Miten voin palvella – verkossa? 10 pointtia muutos viestintään
n r o 1 / 2 0 1 5 v i e s t i n tät o i m i s t o v c a : n a s i a k a s l e h t i Infografiikka Miten voin palvella – verkossa? 10 pointtia muutos viestintään Kybersota • lehti markkinointiviestinnästä innostuneille • pääväittämä Sosiaalinen media on resurssisyöppö M ediatyön toimintamallit ovat muuttuneet. Perinteinen ja sosiaalinen media ovat sulautuneet yhdeksi mediamaailmaksi. Perinteisen median sisällöt leviävät heti julkaisuhetkellään twiitteinä ja Facebook-päivityksinä. Perinteinen media on integroitunut omilla sovelluksillaan ja somekanavillaan myös ”uuteen maailmaan”, jossa päätelaite on yhä useammin mobiili. Sosiaalinen media on täynnä mikromedioita, yksilöitä, jotka toimivat sisällöntuottajina, kukin omilla tavoitteillaan tai muuten vain. Verkon nopeusvaateet näkyvät perinteisessä mediassa, sillä journalistinen panos viestinnällisen sisällön vastaanoton ja sen mediasisällöksi muuttumisen välissä on erittäin vaihteleva. Virheet leviävät salamana, jolloin maineenhallinnan merkitys yritys johdon tehtäväkentässä korostuu. Perinteinen kriisinhallintamalli ei enää toimi, vaan kriisinhallinnan on elettävä on-line. Sosiaalisen median ylläpito, sen edellyttämä vuorovaikutteinen kommunikaatio ja seuranta ovat resurssisyöppöjä. Haastavaa on, että yhteisöiltä vaaditaan some-voimavaroja ajassa, jossa viestintäorganisaatiot ovat kaventuneet. Eräs viestinnän johtavista trendeistä on sen visualisoituminen. Asioita esitetään sanojen sijasta kuvin. Valokuvat, infograafit ja videot ovat visuaalisen ja hektisen ajan viestinnän keinoja. Ne ovat sosiaalisen median luetuinta sisältöä. Kuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa, mutta se ei ole sen todempi. Tästä kertoo muun muassa sotatieteen tohtori, dosentti Martti Lehto Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnasta tämän lehden kyberuhkia käsittelevässä artikkelissa. Tieto ei entiseen tapaan ei häviä sosiaalisessa mediassa, vaan palaa vastaan yhä uudestaan, usein muuttuneina merkityksinä. 2 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015 SHUTTERSTOCK kuva: shutterstock Sisältö nro 1/2015 VCA – AJATUKSESTA TEKOIHIN 4Kybersota 7 Apua ne lyttää meitin! 8 Miten voin palvella – verkossa? 10Infografiikka 12 Yrityslehti – konseptoi, kehitä ja koukuta 14 Miten varmistaa strategian onnistuminen? 15 10 pointtia muutosviestin rakentamisesta 16 Ilme uusiksi aarnio jukka viestintäkonsultti, toimitusjohtaja appelgren anita talous- ja hallintopäällikko berisa marja mediatuottaja karttunen marko tutkimusjohtaja, viestintäkonsultti knuuttila pertti neuvonantaja, hall. pj. nieminen jukka AD, kuvasuunnittelija, digitaalinen tuotanto verkasalo antti AV-suunnittelija, digitaalinen tuotanto walldén hanna Business Coordinator viestintätoimisto vca Pursimiehenkatu 26 B, 00150 Helsinki Puh. (09) 680 3030 [email protected], [email protected] www.vca.fi FACEBOOK TWITTER osoitelähde VCA:n osoiterekisteri painopaikka Savion Kirjapaino 3 • asiantuntija KYBERSOTA teksti: jukka aarnio kuva: Pasi Hakala Kybersotaa käydään iskemällä tietoyhteiskunnan sydämessä olevien organisaatioiden keskenään verkottuneisiin tietojärjestelmiin. Kamppailua käydään myös tiedon sisällöstä ja ihmismielistä. 4 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015 S ota-termi on rajusti arkipäiväistetty. Suoranaisesta kybersodankäynnistä kysymys on verrattain harvoin. Julkisyhteisöjen ja yritysten toimintaa haastavat yleensä yksilöiden, pienten ryhmien tai järjestäytyneiden organisaatioiden harjoittamana kybervandalismi, kyberrikollisuus, ja kybervakoilu, sanoo sotatieteen tohtori, dosentti Martti Lehto Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnasta. Myös kyberterrorismi on yksi uhkakuvista, kun esimerkiksi ISIL on uhannut muodostaa ”kyberkalifaatin” hyökkäämään länsimaita vastaan. Nykyaikaisen informaatiosodankäynnin juuret ulottuvat 1980–1990 -luvulla tapahtuneeseen muutokseen, jossa kommunikaatioverkkojen häirinnän ja vakoilun sijaan ryhdyttiin kiinnittämään huomiota itse informaatioon ja sillä vaikuttamiseen. Kehityskulkuun liittyivät myös psykologiset operaatiot. 2000-luvulla informaatiosodankäynti jalostui strategiseksi kommuni kaatioksi, joka korostaa valtion informaatiovaikuttamisen kokonaisvaltaista luonnetta sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskunnan ja kommunikaation muutokset kasvualustana Ilmiön mahdollistajana ovat muutokset yhteiskunnan informaatiorakenteissa. Tiedon määrä ja sen siirtymisen nopeus ovat nousseet uudelle tasolle sekä tietojärjestelmät ja infrastruktuuri muodostavat verkottuneen, keskinäisriippuvaisen kriittisen infrastruktuurin. Internetin käyttäjiä on jo 3 miljardia, sähköpostiviestejä lähtee päivittäin yli 400 miljardia. Facebookissa on yli miljardi käyttäjää, matkapuhelimen käyttäjiä on yli 4,6 miljardia. Maailman tiedosta on sähköisesti säilöttynä 99 prosenttia, kun vuonna 2003 luku oli 25 prosenttia. Yhteiskunnan toimivuudelle keskeiset energia-, tietoliikenne-, kuljetuslogistiikka, yhdyskuntatekniikka-, elintarvikehuolto-, pankki- ja rahoitus-, terveys- ja hyvinvointija turva- ja turvallisuusverkostot ovat riippuvaisia toisistaan. Ongelma yhdessä vaikuttaa myös muihin osiin. Yksilöstä on kehittynyt tiedon kuluttajan sijaan myös sisältöjen tuottaja, joka luo ja jakaa sisältöjä Facebookiin, Twitteriin, Instagramiin, YouTubeen tai muihin verkossa oleviin keskusteluyhteisöihin. Media toimii periaatteella 24/7. Erilaiset viestintäammattilaiset, bloggarit ja muut kuluttajat täydentävät uutistulvaa kuvin ja sanoin. – Päätöksiä on pystyttävä tekemään nopeammin kuin aikaisemmin, Lehto sanoo. Kehityksen tuloksista ei kukaan ole valmis luopumaan, mutta ilmiöllä on myös kääntöpuolensa. Tieto- ja kommuni kaatioverkkojen kautta voidaan tuhota tai haitata tietojärjestelmien