) ja harkinnanvarainen avustus 400 000 euroa (sama). Helsingin kaupungin avustus oli edelleen 271 330 euroa
ja kohdentui Kaapelitehtaan vuokriin.
Museon omien tuottojen osuus tuloista oli 171 607,68 euroa (172 477,64 €)
eli 14 % (14,2 %). Tuotot koostuvat näyttelyiden pääsylippu- ja myyntituotoista,
palvelutoiminnan tuotoista sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotosta. Lisäksi
omiin tuottoihin sisältyvät Hilkka Eklundin
10 000 €:n lahjoitus arkistoaineistojensa
järjestämiseen, yliopiston harjoittelijatuki
2 200 € sekä projekteihin saadut avustukset: 7 800 € OKM:n Myytti-hankeavustusta
tanssiaineistojen digitointi- ja luettelointihankkeelle, 3 300 € Aboa Vetus & Ars Novan
hallinnoimaa Museoviraston innovatiivisten
hankkeiden avustusta Avainesineet-hankkeelle, 1 000 € Museoviraston Kokoelmatonni-avustusta Kaapelitehtaan museoiden
aulapalvelun yhteistyön kehittämiseen sekä
vielä 4 450 € Museoviraston innovatiivisten
hankkeiden avustusta vuodelta 2012 jatkuneelle teatterikasvatuksen devising-projektille.
Kalustosta on tehty 25 % poisto, 12 748,44
euroa. Lisäksi muista pitkävaikutteisista
menoista on poistettu viimeinen 4 987, 25
euron erä. Tulos on kävijämääriltään tuloksellisen vuoden lopussa 10 922,04 euroa
ylijäämäinen. Ylijäämällä kasvatetaan suunnitelmallisesti museon heikkoa omaa pääomaa.
Toimintakulut vuonna 2013 olivat 1 218
705,64 euroa (1 264 486,33 €). Suurimmat
menoerät olivat henkilöstökulut 49,2 %, 600
773,80 euroa (48,2 %, 609 574,86 €), vuokra- ja kiinteistökulut 28,5 %, 347 343,71
euroa (27,9 %, 352 518,13 €) sekä palvelumenot 14,9 %, 182 094,38 euroa (14 %,
177 066,99 €). Näyttelytuotantoon satsattiin ilman palkkoja 15 444,03 euroa/0,88
€ per näyttelyvieras (v. 2012 museon
50-vuotisjuhlanäyttely mukaan lukien 44
738,12€/3,12 € per näyttelyvieras).
Välttämättömät vuokra- ja kiinteistökulut
sekä palvelumenot muodostivat siis 43,4 %
vuoden toimintakuluista; yhdessä henkilöstökulujen kanssa 92,6 % toimintakuluista.
Kuva: Ilona Kemppainen
35
tulevaisuuden nÄkymÄt
Asiantunteva työvoima on museon tärkein
resurssi eikä siitä olisi varaa yhtään tinkiä,
kun kävijämääriä, palvelu- ja yleisötoimintaa
sekä kokoelmien saavutettavuutta pyritään
edelleen kehittämään. Suomalaisen esittävien taiteiden kulttuuriperintötyön kapasiteetin ja laadun turvaamiseksi Teatterimuseon valtionrahoitus olisi kyettävä pitämään
vähintään nykyisen henkilöstön ja toimintarakenteen mahdollistavalla tasolla.
Valtion harkinnanvaraisessa rahoituksessa
toivottavasti jatkossakin huomioidaan paitsi
tallentamiemme taiteenalojen pienet resurssit, myös laadukas lastenkulttuurin toimintamme ja toiminnallisen, moniaistisen museopedagogiikan edelläkävijyys. Pyrimme
aktiivisesti ja innovatiivisesti kehittämään
palvelumuotoiluamme erilaisten yleisöryhmien tarpeisiin ja hivuttamaan omaa tuottoa
ylöspäin, mutta keskeisiin kävijöihimme ja
silmäteriimme kuuluvat kuitenkin edelleen
päiväkoti- ja koululaisryhmät.
