Erityiskertomus nro 18/2013

ISSN 1831-0958
JÄSENVALTIOIDEN
MAATALOUSMENOIHIN
KOHDISTAMIEN TARKASTUSTEN
TULOSTEN LUOTETTAVUUS
FI
2013
Erityiskertomus nro 18
EUROOPAN
TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
Erityiskertomus nro 18
2013
JÄSENVALTIOIDEN
MAATALOUSMENOIHIN
KOHDISTAMIEN TARKASTUSTEN
TULOSTEN LUOTETTAVUUS
(annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan
toisen alakohdan nojalla)
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxembourg
LUXEMBOURG
P. +352 4398-1
F. +352 4398-46410
Sähköposti: eca‑[email protected]
Internet: http://eca.europa.eu
Erityiskertomus nro 18
2013
Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa‑palvelimen
kautta (http://europa.eu).
Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.
Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014
ISBN 978-92-9241-569-3
doi:10.2865/13119
© Euroopan unioni, 2014
Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.
Printed in Luxembourg
3
SISÄLLYS
Kohdat
LYHENTEET
SANASTO
I–XTIIVISTELMÄ
1–20JOHDANTO
1–5
JÄSENVALTIOIDEN TASOLLA SUORITETTAVIEN TAPAHTUMATARKASTUSTEN TARKOITUS YHTEISEN
MAATALOUSPOLITIIKAN TÄYTÄNTÖÖNPANON YHTEYDESSÄ
6–20
TILASTOKERTOMUSTEN LAADINTA, KOKOAMINEN JA TARKISTAMINEN
7–12KANSALLISET MAKSAJAVIRASTOT SUORITTAVAT VAADITUT TARKASTUKSET JA LAATIVAT
TILASTOKERTOMUKSET
13–17TODENTAMISVIRANOMAISET TARKISTAVAT KERTOMUSTEN KOKOAMISEN JA TESTAAVAT NIIDEN PERUSTANA
OLEVAT TIEDOT
18–20
KOMISSIO TARKISTAA YKSITTÄISET TILASTOKERTOMUKSET
21–27
TARKASTUKSEN LAAJUUS, TAVOITTEET JA LÄHESTYMISTAPA
28–89HUOMAUTUKSET
28–36
LÄHES KAIKKIEN TARKASTUSKOHTEENA OLLEIDEN MAKSAJAVIRASTOJEN HALLINNOLLISET JA PAIKALLA
TOIMITTAMAT TARKASTUKSET OVAT VAIN OSITTAIN VAIKUTTAVIA
30–32MAATALOUSTUKIRAHASTON PINTA-ALAPERUSTEISIIN TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN HALLINNOLLISTEN
JA PAIKALLA TOIMITETTAVIEN TARKASTUSTEN LAADULLISET PUUTTEET JOHTAVAT SIIHEN,
ETTÄ SÄÄNTÖJENVASTAISUUDET JÄÄVÄT HAVAITSEMATTA TAI RAPORTOIMATTA
33–36MAATALOUSTUKIRAHASTON TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN HALLINNOLLISTEN JA PAIKALLA TOIMITETTAVIEN
TARKASTUSTEN LAADULLISET PUUTTEET JOHTAVAT SIIHEN, ETTÄ SÄÄNTÖJENVASTAISUUKSIA
JÄÄ HAVAITSEMATTA JA RAPORTOIMATTA
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
4
37–46
AKSAJAVIRASTOJEN SOVELTAMAT PUUTTEELLISET TILASTOKERTOMUSTEN KOKOAMISM
JA TARKISTAMISMENETTELYT HEIKENTÄVÄT KERTOMUSTEN LUOTETTAVUUTTA ENTISESTÄÄN
38–41KOMISSION SUUNTAVIIVAT EIVÄT OLE TARPEEKSI TARKAT, MIKÄ HEIKENTÄÄ KOOTTUJEN TIETOJEN
OIKEELLISUUTTA JA RELEVANTTIUTTA
42–46TARKASTUSKOHTEENA OLLEIDEN MAKSAJAVIRASTOJEN SOVELTAMAT KERTOMUSTEN KOKOAMISJA TARKISTUSJÄRJESTELMÄT EIVÄT OLE VAIKUTTAVIA
47–57
TODENTAMISVIRANOMAISTEN TYÖN AVULLA EI SAADA RIITTÄVÄÄ VARMUUTTA PAIKALLA TOIMITETTUJEN
TARKASTUSTEN LAADUSTA JA TILASTOKERTOMUSTEN LUOTETTAVUUDESTA
47–51TODENTAMISVIRANOMAISET EIVÄT TARKASTA MAKSAJAVIRASTOJEN PAIKALLA TOIMITTAMIA TARKASTUKSIA
RIITTÄVÄN LAAJASTI JA LAADUKKAASTI
52–54PAREMPAAN TARKASTUSVARMUUTEEN PERUSTUVAA LÄHESTYMISTAPAA SOVELTANEIDEN
TODENTAMISVIRANOMAISTEN ARVIOINTEJA LAAJENNETTUJEN OTOSTEN TESTAUSTULOKSISTA
HAITTAAVAT VAKAVAT PUUTTEET
55–57TARKASTUSKOHTEENA OLLEET TODENTAMISVIRANOMAISET EIVÄT TARKASTA TILASTOKERTOMUKSIA
RIITTÄVÄN LAAJASTI EIKÄ TARKASTUSTEN AVULLA SAADA KOHTUULLISTA VARMUUTTA KERTOMUSTEN
LUOTETTAVUUDESTA
58–69
KOMISSION JÄSENVALTIOIDEN TILASTOKERTOMUKSIIN KOHDISTAMASSA TARKASTUKSESSA
HAVAITUT PUUTTEET
58–62KOMISSION TIETOJÄRJESTELMÄN RAKENNE EI SOVELLU TIEDON ERITYYPPISIIN KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
63–65EDELLÄ MAINITUISTA PUUTTEISTA HUOLIMATTA KOMISSIO HAVAITSI VIRHEITÄ YLI PUOLESSA
JÄSENVALTIOIDEN KERTOMUKSISTA
66–69KOMISSIO EI TARKISTA TILASTOKERTOMUKSIA RIITTÄVÄSTI SÄÄNNÖNMUKAISUUDEN TARKASTUSTENSA
YHTEYDESSÄ
70–89
KOMISSION ARVIO SÄÄNTÖJENVASTAISISTA MAKSUISTA EI OLE TILASTOLLISESTI PÄTEVÄ JA SE HEIKENTÄÄ
MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN PÄÄOSASTON VUOTUISEN TARKASTUSLAUSUMAN
LUOTETTAVUUTTA
70–72JÄSENVALTIOT EIVÄT AINA SOVELLA TILASTOLLISESTI PÄTEVIÄ LÄHESTYMISTAPOJA SATUNNAISOTANTAAN,
MIKÄ HEIKENTÄÄ OTOSTEN EDUSTAVUUTTA
73–78
KOMISSION SOVELTAMA ”JÄÄNNÖSVIRHETASON” ARVIOINTIMENETELMÄ EI OLE TILASTOLLISESTI PÄTEVÄ
79–89MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN PÄÄOSASTON RAPORTOIMAA VIRHETASOA EI VOIDA VERRATA
TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN ARVIOIMAAN TODENNÄKÖISIMPÄÄN VIRHETASOON
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
5
90–99
JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET
91
AKSAJAVIRASTOJEN HALLINNOLLISTEN JA PAIKALLA TOIMITTAMIEN TARKASTUSTEN VAIKUTTAVUUTTA
M
ON LISÄTTÄVÄ HUOMATTAVASTI
92–93
AKSAJAVIRASTOJEN TUOTTAMAT TILASTOKERTOMUKSET OLISI TARKISTETTAVA JA KOOTTAVA
M
HUOLELLISEMMIN ENNEN NIIDEN TOIMITTAMISTA KOMISSIOLLE
94
OMISSIO EI SAA TODENTAMISVIRANOMAISTEN TYÖN AVULLA RIITTÄVÄÄ VARMUUTTA
K
TILASTOKERTOMUSTEN LUOTETTAVUUDESTA
95–97
KOMISSIO EI KÄYTÄ JÄSENVALTIOIDEN TILASTOTIETOJA TARKOITUKSENMUKAISESTI JA TARKASTAA
NE SUPPEASTI
98–99
KOMISSION ARVIO ”JÄÄNNÖSVIRHETASOSTA” EI OLE TILASTOLLISESTI PÄTEVÄ
LIITE I
—KOMISSION VUODEN 2012 VUOTUISTA TOIMINTAKERTOMUSTA VARTEN
MÄÄRITTÄMÄT JÄÄNNÖSVIRHETASOT
LIITE II
—TARKASTUKSEEN VALITTUJA HALLINTO- JA VALVONTAJÄRJESTELMIÄ
KOSKEVAN ARVIOINNIN TULOKSET – MAATALOUSTUKIRAHASTO:
IACS-JÄRJESTELMÄ
LIITE III
—TARKASTUKSEEN VALITTUJA HALLINTO- JA VALVONTAJÄRJESTELMIÄ
KOSKEVAN ARVIOINNIN TULOKSET – MAASEUTURAHASTO
LIITE IV
—KATSAUS 414 TIEDOSTON TARKASTUKSESSA HAVAITTUIHIN
OLENNAISIIN VIRHEISIIN
LIITE V
—KATSAUS TILASTOKERTOMUSTEN KATTAMAAN AJANJAKSOON
JA RAPORTOINTIA KOSKEVIIN MÄÄRÄAIKOIHIN
KOMISSION VASTAUKSET
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
6
LYHENTEET
ALV: Arvonlisävero
DAS: tarkastuslausuma (déclaration d’assurance)
IACS‑järjestelmä: Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (Integrated Administrative and Control System)
LPIS‑järjestelmä: Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (Land Parcel Identification System)
Maataloustukirahasto: Euroopan maatalouden tukirahasto Maaseuturahasto: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto DAS: Tarkastuslausuma (Déclaration d’assurance)
YMP: Yhteinen maatalouspolitiikka
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
7
SANASTO
Hallinnolliset tarkastukset: Viralliset ja automaattiset tarkastukset, joita maksajavirastot kohdistavat kaikkiin
hakemuksiin. Tarkastusten tarkoituksena on tarkistaa hakemusten tukikelpoisuus ja havaita kaikki mahdolliset
sääntöjenvastaisuudet.
IACS‑järjestelmän kattamien maaseuturahastomenojen perusjoukko: Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahastosta rahoitetut toimenpiteet, joita hallinnoidaan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän
(IACS‑järjestelmä) avulla (esim. maa‑alaan tai eläimiin liittyvät toimenpiteet, kuten maatalouden ympäristötuki).
IACS‑järjestelmän kattamien maataloustukirahastomenojen perusjoukko: Euroopan maataloustukirahastosta rahoitetut toimenpiteet, joita hallinnoidaan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS‑järjestelmä) avulla (esim. tilatukijärjestelmä tai yhtenäisen pinta‑alatuen järjestelmä).
IACS‑järjestelmän ulkopuolisten maaseuturahastomenojen perusjoukko: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoitetut toimenpiteet, joita ei hallinnoida yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS‑järjestelmä) avulla (esim. kaikki muuhun kuin maa‑alaan liittyvät hankeperusteiset toimenpiteet,
kuten maatilojen nykyaikaistaminen).
Jäännösvirhetaso: Jäännösvirhetaso on komission arvio sääntöjenvastaisuuksista, jotka jäävät tapahtumiin
sen jälkeen, kun kaikki tarkastukset on suoritettu. Komissio laskee neljä jäännösvirhetasoa EU:n tasolla (yhden
kutakin menojen perusjoukkoa kohti) ja julkaisee ne maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston
vuotuisessa toimintakertomuksessa.
LPIS‑järjestelmä: Tietokanta, joka sisältää tiedot jäsenvaltion koko maatalousmaasta (viitelohkot) sekä tukikelpoisista maa‑alueista. Järjestelmän luotettavuus on ratkaisevan tärkeä hallinnollisten ristiintarkastusten laadun
kannalta; tarkastuksissa tarkistetaan, että tukea maksetaan ainoastaan tukikelpoisista maa‑aloista.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuinen toimintakertomus: Maatalouden ja
maaseudun kehittämisen pääosaston johdon vuotuinen arviointi käytössä olevien hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnasta ( julkaistaan maaliskuussa). Pääjohtaja laatii asiakirjan perusteella lausuman maatalouden
ja maaseudun kehittämisen pääosaston menoista; molempia asiakirjoja käytetään neuvoston ja parlamentin
kanssa tapahtuvassa vastuuvapausmenettelyssä.
Paikalla toimitettava tarkastus: Tarkastus, jonka maksajaviraston tarkastajat kohdistavat tapahtumien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen. Tarkastuksen yhteydessä tehdään käynti hakijan luo (esim. maatilalla toimitettavat tarkastukset, joissa mitataan ja arvioidaan ilmoitettujen viljelylohkojen tukikelpoisuutta).
Säännönmukaisuuden tarkastukset: Komission yksiköt kohdistavat valittuihin tukitoimenpiteisiin monivuotisuuteen perustuvia säännönmukaisuuden tarkastuksia, joissa arvioidaan, ovatko maksajavirastot toteuttaneet
maatalousalan menoja EU:n sääntöjen mukaisesti. Sääntöjen noudattamatta jättäminen johtaa useimmiten
jäsenvaltioihin kohdistettaviin kiinteämääräisiin rahoitusoikaisuihin.
Tilastokertomukset: Jäsenvaltioiden komissiolle toimittamat vuotuiset kertomukset, jotka sisältävät maksajavirastojen hallinnollisten ja paikalla toimittamien tarkastusten tulokset.
Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus: Vuosikertomus sisältää EU:n yleistä talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoa koskevien tilintarkastusten tulokset tarkastuslausumien muodossa (vuosikertomus julkaistaan joka vuosi marraskuussa).
Todennäköisin virhetaso: Tilintarkastustuomioistuimen vuotuinen paras arvio tiettyyn maksuluokkaan liittyvästä virhetasosta. Virhetason laskentaan käytetään testejä, jotka perustuvat asianomaisesta maksuluokasta
poimittuun edustavaan tapahtumaotokseen. Todennäköisin virhetaso ilmaistaan prosenttiosuutena kyseisen
luokan maksujen kokonaismäärästä. Prosenttiosuus sijoittuu 95 prosentin todennäköisyydellä luottamusvälille,
joka ilmaistaan alemman ja ylemmän virherajan avulla.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
8
Virhetasot: Tilastokertomuksissa lasketut tukitoimenpide- ja tarkastustapakohtaiset virhetasot (paikalla toimitettavat tarkastukset vs. hallinnolliset tarkastukset). Havaittua virhetasoa kuvaava määrä ilmaistaan prosenttiosuutena asianomaisen menoluokan osalta ilmoitetuista määristä.
X‑taulukko: Kattavat tiedot kaikista tilasto- ja valvontakäyttöön tarvittavista kirjanpitotiedoista, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain tietojen kohteena olevaa vuotta seuraavan vuoden helmikuun
15. päivään mennessä 1.
Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS‑järjestelmä): Yhdennetty järjestelmä, joka koostuu
maatilat, hakemukset, viljelylohkot sekä tukioikeudet käsittävistä tietokannoista (tilatukijärjestelmää soveltavissa jäsenvaltioissa). Tietokantoja käytetään kaikkien tukihakemusten hallinnollisiin ristiintarkastuksiin useimpien maataloustukirahaston toimenpiteiden yhteydessä (esim. tilatukijärjestelmä, yhtenäisen pinta‑alatuen
järjestelmä sekä muut suorat maksut).
Yhteinen hallinnointi: EU:n talousarvion toteuttamismuoto, jossa täytäntöönpanotehtävät siirretään jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden viranomaiset nimeävät tätä varten elimiä, jotka vastaavat EU:n varojen hallinnoinnista ja
valvonnasta. Kyseiset elimet raportoivat komissiolle. Tässä kertomuksessa asianomaisia elimiä ovat maksajavirastot ja todentamisviranomaiset.
1
Tietojen esittämistapa on yksilöity komission asetuksessa (EU) N:o 825/2010, annettu 20 päivänä syyskuuta 2010, niiden tilitietojen
muodosta ja sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on pidettävä komission saatavilla maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien
tarkastamista ja hyväksymistä sekä valvonta- ja ennustetarkoituksia varten (EUVL L 247, 21.9.2010, s. 1).
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
9
TIIVISTELMÄ
I.
Komissio jakaa vastuun yhteisen maatalouspolitiikan
täytäntöönpanosta jäsenvaltioiden kanssa. Maatalousmenojen hallinnoinnista ja niihin liittyvistä maksuista
vastaavat kansalliset tai alueelliset maksajavirastot.
Maksajavirastot raportoivat komissiolle. Jäsenvaltioiden
nimittämät riippumattomat todentamisviranomaiset
todentavat komissiolle maksajavirastojen tilinpäätökset
sekä niiden perustamien valvontajärjestelmien laadun.
II.
Maksajavirastot suorittavat tukihakemusten hallinnollisia tarkastuksia, joiden tarkoituksena on hakemusten
tukikelpoisuuden tarkistaminen. Lisäksi ne tarkastavat hakijoista poimitun otoksen paikalla. Tarkastuksissa havaitut virheet johtavat hakijoiden pyytämien
tukimäärien vähentämiseen. Jäsenvaltiot raportoivat tark astusten tuloksista vuosittain komissiolle
(tilastokertomukset).
III.
Komissio käyttää tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa käytävän vastuuvapausmenettelyn yhteydessä. Jäsenvaltioiden tilastokertomukset muodostavat
perustan, jonka avulla arvioidaan ”jäännösvirhetasoa”.
Sen katsotaan kuvaavan niiden sääntöjenvastaisuuksien
taloudellista vaikutusta, jotka jäävät suoritettuihin maksuihin sen jälkeen kun kaikki tarkastukset on suoritettu;
”jäännösvirhetaso” ilmaistaan prosenttiosuutena maksujen kokonaismäärästä. EU:n tasolla konsolidoitu versio
tilastokertomuksista sekä ”jäännösvirhetaso” julkaistaan
maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston
vuotuisessa toimintakertomuksessa.
IV.
Komissio laatii suuntaviivat tilastokertomusten kokoamisesta sekä valvontajärjestelmien perustamisesta
maksajavirastoihin. Tarkastuksessa kävi kuitenkin ilmi,
että suuntaviivoja ei panna aina täytäntöön oikein.
Suurin osa maksajavirastoista ei varmista kertomusten
oikeellisuutta ennen niiden toimittamista komissiolle.
Kun tarkastuskohteena olleet maksajavirastot tarkastivat kertomuksia, suoritettujen testien luonne ja laajuus
olivat rajallisia eikä niiden avulla kyetty ehkäisemään
virheitä, jotka havaittiin myöhemmin komission yksiköiden asiakirjatarkastuksissa tai tilintarkastustuomioistuimen toimittamissa tarkastuksissa.
V.
Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että jäsenvaltioiden
suorittamien ja komission raportoimien maatalousmenojen tarkastusten tulokset eivät kaiken kaikkiaan
ole luotettavia.
VI.
Sekä tilintarkastustuomioistuimen että komission tarkastukset osoittavat, että maksajavirastoissa hallinnollisia ja paikalla toimitettavia tarkastuksia varten käytössä olevat järjestelmät olivat vain osittain vaikuttavia
sääntöjenvastaisten menojen havaitsemisen kannalta.
Tämä asettaa vakavasti kyseenalaiseksi jäsenvaltioiden
komissiolle toimittamien tietojen luotettavuuden.
VII.
Tilintarkastustuomioistuin totesi myös, että todentamisviranomaisten nykyisin suorittaman työn avulla ei saada
riittävää varmuutta paikalla toimitettujen tarkastusten
riittävyydestä tai tilastokertomusten luotettavuudesta.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
10
TIIVISTELMÄ
VIII.
Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission käytössä tällä hetkellä oleva tietojärjestelmä ei palvele
komission tarpeita vaikuttavalla tavalla. Osa nykyisin
saatavilla olevista tiedoista ei ole täysin relevantteja
taikka tiedot ovat puutteellisia ja epätarkkoja voidakseen tulla käytetyksi sellaisenaan vuotuisissa toimintakertomuksissa ja vastuuvapausmenettelyssä. Komissio
tarkastaa jäsenvaltioiden tilastotiedot suppeasti, joten
niiden luotettavuutta ei kyetä varmistamaan.
IX.
Tässä kertomuksessa kuvatuista puutteista johtuen
komission käytettävissä olevat tiedot eivät anna sille
luotettavaa perustaa ”jäännösvirhetason” ar viointiin. Lisäksi komission suorittamat tilastokertomuksiin perustuvien virhetasojen mukautukset eivät ole
tilastollisesti päteviä. Tämän seurauksena myöskään
komission arvioima ”jäännösvirhetaso” ei ole tilastollisesti pätevä.
X.
Tilintarkastustuomioistuin esittää seuraavat suositukset:
– – k omission todentamisviranomaisille laatimia
suuntaviivoja olisi muutettava siten, että testattavia paikalla toimitettuja tarkastuksia koskevien
otosten kokoa suurennettaisiin ja tilastokertomusten kokoamista valvottaisiin tiiviimmin
– – komission olisi käytävä uudelleen läpi nykyinen
maksajavirastoja koskeva raportointijärjestelmä
varmistaakseen, että se saa mahdollisimman oikea‑aikaisesti kattavat ja relevantit tiedot, joita
se voi käyttää vastuuvapausmenettelyssä; lisäksi
komission olisi myös parannettava jäsenvaltioiden
tilastokertomuksiin kohdistamiensa asiakirjatarkastusten ja paikan päällä toimitettavien tarkastusten vaikuttavuutta
– – komission olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin kyetäkseen laatimaan tilastollisesti pätevä arvio maksuihin liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista;
arvion perustana olisi käytettävä maksajavirastojen työtä ja todentamisviranomaisten laajennettua
toimenkuvaa edellyttäen, että asianomaisten elinten työssä tapahtuu riittävästi parannusta.
– – maksajavirastojen hallinnolliset ja paikalla toimittamat tarkastukset olisi toteutettava tehokkaammin ja LPIS‑tietokantojen laatua olisi parannettava
– – riittävien valvontajärjestelmien täytäntöönpanoa
ja tilastokertomusten kokoamista koskevia komission suuntaviivoja olisi selkiytettävä ja niiden täytäntöönpanoa olisi valvottava tiukemmin
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
11
JOHDANTO
JÄSENVALTIOIDEN TASOLLA SUORITETTAVIEN
TAPAHTUMATARKASTUSTEN TARKOITUS YHTEISEN
MAATALOUSPOLITIIKAN TÄYTÄNTÖÖNPANON
YHTEYDESSÄ
1.
Komissio vastaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) täytäntöönpanosta
yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.
2.
Yhteisen maatalouspolitiikan menoja rahoitetaan EU:n talousarviosta
kahden rahaston kautta 2 : EU:n suorat tuet ja markkinatoimenpiteet 3
rahoitetaan kokonaisuudessaan Euroopan maatalouden tukirahastosta
( jäljempänä ”maataloustukirahasto”). Maaseudun kehittämistä koskevat
ohjelmat osarahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ( jäljempänä ’maaseuturahasto’).
2
Neuvoston asetus
(EY) N:o 1290/2005, annettu
21 päivänä kesäkuuta 2005,
yhteisen maatalouspolitiikan
rahoituksesta (EUVL L 209,
11.8.2005, s. 1).
3
Lukuun ottamatta
tiettyjä yhteisrahoitettuja
toimenpiteitä, kuten menekinedistämistoimenpiteet
ja kouluhedelmäjärjestelmä.
4
3.
Suurin osa suorasta tuesta jaetaan tilatukijärjestelmän avulla ja kymmenessä jäsenvaltiossa 5 siirtymävaiheen yhtenäisen pinta‑alatuen järjestelmän 6 avulla. Lisäksi yksittäisiä maatalouden aloja tuetaan yli 30 muun
täydentävän suoran tukijärjestelmän avulla.
4.
Maaseudun kehittämistuki pannaan täytäntöön alueellisten ja kansallisten
maaseudun kehittämisohjelmien avulla. Tukea voidaan maksaa pinta‑alatukena, kuten maatalouden ympäristötukena tai korvauksina, joita maksetaan viljelijöille luonnonhaitta‑alueilla; tuki voidaan kohdentaa myös
yksittäisille hankkeille, jotka koskevat esimerkiksi maatilojen nykyaikaistamista tai maatalousväestölle tarkoitettujen peruspalveluiden luomista.
4
Tilatukijärjestelmä on
tulotukijärjestelmä viljelijöille,
joilla on tukioikeuksia
ja jotka aktivoivat ne
vuosittain saadakseen
tukimaksun käytössään
olevan maatalousmaan
osalta. Tukioikeudet
myönnettiin viljelijöille EU:n
lainsäädäntöön perustuvien
mallien mukaisesti.
5
Bulgaria, Tšekin tasavalta,
Viro, Kypros, Latvia, Liettua,
Unkari, Puola, Romania
ja Slovakia.
6
5.
Komissiolla on yleinen vastuu EU:n talousarvion toteuttamisesta, joten
se tarvitsee jäsenvaltioilta relevantteja tietoja YMP:n täytäntöönpanosta. Vuotuiset tilastokertomukset, joissa esitetään kansallisten maksajavirastojen hallinnollisten ja paikalla suorittamien tarkastusten tulokset 7 ,
muodostavat tärkeän tietolähteen.
Yhtenäisen pinta‑alatuen
järjestelmä on viljelijöille
tarkoitettu yksinkertaistettu
tulotukijärjestelmä, joka
perustuu heidän käytössään
olevaan tukikelpoiseen
maa‑alaan.
7
Maataloustukirahaston suoria tukitoimenpiteitä koskevan raportoinnin osalta ks. komission asetus (EY) N:o 1122/2009, annettu
30 päivänä marraskuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa
asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallintoja valvontajärjestelmän osalta, sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle
säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta 84 artiklan 1 kohta, (EUVL L 316, 2.12.2009, s. 65). Maaseuturahastoa koskevan
raportoinnin osalta ks. komission asetus (EU) N:o 65/2011, annettu 27 päivänä tammikuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista
koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteitä koskevien tarkastusmenettelyjen ja täydentävien ehtojen
täytäntöönpanon osalta, 31 artikla (EUVL L 25, 28.1.2011, s. 8).
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
12
TILASTOKERTOMUSTEN LAADINTA, KOKOAMINEN
JA TARKISTAMINEN
6.
Kaaviossa 1 esitetään maataloustukirahaston pinta‑alaperusteiset toimenpiteet kattavien tilastokertomusten keskeiset laadinta-, kokoamis- ja
tarkistamisprosessit. Toimiin osallistuvien elinten tehtävistä annetaan
tarkempi selvitys jäljempänä. Vastaavia järjestelyitä sovelletaan myös
muita maataloustukirahaston ja maaseuturahaston toimenpiteitä koskeviin kertomuksiin.
KAAVIO 1
KESKEISET PROSESSIT, JOITA SOVELLETAAN VUODEN 2010 TUKIHAKEMUKSET
KATTAVIIN MAATALOUSTUKIRAHASTON PINTA‑ALAPERUSTEISTA TUKEA
KOSKEVIIN TILASTOKERTOMUKSIIN
Hakemusten
jättäminen
(toukokuuhun
2010 mennessä)
Maksajavirasto
Kaikkien hakemusten hallinnolliset tarkastukset
Satunnaisotantaan perustuvien ja riskiperusteisten
otosten poiminta paikalla toimitettaviin tarkastuksiin
Tarkastusten toimittaminen paikalla
Tarkastustulosten syöttäminen tietokantoihin
Tuen laskenta
Tuen hyväksyntä ja maksu
(joulukuu 2010 – kesäkuu 2011)
Toimien perustana
olevien tietojen
kokoaminen
Todentamisviranomainen
Todentamisviranomaisen
tarkastukset
Valvontaympäristön arviointi
Maksajaviraston paikalla toimittamien
tarkastusten säännönmukaisuuden tarkastus
Valvontatilastojen tarkistus
Maksajavirasto
Tilastokertomusten kokoaminen
Kertomusten tietojen täsmäyttäminen tietokantojen
kanssa ja lisätarkastusten toimittaminen
Tilastotietojen
toimittaminen
15.7.2011 mennessä
Tiedonvaihto /
muutokset
Todentamisviranomaisen kertomuksen
ja lausunnon toimittaminen
15.2.2012 mennessä
Komissio
Jäsenvaltioiden yksittäisten tilastojen tarkistaminen
Yksittäisten jäsenvaltioiden tilastojen kokoaminen yhteen
Konsolidoitujen tilastotietojen tarkistaminen
ja jäännösvirhetasojen laskenta
Julkaisu vuotuisessa toimintakertomuksessa
(maaliskuu 2012)
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
13
KANSALLISET MAKSAJAVIRASTOT SUORITTAVAT VAADITUT
TARKASTUKSET JA LAATIVAT TILASTOKERTOMUKSET
7.