toimintaa ja tuottaa verkkoon väärää informaatiota, joka salamana leviää globaalisti. Tiedon lähteen kontrollointi on vaikeaa, oikean ja väärän tiedon raja on hämärtynyt ja luottamus tietoverkkoihin rapistuu. Julkaistuja sisältöjä voidaan monistaa ja kopioida merkityksiksi, joita julkaisija ei ole tarkoittanut. Sosiaalisen median ja valtamedian välistä organisoitumista on kuvattu rihmastona. Keskustelut eivät muodosta rationaalista dialogia Rihmastomaiseen muotoon mennyt informaatio palaa odottamatta ja usein muuntuneina merkityksinä. Myös myrskyn silmään joutuneiden yritysten on hyvä tunnistaa nopeuden merkitys ja se, että tällaisessa ympäristössä perinteinen riskienhallinta ei enää toimi. Organisaatioilta edellytetään jatkuvaa adaptoitumista tilanteeseen. Sosiaalinen media voi siis riskialttiilla toimialoilla olla aikamoinen resurssisyöppö. – Esimerkkinä väärän tiedon leviämisen nopeudesta ja vaikutuksista huhtikuulta 2013. Tuntematon taho murtautui uutis toimisto AP Newswiren Twitter-tiliin ja lähetti noin 2 miljoonalle seuraajalle uutisen räjähdyksistä Valkoisessa Talossa ja Presidentti Obaman loukkaan tumisesta. Pörssikurssit reagoivat. Vaikka ne toipuivat minuuteissa, menetettiin ja voitettiin lyhyenä hetkenä miljoonia dollareita. McAfeen tutkimuksen mukaan yhteis kunnalle 400 miljardia dollaria vuodessa. Interpol arvioi vuonna 2013 kyber rikollisuudessa pyörivän Euroopassa 750 miljardia euroa. Lehdon mukaan verkkorikollisuus kasvaa, koska raha liikkuu verkossa ja riski jäädä kiinni sekä tulla tuomituksi on niin pieni. Rikollisuuden ilmenemismuotoja ovat huijausviestit, pankkitunnusten ja salasanojen anastaminen ja väärinkäyttö, verkkolaskutus olemattomista tuotteista, rahan pesu, kurssimanipulaatiot, laiton uhkapeli sekä palvelunestohyökkäysiin tai virusten levittämiseen liittyä kiristys. – Kybermaailmassa tärkein tekijä on luottamus. Kysymys on maineenhallinnasta. Rikoksen kohteeksi joutunut yritys joutuu pohtimaan maineen menetyksen seurauksia. Tästä syystä tietoturvallisuus on yritysjohtotason ongelma, ei IT-ammattilaisten, Martti Lehto korostaa. Tieto antaa suojaa Lehdon mukaan organisaation turvallisuusratkaisua rakennettaessa tasapainoillaan kyberturvallisuuden, järjestelmien toiminnallisuuden ja käyttäjien kokeman käyttömukavuuden välillä. Verkon uhkia ja vaikuttamisyrityksiä vastaan paras keino niin yksilö- kuin yhteisötasolla on tieto ja valppaus. Silti kaksi kolmasosaa kyberhyökkäyksistä havaitaan ensin hyökkäyksen kohteen ulkopuolella. Luottamuksen varjelu on yritysjohdon asia Kybervandalismi ja hakkerointi alkoivat harrastelijoiden toimintana. Nykyään ammattilaiset ja valtiolliset tahot kehittävät yhä jalostuneempia haitta- ja vakoiluohjelmia. Uudempi ilmiö on haktivistit, yhteiskunnallisin tai poliittisen vaikuttimin toimivat ryhmät, jotka käyttävät tietoverkkoja hyväkseen tavoitteidensa edistämiseen. Kyberrikollisuus maksaa Tietoturvallisuusyhtiö 5 • asiantuntija Puolessa tapauksia uhriorganisaation verkossa ehditään olla yli 229 päivää ennen havaitsemista. Ulkoministeriön jouduttua kybervakoilun kohteeksi sen tietojärjestelmään ujutettu haittaohjelma välitti tietoa järjestelmästä ulos useamman vuoden ajan. – Yksilötasolla paras keino suojautua verkon vaaroilta on tieto. Pitää tietää, miten verkossa on viisasta toimia, mitä liite tiedostoja kannattaa avata, missä sivustoilla kannattaa käydä. Silti alle puolella suomalaisista on viruksentorjunta ja palomuuri kännykässään, vaikka älypuhelin mahdollistaa yhteydet verkkoon. Sama neuvo koskee myös organisaatioita. – Tulee suojautua, eikä tehdä virheitä, jotka helpottavat kyberrikollisuuden toimintaa. Sisäverkotkaan eivät ole turvassa, jos yksilöt toimivat varomattomasti tai tahallisesti auttavat ulkopuolisia tunkeutujia, Lehto muistuttaa. Lehdon mukaan organisaatioilla pitää olla kyberturvallisuusohjeisto, joka kertoo mitä suojataan, miksi suojataan, miten suojataan ja määritellään prosessit, joilla tämä tehdään. Lisäksi toimintaa kyberhyökkäystilanteessa tulee harjoitella. Organisaatiot reagoivat edelleen tietojärjestelmänsä poikkeavaan toimintaan hitaasti. Kun yhdysvaltalaiselta Target-kauppaketjulta varastettiin 40 miljoonan ihmisen luottokorttitiedot, meni neljä vuorokautta ennen kuin verkkovarkaus havaittiin ja viikko ennen kuin siitä ilmoitettiin ulos. Verkkomaailmassa tämä on ikuisuus. – Globaaleissa yrityksissä tietojärjestelmät muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, eikä niiden rakennetta ja toimintaa enää ymmär- retä. Yritykset myös ulkoistavat toimintojaan, jolloin herää kysymys, onko kaikki turvallisissa käsissä, kuka kaikkea orkesteroi. Pienemmissä yrityksissä puolestaan haas teena on osaamisen hallinta. Yhteiskunnan suojaaminen vaikeaa ilman valvontaa – Valvomme peltipoliiseilla tiellä liikkujia saadaksemme kiinni väärintekijät. Ilmavalvonta valvoo kaikkea ilmaliikennettä ja paljastaa ilmatilan loukkaukset. On lähes mahdotonta suojata yhteiskuntaa nykyajan kyberuhkia vastaan valvomatta tietoverkkojen liikennettä. Kysymys on kuitenkin Suomen kaltaiselle yhteiskunnalle vaikea, sanoo Lehto. Kuten yksilö- ja yhteisötasolla tieto näyttelee keskeistä osaa myös yhteiskunnan suojautumisessa strategisen vaikuttamisen yrityksiä vastaan. Verkossa vaikuttavat niin ideologisesti motivoituneet yksilöt ja ryhmät kuin valtiotkin. Martti Lehto sanoo, että strategisella kommunikaatiolla, totuuden ja väärän sekoittamisella, väärällä tiedolla, väärennetyllä materiaalilla aiheutetaan epävarmuutta ja heikennetään yhteiskunnan päätöksentekokykyä tilanteessa, joissa pitäisi pystyä tekemään nopeasti. – Riittävä ja riittävän nopea tiedonsaanti on hyvä yhteiskunnan suojauskeino. Tiedon sisällöstä ja kanavista käydään taistelua. Venäjä tavoittelee globaalia mediaverkostoaan, Baltiassa kehitetään vaihtoehtoisia venäjänkielisiä uutislähteitä. Muun muassa Pietariin paikallistetut trollit osallistuvat keskusteluun ja tuottavat sisältöjä valeprofiilien turvin. Kyberkonfliktien metodit ovat sosiaalisen median ja median vuorovaikutuksellisuuden lisääntymisen vuoksi käytössä myös » Nykyaikaisen informaatio sodankäynnin juuret ulottuvat 1980–1990 -luvulla tapahtuneeseen muutokseen, jossa kommunikaatio verkkojen häirinnän ja vakoilun sijaan ryhdyttiin kiinnittämään huomiota itse informaatioon ja sillä vaikuttamiseen. 