Osaava aluekehittäjä käsikirja - DEMO
M Itella Oyj Osaava aluekehittäjä Osaava aluekehittäjä on kattava aluekehittämisen käsikirja sekä sisällöltään että metodeiltaan. Opas pureutuu niin verkostotyöskentelyyn, strategioiden hallintaan, toimintaympäristön hahmottamiseen, arkipäivän luovuuteen kuin viestintäänkin. Se tarjoaa Toimintaympäristö toimintaan apuvälineitä teatterilähtöisistä toimintatavoista Sinisen meren strategiaan. Lisäksi Osaava aluekehittäjä -käsikirjassa on Kehittäminen Fokusointi työkaluja trendien tulkitsemiseksi ja tulevaisuuden tekemiseksi. Kehittämisuran alkuvaiheessa olevat saavat käsikirjasta perustietoja ja -työkaluja, konkarit puolestaan päivityksiä ja uusia ajatuksia jokapäiväiseen työhönsä. Löydä tuoreita näkökulmia, käytä vinkkejä hyödyksesi ja kokeile työkaluja käytännössä! Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö PL 32, 00023 VALTIONEUVOSTO p. 010 606 000 Fax 010 60 48600 www.tem.fi Verkostoituminen Viestintä osaava alue k e h itt ä j ä 47 KOKO-alueet Sisältö Osaava aluekehittäjä innostaa ja innostuu.................................................................................4 Tunnista toimintaympäristösi Toimintaympäristö tänään ja huomenna.................................................................................................................6 Ota toimintaympäristö haltuun SPYTTYK-analyysillä......................................................................................8 Muutoksen synnyn ja etenemisen teoriat............................................................................................................8 Tulevaisuustyökalut auttavat muutoksen ymmärtämisessä......................................................................9 FSSF helpottaa heikkojen signaalien löytämistä.............................................................................................10 Tulevaisuuskolmio auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa.................................................................................................11 Kaakkois-Pirkanmaalla muutosta hallitaan yhteistyöllä............................................................................... 12 Kuopion kaupunkiseudulla syntyy tulevaisuuden ihannekaupunki .................................................... 13 Nykyisyyden ymmärtämisestä tulevaisuuden tekemiseen........................................................................14 Löydä oma roolisi Aluekehittäjät strategioiden kokoajina ja edistäjinä.....................................................................................16 Sinisen meren strategia auttaa valintojen tekemisessä............................................................................ 18 EFQM-malli itsearvioinnin tukena...............................................................................................................................19 Kotka-Haminassa suunnitellaan matkailu- ja tapahtumatuotannon tulevaisuutta....................20 Uusia ratkaisuja hyvinvointipalveluihin Saarijärven-Viitasaaren seudulla......................................... 21 Verkostoidu rohkeasti Vahvuutta verkostoista.................................................................................................................................................22 Verkostoanalyysi paljastaa niin heikkoudet kuin vahvuudetkin...........................................................24 DEMOn verkostotutkimuksesta eväitä toiminnan kohdentamiseen..................................................25 Kriittinen tarkastelu terävöittää tuttujenkin kumppaneiden verkostoa.........................................26 Maankäytön, asumisen ja liikenteen hyvät käytännöt............................................................................... 27 Kehitä luovasti Aluekehittämisessä arkipäivän luovuus kukoistaa........................................................................................28 Osaamista yhdistämällä syntyy toiminnallisia tekstiilejä............................................................................. 31 LuoKo nostaa luovat alat esiin Kouvolan seudulla........................................................................................32 Tallinnan Ülemiste City tarjosi innostavia ajatuksia......................................................................................33 Viesti ja vaikuta Viestintä on järeä työkalu........................................................................................................................................... 34 Viestintäsuunnitelma tekee viestinnästä johdonmukaista.......................................................................36 Osaava aluekehittäjä -käsikirja perustuu DEMO-verkoston järjestämään aluekehittäjäkoulutukseen. DEMO-verkosto on KOKO:n ikärakennemuutosalueille suunnattu. Sen tavoitteena on vahvistaa demografisesti haasteellisten alueiden yhteistyötä, selvittää palveluiden kehittämistarpeita sekä luoda alueille uudenlaisia työn, yrittäjyyden ja asumisen muotoja. Verkoston tehtävänä on tukea sekä alueiden sisäistä että keskinäistä muutoksenhallintaa. Toiminnalla tuetaan samalla toimivamman kaupunki-maaseutusuhteen kehittämistä. 2 O saava a lu e k e h it t ä j ä Viestintäkalenterin avulla deadlinet kuriin..........................................................................................................37 KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma. Sillä tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannetaan alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO:n tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Lisätietoja: www.tem.fi/koko ja www.demoverkosto.fi Julkaisija:Työ- ja elinkeinoministeriö Toimitus: Viestintätoimisto Tulus Oy Ulkoasu: Up-to-Point Oy Paino: Edita Prima Oy Näin rakennat tiedotteen.............................................................................................................................................38 Sosiaalinen media murtaa toimintatapoja...........................................................................................................39 Sauna from Finland – Kuinka kansalliperintö brändätään........................................................................ 40 Yhteisen foorumin rakentaminen toi seuturuoan paikallisiin kauppoihin.........................................42 Maalaisjärkeä Pohjois-Savon maaseudun ja maaseutuasumisen markkinointiin............................. 43 Koulutuksesta välineitä, virikkeitä ja ryhmähenkeä....................................................... 44 o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 3 hyvä tietää ja tunnistaa aluekehittämisen taustoja ja Jotta voisi innostaa, on myös itse innostuttava. rajoja ja sitä kautta saada ymmärrystä aluekehittäjän Aluekehittäjältä vaaditaan uskoa omiin kykyihinsä ja työn peruslainalaisuuksista. omaan alueeseensa sekä voimavaroihin, joita seudulla on. Aluekehittäjien Innostaminen ja innostuminen Aluetta tulisi rohkeasti kehit- verkostossa tärkeää Osaava aluekehittäjä Aluekehittäjän on tärkeää olla kentällä innostajana. Se voi olla haastavaa, sillä meneillään on suuria muutoksia: kuntarajat kaatuvat ryskyen ja palveluja järjestellään uudelleen. Ihmiset ovat muutosten keskellä kiinnostuneita konkreettisista asioista, kuten terveyskeskuksista ja kouluista, eivät kehittämisstrategioista. On tärkeää saada kuntalaiset kiinnostumaan laajemmin alueensa kysymyksistä, jolloin ymmärrys ja sitä kautta yhteistyöinnokkuus kasvaa. kollegat voivat tää seudun omilla avuilla. Innostusta on toisinaan la- rohkaista tistanut hallinnon byrokratia ja toisiaan ja toimia sen kieli. Vaatii suorastaan sis- turvaverkkona. siasennetta päästä yli hallinnon luomasta rakenteellisesta jähmeydestä. Kirja antaa toivoaksemme uutta happea keskustelulle ja aluekehittäjän työlle, jolloin työn tekemisestä tulee mielekkäämpää, työn laatu paranee ja tuottavuuskin kasvaa. Säilytetään hyvä draivi! ▨ innostaa ja innostuu Janne Antikainen, Sanna Antman, Elina Auri, Kaisa Lähteenmäki-Smith ›› Osaava aluekehittäjä -käsikirja on tarkoitettu oppaaksi niin tuoreelle kuin kokeneellekin aluekehittäjälle. Idea käsikirjaan syntyi, kun suunniteltiin DEMO-verkoston puitteissa järjestettyä Oppiva aluekehittäjä -koulutusta. Ajatuksena oli, että koulutuksen myötä syntynyt materiaali ja kokemukset saataisiin yksiin kansiin hyödynnettäväksi ja jaettavaksi myös niille aluekehittäjille, jotka eivät koulutukseen osallistuneet. Tiettävästi tämänkaltaista käytännön opasta aluekehittäjiä varten ei ole aiemmin tehty. Käsikirjan aiheet perustuvat pitkälti koulutusohjelman sisältöön. Koulutuksessa käsiteltiin alueiden kehittämisessä tärkeitä teemoja, kuten tulevaisuustyön menetelmiä, verkostoitumista ja viestintää. Käsikirjassa teemoja käsitellään artikkeleiden, käytännön esimerkkien, työkalujen ja vinkkien avulla. Asia-artikkeleista ja työkaluista rutinoituneetkin kehittäjät saavat jäsennysvälineitä oman ympäristön näkemiseen ja ymmärtämiseen. Alalle vasta tulevat puolestaan voivat hypätä aluekehittämisen käytännön maailmaan helpommin kirjan avulla. Käytännön esimerkit eri yhteyksistä ja tilanteista innoittavat toivottavasti niin kokeneita kuin aloittaviakin aluekehittäjiä omassa työssään. Käsikirjan on tarkoitus olla inspiraation lähde, joka tarjoaa uusia ajatuksia, vinkkejä sekä tukea omalle työlle. KOKO-työn ydin on siinä, että alueita kehitetään kunkin alueen omista lähtökohdista ja – positiivisessa mielessä – kotikutoisin menetelmin. 4 O saava a lu e k e h it t ä j ä Päättäjille ja viranomaisille opas on myös ikkuna aluekehittämisen todellisuuteen. Konkreettisten esimerkkien avulla kirja tuo esille alueiden osaamista ja voi herättää päättäjät huomaamaan uusia yhteistyömahdollisuuksia aluekehittäjien kanssa. Yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys Oppiva aluekehittäjä -koulutuksessa huomattiin, että aluekehittäjillä on vahva tarve keskustella työstään toisten kehittäjien kanssa. Alueilla tehtävä työ on joskus yksinäistä, jolloin vertaistuki on tärkeää. Samaa työtä tekevien tietojen ja kokemus- Käsikirja tarjoaa ten vaihtoa on aiemmin hal- uusia ajatuksia, linnon puolelta tuettu hyvin vinkkejä sekä vähän. KOKO panostaa tähän tukea omalle aiempaa enemmän, mikä on työlle. kerännyt paljon kiitosta. Aluekehittäjien verkostossa kollegat voivat rohkaista toisiaan ja toimia turvaverkkona ymmärtämällä parhaiten toisten kehittäjien haasteita. Hedelmällisin tilanne on saavutettu, kun kehittäjät työskentelevät yhdessä luontevasti ohjelmasta tai projektista riippumatta. Osaamisen siirto on yksi verkostoitumisen tärkeimpiä tavoitteita. Aluekehittäjien joukossa on parhaillaan menossa sukupolvenvaihdos. Nuoremman polven on Kuva: Merja Haverinen Janne Antikainen, Elina Auri, Sanna Antman ja Kaisa Lähteenmäki-Smith puivat Oppiva aluekehittäjä -koulutuksen saldoa. o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 5 Tunnista toimintaympäristösi Tunnista toimintaympäristösi Toimintaympäristö tänään ja huomenna Asiantuntijoina johtava konsultti Lassi Köppä, FT Tuomo Kuosa ja kehittämiskonsultti Olli-Pekka Juoperi Alueet muuttuvat väistämättä ja jatkuvasti. Taloudelliset, sosiaaliset, demografiset ja kulttuuriset muutokset seuraavat toisiaan kehitettiinpä alueita tietoisesti tai ei. Siksi aluekehittäjänkin on nähtävä roolinsa rohkeasti nimenomaan muuttuvan alueen kehittäjänä. Kehittämisen ja alueen mahdollisuudet ja uhat havaitaan toimintaympäristöä ja sen muutoksia analysoimalla. ›› Ymmärtääkseen seudun muutoksen ulottuvuuksia ja strategisen toiminnan merkitystä aluekehittäjän on tärkeää tunnistaa oma toimintaympäristönsä ja sen erityispiirteet. Toimintaympäristö koostuu useista toisiinsa liittyvistä elementeistä, joiden väliset suhteet ja painoarvot vaihtelevat aikojen kuluessa. Siksi toimintaympäristöä ja esimerkiksi alueen muutoksen moottoreita on syytä analysoida säännöllisesti ja ainakin silloin, kun valitaan aluekehittämisen strategisia painopisteitä. Toimintaympäristöä tulee tarkastella systemaattisesti alueen eri toimijoiden kanssa monipuolisen kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Toimintaympäristön tunnistamiseen voi käyttää erilaisia analysointimenetelmiä, kuten PESTLE-analyysistä erityisesti aluekehittäjien tarpeisiin muunnettua SPYTTYK-menetelmää. Tärkeää on nähdä toimintaympäristö tarpeeksi monipuolisena kokonaisuutena, jossa yhden tekijän muutos vaikuttaa helposti, jopa 6 O saava a lu e k e h it t ä j ä todennäköisesti, muihinkin osa-alueisiin. Esimerkiksi