YMP:n menojen hallinnoinnista ja niihin liittyvistä maksuista vastaavat
81 kansallista tai alueellista maksajavirastoa. Maksajavirastojen on tarkistettava viljelijöiltä saamiensa tukihakemusten tukikelpoisuus joko
suoraan tai valtuutettujen elinten avulla.
8.
Tukikelpoisuus tarkastetaan hallinnollisilla ja paikalla toimitettavilla tarkastuksilla. Hallinnolliset tarkastukset kohdistetaan kaikkiin tukihakemuksiin, mutta paikalla tarkastetaan vain hakemuksista poimittu otos.
9.
EU:n asetuksissa säädetään tarkastusten toimittamiseen liittyvistä yleisistä
säännöistä määrittämällä esimerkiksi, mitä on tarkastettava, kuinka otokset
on poimittava ja mikä on kunkin tukityypin osalta tarkastettava vähimmäismäärä. Lainsäädännössä on aina edellytetty, että IACS‑järjestelmän
kattamien maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tukijärjestelmien
osalta on tarkastettava paikalla satunnaisotannalla poimittu otos hakijoista 8. Muiden kuin pinta‑alaan perustuvien maaseuturahaston toimenpiteiden osalta tätä on kuitenkin edellytetty vasta vuodesta 2011 alkaen 9.
10. Hallinnollisten ja paikalla toimitettujen tarkastusten tulokset kirjataan
maksajavirastojen tietokantoihin. Tarkastuksissa havaitut virheet johtavat
hakijoiden pyytämien tukimäärien vähentämiseen.
11. Tarkastustulokset sisältävien tilastokertomusten on noudatettava komission määrittämää muotoa. Muoto on määritetty sähköisessä muodossa
olevissa malleissa ja ohjeissa, ja se vaihtelee yksittäisten YMP:n toimenpiteiden ominaispiirteiden mukaan. Useimmissa tilastokertomuksissa on
ilmoitettava seuraavat seikat:
a)
tuen hakijoiden kokonaismäärä sekä paikalla tarkastettujen hakijoiden määrä
b)
hakijoiden pyytämä (tai heille maksettu) kokonaismäärä ja paikalla
tarkastettu kokonaismäärä
c)
maksajavirastojen tukeen tekemät vähennykset siten, että kokonaismäärä jaetaan paikalla tarkastettujen hakijoiden ja paikalla tarkastamattomien hakijoiden kesken.
8
Asetuksen
(EY) N:o 1122/2009 31 artiklan
mukaan paikalla tehtävien
tarkastusten on katettava
vähintään viisi prosenttia
kaikista edunsaajista,
ja jäsenvaltioiden on
valittava satunnaisotannalla
kyseisestä viiden prosentin
joukosta 20–25 prosenttia
edunsaajia. Loput on valittava
riskianalyysin perusteella.
9
Asetuksen
(EU) N:o 65/2011 25 artiklan
mukaan paikalla tehtävien
tarkastusten piiriin
kuuluvien menojen on
vastattava vähintään
neljää prosenttia tietyn
vuoden aikana suoritetuista
maksuista ja yhteensä
vähintään viittä prosenttia
koko ohjelmakauden
menoista. Asetuksessa
asetettiin myös vaatimus,
jonka mukaan paikalla on
tarkastettava edunsaajista
satunnaisotannalla poimittu
otos (20–25 prosenttia
paikalla toimitettaviin
tarkastuksiin valituista
menoista).
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
14
12. Tarkastusten tulokset on ilmoitettava komissiolle vuosittain maksajavirastoittain ja jäsenvaltioittain tietojen kohteena olevaa vuotta seuraavan
vuoden heinäkuun 15. päivään mennessä. Esimerkiksi vuonna 2010 (vuosi n) esitettyjen hakemusten osalta maksajavirastojen on raportoitava
hakemuksia koskevista tarkastuksistaan 15. heinäkuuta 2011 (vuosi n+1)
mennessä.
10
TODENTAMISVIRANOMAISET TARKISTAVAT KERTOMUSTEN
KOKOAMISEN JA TESTAAVAT NIIDEN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT
11
Komissio on edellyttänyt
arviointia varainhoitovuodesta
2008 alkaen.
12
13. Todentamisviranomaiset ovat riippumattomia tarkastuselimiä, joita jäsenvaltiot nimittävät tarkastamaan maksajavirastojen tilit ja maksutiedot ja
raportoimaan niistä komissiolle. Kertomukset on lähetettävä komissiolle
maksajavirastojen tilinpäätösten kanssa maksujen suoritusvuotta seuraavan
vuoden helmikuun 15. päivään mennessä. Esimerkiksi vuonna 2010 (n) esitettyihin hakemuksiin perustuvat maksut suoritetaan vuonna 2011 (n+1), ja
todentamisviranomaiset raportoivat 15. helmikuuta 2012 (n+2) mennessä.
14. Komissio on laatinut suuntaviivoja todentamisviranomaisten vastuulla
olevista tehtävistä sekä sille toimitettavien kertomusten muodosta. Todentamisviranomaisten on annettava lausunto esimerkiksi seuraavista
osa‑alueista:
15. Menojen
perusjoukkoja on neljä:
IACS‑järjestelmän kattamat
maataloustukirahaston menot,
IACS‑järjestelmän ulkopuoliset
maataloustukirahaston menot,
IACS‑järjestelmän kattamat
maaseuturahaston menot ja
IACS‑järjestelmän ulkopuoliset
maaseuturahaston menot.
a)
valvontaympäristön laatu on arvioitava suorittamalla uudelleen vähintään kymmenen maksajaviraston paikalla toimittamaa tarkastusta (kutakin menojen perusjoukkoa kohti 10)
b)
on arvioitava, onko hallinnollisten ja paikalla toimitettujen tarkastusten tulokset sisältävät tilastokertomukset koottu asianmukaisesti
ja onko ne täsmäytetty maksajaviraston tietokannan kanssa siten,
että kirjausketju on riittävä 11.
Komissio on antanut vuodesta 2010 alkaen jäsenvaltioille mahdollisuuden laajennettuun tarkastuksen, jonka todentamisviranomaiset kohdistavat maksajavirastoihin. Laajennettujen tarkastusten yhteydessä todentamisviranomaisten 12 olisi suoritettava kokonaisuudessaan uudelleen
110–180 maksajaviraston paikalla toimittamaa tarkastusta kutakin menojen perusjoukkoa kohti 13. Tällaisen laajennetun tarkastuksen tarkoituksena ilmoitetaan olevan ”paremman varmuuden saaminen lopullisten
tuensaajien tasolla toteutuvien tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta todentamisviranomaisten työn avulla”.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
Komission
suuntaviivojen mukaan
todentamisviranomaisen
työn ei pidä rajoittua
maksajaviraston paikalla
toimittamien tarkastusten
laadun tarkastamiseen, vaan
sen on katettava aineiston
käsittely kokonaisuudessaan
tukihakemuksen
vastaanottamisesta
loppumaksun laskentaan
ja suorittamiseen, mukaan
lukien mahdolliset
vähennykset ja seuraamukset.
13
Otoksen koko riippuu
siitä, millaisen varmuuden
todentamisviranomainen
voi saada maksajaviraston
sisäisen valvonnan
järjestelmän avulla.
15
16. Tämän ”parempaan tarkastusvarmuuteen” tähtäävän toimintamallin soveltamisen yhteydessä komission tekemien rahoitusoikaisujen määrä
rajoittuisi määrään, joka vastaa todentamisviranomaisten todentamissa
tarkastuksissa havaittua virhetasoa. Tähän mennessä tätä toimintamallia
on päättänyt soveltaa viisi jäsenvaltiota (Bulgaria, Kreikka, Luxemburg,
Romania ja Yhdistynyt kuningaskunta – Pohjois‑Irlanti).
17. Varainhoitoasetuksessa, joka hyväksyttiin 25. lokakuuta 2012, säädetään,
että todentamisviranomaisten on annettava lausunto tilien perustana
olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (eli sääntöjenmukaisuudesta) 14. Tästä syystä ”parempi tarkastusvarmuus” tulee pakolliseksi
kaikissa jäsenvaltioissa. Kautta 2014–2020 koskeviin YMP:n alan lainsäädäntöehdotuksiin sisältyy myös tätä tarkoitusta koskevia säännöksiä
ja komissio valmistelee uusia suuntaviivoja asianomaisten säännösten
täytäntöönpanosta.
14
Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetus
(EU, Euratom) N:o 966/2012,
annettu 25 päivänä
lokakuuta 2012, unionin
yleiseen talousarvioon
sovellettavista
varainhoitosäännöistä
ja neuvoston asetuksen
(EY, Euratom) N:o 1605/2002
kumoamisesta, 59 artiklan
5 kohta (EUVL L 298,
26.10.2012, s. 1).
KOMISSIO TARKISTAA YKSITTÄISET TILASTOKERTOMUKSET
18. Komissio kohdistaa tilastokertomuksiin asiakirjatarkastuksia. Tarkastukset
koostuvat automaattisista tarkastuksista, joissa testataan kertomuksessa esitettyjen tietojen sisäistä johdonmukaisuutta, sekä manuaalisista
tarkastuksista, joissa kertomuksen tietoja verrataan aiempien vuosien
kertomusten ja muiden kertomusten tietoihin. Kun komissio havaitsee
kertomuksessa virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia, jäsenvaltiota kehotetaan korjaamaan tilanne yleensä oikaisemalla tiedot.
19. Komissio suorittaa myös tarkastukseen valittujen maksajavirastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimintaa koskevia säännönmukaisuuden
tarkastuksia. Näissä tarkastuksissa komissio testaa yleensä maksajaviraston paikalla toimittamien tarkastusten luotettavuutta suorittamalla uudelleen otokseen poimitut tarkastukset.
20. Kun kaikki yksittäisten maksajavirastojen kertomukset on validoitu, komissio käyttää tietoja ”jäännösvirhetason” laskentaan. Siitä raportoidaan
vuotuisessa toimintakertomuksessa (ks. liite I, jossa kuvataan komission
soveltamaa jäännösvirhetason laskentamenetelmää).
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
16
TARKASTUKSEN LAAJUUS, TAVOITTEET
JA LÄHESTYMISTAPA
21. Tarkastuksessa esitettiin seuraava pääkysymys: ovatko jäsenvaltioiden
suorittamien ja komission raportoimien maatalousmenojen tarkastusten
tulokset luotettavia?
22. Pääkysymys jaettiin viiteen alakysymykseen:
a)
Ovatko maksajavirastojen hallinnolliset ja paikalla toimittamat tarkastukset vaikuttavia?
b)
Onko maksajavirastojen tarkastusten tulokset sisältävät tilastokertomukset koottu oikein ja tarkastettu ennen kuin ne esitetään
komissiolle?
c)
Saadaanko todentamisviranomaisten työn avulla riittävä varmuus
paikalla toimitettujen tarkastusten laadusta ja tilastokertomusten
luotettavuudesta?
d)
Varmistaako komissio, että tilastokertomukset ovat luotettavia?
e)
Onko komission suorittama ”jäännösvirhetasoa” koskeva laskelma
tilastollisesti pätevä?
23. Tarkastus koski tilastokertomuksia, jotka kattoivat vuoden 2010 hallinnollisten ja paikalla toimitettujen tarkastusten tulokset maatalouden
kehittämisen ja suorien tukijärjestelmien aloilta; tulokset sisältyivät
maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuiseen toimintakertomukseen varainhoitovuodelta 2011. Tarkastuksessa tarkastettiin myös ”jäännösvirhetasoja” koskevat laskelmat ja niiden esittäminen
maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa varainhoitovuosilta 2011 ja 2012.
24. Tilintarkastustuomioistuin sisällytti tarkastukseen tilastokertomuksia, jotka kattoivat taloudellisesti merkittävimmät tukijärjestelmät; niiden osuus
YMP:n menoista on yli 86 prosenttia. Tilanne on kuvattu taulukossa 1.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
17
25. Maksajavirastojen hallinnollisten ja paikalla toimitettavien tarkastusten
suorittamista varten täytäntöönpanemien järjestelmien vaikuttavuutta arvioidaan tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuosien 2010,
2011 ja 2012 DAS‑tarkastusten tulosten perusteella.
26. Tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin yhdeksään maksajavirastoon kahdeksassa jäsenvaltiossa 15 . Nämä yhdeksän maksajavirastoa
hallinnoivat 28:aa prosenttia maataloustukirahaston suorasta tuesta
ja 41:tä prosenttia maaseuturahaston menoista vuonna 2011. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat tapasivat myös asianomaisten todentamisviranomaisten edustajia sekä tilastokertomuksia käsittelevää komission
henkilöstöä.
15
Tarkastus kattoi seuraavat
jäsenvaltiot (maksajavirastot):
Bulgaria (SFA), Tšekin tasavalta
(SAIF), Kreikka (OPEKEPE),
Espanja (Kastilia‑La Mancha),
Italia (AGEA), Puola
(ARMA), Romania (PIAA
ja PARDF) ja Yhdistynyt
kuningaskunta (RPA).
TAULUKKO 1
YMP:N KESKEISET TUKIJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN MENOT VUONNA 2011
Varainhoitovuonna 2011 aiheutuneet
menot
(miljoonaa euroa) osuus prosentteina
Otsikko
Maatalousmarkkinoiden interventiot (IACS-järjestelmän
ulkopuolisten maataloustukirahastomenojen perusjoukko)
Tilatukijärjestelmä (osa IACS-järjestelmän kattamien
maataloustukirahastomenojen perusjoukkoa)
Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä (osa IACS-järjestelmän
kattamien maataloustukirahastomenojen perusjoukkoa)
Muut suorat tuet (osa IACS-järjestelmän kattamien
maataloustukirahastomenojen perusjoukkoa)
Maaseudun kehittäminen (sekä IACS-järjestelmän kattamien
että IACS-järjestelmän ulkopuolisten maaseuturahastomenojen
perusjoukko)
YHTEENSÄ
Sisältyivätkö menot
tarkastukseen?
3 533
6,3 %
Ei
31 082
55,4 %
Kyllä
5 084
9,1 %
Kyllä
4 012
7,1 %
Ei
12 394
22,1 %
Kyllä
56 105
100,0 %
86,6 %
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2011.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
18
27. Tarkastuksessa keskityttiin arvioimaan niiden järjestelmien vaikuttavuutta, joiden tarkoituksena on varmistaa jäsenvaltioiden valvontatilastojen
luotettavuus. Tarkemmin sanoen:
a)
Tilintarkastustuomioistuin tarkasti maksajavirastojen tasolla hallinnollisten ja paikalla toimitettujen tarkastusten kokoamista ja
validointia koskevat hallinnointijärjestelmät sekä maataloustukirahaston että maaseuturahaston toimenpiteiden osalta. Tilintarkastustuomioistuin kohdisti asiakirjatarkastuksen 415 hakemukseen, jotka
maksajavirastojen tarkastajat olivat tarkastaneet paikalla; tavoitteena
oli määrittää, oliko hakemukset esitetty oikein komissiolle toimitetuissa kertomuksissa. Lisäksi tarkastettiin satunnaisotannalla poimitut otokset sen määrittämiseksi, olivatko ne tilastollisesti edustavia.
b)
Tilintarkastustuomioistuin tarkasti menettelyt, joita todentamisviranomaiset olivat soveltaneet tilastokertomusten luotettavuuden
tarkastamiseen ja validointiin; lisäksi perehdyttiin maksajavirastojen
paikalla toimittamien tarkastusten laadun arviointiin.
c)
Komissiossa tilintarkastustuomioistuin tarkasti tilastokertomusten
tarkistamismenettelyt – ”jäännösvirhetason” laskenta mukaan lukien. Huomiota kiinnitettiin erityisesti siihen, kuinka kertomuksiin
tehdyt suuret muutokset ja korjaukset oli perusteltu.
Tilintarkastustuomioistuin pani varainhoitovuoden 2012 vuosikertomuksessaan merkille maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston
vuotuisen toimintakertomuksen osalta, että komissio oli muuttanut lähestymistapaa, jota se soveltaa tuotannosta riippumatonta pinta‑alatukea
koskevan (maataloustukirahaston) jäännösvirhetason määrittämiseen.
Tässä erityiskertomuksessa tilintarkastustuomioistuin arvioi aiempien
huomautustensa pohjalta perusteellisesti jäsenvaltioiden suorittamien
maatalousmenoja koskevien tarkastusten luotettavuutta (sekä maataloustukirahaston että maaseuturahaston osalta) sekä komission jäännösvirhetasoa koskevan laskelman paikkansapitävyyttä. Tarkastus on näin ollen
vuoden 2012 vuosikertomuksessa esitettyä tarkastusta laajempi.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
19
HUOMAUTUKSET
LÄHES KAIKKIEN TARKASTUSKOHTEENA
OLLEIDEN MAKSAJAVIRASTOJEN HALLINNOLLISET
JA PAIKALLA TOIMITTAMAT TARKASTUKSET OVAT
VAIN OSITTAIN VAIKUTTAVIA
28. Hallinnollisiin tarkastuksiin sisältyvät kaikki viralliset tarkastukset ja automaattiset ristiintarkastukset, jotka ovat tarpeen hakemusten tukikelpoisuuden tarkistamista ja kaikkien mahdollisten sääntöjenvastaisuuksien
havaitsemista silmällä pitäen. Esimerkiksi yksittäisiä viljelylohkoja koskevat hakemukset olisi tarkastettava maa‑alan tukikelpoisuutta koskevien
tietokantojen perusteella.
29. Paikalla toimitettavien tarkastusten osalta maksajaviraston tarkastajien
on tarkistettava, että tarkastuskäynnin kohteena olevan viljelylohkon tai
hankkeen ominaispiirteet vastaavat hakemuksessa esitettyjä tietoja esimerkiksi mittaamalla asianomainen viljelylohko tai tutkimalla hankkeen
ominaispiirteitä taikka hankintamenettelyyn liittyvää aineistoa.
16
Tilintarkastustuomioistuin
määrittää arvioidun
virhetason edustavan
otoksen perusteella.
Saatu luku on paras arvio.
Tilintarkastustuomioistuimella
on 95 prosentin luottamus
siihen, että perusjoukon
virhetaso on vuoden 2011
osalta 1,1 prosentin (alempi
virheraja) ja 4,7 prosentin
(ylempi virheraja) välillä ja
vuoden 2012 osalta 1,7 ja
5,9 prosentin välillä.
MAATALOUSTUKIRAHASTON PINTA‑ALAPERUSTEISIIN
TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN HALLINNOLLISTEN JA PAIKALLA
TOIMITETTAVIEN TARKASTUSTEN LAADULLISET PUUTTEET JOHTAVAT
SIIHEN, ETTÄ SÄÄNTÖJENVASTAISUUDET JÄÄVÄT HAVAITSEMATTA
TAI RAPORTOIMATTA
30. Tilintarkastustuomioistuin teki vuosina 2010–2012 tarkastuskäynnin
15 maksajavirastoon kymmenessä eri jäsenvaltiossa. Käyntien yhteydessä
arvioitiin tilatukijärjestelmää/yhtenäistä pinta‑alatukea koskevien virastojen valvontajärjestelmien vaikuttavuutta. Sekä hallinnollisia että paikalla
toimitettavia tarkastuksia koskevat järjestelmät arvioitiin vaikuttaviksi
ainoastaan yhden maksajaviraston tapauksessa; loput 14 maksajavirastoa
arvioitiin ainoastaan osittain vaikuttaviksi tai ei‑vaikuttaviksi vähintään
yhdellä alalla. Arviointeja koskeva yhteenveto on esitetty liitteessä II.
31. Tilintark astustuomioistuin testasi vuosilta 2011 ja 2012 yhteensä
180 maataloustukirahaston menotapahtumaa ja havaitsi, että virheitä
esiintyi 39 prosentissa vuoden 2011 tapahtumista ja 41 prosentissa vuoden 2012 tapahtumista. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan
todennäköisin virhetaso vuonna 2011 oli 2,9 prosenttia ja vuonna 2012
yhteensä 3,8 prosenttia 16. Huomattava osa virheistä oli seurausta maksajavirastojen suorittamien hallinnollisten tarkastusten tehottomuudesta
tai tukilaskelmien virheellisyydestä.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
20
32. Tilintarkastustuomioistuin määritti edellä mainittujen tarkastusten 17 sekä
yhtenäistä pinta‑alatukea ja tilatukijärjestelmää koskeneiden tuloksellisuuden tarkastusten 18 perusteella seuraavat pääsialliset puutteet, jotka
vaikuttavat maksajavirastojen kertomuksiin sisältyviin tietoihin ja sitä
kautta komission suorittamaan ”jäännösvirhetason” laskentaan:
17
Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset
talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuosilta
2010–2012.
18
——
käytössä ei ole riittäviä menettelyjä sen varmistamiseksi, että yhtenäistä pinta‑alatukea tai tilatukea maksetaan ainoastaan edunsaajille,
jotka täyttävät lainsäädäntöön perustuva määritelmän ”viljelijästä”.
— — viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän 19 (LPIS) luotettavuudessa
on puutteita, sillä tukeen oikeuttamattomia maa‑aloja oli kirjattu
tukikelpoisiksi (ks. esimerkit laatikossa 1).
— — (maksajavirastot) olivat korvanneet viljelijöiden ilmoittamia tukeen
oikeuttamattomia viljelylohkoja muilla lohkoilla lainsäädäntöön perustuvan määräajan umpeuduttua 20
— — maksajavirastojen tukilaskelmat olivat virheellisiä (virheet liittyivät
lähinnä virheellisiin ”tukioikeuksiin”, joiden vahvistamisesta maksajavirastot niin ikään vastaavat)
— — ilmoitettujen viljelylohkojen tukeen oikeuttavat maa‑alat oli arvioitu
epätarkasti 21 (ks. esimerkki laatikossa 2).
Erityiskertomus nro 5/2011
”Miten tilatukijärjestelmän
varainhoitoa voitaisiin
parantaa?”, ja erityiskertomus
nro 16/2012 ”Yhtenäisen
pinta‑alatuen järjestelmän
vaikuttavuus uusien jäsenvaltioiden viljelijöitä tukevana
siirtymäkauden järjestelmänä”
(http://eca.europa.eu).
19
Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (LPIS) on tietokanta, johon rekisteröidään kaikki
jäsenvaltion viljelyalat (viitelohkot) sekä tukikelpoiset alat.
Järjestelmän luotettavuus on
ratkaisevan tärkeä hallinnollisten ristiintarkastusten laadun
kannalta; tarkastuksissa tarkistetaan, että tukea maksetaan
ainoastaan tukikelpoisista
maa‑aloista.
20
Ks. varainhoitovuotta 2011
koskevan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus,
esimerkki 3.3 (EUVL C 344,
12.11.2012, s. 1).
21
Tilintarkastustuomioistuin suoritti vuosien 2010–2012 DAS‑tarkastukseen liittyvien tilatukijärjestelmää/yhtenäistä pinta‑alatukea koskevien
järjestelmätarkastusten yhteydessä uudelleen 80 paikalla toimitettua tarkastusta, jotka maksajavirastojen tarkastajat olivat toteuttaneet kymmenessä
jäsenvaltiossa. Tarkastuksessa mitattiin uudelleen ja määritettiin 511 viljelylohkon pinta‑alat. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että 11 prosenttiin
viljelylohkoista liittyi virheitä, sillä tilintarkastustuomioistuimen mittaamat pinta‑alat poikkesivat maksajavirastojen vahvistamista pinta‑aloista
sovellettavia sallittuja vaihteluvälejä enemmän.
LAATIKKO 1
ESIMERKKI LPIS‑JÄRJESTELMÄN TIETOJEN VIRHEELLISYYDESTÄ
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kahdessa maksajavirastossa (Lombardia Italiassa ja Galicia Espanjassa) joitakin tapauksia, joissa viljelylohkot oli ilmoitettu LPIS‑järjestelmässä kokonaisuudessaan tukikelpoisiksi, vaikka
ne olivat tiheän metsän peitossa tai muista syistä tukeen oikeuttamattomia. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin
havaitsi, ettei LPIS‑järjestelmää ollut päivitetty tuoreissa maksajavirastojen paikalla toimittamissa tarkastuksissa
saatujen tulosten mukaisesti (Espanja (Galicia), Italia (Lombardia) ja Unkari).
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2011, esimerkki 3.4.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
21
LAATIKKO 2
TUKEEN OIKEUTTAMATTOMIA MAA‑ALUEITA ARVIOITIIN MAKSAJAVIRASTON
TARKASTUKSESSA LÄHES KOKONAISUUDESSAAN TUKIKELPOISIKSI
Puolassa sovellettavat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset edellyttävät, että viljelymailla harjoitetaan
säännöllistä toimintaa. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin havaitsi, että yhtenäistä pinta‑alatukea oli maksettu
käyttämättömästä viljelymaasta (ks. esimerkki kuvassa 1). Vastaavanlaisia tilanteita tuli tilintarkastustuomioistuimen eteen useiden tarkastuskäynnin kohteena olleiden edunsaajien luona. Yhtenäisen pinta‑alatuen saajat
saivat useimmissa tapauksissa täyden tukimaksun tai tukea vähennettiin varsin kohtuullisesti, vaikka viranomaiset
havaitsivat, että viljelijät eivät olleet käyttäneet maataan useaan vuoteen.
Kuva 1 – Aiemmin viljelyssä ollut ja sittemmin usean vuoden ajan käyttämättä ollut ala
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 16/2012 (s. 23).
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
22
MAATALOUSTUKIRAHASTON TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN
HALLINNOLLISTEN JA PAIKALLA TOIMITETTAVIEN
TARKASTUSTEN LAADULLISET PUUTTEET JOHTAVAT SIIHEN,
ETTÄ SÄÄNTÖJENVASTAISUUKSIA JÄÄ HAVAITSEMATTA JA
RAPORTOIMATTA
33. Tilintarkastustuomioistuin toimitti vuosina 2010–2012 säännönmukaisuuden tarkastuksia, joissa arvioitiin maaseudun kehittämistoimenpiteiden
hallinnointijärjestelmiä; tarkastuskäynti tehtiin 21 maksajavirastoon 16 jäsenvaltiossa. Ainoastaan yhden maksajaviraston järjestelmät arvioitiin
vaikuttaviksi hallinnollisten tarkastusten osalta ja ainoastaan kuusi arvioitiin vaikuttaviksi paikalla toimitettavia tarkastuksia koskevien järjestelmien osalta. Tämä merkitsee, että suuri osa tarkastetuista maksajavirastoista
arvioitiin ainoastaan osittain vaikuttaviksi tai ei‑vaikuttaviksi vähintään
yhdellä alalla. Arviointia koskeva yhteenveto on esitetty liitteessä III.
34. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 178 22 maataloustukirahaston menotapahtumaa sisältävän otoksen ja havaitsi, että vuonna 2011 virheitä oli
57 prosentissa ja vuonna 2012 yhteensä 63 prosentissa. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan todennäköisin virhetaso on vuoden 2011
osalta 7,7 prosenttia ja vuoden 2012 tapauksessa 7,9 prosenttia23. Maksajavirastojen olisi pitänyt havaita suurin osa tilintarkastustuomioistuimen
havaitsemista virheistä hallinnollisissa tarkastuksissaan.
35. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi seuraavat keskeiset puutteet, jotka
vaikuttavat jäsenvaltioiden tilastokertomuksissa esitettäviin tietoihin ja
sitä kautta komission suorittamaan ”jäännösvirhetason” laskentaan 24:
— — tuen virheellinen laskenta ja maksu
— — systemaattiset hallinnollisten tarkastusten puutteet, jotka johtivat
tukeen oikeuttamattomien menojen (esim. alv:n) rahoittamiseen
— — sääntöjen noudattamatta jättäminen jäi havaitsematta paikalla toimitetuissa tarkastuksissa (ks. esimerkki laatikossa 3)
— — julkisten hankintamenettelyiden noudattamatta jättäminen, joka
maksajavirastojen olisi pitänyt havaita (ks. esimerkki laatikossa 4)
— — otantamenetelmissä esiintyy puutteita eikä paikalla toimitettavien
tarkastusten lakisääteistä vähimmäismäärää noudateta.
36. Edellä laatikoissa 1–4 kuvatut esimerkit osoittavat, että jäsenvaltioiden
tilastokertomusten luotettavuutta heikentää vakavasti se, että tarkastuskohteena olleet maksajavirastot eivät havaitse huomattavaa määrää virheitä, eivätkä ne siis näy myöskään komissiolle toimitettavissa
kertomuksissa.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
22
Vuonna 2011 tarkastetuista
178 tapahtumasta ja
vuonna 2012 tarkastetuista
177 tapahtumasta ainoastaan
160 liittyi maaseudun
kehittämismenoihin;
vuoden 2011 osalta loput
18 ja vuoden 2012 osalta
loput 17 tapahtumaa
liittyivät ympäristöä ja
ilmastotoimia, meri- ja
kalastusasioita sekä terveysja kuluttajansuoja‑asioita
koskeviin menoihin.
23
Tilintarkastustuomioistuin
määrittää arvioidun
virhetason edustavan
otoksen perusteella.
Saatu luku on paras arvio.
Tilintarkastustuomioistuimella
on 95 prosentin luottamus
siihen, että perusjoukon
virhetaso on vuoden 2011
osalta 4,5 prosentin (alempi
virheraja) ja 10,9 prosentin
(ylempi virheraja) välillä ja
vuoden 2012 osalta 4,5 ja
11,3 prosentin välillä.
24
Ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset
talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuosilta
2010–2012.
23
LAATIKKO 3
ESIMERKKI JÄSENVALTION PAIKALLA TOIMITTAMIEN TARKASTUSTEN
RIITTÄMÄTTÖMÄSTÄ LAADUSTA
Tilintarkastustuomioistuin tarkasti Lombardiassa (Italia) uudelleen hankkeen, jonka yhteydessä maatilalle oli rakennettu kaksikerroksinen rakennus, johon kuului hedelmien ja muiden maataloustuotteiden jalostukseen tarkoitettu
prosessointitila ja lisäksi varastoalue sekä hedelmien kuivattamiseen tarkoitettu terassi.
Maksajavirasto oli hyväksynyt 221 205 euron suuruisen loppumaksupyynnön kokonaisuudessaan hallinnollisten
ja paikalla toimitettujen tarkastusten perusteella.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että rakennus oli maatalousrakennuksen sijasta pikemminkin ensisijaisesti yksityiskäyttöön tarkoitettu asuinrakennus, joten siihen liittyvät kulut eivät olleet tukikelpoisia. Se, että
kansalliset viranomaiset olivat hyväksyneet ilmoitetut menot kokonaisuudessaan, on osoitus olennaisista puutteista
hallinnollisissa ja paikalla toimitetuissa tarkastuksissa.
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2011, esimerkki 4.5.
LAATIKKO 4
ESIMERKKI HAVAITSEMATTA JÄÄNEESTÄ JULKISIA HANKINTOJA KOSKEVIEN
SÄÄNTÖJEN RIKKOMISESTA
Romaniassa edunsaaja (maaseutukunta) haki tukea eräälle investointihankkeelle, johon sisältyi vedenjakeluverkosto,
viemäriverkosto, paikallisteiden parantaminen sekä kunnallinen rakennus. Seitsemän tarjoajaa esitti tarjouksen, joista
edunsaaja hylkäsi viisi, koska ne eivät vastanneet asetettuja vaatimuksia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että
tarjouskilpailun voittaja ei täyttänyt kahta tarjousvaatimusta, ja että kaksi muuta tarjousta oli hylätty nimenomaan
kyseisten vaatimusten noudattamatta jättämisen takia. Maksajaviraston olisikin pitänyt havaita, että asianomaiset
menot eivät olleet tukikelpoisia.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi vastaavanlaisia julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomistapauksia myös
Espanjassa (Andalusia), Ranskassa, Liettuassa, Puolassa ja Sloveniassa.
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2012, esimerkki 4.3.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
24
MAKSAJAVIRASTOJEN SOVELTAMAT PUUTTEELLISET
TILASTOKERTOMUSTEN KOKOAMIS- JA
TARKISTAMISMENETTELYT HEIKENTÄVÄT
KERTOMUSTEN LUOTETTAVUUTTA ENTISESTÄÄN
37. Jotta raportoitavat tarkastustulokset olisivat vertailukelpoisia eri jäsenvaltioissa, tulokset on koottava samaa menetelmää käyttäen. Komissio
on laatinut maksajavirastoille tätä tarkoitusta varten suuntaviivat.
KOMISSION SUUNTAVIIVAT EIVÄT OLE TARPEEKSI TARKAT,
MIKÄ HEIKENTÄÄ KOOTTUJEN TIETOJEN OIKEELLISUUTTA JA
RELEVANTTIUTTA
38. Tarkastustulosten raportointia koskevat suuntaviivat antavat monilta
osin maksajavirastoille selkeitä ohjeita, mutta tilintarkastustuomioistuin
havaitsi joukon puutteita, jotka vaikuttavat raportoitujen tietojen vertailukelpoisuuteen ja johdonmukaisuuteen.
39. Suuntaviivoissa ei ensinnäkään edellytetä, että jäsenvaltioiden olisi annettava tietoja tilastokertomusten kokoamisen jaksottamiseen sovelletuista
päivämääristä tai sellaisten hakemusten käsittelystä, joiden prosessointi oli
kertomuksen kokoamisajankohtana kesken. Komissio ei näin ollen voi arvioida kertomusten sisältämien tietojen kattavuutta ja johdonmukaisuutta
täysimääräisesti (ks. laatikossa 5 annetut esimerkit joidenkin tarkastettujen
maksajavirastojen raportoimista puutteellisista tai epätarkoista tiedoista).
LAATIKKO 5
ESIMERKKEJÄ JOIDENKIN TARKASTETTUJEN MAKSAJAVIRASTOJEN RAPORTOIMISTA
PUUTTEELLISISTA TAI EPÄTARKOISTA TIEDOISTA
Bulgariassa IACS‑järjestelmän kattamia maaseuturahaston toimenpiteitä koskenut kertomus koottiin alun perin
vuoden 2011 kesäkuun alussa; kertomus kattoi ainoastaan 75 prosenttia maatalouden ympäristötoimenpiteen
alan hakemuksista. Bulgarian viranomaiset toimittivat tammikuussa 2012 päivitetyn kertomuksen, joka kuitenkin
kattoi vasta 85 prosenttia hakemuksista.
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat panivat merkille, että Romaniassa huomattavaa osaa tilastokertomusten
kokoamiseen käytetyistä maksupäätöksistä muutettiin sittemmin. Tämän seurauksena komissiolle IACS‑järjestelmän kattamien sekä IACS‑järjestelmän ulkopuolisten maaseuturahastomenojen perusjoukon osalta toimitettu
kertomus sisälsi IACS‑järjestelmän kattamien maaseuturahastomenojen osalta ainoastaan 55,4 prosenttia ja
IACS‑järjestelmän ulkopuolisten maaseuturahastomenojen osalta ainoastaan 73,4 prosenttia sovellettujen lopullisten vähennysten ja seuraamusten kokonaismäärästä.
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana kerätty evidenssi.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
25
40. Toiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava kertomuksensa kunkin vuoden
heinäkuussa ja komissio käyttää niitä kuusi kuukautta myöhemmin ”jäännösvirhetasojen” laskentaan. Suuntaviivoissa ei kuitenkaan nimenomaisesti vaadita, että maksajavirastojen olisi toimitettava päivitetyt tilastot
tätä tarkoitusta varten.
41. Kolmanneksi suuntaviivoissa ei vaadita maksajavirastoja ylläpitämään selkeää kirjausketjua sen osoittamiseksi, että tilastokertomusten sisältämiin
tietoihin on kohdistettu vaadittu vähimmäismäärä johdonmukaisuutta
ja oikeellisuutta koskevia tarkastuksia ennen kertomusten toimittamista
komissiolle. Tämä on erityisen tärkeää, sillä tilintarkastustuomioistuin
havaitsi, että tarkastusmenettelyt olivat heikkoja useimmissa tarkastuskäynnin kohteena olleissa maksajavirastoissa (ks. kohta 43 jäljempänä).
25
Tavoitteena oli tarkastaa
jokaisessa maksajavirastossa
vähintään 15 tiedostoa
kunkin kolmen tarkastukseen
kuuluneen menojen
perusjoukon osalta. Kun
otetaan huomioon otosten
koko sekä se, että ne valittiin
lähinnä harkinnan perusteella,
testausten tuloksia ei
voida ekstrapoloida koko
perusjoukkoon.
TARKASTUSKOHTEENA OLLEIDEN MAKSAJAVIRASTOJEN SOVELTAMAT
KERTOMUSTEN KOKOAMIS- JA TARKISTUSJÄRJESTELMÄT EIVÄT OLE
VAIKUTTAVIA
42. Tilintarkastustuomioistuin analysoi järjestelmiä, joiden avulla maksajavirastot kokoavat ja tarkistavat kertomukset, ja pyrki täsmäyttämään
tilastotiedot maksajavirastojen tietokantojen perustana olevien tietojen
kanssa (analysoitavana oli 24 tilastokertomusta). Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat kävivät läpi 414 tiedostoa 25 määrittääkseen,
oliko paikalla toimitettujen tarkastusten tulokset sekä muut tositteet
(hakemukset, maksupyynnöt jne.) kirjattu tietokantoihin oikein ja sisällytetty komissiolle toimitettuihin kertomuksiin. Tarkastajat tarkastivat
myös tukilaskelmat – vähennykset ja seuraamukset mukaan lukien.
43. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat havaitsivat, että yhdeksästä
tarkastetusta maksajavirastosta kahdeksassa tietojen tarkistusta ja kertomusten kokoamista varten käytössä olleita kirjallisia menettelyjä ei
ollut määritetty riittävän yksityiskohtaisesti. Maksajavirastojen edustajat
ilmoittivat, että tarkistuksia suoritettiin, mutta niiden tueksi ei ollut esittää asianmukaista dokumentaatiota. Mainitut puutteet saattoivat vaikuttaa siihen, että kertomukset sisälsivät virheellisiä tietoja, mikä havaittiin
myöhemmin komissiossa tai tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
26
44. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamien 414 tiedoston osalta käytetty
asiakirjaevidenssi ei tukenut tilastokertomuksissa mainittuja määriä 118 tapauksessa (28,5 prosenttia). Suurin osa virheistä liittyi joko tietokantoihin
tallennettujen tietojen oikeellisuuteen tai tietojen kokoamista koskevien
komission sääntöjen virheelliseen soveltamiseen. Seuraavassa kuvataan
huomattavimpia tai yleisimpiä virhetasojen laskentaan vaikuttaneita puutteita (tarkempia tietoja havaituista virheistä esitetään liitteessä IV):
26
Joihinkin maaseudun
kehittämistoimenpiteisiin
liittyy sekä pinta‑alaa että
investointeja koskeva
osa‑alue, ja niistä olisi pitänyt
raportoida erikseen kahdessa
eri taulukossa.
— — paikalla toimitettujen tarkastusten tuloksia ei ollut aina kirjattu oikein tietokantoihin (Italia, Romania ja Yhdistynyt kuningaskunta)
——
hakijat tai määrät kirjattiin tietokantoihin paikalla tarkastetuiksi, vaikka tosiasiassa näin ei ollut tai kaikki paikalla toimitettavia tarkastuksia koskevat vaatimukset eivät täyttyneet (maaseuturahaston osalta
Kreikka, Espanja, Puola ja Romania) – ks. esimerkit laatikossa 6
— — kertomusten kokoamisessa sovellettiin dokumentoimattomia jaksotussääntöjä, mikä johti siihen, että maksajavirastot sovelsivat
epäjohdonmukaisia lähestymistapoja, mikä puolestaan kavensi
raportoitujen tietojen kattavuutta ja oikeellisuutta (Kreikka, Italia
ja Romania)
— — aiempia vuosia koskevat tukivähennykset ilmoitettiin kertomuksissa virheellisesti ja tiettyihin toimenpiteisiin liittyvistä tiedoista
raportoitiin kertomuksissa väärissä taulukoissa 26 ( Tšekin tasavalta
ja Yhdistynyt kuningaskunta).
LAATIKKO 6
ESIMERKKEJÄ TAPAUKSISTA, JOISSA PAIKAN PÄÄLLÄ TOIMITETTUJEN TARKASTUSTEN
LUKUMÄÄRÄÄ TAI TARKASTUKSIIN LIITTYVIÄ ARVOJA KOSKEVAT TIEDOT ON ESITETTY
EPÄTARKASTI
Puolassa maksajavirasto käsitteli joitakin paikalla toimitettuja tarkastuksia tuensaajan luo tehtävinä käynteinä 27
( jotka kuuluvat hallinnollisiin tarkastuksiin) ja joitakin tuensaajan luo tehtyjä käyntejä paikalla toimitettuina
tarkastuksina kertomuksessa, joka koski muita kuin pinta‑alaperusteisia maaseuturahaston toimenpiteitä. Tämän
virheen korjaamisen myötä paikalla toimitetun tarkastuksen kohteena olleisiin hakijoihin liittynyt virhetaso olisi
noussut 0,24 prosentista 0,71 prosenttiin.
Romaniassa muihin kuin pinta‑alaperusteisiin maaseuturahaston toimenpiteisiin liittyvistä ennakoista raportoitiin
virheellisesti sellaisen otsikon alla, jossa käsiteltiin vuotta 2010 koskevissa paikalla toimitetuissa tarkastuksissa
katettujen maksujen määriä. Näin ollen asianomainen määrä ilmoitettiin 84 prosenttia liian suurena. Kun huomioon otetaan myös muut havaitut virheet, virhetaso ilmoitettiin kaiken kaikkiaan 16 prosenttia liian pienenä
(raportoitu virhetaso oli 2,44 prosenttia, vaikka sen olisi pitänyt olla 2,88 prosenttia).
27
Tarkastuskäynnit on määritetty neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä
maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteitä koskevien tarkastusmenettelyjen ja täydentävien ehtojen täytäntöönpanon osalta 7 päivänä
joulukuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1975/2006 26 artiklan 4 kohdassa (EUVL L 368, 23.12.2006, s. 74). Tarkastuskäyntien
tarkoituksena on hankkeen fyysisen toteutuksen tarkistaminen. Tarkastuskäynnit eivät yleensä täytä kaikkia paikan päällä tehtäviin
tarkastuksiin sovellettavia vaatimuksia, jotka on määritetty asianomaisen asetuksen 27 artiklassa.
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen yhteydessä kerätty evidenssi.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
27
45. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat havaitsivat myös joitakin olennaisia selittämättömiä eroja 28 tilastokertomuksissa annettujen tietojen ja
maksajavirastojen tietokannoista saatujen tietojen välillä 16:ssa (66,6 prosenttia) tarkastetuista 24 kertomuksesta.
46. Edellä kuvatut virheet ja ongelmat vaikuttavat eri tavoin komissiolle raportoitaviin virhetasoihin. Kaikilla tarkastuskohteena olleilla jäsenvaltioilla oli vaikeuksia kertomusten kokoamisessa ja niissä oli havaitsematta
jääneitä virheitä vielä kansallisten viranomaisten tarkastusten ja komission myöhemmin suorittamien asiakirjatarkastusten jälkeen (ks. esimerkki
laatikossa 7).
28
Olennaisuustasoksi
asetettiin viisi prosenttia
tarkastettujen perusjoukkojen
kattamasta relevantista
kokonaismäärästä
(IACS‑järjestelmän kattamat
maataloustukirahastomenot,
IACS‑järjestelmän kattamat
maaseuturahastomenot
ja IACS‑järjestelmän
ulkopuoliset
maaseuturahastomenot).
LAATIKKO 7
ESIMERKKEJÄ HAVAITUISTA VIRHEISTÄ, JOTKA VAIKUTTIVAT OLENNAISESTI
KOMISSIOLLE RAPORTOITUIHIN VIRHETASOIHIN
Romaniassa IACS‑järjestelmän kattamien ja IACS‑järjestelmän ulkopuolisten maaseuturahastomenojen perusjoukkoja koskevien tarkastusten tuloksista laadittujen kertomusten kokoamiseen käytettyjä tietoja muutettiin
myöhemmin, minkä seurauksena komissiolle raportoitiin pienemmistä vähennyksistä (ks. laatikko 5). Romanian
viranomaisten tilintarkastustuomioistuimelle sittemmin toimittamien tietojen perusteella tilintarkastustuomioistuin pystyi arvioimaan havaittujen kokoamisvirheiden vaikutusta ainoastaan IACS‑järjestelmän ulkopuolisten
maaseuturahastomenojen perusjoukon osalta; virhetaso nousi 2,44 prosentista 2,88 prosenttiin.
Bulgariassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat havaitsivat, että tarkastetuista13:sta IACS‑järjestelmän ulko puolisesta maaseuturahaston tukihakemuksesta kuudessa tilastokertomuksiin sisältyvät vähennykset oli ilmoitettu
huomattavasti liian suurina. Vähennykset ilmoitettiin koko otoksen osalta 84,2 prosenttia liian suurina. Tämä olisi
vaikuttanut huomattavasti otoksen osalta laskettuun virhetasoon (joka olisi laskenut 6,96 prosentista 3,9 prosenttiin).
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana kerätty evidenssi.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
28
TODENTAMISVIRANOMAISTEN TYÖN AVULLA
EI SAADA RIITTÄVÄÄ VARMUUTTA PAIKALLA
TOIMITETTUJEN TARKASTUSTEN LAADUSTA
JA TILASTOKERTOMUSTEN LUOTETTAVUUDESTA
TODENTAMISVIRANOMAISET EIVÄT TARKASTA MAKSAJAVIRASTOJEN
PAIKALLA TOIMITTAMIA TARKASTUKSIA RIITTÄVÄN LAAJASTI
JA LAADUKKAASTI
47. Seuraavassa taulukossa 2 esitetään yhteenveto säännönmukaisuuden
tarkastuksista, joiden avulla todentamisviranomaiset olivat arvioineet
tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskohteena olleiden maksajavirastojen paikalla toimittamia tarkastuksia.
TAULUKKO 2
YHTEENVETO SÄÄNNÖNMUKAISUUDEN TARKASTUKSISTA, JOITA
TODENTAMISVIRANOMAISET KOHDISTIVAT MAKSAJAVIRASTOJEN PAIKALLA
TOIMITTAMIIN TARKASTUKSIIN MAKSATUSVUODEN 2010 OSALTA 1
Jäsenvaltio
(maksajavirasto)
Säännönmukaisuuden tarkastuksessa tarkastetun
otoksen koko perusjoukkoa kohti
IACS-järjestelmän IACS-järjestelmän IACS-järjestelmän
kattamien
kattamien
ulkopuolisten
maataloustukimaaseutumaaseuturahastomenojen rahastomenojen rahastomenojen
perusjoukko
perusjoukko
perusjoukko
Onko kyseessä tarkastuksen
uudelleensuorittaminen vai
tarkastukseen osallistuminen?
tarkastuksen uudelleensuorittaminen: IACSjärjestelmän kattamat maataloustukirahastomenot ja maaseuturahastomenot / tarkastukseen
osallistuminen: IACS-järjestelmän ulkopuoliset
maaseuturahastomenot
tarkastukseen osallistuminen
tarkastuksen uudelleensuorittaminen: IACSjärjestelmän kattamat maataloustukirahastomenot ja maaseuturahastomenot / tarkastukseen
osallistuminen: IACS-järjestelmän ulkopuoliset
maaseuturahastomenot
Bulgaria (SFA)1
115
137
10
Tšekin tasavalta (SAIF)
11
13
10
Kreikka (OPEKEPE)1
111
111
25
11
10
10
tarkastuksen uudelleensuorittaminen
10
10
184
10
17
183
10
10
0
uusintatarkastus/tarkastukseen osallistuminen
tarkastuksen uudelleensuorittaminen
tarkastuksen uudelleensuorittaminen
10
10
10
tarkastukseen osallistuminen
Espanja
(Kastilia-La Mancha)
Italia (AGEA)
Puola (ARMA)
Romania (PIAA & PARDF)1
Yhdistynyt
kuningaskunta (RPA)
Bulgarian, Kreikan ja Romanian tapauksessa toimien perustana olevien tapahtumien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevaan
parannettuun tarkastusvarmuuteen liittyvä menettely otettiin käyttöön maksatusvuoden 2010 osalta vuonna 2011, ja se kattoi IACS-järjestelmän kattamien maataloustukirahastomenojen ja IACS-järjestelmän kattamien maaseuturahastomenojen perusjoukot. Näiden kolmen
jäsenvaltion osalta todentamisviranomaiset toimittivat tapahtumatarkastuksia ja suorittivat uudelleen paikalla toimitetut tarkastukset.
1
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
29
48. Komissio suosittaa, että tietty joukko maksajavirastojen paikalla toimittamista tarkastuksista suoritetaan kokonaisuudessaan uudelleen, mutta
kahdeksasta tarkastetusta todentamisviranomaisesta kaksi pelkästään
osallistui maksajavirastojen alkuperäisiin tarkastuksiin. Tilintarkastustuomioistuin ei katso, että kuvatun menettelyn avulla kyetään arvioimaan
totuudenmukaisesti maksajaviraston valvontaympäristö, sillä tarkastajat
suorittavat tarkastuksensa todennäköisesti huolellisemmin, kun paikalla
on myös todentamisviranomaisen tarkastajia.
49. Lisäksi voidaan todeta, että parempaa tarkastusvarmuutta koskevaa
vaihtoehtoista menettelyä soveltaneita todentamisviranomaisia lukuun
ottamatta säännönmukaisuuden tarkastukseen poimittujen otosten koko
(10–17 tapahtumaa kutakin menojen perusjoukkoa kohti) ei ole niin suuri, että otosten perusteella voitaisiin tehdä päteviä johtopäätöksiä paikalla toimitettujen tarkastusten laadusta.
LAATIKKO 8
ESIMERKKEJÄ EU:N RAHOITUSVAATIMUSTEN KATTAMISEEN LIITTYVISTÄ PUUTTEISTA
TODENTAMISVIRANOMAISTEN TOIMITTAMISSA TARKASTUKSISSA
Tšekin tasavallassa, Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa kyselylomakkeissa, joita todentamisviranomaiset käyttivät tilatuen tai yhdennetyn pinta‑alatuen hakijoihin kohdistettujen paikalla toimitettujen tarkastusten
tarkastamiseen, ei viitattu esimerkiksi seuraaviin keskeisiin tilatukea ja yhdennettyä pinta‑alatukea koskeviin
tukikelpoisuusehtoihin:
ο ο hakija oli ”viljelijä” neuvoston asetuksen (EY ) N:o 73/2009 2 artiklan a alakohdassa 29 määritetyssä tarkoituksessa, eli harjoitti maataloustoimintaa
ο ο hakemuksen kohteena olevat viljelylohkot olivat hakijan hallussa jäsenvaltion määrittämänä ajankohtana
(asetus (EY ) N:o 73/2009, 124 artiklan 2 kohta)
ο ο asianomainen ala oli oikeutettu tilatukeen / yhdennettyyn pinta‑alatukeen (asetus (EY ) N:o 73/2009, 35 artiklan 1 kohta ja 124 artikla)
ο ο viljelylohkot oli tunnistettu luotettavasti paikantamista ja mittaamista varten (asetus (EY ) N:o 1122/2009,
6 artikla).
29
Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009, annettu 19 päivänä tammikuuta 2009, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä
koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006,
(EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16).
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana kerätty evidenssi.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
30
50. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat valitsivat ja tarkastivat satunnaisotannalla todentamisviranomaisten työpaperit poimimalla kustakin
tarkastetusta menojen perusjoukosta yhden uudelleen suoritetun paikalla
toimitetun tarkastuksen (IACS‑järjestelmän kattamat maataloustukirahastomenot, IACS‑järjestelmän kattamat maaseuturahastomenot ja IACS‑järjestelmän ulkopuoliset maaseuturahastomenot). Tarkastuksessa havaittiin,
että kahdeksasta todentamisviranomaisesta neljän suorittamat testaukset
eivät kattaneet kaikkia EU:n vaatimuksia ja että niiden tarkastustyön tukena ei ollut riittävästi asiakirjaevidenssiä (ks. esimerkki laatikossa 8).
51. Tilintarkastustuomioistuin katsoo edellä esitettyjen syiden perusteella,
että tarkastuskohteena olleiden todentamisviranomaisten suorittamien
arviointien avulla ei saada riittävää varmuutta maksajavirastojen paikalla
toimittamien tarkastusten vaikuttavuudesta. Arvioinnit eivät näin ollen
voi toimia merkittävänä tukena pyrittäessä arvioimaan tilastokertomusten luotettavuutta.
PAREMPAAN TARKASTUSVARMUUTEEN PERUSTUVAA
LÄHESTYMISTAPAA SOVELTANEIDEN TODENTAMISVIRANOMAISTEN
ARVIOINTEJA LAAJENNETTUJEN OTOSTEN TESTAUSTULOKSISTA
HAITTAAVAT VAKAVAT PUUTTEET
52. 30
”Komission ohjeiden
mukaan sallittu vaihteluväli
maksajaviraston
validoimien maksujen ja
todentamisviranomaisen
todentamien maksujen
välillä on kaksi prosenttia.
Lisäksi ohjeiden mukaan
sallittu vaihteluväli on
kaksi prosenttia myös
maksajaviraston kokoamia
tarkastustilastoja
koskevien virheiden osalta.
Näiden kahden sallitun
vaihteluvälin soveltaminen
mahdollistaa sen, että
todentamisviranomaiset
voivat validoida
jäännösvirhetasot, jotka
on voitu ilmoittaa jopa
neljä prosenttiyksikköä
liian alhaisiksi, mikä
puolestaan asettaa
kyseenalaiseksi asetetun
olennaisuustason.” (Lähde:
tilintarkastustuomioistuimen
vuosikertomus
varainhoitovuodelta 2011,
kohta 3.37).
Tilintarkastustuomioistuin raportoi varainhoitovuoden 2011 vuosikertomuksessaan käsitteellisistä epäjohdonmukaisuuksista 30, jotka liittyivät
todentamisviranomaisten työhön sovellettaviin komission suuntaviivoihin ja koskivat parempaan tarkastusvarmuuteen liittyvää menettelyä
tapahtumien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden osalta lopullisten
edunsaajien tasolla. Komissio ei ole vielä ryhtynyt toimiin puuttuakseen
mainittuihin epäjohdonmukaisuuksiin.
LAATIKKO 9
PUUTTEET TODENTAMISVIRANOMAISTEN SUORITTAMISSA TARKASTUKSISSA
Bulgariassa todentamisviranomainen antoi paikalla toimitettujen tarkastusten uudelleen suorittamisen erään
palveluntarjoajan tehtäväksi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että palveluntarjoaja oli useissa tapauksissa
arvioinut maa‑alan tukikelpoisuuden väärin. Todentamisviranomaiselta oli jäänyt huomaamatta myös se, että
eräässä tapauksessa kaksi viljelijää oli hakenut tukea samalle alueelle (”moninkertaisten hakemusten tapaukset”);
tällöin maksajavirasto oli EU:n lainsäädännön vastaisesti korvannut alueen, jolle toinen viljelijöistä oli hakenut
tukea, vastaavalla viitelohkon toisella alueella, jolle kukaan ei ollut hakenut tukea.