6 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2014 huomattavasti arkipäiväisemmässä elämässä kuin kansallisten tavoitteiden edistämisessä. Motiivit voivat olla ideologisia, edunvalvonnallisia tai kaupallisia. Sosiaalinen media ei ole vain tykkäyksiä ja seuraajia. Se on yrityksille maineen hallinnan väline. Lisäksi se on tuntosarvi markkinoiden tapahtumiin ja siihen mitä omat ja kilpailijoiden asiakkaat ajattelevat. Yritykset välittävät sosiaalisessa mediassa sidosryhmilleen strategisia viestejään ja erilaiset organisaatiot pyrkivät vaikuttamaan sidosryhmiinsä ja päätöksentekijöihin esimerkiksi lainsäädäntötyössä. Lentoyhtiö Virgin America hyödynsi Twitteriä, Facebookia ja YouTubea ja Internet-vetoomusta painostaakseen Dallasin paikallishallintoa. Sen tavoitteena oli saada lisää lähtöportteja Dallasin Love Fieldin lentokentällä, jossa paikallinen Southwest-lentoyhtiö kontrolloi 16:sta kaikkiaan 20 lähtöportista. Virgin America pyysi kuluttajia tukemaan hankettaan sosiaalisen median postauksin, allekirjoittamaan vetoomuksen sekä jakamaan sitä eteenpäin. Lisäksi yhtiö lupasi lahjoittaa paikalliselle kouluryhmälle 20 dollaria Love Fieldistä tiettynä päivänä buukatuista lennoista. Yhtiön perustaja Richard Branson tuli YouTubessa julkisuuteen monopolia vastustavalla, lentokentälle osoitetulla videoidulla rakkaudentunnustuksella. Viikossa yli 20 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen. Yhtiö sai haluamansa. ■■■ Sotatieteiden tohtori Martti Lehto toimii kyberturvallisuuden dosenttina Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnassa. Hän jäi everstinä eläkkeellä palveltuaan 30 vuotta ilmavoimissa tehtävänään muun muassa tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehittäminen. Hän on osallistunut kyberturvallisuus alan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen Suomessa. Martti Lehto osallistuu myös Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston ENISAn kyberturvallisuusalan työryhmä työskentelyyn. APUA ne lyttää meiti n! Vanhoina hyvinä aikoina, jos ja kun sanomista tuli, hoidettiin asia kohteliaa kirjeellä. Puhelinlankojen lla vedon jälkeen luuriinkin tartuttiin ja pyöritettiin numerokiekkoa. Mutta sit ten tuli internet ja monien mielestä myös tapain turmelus. Miten yrityksen pitäisi suhtautua raivostu neeseen, pahimmassa tapauksessa erittäin ääne kkääseen ja nimettömän ä esiintyvään kuluttajaan? Ä lä ota kiukkua henkilökohtaisesti. On asiakkaita, jotka ovat onnellisia vain, kun saavat valittaa asioista. Odota päivä tai pari ja katso tilanne uudestaan. Pelkkään haistatteluun tai kohdentamattomaan ”en tykkää teidän firmasta” -palautteeseen ei kannata vastata. – Linjaa, millaisiin reklamaatioihin reagoidaan aina. Näitä voivat olla mm. asiakkaan kokema huono palvelu, tuotteen puutteellisuus, turhan pitkä odotusaika, väärin eritelty lasku. Neutraalissa perusviestissä asiakkaan kokema ongelma kirjoitetaan/ puhutaan auki, kerrotaan korjaustoimenpiteet ja pahoitellaan koitunutta vaivaa/mielipahaa. – Mikäli ongelman selvittelyyn menee aikaa esimerkiksi logististen tai aikavyöhykkeellisten seikkojen takia, muista kertoa asiakkaalle, että asiaa selvitellään, mutta se vie aikaa tästä ja tästä syystä. On tärkeää, että asiakas kokee junan liikkuvan koko ajan. – Jos keskustelu uhkaa roihahtaa netissä ilmiliekkeihin, koeta ohjata se yrityksen asiakaspalveluun tai vaikka henkilökohtaiseen sähköpostiisi. Nettiriehuminen saa helposti lisäjoukkoja; aina löytyy joku, jolla on vastaava kokemus, olipa palveluntarjoaja sitten oma yrityksesi tai joku muu. – Jos yrityksesi on tehnyt selkeän virheen, esimerkiksi toimittanut puutteellisen tilauksen tai laskuttanut tuplasti, tarjoa hyvitystä. Tarjoa seuraava toimitus puoleen hintaan tai anna asiakkaalle lahjakortti. Parhaassa tapauksessa saat reklamaationtekijästä kanta-asiakkaan. – Ole aina kohtelias, vaikka kuinka hatuttaisi. Yritys vastaan kuluttaja ei ole matsi, johon • ajankohtaista teksti: marj a berisa kuva: Shutt erstock haluat käyttää aikaa ja rahaa. Joskus tuotteessa tai palvelussa ei ole ollut mitään virheellistä, mutta asiakkaan palvelukokemus on silti huono. Tässä tilanteessa ei voi muuta kuin kertoa, että olemme parhaamme mukaan korjanneet asiaa ja valitettavasti emme voi tehdä enempää. – Älä osallistu keskustelupalstan ketjuihin. Mitä anonyymimpi kanava, sen räyhäkkäämpi ilmaisu. Et tiedä, kenen kanssa keskustelet, eivätkä toiset keskustelijat tiedä, oletko se, joka sanot olevasi. Nimettömässä nettinokittelussa ei voi voittaa – saat pahimmillaan kyllä ikävän maineen ja ehkä iltapäivälehden otsikon aiheesta ”Yritys X nettiraivon kohteena”. – Joskus, mutta vain joskus, naseva vastaus voi olla paikallaan. Näin ajatteli New Jerseyssä toimiva pitseria, joka tarjosi kotiin kuljetusta alehintaan. Asiakas, joka palvelua käytti, oli kyllä muuten tyytyväinen, mutta oli laskenut pitsassaan olevat oliivit ja oli niiden määrään pettynyt. Eikun kirjoittamaan pitserian FB-sivulle. Pitkään selostukseen tuli pitserialta lakoninen vastaus: Get a life. Vastaus toimi, koska asiakkaan valitus oli joutavanpäiväinen. – Pelaa varman päälle: varo sarkasmia, kuittailua, lennokasta huumoria tai muuten vaan rempseää ilmaisua reklamaation käsittelyssä. Paitsi jos olet ehdottoman varma siitä, että vastapuolen huumori siihen riittää. ■■■ 7 • multimedia Miten voin palvella verkossa? teksti: kati savela kuvat: shutterstock Mikä tekee verkkopalvelusta käyttäjäystävällisen eli toimivan? Voiko selkeä sivusto olla samalla kiinnostava ja visuaalisesti miellyttävä, vai onko aina tingittävä joistakin ominaisuuksista, jos palvelulta haetaan vain helppokäyttöisyyttä? 