kuntatalouden äkillinen muutos voi heijastua nopeasti myös alueen yrityskenttään ja sosiaalisiin kysymyksiin. Tavoitteellisuus kehittämisen lähtökohtana Pitkäjänteiseen, tulokselliseen kehittämiseen tarvitaan strategiaa, suunnitelmaa, joka tähtää halutun päämäärän saavuttamiseen. Selkeiden tavoitteiden asettaminen onkin oleellista, jotta jokaisen yksittäisen toimenpiteen vaikutusta valitun tavoitteen saavuttamiseen voidaan realistisesti arvioida. Kun puhutaan ketterästä strategiatyöstä, tarkoitetaan sitä, että ympäristöä analysoidaan jatkuvasti ja strategiaa hiotaan ajassa eläväksi tulosten mukaan. Resurssien rajallisuus on arkipäivää jokaiselle aluekehittäjälle. Kehittämistarpeita on aina enemmän kuin mahdollisuuksia niiden täysipainoiseen toteuttamiseen. Jotta saadaan tuloksia, hankkeet pitää pystyä viemään tarpeeksi pitkälle. Siksi toimintaympäristöstä pitää pystyä tunnistamaan paitsi kehittämiskohteita, myös reunaehdot ja toimintaa rajoittavat tekijät. Tulevaisuuden trendien tunnistaminen tärkeää Muutoksen ymmärtämiseksi on olennaista tehdä myös ennakointityötä ja tunnistaa muutoksia eteenpäin ajavat voimat. Erilaisten tulevaisuusskenaarioiden pohtiminen lisää myös tunnetta siitä, että tulevaisuus ei vain tule jonkinlaisena annettuna toimintaympäristönä, vaan alueiden kehittämisessä ollaan voimakkaasti tekemässä tulevaisuutta. Valituilla päämäärillä ja toimintatavoilla voidaan rakentaa uutta, ylläpitää vanhaa tai yrittää vain sopeutua ympäristön muutoksiin. Tulevaisuutta arvioidessa on hyvä erottaa toisistaan megatrendit eli kehityksen suuret linjat ja toisaalta heikot signaalit. Heikko signaali on niukka viite mahdollisesti tapahtuvasta muutoksesta. Sen ominaispiirre on subjek- Kehittämistiivisuus; se on jokaisen oma tulkinta, että on havainnut jotain uutta ja erityistä. Heikkoja signaaleja voi käyttää tulevaisuuden vaihtoehtoisten kehityskulkujen arviointiin. tarpeita on aina enemmän kuin mahdollisuuksia niiden täysipainoiseen toteuttamiseen. Tulevien muutosten tunnistamisen apuna voi käyttää erilaisia työkaluja. Future Signals Sense-making Framework on työkalu, jonka avulla voi tunnistaa aidot heikot signaalit. Tulevaisuuskolmiota käyttämällä FSSF-työkaluun kerätyn tiedon voi jalostaa yhteenvedoksi tulevaisuuskuvista. Tulevaisuuspyörän, tulevaisuustaulukon ja tulevaisuustarinoiden yhdistelmällä puolestaan voi luoda erilaisia mahdollisia tulevaisuuden polkuja strategisten päätösten tueksi. ▨ Lassi Köppä toimii Rambøll Management Consulting Oy:ssä johtavana konsulttina. Köppä on aiemmin työskennellyt Cone Advisor Helsinki Oy:ssä strategiakonsulttina sekä tietojohtamisen tutkijana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Tuomo Kuosa on tulevaisuudentutkija, joka on työskennellyt erityisesti osaamisen ennakoinnin sekä ennakointimenetelmien kehitystyön parissa. Kuosa vietti vuoden 2010 Singaporessa Nanyang Technological Universityn alaisessa kansainvälisen politiikan RSIS-ajatushautomossa tutkien julkishallinnon tapoja tehdä strategista ennakointia. Kehittämiskonsultti Olli-Pekka Juoperi on konsulttiyritys Humap Oy:n toimitusjohtaja ja perustajajäsen. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteilijä ja toiminut aiemmin johtotehtävissä julkisella sektorilla. Asiantuntija Vinkki Toimintaympäristön tunnistamisen lyhyt oppimäärä Analysoi Opettele käyttämään erilaisia toimintaympäristön analysointimenetelmiä – vaikkapa SPYTTYKiä – ja löydä alueesi erityispiirteet ja kipeimmin työstämistä vaativat kehityskohteet. Ota analyysin tekoon mukaan muitakin alueen toimijoita. Löydä tarpeellinen tieto Tietoa on saatavissa valtava määrä. Selvitä, mistä saat tarkasteltavaksesi analysointiin tarvitsemiasi tilastoja ja tutkimuksia. Muista, että kokonaiskuvan hahmottaminen vaatii yleensä eri paikoista saatujen tietojen yhdistämistä. Mittaa ja suhtaudu tuloksiin realistisesti Kun asioita mitataan, tuloksia täytyy uskaltaa tarkastella raadollisesti. Kaunisteleminen ei tuota toivottua lopputulosta. Tee valintoja Strategia on valintojen tekemistä. Moni asia kaipaa varmasti kohentamista, mutta työn alle on valittava aina kerrallaan vain joitakin. Työssäsi aluekehittäjänä et voi vastata kaikkien huutoon kaiken aikaa. Ennakoi Poimi ympäristöstäsi sekä isompia trendejä että heikkoja signaaleja. Kaikilla meillä on yllättävänkin paljon tietoa tulevaisuudesta, mutta tiedon kokoaminen ja analysointi auttaa ymmärtämään, mihin kannattaa reagoida ja miten. Lisätietoja Tutustu ainakin seuraaviin tutkimustietoa tuottaviin tahoihin: ●● Tilastokeskus www.stat.fi ●● Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) www.vatt.fi ●● Suomen yrittäjien tutkimustoiminta www.yrittajat.fi ●● Sitra www.sitra.fi ●● Kuntaliitto www.kunnat.net o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 7 työkalut Tulevaisuustyökalut auttavat muutoksen ymmärtämisessä Ota toimintaympäristö haltuun SPYTTYK-analyysillä Muutostekijän kuvaus Potentiaalinen vaikutus Tärkeys Todennäköisyys Miten hyödynnämme? Sosiaalinen Poliittinen ja juridinen Yritykset ja yrittäjyys Teknologinen Taloudellinen Ympäristö Kulttuurinen Toimintaympäristön analysoimisessa voi käyttää apuna erityisesti aluekehittäjille sopivaa SPYTTYK-analyysia, joka on muunnelma yrityskentässä paljon käytetystä PESTLE-analyysista. SPYTTYKissä toimintaympäristön muutostekijöitä pohditaan seitsemästä eri näkökulmasta. Analyysissa kuvataan muutostekijää, arvioidaan sen vaikutusta, tärkeyttä ja todennäköisyyttä sekä mietitään, kuinka sitä hyödynnetään alueen kehittämisessä. Analysoinnin tulee perustua mutu-menetelmän sijaan todennettavissa oleviin tekijöihin ja ilmiöihin. Muutoksen synnyn ja etenemisen teoriat Evoluutio ”Riittää että olemme kilpailijoitamme parempia.” Dialektinen Teesi Variaatio Antiteesi Retentio "Muutosyksikkö" ”Muutosyksikkö” Elinkaari Vaihe 3 Sadonkorjuu ”Teemme parhaamme ja katsotaan, mihin se riittää.” Vaihe 1 Alku ”Sisäinen ohjelma” Regulaatio Mukautuva sopeutuminen Suunnitelmien toteuttaminen Van de Ven & Poole (1995) jaottelevat muutoksen ja kehittämisen prosessiteoriat neljään teoriaperheeseen: a) Evolutionaarinen b) Dialektinen c) Teleologinen d) Elinkaariajattelu O saava a lu e k e h it t ä jä Tulevaisuuspyörä on alun perin Jerome Glennin 1970-luvulla kehittämä menetelmä, jossa etsitään paperille piirretyn pyörän ja siitä eteenpäin johtavien nuolien avulla esimerkiksi jonkin tärkeän trendin, tapahtuman, päätöksen tai heikon signaalin ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksia yhteiskunnan tai organisaation toimintaan. Tulevaisuuspyörä on siis miellekartta, jossa tutkittava kokonaisuus voidaan purkaa osatekijöihinsä. Työkalun avulla voidaan analysoida ja arvioida, miten kuvatut tekijät vaikuttavat toisiinsa. Tulevaisuuspyörän avulla voidaan järjestellä, ymmärtää ja täsmentää erilaisia tulevaisuuteen liittyviä näkemyksiä ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Päämäärätietoinen hyväksyntä Sosiaalinen konstruktio Konsensus Aluekehittäjän on hyödyllistä rakentaa tulevaisuuspyörää yhdessä alueen toimijoiden kanssa. 2. Tulevaisuustaulukko Taulukkoanalyysiin valitaan tulevaisuuspyörästä tärkeimmiksi koetut ilmiöt tai muuttujat, jotka kirjataan taulukon vasempaan sarakkeeseen. Taulukon muille riveille puretaan ilmiöiden tai muuttujien mahdollisia tiloja. Tiloja yhdistelemällä voidaan kehittää vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. 3. Tulevaisuustarina Tulevaisuustarinassa taulukon avulla hahmoteltu tulevaisuuskuva kuvataan sanoin tai kuvallisesti. Tulevaisuustarinan tarkoituksena on konkretisoida mahdollista tulevaisuutta kuvaamalla käytännönläheisesti toimintaa, palvelua tai vaikkapa lopputuotetta. ▨ Lisätietoja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto: http://www.tse.fi/FI/yksikot/erillislaitokset/tutu/ Pages/default.aspx Toisen vaiheen vaikutus Toisen vaiheen vaikutus Etsintä/ vuorovaikutus Tavoitteiden asettaminen Muutoksen ilmenemismuoto Muutoksen ilmenemismuoto Muutosten syitä, toimijoita, etenemistä ja seurauksia voidaan tarkastella useista näkökulmista ja erilaisten teorioiden valossa. On myös tunnistettu erilaisia teoriaperheitä, jotka pyrkivät selittämään muutoksen syntyä ja etenemistä ympäristöolosuhteiden, vuorovaikutuksen ja tavoitellun lopputuloksen näkökulmasta. 8 1. Tulevaisuuspyörä Teleologia Vaihe 2 Kasvu Ennalta määrätty ›› Aluekehittäjä voi tarkastella tulevaisuuden skenaarioita käyttämällä erilaisia työkaluja. Työkaluilla pystyy määrittelemään muutosta ja sen tekijöitä, hahmottelemaan mahdollisia toiminnan tapoja ja konkretisoimaan tulevaisuuden toimintaa joko sanalliseen tai vaikkapa kuvalliseen muotoon. Työkaluja voi käyttää erikseenkin, mutta hedelmällisin ratkaisu on käyttää kaikkia mainitussa järjestyksessä. Tyytymättömyys Vaihe 4 Loppu Yksittäinen toimija ”Luova jännite ja konfliktit auttavat meitä kehittymään.” Pluralismi (moninaisuus) Vastakkainasettelu Konflikti Resurssien niukkuus Valintaympäristö Kilpailu Useita toimijoita Synteesi Konflikti Valinta työkalut Tunnista toimintaympäristösi Tunnista toimintaympäristösi ”Kaikki on mahdollista – vain taivas on rajana.” Ensimmäisen vaiheen vaikutus Toisen vaiheen vaikutus Ensimmäisen vaiheen vaikutus Konstruktiivinen • Jokaisella niistä on erilainen näkemys tapahtumien ketjusta ja muutosta generoivista mekanismeista. Toisen vaiheen vaikutus • Tunnistettuja teoriaperheitä kutsutaan muutoksen moottoreiksi. • Ne ovat eräänlaisia metaselityksiä sille miten muutos etenee ajan kuluessa. Toisen vaiheen vaikutus Tulevaisuuspyörä. Ensimmäisen vaiheen vaikutus Ensimmäisen vaiheen vaikutus Muutosilmiö Ensimmäisen vaiheen vaikutus Toisen vaiheen vaikutus Ensimmäisen vaiheen vaikutus Toisen vaiheen vaikutus Toisen vaiheen vaikutus os a ava a l u e k e h i t t ä j ä 9 Tunnista toimintaympäristösi Tunnista toimintaympäristösi FSSF helpottaa heikkojen signaalien löytämistä liittyen. Tällöin voidaan joko aloittaa tyhjästä kehikosta haastateltavan kanssa tai pyytää haastateltavaa kommentoimaan jo esitäytettyä FSSF-kehikkoa. Löysimmekö aidon heikon signaalin? Aito heikko signaali on irrallinen asia, joka on oikeasti jotain uutta ja yllättävää. Heikkoja signaaleja voi käyttää tulevaisuuden vaihtoehtoisten kehityskulkujen arviointiin. Tulevaisuudentutkija, tohtori Tuomo Kuosan kehittämä Future Signals Sense-making Framework auttaa heikkojen signaalien tunnistamisessa mutta myös muun tulevaisuustiedon keräämisessä. ›› Future Signals Sense-making Framework on arviointikehikko, jota käytetään tulevaisuutta koskevan tiedon lajitteluun. Sen avulla arvioidaan esimerkiksi, onko jo kerätty tulevaisuustieto riittävän monipuolista aiheeseen liittyen vai pitääkö tiedon keräämistä jatkaa. FSSF:n avulla voidaan arvioida, onko kerätty tulevaisuussignaali todellinen heikko signaali (A1), jokin muu tulevaisuuden kannalta kiinnostava signaali (A2) vai onko se havainto, jolla ei oikein ole relevanssia tulevaisuustietona (ei sijoitu mihinkään lokeroon). Sillä voidaan myös arvioida, onko tunnistettu tekijä muutosta eteenpäin ajava (B3), muutosta puoleensa vetävä (B4), muutosta hidastava (C5) vai jo käynnissä oleva muutos- FSSF:n avulla voidaan prosessi eli trendi. Kolmanneksi FSSF:n avulla analysoida voidaan analysoida jo löydetty- heikkojen jen heikkojen signaalien muu- signaalien tosvoimaa suhteessa muiden lo- muutosvoimaa. keroiden muutostekijöihin. Tällöin ensin pyritään täyttämään vain A1-kenttää, kuten edellisessä kohdassa. Sen jälkeen täytetään kaikki FSSF-lokerot. Kukin A1:n kirjattu heikko signaali analysoidaan erikseen FSSF:ssä eli arvioidaan, miten ko. heikko signaali voisi koetella kutakin muihin lokeroihin kirjatuista asioista. Neljänneksi FSSF:iä voidaan käyttää yksinkertaisesti teemahaastattelusapluunana tiettyyn aiheeseen Futures Signals Sense-making Framework (FSSF) Täytä kukin kenttä aiheeseen liittyvällä tiedollasi. A. Heikot signaalit B. Draiverit (Muutokseen ajavat tekijät) C. Suuret kehitystrendit (Pitkäaikaiset kehityspolut ja historian painolastit) 10 2. Havainto siitä, että kaikki jatkuu ennallaan (business as usual) (Yllättävä, huvittava tai "ärsyttävä" havainto liittyen teemaasi – jotain on ehkä muuttumassa, mutta sitä on vaikeaa pukea sanoiksi.) (Havainnot, jotka tukevat näkemystä siitä että kehitys jatkuu kuten tähän asti.) 3. Muutokseen työntävä tekijä (push) 4. Muutokseen vetävä tekijä (pull) (Taloudellinen resursointi, poliiittinen tuki, tekninen edistyaskel, uusi idea, innovaatio tai muutosprosessi ym.) (Tarpeet – sosiaalinen tilaus, visiot, yhteiset tavoitteet, intressit, arvot