Romaniassa maksajavirasto ei suorittanut todentamisviranomaisen valitsemia maksuja, vaan esitti todenta misviranomaiselle maksusimulointeja, jotka eivät sisältäneet tukeen oikeuttamattomia maa‑aloja. Tämä asetti
todentamisviranomaisen työn luotettavuuden kyseenalaiseksi.
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2011, esimerkki 3.6.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
31
53. Tilintarkastustuomioistuin tutki tarkastukset, jotka todentamisviranomaiset olivat kohdistaneet IACS‑järjestelmän kattamien maataloustukirahastomenojen perusjoukkoihin Bulgariassa ja Romaniassa maksatusvuoden
2010 osalta ja Luxemburgissa sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Pohjois‑Irlanti) maksatusvuoden 2011 osalta. Tilintarkastustuomioistuin totesi,
että todentamisviranomaisten tarkastustyön laatu ei riitä (ks. laatikko 9).
54. Edellä kuvattujen tark astushavaintojen tuloksena tilintark astustuomioistuin katsoo, että todentamisviranomaisten toteuttama parempaa
tarkastusvarmuutta koskevan suuntaviivan täytäntöönpanotyö ei anna
riittävää varmuutta maksajavirastojen paikalla toteuttamien tarkastusten
vaikuttavuudesta ja sen myötä tilastokertomusten luotettavuudesta.
TARKASTUSKOHTEENA OLLEET TODENTAMISVIRANOMAISET
EIVÄT TARKASTA TILASTOKERTOMUKSIA RIITTÄVÄN LAAJASTI
EIKÄ TARKASTUSTEN AVULLA SAADA KOHTUULLISTA VARMUUTTA
KERTOMUSTEN LUOTETTAVUUDESTA
55. Komission suuntaviivoissa eritellään toimet, jotka todentamisviranomaisten on kohdistettava maksajavirastojen toimittamiin tilastokertomuksiin;
tarkoituksena on arvioida, onko kertomukset koottu oikein ja täsmäytetty
maksajavirastojen tietokantojen kanssa siten, että kirjausketju on riittävä.
Todentamisviranomaisten olisi tarkastettava erityisesti tietokantoihin tallennettujen, kertomusten kokoamisessa käytettyjen tietojen oikeellisuus
vertaamalla niitä toimien perustana oleviin asiakirjoihin (hakemuksiin
ja tarkastuskertomuksiin) vähintään 20 tarkastuskertomusta käsittävän
otoksen perusteella.
56. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat havaitsivat tämän suuntaviivan
täytäntöönpanossa seuraavat puutteet:
— — tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen perusteella ei
saatu vahvistusta todentamisviranomaisen päätelmille, joiden mukaan kertomukset oli täsmäytetty maksajaviraston tietokantoihin siten, että kirjausketju oli riittävä (Bulgaria, Kreikka, Puola ja Romania)
— — otos käsitti 20 tiedostoa ja kattoi ainoastaan maksut, jotka liittyivät
IACS‑järjestelmän kattamiin maaseuturahastosta rahoitettaviin toimenpiteisiin; otokseen ei sisältynyt maksuja, jotka olisivat liittyneet
muuhun kuin maaseuturahastosta rahoitettuun pinta‑alaperusteiseen tukeen (Bulgaria)
— — otokseen kuuluneiden 20 tiedoston tutkinta oli puutteellinen siltä
osin, että sen yhteydessä ei varmistettu, että tilastokertomuksissa
esitetyt tiedot oli tarkistettu toimien perustana olevien asiakirjojen,
kuten hakemusten, avulla (Kreikka ja Italia).
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
32
57. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission suuntaviivat eivät ole riittävän selkeitä ja osa tarkastuksista oli laajuudeltaan rajallisia,
mikä heikentää niiden vaikuttavuutta. Erityisesti on mainittava seuraavat
puutteet:
— — suuntaviivoissa ei edellytetä, että todentamisviranomaiset kommentoivat menettelyjä, joiden avulla maksajavirastot kokoavat ja
tarkistavat tilastoja
— — todentamisviranomaisen ei vaadita suorittavan tilastokertomuksissa esitettyjen tietojen johdonmukaisuutta tai kattavuutta koskevia
tarkastuksia vertaamalla niitä muissa saatavilla olevissa kertomuksissa annettuihin tietoihin (esim. edeltävän vuoden kertomukset,
maaseuturahastoa koskevat neljännesvuosittain annettavat maksukertomukset, luettelot paikalla toimitettaviin tarkastuksiin valituista
hakijoista ja tosiasiassa tarkastetuista hakijoista)
— — testattavaksi poimittiin 20 tarkastuskertomuksen otos kustakin perusjoukosta; testaus keskittyi liian kapeasti siihen, oliko tarkastustulokset kirjattu oikein tietokantaan ja oliko ne sisällytetty tilastokertomuksiin (kertomusten perustana olevien tietojen oikeellisuuteen
ei kiinnitetty huomiota). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että
testausta olisi laajennettava siten, että sen yhteydessä arvioitaisiin
maksajavirastojen tekemän työn riittävyys hakemusten vastaanottamisesta alkaen. Sen yhteydessä olisi täten arvioitava myös hakemuksiin kohdistettuja hallinnollisia tarkastuksia.
——
Testaukseen poimittujen otosten koko (20 tapahtumaa) on niin pieni,
että tarkastusten tuloksia ei voida ekstrapoloida koko perusjoukkoon;
virhetasojen vaikutuksen kvantifiointi ei näin ollen ole mahdollista.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
33
KOMISSION JÄSENVALTIOIDEN
TILASTOKERTOMUKSIIN KOHDISTAMASSA
TARKASTUKSESSA HAVAITUT PUUTTEET
KOMISSION TIETOJÄRJESTELMÄN RAKENNE EI SOVELLU TIEDON
ERITYYPPISIIN KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
58. Jäsenvaltioilta pyydettävät tiedot olisi määritettävä selkeästi ja pyyntöjen
olisi perustuttava komission tarpeisiin; tämä tarkoittaa, että tietojen pitäisi olla saatavilla oikea‑aikaisesti ja että niiden olisi oltava laadullisesti
asianmukaisia oikeellisuuden ja kattavuuden kannalta.
59. Komissio kerää tiedot maksatusvuotta n koskevien hallinnollisten ja paikalla toimitettujen tarkastusten tuloksista vuoden n+1 heinäkuun 15. päivä
ja seuraa tietojen avulla, kuinka jäsenvaltiot panevat eri tukijärjestelmiä
täytäntöön; komissio kerää tiedot tarkastusten suunnittelua sekä ”jäännösvirhetason” laskentaa varten. Jäännösvirhetaso julkaistaan vuotuisessa
toimintakertomuksessa vuoden n+2 maaliskuun lopussa (ks. liite V).
60. IACS‑järjestelmän kattamat maataloustukirahaston vuoden n tukihakemuksiin perustuvat maksut on suoritettava seuraavan vuoden kesäkuun
30. päivään mennessä 31; IACS‑järjestelmän kattamien maaseuturahastosta
rahoitettavien tukijärjestelmien yhteydessä ei ole vastaavia aikarajoja,
joten maksuja voidaan lainsäädännön puitteissa suorittaa vuoden n+1
heinäkuun 15. päivän jälkeen. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenvaltioihin tekemien tarkastuskäyntien tulokset osoittivat, että joukko maksajavirastoja oli käsitellyt huomattavan määrän vuotta 2010 koskevia IACS‑järjestelmän kattamiin maaseuturahastosta rahoitettaviin toimenpiteisiin
liittyviä hakemuksia vuoden 2011 heinäkuun 15. päivän jälkeen. Tilastokertomusten kokoamiseen tarvittavan ajan takia jotkin suuria hakemusmääriä käsittelevät maksajavirastot eivät edes pystyneet sisällyttämään
kertomuksiinsa lopullisia tietoja, jotka koskivat vuoden 2011 toukokuun
lopun jälkeen käsiteltyjä hakemuksia. Tiedoista joko raportoitiin arvioiden
perusteella tai tiedot jätettiin kokonaan pois kertomuksista.
61. Vuotuiseen toimintakertomukseen sisällytettävät IACS‑järjestelmän ulkopuoliset maaseuturahaston tilastokertomukset sisältävät tulokset paikalla
toimitetuista tarkastuksista, jotka koskevat edeltävänä vuonna maksun
kohteena olleita hakemuksia. Vuotuisessa toimintakertomuksessa käytetyt tilastotiedot eivät siis ole täysin relevantteja asianomaisen raportointikauden osalta.
31
Asetuksen (EY) N:o 73/2009
29 artiklan 2 kohta.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
34
62. Yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission tietojärjestelmä sisältää tietoja, jotka eivät ole riittävän tarkkoja ja kattavia
eivätkä ole täysin relevantteja komission suorittamaa ”jäännösvirhetason”
arviointia silmällä pitäen.
EDELLÄ MAINITUISTA PUUTTEISTA HUOLIMATTA KOMISSIO HAVAITSI
VIRHEITÄ YLI PUOLESSA JÄSENVALTIOIDEN KERTOMUKSISTA
63. Tilastokertomuksia tukevia yksityiskohtaisia tietoja (X‑taulukot) ei toimiteta komissiolle ajoissa asiakirjatarkastusta varten eikä myöskään tarkastukseen soveltuvassa muodossa. Näin ollen komission tarkastus rajautuu
kertomusten sisäisen johdonmukaisuuden tarkistamiseen. Tämä selittää,
miksi tietyt tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaitut virheet
olivat jääneet komission asiakirjatarkastuksessa havaitsematta.
64. Yhteenveto komission suorittaman asiakirjatarkastuksen tuloksista on
esitetty kaaviossa 2.
KAAVIO 2
YHTEENVETO TILASTOKERTOMUKSIIN KOMISSION ASIAKIRJATARKASTUKSEN
PERUSTEELLA TEHDYISTÄ KORJAUKSISTA
Kertomukset, joita korjattiin sen
jälkeen kun ne oli julkaistu
vuoden 2011 vuotuisessa
toimintakertomuksessa
6%
Kertomuksiin tehdyt korjaukset,
joilla on olennainen
vaikutus virhetasoihin
22 %
Kertomuksiin tehty pieniä
korjauksia, joilla on vähäinen
vaikutus virhetasoihin
26 %
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
Kertomukset, joita ei ole
muutettu niiden
toimittamisen jälkeen
46 %
35
65. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi joitakin puutteita komission tarkistusmenettelyiden täytäntöönpanossa, mutta huomattava virheiden määrä,
jonka komissio havaitsi tarkastuskohteena olleiden kolmen kertomustyypin
(kertomukset koskevat IACS‑järjestelmän kattamia maataloustukirahastomenoja sekä IACS‑järjestelmän kattamia ja IACS‑järjestelmän ulkopuolisia
maaseuturahastomenoja) tapauksessa, osoittaa, että komission asiakirjatarkastuksessa voitiin kuitenkin havaita joukko lähinnä kokoamiseen
liittyviä virheitä, joita ei ollut havaittu jäsenvaltioiden tasolla. Tilanteessa
korostuu myös se, että useimmat jäsenvaltiot eivät pysty toimittamaan
kattavia ja oikeellisia tilastotietoja asetettuun määräaikaan mennessä.
KOMISSIO EI TARKISTA TILASTOKERTOMUKSIA RIITTÄVÄSTI
SÄÄNNÖNMUKAISUUDEN TARKASTUSTENSA YHTEYDESSÄ
66. Kuten edellä on selitetty, kertomuksiin kohdistettavien asiakirjatarkastusten laajuudessa on joitakin rajoituksia, joita voidaan kuitenkin lieventää
tarkastukseen valittuihin jäsenvaltioihin tehtävillä käynneillä, joiden yhteydessä tarkastetaan säännönmukaisuus (tarkastuskäynnit muodostavat
osan tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä).
67. Tarkastustyön laajuutta ei ollut kuitenkaan määritetty riittävän yksityiskohtaisesti yhdessäkään komission sisäisessä asiakirjassa. Tilanne johti
siihen, että komission henkilöstö sovelsi erilaisia lähestymistapoja maksajavirastoihin tekemiensä tarkastuskäyntien yhteydessä. Täsmäytysten
ja tarkistustestien laajuus oli lisäksi rajallinen ja joissakin tapauksissa raportoidut vähennykset jäivät jopa tarkastamatta, vaikka niitä koskevat
tiedot olisivat ratkaisevan tärkeitä ”jäännösvirhetason” laskennassa.
68. Suurin osa komission säännönmukaisuuden tarkastuksissa havaitsemista
virheistä tai poikkeamista liittyi maaseuturahaston toimenpiteitä koskeviin kertomuksiin. Merkittävimmät virheet ja poikkeamat havaittiin
kolmessa maksajavirastossa, jotka tarkastettiin syys- ja joulukuun välisenä
aikana vuonna 2011. Komissio ei kuitenkaan kehottanut asianomaisia
maksajavirastoja toimittamaan kertomuksista korjattuja versioita tai se
sai korjatut versiot niin myöhään, ettei niitä voitu enää ottaa huomioon
maaliskuussa 2012 julkaistuun vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvässä ”jäännösvirhetasoa” koskevassa laskelmassa.
69. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että säännönmukaisuuden tarkastusten avulla voitaisiin vaikuttaa paremmin jäsenvaltioiden tilastokertomusten laadun parantamiseen kiinnittämällä enemmän huomiota raportoitujen tilastotietojen tarkistamiseen vertaamalla niitä toimien perustana
oleviin maksajavirastojen tiedostoihin.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
36
KOMISSION ARVIO SÄÄNTÖJENVASTAISISTA
MAKSUISTA EI OLE TILASTOLLISESTI PÄTEVÄ
JA SE HEIKENTÄÄ MAATALOUDEN JA MAASEUDUN
KEHITTÄMISEN PÄÄOSASTON VUOTUISEN
TARKASTUSLAUSUMAN LUOTETTAVUUTTA
JÄSENVALTIOT EIVÄT AINA SOVELLA TILASTOLLISESTI PÄTEVIÄ
LÄHESTYMISTAPOJA SATUNNAISOTANTAAN, MIKÄ HEIKENTÄÄ
OTOSTEN EDUSTAVUUTTA
70. Tilintarkastustuomioistuin arvioi aluksi, oliko komissio antanut jäsenvaltioille selkeät ohjeet paikalla tarkastettavaksi valittavia hakijoita koskevasta
satunnaisotannasta. Seuraavaksi arvioitiin, kyettiinkö maksajavirastojen
täytäntöönpanemien menettelyiden avulla varmistamaan, että hakijat
oli poimittu satunnaisotannalla ja että otos edusti koko perusjoukkoa
mahdollisimman kattavasti. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille ensinnäkin, että komissio ei anna riittävän selkeitä ohjeita satunnaisotannasta eikä se vaadi maksajavirastoja tarkistamaan jälkikäteen, edustiko
satunnaisotannalla poimittu otos koko perusjoukkoa tiettyjen piirteiden
osalta (esim. tilakoko tai viljellyn maatalousmaan tyyppi).
71. Toiseksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi satunnaisotannassa seuraavat
puutteet:
— — maksajavirastot eivät dokumentoineet satunnaisotannassa vaadittuja vaiheita niin selkeästi, että menetelmien vaihtelu eri vuosien
välillä olisi kyetty välttämään (Espanja – Kastilia La Mancha, Italia –
AGEA, Puola ja Romania)
— — satunnaisotantaan perustuvat otokset poimittiin joissakin tapauksissa yksinomaan korkean riskin sisältävistä perusjoukoista (Espanja – Kastilia La Mancha), minkä seurauksena otanta oli pikemminkin
riskiperusteinen kuin satunnaisotantaan pohjautuva
— — käytetyn otantamenetelmän yhteydessä asetettiin etusijalle hakijat,
jotka hakivat tukea useammalle kuin yhdelle pinta‑alaperusteiselle
toimenpiteelle; tämä merkitsi, että otos ei edustanut täysimääräisesti koko perusjoukkoa – sekä yhtenäistä pinta‑alatukea että
epäsuotuisille alueille tarkoitettua tukea hakeneilla hakijoilla oli
suuremmat mahdollisuudet tulla valituiksi kuin pelkästään yhtenäistä pinta‑alatukea hakeneilla hakijoilla (Bulgaria, Tšekin tasavalta,
Kreikka ja Romania)
— — osa uusista maaseuturahaston pinta‑alaperusteisten toimenpiteiden tuenhakijoista ei voinut tulla valituksi paikalla toimitettavaan
tarkastukseen, koska satunnaisotanta suoritettiin ennen hakemusten jättämiselle asetettua määräaikaa (Kreikka)
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
37
— — satunnaisotannalla valitun otoksen kattaman perusjoukon ja koko
perusjoukon välillä oli huomattavia selittämättömiä eroja joidenkin
keskeisten piirteiden, kuten ilmoitettujen maa‑alojen keskimääräisen pinta‑alan, osalta (Italia – AGEA). Tilanne asettaa sovelletun
satunnaisotantamenetelmän kyseenalaiseksi.
72. Edellä esitetyt puutteet satunnaisotantaan perustuvassa hakijoiden poiminnassa maksajavirastojen paikalla toimittamiin tarkastuksiin heikensivät otosten tilastollista edustavuutta ja sen seurauksena virhetasojen
luotettavuutta. Useimmilla mainituista virheistä olisi yksinään ollut vain
vähäinen vaikutus virhetasoihin, mutta erään maksajaviraston (Espanja –
Kastilia La Mancha) tapauksessa mahdollinen vaikutus voi olla merkittävä,
sillä havaitut virheet olivat vakavampia.
32
Vuotta 2011 koskevat
arvioinnit koostuivat
komission yksiköiden
käytettävissä olleisiin
tietoihin kohdistetuista
asiakirjatarkastuksista
(säännönmukaisuuden
tarkastusten tulokset,
tilintarkastustuomioistuimen
kertomukset ja
todentamisviranomaisten
kertomukset), jotka liittyivät
useimmissa tapauksissa
aiempiin vuosiin.
KOMISSION SOVELTAMA ”JÄÄNNÖSVIRHETASON”
ARVIOINTIMENETELMÄ EI OLE TILASTOLLISESTI PÄTEVÄ
73. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko komission suorittamat ”jäännösvirhetasoa” koskevat laskelmat toteutettu matemaattisesti oikein ja voitiinko niiden perusteella tehdä tilastollisesti päteviä arvioita maksujen
virhetasosta sen jälkeen kun kaikki tarkastukset oli suoritettu.
74. Ennen vuotta 2012 koskevaa vuotuista toimintakertomustaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto perusti ”jäännösvirhetasoa”
koskevan laskelmansa jäsenvaltioiden tilastokertomuksissa raportoituihin
paikalla toimitettujen tarkastusten tuloksiin. Komissio kuitenkin nosti raportoituja virhetasoja 25 prosentilla ottaakseen huomioon hallinnollisten
ja paikalla toimitettujen tarkastusten puutteet.
75. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto tarkisti lähestymistapaansa vuoden 2012 vuotuisessa toimintakertomuksessa arvioituaan sovellettujen menettelyiden luotettavuutta. Komissio arvioi kaikki maksajavirastot 32 ja korjasi raportoidut virhetasot mainittujen arviointien tulosten
perusteella (ks. myös liite I). Raportoituja virhetasoja mukautettiin näin
ollen vuonna 2012 yhteensä 2–5 prosenttiyksikköä 37 maksajaviraston
tapauksessa 81:stä.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
38
76. Tämän seurauksena IACS‑järjestelmän kattamia maataloustukirahastomenoja vuodelta 2012 koskeva komission ”jäännösvirhetasoa” koskeva
laskelma on 2,4 prosenttia eli 4,5 kertaa suurempi kuin jäsenvaltioiden
tilastokertomusten perusteella laskettu 0,54 prosenttia 33.
77. Uuden lähestymistavan avulla saadut tulokset vahvistavat, että tilastokertomusten, maksajavirastojen johtajien lausumien ja todentamisviranomaisten tekemän tarkastustyön avulla voidaan saada vain rajallinen
varmuus. Niiden 37 maksajaviraston, joiden osalta komissio päätti korjata
IACS‑järjestelmän kattamien maataloustukirahastomenojen virhetasoa,
johtaja oli antanut vakiomuotoisen lausunnon, ja niistä 32:n kohdalla vakiomuotoisen lausunnon olivat antaneet myös todentamisviranomaiset.
78. Vuonna 2012 toteutetun lähestymistavan muutoksen yhteydessä on otettu huomioon puutteet, joista tilintarkastustuomioistuin on raportoinut
vuosikertomuksissaan ja jotka komission sisäisen tarkastuksen osasto
vahvisti vuonna 2013. Tilintarkastustuomioistuin pitää uutta lähestymistapaa askeleena oikeaan suuntaan, mutta sitä on kuitenkin sovellettu
vain osittain ja on syytä panna merkille, että 2–5 prosenttiyksikön lisäys
raportoituihin virhetasoihin ei ole tilastollisesti pätevä eikä luo tällä hetkellä luotettavaa perustaa ”jäännösvirhetason” arvioinnille.
33
Painotettu keskiarvo EU 27
-jäsenvaltioiden virhetasoista,
joista raportoidaan
IACS‑järjestelmän kattamien
maataloustukirahastomenojen
perusjoukkoa koskevissa
jäsenvaltioiden
tilastokertomuksissa.
TAULUKKO 3
TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN ARVIOIMIA TODENNÄKÖISIMPIÄ VIRHETASOJA
JA KOMISSION MÄÄRITTÄMIÄ JÄÄNNÖSVIRHETASOJA KUVAAVA KEHITYS
Menot
Maataloustukirahasto
varainhoitovuonna 2011
Maataloustukirahasto
varainhoitovuonna 2012
Maaseuturahasto
varainhoitovuonna 2011 1
Maaseuturahasto
varainhoitovuonna 2012 1
Tilintarkastustuomioistuimen tapahtumatarkastusten
tulokset
Todennäköisin
Alempi virheraja
Ylempi virheraja
virhetaso
Komission suorittamat
jäännösvirhetaso-laskelmat
1,1 %
2,9 %
4,7 %
0,55 %
1,7 %
3,8 %
5,9 %
2,24 %
4,5 %
7,7 %
10,9 %
1,89 %
4,5 %
7,9 %
11,3 %
1,62 %
Vuonna 2011 yhteensä 178 tapahtumasta ja vuonna 2012 yhteensä 177 tapahtumasta ainoastaan 160 liittyi maaseudun kehittämismenoihin; vuonna 2011 loput 18 tapahtumaa ja vuonna 2012 loput 17 tapahtumaa liittyivät ympäristö- ja ilmastotoimien, meri- ja kalastusasioiden sekä terveys- ja kuluttajansuoja-alan menoihin.
1
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuosilta 2011 ja 2012 ja komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuinen toimintakertomus varainhoitovuodelta 2012.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
39
MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN
PÄÄOSASTON RAPORTOIMAA VIRHETASOA EI VOIDA
VERRATA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN ARVIOIMAAN
TODENNÄKÖISIMPÄÄN VIRHETASOON
79. Tilintarkastustuomioistuin vertasi omaa tapahtumien testausmenetelmäänsä ja todennäköisimmän virhetason arviointiaan menetelmään, jota
komissio soveltaa ”jäännösvirhetason” laskentaan.
80. Komissio on viime vuosina jatkuvasti julkaissut ”jäännösvirhetasoja”, jotka
ovat alhaisempia kuin tilintarkastustuomioistuimen arvioimat todennäköisimmät virhetasot. Tämä käy ilmi taulukosta 3.
81. Huomattavat erot tilintarkastustuomioistuimen ja komission virhetasojen
arvioinneissa kaipaavat selvitystä. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella syyt eroihin on mahdollista löytää seuraavissa kohdissa
esitettävien tekijöiden perusteella.
82. Ensinnäkin virhetasojen laskentamenetelmät poikkeavat toisistaan.
83. Toiseksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission tekemät ”mukautukset” (ks. kohdat 74–78) eivät ole tilastollisesti päteviä pyrittäessä
ottamaan huomioon ”jäännösvirhetason” arviointiperustan muodostavien
jäsenvaltioiden tilastokertomusten epäluotettavuus.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
40
84. Kolmanneksi maksajavirastojen paikalla toimittamissa tarkastuksissa
tarkastamat edunsaajaotokset ovat huomattavasti suurempia kuin tilintarkastustuomioistuimen poimimat otokset, joten teoriassa niiden
perusteella pitäisi voida tehdä tarkempia arvioita ”jäännösvirhetasosta”.
Tarkastusten vaikuttavuudessa ja niiden kokoamisessa havaitut puutteet
asettavat kuitenkin komissiolle toimitettujen kertomusten luotettavuuden
kyseenalaiseksi. Tilintarkastustuomioistuin puolestaan tarkastaa kaikki
otokseen valittuja maksuja koskevat tukikelpoisuusehdot perusteellisesti
asiakirjatarkastuksin ja paikalla toimitetuin tarkastuksin; tilintarkastustuomioistuin havaitsi useissa tapauksissa virheitä, jotka maksajavirastojen
olisi pitänyt havaita hallinnollisissa tai paikalla toimitetuissa tarkastuksissa.
85. Tilannetta kuvataan tarkemmin kahdessa seuraavassa kaaviossa, joissa
analysoidaan virheitä, joita tilintarkastustuomioistuin havaitsi varainhoitovuoden 2011 osalta testaamissaan tapahtumissa. Kaavio 3 osoittaa,
että maataloustukirahaston tapahtumien osalta 55 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista virheistä oli sellaisia, että maksajavirastojen olisi pitänyt korjata ne aikaisemmassa vaiheessa.
86. Kaavio 4 osoittaa, että maaseuturahaston tapahtumien osalta 76 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista virheistä oli sellaisia,
että maksajavirastojen olisi pitänyt korjata ne aikaisemmassa vaiheessa.
KAAVIO 3
MAATALOUSALAN TAPAHTUMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUTTA KOSKEVASSA
TARKASTUKSESSA HAVAITUT VIRHETYYPIT: MARKKINATUKI JA SUORA TUKI
(VARAINHOITOVUOSI 2011)
Täydentäviä ehtoja koskevat virheet
7%
Hallinnolliset
virheet
(hankintasääntöjä
ei noudatettu)
20 %
Virheet, jotka liittyivät
maa-alojen
ilmoittamiseen
liian suurena
38 %
Hallinnolliset virheet
(ristiintarkastukset eläintietokannan
kanssa eivät olleet vaikuttavia)
10 %
Hallinnolliset virheet
(maksut/tukioikeudet
oli laskettu väärin)
25 %
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2011.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
41
87. Neljänneksi tilintarkastustuomioistuin voi arvioida virheiden kvantitatiivista vaikutusta eri tavoin kuin komission suuntaviivoissa on suositeltu. Tilintarkastustuomioistuin esimerkiksi luokittelee julkisia hankintoja
koskevien sääntöjen olennaiset rikkomiset 100-prosenttisiksi virheiksi
(koska tapahtumaa ei olisi pitänyt alun perinkään hyväksyä), kun taas komission suuntaviivoissa kehotetaan arvioimaan rikkomisen ”vakavuutta”,
ja seurauksena voi olla virhe, jonka suuruudeksi arvioidaan ainoastaan
20 prosenttia maksun täydestä määrästä.
88. Viidenneksi täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen rikkominen sisältyy
tilintarkastustuomioistuimen arvioiman virhetason laskentaan, mutta
komissio ei ota tällaisia rikkomisia huomioon ”jäännösvirhetasojen” laskennassa. Esimerkiksi täydentäviä ehtoja koskevien rikkomisten osuus
oli 0,2 prosenttiyksikköä tilintarkastustuomioistuimen maataloustukirahaston menojen osalta vuonna 2011 laskemasta todennäköisimmästä
virhetasosta.
89. Lopuksi voidaan todeta, että maksajavirastojen tarkastukset toimitetaan
ennakkotarkastuksina (eli ennen maksun suorittamista), kun taas tilintarkastustuomioistuin tarkastaa maksut niiden suorittamisen jälkeen
( jälkitarkastukset).