8 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015 H yvin toimivaa verkkopalvelua suunniteltaessa on kysyttävä aluksi, mitä palvelun käyttäjät siltä odottavat ensisijaisesti, mikä on myös tärkeää ja mihin toissijaisiin toiveisiin pitäisi ehkä kiinnittää huomiota. Vaikka julkishallinnon tai nettikaupan palvelusivustojen tavoitteet ovat erilaiset, niiden rakentamisessa on hyvä huomioida pitkälti samoja perusasioita. Verkkopalvelu perustetaan johonkin tarpeeseen, ei vain siksi, että sellainen ”pitää olla”, toisin kuin usein web-sivusto, joka toimii vain esittelyalustana. Myynnin lisääminen on vain yksi verkkopalvelun motiivi. Ei-kaupallisella puolella verkossa asiointi säästää asiakkaan aikaa ja vaivaa, tehostaa palvelun tarjoajan kykyä ottaa vastaan esimerkiksi hakemuksia tai muita asiakirjoja. Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteiden mukaan sivuston pitää vastata tyypillisiin uutistoimittajan kysymyksiin: mitä, miksi, kenelle (kuka), miten. Listaan voisi lisätä vielä kysymyksen milloin. Löytyy, ei löydy… Tärkein, mutta ei ihan yksiselitteinen ominaisuus verkkopalvelulta on selkeys. Lyhyesti määriteltynä selkeältä sivustolta on helppo löytää haluamansa tieto tai palvelu. Looginen ja heti etusivulla näkyvä valikko auttaa tässä, mutta kärsimätön tiedonhakija arvostaa myös hakutoimintoa, joka löytää olennaiset alasivut parilla avainsanalla. Hakutoiminto palvelee myös niitä, jotka eivät ole varmoja, tarjoaako sivusto lainkaan palvelua, jota he ovat etsimässä. Hakemisen nopeus mitataan sekunneissa. Jo 15 sekunnin mittainen selailu voi turhauttaa vaativan nettinatiivin. Jos verkkopalvelun halutaan erottuvan muista vastaavista palveluista, keskeinen seikka on visuaalisuus. Riippuu paljon kohderyhmästä, mikä koetaan silmää miellyttävänä, mikä ärsyttävänä tai sekavana: nuori, iäkäs, tottunut ja aloitteleva nettipalveluiden käyttäjä, huononäköinen jne. Jos koko mahdollinen käyttäjäryhmä halutaan huomioida eikä ole olemassa selvästi suurinta, yhtenäistä joukkoa (kuten 15–20-vuotiaat sarjakuvaharrastajat, yli 50-vuotiaat elämäntapaliikkujat), on fiksua noudattaa neutraalia ilmettä ja pitää sivusto niin yksinkertaisena kuin mahdollista. Käytettävyyden kannalta helppo navigoitavuus menee omaperäisyyden ja huomiota herättävän edelle. Yhteydenotto ei saa olla vaikeaa Myös tilatuimmat-, katsotuimmat- tai eniten käytetty palvelu -lista on kädenojennus käyttäjää kohtaan: tätä ehkä etsit -asenne antaa tunteen, että sivuilla asioijaa halutaan oikeasti auttaa toimimaan nopeasti eikä harhailemaan sivus tolla kuin valinta talon osastoilla, vaikka etsisi vain määrättyä tuotetta. Vaikka käyttäjät olisi huomioitu esimerkillisesti, aina tulee olla mahdollisuus ottaa yhteyttä palvelun tarjoajaan: kysyä sivuston käyttöön liittyviä kysymyksiä, antaa palautetta, pyytää yhteydenottoa. Yhteystietojen tai yhteydenottolomakkeen löytämisen on oltava helpoimpia sivus tolta löytyviä tietoja. Miten helposti lomake avautuu eri selaimilla, riittävätkö yhteydenottoa varten sähköpostiosoitteet ja tietääkö käyttäjä, ketä lähestyä missäkin asiassa? Myös kaupallisella sivustolla pitäisi olla mahdollisuus rakentaa asiakassuhdetta muutenkin kuin tekemällä ostoksia. Mikään ei heikennä osto- tai suositteluhalukkuutta tehokkaammin kuin olematon asiakaspalvelu. Saatavilla aina ja kaikkialla Onko linkittyminen palveluntarjoajan mahdollisiin sosiaalisen median kanaviin sitten välttämätöntä? Ei aina, mutta jos käyttäjä voi löytää näiltä kanavilta vastauksia kysymyksiinsä ja ehkä toivomaansa käyttäjien välistä keskustelua haluamistaan aihepiireistä, some-linkitys on suositeltavaa. Palvelun skaalautuvuus tulee olla mitoi tettu oikein oletettuun kävijämäärään nähden. Ajoittainen suuri kuormitus ei saisi kaataa sivustoa, etenkin jos kyse on julkishallinnon, kuten Kelan, pankin tai TEkeskuksen palvelusta. Myös sivuston skaa lautuvuus mobiililaitteisiin on nykyaikaa, ei enää valinnainen ominaisuus. Ajattomuus toteutuu nettisivuilla jo sellaisenaan, mutta riippumattomuus paikasta vain silloin, kun sivusto on helposti luettavissa ja käytettävissä myös taskusta löytyvällä kännykällä. ■■■ » Tärkein, ominaisuus verkkopalvelulta on selkeys. 9 • ajankohtaista INFO GRAFIIKKA teksti: hanna walldén kuvitus: jukka nieminen Ei pelkästään tiedon visualisointia, vaan kokonainen kertomus, joka yrittää viihdyttää, jakaa tietoa ja vakuuttaa lukijansa. Laajat infografiikat muistuttavat enemmän artikkeleita kuin pelkkiä kaavioita. Infografiikka valtaa jatkuvasti enemmän palstatilaa tekstiltä ja valokuvilta. I nfografiikka esittelee asiansa yksinkertaisen visuaalisesti, millä se pyrkii kiinnittämään lukijansa huomion. Info grafiikan suurin etu on monimutkaisten asioiden esittäminen yksinkertaisessa muodossa. Se myös usein kehottaa lukijaa tekemään jotain saamansa tiedon pohjalta. Infografiikan avulla pyritään muodostamaan käsitys asioiden välisistä syy-seuraussuhteista. Infografiikan teho perustuu siihen, että ihminen hahmot taa asioita visuaalisten mallien kautta. Sen vuoksi kuvan muodossa oleva tieto on huomattavasti nopeampi sisäistää kuin tekstinä tai lukuina esitetty tieto. Tiedon visuali soinnissa ei pyritä niinkään esittämään paljon tietoa vaan esittämään enemmän johtopäätöksiä. Asiat voidaan esittää myös suhteessa toisiinsa, mikä auttaa niiden ymmärtämistä. Ihminen pystyy myös muistamaan kuvat paremmin kuin sanat, ja aiheeseen kuuluvien kuvien yhdistäminen sanoihin infografiikan tapaan voi moninkertaistaa tiedon säilymisen lukijan muistissa. 