jne.) 5. Suuret muutosta hidastavat tekijät (weights) 6. Pitkäaikaiset kehityspolut ja "oma-lakiset" rakennemuutokset (trends) (Historialliset painolastit, lait, arvot, saavutetut edut, byrokratia, tabut, mantrat, uskomukset, hierarkiat, raja-aidat, tekniset ja taloudelliset pullonkaulat ym.) O saava a lu e k e h it t ä jä (Trendit, polku-riippuvuudet, autokatalyysit, kerrannaisvaikutukset, kausaliteetit ym.) Kuosa, Tuomo: Futures Signals Sense-making Framework (FSSF): A Startup With Tool for Analysing and Categorising Weak Signals, Wild Cards, Drivers, Trends and Any Other Types of Information. Elsevier, Futures 42 (1), 2010 Vinkki Aluekehittäjälle hyödylliset FSSF-käyttötavat Aluekehittäjä voi käyttää FSSF:iä etsiessään aitoja (A1) heikkoja signaaleja tiettyyn teemaan liittyen. Lisäksi kehikon avulla voi arvioida löydettyjen heikkojen signaalien muutosvoimaa suhteessa kuhunkin muista tekijöistä. Tällöin ensin pyritään täyttämään vain A1-lokeroa, jonka jälkeen täytetään kaikki muut FSSF-lokerot. Kukin A1:een kirjattu heikko signaali analysoidaan erikseen FSSF:ssä, eli arvioidaan miten ko. heikko signaali voisi koetella kutakin muihin lokeroihin kirjatuista asioista. Lisäksi kukin A1:een kirjattu heikko signaali analysoidaan erikseen SWOTkehikossa vaikkapa alueen näkökulmasta. Toinen tapa käyttää arviointikehikkoa on tehdä sillä yleisarvio tulevaisuuden suunnista ilman erityistä heikkojen signaalien etsintää. Tällöin FSSF:n kaikki kuusi lokeroa pyritään täyttämään tasapuolisesti ja mahdollisimman monipuolisella tiedolla. Koottu tieto tulkitaan tulevaisuuskolmiossa. Useammat henkilöt antavat oman tulkintansa tekijöiden kokonaisvaikutuksista esim. alueen näkökulmasta ja lopuksi tulkinnoista tehdään yhteenveto. Tulevaisuuskolmio auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa Future Signals-Sense-making Frameworkin tietoa voi jalostaa edelleen tulevaisuuskolmion avulla. ›› Tulevaisuuskolmio auttaa hahmottamaan organisaation tulevaisuuden voimavektorit. Mitkä tekijät vetävät tulevaisuuteen, mitkä työntävät tulevaisuuteen ja mitkä pitävät kiinni vanhassa? Tulevaisuususkomusten analyysi auttaa hahmottamaan tulevaisuuteen vetäviä tekijöitä (ks. FSSF:n luokka B4). Tulevaisuuteen työntäviä tekijöitä ovat FSSF:n luokkaan B3 kirjattavat draiverit ja FSSF:n luokkaan C6 kirjattavat trendit. FSSF-vaiheen jälkeen tiettyyn teemaan liittyvä tieto lajitellaan kolmeen luokkaan. Kullekin luokalle annetaan voimavektoriarvo väliltä 0...10 eli arvioidaan, kuinka voimakkaasti ko. ryhmän asiat kokonaisuutena vetävät, työntävät tai jarruttavat kehitystä. Teeman oletettu muutos on näiden kolmen voiman yhteisvaikutus eli ”pallo” liikkuu kolmion sisällä. Menetelmällä saa mieltämiseen liittyviä tuloksia. ▨ Tulevaisuuteen vetävät tekijät Uskottava tulevaisuus en t t e k ijä uu e is t t va ä le äv Tu ö n t ty (Suorat havainnot muutoksesta) 1. Havainto siitä, että jotain on muuttumassa (Seed of change) FSSF-kehikon avulla arvioidaan, onko kerätty tulevaisuustieto riittävän monipuolista aiheeseen liittyen tai sen avulla voidaan tuottaa uutta ennakointitietoa. Tuloksena voi olla myös arvio siitä, onko jokin kerätty tulevaisuussignaali todellinen heikko signaali (A1) vai joitain muuta. Luotettavien arviointien tekemiseksi kussakin FSSF:n kuudessa lokerossa tulee olla riittävästi tietoa. Menetelmän avulla kerätään sekä tekijöitä, jotka puhuvat muutoksen puolesta, että tekijöitä, jotka puhuvat muutosta vastaan ja nykytilan säilymisen puolesta. ▨ työkalut H is pi to tä ri vä as t sa te k ki iin jä ni t työkalut Kyseinen menetelmän sovellus: Kuosa, Tuomo (2011): The Evolution of Strategic Foresight – Knowledge, Intelligence and Public Policy Making. Surrey, UK, Ashgate Publishing & Gower. Alkuperäinen tulevaisuuskolmion idea: Sohail Inayatullah (2008): Six Pillars. Foresight VOL. 10 NO. 1 2008. Lisätietoja: Tuomo Kuosa: The Evolution of Strategic Foresight - Knowledge, Intelligence and Public Policy Making. Gower, 2011. Kirja julkaistaan marraskuussa 2011. os a ava a l u e k e h i t t ä j ä 11 Esimerkki Tunnista toimintaympäristösi Tunnista toimintaympäristösi Esimerkki Kaakkois-Pirkanmaalla muutosta hallitaan yhteistyöllä Kuopion kaupunkiseudulla syntyy tulevaisuuden ihannekaupunki Ohjelmapäällikkö Miia Nurminen-Piirainen, Pälkäneen kunta Ohjelmapäällikkö Tero Piippo, Kuopion alueen KOKO Kuvat Pertti Haataja Kaakkois-Pirkanmaalla kuntia, yrityksiä ja kolmatta sektoria halutaan aktivoida työskentelemään yhdessä maaseudun palvelujen turvaamiseksi, lähidemokratian vahvistamiseksi ja alueen elinvoimaisuuden lisäämiseksi. ›› Sektoreiden välisen yhteistyö -toimenpiteen päätavoitteena on säilyttää ja luoda palveluja Kaakkois-Pirkanmaalla. Lisäksi toimenpide tähtää elinvoiman ja yhteisöllisyyden lisäämiseen, lähidemokratian vahvistamiseen sekä yrittäjyyden tukemiseen. Aihe on ajankohtainen, sillä kuntaliitokset ovat lisänneet huolta palvelutarjonnan keskittymisestä kuntakeskuksiin ja lähidemokratian etääntymisestä. Toimenpide on osa Tietäjä-hanketta ja se toteutetaan 1.3.2010 – 31.12.2011. Toiminta käynnistyi Vuoropuhelun paikka; Mahdollisuuksia ja tuloksia -tilaisuudella. Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuorot puhuttelivat erityisesti viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, kun taas case-esimerkit kannustivat ja inspiroivat järjestöjen ja yhdistysten edustajia sekä yrittäjiä. 12 O saava a lu e k e h it t ä jä Toimenpiteen aikana järjestetään työpajoja, joissa uusia toimintamahdollisuuksia työstetään sinisen meren strategian avulla. Kumppanuuspöytämenettelyllä puoles- Toimenpide taan tuodaan kunta, yritykset tähtää ja järjestöt yhteisen pöydän ää- elinvoiman ja relle pohtimaan seuraavia ky- yhteisöllisyyden symyksiä: Mitkä ovat julkisten lisäämiseen. palveluiden tuottamisen ongelmat tietyllä alueella? Mitä voimavaroja alueella on yhteisölliseen ja kansalaislähtöiseen kehittämiseen/tuottamiseen? Mitä voimavaroja on alueen yrityksissä? Toiminta on saavuttanut tavoitteensa, jos KaakkoisPirkanmaan paikallistoiminnalla on tulevaisuudessa paitsi vastuuta, myös nykyistä enemmän mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Kun mahdollinen rahoittaja osallistuu toimintaan ja suunnitteluun koko toiminnan ajan, edellytykset mahdollisiin jatkohankkeisiin paranevat. Näin pyritään turvaamaan vaikutusten jatkuvuus myös toimenpiteen päättymisen jälkeen. ▨ Kuopion toiminnalliselle kaupunkiseudulle laaditaan ”ihannekaupunkimallia”, joka tulee ohjaamaan seudun maankäyttöä ja hajarakentamisen periaatteita. Mallilla on vaikutusta maapolitiikkaan ja muuhun seudulla tapahtuvaan kehittämiseen, kuten kaupan sijoittumiseen, yritystoiminnan kehityshankkeisiin sekä liikenneverkon kehittymiseen. MAL-työryhmän ohjauksessa Airix Ympäristö Oy. Hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä ovat kunnat, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon Ely, elinkeinoelämän toimijat ja järjestöt sekä päätöksentekijät. Lähtötietojen ja tavoitteiden pohjalta laaditaan palvelurakenteen näkökulmasta useita eri maankäytön kehitys- Hanke syvenkuvia, joiden vaikutuksia verra- tää alueellista ›› Kuopion kaupunkiseudun ihannekaupunkihankkeen tavoitteena on saada maankäyttö yhtenäiseksi Kuopion työssäkäynti- ja asuntomarkkina-alueella. Tarkoituksena on synnyttää taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen tulevaisuuden malli yhdyskuntarakenteesta sekä määritellä maankäytön kehittämisen keskeiset periaatteet. Samalla hanke syventää alueellista yhteistyötä kilpailukyvyn kannalta keskeisillä maankäytön, liikenteen ja asumisen osa-alueilla. Hanke toteutetaan 1.1.2011 – 31.12.2011 Kuopion toiminnallisella, yhteensä seitsemän kunnan alueella. Hankkeen vetovastuu on Kuopion kaupungilla. Työstä vastaa Kuopion alueen työvaliokunnan ja taan keskenään. Samalla määri- yhteistyötä tetään seudun kehittämisen pää- maankäytön, periaatteet. Rakennemallivaih- liikenteen ja toehdoissa tarkastellaan Kuopiasumisen on alueen palvelurakennetta eri osa-alueilla. näkökulmista ja esitetään erilaisia palvelutuotantotapoja. Valitun vaihtoehdon pohjalta laaditaan toiminnallisen seudun rakennemalli 2030. ▨ os a ava a l u e k e h i t t ä j ä 13 yhteenveto yhteenveto Tunnista toimintaympäristösi Tunnista toimintaympäristösi Nykyisyyden ymmärtämisestä… …tulevaisuuden tekemiseen Tulevaisuus Nykyisyys TOIMINTAYMPÄRISTÖN TUNNISTAMINEN MUUTOKSEN MOOTTORIN TUNNISTAMINEN Evoluutio ”Riittää että olemme kilpailijoitamme parempia.” Dialektinen Teesi Variaatio Antiteesi Retentio "Muutosyksikkö" ”Muutosyksikkö” Teleologia Tyytymättömyys Vaihe 4 Loppu Vaihe 3 Sadonkorjuu ”Teemme parhaamme ja katsotaan, mihin se riittää.” Vaihe 1 Alku Suunnitelmien toteuttaminen Vaihe 2 Kasvu Etsintä/ vuorovaikutus Tavoitteiden asettaminen ”Sisäinen ohjelma” Regulaatio Mukautuva sopeutuminen Ennalta määrätty ”Luova jännite ja konfliktit auttavat meitä kehittymään.” Pluralismi (moninaisuus) Vastakkainasettelu Konflikti Elinkaari Yksittäinen toimija Synteesi Konflikti Valinta Resurssien niukkuus Valintaympäristö Kilpailu Useita toimijoita "Alueiden kehittämisessä ollaan voimakkaasti tekemässä tulevaisuutta. Valituilla päämäärillä ja toimintatavoilla voidaan rakentaa uutta, ylläpitää vanhaa tai yrittää vain sopeutua ympäristön muutoksiin." ”Kaikki on mahdollista – vain taivas on rajana.” Päämäärätietoinen hyväksyntä Sosiaalinen konstruktio Konsensus Muutoksen ilmenemismuoto Muutoksen ilmenemismuoto STRATEGIA Konstruktiivinen • FOKUSOINTI • FOKUSOINTI • FOKUSOINTI TULEVAISUUSFOORUMIN TYÖKALUJA SPYTTYK-ANALYYSI Muutostekijän kuvaus Potentiaalinen vaikutus Tärkeys Sosiaalinen Todennäköisyys Miten hyödynnämme? • TULEVAISUUSPYÖRÄ Poliittinen ja juridinen Yritykset ja yrittäjyys • TULEVAISUUSTAULUKKO Teknologinen • TULEVAISUUSTARINAT Taloudellinen Ympäristö TRENDIT MEGATRENDIT Kulttuurinen HEIKOT SIGNAALIT 14 O saava a lu e k e h it t ä jä os a ava a l u e k e h i t t ä j ä 15 Löydä oma roolisi Löydä oma roolisi Pahimmillaan eletään projektihässäkässä, jossa vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee ja jopa viereisessä projektissa saatetaan tehdä samoja asioita samojen asiakkaiden kanssa. Tällöin uskottavuus on koetuksella ja resurssit valuvat hukkaan. Hankkeiden kokoaminen yhden sateenvarjon alle helpottaisi kokonaisuuden hahmottamista ja edesauttaisi yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa. ▨ Asiantuntija Lisätietoja: Projektisalkun hallinta: Lehtonen, Korpinen, Simonen, Lindblom: Projektisalkunhallinta – kehitystoiminnan strateginen johtaminen, Edita Publishing Oy 2006 Web-pohjaisia projektihallinnan työkaluja: ●● Severa http://www.severa.com/fi/psa/ratkaisu/ projektinhallinta ●● Starbrix www.starbrix.com Hallinnon ja työyhteisöjen kehittämisryhmän johtaja, kasvatustieteiden maisteri Sari Gustafssonin erikoistumisalueita ovat johtaminen, toiminnanohjaus ja työssä jaksaminen. Aiemmin hän on toiminut muun muassa kehittämispäällikkönä ja varajohtajana Helsingin Yliopiston Aleksanteriinstituutissa. Aluekehittäjät strategioiden kokoajina ja edistäjinä Asiantuntijana KM Sari Gustafsson Vinkki Moderni strategia-ajattelu tarkoittaa erityisesti jatkuvan muutoksen hyväksymistä ja sen puitteissa toimimista. Ketteryys on valttia: aluekehittäjän täytyy hallita monia strategioita yhtä aikaa, mutta säilyttää silti kokonaiskuva alueen tilasta ja päämääristä. Kuinka aluekehittäjä pystyy luovimaan strategioiden viidakossa? ›› Aluekehittäjän työssä täytyy olla taitava strategioiden pyörittäjä. Aluekehittäjät pitävät mielessään useita paikallisia, seudullisia ja alueellisia strategioita ja toimittavat kokoavia ohjelmia, joiden täytyy olla yhdenmukaisia paikallisten strategioiden kanssa. Toisaalta aluekehittäjillä ei ole omaa toimivaltaa muihin strategioihin, jolloin aluekoordinaattorin tärkein rooli on olla taitava suostuttelija ja verkostoituja. Työelämätutkimusten mukaan julkisella puolella työskentelevät ihmiset ovat turvallisuushakuisia. Aluekehittäjät ovat muutosagentteja, joiden täytyy saada muutospelkoisetkin toimijat mukaan epävarmoihin asioihin rakentamaan tulevaisuutta pala kerrallaan. Muutospainetta on paitsi valtion ja kunnan puolelta, myös kansalaisten puolelta, ja nämä paineet saattavat olla keskenään vastakkaisia. Strateginen ketteryys on muun muassa sitä, että toimijat ja verkostot pystyvät yhdistämään keskenään näennäisesti ristiriitaisia tavoitteita. Aluekehittäjät 16 O saava a lu e k e h it t ä jä voivat parhaimmillaan osoittaa omilla hankkeillaan, että vastakkaisia tavoitteita