Esittävien taiteiden ammattikentällä ei
myöskään ole varoja alan kulttuuriperinnön
säilymisen ylläpitoon. Kyse on kuitenkin
suomalaisen kulttuurin kehitykseen kiinteästi ja ajankohtaisesti vaikuttavan teatterin
ja esittävien taiteiden kansallisesti arvokkaasta kulttuuriperinnöstä. Teatterimuseolla
kannetaan huolta tilojen riittävyydestä hyvin
harkitullakin kartunnalla ja kokoelmien terävöittämiseen tähtäävät poistosuunnitelmat
huomioiden. Teatterimuseo ylläpitää myös
esittävien taiteiden ainutlaatuista erikoisarkistoa erikoisalansa ainoana pitkäaikaissäilytyksen asiantuntijana. Yhdessä Tinfon
kanssa ylläpidämme laajasti tiedontarvit-
36
sijoita palvelevaa, ainutlaatuista Ilona-esitystietokantaa. Teatterimuseon tarpeisiin
räätälöity Ida-kokoelmanhallintajärjestelmä
lähestyy käyttöaikansa loppua. Uudistus tulee vaatimaan resurssinsa lähivuosina; tätä
silmälläpitäen seuraamme tiiviisti yhteisen
Museo 2015 -tietokannan edistymistä.
Riskinä on Teatterimuseon henkilöstön ja
infrastruktuurin aliresursointi ja ylikuormittuminen tilanteessa, jossa paine esittävien
taiteiden valtakunnallisen aineiston tallentamiseen nimenomaan kasvaa. Suuret ikäluokat eläköityvät ja toimintavuoden kuluessa saimme useita teatterimme keskeisiä
vaikuttajia koskevia suruviestejä, joiden
kohdalla tarve laajojenkin henkilöarkistoaineistojen nopeaan haltuunottoon on kova.
Teattereilla on yhä vähemmän varaa arkistoaineistoistaan huolehtimiseen valtionrahoituksen tiukentuessa. Tallennuskapasiteetin lisäämisen ja laajentamisen tarve on
kentällä tuntuva. Sirkus pääsi vuonna 2013
valtionosuuden piiriin, teatterin ja tanssin
ammatilliset ryhmät lisääntyvät ja lähiympäristössämme Kaapelitehtaalla on meneillään Tanssin talo -hanke. Sen myötä tanssin
tallennusta ja näkyvyyttä Teatterimuseossa
olisi järkevää edelleen vahvistaa.
Tanssiaineistojen ajankohtainen pelastus- ja
nykydokumentointiprojekti toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisen Myyttirahoituksen turvin. Opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraisella rahoituksella
ja erillisillä projektirahoituksilla onkin jo vuosia ollut ratkaiseva merkityksensä Teatterimuseon kokoelmien ydintyön ja aineistojen
saavutettavuuden turvaamisessa. Museovi-
rasto on tukenut viime vuosina merkittävästi
teatterilähtöisen museopedagogiikan valtakunnallista tietotaidon jakoa. Erikoisalaamme tukevilta kulttuurisäätiöiltä ei sen sijaan
ole onnistuttu saamaan merkittävää tukea
etenkään kokoelmahankkeille (esim. SKT:n
aineistojen saavutettavuutta edistävä hanke
ja valokuva-aineistojen digitointi). Näyttelyiden lisärahoituskin on yrityksistä huolimatta
jäänyt hyvin rajalliseksi. Kokoelma- ja näyttelytyö mielletään kulttuurirahastoissa todennäköisesti museon valtiolta saaman ydinrahoituksen piiriin kuuluviksi.
Tilojen ja ostopalveluina hankittavan infrastruktuurin ylläpidon kulut jatkavat kuitenkin
nousuaan indeksikorotusten myötä, jolloin
varsinaiseen toimintaan liikenee vähemmän
resursseja. Näyttelytoiminnan rahoitus muo-
dostaa jatkossakin haasteen, jota pyritään
ratkomaan strategisin valinnoin sekä pitkäjänteistä suunnittelua, henkilöstön vastuunjakoa ja yhteistuotantomalleja kehittämällä.