10 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015 Infografiikan suosio on huimassa kasvussa Mistään uudesta keksinnöstä ei ole kyse, mutta infografiikan suosio kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2014 se oli nopeimmin kasvanut B2Bsisältömarkkinoinnin laji. Loputtomassa informaatiotulvassa hyödyllinen tieto on helpoimmin sisäistettävissä kuvallisessa muodossa. Infografiikkaa on myös helppo jakaa sosiaalisessa mediassa, jolloin se levittää tietoa ja ohjaa käyttäjiä laajemman ja yksityiskohtaisemman tiedon lähteille. Infografiikka on oiva keino visualisoida asioita, mutta sopiva data tulee olla oikeasti olemassa. Grafiikkaa grafiikan vuoksi ei kannata tehdä. Kuva kertoo tuhat sanaa Infografiikka mahdollistaa pitkänkin tekstin sisällön visuaalisen esittämisen. Visualisointi voi saada tylsänkin aiheen näyttämään kauniilta ja mielenkiintoiselta. Lisäksi kaikki jutun faktat voidaan esittää samassa yhteydessä. Visuaalinen informaatio ylittää usein myös kielimuurit, ja asia saadaan selitettyä silloinkin, kun tekstin ymmärtämisestä ei voida olla varmoja. ■■■ Ihminen muistaa: 1) Kuulemastaan 10% 80 Näkemästään Lukemastaan 20% % Infografiikka on: Näyttävää viestintää 1) Helppo sisäistää Helppo jakaa LÄHDE: Lester, P. M. (2006). Syntactic Theory of Visual Communication. 11 • sosiaalinen media Yrityslehti Konseptoi, kehitä ja koukuta teksti: kati savela kuva: shutterstock Mitä virkaa painetulla yrityslehdellä enää on, kun kaikki tieto teksti: kati savela löytyy netistä? Joku saattoi vielä muutama vuosi sitten vastata, kuva: shutterstock että käsin kosketeltava julkaisu pitää yllä sen julkaisijan imagoa ja muistuttaa sen olemassaolosta. Pelkästään tämän varassa lehtiä ei kannattaisi painaa, mutta sen olemassaololle on nähtävissä lukuisia muitakin syitä. P rintin ja verkon vastakkainasetteluun ei juuri enää syyllistytä, vaikka kiusaus vertailla ja puhua jommankumman kanavan puolesta voi olla suuri. Enää ei juuri kuule kyseltävän, onko painetulla sanalla mitään arvoa, vaan millä tavalla sen asema ja merkitys ovat erilaiset kuin nettisivujen tai -julkaisujen. Tässä jutussa pohdin asiakas- ja sidosryhmälehden merkitystä lukijalleen ilman printti-netti-vertailua. Enhän vertailisi limsa- ja olutmerkkejäkään keskenään. Yhteistä kaiken tyyppisille yritysjulkaisuille on toivotun mielikuvan rakentaminen uusien ja sen ylläpito pitkäaikaisten lukijoiden keskuudessa. Imagohakuisuus on aina hämärän rajamailla keikkumista, sillä etenkin jos lukijakuntaan kuuluu hyvin eri-ikäisiä ja erilaisessa suhteessa yritykseen olevia ihmisiä, he näkevät lehden toisenlaisin silmin. Tästä huolimatta on syytä määritellä lehden konsepti: millaista sisältöä, kuinka pitkät ja mitä aihepiirejä käsittelevät jutut ovat toivotuimpia sekä millainen tieto uppoaa parhaiten. Montako juttutyyppiä tarvitaan, millaisia vakiopalstoja. Uutta lehteä julkaistaessa tieto perustuu usein vielä tuntumaan ja kohderyhmän, asiakkaiden tai sidosryhmien tuntemukseen. Lehden juttutyyppien tai palstojen kohdentaminen useille vastaanottajaryhmille voi olla hankalaa, koska toisistaan paljon poikkeavat aiheet tai käsittelytavat voivat tehdä lehdestä hajanaisen oloisen. Siksi: karsi ja tiivistä. » Yhteistä kaiken tyyppisille yritysjulkaisuille on toivotun mielikuvan rakentaminen. 12 ➔ Määrittele haluttu imago muutamalla sanalla tai lauseella, luo konsepti. Lukija on yleensä aina oikeassa Lehden jatkokehittämisessä mielipiteitä ja ehdotuksia voi pyytää luontevissa yhteyksissä henkilökohtaisesti, mutta tehokkaam- LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015 min ja nimettömänä eli takuulla rehellisiä vastauksia antavana lukijatutkimuksella. Tutkimuksessa tai palautelomakkeella saadut toiveet ja kommentit on syytä ottaa huomioon, jos lehteä todella halutaan tehdä lukijoita varten. Avainasia on siis lukijoi- Lehden tekijöiden on syytä olla kiitollinen, jos kehittämisideat ovat konkreettisia, eivät epämääräisiä ”parempia juttuja” tai hienompia kilpailupalkintoja toivovia kommentteja. Tekniikan alan julkaisussa toivotaan ehkä lisää naisille suunnattuja juttuja, joku haluaa printtilehden myös pdf:nä sähköpostiinsa. Tule luetuksi − tarjoa hyödyllistä tietoa Kuten toisaalla tässä lehdessä kerrotaan (sivut 10–11), luettu jää huomattavasti huonommin mieleen kuin visuaalisesti havainnollistettu. Esimerkiksi teknisen ja vaikeasti avautuvan asian voi toteuttaa toisin kuin asiantuntijan haastattelua referoimalla: visualisoimalla se kaavioilla, kuvilla ja luvuilla. Toiseksi asiakaslehteä luetaan tutkimusten mukaan yleisesti vain puolisen tuntia. Vain niukasti tekstiä sisältävää lehteä pidettäisiin kuitenkin anniltaan köyhänä ja lukijaa aliarvioivana. Tekstin merkitys ei olekaan siinä, mitä se kertalukemalla tarjoaa, vaan siinä, miten paljon siinä on myöhemmin hyödynnettävää asiantuntija- tai kokemustietoa. Lehti säilytetään sitä todennäköisemmin, mitä enemmän siinä on aikaa kestävää ja itseä koskettavaa tietoa. Runsassisältöinen julkaisu vahvistaa myös mielikuvaa yrityksestä, jolla on paljon kerrottavaa ja joka näkee vaivaa lehden lukijakuntaa tyydyttääkseen. Mitä 100 000 suomalaista voisi oppia meiltä? Verkko- ja mobiiliversio lehdestä kannattaa tehdä ennen muuta silloin, kun sisältöä halutaan levittää ja tuottaa jaettavaksi useilla kanavilla. Asiakasjulkaisuissa potentiaalinen ja toivottu kohdeyleisö voi olla paljonkin itse lehden lukijakuntaa suurempi. Yleishyödylliset aiheet, jotka kaupallisesta yhteydestä irrotettuna antavat vinkkejä ns. taviskansalaisen arkeen ovat suosittuja ja runsaasti muun muassa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa jaettuja. Kuva olisi kiva, jälleen kerran. ➔ Mitä yleisesti kiinnostavaa sisällössä on? Jaa se somessa, koukuta käyttäjät säännöllisesti! Printin ja verkon suhde todennäköisesti muuttuu yhä. Millaiseksi ja kuinka nopeasti -kysymyksiin vastaaminen on luotettavuudeltaan samaa luokkaa kuin heinäkuun sään ennustaminen helmikuussa. Sorrun vielä yhteen painetun ja verkkolehden vertailuun, vaikka ingressissä teilasin sen vanhentuneeksi. Kun me modernit ihmiset vietämme aikaa verkossa parista tunnista jopa yli kolmasosaan vuorokaudesta, paperilehti voi tarjota jo erilaisen elämyksen, jotain arjesta irrallista. Ja sitä säilyttämisen arvoista. Lehden sisällön suhteessa muihin tiedonlähteisiin on oltava tasapainossa ja kokonaisuuden mietitty. Mitä asioita pidetään tärkeinä viestiä nimenomaan lehdessä, joka ilmestyy ehkä 2−4 kertaa vuodessa, onko tarpeen toistaa nettisivuilta löytyvää tietoa vai pidetäänkö jokainen viestintä kanava riippumattomana toisistaan niin, että vain yhdenkin kanavan käyttäjä saa kaiken ajantasaisen tiedon. Tämä sisältyy konseptin määrittelyyn. » Lehti säilytetään sitä todennäköisemmin, mitä enemmän siinä on aikaa kestävää ja itseä koskettavaa tietoa. ➔ Tarjoa ajankohtaista ja ajatonta tietoa. den tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen. Ymmärtämisen halusta kertoo esimerkiksi lukijoiden oma palsta, johon poimitaan yleisiä kysymyksiä ja vastataan niihin paneutuen ja lukijan mielenkiintoa arvostaen. Arvostetun asiantuntijaorganisaation sidosryhmälehti jäi useilta lukijatutkimuksessa haastatelluilta lukematta ajanpuutteen takia (VCA:n toteuttama lukijatutkimus v. 2013). Ajanpuutteen voisi ilmaista toisin sanoin: ”ei tarpeeksi kiinnostavaa tietoa” tai ”ei minulle tarkoitettu”, sillä tiedämme kaikki, että prioriteetit ratkaisevat, kun jostain on tingittävä. ➔ Mikä todella kiinnostaa lukijaa? Älä markkinoi itseäsi, tarjoa hyödyllistä tietoa. ➔ Määrittele lehden suhde nettisivuihin ja muihin tiedon lähteisiin. Onnea matkaan! Myös sitä tarvitaan, sillä kehuja nappaava lehti on lopulta lukuisien tekijöiden summa. Hittejä ei synny varmalla kaavalla. ■■■ 13 • tutkimus teksti: marko karttunen kuva: shutterstock Miten varmistaa strategian onnistuminen? Strategian tehtävänä on auttaa yritystä selviytymään ja menestymään riittävän hyvin. Jos yritys ei menesty, sen strategia on ollut huono tai väärä. Omistajat, sijoittajat ja asiakkaat arvottavat yrityksen menestymisedellytyksiä strategian avulla. H yvälle strategialle on annettu määritelmä. Sen tulisi antaa tietoa yrityksen nykytilanteesta, mahdollisuuksista ja haasteista. Strategia sisältää muun muassa vision, mission, arvot sekä konkreettiset mitattavissa olevat tavoitteet. Se kuvaa myös bisneskonseptia, erottumista kilpailijoista ja toimenpiteistä strategian toteuttamiseksi. Keskeinen kysymys kuitenkin on se, että miten yritys varmistaa strategian onnistumisen, tulokset ja sen vaatimat toimenpiteet. VCA on ollut monissa hankkeissa, joilla on selvitetty viestintästrategian onnistumista. Viestintästrategian päätehtävä on tukea strategioiden ja niissä määriteltyjen tavoitteiden toteutumista. Strategian toteutumista on selvitelty asiakastyytyväisyys- ja henkilöstötyytyväisyystutkimuksilla. Tutkimuksissa on kerätty ja analysoitu tietoa yritysten sidosryhmien (mukaan lukien asiakkaat, henkilöstö ja yhteistyö kumppanit) mielikuvista, kokemuksista, asiantuntemuksesta, kanavista, paino pistealueista ja odotuksista strategiatyön 14 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015 taustaksi. Samalla tuloksia on vertailtu keskenään ja aiempiin tutkimuksiin. Sidos ryhmätutkimukset ovat yleensä jakaantuneet kahteen osaan: laajaan valtakunnalliseen verkkokyselyyn ja sitä täydentäviin laadullista aineistoa kerääviin haastatteluihin. Tutkimusprojektit ovat sisältäneet raportoinnin ja suositukset jatkotoimenpiteille. Vastaukset ovat yleensä kuvanneet bisnes konseptin yleistä onnistumista, vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisia epätasapainoongelmia, asiantuntemuksen tasoa, tiedonvälityskanavatoiveita, erottumista kilpailijoista, toimenpiteiden onnistumista, tärkeimpiä painotusalueita ja yleistä onnis tumisen arvosanaa. Samalla vastaajat ovat antaneet kehittämistoiveita, jotka tukevat tulevaa strategiatyötä. Jatkotoimenpiteissä on korostunut se, että miten yritykset kurovat umpeen sen aukon, joka syntyy strategian sekä asiakas mielikuvien ja asiakaskokemusten välillä. Arvokasta on myös saada tietoa siitä, mitä eroja löytyy asiakkaiden ja henkilöstön vastauksissa? ■■■ 1 Valmistaudu huolella suunnitelman kera. Tehtävänä on kertoa siis mahdollisimman totuudenmukaisesti ja läpinäkyvästi muutoksen taustat, syyt ja merkitys sekä yksilön että koko työyhteisön näkökulmasta. 2 Muutos asettaa aina haasteita. Siksi suunnittele erittäin huolella, koordinoi, ohjaa, kontrolloi ja ajoita viesti lähtemään oikeaan aikaan. 4 Huomioi muutos viestinnässä sekä yhteisön että yksilön näkökulma. Mikä motivoi yhteisöä muutokseen? Mikä motivoi yhteisön jäsentä muutokseen? Onko tarpeen rakentaa samankaltainen metaforinen palavaa porauslauttaa koskeva muutospuhe, jonka Nokian ex-pääjohtaja Stephen Elop antoi henkilöstölleen suuren käyttöjärjestelmämuutoksen kynnyksellä? 3 Viestinnän tulee vastata seuraaviin kolmeen pääkysymykseen: Mitä ja milloin muutos on tapahtunut? Miksi muutos on tapahtunut ja mihin sillä pyritään? Mitkä ovat muutoksen vaikutukset? 5 Viesti totuuden mukaisesti, tasapuolisesti ja selkeästi. muutosviestin rakentamisesta teksti: marko karttunen kuva: shutterstock 6 7 Huomioi tunteet, koska ihmiset reagoivat ensin muutoksiin tunteella. Ihmiset suhtautuvat muutokseen myönteisesti vain silloin, kun he ymmärtävät muutosviestin, uskovat muutoksen onnistumiseen ja saavat positiivisen näköalan tulevaisuuteen. 8 pointtia Yrityskauppoja, yt-neuvotteluja ja ulkoistuksia… Miten rakentaa muutosviesti, kun tavoitteena on välttää tarpeetonta epävarmuutta, sähläystä ja tietämättömyyttä. Ota aloite itsellesi ja luo muutokselle näkyvyyttä mediassa ja tuo esiin samalla ajankohtaista trenditietoa ja markkinanäkymiä. Muista, että ihmisillä on hyvin erityyppisiä motivaatiotekijöitä muutostilanteissa. Niihin vaikuttavat ensisijaisesti tunteet, mutta myös rationaaliset perusteet. 