voi koota yhtenäisiksi strategisiksi päämääriksi ja niillä voidaan saada aikaan yhteistä hyvää, esimerkiksi kasvattaa tuottavuutta ja lisätä työhyvinvointia samanaikaisesti. Katse kohti laajempia kokonaisuuksia On tärkeää tunnistaa, mitä eri tahot oikeasti tahtovat. Joskus osapuolet sanovat tahtovansa yhtä, mutta käytännössä tekevät toista. Aluekehittäjän tulisi sekä tunnistaa Pahimmillaan että pystyä osoittamaan risti- eletään projektiriita sanojen ja tekojen välillä, hässäkässä, mikä vaatii strategista ajatte- jossa vasen käsi lua sekä taitavaa diplomatiaa. ei tiedä mitä Koko alueen tulisi rakentaa kil- oikea tekee. pailukykyä yhdessä, mutta jos toiminnassa ei ole johdonmukaisuutta, se ei kanna pitkälle. Johdonmukaisuuden puute kaventaa myös luottamusta. Projektien paljous voi olla strateginen este. Osa projekteista on raskaita hallinnoida, ja perusasia jää silloin vähälle. Mikäli aluekehittäjällä ei ole käytössään ohjelmakehittämisen kokonaisuuden sateenvarjoa, joka kokoaa strategiat yhteen, työ tulee raskaaksi. Kehittäminen saatetaan kokea pisteittäiseksi, eikä missään projektissa tunnuta ottavan edistysaskeleita. Innosta ihmiset mukaan Poimi oleelliset asiat ja konkretisoi Pohdi asennettasi Taitava kielenkäyttö on äärimmäisen tärkeää. Esimerkiksi ohjelmien muotoilussa täytyy olla riittävästi konkretiaa, muuten ne eivät kosketa kaikkia toimijoita. Jos asiat osaa muuttaa helpon tuntuisiksi, osallistumiskynnys madaltuu ja ihmisten innostuvat lähtemään mukaan. Tämä vaatii ohjelman syvällistä ymmärtämistä. Oletko ottanut eteenpäin vievän asenteen, vai oletko uhri, joka tekee mitä muut käskevät? Saat ihmiset toimintaan mukaan kuvaamalla mahdollisuuksia, et maalaamalla uhkakuvia. Teetkö muutosta vai sopeudutko vain? Toista tärkeitä asioita Jos itsellä on asiat kirkkaana mielessä, se ei tarkoita että toisilla olisi. Siksi uusien asioiden agendalla pitäminen jatkuvasti on hyvin tarpeellista. Jatkuva toisto voi olla hetkittäin turhauttavaa, mutta tärkeää. Kertaus on opintojen äiti. Ymmärrä muutoksen eri tasot Määrittele muutoksen tekemisen taso eli onko kyse radikaalista vai pienestä muutoksesta. Tämän voi käydä läpi muutokseen osallistuvien toimijoiden kanssa, sillä muutokset voivat näyttäytyvät eri toimijoille eri vahvuisina. On tärkeää tunnistaa, kenelle muutos on iso asia, kenelle helppo juttu. Näin ei kärpäsistä tule vahingossa härkäsiä. Tunnista toimintakulttuurit Organisaatioissa voi olla sekä postmodernin ajan lapsia, jotka ovat tottuneet verkostomaiseen työskentelyyn, että moderneja tyyppejä, joille töiden tekeminen on auktoriteettivetoisempaa. On hyvä tunnistaa, millaisia menetelmiä kunkin toimijan kanssa tarvitaan ja muuttaa toimintatapoja sen mukaan. Toiminnasta ei näin tule tylsää! Laadi strategiakartta Aluekehittäjän työssä on suuri apu alueellisesta strategiahierarkiasta, johon on määritelty kaikki toimia ohjaavat strategiat ja ohjelmat. Strategioita ei tarvitse osata ulkoa, mutta niistä ja niiden välisistä suhteista on hyvä olla tietoinen. os a ava a l u e k e h i t t ä j ä 17 työkalut Löydä oma roolisi Löydä oma roolisi Sinisen meren strategia auttaa valintojen tekemisessä EFQM-malli itsearvioinnin tukena ›› Strateginen ajattelu on tietoisten valintojen tekemistä: täytyy osata valita tärkeimmät asiat peruskauran seasta. Valinnat vaativat rohkeutta ja riskinottokykyä, mutJoskus uutta ta niiden avulla luodaan hyvää tehdessä alta henkeä sekä tehdään tiikerinpitää saada loikkia kehittämistyössä. Valinjotain pois. nat tapahtuvat usein hyvän arvioinnin kautta. W. Chan Kimin ja Renée Mauborgnen kehittämä Sinisen meren strategia on hyvin käyttökelpoinen työkalu valintojen tekemiseen. Sitä on helppo soveltaa moniin eri toimintoihin ja se sopii hyvin aluekehittäjänkin apuvälineeksi. Aluekehittäjä voi käyttää Sinisen meren strategiaa vaikkapa alueen tahtotilan määrittämiseen. Sinisen meren strategia -nelikentän täyttäminen on valintaa myös itsessään: valitaan, mitä halutaan lisätä, mitä vähentää. Yleensä lisättäviä asioita keksitään enemmän, mutta on vaikea keksiä, mistä voisi luopua. Täytyy kuitenkin muistaa, että pelkästään lisäämällä asioita kehitys ei ole kestävällä pohjalla. Joskus uutta tehdessä alta pitää myös saada jotain pois. Jos poisopittavia asioita ei ole nimetty, ihmiset kantavat niitä mukanaan ja tekevät samaa kuin ennenkin. Kehikon avulla voidaan ”virallistaa” se, mitä poistetaan ja vähennetään. ▨ ›› Itsearviointi auttaa niin organisaation, yksikön, ryhmän kuin projektinkin nykytilan arvioinnissa. Itsearviointi asettaa tavoitteet kehittämiselle ja tuloksille ja käynnistää kehittämistoimintaa. Oman toiminnan arvioimiseen ja kehittämiseen voi käyttää EFQM-mallia. Mallia käytetään tuhansissa organisaatioissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla eri puolilla maailmaa. EFQM-mallissa organisaatiota Lisätietoja: tavoitteet kehittämiselle W. Chan Kim, Renée Mauborgne: Sinisen meren strategia, Talentum 2005 ja tuloksille ja käynnistää työkalut tarkastellaan kokonaisuutena, ja huomiota kiinnitetään sekä toimintaan että tuloksiin. Mallia käytetään mm. Suomen laatupalkintokilpailun arviontikriteerinä. ▨ Lisätietoja: EFQM-mallista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Laatupalkinto Itsearviointi asettaa kehittämistoimintaa. Sinisen meren strategia: Kokeile työkalua: valitse jokin kehittämishankkeesi ja täytä laatikot. Pohdi, mitä tulisi lisätä, mitä uutta voisi luoda, mitä taas pitäisi vähentää tai poistaa kokonaan. lisätä: TOIMINTA VÄHENTÄÄ: TULOKSET 7. Henkilöstötulokset 3. Henkilöstö 1. Johtajuus POISTAA: 2. Toimintaperiaatteet ja strategia 6. Asiakastulokset 5. Prosessit 9. Keskeiset suorituskykytulokset LUODA UUTTA: 4. Kumppanuudet ja resurssit 8. Yhteiskunnalliset tulokset innovatiivisuus ja oppiminen © EFQM 18 O saava a lu e k e h it t ä jä os a ava a l u e k e h i t t ä j ä 19 Esimerkki Löydä oma roolisi Löydä oma roolisi Kotka-Haminassa suunnitellaan matkailu- ja tapahtumatuotannon tulevaisuutta Esimerkki Uusia ratkaisuja hyvinvointipalveluihin Saarijärven-Viitasaaren seudulla Ohjelmakoordinaattori Marja Salonen, Keski-Suomen maaseutualueiden KOKO Cursor Oy / Seutuasiantuntija Mervi Liimatainen Kuva: Kotkan kaupunki. Kuva: Haminan kaupunki. Kotkan-Haminan seudun matkailuja tapahtumatuotannon strategia Hankkeen tavoitteet: ●● Analysoida matkailun kannalta keskeisiä muutostekijöitä ja arvioida muutosvoimien vaikutuksia seudun matkailuun. ●● Kuvata seudun matkailu- ja tapahtumatuotannon nykytilaa: voimavarat ja rajoitteet tai kilpailukyky-/ profiloitumiskuvaukset. ●● Luoda alueen matkailu- ja tapahtumatuotannolle innostava ja toteutettavissa oleva visio, johon voidaan sitoutua laajasti. ●● Määritellä seudun matkailu- ja tapahtumatuotannon kehittämisen tienhaaroja, strategisia vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia. ●● Analysoida, valita ja kiteyttää seudun matkailu- ja tapahtumatuotannon kehittämisen painopistealueet. ●● Synnyttää matkailu- ja tapahtumatuotannon toimintamalli, jonka avulla tarjotaan palveluja sekä yrityksille että kunnille. ●● Luoda strategian toimeenpano-ohjelma. ●● Synnyttää uutta keskustelua, rajoja ylittävää 20 O saava a lu e k e h it t ä jä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, joka kehittää koko toimialan strategista näkemystä. Hankkeen menetelmät: Kohderyhmänä Kotkan, Haminan, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kuntien virkamies- ja luottamushenkilöedustajat sekä seudun matkailu- ja tapahtumatuotantoyritykset. Kolme laajaa, kaikille avointa työpajaa. Ensimmäisessä työpajassa helmikuussa 2011 käytettiin Learning Cafe -menetelmää. ●● Ohjaus- ja työryhmän kokoukset. ●● Seudun kuntajohdon ja matkailutoimijoiden (seutu, Suomi, Pietari) haastattelut. ●● Hankkeen tulokset, hankkeesta opittua: Kotkan-Haminan seudulle luodaan matkailu- ja tapahtumatuotannon strategia kesäkuussa 2011. ●● Laaja kiinnostus hankkeeseen. ●● Mahdollisia tulevia pullonkauloja voivat olla strategian jalkauttaminen ja eri toimijoiden sitoutuminen sen toteuttamiseen. Laaja työpajatoiminta osaltaan sitouttaa. ▨ ●● Kuva: Luonnonvoimaa.net Kuva: Luonnonvoimaa.net ›› Saarijärven-Viitasaaren seudulla luodaan palveluiden järjestämiseksi kuntakohtaista suunnitelmaa. Palvelustrategiassa tullaan esittämään, miten kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tulisi kuntalaisille tuottaa noin kymmenen vuoden aikajänteellä. Strategian lähtökohtina ovat kuntalaisten elinolojen ja palvelutarpeiden muuttuminen sekä Parasta kuntien taloudellisten voimaantia on ollut varojen ja henkilöstöresurssien kehittyminen ja saatavuus. kuntalaisten Suunnitelmaa laadittaessa taraktiivinen kastellaan yhteistyömahdolliosallistuminen suuksia muiden kuntien ja yritysten kanssa sekä sitä, millaista ulkopuolista palvelutarjontaa on saatavilla ja miten markkinat tulevat kehittymään. Hanke saadaan päätökseen keväällä 2011. ●● ●● ●● asiantuntijan ohjauksessa kaikissa seudun kunnissa. Osallistujia ovat kuntalaiset eri ryhmien edustajina, mukaan lukien luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Kohderyhmä: edellä mainitut ryhmät. Ryhmät ovat osallistuneet strategian sisällön määrittelyyn työpajoissa. Taustatietona on käytetty mm. Hemaasu-mallia ja ikärakenne-ennusteita. Työssä ovat korostuneet viestintä, verkostomainen toiminta sekä roolitukset. Hankkeen tulokset, hankkeesta opittua: Hankkeessa luodaan kuntakohtaiset hyvinvointipalvelustrategiat sekä seudullinen hyvinvointipalvelustrategia. ●● Parasta antia on ollut kuntalaisten aktiivinen osallistuminen. ●● Aikataulu on joustanut kuntien tarpeiden mukaan. ▨ ●● Hankkeen tavoite: ●● Edistää alueen asukkaiden hyvinvointia, lisätä laadukkaita palveluja ja niiden saatavuutta. Hankkeen menetelmät: Hanke on toteutettu osallistavana prosessina ●● os a ava a l u e k e h i t t ä j ä 21 verkostoidu rohkeasti Verkostoidu rohkeasti Vahvuutta verkostoista Asiantuntijana VTL Petri Uusikylä 22 Aluekehittäjän työ on tyypillisesti verkostotyöskentelyä. Verkostot antavat paljon, mutta on hyvä tunnistaa myös verkostotoiminnan ongelmakohdat ja pohtia, miten ne voidaan ylittää. Verkostoanalyysi tarjoaa näkymän niin verkoston vahvuuksiin kuin sen heikkoihin kohtiinkin. keskustelu ja toiminta lähtevät rönsyilemään. Tavoite pidetään elävänä jatkuvalla kertaamisella. Vaikka jatkuva saman toistaminen saattaa tuntua turhalta, se kuitenkin auttaa pitämään tavoitteen selkeänä ja samalla vahvistaa yhteistä missiota. ›› Verkostomaisessa työtavassa on monia vahvoja puolia. Se muun muassa alentaa tiedonsiirron ja -vaihdannan kustannuksia, lisää tehokkuutta, kasvattaa vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa, lisää oppimismahdollisuuksia ja parantaa tiedon välittämistä ja valvontaa. Verkostoissa korostuvat suhteet ja diplomaattinen toimintatapa. Verkostoissa ketään ei voi käskeä, vaan ainoa tapa saada ratkaisuja aikaan on suostuttelu. Samaan Verkostoissa aikaan verkostoissa voi kuitenainoa tapa kin olla piirteitä hierarkioista: saada ratkaisuja esimerkiksi KOKO on verkosaikaan on tomaisesta työtavastaan huolisuostuttelu. matta vastuutettua ja roolitettua toimintaa. Mitä enemmän verkostoa muokataan, sitä enemmän se alkaa muistuttaa organisaatiota. Tavoitelähtöisyys on verkostoissa kaiken a ja o. Päämäärä on syytä pitää mielessä koko ajan, muuten Huolimatta siitä, että verkostomaisessa toimintatavassa on monia etuja, siinä voi olla monia ongelmakohtia, jotka on syytä tunnistaa. Verkoston perustaminen tai siihen lähteminen on aina riski. Sen hyötyjä on vaikea tietää varmaksi etukäteen. Hyötyjä voi myös olla vaikea osoittaa, sillä ihmisillä ja organisaatioilla on paljon päällekkäisiä verkostoja, eikä aina voi sanoa, mistä verkostosta mikin hyöty tulee. Verkostot voivat olla myös tehottomia. Tiedon välittäminen voi viedä aikaa ja tieto saattaa matkalla muuttua. Verkostot voivat olla ennustamattomia ja haavoittuvia ja niistä voi löytyä portinvartijarakenteita, jolloin vaikkapa tiedon välittäjällä on valta. Yksi verkostojen piirre on, että verkostoissa on aina vapaamatkustajia. Siksi verkoston toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää – yhteisö tuomitsee vapaamatkustajat nopeasti. Vapaamatkustajia voi yrittää aktivoida, jolloin koordinaattorien toiminta on keskeistä. Koordinaattoreiden tulee myös huolehtia, ettei verkoston O saava a lu e k e h it t ä jä toiminta keskity liikaa muutaman aktiivisen toimijan ympärille. Verkostoitumisen helmasynti on mennä samanmielisten porukkaan. Vaikka se on turvallista, valikoidussa porukassa ei synny