Näyttelytuotantoa ylipäätään on jo vähennetty. Kuluneen vuoden vaihtuvat ja kiertonäyttelyt toteutettiin suhteellisen pienellä
budjetilla pitkälti ydinhenkilökunnan muun
työn ohessa, mikä vuoden lopussa näkyy riskitekijänä työaikakertymissä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön lupausta
resurssien löytymisestä nykyisten toimintarakenteiden vahvistukseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi kaivataan.
Mahdollisen uuden esittävien taiteiden museon muodostamisen edellyttämä usean
tahon mittava työ edellyttäisi ministeriöltä
selkeää tavoitteellista tukea.
Kuva: Vesa Nikkilä
37
organisaatio,
henkilÖkunta, tilat
Teatterimuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, jota ylläpitää Teatterimuseon säätiö.
Teatterimuseon säätiön muodostavat Helsingin kaupunki, Suomen Teatterijärjestöjen
Keskusliitto ry. ja Suomen museoliitto.
Edustajisto
Teatterimuseon säätiön kolmivuotiskaudeksi 2011–13 valittu edustajisto kokoontui
vuoden aikana kaksi kertaa. Edustajiston
puheenjohtajana toimi näyttelijä Helena
Ryti.
Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry:n
nimeäminä varsinaisina jäseninä ja varajäseninä (suluissa) ovat toimineet seuraavat:
ohjaaja Pilvi Porkola (ohjaaja Miira Sippola),
näyttelijä Helena Ryti (näyttelijä Aki Raiskio),
visuaalinen suunnittelija Raisa Kilpeläinen
(puvustaja Leena Ollikainen), järjestösihteeri
Hanna-Reetta Schreck (teatterinjohtaja Henrik Timonen), hallintojohtaja Hannu Hakala
(producent Vibeke Löfgren), tanssitaiteilija
Outi Kallinen (Mia Silvennoinen), teatteripukusuunnittelija Riitta Röpelinen (pukusuunnittelija Ulla-Maija Peltola), toiminnanjohtaja
Elina Mäntylä (järjestösihteeri Helena Vesajoki), toiminnanjohtaja Eeva-Sisko Artell
(lakimies Tommi Saarikivi), toiminnanjohtaja
Maaria Rantanen (Jenny Nordlund).
Helsingin kaupungin nimeäminä varsinaisina jäseninä ja varajäseninä (suluissa) ovat
toimineet Apollonia Kortelampi (Aki Hyödynmaa) ja Mikko Ilanko (Anu Tuominen).
Suomen museoliiton nimeämänä varsinaisena jäsenenä on toiminut museonjohtaja
Merja Herranen (varalla pääsihteeri AnjaTuulikki Huovinen).
38
Hallitus
Säätiön hallitus kokoontui vuoden aikana
kuusi kertaa. Puheenjohtajana on toiminut
Antti Mattila ja varapuheenjohtajana valosuunnittelija Mia Kivinen. Muut hallituksen
jäsenet ovat näyttelijä Riko Eklundh, näyttelijä Mikko Hänninen, museonjohtaja Marjo
Mikkola, suomentaja Jukka-Pekka Pajunen
ja yliopistolehtori Hanna Järvinen Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksesta.
Tilintarkastajat
Säätiön tilintarkastajina ovat vuonna 2012
toimineet kaupunginreviisori Vesa Ikäheimo (HTM) ja kaupunkitarkastaja Kari Roine
(HTM, JHTT) ja heidän varamiehinään Päivi
Ollila (HTM) ja Pauli Aaltonen (HTM).
HENKILÖKUNTA
Teatterimuseon vakinaiseen henkilöstöön
kuuluu 10 asiantuntijaa. Määräaikaiset ja
tuntiperusteiset toimet mukaan lukien museossa työskenteli toimintavuoden aikana
yhteensä 69 henkilöä. Lisäksi museolla oli
tet-harjoittelijoita, ja pop up -näyttelyn valvonnassa ja kuljetuksissa vapaaehtoistyövoimaa (yht. 86 + 20 tuntia). Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 20,5 (vapaaehtoistyö ei
sisälly laskelmaan).