KAAVIO 4
MAASEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVIEN TAPAHTUMIEN SÄÄNTÖJENMUKAISUUTTA
KOSKEVASSA TARKASTUKSESSA HAVAITUT VIRHETYYPIT (VARAINHOITOVUOSI 2011)
Täydentäviä ehtoja koskevat virheet
3%
Muut virheet
Maatalouden
Virheet, jotka liittyivät
4%
ympäristösitoumusten
maa-alojen
noudattamatta jättäminen
ilmoittamiseen
9%
liian suurena
8%
Hallinnolliset virheet
(maksut/tukeen
oikeuttamattomat
maksut oli laskettu väärin)
45 %
Hallinnolliset virheet
(hankintasääntöjä
ei noudatettu)
31 %
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2011.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
42
JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET
90. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, olivatko kertomukset, jotka sisälsivät
maksatusvuotta 2010 koskevat maksajavirastojen hallinnollisten ja paikalla toimittamien tarkastusten tulokset, luotettavia. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, käyttikö komissio asianomaisia tilastokertomuksia
ja laskiko se ”jäännösvirhetason” siten, että maksuihin liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista muodostui tilastollisesti pätevä arvio. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että jäsenvaltioiden suorittamien ja komission
raportoimien maatalousmenojen tarkastusten tulokset eivät kaiken kaikkiaan ole luotettavia.
MAKSAJAVIRASTOJEN HALLINNOLLISTEN JA
PAIKALLA TOIMITTAMIEN TARKASTUSTEN
VAIKUTTAVUUTTA ON LISÄTTÄVÄ HUOMATTAVASTI
91. Tilintarkastustuomioistuimen aiemmat tarkastukset sekä komission omat
tarkastukset osoittavat, että hallinnollisia ja paikalla toimitettavia tarkastuksia varten käytössä olevat järjestelmät olivat vain osittain vaikuttavia,
mikä asettaa vakavasti kyseenalaiseksi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen luotettavuuden (kohdat 30–36).
SUOSITUS NRO 1
Komission olisi varmistettava, että maksajavirastojen hallinnolliset ja
paikalla toimittamat tarkastukset ovat vaikuttavia. Tilintarkastustuo‑
mioistuin toistaakin seuraavat kahdessa aiemmassa vuosikertomuk‑
sessaan jo esittämänsä erityiset suositukset:
——
mak sajavirastojen olisi parannettava tuntuvasti hallinnollisia
tarkastuk siaan (hakemusten tarkastusmenet tely t, tukeen oi‑
keuttamattomien menojen havaitseminen) ja käytettävä kaikki
saatavilla oleva relevantti tieto hakemuksiin sisältyvien virheiden
havaitsemiseen ja korjaamiseen
——
LPIS‑tietokantojen laatua olisi parannettava huomattavasti, jot‑
ta tukeen oikeuttamattomat maa‑alat kyettäisiin tunnistamaan
selkeästi
——
paikalla toimitettavat tarkastukset on toteutettava tehokkaammin,
jotta tukikelpoiset maa‑alat ja menot kyetään määrittämään oikein.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
43
MAKSAJAVIRASTOJEN TUOTTAMAT
TILASTOKERTOMUKSET OLISI TARKISTETTAVA
JA KOOTTAVA HUOLELLISEMMIN ENNEN NIIDEN
TOIMITTAMISTA KOMISSIOLLE
92. Komissio antaa yksityiskohtaiset suuntaviivat tilastokertomusten kokoamisesta, mutta maksajavirastot eivät aina sovella niitä oikein. Lisäksi
kertomuksissa annetut tiedot olivat usein puutteellisia tai perustuivat
arvioihin, sillä kertomukset laadittiin valmiiksi ennen kuin kaikki hakemukset oli käsitelty (kohdat 37–41).
93. Useimmilla tarkastuskohteena olleilla maksajavirastoilla ei ollut kirjallisia
menettelyjä, joiden avulla ne olisivat määrittäneet kertomusten oikeellisuuden ennen niiden toimittamista komissiolle. Maksajavirastot suorittivat joitakin testauksia, mutta testit olivat laadultaan ja luonteeltaan suppeita, joten niiden avulla ei kyetty havaitsemaan virheitä, jotka havaittiin
myöhemmin komission asiakirjatarkastuksessa tai tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa. Lisäksi useimpia maksajavirastojen suorittamia
tarkastuksia ei ollut dokumentoitu asianmukaisesti (kohdat 42–46).
SUOSITUS NRO 2
Komission olisi selkiytettävä suuntaviivojaan tilastokertomusten koko‑
amisen osalta. Suuntaviivoissa olisi annettava ohjeita erityisesti jakso‑
tukseen sovellettavista päivämääristä ja vielä käsittelemättä olevien
hakemusten käsittelystä sekä niiden tarkastusten luonteesta ja laa‑
juudesta, jotka maksajavirastojen on suoritettava ennen kertomusten
toimittamista komissiolle.
Jäsenvaltioiden maksajavirastojen olisi laadittava kirjalliset menet‑
telyt kertomuksiin sisällytettävien tietojen tarkistamisesta ja kokoa‑
misesta ja niiden olisi dokumentoitava kaikki suoritetut tarkastukset
asianmukaisesti.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
44
KOMISSIO EI SAA TODENTAMISVIRANOMAISTEN
TYÖN AVULLA RIITTÄVÄÄ VARMUUTTA
TILASTOKERTOMUSTEN LUOTETTAVUUDESTA
94. Todentamisviranomaiset eivät anna komissiolle riittävää varmuutta maksajavirastojen paikalla toimittamien tarkastusten riittävyydestä tai tilastotietojen luotettavuudesta (kohdat 47–57).
SUOSITUS NRO 3
Komission olisi muutettava todentamisviranomaisille annettavia suun‑
taviivoja ja seurattava, että ne pannaan täytäntöön oikein. Muutosten
avulla olisi pyrittävä
——
suurentamaan maksajavirastojen paikalla toimittamista tarkas‑
tuksista poimittua vähimmäisotosta, joka todentamisviranomais‑
ten on testattava
——
vaatimaan, että tarkastukset todella suoritetaan uudelleen eikä
yksinomaan osallistuta tarkastukseen maksajavirastojen tarkas‑
tajien mukana
——
selkiyttämään edelleen tarkastuksia, jotka on kohdistettava ti‑
lastokertomusten kokoamiseen.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
45
KOMISSIO EI KÄYTÄ JÄSENVALTIOIDEN
TILASTOTIETOJA TARKOITUKSENMUKAISESTI
JA TARKASTAA NE SUPPEASTI
95. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että jäsenvaltioiden tarkastusten tuloksia koskeva komission tietojärjestelmä ei palvele sen tarpeita vaikuttavasti. Osa tällä hetkellä saatavilla olevista tiedoista ei lisäksi ole täysin
relevantteja taikka tiedot ovat puutteellisia ja epätarkkoja voidakseen
tulla käytetyksi sellaisenaan vuotuisissa toimintakertomuksissa ja vastuuvapausmenettelyssä (kohdat 58–62).
96. Komissio tarkastaa jäsenvaltioiden tilastotiedot suppeasti, joten niiden
luotettavuutta ei kyetä varmistamaan. Komission tilastokertomuksiin kohdistama asiakirjatarkastus rajoittuu kertomusten sisältämien tietojen sisäisen johdonmukaisuuden tarkastamiseen, mutta sen yhteydessä tietoja
ei voida verrata kertomusten perustana oleviin tietoihin (kohdat 63–65).
97. Mainittujen rajoitteiden vaikutus ei häviä kokonaisuudessaan komission
tarkastukseen valituissa jäsenvaltioissa paikalla toimittamien (säännönmukaisuuden) tarkastusten yhteydessä. Lisäksi tapauksissa, joissa komissio havaitsi tarkastustensa yhteydessä tilastokertomuksissa virheellisiä
tietoja, havainnot eivät johtaneet vuotuisessa toimintakertomuksessa
käytettyjen tietojen korjaamiseen (kohdat 66–69).
SUOSITUS NRO 4
Komission olisi varmistettava, että se saa kattavat tiedot maksajavi‑
rastojen suorittamista tarkastuksista mahdollisimman oikea‑aikaisesti.
Erityisesti tilastokertomusten komissiolle toimittamista koskevia mää‑
räaikoja olisi tarkasteltava uudelleen, jotta kertomukset olisivat ajan‑
kohtaisempia silloin, kun komission yksiköt varsinaisesti tarkastavat
ja käy ttävät niitä. Tämä on erityisen tärkeää komission suorittaman
”jäännösvirhetason” laskennan kannalta.
Komission olisi yhdenmukaistettava tilastokertomusten tarkistamisjär‑
jestelmät. Asiakirjatarkastusten olisi oltava mahdollisimman pitkälle
automatisoituja ja niiden yhteydessä kertomusten sisältämät tiedot
olisi systemaattisesti täsmäytettävä niiden perustana olevien tietojen
kanssa.
Komission suorittamien säännönmukaisuuden tarkastusten yhteydessä
olisi tarkistettava myös maksajavirastojen ja todentamisviranomaisten
suorittamat tarkistukset.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
46
KOMISSION ARVIO ”JÄÄNNÖSVIRHETASOSTA” EI OLE
TILASTOLLISESTI PÄTEVÄ
98. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään pääjohtajan tarkastuslausuma, joka kattaa muun muassa tapahtumien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden
lopullisten edunsaajien tasolla. Tarkastuslausuman tueksi ilmoitetaan
”jäännösvirhetasot”. ”Jäännösvirhetasojen” arviointiin käytetään jäsenvaltioiden tilastokertomuksia, joissa esitetään tulokset maksajavirastojen
hallinnollisista ja paikalla toimittamista tarkastuksista.
99. Tässä kertomuksessa on tuotu esille puutteita, joiden seurauksena jäsenvaltioiden tilastotiedot eivät sellaisenaan muodosta luotettavaa perustaa
komission suorittamalle ”jäännösvirhetason” arvioinnille. Lisäksi komission kunkin maksajaviraston osalta laskettuihin virhetasoihin tekemät
mukautukset eivät ole tilastollisesti päteviä kuten ei ole myöskään ”jäännösvirhetaso” (kohdat 73–78).
SUOSITUS NRO 5
Komission olisi maksajavirastojen työtä ja todentamisviranomaisten
laajennettua toimenkuvaa hyödyntäen pyrittävä laatimaan tilastolli‑
sesti pätevä arvio sääntöjenvastaisuuksien nykyisestä vaikutuksesta
maksuihin sen jälkeen kun kaikki tarkastukset on suoritettu.
Sekä maksajavirastojen että todentamisviranomaisten työn luotetta‑
vuutta ja tilastollista pätevyyttä olisi kuitenkin parannettava huomat‑
tavasti (tässä kertomuksessa kuvattujen toimien suuntaisesti), jotta ko‑
missio34 voisi laatia työn perusteella jäännösvirhetasosta pätevän arvion.
Tilintarkastustuomioistuimen I jaosto on tilintarkastustuomioistuimen
jäsenen Jan KINŠTIN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa
18. joulukuuta 2013 pitämässään kokouksessa.
Tilintarkastustuomioistuimen puolesta
Vítor Manuel da SILVA CALDEIRA
presidentti
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
34
Ks. tilintarkastustuomioistuimen lausunto nro 1/2012
tietyistä kauden 2014–2020
yhteistä maatalouspolitiikkaa
koskevista asetusehdotuksista, kohta 27.
+
Virhetaso
2,24 %
0,77 %
1,62 %
2,32 %
Virhetaso
Komission laskema jäännösvirhetaso maataloustukirahaston osalta
0,79 %
2,65 %
. .+. .
Virhetaso
Komission laskema jäännösvirhetaso maaseuturahaston osalta
Virhetaso
Virhetaso
Paikalla
Paikalla
toimitettujen toimitettujen
tarkastusten tarkastusten
tulos
tulos
Satunnaisotanta
(0,20–0,25 % kaikista
hakemuksista)
1,18 %
Virhetaso
Virhetaso
MaaMaaMaaMaataloustuki- seutu- taloustuki- seuturahasto rahasto rahasto rahasto
Riskiperusteinen
otanta
Täydentävät ehdot
Huom. Maksajavirastot toimittavat komissiolle hallinnollisten ja paikalla toimittamiensa tarkastusten tulokset neljän menojen perusjoukon osalta (joista kaksi koskee maaseuturahastoa ja kaksi maataloustukirahastoa). Komissio laskee maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa koskevan jäännösvirhetason maksajavirastojen (satunnaisotannan perusteella)
paikalla toimittamien tarkastusten pohjalta. Komissio ei ota jäännösvirhetason laskennassa huomioon vähennyksiä, joita jäsenvaltiot ovat soveltaneet täydentäviä ehtoja koskevien
rikkomusten perusteella (tilintarkastustuomioistuin ottaa tällaiset vähennykset huomioon).
EU:n tasolla
Paikalla
Paikalla
toimitettujen toimitettujen
tarkastusten tarkastusten
tulos
tulos
Hallinnoll.
tark.100 %
hakemuksista
SatunnaisRiskiotanta
perusteinen
(1 % kaikista
otanta
hakemuksista)
Maataloustukirahasto:
IACS-järjestelmän ulkopuolella
Mukautus (maatal. ja maaseudun kehittämisen PO)
Hallinnoll.
tark.100 %
hakemuksista
SatunnaisRiskiotanta
perusteinen
(1 % kaikista
otanta
hakemuksista)
Maataloustukirahasto:
IACS-järjestelmä
Jäsenvaltio ”B”, maksajavirasto ”Y”
Virhetaso
Paikalla
Paikalla
toimitettujen toimitettujen
tarkastusten tarkastusten
tulos
tulos
Virhetaso
Virhetaso
Paikalla
Paikalla
toimitettujen toimitettujen
tarkastusten tarkastusten
tulos
tulos
Hallinnoll.
tark.100 %
hakemuksista
SatunnaisRiskiotanta
perusteinen (1 % julkisista
otanta
menoista)
SatunnaisRiskiotanta
perusteinen (1 % kaikista
otanta
hakemuksista)
Hallinnoll.
tark.100 %
hakemuksista
Muut kuin pinta-alaperusteiset
maaseudun kehittämistoimenpiteet
(IACS-järjestelmän ulkopuolella)
Pinta-alaperusteiset maaseudun
kehittämistoimenpiteet
(IACS-järjestelmä)
Jäsenvaltio ”A”, maksajavirasto ”X”
47
LIITE I
KOMISSION VUODEN 2012 VUOTUISTA TOIMINTAKERTOMUSTA VARTEN MÄÄRITTÄMÄT
JÄÄNNÖSVIRHETASOT
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
2010
Vuosi
Tilatukijärjestelmä
Espanja (Kastilia
La Mancha)
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
Vaikuttava
Tilatukijärjestelmä
Tilatukijärjestelmä
Alankomaat
Yhdistynyt
kuningaskunta
(Wales)
Vaikuttava
Osittain vaikuttava
Tilatukijärjestelmä
Osittain vaikuttava
Vaikuttava
Vaikuttava
Espanja
(Extremadura)
Saksa (Sachsen)
Tilatukijärjestelmä
Tilatukijärjestelmä
Järjestelmä
Saksa
(Niedersachsen)
Jäsenvaltio
-
-
Pysyvällä laitumella sijaitsevia tiheän metsän
peittämiä tukeen oikeuttamattomia alueita
ei ole yksilöity luotettavalla tavalla
Maa-alan ilmoittamisesta liian suurena tai
pienenä johtuvia seuraamuksia ei ole sovellettu
asianmukaisesti
Hakemusmuutoksia ei ole käsitelty
asianmukaisesti
Pysyvällä laitumella sijaitsevia tiheän metsän
peittämiä tukeen oikeuttamattomia alueita
ei ole yksilöity luotettavalla tavalla
Hakemusmuutoksia ei ole käsitelty
asianmukaisesti
Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää ei ole
päivitetty asianmukaisesti paikalla tehtyjen
tarkastusten jälkeen
Ilmeisen virheen käsitettä ei ole sovellettu
asianmukaisesti
-
-
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Vaikuttava
Osittain vaikuttava
Pikaisia käyntejä paikan päällä käsitellään
paikalla tehtyinä tarkastuksina
Paikalla tehtyjen tarkastusten laatu ei ole
riittävä
Paikalla tehtyjen tarkastusten laatu ei ole
riittävä
Viljelykasviryhmän tukikelpoista alaa ei ole
määritetty asianmukaisesti
Tarkastettu perusjoukko on merkitty
tarkastustilastoihin joko riskiperusteisesti tai
satunnaisotannan mukaan jälkeenpäin
Pikaisia käyntejä paikan päällä käsitellään
paikalla tehtyinä tarkastuksina
-
Viljelykasviryhmän tukikelpoista alaa ei ole
määritetty asianmukaisesti
Paikalla tehdyn
Maksujen
tarkastuksen
oikeellisuuden
metodologia,
ja tietokantojen
Havaitut puutetyypit
Havaitut puutetyypit
valinta, tarkastuksen
laadun varmistavat (jotka vaikuttavat valvontatilastojen
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
toimittaminen,
hallinnolliset
luotettavuuteen)
luotettavuuteen)
laadunvalvonta ja
menettelyt ja
yksittäisistä tuloksista
valvontamenettelyt
raportointi
48
LIITE II
TARKASTUKSEEN VALITTUJA HALLINTO- JA VALVONTAJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAN
ARVIOINNIN TULOKSET – MAATALOUSTUKIRAHASTO: IACS‑JÄRJESTELMÄ
2011
Vuosi
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Tilatukijärjestelmä
Tilatukijärjestelmä
Unkari
Itävalta
Suomi
Osittain vaikuttava
Tilatukijärjestelmä
Italia (Lombardia)
Yhtenäisen
pintaalatuen
järjestelmä
Osittain vaikuttava
Tilatukijärjestelmä
Espanja (Galicia)
Osittain vaikuttava
Tanska
Järjestelmä
Tilatukijärjestelmä
Jäsenvaltio
LPIS-järjestelmää ei päivitetty paikalla
toimitettujen tarkastusten jälkeen
Hakemuksissa ei ole tietoja, joiden avulla
viljelylohkojen sijainti voitaisiin määrittää
Ilmeisten virheiden korjaukset eivät ole
ilmeistä virhettä koskevan käsitteen mukaisia
LPIS-järjestelmää ei päivitetty paikalla
toimitettujen tarkastusten jälkeen
Aiempina vuosina mahdollisesti liian suurina
ilmoitetut alat tarkastettiin jälkikäteen
vain osittain Maksulaskelman perusta oli
virheellinen
LPIS-järjestelmään liittyvät puutteet
Maksulaskelman perusta oli virheellinen
IACS-järjestelmän tietokantojen kirjausketju oli
puutteellinen
Hakemuksissa ei ole tietoja, joiden avulla
viljelylohkojen sijainti voitaisiin määrittää
Hakemusten rekisteröintimenettelyn puutteet
Ilmeisten virheiden korjaukset eivät vastaa
ilmeisen virheen käsitettä
LPIS-järjestelmään liittyvät puutteet
LPIS-järjestelmää ei päivitetty paikalla
toimitettujen tarkastusten jälkeen
IACS-järjestelmän tietokantojen kirjausketju oli
puutteellinen
LPIS-järjestelmään liittyvät puutteet
Hakemusten rekisteröintimenettelyn puutteet
Ilmeisen virheen korjaukset eivät vastaa
ilmeisen virheen käsitettä
Osittain vaikuttava
Vaikuttava
Osittain vaikuttava
Vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Paikalla tehtyjen tarkastusten yhteydessä
suoritettujen pinta-alamittausten laatu ei ole
riittävä
Paikalla tehtyjä tarkastuksia koskevien
tarkastuskertomusten tiedot olivat virheellisiä
tai puutteellisia
-
Yhden viljelykasviryhmän sisällä liian suuriksi
tai liian pieniksi ilmoitettuja alueita ei ole
korvattu
Paikalla tehtyjen tarkastusten yhteydessä
suoritettujen pinta-alamittausten laatu ei ole
riittävä
-
Paikalla tehtyjen tarkastusten yhteydessä
suoritettujen pinta-alamittausten laatu ei ole
riittävä
Paikalla tehtyjä tarkastuksia koskevien
tarkastuskertomusten tiedot olivat virheellisiä
tai puutteellisia
Paikalla tehtyjen tarkastusten yhteydessä
suoritettujen pinta-alamittausten laatu ei ole
riittävä
Paikalla tehdyn
Maksujen
tarkastuksen
oikeellisuuden
metodologia,
ja tietokantojen
Havaitut puutetyypit
Havaitut puutetyypit
valinta, tarkastuksen
laadun varmistavat (jotka vaikuttavat valvontatilastojen
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
toimittaminen,
hallinnolliset
luotettavuuteen)
luotettavuuteen)
laadunvalvonta ja
menettelyt ja
yksittäisistä tuloksista
valvontamenettelyt
raportointi
49
LIITE II
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
Tilatukijärjestelmä
Tilatukijärjestelmä
Yhdistynyt
kuningaskunta
(Englanti)
Yhdistynyt
kuningaskunta
(Pohjois-Irlanti)
Tilatukijärjestelmä
Järjestelmä
Luxemburg
Jäsenvaltio
Ei vaikuttava
Ei vaikuttava
Osittain vaikuttava
Maksuoikeuksien arvo nousi EU-lainsäädännön
vastaisesti
Maa-alojen koosta ja tukikelpoisuudesta oli
LPIS-järjestelmässä puutteelliset tai virheelliset
tiedot
EU:n määritelmää viljelijästä sovellettiin
virheellisesti
Tukea maksettiin tukeen oikeuttamattomista
maa-aloista
Tukioikeuksia koskevassa tietokannassa on
epäjohdonmukaisuuksia
Virheellisesti ilmoitettujen yhteismaiden osalta
ei sovellettu seuraamuksia
Tarkastustuloksia ei käsitelty oikein IACSjärjestelmän tietokannoissa
Maa-alojen koosta ja tukikelpoisuudesta oli
LPIS-järjestelmässä puutteelliset tai virheelliset
tiedot
Hakemusten sisältämät virheet korjattiin
ilmeisinä virheinä soveltamatta seuraamuksia
tapauksissa, joissa niitä olisi pitänyt soveltaa
EU:n määritelmää viljelijästä sovellettiin
virheellisesti
Tukea maksettiin tukeen oikeuttamattomista
maa-aloista
Tarkastustuloksia ei käsitelty oikein IACSjärjestelmän tietokannoissa
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset vuosilta 2010–2012.
2012
Vuosi
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Vaikuttava
Paikalla tehtyjen tarkastusten yhteydessä
suoritettujen pinta-alamittausten laatu ei ole
riittävä
Paikalla tehtyjen tarkastusten yhteydessä
suoritettujen pinta-alamittausten laatu ei ole
riittävä
-
Paikalla tehdyn
Maksujen
tarkastuksen
oikeellisuuden
metodologia,
ja tietokantojen
Havaitut puutetyypit
Havaitut puutetyypit
valinta, tarkastuksen
laadun varmistavat (jotka vaikuttavat valvontatilastojen
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
toimittaminen,
hallinnolliset
luotettavuuteen)
luotettavuuteen)
laadunvalvonta ja
menettelyt ja
yksittäisistä tuloksista
valvontamenettelyt
raportointi
50
LIITE II
2010
Vuosi
Vaikuttava
Ei vaikuttava
Tšekin tasavalta
Saksa
(MecklenburgVorpommern)
Ranska
Latvia
Ei vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Jäsenvaltio
Italia (Toskana)
Maksujen
oikeellisuuden
ja tietokantojen
laadun varmistavat
hallinnolliset
menettelyt ja
valvontamenettelyt
Osittain vaikuttava
Vaikuttava
Säännöt, laskelmat ja maksut eivät ole oikeellisia
(ylimitoitetut maksut, poikkeamaa koskevat säännöt,
tukeen oikeuttamattomat menot, vähennykset)
Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta puuttuu
todentavaa aineistoa, esiintyy puutteita eivätkä
tarkastukset ole vaikuttavia
Osittain vaikuttava
Vaikuttava
Osittain vaikuttava
Säännöt, laskelmat ja maksut eivät ole oikeellisia
(ylimitoitetut maksut, poikkeamaa koskevat säännöt,
tukeen oikeuttamattomat menot, vähennykset)
Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta puuttuu
todentavaa aineistoa, esiintyy puutteita eivätkä
tarkastukset ole vaikuttavia
Maksut on suoritettu ennen pakollisten
valvontamenettelyjen loppuun saattamista
Säännöt, laskelmat ja maksut eivät ole oikeellisia
(ylimitoitetut maksut, poikkeamaa koskevat säännöt,
tukeen oikeuttamattomat menot, vähennykset)
Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta puuttuu
todentavaa aineistoa, esiintyy puutteita eivätkä
tarkastukset ole vaikuttavia
-
Säännöt, laskelmat ja maksut eivät ole oikeellisia
(ylimitoitetut maksut, poikkeamaa koskevat säännöt,
tukeen oikeuttamattomat menot, vähennykset)
Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta puuttuu
todentavaa aineistoa, esiintyy puutteita eivätkä
tarkastukset ole vaikuttavia
Havaitut puutetyypit
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
luotettavuuteen)
-
Paikalla toimitettujen tarkastusten tuloksia ei
arvioitu
Valintamenetelmässä esiintyy puutteita eikä
paikalla tehtyjen tarkastusten lakisääteistä
vähimmäistasoa noudateta
Paikalla tehdyissä tarkastuksissa ja
jälkitarkastuksissa esiintyy laatuongelmia
Paikalla toimitettujen tarkastusten tuloksia ei
arvioitu
Valintamenetelmässä esiintyy puutteita eikä
paikalla tehtyjen tarkastusten lakisääteistä
vähimmäistasoa noudateta
Paikalla tehdyissä tarkastuksissa ja
jälkitarkastuksissa esiintyy laatuongelmia
-
Paikalla tehdyissä tarkastuksissa ja
jälkitarkastuksissa esiintyy laatuongelmia
Seuraamussäännöt eivät olleet EUlainsäädännön mukaisia
Tarkastuksia suoritettiin viiveellä eivätkä ne
jakautuneet tasaisesti ympäri vuoden
Paikalla tehdyn
tarkastuksen
metodologia,
Havaitut puutetyypit
valinta, tarkastuksen
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
toimittaminen,
luotettavuuteen)
laadunvalvonta ja
yksittäisistä tuloksista
raportointi
51
LIITE III
TARKASTUKSEEN VALITTUJA HALLINTO- JA VALVONTAJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAN
ARVIOINNIN TULOKSET – MAASEUTURAHASTO
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
2010
Vuosi
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Yhdistynyt
kuningaskunta
(Skotlanti)
Osittain vaikuttava
Portugali
Romania
Osittain vaikuttava
Puola
Jäsenvaltio
Maksujen
oikeellisuuden
ja tietokantojen
laadun varmistavat
hallinnolliset
menettelyt ja
valvontamenettelyt
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
Maksut on suoritettu ennen pakollisten
valvontamenettelyjen loppuun saattamista
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta puuttuu
todentavaa aineistoa, esiintyy puutteita eivätkä
tarkastukset ole vaikuttavia
Säännöt, laskelmat ja maksut eivät ole oikeellisia
(ylimitoitetut maksut, poikkeamaa koskevat säännöt,
tukeen oikeuttamattomat menot, vähennykset)
Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta puuttuu
todentavaa aineistoa, esiintyy puutteita eivätkä
tarkastukset ole vaikuttavia
Vaikuttava
Säännöt, laskelmat ja maksut eivät ole oikeellisia
(ylimitoitetut maksut, poikkeamaa koskevat säännöt,
tukeen oikeuttamattomat menot, vähennykset)
Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta puuttuu
todentavaa aineistoa, esiintyy puutteita eivätkä
tarkastukset ole vaikuttavia
Havaitut puutetyypit
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
luotettavuuteen)
Maksut on suoritettu ennen pakollisten
valvontamenettelyjen loppuun saattamista
Paikalla tehdyissä tarkastuksissa ja
jälkitarkastuksissa esiintyy laatuongelmia
Tilastotiedot ja tarkastustulokset eivät ole
johdonmukaisia ja ne toimitetaan viipeellä
Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta
puuttuu todentavaa aineistoa, esiintyy
puutteita eivätkä tarkastukset ole vaikuttavia
Paikalla tehdyissä tarkastuksissa ja
jälkitarkastuksissa esiintyy laatuongelmia
Valintamenetelmässä esiintyy puutteita eikä
paikalla tehtyjen tarkastusten lakisääteistä
vähimmäistasoa noudateta
Paikalla tehdyissä tarkastuksissa ja
jälkitarkastuksissa esiintyy laatuongelmia
Tilastotiedot ja tarkastustulokset eivät ole
johdonmukaisia ja ne toimitetaan viipeellä
Valintamenetelmässä esiintyy puutteita eikä
paikalla tehtyjen tarkastusten lakisääteistä
vähimmäistasoa noudateta
Paikalla tehdyn
tarkastuksen
metodologia,
Havaitut puutetyypit
valinta, tarkastuksen
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
toimittaminen,
luotettavuuteen)
laadunvalvonta ja
yksittäisistä tuloksista
raportointi
52
LIITE III
2011
Vuosi
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Italia
(Lombardia)
Unkari
Itävalta
Suomi
Ei vaikuttava
Espanja (Galicia)
Tanska
Jäsenvaltio
Maksujen
oikeellisuuden
ja tietokantojen
laadun varmistavat
hallinnolliset
menettelyt ja
valvontamenettelyt
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Vaikuttava
Osittain vaikuttava
Tukikelpoisuusehtoja ja sitoumuksia koskevat
tarkastukset eivät ole vaikuttavia
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Laskelmat ja maksut olivat virheellisiä
Systemaattisia puutteita osaston 2 toimenpiteissä, minkä
seurauksena on hyväksytty tukeen oikeuttamattomia
menoja
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Tukikelpoisuusehtoja ja sitoumuksia koskevat
tarkastukset eivät ole vaikuttavia
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Laskelmat ja maksut olivat virheellisiä
Tukikelpoisuusehtoja ja sitoumuksia koskevat
tarkastukset eivät ole vaikuttavia
Tukikelpoisuusehtoja ja sitoumuksia koskevat
tarkastukset eivät ole vaikuttavia
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Tukikelpoisuusehtoja ja sitoumuksia koskevat
tarkastukset eivät ole vaikuttavia
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Laskelmat ja maksut olivat virheellisiä
Havaitut puutetyypit
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
luotettavuuteen)
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Tarkastusten laatu ei ollut riittävä
Tarkastusten suunnittelussa ja ajoituksessa oli
puutteita
Tiedot tehtyjen tarkastusten laajuudesta eivät
ole riittävän yksityiskohtaisia
Tiedot tehtyjen tarkastusten laajuudesta eivät
ole riittävän yksityiskohtaisia
Tarkastusten laatu ei ollut riittävä
Tarkastusten suunnittelussa ja ajoituksessa oli
puutteita
Tiedot tehtyjen tarkastusten laajuudesta eivät
ole riittävän yksityiskohtaisia
Tarkastusten laatu ei ollut riittävä
Tarkastusten suunnittelussa ja ajoituksessa oli
puutteita
Toimitettujen tarkastusten määrissä
oli epäjohdonmukaisuuksia
Tarkastusten laatu ei ollut riittävä
Tarkastusten suunnittelussa ja ajoituksessa oli
puutteita
Tiedot tehtyjen tarkastusten laajuudesta eivät
ole riittävän yksityiskohtaisia
Toimitettujen tarkastusten määrissä oli
epäjohdonmukaisuuksia
Tarkastusten laatu ei ollut riittävä
Paikalla tehdyn
tarkastuksen
metodologia,
Havaitut puutetyypit
valinta, tarkastuksen
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
toimittaminen,
luotettavuuteen)
laadunvalvonta ja
yksittäisistä tuloksista
raportointi
53
LIITE III
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
2012
Vuosi
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Ranska
(ainoastaan
aiemmin
esitettyjen
huomautusten
seuranta)
Osittain vaikuttava
Saksa
(Brandenburg ja
Berliini)
Bulgaria
Jäsenvaltio
Maksujen
oikeellisuuden
ja tietokantojen
laadun varmistavat
hallinnolliset
menettelyt ja
valvontamenettelyt
Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta
tarkastukset eivät ole vaikuttavia (esimerkiksi
tukeen oikeuttamattoman alv:n ilmoittaminen
ja kaksinkertainen rahoitus)
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Ehdotettujen kulujen kohtuullisuuden arviointiin ei ole
sopivaa järjestelmää tukihakemusten yhteydessä
Virheelliset laskelmat ja maksut (esimerkiksi vähennyksiä
ei ole sovellettu) tai puutteet takaisinperinnässä
Julkisten hankintamenettelyiden tarkastamisessa on
puutteita
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Virheelliset laskelmat ja maksut (esimerkiksi vähennyksiä
ei ole sovellettu) tai puutteet takaisinperinnässä
Julkisten hankintamenettelyiden tarkastamisessa
on puutteita
Havaitut puutetyypit
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
luotettavuuteen)
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Osittain vaikuttava
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa.