innovaaVerkostoitumisen tioita – erilaisilla ihmisillä on täydentävää osaamista. Vaatii helmasynti paljon, että lähtee omalta muon mennä kavuusalueeltaan pois. Samansamanmielisten mielisten ihmisten valikoimiporukkaan. nen yhteistyökumppaneiksi on usein riskien minimointia. Mutta mitä uutta syntyy varman päälle pelaamisesta? Erityisesti aluekehityksessä esille tuleva verkostoitumishaaste on toiminnan poliittinen ulottuvuus, joka saattaa pahimmassa tapauksessa hidastaa tai rajoittaa toimintaa. Lisäksi kuntapuolella ei olla kovin hanakoita ottamaan riskejä. ▨ Asiantuntija Fakta Mitä uutta verkostoanalyysi voi tuoda aluekehityksen arviointiin? ●● ●● ●● ●● Verkostot ovat aluepoliittisessa keskustelussa olleet tähän saakka lähinnä monimutkaisia ja epävirallisia rakenteita kuvaavia metaforia. Systemaattinen analyysi voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin aluekehityksen ja -vaikuttavuuden dynamiikkaa. Verkoston vaikutusten mittaamisella voidaan ymmärtää tuotosten ja vaikuttavuuden väliin jääviä ”pehmeitä” tuloksia, joilla saattaa olla aluekehityksen kannalta ratkaisevan tärkeä merkitys. Tuloksia voi hyödyntää päätöksenteon tukemisessa. VTL Petri Uusikylä toimii nykyisin johtajana Rambøll Management Consultingissa. Ennen Rambolliin siirtymistä hän oli Net Effect Oy:n toinen osakas, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja sekä ylitarkastaja valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosastolla vastuualueinaan tulosohjausjärjestelmän ja julkisten palveluiden kehittäminen sekä arviointitoiminta. Turvallisuushakuisuutta, vapaamatkustajia… Vinkki Sitouta toimijat verkostoon ●● ●● ●● ●● Verkostoon sitouttaminen on haastavaa, mutta se onnistuu, kun jokainen verkoston jäsen kokee saavuttavansa verkoston kautta enemmän kuin toimimalla yksin. Sitoutuminen on sitä vahvempaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa jäsen on verkostossa mukana. On tärkeää, että jäsen pystyy vaikuttamaan verkoston tavoitteiden määrittelemiseen. Jäsenten täytyy kokea vastavuoroisuutta – mikäli omasta toiminnastaan ei saa mitään vastineeksi, siihen väsyy pian. os a ava a l u e k e h i t t ä j ä 23 työkalut Esimerkki verkostoidu rohkeasti verkostoidu rohkeasti Verkostoanalyysi paljastaa niin heikkoudet kuin vahvuudetkin DEMOn verkostotutkimuksesta eväitä toiminnan kohdentamiseen ›› Verkoston toimintaa, sen vahvuuksia ja heikkouksia voi tarkastella verkostoanalyysin avulla. Verkostokuvaus auttaa ymmärtämään verkoston toimintaa ja avaa keskustelua. Analyysillä voidaan paljastaa verkoston vapaamatkustajat tai liika keskittyminen, mutta sen avulla voidaan tuoda esille myös vahvuuksia, jotka arkityössä jäävät pimentoon. Analyysin haaste on, että se on poikkileikkaus ajasta ja kertoo vain tietystä hetkestä. Siksi analyysejä kannatAnalyysillä taa tehdä riittävän usein, jotvoidaan tuoda ta nähdään mihin suuntaan olesille verkoston la menossa. Jos ongelmakohtia vahvuuksia. löytyy, tehdään korjausliikkeitä ja seuraavassa mittauksessa tarkastellaan, onko siitä ollut hyötyä. Toinen verkostoanalyysin vaikeus piilee siinä, että ihmiset eivät ole valmiita antamaan tietoa henkilökohtaisista suhteista, vaan puhuisivat mieluummin organisaatioista. Verkostot ovat kuitenkin mitä suurimmassa määrin henkilöiden välisiä suhteita ja jotta analyysistä olisi suurin hyöty, tulisi uskaltaa tarkastella myös niitä. ›› DEMO-verkosto teetti yhteistyössä TEM:n kanssa MDI:llä (Management Design Intelligence Oy) verkostotutkimuksen, jonka tavoitteena oli analysoida verkoston vaikuttavuutta, verkoston toimijoiden kyvykkyyttä sekä toimintateemojen osuvuutta. Analyysin mukaan verkostolla on kolme roolia kansallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. 1. Verkosto nähdään kehittäjänä alueiden välisten pilotti- ja kokeiluhankkeiden käynnistämisessä. 2. Erityisesti aluekehittäjäkoulutuksen myötä verkosto toimii oppimisfoorumina. 3. Vaikuttajana verkosto pyrkii aikaansaamaan kansallisesti merkittäviä ikäpolitiikan avauksia. Tutkimuksen osana toteutettu verkoston toimijoiden kyvykkyystarkastelu antoi eväitä DEMO-verkoston kehittämiseen. Kyvykkyystarkastelu pohjautuu systemaattiseen kyvykkyysanalyysiin, jossa kyvykkyys muodostuu neljästä eri tekijästä: resursseista, osaamisesta ja tiedosta, toimintatavoista ja suorituskykytekijöistä. Aluenäkökulmasta verkostokyvykkyys muodostuu niistä ominaisuuksista, joita alueella tarvitaan, jotta kyetään hyödyntämään verkostoa ja yleensäkin toimimaan kansallisessa aluekehittämisverkostossa. Viitekehys auttaa samalla hahmottamaan, mihin eri alueilla tulisi kiinnittää erityisesti huomiota, ja mitkä osatekijät muodostuvat eri alueilla erityisen kriittisiksi. Verkostoanalyysityökaluja: UCINET UCINET on sosiaalisten verkostojen analysointityökalut, joka sisältää kaikki tavallisimmat verkostoanalyysin menetelmät. Se on helppokäyttöinen ja siihen voi syöttää mitä tahansa suhteita. UCINET-pakettiin kuuluu kuvausohjelma Netdraw, jolla verkostoista saa visuaalisen kuvauksen. UCINETia voi kokeilla 60 päivän ajan ilmaiseksi. Muita verkostoanalyysityökaluja: Riippumaton tutkijaverkosto International Network for Social Network analysis on listannut sivuilleen eri verkostoanalyysityökaluja: http://www.insna.org/software/index.html Analyysityökaluja löytyy kootusti myös Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Social_network_analysis_software ▨ Lisätietoja: ●● ●● ●● UCINETin verkkosivut: www.analytictech.com/ucinet/ Mattila, M. & Uusikylä, P. (toim.) (1999): Verkostoyhteiskunta. Käytännön johdatus verkostoanalyysiin. Gaudeamus, Helsinki. Johanson, J-E., Mattila M. ja Uusikylä P (1995): Johdatus verkostoanalyysiin, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsinki. Luettavissa internetissä osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/vol/kirja/ Kuva: Merja Haverinen - Kyvykkyystarkastelu ei ole paremmuusjärjestykseen laittamista. Alueilla on erilaisia intressejä, siksi ne ovat verkostossa eri tavoin aktiivisia. Tämä tieto kuitenkin helpottaa alueiden hallinnoimista verkostossa ja antaa parempia mahdollisuuksia aktivoida toimijoita, mainitsee DEMO-verkoston ohjelmajohtaja Antti Korkka. Toimintateemojen täsmentäminen ja toimien kohdentaminen oli tutkimuksen aineiston pohjalta luontevaa. Verkoston tämänhetkiset painopisteet ovat asumisessa, teknologiassa ja liikkuvissa palveluissa, uudenlaisessa yrittäjyysnäkökulmassa, työvoiman joustavuudessa, kuntapalveluiden järjestämisessä sekä ikäpoliittisissa suosituksissa. Kevään ja kesän 2011 aikana käynnistyvät verkoston ensimmäisen vaiheen toimenpidehankkeet koskien muun muassa yhteisöllistä asumista, kotipalveluiden integrointia, nuorten kotikuntaan sitouttamista ja seniorien urapolkujen kehittämistä. ▨ Lisätietoja: ●● ●● DEMO-verkoston www-sivusto http://www.demoverkosto.fi/ Vesalainen, J. (2010). Tavoitteena strateginen kyvykkyys. Alihankkijan kilpailukyvyn määrätietoinen kehittäminen. 172 s. Teknologiateollisuus ry, Vantaa DEMO nelikenttä Sijoitustekijät Strategisuus, tulkintojen yhdensuuntaisuus, aktiivisuus, sitoutuneisuus Korkea Alue A Alue B Alue O Lohko A Lohko B Alue L Alue F Alue M Alue G Alue K Alue H Alue C Lohko C Alue E Alue D Alue J Alue N Alue I Lohko D Alhainen Verkostotoiminnassa olennaista on keskustelu. Yhteisten keskustelumahdollisuuksien järjestäminen on oiva tapa lujittaa verkostotoimijoiden keskinäistä luottamusta ja halua työskennellä yhdessä. 24 O saava a lu e k e h it t ä j ä Alhainen Verkostokyvykkyys Resurssit, osaaminen ja tieto, toimintatavat Korkea o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 25 Esimerkki verkostoidu rohkeasti verkostoidu rohkeasti Kriittinen tarkastelu terävöittää tuttujenkin kumppaneiden verkostoa Maankäytön, asumisen ja liikenteen hyvät käytännöt ›› Oppiva aluekehittäjä -koulutuksen osallistujat laativat UCINET-työkalun avulla verkostoanalyysin. Analyysissä kehittäjät tutkailivat jonkin tietyn hankkeensa toimijoiden välisiä suhteiOn hyödyllistä ta ja sitä, miten toimintaa voisi kehittää. pohtia, onko Salon seudun KOKOn ohjeltuttu kaarti mapäällikkö Anita Silanterä arriittävä. vioi Salon seudun osaajakartoituksen verkostoa. Silanterän mukaan oman haasteensa analyysin tekemiseen toi se, että analysoitava verkosto oli pieni toimenpide suuremmassa yhteistyön kentässä. – Oli vaikeaa rajata, keitä ottaa mukaan juuri tämän esimerkin verkostoon, muistelee Silanterä. ›› Yksi MAL-verkoston tavoitteista on koota ja levittää tietoa seudullisen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun hyvistä käytännöistä. Seututason suunnittelu on Suomessa vielä suhteellisen uusi asia. Siksi tietoa ja kokemuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelusta seututasolla on vielä varsin vähän ja hyvien käytäntöjen levittäminen erityisen tärkeää. Kohderyhmää ovat MAL-verkoston jäsenseudut, lähinnä niiden maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelusta vastaavat virkamiehet. Salon seudulla yhteistyökumppaneiden määrä on rajallinen ja yhteistyötä tehdään helposti ja luontevasti jo entuudestaan tuttujen partnereiden kanssa. Sen arvioiminen, olisiko yhteistyötä syytä laajentaa jokapäiväisten kumppaneiden ulkopuolelle, on Silanterän mukaan tärkeää. – On erittäin hyödyllistä ajoittain pohtia, onko tuttu kaarti riittävä ja miten seudun ulkopuoliset yhteistyösuhteet toimivat, muistuttaa Silanterä. Silanterä tuumii, että analyysi on epäilemättä erittäin hyödyllinen ja valaiseva laajemmissa kokonaisuuksissa, esimerkiksi ohjelmatasolla. Sitä on myös helppo käyttää. ▨ Käytännöt jakoon monin tavoin ●● ●● ●● ●● ●● Salon seudun osaajakartoitus ●● ●● Yrittäjäjärjestö 1 4 Elinkeinokehitysyhtiö 3 ●● Kartoituksen toteuttanut konsultti 2,5 ●● 2 ●● 1,5 ●● 1 0,5 Yrittäjäjärjestö 2 0 ●● Kaupunki ●● ●● TE-toimisto ELY-keskus ●● Aktiivisuus Korkeakoulu O saava a lu e k e h it t ä j ä MALlipankki; hyvien käytäntöjen tietopankki verkoston www-sivuilla Verkostotiedotteiden MALlicaset eli tapausesimerkit Tapausesittelyt verkoston tilaisuuksissa Asiantuntijapuheenvuorot verkoston tilaisuuksissa Tapausesittelyistä ja asiantuntijapuheenvuoroista kuvattu videomateriaali verkoston internetsivuilla Asiantuntijoiden nimeäminen Henkilökohtaiset yhteydenotot © Tampereen kaupunki / Jari Mäkinen, 2007 Fakta Opittua ja ongelmakohtia 3,5 26 Esimerkki Hyödyllisyys Tulisi lisätä ●● Tarve seudullisten MAL-käytäntöjen levittämiseen on ilmeinen. Tietoa kannattaa levittää useita eri kanavia pitkin. Tarvitaan vähintään yksi aktiivinen ”ylläpitäjä”, joka kerää ja levittää tietoa. Tiedon päivittämisen ja levittämisen tulee olla jatkuvaa; uusia levittämisen tapoja tarvitaan. Tietotarpeet paljastavat, mitkä asiakokonaisuudet vaativat nykyistä voimakkaampaa kehittämistä seudullisen suunnittelun edistämiseksi. Erilaiset verkostot ja henkilökohtaiset kontaktit ovat keskeisiä sekä tiedon keräämisessä että jakamisessa. Ongelmana on pirstoutunut ja henkilötason tieto, jota on vaikea ”saada kiinni”. Verkoston on helpompi levittää kuin kerätä tietoa. Alueet ovat aktiivisia tiedon kysyjiä, mutta eivät kovin oma-aloitteisia tiedon jakajia. Seuduilta tulevien signaalien välittymistä valtionhallintoon tulee tehostaa. ▨ MAL-verkosto ●● ●● ●● ●● ●● ●● Maankäytön, asumisen ja liikenteen kansallinen teemaverkosto. Jäsenenä 19 seutua eri puolilta Suomea. Edistää kokonaisvaltaista yhdyskuntasuunnittelua; painottaa seudullisen suunnittelun ja kuntayhteistyön näkökulmia. Yksi työ- ja elinkeinoministeriön alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) teemaverkostoista. Verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2010 alussa. MAL-verkoston koordinaatiosta vastaa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Lisätietoja: ●● ●● Marja Uusivuori ([email protected]) www.mal-verkosto.fi o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 27 kehitä luovasti aluekehittäjät voivat käyttää ulkoisia verkostoja ja yhteistyökumppaneita tehokkaammin avukseen. Kehitä luovasti Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä Työelämä on jo jonkin aikaa ollut murroksessa, mikä näyttäytyy muun muassa työtapojen muuttumisena. Useat tutkimukset tukevat käsitystä siitä, että hyvät vuorovaikutustaidot parantavat työn tuloksia. Kun perusasiat ovat kunnossa ja ihmiset tekevät töitä mielellään yhdessä, työyhteisö menestyy pitkällä tähtäimellä. Aluekehittämisessä Aluekehitystyössä innostuminen ja innostaminen on tärkeää. Molemmille voidaan luoda edellytyksiä tuomalla esiin hyviä ideoita ja esimerkkejä muun muassa muilta KOKO-alueilta. On hyvä myös pohtia omia