10 9 Hyödynnä keinoina esimerkiksi QA-listoja, kasvokkain viestintää, seminaareja, videoita ja blogeja. Toista, toista ja vielä kerran toista muutosviestiä eri kanavissa. M uutosviestinnän lähtökohtana on yleensä erittäin merkittävä yrityksen tai yhteisön toimintaan liittyvä toiminta, jolla on vaikutuksia asiakkaisiin, henkilöstöön, kumppaneihin ja omistajiin. Kokosin yhteen kymmenen pointtia, jotka tulee muistaa muutosviestin rakentamisvaiheen aikana. ■■■ 10 Mittaa muutos viestinnän tehoa ja peilaa tuloksia sitten tavoitteisiin. 15 • printtimaailma Ilme uusiksi Öljyalan Keskusliitto järjesti syksyllä 2014 tarjouskilpailun ilmeensä uudistuksesta. Viestintätoimisto VCA valittiin toteuttamaan jo pitkään hautunutta uudistusta. Vuonna 1970 perustetun etujärjestön nimi haluttiin päivittää vastaamaan paremmin jäsenkunnan nykytilaa ja sen toimintaa. V isuaalinen identiteetti ei usein saavuta ansaitsemaansa huomiota, vaikka se on yrityksen viestinnän perusta ja yksi tärkeimmistä tekijöistä ensivaikutelman luomisessa. Visuaalisuus merkitsee ihmiselle yllättävän paljon.Yrityksen visuaalisen identiteetin rakentaminen ei ole pelkästään graafisten elementtien suunnittelua, vaan kokonaisvaltainen prosessi, joka vaatii ymmärrystä organisaation kaikista toiminnoista. Visuaalisen identiteetin luomisen tulee pohjautua organisaation todelliseen identiteettiin. Näin sidosryhmien mielikuva yrityksestä pysyy yhtenäisenä eikä muodostu sekavaksi ja epäuskottavaksi. Uusi nimi kertoo enemmän Öljy- ja biopolttoaineala ry:n tavoitteena on edistää nestemäisten polttoaineiden vastuullista käyttöä ja osallistua kestävän energiatulevaisuuden kehittämiseen sekä rakentaa puitteita alan kannattavalle toiminnalle. Tarve nimen- ja ilmeenmuutokselle lähti ennen kaikkea siitä, että sana ”öljy” liitetään helposti vain perinteisiin fossiilisiin öljytuotteisiin. Vaikka uudet tuotteet, muun muassa biopolttoaineet, ovat kuitenkin tänä päivänä nousseet perinteisten öljytuotteiden rinnalle monien yhdistyksen jäsenten toiminnassa ja sitä kautta myös keskusliiton toiminnassa. Nimen rinnalle luotiin uusi tunnus, joka koostuu merkki- ja tekstiosasta. Merkkiosa tuli käyttöön myös vanhalla nimellään 16 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015 teksti: kati savela kuva: shutterstock jatkavan Öljyalan Palvelukeskus Oy:n ilmeeseen. Tunnuksen typografian ja värimaailman kautta määriteltiin koko ilmeen linja. Liiton www-sivut oli uudistettu vasta hiljattain, joten ilmeen uudistus ei tällä kertaa ulottunut sivuihin. VCA tuottaa myös oljy lammitys.fi-sivuston ja Oiline-uutiskirjeen ja näihin tehtiin pieniä ulkonäöllisiä muutoksia kokonaisilmeen yhtenäistämiseksi. Tehoa ja toimivuutta testattiin Uuden tunnuksen tehoa ja toimivuutta testattiin kyselytutkimuksella. Metodina käytettiin verkkoon tukeutuvia puhelinhaastatteluja, joiden kohderyhmänä olivat asiakkaan sidosryhmäyhteisöjen edustajat ja graafisen alan ammattilaiset. Tutkimuksen suorittivat yhteistyössä Viestintätoimisto VCA ja tutkija Heikki Nuutinen Aalto-yliopistosta (Heikki Nuutinen Design Oy). Yleisesti pidettiin tunnuksen selkeästä ja rauhallisesta yleis ilmeestä sekä koettiin kirjasintyypin kuvastavan järjestöä asiantuntija organisaationa. Keskusliiton jäsenistön keskuudessa tapahtuva jatkuva kehitystoiminta tulee tunnuksen muotokielestä selkeästi esille. Tunnuksen harmaa-vihreä värimaailma heijastelee kehittyvien öljytuotteiden ja kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden rinnakkaiseloa jäsenyritysten toiminnassa. Asiakas oli erittäin tyytyväinen uudistuksen lopputulokseen ja tunnukset otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa, kun järjestön nimi päivitettiin Öljyalan Keskusliitto ry:stä Öljy- ja biopolttoaineala ry:ksi. ■■■ Nimi muuttuu, kaikki muuttuu Ilmesuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä ottaa huomioon kaikki mahdolliset käyttökohteet. Uudistettavien tuotteiden listasta voi tulla yllätävän pitkä, kun kaikki vanhan ilmeen mukainen vanhenevat kertaheitolla. JY Ä ÖaLrjessa V Y T n IT ise KEmHukana joka •Tunnus – • Graafinen ohjeisto .oil.fi www • Kirjekuoret (C4, C5, E4) • PowerPoint-esityspohjat kieliversioineen • Word-lomakkeet kieliversioineen Öljy- ja biopoltto aineala •Muovitaskut •Kirjepaperit ry · Ölj yalan Palveluk S eskus Oy PÄIVÄY JA NOTTA VASTAA •Saatelomakkeet •Muistilehtiöt • Saatekortit yrityslahjoihin •Materiaalikansiot Puh. ala ttoaine biopol 7-6 Öljy- ja s 011717 nu Y-tun ry 6 9930 020 76 .fi mitys ljylam www.o I LSINK INKI 101 HE 0 HELS 13 05, 00 PL 14 atu 22, 00 ink Union • Käyntikortit kieliversioineen • Yleisesite kieliversioineen •Kynät Pu ry aineala biopoltto 7-6 Öljy- ja s 011717 Y-tunnu eskus Oy Palveluk 3-3 Öljyalan s 021544 Y-tunnu SINKI 01 HEL HELSINKI 5, 001 00130 PL 140 katu 22, Unionin Y S TÄVÄ L L I S I N •Muistitikut •Tarrat •Roll-upit • Beach flag -messulippu • Oil.fi-sivuston värimaalima 17 T E RV E I • piireissä Remonttitaloille somistetta ja tekijä esiin MM-Yritysrakentaja Oy on teettänyt Viestintätoimisto VCA:lla materiaaleja, joita se käyttää rakennus- ja saneerauskohteissaan työmaa-aidoissa ja rakennustelineissä. Työmaa antaa huolitellun kuvan ja välittää samalla rakentajan yritysilmettä. Banderollien lisäksi yhteistyö on kattanut muun muassa mainonnan ja esitteiden suunnittelua. ■■■ Kotiräätälikonsepti tutuksi yhteisvoimin Muuttovalmiiden omakotitalojen markkina johtaja Pohjolan Design-Talo ja Viestintätoimis to VCA ovat käynnistäneet yhteistyön. Yhteistyöhön sisältyy sekä yritys- että markkinointiviestintää, jossa yritykset rakentavat yhdessä tunnettuutta muun muassa DesignTalon uudenlaista