Vakinaisen henkilökunnan kehityskeskustelut pidettiin tammikuussa 2013. Koulutuspäiviä henkilökunnalla oli yhteensä 14.
Laskettujen koulutuspäivien lisäksi arkistonhoitaja suoritti työnsä ohessa museologian perusopintoja, ja museolehtori suorittaa museoalan johtajakoulutusohjelman
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa,
YJEAT Museoliitto 1, Management Institute
of Finland, alkanut syksyllä 2012 jatkuu kevääseen 2014. Teatteripedagogi suoritti erikoistumisopinnot Metropoliassa, Kulttuuri
hyvinvointipalvelujen voimavarana, laajuus
30 opintopistettä.
Kolmen museon yhteinen Kokeilutonniavustus käytettiin 21.10. näyttelijä Outi Mäenpään vetämässä koulutuksessa. 3.12.
järjestettiin kolmen museon yhteinen poistumisharjoitus palautekeskusteluineen.
Liikunta- ja kulttuuriseteleitä annettiin kaikille yli 6 kuukauden työsuhteessa olleille
200 euron arvosta. Paikallisen sopimuksen
mukaisesti henkilökunta saa käyttää tunnin
viikossa työkykyä ylläpitävään liikuntaan.
Sairaslomapäiviä vuoden 2013 aikana oli
14 kpl. Henkilökunnalle järjestettiin kevät- ja
pikkujouluretki.
Vakinainen henkilökunta ja sijaiset:
museonjohtaja
TeM Helena Kallio
projektipäällikkö
HuK, teatterikuraattori Meri Eerola
tiedottaja
FM Ilona Kemppainen
museomestari
medianomi AMK Timo A. Aalto
(opintovapaalla 31.5. asti) 1.6.–31.10.
sijaisena HuK Patrik Lustig (31.5. asti) ja
Roope Mantere (tuntityössä 1.11.–31.12.)
arkistonhoitaja
FM Eeva Mustonen
tutkija
FM Pälvi Laine (vuorotteluvapaalla 25.7. asti)
FM Tiina Piispa (31.7. asti)
museolehtori
FK Heini Räsänen
teatteripedagogi
teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Milla Kortemaa
amanuenssi
FM Sanna Brander
museotyöntekijä
Kimmo Hokkanen
Määräaikaiset:
museoassistentit
Laura-Elina Aho (tuntiperusteisena, Hilkka
Eklundin arkisto, 1.6.–31.8., määräaikaisena 1.9.–31.12.)
Stella Karlsson (1.1.–31.5., 1.9.–31.12.)
Leena Savioja (15.8.–15.12.)
toimistoassistentit
yo Meri Kirjavainen (1.1.–31.5.)
fil. yo Johanna Terhemaa (1.9.–31.12.)
Teatterikasvatuksen työpajojen ohjaajina,
projekteissa ja näyttelyvalvojina ovat toimineet:
Annamari Ahonen, Mari Ala-Nikkola, Iiris
Autio, Julia Gauffin, Natalia Hara, Elina Helavuori, Susanna Hemmilä, Riikka Herva,
Hanna-Leena Häyhä, Minna Kiiskinen, Jenni
Kivelä, Sari Kortemäki, Jane Kärnä, Helena
Laxén, Mimosa Lindahl, Milka Luhtaniemi,
Mari Lukkari, Anni Mikkelsson, Aija Nurminen, Janne Palosuo, Olivia Pohjola, Arto Reunanen, Viivi Salokangas, Johanna Terhemaa,
Tanja Turpeinen, Suvi Turunen, Eero Vanne
Näyttelyissä ja projekteissa työskennelleet:
Ina Aaltojärvi, Heli Ansio, Christina Enckell,
Irina Fialkina, Pia Houni, Mikko Karvinen,
Esa Kirkkopelto, Emma Laatikainen, Camilla Nenonen, Annina Nevantaus, Pentti Paavolainen, Mika Piispa, Susanna Ringbom,
Sakari Rinta-Valkama, Helena Ryti, Erja Salmenkivi, Jutta Seppinen, Miira Sippola, Vesa
Vahtikari, Joanna Weckman
39
Harjoittelijat:
TILAT
TET-harjoittelijat:
Tuuli-Titania Valtanen 11.3.–15.3.,
Heta Kontinen 21.11.–4.12.