toimintatapojaan, jotta pystyisi toimimaan tehokkaasti ja innostamaan sekä toisia että itseään työelämän eri tilanteissa. On tärkeää tunnistaa, mitä itsessä tapahtuu vuorovaikutustilanteissa. Myös tilanteissa läsnäolo on olennaista: täytyy herkistyä tilanteille ja oppia lukemaan itseään ja muita. ▨ Lisätietoja: ●● VTT Kaisa Lähteenmäki-Smith on Rambøll Management Consultingin arviointiyksikön päällikkö. Aiemmin hän on muun muassa toiminut tutkijana Tukholmassa sijaitsevassa pohjoismaisessa aluesuunnittelun ja –kehityksen tutkimuslaitoksessa Nordregiossa. arkipäivän luovuus kukoistaa Asiantuntijat: VTT Kaisa Lähteenmäki-Smith ja TeM, yrittäjä Niina Nurminen ●● 28 Aluekehittäjät ovat ongelmanratkaisijoita, diplomaatteja ja terapeutteja, joiden työssä arkipäivän luovuus on tarpeellista ja jopa välttämätöntä. asioita, osaamisia ja ideoita sekä hakea ratkaisuja oman ”laatikon” ulkopuolelta. Jo nyt aluekehittämisessä haetaan oman seudun tulevan kehityksen linjoja ja ideoita siihen, miten alue pärjää tulevaisuudessa. ›› Tiesithän, että teet erinomaisen luovaa työtä? Aluekehittäminen on pitkälti käytännön ongelmanratkaisua ja pelistrategian rakentamista, jossa luovuus ja innovatiivisuus ovat olennaisia osia. Aluekehittäjien täytyy pystyä lähtemään tilanteeseen mukaan ja paitsi ottaa käyttöön omat resurssit, tuoda myös muut mukaan. Projektihallinnon näkökulmasta työ saattaa näyttäytyä asiakirjojen pyörittelynä, mutta hakemukset ja taloussuunnitelmat ovat sivutuotoksia Luovan prosessista, jonka aluekehittäjät ajattelun ovat kentällä käynnistäneet. Luovan ajattelun merkitys kasmerkitys vaa jatkuvasti, sillä muuttuvassa kasvaa maailmassa pitää pystyä irrottaujatkuvasti. tumaan perinteisestä ajattelusta. Tällä hetkellä pohditaan ratkaisuja suuriin muutoksiin, kuten kysymykseen väestön ikääntymisestä tai mikä ihmisiä työllistää 20 vuoden kuluttua. Näihin kysymyksiin täytyy hakea vastauksia uusista lähteistä uusilla tavoilla. Jatkossa työelämässä tarvittaneen yhä enemmän tulevaisuusosaamista: ei pelkästään akateemista tietoa, vaan sitä, että uskaltaa ajatella isommin, yhdistää Uusien ratkaisujen tienraivaajat O saava a lu e k e h it t ä j ä Aluekehittämisohjelmat pystyvät parhaimmillaan raivaamaan tietä uusille innovaatioille ja ratkaisuille. Ohjelmat voi- Verkostovat luoda puitteita ja antaa väli- osaamisen neitä ja menetelmiä luovien rat- merkitys kaisujen tukemiseksi sekä luoda korostuu yhteistä tulevaisuusnäkymää. luovan Innovaatioiden edistämises- ongelmansä kohtaamiset ovat tärkeitä. ratkaisun Kun tuodaan eri toimijoita jopa tilanteissa. eri toimialoilta yhteen, saadaan kontakteja, jotka edesauttavat paitsi yhteistyötä, myös innovaatioita – joskus jopa vahingossa. Olisi hyvä luoda tiloja, joissa on helppo tehdä yhteistyötä ja ajatella luovasti. Vanhat toimistotilat eivät näitä tavoitteita välttämättä tue. Verkosto-osaamisen merkitys korostuu luovan ongelmanratkaisun tilanteissa. Käyttämällä verkostoja hyväksi aluekehittäjä voi poimia ideoita toisilta kehittäjiltä ja alueilta. Vertaiskehittäminen ja se, että saa sparrausta omiin ideoihinsa, on tärkeää. Siksi on hyvä kehittää ja luoda menetelmiä, joiden avulla Asiantuntija Niina Nurminen on näyttelijä ja johtavia teatterilähtöisiin menetelmiin erikoistuneita työyhteisövalmentajia Suomessa. Hän on perinteisen näyttelijäntyönsä ohella kouluttanut työyhteisöjä vuodesta 2000 ja opiskellut teatterilähtöisiä menetelmiä usean vuoden ajan mm. Lontoossa. ●● Anu-Liisa Rönkä, Ilkka Kuhanen, Minna Liski, Saara Niemeläinen, Pälvi Rantala (toim.): Taide käy työssä. Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisuja, sarja C, osa 75. Verkossa selattava näköispainos: http://www.taikahanke.fi/binary/file/-/id/1/fid/555/ Teatteritaiteen maisteri Niina Nurmisen ArtSense Oy tarjoaa teatterilähtöistä työyhteisökoulutusta yrityksille ja yhteisöille. http://www.artsense.fi/ Korhonen Pekka, Airaksinen Raija (toim.): Hyvä hankaus - teatterilähtöiset menetelmät oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksina, 2005, Teatterikorkeakoulun julkaisusarja nro.38 Fakta Teatterilähtöiset menetelmät auttavat kehittämään vuorovaikutustaitoja ●● ●● ●● Teatterilähtöiset menetelmät tarjoavat käytännönläheisen tavan kehittää vuorovaikutustaitoja ja edistää luovuutta. Teatterilähtöiset valmennukset ovat myös lisä rationaalisen tiedon sulattamiseen ja käytäntöön viemiseen. Koulutus ei pyri antamaan valmiita vastauksia, vaan tarjoaa työkaluja muun muassa oman itsensä ja toimintatapojensa tutkimiseen niin, että henkilö havaitsee myös, mitä ryhmässä tapahtuu. Teatterilähtöiset menetelmät perustuvat keholliseen oppimiseen. Ryhmädynamiikan konkretisoiminen tuottaa ahaa-elämyksiä ja herättää keskustelua. Tekemisen kautta osallistujille jää muistijälkiä, jotka pulpahtavat arjen tilanteissa esiin; ●● ●● keho muistaa yllättävän paljon ja tarkasti asioita. Toiminnallisten menetelmien opit jäävät pysyvästi mieleen. Teatterilähtöisiä menetelmiä on käytetty maailmalla 1960-luvulta saakka ja nykyisin ne ovat olennainen osa muun muassa Iso-Britannian bisneskoulutusta. Suomessa menetelmiä on totuttu käyttämään lähinnä koulumaailmassa tai sosiaalisektorilla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana taiteilijat myös Suomessa ovat saaneet koulutusta taiteen tiedon ja taidon hyödyntämiseen muualla yhteiskunnassa ja koulutuspalvelut yrityksille ja työyhteisöille ovat sitä kautta lisääntyneet. o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 29 ASIANTUNTIJA kehitä luovasti kehitä luovasti Osaamista yhdistämällä syntyy toiminnallisia tekstiilejä Vinkki Kehitä vuorovaikutustaitojasi Tunne itsesi Hyvät vuorovaikutustaidot lähtevät itsetuntemuksesta. On hyvä tutkia, mitä itsessä tapahtuu vuorovaikutustilanteissa; millaisen roolin valitsen, miten otan muut huomioon. Omien toimintatapojen tuntemus lisää itseluottamusta ja kykyä olla tilanteissa läsnä. Ota toiset huomioon Toisten huomioon ottaminen on olennaista. Muista kiittää ja kannustaa. Jokaisen työpanos on arvokas, vaikka se ei olisikaan näkyvä. Työpaikalla muuhun kuin työhön liittyvä kanssakäynti on myös tärkeää. Ole läsnä Tilanteissa läsnäolo on tärkeää, sillä vain silloin näkee, mitä ympärillä tapahtuu juuri nyt. Keskittymisessä auttaa oman ajan ottaminen sekä vapaa-ajalla että töissä. Ennen tärkeää palaveria voi henkäistä ja rauhoittaa olemisensa. Vapaa-ajalla oma sosiaalinen tyhjä tila ja aika ovat tärkeitä voimien keräämiseen. Älä siis täytä kalenteriasi liian täyteen. Anu Saarinen, KOKO hyvinvointiverkosto, Digihäme Rentoudu Rentous tuottaa läsnäoloa. Asioiden sujuva hallitseminen vähentää jännitystä, mutta rentoutumista voi edistää myös harjoituksilla. Rentoutumisharjoitukset auttavat tunnistamaan, milloin olo on rento, milloin jännittynyt. Keskity Mikäli ajatukset lähtevät palaverissa karkailemaan, keskitä huomiosi hetkeksi ulkopuoliseen tekijään, kuten seinällä olevaan tauluun tai käytävältä kuuluvaan ääneen, ja sulje mielestäsi kaikki muu. Keskity kaikilla aisteilla hetkeksi siihen, mitä todella näet tai kuulet, jolloin aistit stimuloituvat. Sen jälkeen on helpompi olla läsnä tilanteessa. ›› Toiminnallinen tekstiili: tekstiilituote, johon on materiaaliteknologian, rakenne- tai muotoilullisin ratkaisuin, kuten elektroniikkaa integroimalla tuotettu toiminnallisuutta. ●● Hankkeen tavoitteet: ●● ●● ●● ●● ●● Tukea seudullisia ja maakuntaohjelmaan valittuja elinkeinoelämän painopistealueita ja uuden liiketoiminnan syntyä. Yhdistää seutukuntien toimijoiden ja toimialojen keskeistä osaamista uudella tavalla eli tuottaa uutta tekstiili- ja elektroniikkaosaamista hyödyntävää liiketoimintaa sekä osaamista. Kehittää prototyyppejä tuotteista, jotka edistävät toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden oppimista, oivaltamista ja itsenäistä suoriutumista. Tuoda uutta, korkeatasoista ja kansainvälisesti verkottunutta osaamista maakuntaan: –– muotoilu-, tekstiili- ja elektroniikkaosaajien yhteistyö, poikkitoimialaisuus. –– yliopisto-, amk – ja tutkimusorganisaatioiden t&k –yhteistyöhön perustuen uutta teknologiaosaamista tekstiilin ja elektroniikan integroinnissa. Valmisteluhanke toteutettiin aikavälillä 03/2010– 01/2011. ●● ●● O saava a lu e k e h it t ä j ä Hankkeen taustalla on vuonna 2007 HAMK:n ja TTY:n toteuttama Toiminnalliset tekstiilit ja vaatetus vaikeavammaisille -esiselvitys, jossa kartoitettiin ja ennakoitiin käyttäjien tarpeita. Vuonna 2009 toteutettiin Wellbeing -hanke ”Vaatemuotoilulla hyvinvointia vaikeavammaisille”. Hankkeessa kehiteltiin uusia tuote- ja liiketoimintamahdollisuuksia prototyyppien avulla. Hämeenlinnan päivätoiminta sekä Pääjärven kuntayhtymä asiakkaineen osallistuivat tiiviisti sekä selvitykseen että hankkeeseen. Valmisteluhankkeen käynnisti TEX&ELE –työpaja keväällä 2010, joka kokosi kehitysvamma-, tekstiili- ja elektroniikka-alan asiantuntijat sekä erityisryhmien edustajat. Tavoitteena oli löytää käyttäjien arjen sujumista, itsenäistä suoriutumista, oppimista ja oivaltamista edistäviä tekijöitä. Keskeisimmiksi teemoiksi valikoituivat ajan hahmottaminen, vireystila, motivointi ja toimintakyvyn tukeminen. Valmisteluhankkeen päätteeksi toteutettiin innovaatiosessio, joka kokosi vielä kaikki toimijat antamaan oman näkemyksensä ja panoksensa puiteohjelmahakemuksen viimeistelyyn. Hankkeeseen sitoutuneet toimijat ovat Teknologiakeskus Innopark Oy (digitaaliset sisällöt -osaamisklusteri), Hämeen ammattikorkeakoulu (muotoilu/ tekstiiliverstas ja hyvinvointi/vammaistyö/multisensorinen osaaminen), Eleforss Oy (ohjausjärjestelmät) sekä Tampereen teknillinen yliopisto (kuitumateriaaliteknologia ja elektroniikka). Hankkeen tulokset, opittua: ●● Hankkeen menetelmät: ●● 30 Esimerkki ●● Valmisteluhankkeen tuloksena syntyi hankesuunnitelma ja -hakemus, joka jätettiin seitsemännen puiteohjelman (FP7) hakuun tammikuussa 2011. Tiukasta aikataulusta huolimatta valmisteluhanke onnistui kokoamaan kaikki keskeiset toimijat, huomioimaan käyttäjien tarpeet sekä kokoamaan kansainvälisen hankekonsortion. Valmistelu osoitti, kuinka tärkeää huolellinen aikataulutus, toimijoiden sitouttaminen sekä käsiteltävän aiheen monipuolinen tarkastelu on. ▨ o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 31 Esimerkki kehitä luovasti Esimerkki LuoKo nostaa luovat alat esiin Kouvolan seudulla Tallinnan Ülemiste City tarjosi innostavia ajatuksia ›› LuoKo-hankkeessa paneuduttiin luovan toimialan kehittämiseen ensimmäistä kertaa Kouvolan seudulla. Selvitysprosessin tavoitteena oli valmistella pohja toimialakehittämiselle, lisätä alan ammattimaisuutta ja vahvistaa yritystoiminnan edellytyksiä. Aluekehittäjäkoulutukseen osallistuvat pääsivät syyskuisella koulutusjaksolla tarkastelemaan näköalapaikalta virolaisia ratkaisuja uuden ajan kynnyksellä. Ohjelmajohtaja Antti Korkka YläPirkanmaan seutuyhdistyksestä pitää lähialueiden ratkaisuihin tutustumista hedelmällisenä ja ajatuksia herättävänä. Hanke kohdistuu kolmeen päälinjaan: Kehittämällä yrittäjyyttä ja yritysyhteistyötä luodaan toimialastrategian perusta luoville aloille. Hankkeen aikana järjestettiin tilaisuuksia luovien alojen yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Työpajan ja esitysten kautta tilaisuuksissa käsiteltiin luovien alojen nykytilaa ja mahdollisuuksia Kouvolassa ja laajemmin sekä jaettiin asiantuntijatietoa alaan liittyvästä yrittäjyydestä. Jalostamo-klinikan kautta hanke tarjosi myös luoviin aloihin suuntautunutta yritysneuvontaa. Toimintaympäristön kehittämisen osalta hankkeessa keskityttiin selvittämään tilaratkaisuja luovien alojen keskuksen - Kouvolan kulttuuritehtaan - perustamiseksi. Selvitys tapahtumista ja tapahtumaliiketoiminnasta toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Keväällä 2011 valmistuvan selvityksen tavoitteena on kartoittaa ne tapahtumat, joilla on potentiaalia kasvaa Kouvolan kärkitapahtumiksi sekä suuri Hankkeen aluetaloudellinen vaikutus. tuloksena LuoKo-hankkeen tulokseluovat alat ja na luotiin pohja pitkäkestoiselkulttuuriyrittäjyys le luovien alojen kehittämiselle nostettiin ja nostettiin luovat alat ja kultensi kertaa tuuriyrittäjyys esiin ensi kertaa esiin Kouvolan Kouvolan seudulla. Toimijaverseudulla. koston ydin selkiytyi ja yhteys yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä vahvistui. Erityisesti tämä koski kaupungin sisäistä yhteistyötä elinkeino- ja kulttuuritoimen välillä. Kehittämistyö jatkuu KyAMK:n Kaakkois-Suomea koskevan luovien alojen strategiahankkeen myötä. Hankkeesta opittua: ●● 32 kehitä luovasti Laaja ja monipuolinen