Virheelliset laskelmat ja maksut (esimerkiksi
vähennyksiä ei ole sovellettu) tai puutteet
takaisinperinnässä
Tarkastusten laadulliset puutteet: säännösten
noudattamatta jättämisiä ei havaittu ja/tai
kaikkia sitoumuksia ja velvoitteita ei katettu
Tarkastusten ajoituksessa oli puutteita
Suoritettujen tarkastusten lukumäärään liittyvät
epäjohdonmukaisuudet (satunnaisotannan
perusteella sekä riskiperusteisesti valitut
tarkastukset), erot komissiolle raportoiduissa
tiedoissa
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa.
Virheelliset laskelmat ja maksut (esimerkiksi
vähennyksiä ei ole sovellettu) tai puutteet
takaisinperinnässä
Tarkastusten laadulliset puutteet: säännösten
noudattamatta jättämisiä ei havaittu ja/tai
kaikkia sitoumuksia ja velvoitteita ei katettu
Tarkastusten ajoituksessa oli puutteita
Suoritettujen tarkastusten lukumäärään liittyvät
epäjohdonmukaisuudet (satunnaisotannan
perusteella sekä riskiperusteisesti valitut
tarkastukset), erot komissiolle raportoiduissa
tiedoissa
Paikalla tehdyn
tarkastuksen
metodologia,
Havaitut puutetyypit
valinta, tarkastuksen
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
toimittaminen,
luotettavuuteen)
laadunvalvonta ja
yksittäisistä tuloksista
raportointi
54
LIITE III
Ruotsi
Romania
(APIA ja PARDF)
Puola
Jäsenvaltio
Osittain vaikuttava
Ei vaikuttava
Osittain vaikuttava
Vaikuttava
Ei vaikuttava
Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta
tarkastukset eivät ole vaikuttavia (esimerkiksi tukeen
oikeuttamattoman alv:n ilmoittaminen ja kaksinkertainen
rahoitus)
Ehdotettujen kulujen kohtuullisuuden arviointiin ei ole
sopivaa järjestelmää tukihakemusten yhteydessä
Virheelliset laskelmat ja maksut (esimerkiksi vähennyksiä
ei ole sovellettu) tai puutteet takaisinperinnässä
Julkisten hankintamenettelyiden tarkastamisessa on
puutteita
Tukikelpoisuusehtojen ja sitoumusten osalta
tarkastukset eivät ole vaikuttavia (esimerkiksi
tukeen oikeuttamattoman alv:n ilmoittaminen ja
kaksinkertainen rahoitus)
Ehdotettujen kulujen kohtuullisuuden arviointiin ei ole
sopivaa järjestelmää tukihakemusten yhteydessä
Virheelliset laskelmat ja maksut (esimerkiksi vähennyksiä
ei ole sovellettu) tai puutteet takaisinperinnässä
Julkisten hankintamenettelyiden tarkastamisessa on
puutteita
Vaikuttava
Tarkastusten laadulliset puutteet: säännösten
noudattamatta jättämisiä ei havaittu ja/tai
kaikkia sitoumuksia ja velvoitteita ei katettu;
tarkastusten ajoituksessa oli puutteita
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Tarkastusten laadulliset puutteet: säännösten
noudattamatta jättämisiä ei havaittu ja/tai
kaikkia sitoumuksia ja velvoitteita ei katettu;
tarkastusten ajoituksessa oli puutteita
Puutteita tarkastuksia koskevissa hallinnollisissa
järjestelyissä ja sisäisessä valvonnassa
Suoritettujen tarkastusten lukumäärään liittyvät
epäjohdonmukaisuudet (satunnaisotannan
perusteella sekä riskiperusteisesti valitut
tarkastukset), erot komissiolle raportoiduissa
tiedoissa
Tarkastusten laadulliset puutteet: säännösten
noudattamatta jättämisiä ei havaittu ja/tai
kaikkia sitoumuksia ja velvoitteita ei katettu;
tarkastusten ajoituksessa oli puutteita
Paikalla tehdyn
tarkastuksen
metodologia,
Havaitut puutetyypit
valinta, tarkastuksen
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
toimittaminen,
luotettavuuteen)
laadunvalvonta ja
yksittäisistä tuloksista
raportointi
Ehdotettujen kulujen kohtuullisuuden arviointiin ei ole
sopivaa järjestelmää tukihakemusten yhteydessä
Virheelliset laskelmat ja maksut (esimerkiksi vähennyksiä
ei ole sovellettu) tai puutteet takaisinperinnässä
Julkisten hankintamenettelyiden tarkastamisessa on
puutteita
Havaitut puutetyypit
(jotka vaikuttavat valvontatilastojen
luotettavuuteen)
Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset vuosilta 2010–2012.
2012
Vuosi
Maksujen
oikeellisuuden
ja tietokantojen
laadun varmistavat
hallinnolliset
menettelyt ja
valvontamenettelyt
55
LIITE III
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
18
30
15
15
15
Tšekin tasavalta
(SAIF)
Kreikka
(OPEKEPE)
Espanja
(KastiliaLa Mancha)
Italia (AGEA)
IACS-järjestelmän
kattamien
maataloustuki-rahastomenojen
perusjoukko
Bulgaria (SFA)
Jäsenvaltio
(maksaja­
virasto)
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
14
15
6
17
16
IACS-järjestelmän
kattamien
maaseuturahastomenojen
perusjoukko
14
15
15
27
13
IACS-järjestelmän ulkopuolisten
maaseuturahastomenojen
perusjoukko
Tarkastettujen tiedostojen
kokonaismäärä
8
2
9
0
7
8
7
6
1
9
2
0
5
0
6
Tiedostossa havaittu virhe, joka
vaikuttaa valvontatilastojen
esittämiseen
IACS-järIACS-jär- IACS-järjesjestelmän jestelmän telmän ulkattamien kattamien kopuolisten
maatalous- maaseutu- maaseututuki-rahas- rahastorahastotomenojen menojen
menojen
perusjoukko perusjoukko perusjoukko
Tilastot on koottu virheellisesti ilmoittamalla sovellettujen seuraamusten
määrä huomattavan paljon liian suurena (IACS-valvontajärjestelmän
kattamat maataloustukirahastomenot). Systemaattinen virhe tukeen
tehtyjä vähennyksiä koskevassa laskelmassa epäsuotuisia alueita koskevien
maksujen tapauksessa (IACS-järjestelmän kattamat maaseuturahastomenot).
Vähennykset ja seuraamukset on ilmoitettu tilastoissa systemaattisesti liian
suurina (IACS-järjestelmän ulkopuoliset maaseuturahastomenot).
Ainoastaan vähämerkityksinen havainto, joka ei ole perustaltaan
systemaattinen (IACS-järjestelmän kattamat maaseuturahastomenot).
Maksajavirasto teki ilmoitettuihin maa-aloihin perusteettomia muutoksia,
tuki evättiin kahteen kertaan ilmoitetuilta lohkoilta kokonaisuudessaan
pyrkimättä määrittämään tukeen oikeutettua hakijaa (IACS-järjestelmän
kattamat maataloustukirahastomenot). Vähennykset oli raportoitu
virheellisesti tietokannassa ja tilastoissa – raportointi kahteen kertaan,
seuraamuksina raportoidut vähennykset, raportoimatta jääneet vähennykset
(IACS-järjestelmän kattamat maaseuturahastomenot ja IACS-järjestelmän
ulkopuoliset maaseuturahastomenot).
Maksajaviraston eri tietokantojen tiedot eivät olleet aina yhdenmukaisia ilmoitetussa maksuoikeuksien arvossa oli ero tietokannan ja maksutiedostojen
välillä eikä liian suurina ilmoitettuja määriä tuotu esille tilastoissa (IACSjärjestelmän kattamat maataloustukirahastomenot). Vähennyksiä koskevassa
raportoinnissa oli virheitä tietokannassa ja tilastoissa; virheitä esiintyi myös
tietojen syöttämisessä tietokantaan ja tilastoihin (IACS-järjestelmän kattamat
maaseuturahastomenot). Maksujen laskentaan liittyi virheitä ja vähennyksiä
puuttui (IACS-järjestelmän ulkopuoliset maaseuturahastomenot).
Tiedot - lähinnä ilmoitettu maa-ala ja vähennykset - oli kirjattu
virheellisesti tietokantaan ja kertomukseen (IACS-järjestelmän kattamat
maataloustukirahastomenot). Komissiolle toimitetun kertomuksen tiedot eivät
perustuneet saatavilla olevaan tositeaineistoon (IACS-järjestelmän kattamat
maaseuturahastomenot). Lisävähennyksiä ei sovellettu (IACS-järjestelmän
ulkopuoliset maaseuturahastomenot).
Havaitut virhetyypit
56
LIITE IV
KATSAUS 414 TIEDOSTON TARKASTUKSESSA HAVAITTUIHIN OLENNAISIIN VIRHEISIIN
Virheiden esiintyvyys kaikissa testatuissa tiedostoissa
130
15
Yhteensä
163
121
Kaikki
414
yhteensä
Virheiden esiintyvyys perusjoukoissa
28
Yhdistynyt
kuningaskunta
(RPA)
15
17
IACS-järjestelmän ulkopuolisten
maaseuturahastomenojen
perusjoukko
14
25
Romania
(PIAA & PARDF)
23
IACS-järjestelmän
kattamien
maaseuturahastomenojen
perusjoukko
15
17
IACS-järjestelmän
kattamien
maataloustuki-rahastomenojen
perusjoukko
Puola (ARMA)
Jäsenvaltio
(maksaja­
virasto)
Tarkastettujen tiedostojen
kokonaismäärä
20,9 %
34
2
6
0
28,5 %
47,9 %
118
58
14
9
4
20,0 %
26
8
0
5
Tiedostossa havaittu virhe, joka
vaikuttaa valvontatilastojen
esittämiseen
IACS-järIACS-jär- IACS-järjesjestelmän jestelmän telmän ulkattamien kattamien kopuolisten
maatalous- maaseutu- maaseututuki-rahas- rahastorahastotomenojen menojen
menojen
perusjoukko perusjoukko perusjoukko
Virhetason laskentaan vaikuttavat vähennykset esitettiin virheellisesti
(IACS-järjestelmän ulkopuoliset maaseuturahastomenot). Maksupyyntöihin
hyväksyttiin korjauksia hallinnollisten tarkastusten jälkeen soveltamatta
vähennyksiä ja lisävähennyksiä (IACS-järjestelmän ulkopuoliset
maaseuturahastomenot). Hallinnollisia päätöksiä ei otettu huomioon tilastoihin
tehtävien vähennysten laskennassa - jaksotusta koskevaan päivämäärään
liittyvä ongelma (IACS-järjestelmän kattamat maaseuturahastomenot).
Tuensaajat luokiteltiin virheellisesti tietokannassa (yli 20 prosenttia liian
suurina ilmoitettuja määriä käsiteltiin ainoastaan 3–20 prosentin suuruisina
liian suurena ilmoittamisina) ja tuensaajat, jotka olivat ilmoittaneet yli 20
prosenttia liian suuria määriä ja joita koskevat maksut olisi näin ollen pitänyt
evätä, kirjattiin tietokantaan maksun saaneiksi tuensaajiksi (IACS-järjestelmän
kattamat maataloustukirahastomenot). Vähennyksiä ja seuraamuksia koskevat
määrät ilmoitettiin tietokannassa virheellisesti (IACS-järjestelmän kattamat
maaseuturahastomenot).
Tilastotiedoissa oli virheitä - ilmoitettu ja paikalla tarkastettu
määrä, vähennykset ja seuraamukset (IACS-järjestelmän kattamat
maaseuturahastomenot). Tilastoissa ja tietokannassa ilmoitettujen
vähennysten ja lisävähennysten määrissä oli perusteettomia eroja (IACSjärjestelmän ulkopuoliset maaseuturahastomenot).
Havaitut virhetyypit
57
LIITE IV
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
2010
2011
2012
Vuoden 2011 vuotuisen
toimintakertomuksen julkaisu
30/3/2012
Nykyiset
raportointijärjestelyt
IACS-järjestelmän ulkopuolisen maaseuturahastotuen
maksut vuonna 2010
Varainhoitovuosi 2011
Useimmat IACS-järjestelmän kattaman
maataloustukirahastotuen ja maaseuturahastotuen maksut
IACS-järjestelmän kattaman maataloustukirahastotuen
ja maaseuturahastotuen maksatuskausi
Varainhoitovuosi 2010
Jäännösvirhetasolaskelma
Määräaika todentamisviranomaisten
kertomuksille ja yksittäisille
varainhoitovuotta 2011 koskeville maksutiedoille 15/2/2012
Komission tarkistukset
Varainhoitovuosi 2012
marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka
2009
Nykyinen määräaika
kertomusten esittämiselle
15/7/2011
58
LIITE V
KATSAUS TILASTOKERTOMUSTEN KATTAMAAN AJANJAKSOON JA RAPORTOINTIA
KOSKEVIIN MÄÄRÄAIKOIHIN
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
59
KOMISSION
VASTAUKSET
TIIVISTELMÄ
Yhteinen vastaus I–IX kohtaan
Euroopan tilintarkastustuomioistuin on jo vuosia arvostellut sitä, että komissio käyttää jäsenvaltioiden tarkastusten
tuloksia koskevia tilastoja luotettavana tietolähteenä jäännösvirhetasoa laskettaessa. Ensinnäkin komissio oli tietoinen, ettei se voinut käyttää jäsenvaltiolta saamiaan valvontatilastoja maatalousmenojen virhetason ainoana ja täysin
luotettavana indikaattorina. Tämän vuoksi se sovelsi tilastojen perusteella laskettuun jäännösvirhetasoon 25 prosentin ”turvamarginaalia” usean vuoden ajan, vuoden 2012
toimintakertomukseen saakka. Tilintarkastustuomioistuin
vastusti tätä säännönmukaisesti. Toiseksi maatalouden ja
maaseudun kehittämisen pääosasto toi vuoden 2012 toimintaker tomuksessaan esiin valvontatilastoja koskevat
huolenaiheet ja muutti lähestymistapaansa neuvoteltuaan
menettelytapaseikoista vastaavien komission keskusyksiköiden kanssa. Tilintarkastustuomioistuin ei vuoden 2012
vuosikertomuksessaan arvostellut tätä lähestymistapaa,
vaan pikemminkin suhtautui siihen myönteisesti ja suositteli, että samanlainen lähestymistapa otetaan käyttöön
myös maaseuturahaston osalta.
Lisäksi tammikuusta 2014 lähtien voimassa olevassa yhteisen maatalouspolitiikan valvontaa, rahoitusta ja seurantaa koskevassa uudessa horisontaaliasetuksessa on lisätty
huomattavasti jäsenvaltioiden todentamisviranomaisten
vastuuta menojen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevan lausunnon antamisesta, mukaan lukien komissiolle
toimitettavien jäsenvaltioiden valvontatulosten validointi.
Näin ollen tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa
käsitellään menetelmää, joka on muuttunut ja muuttuu
edelleen. Komissio keskittyisikin mieluummin menneiden
tapahtumien sijasta nykyisyyteen ja tulevaisuuteen sekä
luotettavien menettelyjen kehittämiseen, johon tilintarkastustuomioistuin voi antaa rakentavan panoksensa.
III.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto laati
vuoden 2012 toimintakertomustaan varten menetelmän
jäännösvirhetason laskemiseksi siten, että huomioon otetaan myös sen omat tarkastukset ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset. Tätä menetelmää käytettiin suorissa
tuissa (noin 70 prosenttia YMP:n menoista) varainhoitovuotena 2012, ja varainhoitovuodesta 2013 lähtien se laajenee
koskemaan muita YMP:n menoja, erityisesti maaseudun
kehittämistä.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
60
KOMISSION
VASTAUKSET
IV.
VI.
Valvontajärjestelmien perustamista ohjataan tarkoin EU:n
säännöin, joita täydennetään tarvittaessa komission suuntaviivoilla. Esimerkiksi maksajavirastojen on tehtävä hallinnollinen tarkastus kaikille hakemuksille ennen maksatusta,
ja vähintään viisi prosenttia hakemuksista on tarkastettava
paikan päällä. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen
pääosaston tarkastajat tarkastavat valvontajärjestelmien
sääntöjenmukaisuuden, ja valvontajärjestelmissä havaituista puutteista johtuvat EU:n talousarvioon kohdistuvat
riskit katetaan rahoitusoikaisuilla.
Uusi menetelmä, jota kuvaillaan III kohtaan annetussa
vastauksessa, antaa komissiolle mahdollisuuden mukauttaa jäsenvaltioilta saaduista tilastoista johtuvaa virhetasoa, jos komissio ja/tai tilintark astustuomioistuin ovat
havainneet puutteita sääntöjenvastaisten menojen
havaitsemisjärjestelmissä.
Maksajavirastot vastaavat myös tarkastustensa tulosten
kokoamisesta tilastollisiin valvontatietoihin, jotka lähetetään vuosittain komissiolle. Todentamisviranomaisten on
testattava järjestelmällisesti kyseisten koottujen tilastojen
tarkkuutta, lähinnä täsmäyttämällä ne tapahtumakohtaisesti, ja annettava niistä lausunto.
Lisäksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto
testasi hakuvuonna 2012 pinta‑alaperusteista tukea koskevien yksittäisten valvontatietojen lähettämistä tietoteknisellä
järjestelmällä, jota käytetään maksatuksissa (ns. CATS‑tietok anta). Testi onnistui, ja valvontatietojen automaattinen
lähettäminen laajennetaan koskemaan useimpia YMP‑toimia
ja -menoja hakuvuonna 2014. Näin vältetään tilastollisissa
valvontatiedoissa esiintyvät epätarkkuudet, jotka johtuvat
yksittäisten tietojen puutteellisesta kokoamisesta.
V.
Komission omat tark astukset osoittavat, että joissak in
jäsenvaltioissa valvontajärjestelmät eivät ole sääntöjen
mukaisia eivätkä havaitse kaikkia virheitä, jotka olisi mahdollista havaita.
Komissio oli näin ollen tietoinen, ettei se voinut käyttää
jäsenvaltiolta saamiaan valvontatilastoja maatalousmenojen virhetason ainoana ja täysin luotettavana indikaattorina.
Tämän vuoksi se sovelsi tilastojen perusteella laskettuun
jäännösvirhetasoon 25 prosentin ”turvamarginaalia” usean
vuoden ajan, vuoden 2012 toimintakertomukseen saakka.
Tilintarkastustuomioistuin vastusti tätä säännöllisesti arvioimatta kuitenkaan, missä määrin toimenpide oli riittämätön.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto otti
kuitenkin huomioon valvontatilastoja koskevat huolenaiheet ja muutti lähestymistapaansa (ks. vastaus III kohtaan)
neuvoteltuaan menettelytapaseikoista vastaavien komission keskusyksiköiden kanssa. Tilintarkastustuomioistuin ei
vuoden 2012 vuosikertomuksessaan arvostellut tätä lähestymistapaa, vaan pikemminkin suhtautui siihen myönteisesti ja suositteli, että sitä laajennetaan muihin YMP:n
menoaloihin, erityisesti maaseudun kehittämiseen.
VII.
Myös komissio oli tietoinen siitä, että todentamisviranomaisilta vaadittavan työn laajuus oli rajallinen. Tämän
vuoksi todentamisviranomaisilta vaaditaan hak uvuo desta 2014 lähtien YMP:n uudistusta sovellettaessa paljon
perusteellisempaa työtä maksajavirastojen tekemien tarkastusten luotettavuuden todentamiseksi.
VIII.
Joistakin puutteista huolimatta toimitettuja tietoja pidetään seurannan kannalta hyödyllisinä, ja ne osoittavat virheen, jonka jäsenvaltiot ovat havainneet hallinnollisten tai
paikalla toimitettujen tarkastusten aikana. Kuten edellä
jo mainittiin, komissio käyttää uutta menetelmää, jonka
avulla virhetaso voidaan arvioida tarkemmin kuin pelkästään jäsenvaltioiden valvontatilastojen perusteella voitaisiin tehdä.
IX.
Komissio ei väitä, että sen jäsenvaltioiden valvontatilastoihin tekemät mukautukset olisivat tilastollisesti päteviä,
mutta katsoo, että tämä on paras arvio muun, luotettavamman tiedon puuttuessa. Tämä lähestymistapa syntyi intensiivisen sisäisen keskustelun tuloksena, jota käytiin paitsi
maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa
myös komission keskusyksiköiden kanssa.
Komissio panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin
suosittelee vuoden 2012 kertomuksessaan seuraavaa:
”Komission olisi sovellettava maatalouden ja maaseudun
kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa maaseuturahastoon samanlaista lähestymistapaa
kuin tuotannosta riippumattomaan pinta‑alatukeen ja
otettava toimittamiensa sääntöjenmukaisuutta koskevien
tarkastusten tulokset huomioon arvioidessaan kunkin maksajaviraston virhetasoa.”
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
61
KOMISSION
VASTAUKSET
X.
X. Ensimmäinen luetelmakohta
Komissio on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa
mieltä siitä, että hallinnollisia ja paikalla toimitettavia tarkastuksia on parannettava. Tarkastusten riittävyys tarkistetaan/arvioidaan sääntöjenmukaisuustarkastusten yhteydessä ja jäsenvaltioille annetaan parannussuosituksia.
Lisäksi komissio antaa jäsenvaltioille säännöllisesti tietoja
yleisimmistä tarkastustuloksistaan edistääkseen parhaita
käytäntöjä.
Suoritettavia tarkastuksia koskevat suuntaviivat päivitetään YMP:n uudistuksen yhteydessä, samalla kun laaditaan delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset.
Suuntaviivoista keskustellaan ja niistä annetaan tietoa
maksajavirastoille, jotka joutuvat niitä soveltamaan, sekä
todentamisviranomaisille, joiden on tarkastettava, miten
maksajavirastot soveltavat niitä.
Komissio katsoo noudattavansa tätä suositusta pysyvästi,
kuten jäljempänä esitetään, ja on tehostanut joitakin välineitä YMP:n uudistuksen yhteydessä.
Jos komissiossa – ja tilintarkastustuomioistuimessa – havaitaan, että jäsenvaltioiden valvontajärjestelmissä on puutteita, komissio käyttää kaikkia käytettävissään olevia välineitä saadakseen jäsenvaltiot korjaamaan tilanteen. Niihin
kuuluvat sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettely ja
sen johdosta tehtävät rahoitusoikaisut, jotka eivät ainoastaan suojaa EU:n talousarviota, vaan toimivat myös tehokk aana k annustimena jäsenvaltioille, joilta edellytetään
toimintasuunnitelmia puutteiden korjaamiseksi. Maaseuturahastossa on käytetty myös maksatuksen keskeytyksiä,
ja uusi YMP:n valvontaa, rahoitusta ja seurantaa koskeva
horisontaaliasetus, joka tulee voimaan tammikuussa 2014,
sisältää maksatuksen lykkäystä koskevan vahvistetun mekanismin niitä jäsenvaltioita varten, jotka laiminlyövät korjaavan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon.
Jatkuvaa tark astustoimintaa kohdistetaan pinta‑alaan
perustuviin tukijärjestelmiin yleisesti ja erityisesti viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään (LPIS) puutteiden havaitsemiseksi. Komissio suhtautuu hyvin vakavasti LPIS‑järjestelmän tehottomuuteen. Jäsenvaltioilta edellytetään pikaisia
muutoksia, joita komissio valvoo tiiviisti seurantatarkastusten avulla. Samalla EU:n talousarvioon kohdistuvat riskit
katetaan rahoitusoikaisuilla.