Museon arkistokokoelmat, kirjasto- ja tutkijapalvelutilat, kokoelmien vastaanottotilat,
pysyvät ja vaihtuvat näyttelyt, työskentelytilat ja huolto- ja verstastilat (yhteensä 1990
m2) sijaitsevat Kaapelitehtaalla, näyttelyt
osoitteessa Tallberginkatu 1 G, muut tilat
osoitteessa Tallberginkatu 1 E. Etävarasto ja
tekstiilikokoelmat ovat Arabiassa (603 m2)
Hämeenkatu 155 C. Kaapelitehtaan toimistotiloissa tehtiin kesän 2013 aikana ikkunaremontti. Loppusyksyllä tehtiin arkistomakasiinien seinien korjaus, jolla saatiin lämpo ja
kosteusarvoja vakautettua.
Työharjoittelijat:
Irina Fialkina, Omnian media-assistentti
15.1.–31.5.
Hanna Ihalainen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu,
työelämäorientaatio
26.–28.2.2013
Mari Lukkari, Tampereen yliopiston historian
laitos, 1.10.–30.11., palkallinen harjoittelu
Elina Ortamo, Mikkelin ammattikorkeakoulu, teatteripuvustuksen linja 5.8.–27.9.
Eero Vanne, Omnian media-assistentti
13.8.–31.12.
Jesse Jukanen, Leena Niiranen, Erno Virta,
Maikki Karisto, Eveliina Holopainen ja Inka
Hänninen, Metropolia Ammattikorkeakoulu,
Konservoinnin koulutusohjelma, tekstiilikonservointi (52,5 h ajanjaksolla 6.–23.5.)
Vastaanotto- ja turvallisuuspalvelut:
Securitas Oy
Atk-tuki:
Juha Storm
Kirjanpitopalvelut:
Tilitoimisto Pretax
Työterveyshuolto:
Terveystalo
40
vuoden 2013 tunnusluvut
KÄVIJÄT
Maksaneet kävijät
Ilmaiskävijät
2013
13 499
3 883
2012
11 149
3 180
TIETOPALVELU*
Tutkijakäynnit
Ryhmäkäynnit/käyneet henkilöt
Yksittäiset muut kävijät
Puhelintiedustelut
Sähköpostitiedustelut
Asiakkaat yhteensä
Tutkitut arkistoyksiköt
Tiedonhaut asiakirjoista, valokuvista, tietokannasta
Kuvakopiot eri käyttötarkoituksiin
Arkistolainat
121
8/67
9
74
426
697
1 002
777
467
35
144
4/44
16
72
308
584
805
672
243
22
TEATTERIKASVATUS JA YLEISÖTOIMINTA
Näyttelyopastukset
Työpajat
Juhla- ja tykypajat
Muut yleisötapahtumat
Verkkopalveluissa vierailut
33
454
75
63
35 086
37
433
65
Ei tilastoitu
24 882
SAAVUTETTAVUUS
Ilmaispäivät
Avoinnaolotunnit/-päivät / Kaapeli
Avoinnaolotunnit/-päivät / GE
14
2 788 h / 300
140 h / 17
13
Ei tilastoitu / 302
-
41
NÄYTTELYT
Oma tuotanto
Yhteistuotanto
Muiden tuottamat
Verkkonäyttelyt
Kiertonäyttelyt, valmistuneet
Kiertonäyttelyt, kiertokerrat
2013
1
2
1
0
1
3
2012
2
3
0
1
0
3
JULKAISUT
Verkkojulkaisut
2
1
KOKOELMAT
Esinekokoelmien kartunta (kpl)
Näyttämöpuvut
Lavastus- ja pukuluonnokset
Pienoismallit
Teatterinuket
Muut
Yhteensä
11
1 513
6
1
26
1 557
74