osallistujajoukko luo pohjan kestävälle kehittämiselle. O saava a lu e k e h it t ä j ä Luovien alojen työpajassa Voikkaalla etsittiin vastausta muun muassa kysymykseen ”Millaisiin menestystekijöihin luovan toimialan kehittyminen voi tai voisi perustua Kouvolan seudulla?” On haasteellista löytää veturiyritys tai toimiala, jonka ympärille luovien alojen kehittäminen rakentuisi. Toimijoiden vahvat roolit ja persoonat on otettava huomioon. Kumppanuuksien vahvistaminen yritysten kanssa on haasteellista. Yritysneuvonnan valmiudet ottaa luovat toimialat palveluidensa piiriin edellyttää alan selkeämpää esiin nostoa. ▨ ●● ●● ●● ●● Fakta ●● ●● ●● ●● ●● Hallinnoija: Kouvolan kaupungin elinkeinotoimi ja kulttuuritoimi Hankkeen kohderyhmät: seudun luovien alojen yrittäjät, kulttuurintekijät, toimialakehittäjät Yhteistyökumppanit: Kouvola Innovation Oy, KyAMK/ KymiDesign & Business, Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kouvolan yrittäjät ry, Kouvolan taiteilijat ry, Aranu Oy Kesto: 1.2.2010–31.12.2010 Budjetti: 47700€ ›› Ülemiste City on bisnescampusalue aivan Tallinnan keskustan ja lentokentän läheisyydessä. Korkan mukaan alue on mielenkiintoinen esimerkki alkuperäisestä käytöstään poistettujen rakenteiden muovaamisesta uusiksi vahvuuksiksi. Ülemiste City on aiemmin ollut venäläistä kasarmialuetta, jonka rakennuksia on nyt uudistettu uusimman teknologian mukaisesti ja jonne on Vierailu rakennettu myös kokonaan uuetelänaapuriin sia toimistorakennuksia. poiki ideoita - Ülemiste Cityyn on muoennakointiin ja dostunut monia hyvin innovatulevaisuudentiivisia osaamishubeja. Yhteihallintaan. söllisen työskentelyn lähtökohdat on otettu hyvin huomioon niin työtilojen suunnittelussa kuin alueen palvelurakenteessakin. Tallinnan vierailun yhdeksi painopisteeksi nousi virolaisten näkemys informaatioteknologian käyttömahdollisuuksista yhteiskunnallisten palveluiden tarjoamisessa. - Sähköinen resepti on jo käytössä Virossa, samoin äänestäminen verkossa sähköisen henkilökortin avulla on jo arkipäivää lahden takana. Virossa on ikään kuin hypätty suoraan sovelluspuolelle ja otettu Tallinnan Ülemiste City on harkittu kokonaisuus vanhaa ja huippumodernia. Aivan Tallinnan keskustan ja lentokentän läheisyydessä sijaitseva bisnescampusalue tarjoili aluekehittäjäkoulutukseen osallistuville uusia ajatuksia esimerkiksi yhteisöllisen työskentelyn huomioimisesta alueiden suunnittelussa. ICT-kysymyksissä selkeä linja nimenomaan palvelujen kehittämiseen. Vierailu etelänaapuriin poiki myös ideoita ennakointiin ja tulevaisuudenhahmotteluun. Työryhmissä tehdyt ihanneyhteiskuntamallit kertoivat aluekehittämisen toiveiden painottuvan tällä hetkellä voimakkaasti tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksiin, biotalouteen sekä ympäristöteknologisiin ratkaisuihin. ▨ o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 33 viesti ja vaikuta tekeminen saa hyödyttää jotakuta toimenpiteiden kohdentamisen sijaan. Viesti ja vaikuta Viestintä on järeä työkalu Asiantuntijoina Viestintätoimisto Tuluksen viestintäkonsultti Reetta Salonen ja viestinnän suunnittelija Jussi Junikka Viestintätoimisto Suodattimesta. Viestintä on aluekehittäjän työssä merkittävässä roolissa, sitä on oikeastaan vaikea erottaa muusta työstä. Tasapainoileminen hankebyrokratian, virkamiesjargonin ja politikoinnin keskellä voi joskus saada aluekehittäjän viestinnän muuttumaan koukeroiseksi ja hankalaksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla - eikä oikeastaan pitäisikään olla. Suunnitelmallinen ja maanläheinen viestintä on aina toimivaa. ›› Hyvän viestinnän lähtökohta on suunnitelmallisuus. Vuoden tai kauden alussa on hyvä tehdä ainakin itselleen selväksi viestinnän kohderyhmät, käytössä olevat viestintäkanavat sekä viestintään käytettävissä olevat reAluekehittäjän surssit. Myös tiedossa olevat, on aina syytä viestinnän kannalta oleelliset miettiä, miten tapahtumat ja muut määräpäiviestin pitäisi vät (esimerkiksi tietyn raportin vaikuttaa. viimeinen jättöpäivä, tuotetun julkaisun ilmestyminen tms.) on syytä merkitä ylös viestintään tarvittavan ajan ja rahan hahmottamiseksi. Tunne kohdeyleisösi Viestintä tähtää aina johonkin - yleispätevä nice to know -informaatio on hukkaan heitettyä aikaa ja 34 O saava a lu e k e h it t ä jä rahaa. Siksi aluekehittäjän on aina syytä miettiä, miten viestin pitäisi vastaanottajaan vaikuttaa. Halutaanko yhteydenottoja, herättää kahvipöytäkeskustelua, vaikuttaa äänestystulokseen valtuustossa? Jotta oikeanlainen vaste saadaan aikaan, pitää tietysti tietää, kenelle viestiä lähettää, ja valita kanava, sanansa ja viestin painotukset sen mukaan. Kaiken kaikAsioiden kiaan viestit on syytä muokonkretisoiminen toilla vastaanottajan näkökulmaan sopiviksi. Lehdistöä on aina hyvästä. saattaa kiinnostaa aluekehittämisen toimenpiteiden vaikutukset kuntalaisten arkeen, virkamiehiä vastuiden ja velvollisuuksien mahdolliset muutokset, yrittäjiä bisnesmahdollisuudet, muita aluekehittämisen toimijoita yhteistyökuviot. Panosta selkeään kieleen Vaikka tiedotustarpeen iskiessä kiusaus kopioida hankeraportista pätkiä olisikin suuri ja vaikka vastaanottaja olisi virkamies ja tottunut kankeaan virastokieleen, hyvään ja selkeään kieleen kannattaa panostaa. Asioiden konkretisoiminen on aina hyvästä, pelkät kehittämisstrategiat, toimenpidesuunnitelma-aihiot ja resurssitarvekartoitukset eivät kerro tarpeeksi. Asioista voi ja pitää puhua niiden oikeilla nimillä: älä pelkää käyttää sanaa raha tai henkilökunta resurssien sijaan, strategia voi ihan hyvin olla suunnitelma ja Sosiaalinen media avuksi Aluekehittäjän on yksisuuntaisen tiedottamisen sijaan tärkeää päästä vuorovaikutukseen sidosryhmiensä kanssa. Siksi erilaisia sosiaalisen median mahdollisuuksia kannattaa tutkia. Sosiaalinen media ei ole pelkästään Facebook eikä sitä pidä ajatella vaivattomana ratkaisuna kaikkeen viestintään. Se voi kuitenkin tarjota hyödyllisiä työkaluja, joiden avulla tiedon jakaminen ja jalostaminen yhdessä muiden kanssa on mahdollista. Sosiaalinen media vaatii aina ajallista ja joskus myös rahallista panostusta tuottaakseen tuloksia. Myös epäluuloja ja pelkoja uutta teknologiaa kohtaan saattaa joutua hälventämään saadakseen sosiaalisen median välineitä käyttöön aluekehittämisen arkipäivässä. Sosiaalinen media on ehdottomasti mahdollisuus, mutta sen kelkkaan ei pidä hypätä harkitsemattomasti ja kylmiltään. Sosiaalinen media ei ole vain viestinnän työkalu, vaan laajasti organisaation tai työyhteisön toimintakulttuuria muuttava tapa viestiä ja tehdä töitä. ▨ Asiantuntija Vinkki Älä aliarvioi viestintäasioiden hoitamiseen kuluvaa aikaa Viestinnän toimiin on syytä varata kalenterista aikaa, muuten saa äkkiä käyttää iltojaan ja viikonloppujaan niihin ”ylimääräisiin” töihin. Vältä moninkertaista työtä. Tähtää siihen, että poistamalla tekstistä yksityiskohtia tai täydentämällä sitä niillä, saat moneen viestinnälliseen tarkoitukseen sopivaa materiaalia. Moneen kertaan kirjoittaminen vie huomattavasti enemmän aikaa. Panosta konkretiaan Mieti kaikkien suunniteltujen ja toteutettujen toimien konkreettisia ja myös välillisiä arkipäivän hyötyjä alueen ihmisille, yrityksille ja julkisille organisaatioille. Tuo (etenkin paikalliset) hyödyt selkeästi esille kaikessa viestinnässäsi. Luo hyvät suhteet paikalliseen lehdistöön Kerää itsellesi medialista, josta löydät tarvittaessa nopeasti yhteystiedot paikallisiin toimittajiin ja myös tarvittaviin valtakunnallisiin medioihin tai esimerkiksi ammattilehtiin. Viestintä ei ole vain lehdistötiedotusta tai tiivistelmiä hankeraporteista FM Reetta Salonen työskentelee Viestintätoimisto Tuluksessa viestintäkonsulttina. Aiemmin muun muassa tiedotussihteerin, toimittajan ja tiedottajan töitä tehnyt Salonen on yrittäjänä myös viilannut käännöstekstejä sujuvaksi suomeksi. Monia arjen toimia voi miettiä viestinnän näkökulmasta, jolloin ne voivat saada uudenlaista painoarvoa. Esimerkiksi sähköposteihin vastaaminen, tilaisuuksiin osallistuminen tai osallistumatta jättäminen tai vaikkapa myöhästely sovituista tapaamisista voidaan tulkita viestinä. Pidä siis huolta, ettet epähuomiossa viesti välinpitämättömyyttä tai yhteistyöhaluttomuutta ja näin vaikuta tärkeiden viestiesi vastaanottajien asenteisiin. FM Jussi Junikka toimii viestinnän suunnittelijana ja markkinointisanoittajana Viestintätoimisto Suodattimessa. Viestintätoimisto Suodatin suunnittelee ja toteuttaa markkinointiviestintää, jota voidaan mitata ja siten kehittää tulosten perusteella. Lisäksi Suodatin kouluttaa asiakkaitaan tekemään markkinointiviestintäänsä itse. o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 35 työkalut viesti ja vaikuta viesti ja vaikuta Viestintäsuunnitelma tekee viestinnästä johdonmukaista ›› Viestintäsuunnitelma on oiva apu viestinnän päivittäisrutiinien tueksi. Viestintäsuunnitelmassa kuvataan aluekehittäjän viestintätyön tarkoitus, kohderyhmä, viestinnän käytössä olevat kanavat ja konkreettiset viestintätoimet. Viestintäsuunnitelma ei saa olla visionäärinen haavekuva, vaan sen tulee pohjautua todellisuuteen. Työkalun hyödyllisyys perustuu siihen, että suunnitelman avulla viestinnästä tulee selkeämpää, yhdenmukaisempaa ja hallitumpaa. Kun asiat on mietitty kertaalleen kunnolla, niitä ei tarvitse jokaisessa yksittäisessä tilanteessa pohtia uudestaan. ▨ Viestintäkalenterin avulla deadlinet kuriin Tammikuu ●● Alueen viestinnän nykytila, keinot ja resurssit - Sisäinen viestintä - Ulkoinen viestintä 2. Tavoitteet ●● 7. Aikataulu 3. Kohderyhmät ja perusviestit ●● ●● ●● Kenelle tiedotetaan Mitkä perusviestit halutaan tuoda esille kullekin kohderyhmälle 4. Toimenpiteet ●● ●● Lehdistötiedotteet, julkisuustyö Sisäinen tiedottaminen Julkaisut, tiedotteet, www, intra, sosiaalinen media, tapahtumat 6. Vastuuhenkilöt, resurssit ●● ●● Maaliskuu Huhtikuu 2011 1 2 3 Viestintäsuunnitelma (sis. sosiaalisen median strategian) 4 5 ●● Viestintäkalenteri viestinnän tärkeät päivät helposti hahmotettavissa ja noudatettavissa nopea apuväline budjetoinnissa onko toiminnassa pimentojaksoja? 8. Seuranta ●● Sovitaan, miten viestinnän tavoitteiden toteutumista seurataan. Toukokuu Kesäkuu 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Viestintäsuunnitelman hyväksyminen Kk-palaveri vko 2 Kk-palaveri vko 6 Kk-palaveri vko 10 Kk-palaveri vko 14 Kk-palaveri vko 18 Kk-palaveri vklo 23 Markkinointiviestintämateriaalit Messuesitteen valmistelu Roll up -telineet messuille WWW Sivuille ilmoitus messuosallistumisesta 5. Viestinnän keinot ja välineet Aluekehityksen strategiset tavoitteet Viestinnän tavoitteet ●● Helmikuu Viestintäpalaverit 1. Taustaa työkalut Muu viestintä (julkisuus ja media) Lehdistötiedote hankkeen tuloksista Tapahtumat Lehdistötilaisuus hankkeen tuloksista Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 2011 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Viestintäsuunnitelma (sis. sosiaalisen median strategian) Viestintäpalaverit Vuoden 2012 viestintäsuunnitelman laatiminen Viestintäsuunnitelman päivitys Kk-palaveri Kk-palaveri Kk-palaveri Kk-palaveri Kk-palaveri Kk-palaveri Markkinointiviestintämateriaalit WWW Juttu messuilta Joulutervehdys yhteistyökumppaneille Muu viestintä (julkisuus ja media) Tapahtumat Messut Esimerkki viestintäkalenterin laatimisesta. Kalenteri on hyvä paitsi omaan käyttöön myös yhteistyökumppaneiden kanssa 36 O saava a lu e k e h it t ä j ä jaettavaksi, jotta viestinnässä huomioitavat asiat ja tapahtumat, kuten messut, olisivat kaikilla tiedossa. o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 37 työkalut viesti ja vaikuta Näin rakennat tiedotteen LOGO TIEDOTE 3.5.2011 (lähettämispäivämäärä) JULKAISTAVISSA 4.5.2011 (jos tiedote lähetetään ennen kuin tieto on julkinen) Otsikko, joka napakasti kiteyttää tiedotettavan asian Tiedotteessa tärkein asia tulee heti kärkeen. Mainitse mitä, missä, milloin, miksi, miten ja kuka. Pohdi, keitä ja miksi uutinen kiinnostaa ja kirjoita viestisi sen mukaan. Muista huoliteltu kieliasu! Tärkeimmän asian jälkeen tulee toiseksi tärkein, sitten kolmanneksi. Sisällön järjestystä on syytä pohtia, sillä lukijan huomio kiinnittyy tekstin alkuosaan enemmän kuin sen loppuun. - Lainaus sopivalta asiantuntijalta tuo eloa tiedotteeseen, neuvoo viestintätoimisto Tuluksen tiedottaja Merja Haverinen. Väliotsikot voivat helpottaa tiedotteen lukemista Tiedotteen loppuosassa tiedotettavaa asiaa avataan laajemmin, ja siinä voi kertoa enemmän yksityiskohtia. Tiedote ei saa olla liian pitkä, maksimipituus on yleensä yhden A4:n verran otsikoineen ja