Komissio tarkistaa myös jäsenvaltioille annetut tilastojen kokoamista koskevat suuntaviivat ja pyrkii erityisesti
yhdenmukaistamaan parhaita käytäntöjä eri alojen välillä.
Suuntaviivoja tarkistettaessa otetaan erityisesti huomioon
tilastojen automatisointi ja täytäntöönpanosäännöt YMP:n
uudistuksen osalta.
Komissio edellyttää jatkossakin, että jäsenvaltiot parantavat komissiolle lähetettävien valvontatietojen tarkistamista
koskevia sisäisiä menettelytapojaan.
X. Toinen luetelmakohta
Tammikuussa 2014 voimaan tulevassa uudessa YMP:n valvontaa, rahoitusta ja seurantaa koskevassa horisontaaliasetuksessa edellytetään, että todentamisviranomaiset antavat
lausunnon tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Tämä tarkoittaa, että edustava otos maksajaviraston jo tarkastamista tapahtumista tarkastetaan uudelleen
ja että näin saadut valvontatilastot validoidaan (tai jäte tään validoimatta). Tehtävän lisätyön odotetaan parantavan maksajavirastojen valvontatietojen laatua ja lisäävän
varmuutta yhdessä todentamisviranomaisten antaman
lausunnon kanssa.
X. Kolmas luetelmakohta
Komissio korostaa, että tilastojen lähettämisen määräajat
perustuvat erilaisiin toiminnallisiin syihin. Niitä ei ole laadittu ainoastaan vuosittaisen toimintakertomuksen raportointia varten. Komissio huomauttaa, että tietojen optimaalista toimitusaikaa määritettäessä on pidettävä mielessä
tietojen kokoamisen jäsenvaltioille aiheuttama suuri hallinnollinen rasitus, jotta vältetään tietojen moninkertainen
päivittäminen.
Komissio pani vuonna 2012 toimeen pinta‑alaperusteista
tukea koskevien valvontatietojen automaattista lähettämistä koskevan pilottihankkeen. Tiedot lähetettiin heinäkuussa 2013, ja alustavat arviot tietojen kattavuudesta
ja laadusta ovat myönteisiä. Mukautusten jälkeen kaikki
relevantit valvontatiedot automatisoidaan tällä tavalla.
Näin voidaan vähentää virheiden ker tautumista ja varmistaa, että kaikissa jäsenvaltioissa käytetään samanlaista
menetelmää.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
62
KOMISSION
VASTAUKSET
HUOMAUTUKSET
Yhteinen vastaus 28–36 kohtaan
Uudessa YMP:n valvontaa, rahoitusta ja seurantaa koskevassa horisontaaliasetuksessa otettiin käyttöön säännös,
joka antaa komissiolle mahdollisuuden lykätä maksatuksia
jäsenvaltioille silloin, kun valvontatietoja ei ole lähetetty
määräaikaan mennessä.
Lisäksi komissio saa todentamisviranomaisten tekemän
laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvän lisätyön
ansiosta pätevämmän lausunnon itse tarkastusten luotettavuudesta ja paremman varmuuden virhetasoista.
X. Neljäs luetelmakohta
Uuden horisontaaliasetuksen muk aan todentamisviranomaisten on testattava järjestelmällisesti maksajavirastojen suorittamien hallinnollisten ja paikalla toimitettavien
tark astusten luotettavuus k äyttämällä edustavia otoksia
maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta. Komission
laatimien suuntaviivojen tarkoituksena on varmistaa, että
tehtävä työ perustuu vankkaan tilastolliseen metodiikkaan
ja että sen tuloksena voidaan olla varmempia tapahtumien
laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja saadaan pätevä
arvio jäännösvirhetasosta kunkin jäsenvaltion ja rahaston
osalta. Näin komissio voi asteittain vähentää jäsenvaltioiden
toimittamiin tilastoihin tekemiään yksittäisiä mukautuksia.
Sillä välin komissio noudattaa III kohtaan annetussa vastauksessa mainittua uutta lähestymistapaa ja panee täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2012 kertomuksessa antaman suosituksen: ”Komission olisi sovellettava
maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston
vuotuisessa toimintakertomuksessa maaseuturahastoon
samanlaista lähestymistapaa kuin tuotannosta riippumattomaan pinta‑alatukeen ja otettava toimittamiensa sääntöjenmukaisuutta koskevien tarkastusten tulokset huomioon
arvioidessaan kunkin maksajaviraston virhetasoa.”
Omassa tarkastustoiminnassaan komissio keskittyy edelleen maksajavirastojen systeemisiin tarkastuksiin, jotka
perustuvat riskitekijöihin ja liittyvät sääntöjenmukaisuuden
tarkastamismenettelyyn, varmistaakseen valvontajärjestelmissä havaituista puutteista johtuvien riskien korjaamisen.
Tarkastustoiminnan piiriin kuuluvat myös todentamisviranomaisten uudet, laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden
tarkastamista koskevat tehtävät. Heille annetaan teknistä
apua ja heitä autetaan saavuttamaan parempaan tarkastusvarmuuteen liittyvä tavoite.
M aat alouden ja maaseud un k eh ittämisen pää osasto
ilmoitti jo vuoden 2012 toimintakertomuksessaan, että
jäsenvaltioiden valvontatilastoja on tarkasteltava tiettyä
varovaisuutta noudattaen. Maatalouden ja maaseudun
kehittämisen pääosasto on jo r yhtynyt toimiin laajentaakseen tuotannosta irrotetun suoran tuen osalta vuo den 2012 toimintakertomuksessa käyttöön otettua yhdennettyä lähestymistapaa muihin YMP:n menojen aloihin
vuoden 2013 toimintakertomuksessa. Toisin sanoen jäsenvaltioiden tilastoja mukautetaan ottaen huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston omien
tarkastusten, tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten ja
todentamisviranomaisten tarkastusten tulokset.
30.
Komissio ottaa meneillään olevien sääntöjenmukaisuuden
tarkastamismenettelyidensä yhteydessä huomioon tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, joka koskee kyseisten maksajavirastojen valvontajärjestelmien vaikuttavuutta.
Vuoden 2011 osalta komissio toteaa, että useimmat mainituista virheistä olivat taloudelliselta kannalta suhteellisen
pieniä ja koskivat pääasiassa tilintarkastustuomioistuimen
suorittamissa viljelylohkojen uudelleenmittauksissa ilmenneitä eroavuuksia (tilintarkastustuomioistuimen löytämistä
virheistä 42 koskee lohkojen uudelleenmittauksessa havaittuja hyvin pieniä eroja, ja 24 tapauksessa virhe oli alle
kaksi prosenttia).
Samoin vuonna 2012 suurin osa määrällisesti ilmaistavista
virheistä oli taloudelliselta kannalta suhteellisen pieniä ja
koski pääasiassa tilintarkastustuomioistuimen suorittamissa
viljelylohkojen uudelleenmittauksissa ilmenneitä eroavuuksia (tilintarkastustuomioistuimen löytämistä virheistä 36
tapauksessa virhe oli alle viisi prosenttia ja niistä 23 tapauksessa alle kaksi prosenttia).
32.
Komissio ottaa jäännösvirhetasoa laskiessaan huomioon
jäsenvaltion kertomuksiin sisältyviin tietoihin vaikuttavien
puutteiden mahdollisen vaikutuksen.
32. Ensimmäinen luetelmakohta
Komission on noudatettava neuvoston asetuksen (EY )
N:o 73/2009 2 artiklassa annettua määritelmää viljelijästä.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
63
KOMISSION
VASTAUKSET
32. Toinen luetelmakohta
Komissio ei ole aina tilintarkastustuomioistuimen tarkastajien kanssa samaa mieltä maa‑alojen täsmällisestä tukikelpoisuudesta, kun se katsoo, ettei jäsenvaltio kirjaa tukikelpoista maa‑alaa oikein. Asiaa seurataan kuitenkin tilien
tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä.
Komissio on havainnut myös Unkarissa joitakin tapauksia,
joissa LPIS‑järjestelmää ei ole päivitetty paikalla toimitetuissa tarkastuksissa saatujen tulosten mukaisesti, ja on
pyytänyt kirjallisesti Unkarin viranomaisia korjaamaan asian.
32. Kolmas luetelmakohta
Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemista puutteista on
raportoitu jo edellisinä vuosina. Niistä annettuja suosituksia on pantu täytäntöön vuodesta 2010 lähtien yhdessä
jäsenvaltioiden kanssa, ja suositusten täytäntöönpanoa
seurataan tarvittaessa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen yhteydessä.
Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemassa erityistapauksessa maksajavirasto katsoi, että viljelylohkoja voitiin korvata toisilla, jotta voitiin oikaista ”ilmeisiä virheitä”. Tämä
käsite sisältyy EU:n lainsäädäntöön/suuntaviivoihin. Kuten
komissio on aiemmissa vastauksissaan todennut, se ei ole
tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä ilmeisen
virheen käsitteen soveltamisesta silloin, kun viljelylohkoja
on sijoitettu väärin.
32. Neljäs luetelmakohta
Maksajavirastot eivät aina ole vastuussa siitä, miten tukioikeudet olisi laskettava. Useissa tapauksissa jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen laatii oikeuksien laskemisohjeet.
32. Viides luetelmakohta
Komissio ei ole aina tilintarkastustuomioistuimen tarkastajien kanssa samaa mieltä maa‑alojen täsmällisestä tukikelpoisuudesta, kun se katsoo, ettei jäsenvaltio kirjaa tukikelpoista maa‑alaa oikein. Asiaa seurataan kuitenkin tilien
tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä.
Laatikko 1
I talian viranomaisten muk aan Lombardian kysymys on
oikaistu vuodesta 2011 lähtien. Komissio jatkaa asian selvittämistä tilien sääntöjenmukaisuuden tarkastusta koskevan
menettelyn avulla.
Komissio on tietoinen ongelmista, jotka liittyvät Espanjan
laidunmaiden tukikelpoisuuteen. Espanjan viranomaisia
pyydettiin ryhtymään toimiin asian suhteen, ja ne esittivät
LPIS‑järjestelmän parannussuunnitelman, johon kuuluu
erityisesti toimenpiteitä, joilla toteutetaan laidunlohkoja
koskevan tukikelpoisuuskertoimen käyttöön ottaminen
ja varmistetaan LPIS‑järjestelmän päivittäminen paikalla
toimitetuissa tarkastuksissa saatujen tulosten mukaisesti.
Komissio seuraa jatkossa, että k ansalliset viranomaiset
panevat tämän suunnitelman täytäntöön.
33.
34.
Komissio toteaa, että vuoden 2011 osalta mainitut virheet
olivat taloudelliselta kannalta suhteellisen pieniä (puolessa
niistä virhetaso oli alle viisi prosenttia).
35.
Komissio ottaa jäännösvirhetasoa laskiessaan huomioon
jäsenvaltion kertomuksiin sisältyviin tietoihin vaikuttavien
puutteiden mahdollisen vaikutuksen.
Laatikko 3
Asiaa on tutkittu kyselyllä, jonka tulokset ovat seuraavat:
—— Maksajavirasto päätti asiaa uudelleen tutkittuaan periä takaisin
erityishankkeelle maksetun tuen.
—— Tarkastusmenettely/tarkistusluettelot päivitettiin, jotta suljettaisiin pois mahdollisuus, että tarkastaja ei huomaa maatalousrakennuksen olevan luonteeltaan lähinnä asuintalo.
—— Kaikki ei‑tukikelpoisen hankkeen hyväksyneen tarkastajan tarkastamat ja hyväksymät hankkeet on tarkastettu uudelleen
(jälkitarkastuksena).
—— Kaikki muutkin ei‑tukikelpoisen hankkeen kaltaiset hankkeet
on tarkastettu uudelleen (jälkitarkastuksena).
—— Jälkitarkastuksissa löytyi joitakin vähäisiä sääntöjenvastaisuustapauksia, jotka käsitellään, kuten muutkin ristiriitaiset tapaukset, ja joiden johdosta osa jo maksetusta tuesta joudutaan
todennäköisesti perimään takaisin.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
64
KOMISSION
VASTAUKSET
—— Viimeisissä uusintatarkastuksissa tarkastettiin kuitenkin vain
uusia rakennushankkeita, ei siis vanhoihin rakennuksiin tehtyjä muutoksia, ja siksi komissio pyysi Italian viranomaisia tarkastamaan uudelleen kyseiset hankkeet. Tulokset lopullisista
jälkitarkastuksista lähetetään viimeistään 30. marraskuuta 2013.
Laatikko 4
Kuten vuoden 2012 kertomukseen annetusta vastauksesta
ilmenee, komission yksiköt seuraavat tilintark astustuo mioistuimen kansallisista viranomaisista tekemiä havaintoja EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi ja perusteettomasti maksettujen maksujen takaisin perimiseksi.
Myös komissio on Romaniaa koskevissa tarkastuksissaan
havainnut merkittäviä puutteita, ja tilien tarkastamis- ja
hyväksymismenettely jatkuu yhä.
36.
Komissio on itse todennut nämä puutteet, ja siksi se on
vuoden 2012 toimintakertomuksessaan muuttanut tapaa
varmistaa jäsenvaltioiden valvontatilastojen luotettavuus.
Se ottaa huomioon muut tarkastuslausunnot, myös tilintarkastustuomioistuimen todentavan aineiston, jotta esiin
tulevat kaikki virheet, joita jäsenvaltiot eivät ole havainneet
ja joista ei näin ollen ole raportoitu niiden tilastoissa.
38.
Komissio automatisoi parhaillaan valvontatilastojen lähettämistä (heinäkuussa 2012 toteutettiin onnistunut asiaa
koskeva pilottihanke) ja laatii samassa yhteydessä yksityiskohtaisemmat suuntaviivat ja menettelyt sisäiseen käyttöön
ja jäsenvaltioita varten. Katso myös vastaus 39–41 kohtaan.
39.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto ei ole
määritellyt tilastokertomusten kokoamisen jaksottamiseen
sovellettavaa tarkkaa päivämäärää, koska se ottaa mielellään vastaan päivitettyjä tilastoja vielä seuraavana vuonnakin. Jäsenvaltioita muistutetaan kuitenkin maaseudun
kehittämiskomiteassa jatkuvasti tilastojen toimittamisen
tärkeydestä. Jonkinlainen ”välipäivämäärä” jaksottamiseen
voitaisiin joka tapauksessa ottaa käyttöön.
On totta, että tiedot eivät ole kattavia ja että virhetaso lasketaan vain sellaisten menojen perusteella, joista on saatavissa valvontatilastoja. Komissio laskee kuitenkin, että
vain noin 0,6 prosenttia hakuvuoden 2010 suorista tuista
maksettiin 30. kesäkuuta 2011 olleen määräajan jälkeen,
jolloin ne mahdollisesti jäivät ilmoittamatta valvontatilastoissa. Näin ollen noiden 0,6 prosentin vaikutus kyseisten
valvontatilastojen tarkkuuteen virhetasoa laskettaessa on
hyvin pieni.
Laatikko 5
Katso vastaus 92 kohtaan.
40.
Kuten tilintarkastustuomioistuin on todennut, nykyisissä
suuntaviivoissa ei korosteta, että tilastoja on toimitettava
uudelleen. Saatuaan jäsenvaltiolta tilastot komissio tekee
kuitenkin niiden johdonmuk aisuutta ja vakuuttavuutta
koskevia tarkastuksia, ennen kuin se käyttää tilastoja vuosittaisessa toimintakertomuksessaan, ja ottaa tarvittaessa
yhteyttä jäsenvaltioihin mahdollisten poikkeamien tarkistamiseksi. Jos katsotaan tarpeelliseksi, päivityksiä pyydetään
myös maaseudun kehittämiskomiteassa sekä tarkastuskäyntien että kahdenvälisten kokousten aikana.
Tilastojen järjestelmälliset päivitykset aiheuttaisivat myös
lisää hallinnollista rasitusta sekä jäsenvaltioille että myös
komissiolle, joka joutuisi tekemään tarkistustyön uudelleen ja sisällyttämään muutetut tiedot jäännösvirhetason
monimutkaiseen laskentaperusteeseen. Mahdollisuudet
vastaanottaa, tarkistaa ja prosessoida tarkistettua tietoa
sisällytettäväksi pääjohtajan vuosittaiseen toimintakertomukseen ovat loppujen lopuksi hyvin rajalliset. Komissio
korostaa, etteivät valvontatilastot ja niistä johtuva virhetaso ole jäsenvaltion vuotuinen tilinpäätös ja ettei niiden tarkkuuden tarvitse olla samaa tasoa. Niitä käytetään
pikemminkin osoittamaan virheen olemassaolo, ja komissio
sovelsi niihin jo ennen virhetason mukauttamista koskevan uuden menetelmän käyttöönottoa huomattavaa harkintamarginaalia kiinnittääkseen huomiota siihen, että ne
todennäköisesti määritetään liian pieniksi.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto käy
läpi todentamisviranomaisten vuosikertomuksen ja tarkastaa tilastojen kattavuuden. Jatkotoimina voi olla sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyjä.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
65
KOMISSION
VASTAUKSET
44. Neljäs luetelmakohta
Pinta‑alatuen tilastojen automatisointia koskeva pilottihanke toteutettiin hakuvuonna 2012. Työ aloitettiin jo
vuonna 2011 ilmoittamalla jäsenvaltioille etukäteen teknisistä vaatimuksista, ja hakuvuotta 2012 koskevat tiedot
lähetettiin ja prosessoitiin automaattisesti komission tietokantaan 15. heinäkuuta 2013 mennessä. Komission alustavat arviot työn laadusta ovat olleet myönteisiä. Kun kaikki
tarvittavat tarkistustoimenpiteet on suoritettu, aloitetaan
työ automatisoinnin laajentamiseksi YMP:n muille tärkeimmille menoaloille, ja automatisoinnin odotetaan toteutuvan hakuvuonna 2014. Komissio laatii samassa yhteydessä
yksityiskohtaisemmat suuntaviivat ja menettelyt sisäiseen
käyttöön ja jäsenvaltioita varten.
Aiempia vuosia koskevien lisätietojen ilmoittaminen johtaa
siihen, että virhetaso on liian suuri. Vaikka tiedot ilmoitettaisiin väärässä taulukossa, se ei vaikuta jäännösvirhetasoon koko maaseudun kehittämisen osalta. Näin ollen voidaan päätellä, ettei kumpikaan näistä kahdesta mainitusta
virheestä aiheuta virhetason ilmoittamista liian pieneksi.
41.
Bulgariaa koskevassa esimerkissä maksajavirasto raportoi
virheellisesti, mutta oli tosiasiassa ilmoittanut virhetason
liian suureksi.
Komissio varoo lisäämästä jäsenvaltioiden hallinnollista
rasitusta liikaa. Valvontatilastojen automaattinen toimittaminen parantaa joka tapauksessa tehtyjen tarkistusten
jäljitettävyyttä.
Yhteinen vastaus 42–46 kohtaan
Komissio on tietoinen siitä, että joidenkin maksajavirastojen valvontatietojen kokoamisessa ja tarkistamisessa on
parantamisen varaa. Komissio todellakin testaa useimmissa
omissa tarkastuksissaan tilastokertomusten täsmäyttämistä
yksittäisten valvontatietojen k anssa ja havaitsee usein
epäjohdonmukaisuuksia.
Tämä n vu ok si k omi ss io o n al oi tta nu t au to maa tt is en
menettelyn, jonk a avulla maksajavirastot voivat ilmoittaa yksittäisiä valvontatietojaan järjestelmällä, jota käytetään yksittäisiin maksatuksiin. Pilottihanke, joka kattaa
pinta‑alaperusteisen tuen kaikissa jäsenvaltioissa hakuvuonna 2012 (15. heinäkuuta 2013 annettu tiedonanto),
on ollut onnistunut, ja menetelmää laajennetaan muihin
YMP:n toimenpiteisiin.
Automatisointi vähentää hallinnollista rasitusta ja estää tiedon kokoamisessa tapahtuvat virheet.
Laatikko 6
Puolaa koskevassa esimerkissä tarkastukset suoritettiin ja
maksajavirasto totesi virheen ja kirjasi sen täysimääräisesti,
mutta luokitteli osan siitä vahingossa väärin hallinnolliseen
eikä paikalla toimitettuun tarkastukseen liittyväksi.
Laatikko 7 - Toinen kappale
Yhteinen vastaus 47–50 kohtaan
Todentamisviranomaisten suorittamien tarkastusten määrä
vastaa otoskokoa, jota komissio suuntaviivoissaan edellyttää kyseisiltä viranomaisilta. Komissio on kuitenkin ollut jo
vuosia myös sitä mieltä, että parannusta tarvitaan jäsenvaltioiden tarkastusten laatuun ja niistä ilmoittamiseen sekä
siihen, miten todentamisviranomaiset voivat taata paremman tarkastusvarmuuden. Komissio toteutti vuoden 2009
lopussa todentamisviranomaisille tarkoitetun vapaaehtoisen tarkastusvarmuuden parantamista koskevan hankkeen,
jonk a aik ana viranomaisten oli määrä tutkia uudelleen
edustava otos maksajavirastojen paikalla toteuttamista tarkastuksista. Mahdollisuuteen tarttui vain pieni osa maksajavirastoista, ja tulokset olivat melko sekalaisia.
YMP:n uudistuksen yhteydessä on kuitenkin päästy poliittiseen sopimukseen uuteen horisontaaliasetukseen sisällytettävästä YMP:n rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa
koskevasta säännöksestä, jossa edellytetään, että todentamisviranomaiset antavat lausunnon menojen perusteena
olevien tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Tämä tarkoittaa tapahtumien tarkastamista ”kehdosta hautaan”, ja edustava otos tapahtumista tarkastetaan
vielä uudelleen (60–170 tapahtumaa rahastoa kohden eri
tekijöiden, kuten perusjoukon koon, mukaan).
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
66
KOMISSION
VASTAUKSET
Yhteinen vastaus 56–57 kohtaan
Komissio katsookin, että havainnot otettiin huomioon jo
sen tekemissä lainsäädäntöaloitteissa, jotka hyväksytään
vuoden 2014 alussa.
Laatikko 8
Tilintarkastustuomioistuimen havainnot otetaan vastaisuudessa huomioon todentamisryhmän riskianalyysissä.
51.
Kyseisille todentamisviranomaisille annettiin tarvittaessa
suosituksia parantaa työnsä laatua tulevaisuudessa. Kaikille
todentamisviranomaisille esitettiin havainnot ja suositukset
myös syyskuussa 2012 pidetyssä asiantuntijaryhmien kokouksessa. Jotkin todentamisviranomaiset ovat hyvin selvillä
tehtävistä tarkastuksista ja niiden tarkoituksista, mutta toiset eivät aina tee testejä riittävän perusteellisesti, vaan tyytyvät suorittamaan arvioinnit muodollisesti.
Komissio pitää useimpia havaintoja vähäisinä, eikä komission toimintakertomuksessaan esittämä tarkastusvarmuus
niiden johdosta joutunut kyseenalaiseksi.
Yhteinen vastaus 52–54 kohtaan
Komissio jatkaa todentamisviranomaisten työn tarkastamista pääsääntöisesti analysoimalla tilien tarkastamiseen
ja hyväksymiseen liittyviä asiakirjoja ja tekemällä tarkastuskäyntejä todentamisviranomaisten luokse. Parempaan
tarkastusvarmuuteen tähtäävän menettelyn vapaaehtoisesta soveltamisesta saadun kokemuksen johdosta todentamisviranomaisille annettavia suuntaviivoja tarkistetaan
niin, että niihin sisällytetään todentamisviranomaisten uusi
tehtävä, menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden
tarkastaminen.
Komissio on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa
mieltä siitä, että todentamisviranomaisten nykyisellään
tarkastama otos on liian pieni. Tämän vuoksi luonnoksessa
suuntaviivoiksi, jotka koskevat todentamisviranomaisten
uusia laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen liittyviä tehtäviä, määriteltiin tilastollisesti pätevä
malli työn suorittamiselle ja annettiin ohjeita siitä, miten
todentamisviranomaisten on varmistettava jokaisen valitun tapahtuman testaaminen ”kehdosta hautaan”. Lisäksi
suunnitelmissa on valvoa todentamisviranomaisten työtä
tiiviimmin tulevaisuudessa.
58.
Komissio katsoo, että sen tietojärjestelmä on tarkoitukseensa sopiva. Erityisesti jäsenvaltioilta saatavat tiedot ovat
tarpeellisia operatiivisille ja tarkastusyksiköille. Sääntöjenmukaisista määräajoista pidetään kiinni, ja niitä tarkkaillaan.
59.
Komissio kerää tiedot hakuvuotta n koskevien hallinnollisten ja paikalla toimitettujen tarkastusten tuloksista, kun
tukea on maksettu viljelijöille vuoden n joulukuusta vuoden
n+1 kesäkuuhun ja tuki on ilmoitettu sen jälkeen komissiolle, vuoden n+1 heinäkuussa. Varainhoitovuotta n+1 koskeva toimintakertomus laaditaan vuoden n+2 maaliskuussa.
Komissio huomauttaa, ettei se käytä tilastoja valvoakseen
jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimia, vaan pikemminkin
tarkastaakseen muun muassa sitä, vastaako tarkastusten
määrä säädettyjä vaatimuksia. Tilastoja voidaan käyttää
myös hallinnointivälineenä jäsenvaltioissa. Ne antavat hyödyllistä tietoa virheistä, joita tiettynä vuonna on havaittu ja
jotka on korjattava.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
67
KOMISSION
VASTAUKSET
60.
Yhteinen vastaus 66–68 kohtaan
Suorissa tuissa hakuvuoden n maksuk ausi on 15.10.n–
30.06.n+1 (maksuk ausi ulottuu siis varainhoitovuoteen
n+1, joka on aiheena vuoden n+2 maaliskuussa laadittavassa vuoden n+1 toimintakertomuksessa). Näin ollen valvontatilastojen tietoja ei voida lähettää ennen kuin hakuvuoden tiedot on prosessoitu. Joitakin maksuja saatetaan
suorittaa tämän päivämäärän jälkeen, mutta niiden määrä
on suhteellisen pieni ja taloudellinen vaikutus vähäinen.
YMP:n uudistusta koskevassa lainsäädäntöluonnoksessa
ehdotetaan samaa maksukautta ja määräaikaa yhdennetyn
hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) kattamille maataloustukirahaston ja maaseuturahaston maksuille. Yhtenä
syynä on hakuvuoden ja rahoituksen käyttämisen välisen
yhteyden parantaminen. Lisäksi kun määräpäivä on 15. heinäkuuta, jäsenvaltiot voivat tehdä tarvittavat mukautukset
ennen seuraavaa hakuvuotta.
Komissio katsoo, ettei jäsenvaltioissa suoritettujen sääntöjenmukaisuuden tarkastusten yhteydessä ole mahdollista
tarkastaa järjestelmällisesti kaikkea tilastoissa esitettyä tietoa.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto arvioi,
että jäsenvaltiot suorittavat joka vuosi yli 900 000 valvontatilastoja tukevaa tarkastusta, ja sen vuoksi tilintarkastustuomioistuimen pyytämää määrää tarkastuksia olisi mahdotonta
suorittaa.
61.
Tarkastuksilla katetaan olennaiset riskit. Vaikka tämänsuuntaista työtä tehdäänkin, kaikkia tilastoissa havaittuja ongelmia ei ole mahdollista lähteä tutkimaan. Valvontatilastojen
tarkastaminen ei ole tärkeintä sääntöjenmukaisuuden tarkastuksissa, vaan tarkastuksen kohteena on ennemminkin
hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminta. Lisäksi useat
kyseistä vuotta koskevat tarkastukset suoritetaan vuosittaisen toimintakertomuksen laadinnan jälkeen.
Määräajat valvontatilastojen lähettämiselle on vahvistettu
niitä koskevassa EU:n lainsäädännössä. Tilastojen päivityksiä ei ole aina mahdollista saada ajoissa, jotta ne voitaisiin
sisällyttää vuotuiseen toimintakertomukseen.
