1. No category

Ammatti& Tutkinto
Ammatillisen aikuiskoulutuksen
erikoislehti
Julkaistu 18.6.2014
Päivitetty 2.7.2014
Aloita tästä 
a
t
i
o
n
i
r
a
t
i
s
To
ä
t
l
i
s
i
ä
l
i
m
i
ti
a
t
l
i
o
k
i
a
p
ö
ty
ä
i
s
i
l
l
y
d
ö
y
H
a
j
e
t
t
e
k
a
p
o
tiet
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton
jäsenlehden teemanumero
S I S Ä LT Ö
Ammatti &Tutkinto
Kiilto,
Tampere
Orion,
Kuopio
Hansaprint,
Turku
Erno Savolainen
ja Jori Johansson
Sivulla myös
palautelomake
yhteensä 6 sivua
yhteensä 7 sivua
yhteensä 4 sivua
Neste Oil,
Porvoo
Nanso,
Nokia
Graafisen alan
tulevaisuus
Kemian alan
tulevaisuus
Työnantajat:
kemian ala
yhteensä 5 sivua
yhteensä 3 sivua
yhteensä 2 sivua yhteensä 2 sivua
Työnantajat:
muoviala
Työnantajat:
graafinen ala
FAKTA: tukea
koulutukseen
yhteensä 2 sivua
yhteensä 4 sivua
yhteensä 7 sivua yhteensä 2 sivua
KUVA: PASI LEINO
Johdanto
lehteen
FAKTA: mitä on
aikuiskoulutus
yhteensä 4 sivua
Ammattitutkinto
kannattaa aina
„„ Ammatti&Tutkinto-lehti ilmestyi edellisen
kerran kesäkuussa 2012 perinteisenä printtiversiona. Tällä kertaa päädyimme säästösyistä sähköiseen nettilehteen.
Tämä muutos printistä bitteihin kuvastaa pienoiskoossa sitä tiedonvälityksen ja graafisen alan
muutosta, jolle ei ole vielä päätä näkyvissä. Muutos on samalla mahdollisuus oppia ja kokeilla monikanavaista ja vuorovaikutteista tiedonvälitystä.
Suomessa vietetään näyttötutkintojärjestelmän 20-vuotisjuhlavuotta. Näyttötutkinnot ovat
erityinen suomalainen kolmikantaisesti toimiva
järjestelmä, joka on vakiinnuttanut paikkansa.
Ammatillinen koulutusjärjestelmä on melkoisessa muutosmyllyssä. Samalla kun pitäisi kehittää koulutusta ja vastata työelämän vaatimuksiin,
leikkaavat hallituksen kehysriihipäätökset käytettävissä olevia resursseja rankasti. Yhtälö on vaikea ratkaista, mutta Suomella ei ole varaa ammatillisen koulutuksen tason laskemiseen.
Koko työuran ajalle sijoittuva ammatillinen
koulutus on yksittäisille työntekijöille parasta
muutosturvaa ja yrityksille tae osaavan työvoiman saamiseksi. Ammatillinen koulutus pidentää
työuria ja edistää ansiotason nousua. Vaikka koulutus ei kaikissa työehtosopimuksissa tuo palkanlisää, niin se edistää etenemistä entistä vaativampiin ja paremmin palkattuihin töihin. Tämä on nähtävissä useimmissa tämänkin lehden jutuissa.
Kiintoisia lukuhetkiä!
Ammatti &Tutkinto
Johdantosanat
Hannu Siltala
kehittämispäällikkö
Ammatti &Tutkinto
Ammatillisen aikuiskoulutuksen
erikoislehti
TEAM Teollisuusalojen
ammattiliiton jäsenlehden
teemanumero
Sisällön suunnittelu:
Hannu Siltala
Sähköisen julkaisun toteutus:
Veli-Pekka Heino
PAL AU T E AVA A
Paina tästä ja kerro mielipiteesi
lehden sisällöstä ja sähköisen
julkaisun luettavuudesta.
Ammatti &Tutkinto
Ammatti &Tutkinto
– Tutkinnossa
sai laajemman
kuvan
yrityksen toiminnasta
Ville Leponiemi
toteaa.