1 701
20
56
44
1 895
Lahjoitukset
Lisälahjoitukset
Yhteensä
13 / 15,18 hm
1 / 0,02 hm
14 / 15,20 hm
12 / 7,35 hm
13 / 5,4 hm
25 / 12,75 hm
Valokuvien kartunta (Lahjoituksia/määrä)
Lahjoitukset
Lisälahjoitukset
Yhteensä
9 / 2 472 kpl
3 / 4 608 kpl
12 / 7 080 kpl
16 / n. 81 500 kpl
7 / n. 4 500 kpl
23 / n. 86 000 kpl
AV-arkiston kartunta** (Lahjoituksia/määrä)
Äänitteet
Kuvatallenteet
Yhteensä
3 / 139 kpl
3 / 178 kpl
6 / 317 kpl
3 / 39 kpl
9 / 163 kpl
12 / 202 kpl
Asiakirja-aineiston kartunta
(Lahjoituksia/määrä)
42
HENKILÖSTÖ (henkilötyövuosina)
Vakinaiset, päätoimiset
joista museoammatillisia
Muu päätoiminen
joista museoammatillisia
Osa-aikaiset ja tuntityöntekijät
Palkattomat
Vapaaehtoiset (tehdyt tunnit)
2013
9,3
9,3
4,5
2,8
5,9
0,83
106 h
2012
5,59
5,59
3
0
6,45
Ei tilastoitu
0h
TALOUS
Tulot
Oma tuotto
Valtio
Kaupunki
171 607,68 €
786 690 €
271 330 €
171 049,77 €
773 900 €
271 330 €
Menot
Palkat
Kiinteistömenot
Palvelut
Toiminta
600 773,80 €
347 343,71 €
182 094,38 €
1 218 705,64 €
609 574,86 €
352 518,13 €
177 066,99 €
1 264 486,33 €
*) Tietopalvelun asiakkaat sisältyvät kokonaiskävijämäärään.
**) Sisältää lahjoitukset, lisälahjoitukset ja museon oman tuotannon.
43
LAHJOITTAJAT 2013
Eklund Hilkka perikunta/Eklund Maija, Joensuu, ja Hellström Merja, Vantaa
Eteläpää Heikki perikunta/Eteläpää Leena, Kouvola
Gripenberg Sinikka, Helsinki
Haapavaara Helena, Helsinki
Hackman Nina, Helsinki
Hellström Jorma, Helsinki
Helminen Jussi, Tampere
Helsingin Kaupunginteatteri
Hildén Leea, Tampere
Kallinen Timo perikunta/Kallinen Aune, Tammisaari
Karttunen Kollektiv/Karttunen Jyrki, Helsinki
Koski Pirkko, Helsinki
Kotimaa Ulla-Maija, Kuopio
Lahden Kaupunginteatteri
Museoviraston kuva-arkisto, Helsinki
Mustapää Soili, Helsinki
Neuvonen Mirja, Kauniainen
Oiva Maria, Helsinki
Opintokeskus Kansalaisfoorumi, Vantaa
Pihlajakangas Eila, Helsinki
Pousi Helinä, Helsinki
Rytkölä Juhani, Helsinki
Salava Hannele, Helsinki
Seppä Jyrki, Turku
Sinisalo-Lahtinen Kaija, Tampere
Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus
Suomen Näyttelijäliitto, Helsinki
Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki
Säävälä Päivi, Helsinki
Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki
Teatterikorkeakoulun kirjasto, Helsinki
Tiihonen Anne-Solveig, Helsinki
Volanen Ilkka, Vantaa
Vuori Suna, Helsinki
Vuoden 2013 kuvatallennekeruuseen osallistui tanssiteattereita ja yksittäisiä tanssitaiteilijoita ympäri maata.
44