EU:n lainsäädännössä ja tarkastusmenettelyssä annetut
määräajat vaikuttavat siihen, ettei tilastojen päivityksiä ole
aina mahdollista saada niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vuosittaiseen toimintakertomukseen.
62.
Koska komission tarkastajilla maatalouden ja maaseudun
kehittämisen pääosastossa on jo niin monta tarkastuskohdetta, tilintarkastustuomioistuimen ehdotusta on nykyiset voimavarat huomioon ottaen mahdotonta noudattaa
ilman, että se vaikuttaa kielteisesti keskeisiin toimintoihin.
Todentamisviranomaisten on kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota tilastokertomuksiin laatiessaan laillisuutta ja
sääntöjenmukaisuutta koskevia lausuntoja.
Komissio huomauttaa, että ”ei täysin tarkoituksenmukaisiksi” tilastoiksi voidaan katsoa vain ne IACS‑järjestelmän ulkopuolisten maaseuturahastomenojen tilastot,
joiden osalta k ausi, jolta tilastot on ilmoitettu, ei vastaa täysin vuotuisessa toimintakertomuksessa käsiteltyä
varainhoitovuotta.
63.
Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat tiedot lähetettiin sähköisesti suoraan CATS‑tietokantaan pilottihankkeen
yhteydessä heinäkuussa 2013. Kaikki suoraa pinta‑alaperusteista tukea koskevat tiedot saatiin tällä tavoin, joten
komission mahdollisuudet tehdä tarkastuksia ovat parantuneet. On kuitenkin huomattava, että jäsenvaltioiden viralliset taloudelliset ilmoitukset (mukaan lukien tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat X‑taulukot), jotka koskevat
kyseisten tilastojen perustana olevia tapahtumia, lähetetään vuoden n+1 helmikuussa eli vain neljä kuukautta
kyseisen varainhoitovuoden päättymisestä. Kun tarkastellaan rinnakkain vuosittaisten ilmoitusten ajoitusta ja pääjohtajan vuosittaisen toimintakertomuksen, joka on alle kirjoitettava vuoden n+1 maaliskuun loppuun mennessä,
ajoitusta, on selvää, ettei X‑taulukon tietoja ja edellisessä
heinäkuussa lähetettyjä tilastoja voida täysin täsmäyttää.
69.
Kuten edellä on todettu, sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn päätarkoitus ei ole tarkastaa jäsenvaltion
valvontatilastoja. Tarkoituksena on pikemminkin tarkastaa
niiden hallinto- ja valvontajärjestelmiä – ja myös noudattaa tilintarkastustuomioistuimen oman tarkastuslausuman
havaintoja ja oikaista EU:n varoihin kohdistuva riski.
70.
Komissio on ollut aina tietoinen siitä, että jäsenvaltioiden
arvio sääntöjenvastaisista maksuista ei ollut täysin luotettava. Tämän vuoksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan vuosittaisen tarkastuslausuman tueksi otettiin myös muuta todistusaineistoa.
71.
Komissio on samaa mieltä siitä, etteivät tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat otokset olleet riittävän edustavia, mutta toteaa, että toteutettujen käytäntöjen johdosta
jäännösvirhetaso ilmoitettiin useimmissa tapauksissa liian
suureksi.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
68
KOMISSION
VASTAUKSET
72.
Todentamisviranomaisille tarkoitetun, vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevien suuntaviivojen luonnoksessa on esitetty tilastollisesti pätevä tarkastusvarmuuden kehittämistä
koskeva malli, jota myös maksajavirastojen olisi syytä noudattaa. Ehdotuksen mukaan tarkastusvarmuuden takeena
eivät olisi ainoastaan järjestelmän tarkastuksen tulokset,
vaan myös hyvin perusteltu, yksityiskohtaiseen tarkastamiseen perustuva lähestymistapa ( ja mikäli mahdollista, kaksiosainen testi).
Yhteinen vastaus 73–78 kohtaan
Tilintarkastustuomioistuin on arvostellut komissiota siitä,
että se on käyttänyt jäsenvaltioiden ilmoittamaa tietoa niiden itse suorittamista tarkastuksista. Tämän vuoksi komissio on mukauttanut lähestymistapaansa ja soveltanut sitten omaa arviointiaan näihin tietoihin voidakseen antaa
arvion osatekijöistä (esimerkiksi EU:n lainsäädännön ja/
tai kansallisen lainsäädännön väärä tulkinta tai soveltaminen, puutteelliset valvontatoimet), mikä voi tarkoittaa, että
kokonaistilanne ei käy ilmi tilastoista. Komission keskusyksiköt ovat hyväksyneet tämän lähestymistavan, ja sitä pidetään sopivana keinona pyrittäessä saamaan lisää varmuutta
työhön, jota jäsenvaltiot suorittavat yhteisen hallinnoinnin
periaatteen mukaisesti.
Tarkistetun menettelytavan mukaisesti tilintarkastustuomioistuimen tark astuksista, todentamisviranomaisten
havainnoista ja komission omista tark astuksista saadut
tiedot yhdistetään yleiseksi tilannearvioksi maksajavirastotasolla ja otetaan huomioon, kun tietoja yhdistetään jäsenvaltiotasolla ja 27 jäsenvaltion EU:n tasolla.
Kuten tilintark astustuomioistuimen vuoden 2012 vuo siker tomukseen annetusta vastauksesta ilmenee, uutta
integroitua lähestymistapaa, jota käytettiin vuonna 2012
vain tuotannosta irrotettuun suoraan tukeen, kehitetään
edelleen ja laajennetaan mahdollisuuksien mukaan koskemaan vuonna 2013 myös muita YMP:n toimia, erityisesti
maaseudun kehittämistä. Näin tehdessään komissio noudattaa tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2012 vuosikertomuksen seuraavia suosituksia: ”Komission olisi sovellettava maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston
vuotuisessa toimintakertomuksessa maaseuturahastoon
samanlaista lähestymistapaa kuin tuotannosta riippumattomaan pinta‑alatukeen ja otettava toimittamiensa sääntöjenmukaisuutta koskevien tarkastusten tulokset huomioon
arvioidessaan kunkin maksajaviraston virhetasoa.”
78.
Kuten vuoden 2012 vuosikertomukseen annetusta vastauksesta jo ilmenee, uutta integroitua lähestymistapaa, jota
käytettiin vuonna 2012 tuotannosta irrotettuun suoraan
tukeen, kehitetään edelleen ja laajennetaan mahdollisuuksien mukaan koskemaan vuonna 2013 myös muita YMP:n
toimia.
Näin tehdessään komissio katsoo noudattavansa tilintark astustuomioistuimen vuoden 2012 vuosiker tomuksen
seuraavaa suositusta: ”Komission olisi sovellettava maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa maaseuturahastoon samanlaista lähestymistapaa kuin tuotannosta riippumattomaan
pinta‑alatukeen ja otettava toimittamiensa sääntöjenmukaisuutta koskevien tarkastusten tulokset huomioon arvioidessaan kunkin maksajaviraston virhetasoa.”
Yhteinen vastaus 79–81 kohtaan
Komissio on samaa mieltä siitä, että näiden kahden toimielimen arvioimia virhetasoja ei voi verrata toisiinsa.
On huomattava, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuonna 2012 laskema maataloustukirahastoa koskeva jäännösvirhetaso sijoittuu tilintarkastustuomioistuimen virhearviossa asetettujen ylemmän ja
alemman virherajan välille.
82.
Näiden kahden toimielimen käyttämät virhetason laskemismenetelmät ovat erilaisia. Koska komissio tarvitsee tietoja
yksittäisiltä maksajavirastoilta, se on kehittänyt tähän tarkoitukseen omat menetelmänsä.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
69
KOMISSION
VASTAUKSET
83.
88.
Kuten tilintark astustuomioistuin 76 k ohdassa toteaa,
komission vuoden 2012 toimintakertomuksessaan teke mät tuotannosta riippumatonta pinta‑alatukea koskevat
mukautukset johtivat siihen, että arvioitu jäännösvirhetaso
nousi merkittävästi. Komissio pitää tätä riittävänä jäsenvaltion valvontatilastoissa esiintyvien puutteiden huomioon
ottamiseksi.
Kuten komissio vastauksessaan vuosien 2011 ja 2012 vuosikertomuksiin on todennut, sen mielestä täydentäviä ehtoja
koskevien sääntöjen noudattaminen ei ole YMP:n maksujen
tukikelpoisuusperuste, ja siksi näitä vaatimuksia koskevat
tark astukset eivät liity menojen perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen. Täydentävät
ehdot ovat mekanismi, jolla viljelijöitä rangaistaan, kun he
eivät noudata erilaisia sääntöjä, jotka ovat yleensä peräisin muusta kuin maatalouspolitiikasta ja koskevat kaikkia
EU:n kansalaisia, maatalouspolitiikasta riippumatta. Tämän
vuoksi komissio katsoo, ettei täydentäviä ehtoja koskevien
vaatimusten rikkomisesta määrättyjä seuraamuksia pitäisi
ottaa huomioon YMP:n virhetasoja laskettaessa.
Komissio huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin suositteli vuoden 2012 vuosikertomuksessaan, että kyseinen
lähestymistapa otetaan käyttöön kaikkien maatalousmenojen osalta.
84.
Jos ei luotettavuusongelmia oteta huomioon, komissio katsoo, että jäsenvaltioiden suorittamien yli 900 000 tarkastuksen tulokset ovat arvokkaita, eikä niitä yksinkertaisesti voi
jättää huomioimatta.
Katso myös vastaus 82 kohtaan.
87.
Tilintarkastustuomioistuin voi, kuten on esitetty, soveltaa
virheiden kvantitatiiviseen vaikutukseen erilaista arviointia kuin komission määrittämä ja jäsenvaltiolle ilmoitettu
arviointi, joten sen arvioima virhetaso on aina suurempi.
Tämä ei tarkoita, että komission, joka on Euroopan unionin
tuomioistuimen valvonnan alainen lainsäädännön täytäntöönpanosta vastaava toimielin, olisi muutettava virheen
vakavuutta koskeva arviointinsa tilintarkastustuomioistuimen arvioinnin mukaiseksi.
Arvioidessaan oikaisun määrää komissio ottaa huomioon
suhteellisuusperiaatteen, sääntöjenvastaisuuden tyypin ja
laajuuden sekä havaittujen puutteiden taloudelliset vaikutukset. Puhtaasti muodolliset virheet eivät aina vaaranna
moitteetonta varainhoitoa.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
70
KOMISSION
VASTAUKSET
JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET
90.
Suositus 1 - Ensimmäinen luetelmakohta
Komissio haluaa korostaa, että se muutti jäsenvaltioiden
tilastojen käsittelyä merkittävästi vuoden 2012 toimintakertomusta varten. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto oli vuoteen 2011 asti käyttänyt 25 prosentin
turvamarginaalia kompensoidakseen jäsenvaltioiden tilastoissa esiintyviä puutteita, mutta tilintarkastustuomioistuin oli arvostellut tätä lähestymistapaa ja pitänyt sitä epäluotettavana. Tämän vuoksi komissio alkoi vuoden 2012
toimintak er tomuksessaan ar vioida tilastoja k äyttäen
hyväkseen todentamisviranomaisilta, komission omista
tarkastuksista ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksista
saatuja tietoja. Silloin, kun kyseisten tarkastuselinten arvion
ja jäsenvaltioiden valvontatilastoissa ilmoitetun virhetason
välillä oli eroa, sovellettiin mukautusta, jossa otettiin huomioon komission realistisempana pitämä virhetaso. Tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2012 vuosikertomuksen
suosituksen mukaisesti tätä lähestymistapaa sovelletaan
vuoden 2013 toimintakertomuksessa myös muihin menoaloihin, erityisesti maaseudun kehittämiseen.
Jos k omissiossa – ja tilintark astustuomioistuimessa –
havaitaan, että jäsenvaltioiden valvontajärjestelmissä on
puutteita, komissio käyttää kaikkia käytettävissään olevia
välineitä saadakseen jäsenvaltiot korjaamaan tilanteen. Niihin kuuluvat sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen ja sen
johdosta tehtävät rahoitusoikaisut, jotka eivät ainoastaan
suojaa EU:n talousarviota, vaan toimivat myös tehokkaana
kannustimena jäsenvaltioille, joilta edellytetään toimintasuunnitelmia puutteiden korjaamiseksi, ja maaseuturahaston maksujen keskeyttäminen. Uusi YMP:n valvontaa, rahoitusta ja seurantaa koskeva horisontaaliasetus, joka tulee
voimaan tammikuussa 2014, sisältää maksatuksen lykkäystä koskevan vahvistetun mekanismin niitä jäsenvaltioita
varten, jotka laiminlyövät korjaavan toimintasuunnitelman
täytäntöönpanon.
91.
Komissio ottaa jäännösvirhetasoa laskiessaan huomioon
jäsenvaltioiden kertomuksiin sisältyviin tietoihin vaikuttavien puutteiden mahdollisen vaikutuksen.
Suositus 1
Komissio on tilintark astustuomioistuimen k anssa samaa
mieltä siitä, että hallinnollisia ja paikalla toimitettavia tarkastuksia on parannettava. Tarkastusten riittävyys tarkastetaan/
arvioidaan sääntöjenmukaisuuden tarkastusten yhteydessä ja
jäsenvaltioille annetaan parannussuosituksia. Lisäksi komissio
antaa jäsenvaltioille säännöllisesti tietoja yleisimmistä tarkastustuloksistaan edistääkseen parhaita käytäntöjä.
Komissio noudattaa tätä suositusta pysyvästi, kuten jäljempänä esitetään, ja on tehostanut joitakin välineitä YMP:n
uudistuksen yhteydessä.
Suositus 1 - Toinen ja kolmas luetelmakohta
Jatkuvaa tark astustoimintaa kohdistetaan pinta‑alaan
perustuviin tukijärjestelmiin yleisesti ja erityisesti LPIS‑järjestelmään puutteiden havaitsemiseksi. Komissio suhtautuu hyvin vak avasti LPIS‑järjestelmän tehottomuuteen.
Jäsenvaltioilta edellytetään pikaisia muutoksia, joita komissio valvoo tiiviisti seurantatarkastusten avulla.
Komissio käynnisti jäsenvaltioiden kanssa vuonna 2012
hankkeen selvittääkseen virheiden perimmäiset syyt maaseudun kehittämisen osalta. Kaikkia jäsenvaltioita on pyydetty laatimaan toimintasuunnitelmia virhetasojen alentamiseksi. Kiinteänä osana suunnitelmaa on jäsenvaltioiden
tarkastusten laadun parantaminen.
Yhteinen vastaus 92 ja 93 kohtaan
Tammikuussa 2014 voimaan tulevassa uudessa YMP:n valvontaa, rahoitusta ja seurantaa koskevassa horisontaaliasetuksessa edellytetään, että todentamisviranomaiset antavat
lausunnon tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Tämä tarkoittaa, että edustava otos maksajaviraston jo tarkastamista tapahtumista tarkastetaan uudelleen
ja että näin saadut valvontatilastot validoidaan (tai jätetään
validoimatta). Tämän lisätyön odotetaan parantavan maksajavirastojen tilastojen laatua.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
71
KOMISSION
VASTAUKSET
Suositus 3 - Ensimmäinen luetelmakohta
Jäsenvaltioilta edellytetään kuitenkin lähetettyjen tietojen lisätarkistuksia. Hakuvuoden 2012 suoria maksatuksia
koskevissa valvontatilastoissa tapahtui tärkeä edistysaskel
kesällä 2012, kun jäsenvaltiot lähettivät ja syöttivät tilastot suoraan komission CATS‑tietokantaan. Alustavat arviot
hankkeesta olivat hyvin myönteiset. Perusteellisen tarkistuksen ja tarvittavien mukautusten jälkeen automaattinen
lähettäminen ulotetaan koskemaan myös muita YMP:n tärkeitä menoaloja.
Suositus 2
Komissio tarkistaa jäsenvaltioille annetut tilastojen kokoamista koskevat suuntaviivat ja pyrkii erityisesti yhdenmukaistamaan parhaita käytäntöjä eri alojen välillä. Suuntaviivoja tarkistettaessa otetaan erityisesti huomioon tilastojen
automatisointi ja täytäntöönpanosäännöt YMP:n uudistuksen osalta.
Suositus 2 - Toinen kappale
Suositus on osoitettu jäsenvaltioille. Komissio edellyttää
jatkossakin, että jäsenvaltiot parantavat komissiolle lähetettävien valvontatietojen tarkistamista ja kokoamista koskevia sisäisiä menettelytapojaan.
94.
Todentamisviranomaiset suorittavat tark astukset, joita
heiltä EU:n säännöissä edellytetään, mikä tarkoittaa melko
pienen tapahtumamäärän tarkistamista. Uudessa YMP:n
valvontaa, rahoitusta ja seurantaa koskevassa horisontaaliasetuksessa, joka hyväksytään vuoden 2014 alussa, edellytetään, että todentamisviranomaisten on suoritettava
huomattavasti enemmän ja perusteellisempia tarkastuksia,
jotta ne voivat antaa lausunnon menojen laillisuudesta ja
sääntöjenmukaisuudesta.
Suuntaviivoissa ehdotetaan, että todentamisviranomainen
tarkastaa uudelleen edustavan otoksen maksajavirastojen
tarkastuksista.
Suositus 3 - Toinen luetelmakohta
K omissio ehdotti, että uudelleentar k astus k osk ee jo
hakuvuotta 2014.
Suositus 3 - Kolmas luetelmakohta
Tehtävän lisätyön odotetaan parantavan maksajavirastojen
tilastojen laatua ja lisäävän varmuutta yhdessä todentamisviranomaisten antaman lausunnon kanssa.
95.
Katso vastaukset 58–62 kohtaan.
Tietojen optimaalista toimitusaik aa määritettäessä on
pidettävä mielessä tietojen kokoamisen jäsenvaltioille aiheuttama suuri hallinnollinen rasitus, jotta vältetään tietojen
moninkertainen päivittäminen.
96.
Asiakirjatark astukset eivät ole kovin laajoja eik ä niiden
yhteydessä tarkasteta jokaista yksittäistä tietoa. Sellainen
työ ei ole mahdollista ilman suhteettoman suuria ponnistuksia (tilastot perustuvat lähinnä noin 900 000:een paikalla toimitettuun tarkastukseen).
97.
Katso vastaus 66–69 kohtaan.
Suositus 3 - Ensimmäinen kappale
Komissio katsoo, että tammikuussa 2014 voimaan tulevassa
uudessa YMP:n valvontaa, rahoitusta ja seurantaa koskevassa horisontaaliasetuksessa otetaan suositus huomioon.
Siinä edellytetään, että todentamisviranomaiset antavat
lausunnon tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Tämä tarkoittaa, että edustava otos maksajaviraston jo tarkastamista tapahtumista tarkastetaan uudelleen
ja että näin saadut valvontatilastot validoidaan (tai jätetään
validoimatta). Yksityiskohtaisissa suuntaviivoissa määritellään tarkoin, miten tämä on tehtävä.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
72
KOMISSION
VASTAUKSET
Suositus 4
Yhteinen vastaus 98 ja 99 kohtaan
Komissio korostaa, että tilastojen lähettämisen määräajat
perustuvat erilaisiin toiminnallisiin syihin. Niitä ei ole laadittu ainoastaan vuosittaisen toimintakertomuksen raportointia varten. Komissio huomauttaa, että tietojen optimaalista toimitusaikaa määritettäessä on pidettävä mielessä
tietojen kokoamisen jäsenvaltioille aiheuttama suuri hallinnollinen rasitus, jotta vältetään tietojen moninkertainen
päivittäminen.
Komissio otti vuoden 2012 toimintakertomuksessa käyttöön tuotannosta irrotettua suoraa tukea (osuus YMP:n
menoista 65 prosenttia) käsiteltäessä uuden lähestymistavan, jota on kuvattu komission vastauksessa 69 kohtaan.
Komission yhteenvetokertomuksessa todetaan, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto ottaa
lähestymistavan käyttöön myös muilla YMP:n menoalueilla
vuoden 2013 toimintakertomuksessa. Myös tilintarkastustuomioistuin suositteli tämän lähestymistavan käyttöönoton laajentamista vuoden 2012 kertomuksessaan.
K omissio on tar k istanut tilastojen vastaanottamisen
oikea‑aikaisuutta. Se käynnisti vuonna 2012 pilottihankkeen, joka koski suorien tukien valvontatilastojen automaattista lähettämistä. Tiedot lähetettiin heinäkuussa 2013,
ja alustavat arviot tietojen kattavuudesta ja laadusta ovat
myönteisiä. Tarvittavien mukautusten jälkeen kaikki rele vantit tilastot automatisoidaan tällä tavalla. Näin voidaan
vähentää virheellistä raportointia ja varmistaa, että kaikissa
jäsenvaltioissa käytetään samanlaista menetelmää.
Lisäksi poliittisessa sopimuksessa uudesta YMP:n valvontaa,
rahoitusta ja seurantaa koskevasta horisontaaliasetuksesta
otettiin käyttöön säännös, joka antaa komissiolle mahdollisuuden lykätä maksatuksia jäsenvaltioille silloin, kun valvontatietoja ei ole lähetetty määräaikaan mennessä.
Unionin lainsäätäjä haluaa selvästikin parantaa edelleen
olemassa olevia varmuuteen liittyviä osa‑alueita YMP:n
uudistuksen yhteydessä. Näin ollen ei komissiolla ole
mitään aikomusta tark astaa k aik k ia valvontatilastojen
perustana olevia tietoja, koska se heikentäisi yhteisen hallinnoinnin periaatetta.
Vaikka valvontatilastoja jonkin verran tarkastetaankin, se
ei ole sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn päätarkoitus. Tarkoituksena on pikemminkin tarkastaa jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmiä – ja seurata tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumassaan tekemiä
havaintoja. Koska komission tarkastajilla maatalouden ja
maaseudun kehittämisen pääosastossa on jo niin monta
tarkastuskohdetta, tilintarkastustuomioistuimen ehdotusta
on nykyiset voimavarat huomioon ottaen mahdotonta
noudattaa ilman, että se vaikuttaa kielteisesti keskeisiin
toimintoihin ja haittaa rahoituksen takaisin perimistä EU:n
taloudellisten etujen suojelemiseksi. Komission tarkastusten aikana tarkastetaan kuitenkin joitakin tilastojen perusteena olevien tietojen osa‑alueita, joihin liittyviä epäilyksiä
halutaan tutkia, ja niitä käytetään myös valmisteltaessa
otosta tapahtumista paik alla toimitettavia tark astuksia
varten. Lisäksi todentamisviranomaisten on kiinnitettävä
enemmän huomiota tilastokertomuksiin laatiessaan laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevia lausuntoja.
Komissio ei väitä, että sen jäsenvaltioiden valvontatilastoihin tekemät mukautukset olisivat tilastollisesti päteviä,
mutta katsoo, että tämä on paras arvio muun, luotettavamman tiedon puuttuessa.
Komission ar vio jäännösvirhetasosta ei perustu ainoastaan jäsenvaltioiden valvontatilastoihin, vaan siinä otetaan
huomioon myös muu relevantti ammatilliseen harkintaan
perustuva tieto, erityisesti komission ja tilintarkastustuomioistuimen omien tarkastusten tulokset ja todentamisviranomaisten havainnot.
Suositus 5 - Toinen kappale
Todentamisviranomaisten on hakuvuodesta 2014 lähtien
testattava järjestelmällisesti maksajavirastojen suorittamien hallinnollisten ja paikalla toimitettavien tarkastusten
luotettavuus käyttämällä edustavia otoksia maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta. Komission laatimien
suuntaviivojen tarkoituksena on varmistaa, että tehtävä
työ perustuu vankkaan tilastolliseen metodiikkaan ja että
sen tuloksena voidaan olla varmempia tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja saadaan pätevä
arvio jäännösvirhetasosta kunkin jäsenvaltion ja rahaston
osalta. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto
aikoo lisätä todentamisviranomaisten valvontaa voidakseen
varmistua niiden tekemän laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvän työn luotettavuudesta. Näin komissio voi
asteittain vähentää jäsenvaltioiden toimittamiin tilastoihin
tekemiään yksittäisiä mukautuksia.
Sillä välin komissio soveltaa vakauden varmistamiseksi tarkistettua yhdennettyä lähestymistapaa, jota maatalouden
ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuoden 2012 toimintakertomuksessa sovellettiin tuotannosta irrotettuun
suoraan tukeen, ja laajentaa sen koskemaan myös muita
YMP:n toimia, erityisesti maaseudun kehittämistä, kuten
tilintarkastustuomioistuin vuoden 2012 kertomuksessaan
suosittelee.
Erityiskertomus nro 18/2013 – Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Erityiskertomus nro 18/2013
Jäsenvaltioiden maatalousmenoihin kohdistamien tarkastusten tulosten luotettavuus
Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto
2014 – 72 s. – 21 × 29,7 cm
ISBN 978-92-9241-569-3
doi:10.2865/13119
MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA?
Maksuttomat julkaisut:
•
y ksi kappale:
EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)
•
nemmän kuin yksi kappale tai julisteet/kartat:
e
Euroopan unionin edustustoista (http://ec.europa.eu/represent_fi.htm),
muissa kuin EU‑maissa sijaitsevista lähetystöistä (http://eeas.europa.eu/delegations/index_fi.htm),
ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun (http://europa.eu/europedirect/index_fi.htm)
tai soittamalla 00 800 6 7 8 9 10 11 (maksuton numero koko EU:n alueella) (*).
(*)
Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit
tai hotellit voivat periä puheluista maksun.
Maksulliset julkaisut:
•
EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu).
Maksulliset tilaukset:
•
E uroopan unionin julkaisutoimiston myyntiedustajalta
(http://publications.europa.eu/others/agents/index_fi.htm).
TIOIDEN KERTOMUKSET, JOISSA NE ESIT TÄVÄT MAATALOUSMENOJA KOSKEVISTA
HALLINNOLLISISTA JA PAIKALLA TOIMITE TUISTA TARKASTUKSISTA SAAMIAAN
TULOKSIA. LISÄKSI TARKASTET TIIN, MITEN KOMISSIO OLI KÄY T TÄNY T JÄSENVALTIOIDEN TOIMITTAMIA TIETOJA. TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN TOTEAA TARKASTUKSENSA PERUSTEELLA, ET TÄ KERTOMUKSET EIVÄT OLE LUOTET TAVIA. SYYNÄ
TÄHÄN OVAT TIETOJEN KOKOAMISEEN LIITTYNEET VIRHEET SEKÄ SE, ETTÄ HALLINNOLLISISSA JA PAIKALLA TOIMITET TAVISSA TARKASTUKSISSA KYETÄÄN HAVAITSEMAAN SÄÄNTÖJENVASTAISET MENOT VAIN OSIT TAIN VAIKUT TAVASTI. LISÄKSI
TODENTAMISVIRANOMAISTEN TYÖN PERUSTEELLA EI SAADA RIITTÄVÄÄ VARMUUTTA PAIKALLA TOIMITET TUJEN TARKASTUSTEN RIIT TÄVYYDESTÄ EIKÄ TILASTOKERTOMUSTEN LUOTET TAVUUDESTA. TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN EI MYÖSKÄÄN
PIDÄ KOMISSION KERTOMUSTEN PERUSTEELLA TEKEMIÄ VIRHETASOJEN MUKAUTUKSIA TILASTOLLISESTI PÄTEVINÄ. KERTOMUKSESSA ESITETÄÄN SUOSITUKSIA,
JOIDEN TAVOIT TEENA ON JÄSENVALTIOIDEN KERTOMUSTEN LUOTET TAVUUDEN
PARANTUMINEN. TAVOITTEENA ON NIIN IKÄÄN PARANTAA KOMISSION ARVIOIDEN
TILASTOLLISTA PÄTEVYYT TÄ NIIDEN SÄÄNTÖJENVASTAISUUKSIEN OSALTA, JOTKA
JÄÄVÄT MAKSUIHIN SEN JÄLKEEN KUN KAIKKI TARKASTUKSET ON SUORITET TU.
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
QJ-AB-13-017-FI-C
TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN TARKASTI, KUINKA LUOTETTAVIA OVAT JÄSENVAL-