lisätietoineen. Lisätietoja: Vähintään yksi henkilö, joka vastaa lisäkysymyksiin: Viestintätoimisto Tulus Oy Tiedottaja Merja Haverinen p. (XXX) XXXXXX sähkö[email protected] Viestintätoimisto Tulus Oy, Tampere Pinninkatu 53 B 33100 Tampere www.tulus.fi 38 O saava a lu e k e h it t ä j ä viesti ja vaikuta työkalut Sosiaalinen media murtaa toimintatapoja ›› Sosiaalinen media nousee jatkuvasti vahvempaan rooliin myös hankeviestinnän alueella. Tiedon luominen yhteistyössä, sijainnista riippumaton osallistuminen ja väljä, verkossa tapahtuva yhteisöllinen kehittäminen ovat hankkeiden kannalta äärimmäisen hyödyllisiä trendejä. Sosiaaliseen mediaan ei kuitenkaan voi osallistua vanhoilla viestinnän tavoilla, joissa yksi lähettää ja toinen ottaa vastaan. Nyt ympärillä on satoja ja taas satoja sisällöntuottajia, rikastajia, kyseenalaistajia ja viestin levittäjiä. Sosiaalisen median avulla on mahdollista murtaa luutuneita rakenteita ja poistaa kehityksen esteitä. Kun paine kannen alla kasvaa, kansi antaa ennen pitkää periksi. Kaikki suuret (ja monet pienet) muutokset lähtevät tavallisesti nimenomaan ruohonjuuritasolta. Sosiaalinen media toimii tehokkaasti muutosten vauhdittajana. Joitakin sosiaalisen median työkaluja: www.Facebook.com Facebookia voi käyttää tiedotus- ja keskustelukanavana vaikkapa jonkin hankkeen yhteydessä. Kannattaa kuitenkin harkita tapauskohtaisesti, miten Facebookia voisi käyttää ja onko sen käytölle kussakin tapauksessa todellista tarvetta. Faktatietoa Facebookista ja sen käyttäjistä: www.checkfacebook.com www.LinkedIn.com ”Ammatillinen” versio Facebookista; suosittelujen keräämiseen, työkeskusteluihin ja ammatillisten kiinnostusryhmien ylläpitoon. www.Twitter.com Etenkin Suomessa asiantuntijaverkosto, maailmalla (erityisesti Yhdysvalloissa) enemmän myös vapaa-ajan käytössä (vrt. Facebook). Voit seurata ketä tahansa ja käydä keskusteluja suoraan. Twitteriä kannattaa käyttää esim. TweetDeckin kautta, www.tweetdeck.com. Hyvä työkalu tiedon hankintaan halutusta alueesta. www.SlideShare.com PowerPoint-esitystä voi käyttää sähköisenä tiedotteena ja markkinointikanavana lataamalla sen SlideShareen. Todella kätevä palvelu, kokeile vaikka hakua termillä ”social media”. Blogit ja blogialustat, esim. www.wordpress.com Blogi on kätevä tapa kerätä dokumentaatiota ja tiedottaa samalla hankkeen etenemisestä. WordPress on suosittu blogialusta (www-sisällönhallintajärjestelmä), joka voidaan asentaa joko omalle palvelimelle tai käyttää maksutta wordpress.comin kautta. www.YouTube.com Videoita voidaan käyttää tehokkaasti viestintään. Tekniikka on halpaa, sillä YouTube-tasoisen videon kuvaa vaikka kännykällä. YouTube-linkitysten avulla videoiden levittäminen on helppoa. www.Bambuser.com Pidättekö tiedotustilaisuuden? Miksei sitä voisi lähettää verkkoon suorana? Tarvitset vain kamera–mikrofoni-yhdistelmä eli esimerkiksi kännykän. www.google.com/alerts Google Alerts -palvelun avulla voit saada tiedon kiinnostavasta aihepiiristä julkaistusta artikkelista tai sosiaalisen median keskustelusta suoraan sähköpostiisi. Kirjoitat hakusanan ja Google ”varoittaa”, kun uusi maininta löytyy. Google Alerts on todella kevyt tapa seurata, mitä esimerkiksi hankkeestanne puhutaan. www.Yammer.com Hyvä työkalu pienen piirin päivittäiseen nopeaan viestintään. ▨ Listan on koonnut viestinnän suunnittelija Jussi Junikka Viestintätoimisto Suodattimesta. o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 39 Esimerkki viesti ja vaikuta Sauna from Finland – Kuinka kansalliperintö brändätään Joskus uusi idea on aivan nenän edessä. Ottamalla uuden näkökulman vanhaan tuttuun asiaan liikkeelle lähtee ideoiden ketjureaktio, jonka päätepistettä ei näy. Idea saunan brändäämisestä kuuluu näihin keksintöihin. ›› Sauna from Finland on yhdistys, joka tukee suomalaiseen saunaan liittyviä palveluita ja innovaatioita. Tarkoitus on edistää yhdistyksen jäsenyritysten liiketoimintaa, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Yksinkertaistettuna: Sauna from Finland haluaa kaupallistaa ja brändätä suomalaisen saunan. Ajatus saunan brändäämisestä ei syntynyt kertaheitolla. Työskennellessään Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykesin palvelualojen kehittämispäällikkönä vuonna 2009 Carita Harju pohdiskeli rajapintayhteistyötä ja sitä, mikä yhdistää Keski-Suomen alueita. Saunateema vilahti useasti esiin monellakin toimialalla, ja 40 O saava a lu e k e h it t ä j ä syntyi ajatus Keski-Suomesta saunakeskittymänä. Sanomalehti Keskisuomalainen innostui konseptista, lanseerasi näyttävästi ajatuksen ja mm. Sauna from Finland -teemasivuston. – Ajatus tuli vahvistamalla Ajatus tuli viesti ja vaikuta Parhaillaan koordinoidaan eri palveluiden ja tuotteiden brändäämistä saunan ympärille. Muun muassa Suomen markkinointiliiton jäsenistä koostuva imagotyöryhmä pohtii, miten suomalaista saunaa tulisi markkinoida. Ajatuksena on tehdä yrityksille työkalu, joka auttaa tuomaan saunan uuteen valoon terveys- ja hyvinvointivaikutuksineen. Nyt myös tarkastellaan, minHeitimme idean kä aiheiden ympärille kootaan yrityksille, jotka pienempiä verkostoja. Esimerinnostuivat kiksi Sauna Gastro –workshoasiasta. pissa pohditaan, miten saunaruoan voisi uudistaa. Myös saunan muotoiluun on luvassa uusia tuulia. – Konkreettisin brändäystoimenpide tähän mennessä on ollut kutsua toimittajat tutustumaan konseptiin. Toimme paikalle mm. helsinkiläisiä freelancer-toimittajia, jotka sen jälkeen ovat kirjoittaneet aiheesta runsaasti kansallisiin aikakauslehtiin. – Keep it simple on hyvä toimintamalli. Emme tarvinneet työkaluiksi mitään uutta ja ihmeellistä. Kun kehittämistä viedään eteenpäin, työkaluja ja palveluita löytyy, Harju uskoo. ▨ Esimerkki Vinkki Löydä tuoreita näkökulmia ja ideoita ●● ●● ●● ●● ●● ●● Seuraa vahvasti aikaa. Hankkeet ovat monesti jo vanhoja siinä vaiheessa kun niihin on saatu rahoitus. Joskus on hyvä, ettei lähdetä tekemään liian valmista. Uuden luominen yhdessä muiden tekijöiden kanssa on otettava tosissaan Unohda perinteinen hanke-ajattelu, jolla on alku ja päätepiste. Esimerkiksi Sauna from Finland ei ole syntynyt projektiksi, vaan on tullut jäädäkseen. Ota mukaan laajempia kokonaisuuksia. Hankkeita tehdään usein vain yhden asian kannalta. Tarkastele kehitettävää asiaa asiakkaan silmin. Tarvitaan entistä enemmän asiakaslähtöistä ajattelua ja ymmärrystä. Älä pelkästään yritä ratkoa asiakkaan ongelmaa, vaan tuo uusia ajattelutapoja ja kannusta ajattelemaan toisin. Kaada raja-aitoja eri alojen yritysten ja yhdistysten väliltä. Kokeilevalla otteella voi saada yritykset ymmärtämään ja omaksumaan idea. Isoin juttu on ohjata ajattelumallia. Sauna from Finland auttaa yrityksiä muun muassa kehittämään saunaan liittyviä innovaatiota. – Ylätason tavoite on, että saunasta tulee uutta liiketoimintaa, Carita Harju kiteyttää. jo olemassa olevia ilmiöitä. Em- vahvistamalla me lähteneet heti suoranaises- jo olemassa ti brändäämään saunaa, Harju olevia ilmiöitä. muistelee. Sauna teemana kattaa hyvin monia toimialoja. Teemallinen näkökulma mullistaa aluekehittämisen ajattelutavan, joka on perinteisesti keskittynyt tietyn alueen yritysten tukemiseen. Sauna from Finland poikkeaa perinteisestä hankekaavasta myös toisella tavalla. – Yleensä ensin valmistellaan projekti ja sen jälkeen haetaan yritykset siihen mukaan. Me teimme toisinpäin: heitimme idean yrityksille, jotka innostuivat asiasta. Projekteja olemme alkaneet muodostaa sen jälkeen, Harju kertoo. o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 41 Esimerkki 42 viesti ja vaikuta viesti ja vaikuta Esimerkki Yhteisen foorumin rakentaminen toi seuturuoan paikallisiin kauppoihin Maalaisjärkeä Pohjois-Savon maaseudun ja maaseutuasumisen markkinointiin Ohjelmakoordinaattori Pasi Oksanen, Loimaan seutukunnan KOKO Seutukehittäjä Olli Kokander / Kuopion alueen KOKO-ohjelma, Sisä-Savon seutuyhtymä ›› Tavoitteena oli parantaa omalla alueella tuotettujen elintarvikkeiden tunnettuutta ja saatavuutta Loimaan seutukunnassa. Tätä toteuttamaan koottiin 14 elintarvike- tuottajan toiminnallinen verkosto, joka toimittaa tuotteet keskitetysti alueella toimiviin ruokakauppoihin. Hankkeen jälkeen on seutukunnan oman brändin ”Aitoja makuja Loimaan seutukunnasta” alle koottuja tuotteita saatavilla Loimaan S- ja K-marketeista, ›› Maalaisjärki-hankkeen tavoitteena oli selvittää maaseudun ja maaseutuasumisen markkinoinnin nykytilaa sekä kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Taustalla oli halu käynnistää markkinointiyhteistyö mm. uusien asukkaiden houkuttelemiseksi Pohjois-Savoon. Konkreettisena yhteismarkkinoinnin pilottitoimenpiteenä toteutettiin Koti Kuopion naapurissa – yhteisosasto Kuopion asuntomessuille heinä-elokuussa 2010. Kohderyhmiä olivat Pohjois-Savon kunnat ja yhteisöt, maaseutualueelle muutosta haaveilevat potentiaaliset uudet asukkaat sekä työperäiset muuttajat. Hyödynsaajia olivat kunnat, elinkeinoelämä, yhteisöt, yksittäiset muuttajat ja aluekehitysorganisaatiot. Hankkeessa tehtiin myös kysely markkinoinnin nykytilasta, käytännöistä ja kehittämistarpeista keskustelemalla henkilökohtaisesti eri toimijoiden ja kohderyhmien edustajien ja hyödynsaajien kanssa. Viimeisimpänä tapahtumana järjestettiin maakunnallinen markkinoinnin kehittämisseminaari. Hanketta vietiin eteenpäin tiiviissä yhteistyössä Kuopion alueen KOKOn ja muiden toimijoiden kanssa. O saava a lu e k e h it t ä j ä Hämeenmaan S-kaupoista sekä Loimaalla sijaitsevasta tuottajamyymälästä. EAKR-rahoitteinen hanke toteutettiin 1.1.–31.12.2010 ja sen budjetti oli 50 000 euroa. ▨ Lisätiedot: ●● ●● ●● Päivi Saalasto (044 907 4965) Pasi Oksanen (050 432 3126) www.loimaanseutu.fi Keskeisinä toimintaperiaatteina ovat olleet avoimuus, yhteistyö ja vuorovaikutus. Alueelliset KOKO – ohjelmat olivat hankkeen kannalta tärkeässä roolissa. Ne muodostivat yhdessä projektipäällikön kanssa hankkeen ”työrukkasen”, jonka tehtävinä olivat asuntomessuihin liittyvien järjestelyjen koordinointi alueilla ja selvitystyöhön liittyvä asiantuntijaapu sekä muu käytännön toteutuksessa tarvittava apu. Hankkeen käsin kosketeltavia tuloksia olivat ●● Koti Kuopion naapurissa –yhteisosasto asuntomessuilla ja messunäkyminen ●● Messukävijöille suunnatun kyselyn tulokset ●● ”Pro Pohjois-Savo” aluemarkkinoinnin jatkosuunnitelma ▨ Lisätietoja: ●● ●● Seutukehittäjä Olli Kokander, Kuopion alueen KOKO-ohjelma, Sisä-Savon seutuyhtymä. Puh. 040 776 0744, e-mail: [email protected] o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 43 ”Alueiden ja kehittäjien kohtaaminen ja yhteisten asioiden avaaminen auttoi näkemään omatkin toimintatavat uudesta näkökulmasta. Silloin on aina ”vaarana”, että syntyy jotain uutta ja erilaista. Mahdollisesti jopa tuottavaa.” Koulutuksesta välineitä, virikkeitä ja ryhmähenkeä ”Aluekehittäjien kokoontumisissa voi purkaa yhteisiä ongelmia ja huomata kuinka mukava on taas välillä tavata toisia vastaavien asioiden kanssa työskenteleviä. Tällöin voi jopa oppia jotain uutta!” ”Koulutuksen teemat olivat mielenkiintoisia ja ajankohtaisia. Ja aina on mukava tutustua uusiin ihmisiin eri puolelta Suomea.” ”Aluekehittäjän käsikirja on osoitus siitä, miten huikeaa osaamista alueilla on käytettävissä.” ”Tallinnan opintokäynti oli huippu. Keski-Suomen maaseutualueet suuntasivat samaan kohteeseen keväällä 2011.” › DEMO-verkoston järjestämä aluekehittäjäkoulutus loi mukavaa joukkohenkeä. Aluekehittäjät arvostivat erityisesti sitä, että koulutus antoi tilaisuuden keskustella ja jakaa kokemuksia. Samalla koulutusohjelma tarjosi aluekehittäjille konkreettisia työkaluja ohjelmien johtamiseen ja kehittämiseen. Nyt vain täyttä höyryä eteenpäin! ▨ ”Koulutuksesta sai uusia ajatuksia, näkemyksiä ja kokemuksia aina Partasen kalakukkoa myöten.” ”Osaava aluekehittäjä -koulutus tarjosi verratonta verkottumismahdollisuutta ja vertaistukea.” ”Aluekehittäjäkoulutuksessa keskusteltiin paljon ja jaettiin kokemuksia. Oppiminen on tehokasta juuri keskustelujen kautta, sillä opimme 70 % siitä, mitä keskustelemme (vrt. 10 % siitä mitä luemme ja 20 % siitä mitä kuulemme). ” ”Vaikka oli hieman vaikea irrottautua kahdeksi päiväksi oman koneen ääreltä, koulutus oli sen arvoista!” ”Aluekehittäjäkoulutus kokosi osallistujat kattavasti kartalle. Se tarjosi paitsi välineitä ja virikkeitä, myös oppimista inspiroivassa joukossa. Verkostosta voimaa!” ”Tutkittu tieto on hyödyllistä, mutta parhaiten oppii omia ja toisten kokemuksia jakamalla.” Kuva: Merja Haverinen 44 O saava a lu e k e h it t ä j ä o s a ava a l u e k e h i t t ä j ä 45
© Copyright 2024