pientalorakentamista edistävälle toimintamallille. Pohjolan Design-Talo hylkäsi vuonna 2014 perinteisen talokirjamalliston. Uusi Kotilääkärikonsepti auttaa omakotirakentajia suunnittelemaan itse unelmiensa kodin tuhansista tarjolla olevista vaihtoehtoista ja varmistaa samalla asiakkaalle tärkeän kustannustehokkuuden säilymisen. Design-Talo lukeutuu Suomen johtaviin talotehtaisiin ja sen merkittäviin omistajiin kuuluvat muun muassa CapManin hallinnoimat rahastot ja Suomen Teollisuussijoitus. ■■■ IFS Finland Oy ja VCA yhteistyöhön VCA on toteuttanut IFS Finland Oy:n mediaviestintää vuoden 2015 alusta lähtien. Yhteistyöllä pyritään lisäämään IFS Finland Oy:n tunnettuutta sekä ylläpitämään tietoisuutta yhtiöstä sen asiakkaille. IFS on yksi johtavista globaaleista liiketoimintajärjestelmätoimittajista ja alansa johtavia asiantuntijoita. IFS:n järjestelmien avulla yritysten on mahdollista vastata nopeammin markkinoiden muutoksiin tehostamalla resurssien joustavampaa käyttöä saavuttaakseen kannattavampaa liiketoimintaa ja kilpailuetuja. IFS perustettiin 1983 ja yritys työllistää maailmanlaajuisesti 2600 ammattilaista. IFS Finland työllistää noin 70 henkilöä Espoossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa. ■■■ VCA:n laatujärjestelmä auditoitiin Toimistollemme myönnettiin vuonna 2006 Viestintätoimistojen Liiton (nykyisin Markkinointiviestintätoimistojen Liitto) laatusertifikaatti. Vuonna 2012 laatujärjestelmämme päivitettiin ja se auditoitiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Joulukuussa 2014 tuli taas aika järjestelmämme auditointiin. Sen suoritti konsultti Maarit Nissinen konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy:stä. Hän totesi laatujärjestelmän vastaavan kokonaisuutena hyvin MTL:n alkuperäistä mallia ICCO CMS II ja sisältävän kaikki vaadittavat osa-alueet. Laatujärjestelmä kuvaa kattavasti VCA:n jokapäiväistä toimintaa. Järjestelmä sai kehuja myös käytännönläheisyydestään ja laajasta yrityksen toiminnan kuvauksesta. Lisäksi sen käytettävyyden helppous sai kiitosta. Edellisen laatuauditoinnin jälkeen VCA:ssa on auditoijan mielestä sisäistetty hyvin laatuajattelu sekä jatkuva parantamisen malli, ja tämän ansiosta VCA:n laatupisteetkin nousivat. ■■■ 18 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015 PRN-viestintätoimisto verkosto vahvistuu Videot Nurmijärven Sähkön markkinoinnin tukena Nurmijärven Sähkö -konserni on energiapalveluyritys, joka tarjoaa asiak kailleen sähköön ja kaukolämpöön liittyviä palveluita luontoystävällisesti. Uuden biolämpökeskuksen rakentamisen myötä tuli yritykselle tarve nostaa asia myös uusien asiakkaiden tietoisuuten. Tältä pohjalta alkoi VCA:n ja Nurmijärven Sähkön yhteistyö. Tarkoitukseen päätettiin valita formaatiksi video ja julkaisukanavaksi muun muassa YouTube. ■■■ Viestintää Haaga-Helialle Vuoden 2007 alussa syntyneessä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa on noin 11 000 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 700. Se kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita sekä tutkii ja kehittää näihin aloihin liittyvää osaamista ja toimintaa. Haaga-Helia halusi yhteistyökumppanin kehittämään mediasuhteitaan ensisijaisesti asiantuntija-artikkelien keinoin. VCA:n ja HAAGA-HELIA:n yhteistyö alkoi keväällä 2014. Sen tavoitteeksi asetettiin kasvattaa ammattikorkeakoulun tunnettuutta, koulun nostaminen mielipidejohtajaksi omaan alaansa liittyvässä keskustelussa sekä lisätä tietoisuutta HAAGA-HELIA:sta aktiivisena, innovatiivisena ja uudenlaisia, tulevaisuuden koulutusalan ratkaisuja asiakkailleen tuottavana toimijana. ■■■ VCA:n maailmanlaajuinen kumppaniketju laaje ni jälleen alkuvuodesta 2015. Sveitsiläinen open up-viestintätoimisto sijaitsee Zürichissä ja palvelee esimerkiksi IT-alan ja rahoitus- ja vakuutussektorin asiakkuuksia. Haasteena on maantieteellisesti pieni markkina, jolla kuitenkin puhutaan useita kieliä. PRN-toimistoja on nyt viidellä mantereella ja 28 eri maassa. VCA toivottaa onnea ja menestystä open up:ille! ■■■ Markkinoinnin puitesopimus Järvenpään kanssa Viestintätoimisto VCA ja Järvenpään kaupunki ovat solmineet puitesopimuksen Järvenpään markkinointitoimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. VCA on yksi viidestä kyseiselle tehtäväalueelle valitusta puitesopimustoimittajasta. Sopimus kattaa ajanjakson 2015−2016. Sopimuksen myötä VCA on mukana kaupungin eri yksiköiden niin sanotuissa minikilpailutuksissa, joissa kilpailutetaan markkinoinnin ja mainonnan suunnittelutöitä. Yksiköitä ovat esimerkiksi liikunta ja vapaa-aika, kulttuuri, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupunkikehitys, kuten kaavoitus ja työmaat. Tilattava suunnittelu voi olla esimerkiksi brändäystä, sisällöntuotantoa tai graafisen ilmeen luomista. ■■■ Verkkosivujen sisältö uudistui Monialapalveluita tarjoava Bilfinger Industrial Services uudistaa verkkosivujensa sisällön ja siirtää sen uusille sivuille yhdessä VCA:n kanssa. Bilfingerin palveluihin kuuluvat mm. huolto, projektinhallinta, suunnittelu, tuotanto ja tulenkestävien rakenteiden valmistus. Tämän lisäksi yritys tarjoaa konsultointipalveluita pohjoismaiselle prosessi- ja energiateollisuudelle. Sen tavoitteena on tuoda asiakkailleen lisäarvoa vähentämällä kustannuksia ja pidentämällä tuotantolaitteiston toiminta-aikaa. Bilfingerilla on tällä hetkellä yli 2600 työntekijää kansainvälisesti ja useita toimipisteitä Pohjoismaissa. ■■■ 19 shutterstock Maineesi rakentaja. Menestyjät ymmärtävät näkyä. Näkyvät erottuvat. Erottujat voittavat. VIESTINTÄ | MAINONTA JA GRAAFINEN SUUNNITTELU | JULKAISUT | SÄHKÖISET RATKAISUT | TUTKIMUS Viestintätoimisto VCA | Pursimiehenkatu 26 B, 8. krs | 00150 Helsinki | puh. (09) 680 3030 | www.vca.fi Laatuauditoitu MTL viestintätoimisto. Public Relations Network -viestintätoimistoverkoston jäsen.
© Copyright 2024