Kiilto on
malliesimerkki
yrityksestä, joka
kouluttaa kaikki
halukkaat.
Kiiltolaiset tyytyväisiä
kemian tutkintoihinsa
Teksti: UP/Mika Peltonen. Kuvat: Emmi Kallio
 Noin kolmannes kaikista Kiilto Oy:n liimatehtaan työntekijöistä on
suorittanut ammattitutkinnon työn ohessa yrityksen kouluttamana.
Ensimmäiset tutkinnot aloitettiin vuonna 2002.
LUE KOKO JUTTU
Ammatti &Tutkinto
`` Viimeksi syksyllä 2012 yksitoista Kiillon val-
mistus- ja pakkaamotehtävissä Lempäälässä työskentelevää sai käteensä todistuksen työn ohessa
suoritetusta kemianteollisuuden ammattitutkinnosta.
Firman laskuun opiskelleet ovat tyytyväisiä.
”Mitähän sitä isona tekisi?”
Mika Tahvanainen suoritti ensimmäisenä Kiillolla kemian ammattitutkinnon.
Taustalla oli vuosi sähkölinjan opintoja.
– Siitä ei tullut koskaan valmista. Kun pääsin
tänne töihin, aloin miettiä, mitähän tekisin isona.
Mahdollisuus ammattitutkintoon ratkaisi Tahvanaisen pähkäilyn.
– Siitä oli paljon hyötyä. Pääsin tänne valmistukseen. Tehtävät ovat täällä haastavammat ja
palkkakin parempi, Tahvanainen kiittelee.
Rakennusmestarista
liimanvalmistajaksi
Pian 17 vuotta Kiillon palveluksessa työskennellyt Harri Markkola on aiemmalta koulutukseltaan
rakennusmestari. Hänestä yrityksen tarjoamaan
koulutukseen lähteminen oli itsestään selvää.
– Kemian tutkinto tuo varmuutta. Tutkinnon
jälkeen tietää, mistä kannattaa hakea tietoa, jos
jokin asia on epäselvä, Markkola toteaa.
Uusia asioita tulee eteen koko ajan.
– Vaikka työtehtävä on sama, liimat ovat muuttuneet ja laitteetkin ainakin hiukan. Työ käy koko
ajan haasteellisemmaksi.
Markkola kertoo, että hänen palkkansa nousi
tutkinnon jälkeen koulutuslisän verran.
JUTTU JATKUU...

Harri Markkola sanoo, että tutkinnon tehneenä tietää, mistä hakea
tietoa epäselviin asioihin.
Ammatti &Tutkinto
Uusi työ valmistumisen myötä
Kiillon pakkaamossa työskennellyt Mika Järvinen
tarttui heti tilaisuuteen, kun yritys tarjosi koulutusmahdollisuutta. Tutkinnon myötä entisestä
puusepästä tuli liimanvalmistaja.
– Päätin lähteä pakkaamosta kouluttamaan itseäni ja yrittää päästä muihin töihin. Työpaikka
avautui mattoliiman valmistuksesta heti tutkinnon jälkeen, kun yksi työntekijä jäi eläkkeelle.
– Palkkakin nousi. Pakkaamossa oli kakkospalkkaluokka ja täällä on viitospalkkaluokka.
Ensimmäinen ammattitutkinto
Ville Salmijärvi oli Kiillolle tulleessaan käynyt vain
peruskoulun. Ammattikoulun levyseppä-hitsaajalinja oli jäänyt kesken.
Yrityksen tarjoama koulutus tuli tarpeeseen.
– Se oli hyvä ja helppo mahdollisuus saada tutkinto ja ehkä jonkinlaista urakehitystäkin tässä
firmassa.
Tämä toteutui, kun Salmijärvi siirrettiin pakkaamosta tuotantoon.
Salmijärvi on tyytyväinen, että oppisopimuskoulutuksessa käytiin läpi koko tuotantoketju raaka-aineesta asiakkaisiin.
– Se oli käytännön opetusta, jossa syvennyttiin hyvin tähän omaan työhömme.
Tutkinto toi myös palkankorotuksen.
– Osaston vaihto nosti palkkaa. Sen päälle tuli
vielä tutkintolisä, Salmijärvi kertoo.
Kalle Leponiemelläkin oli valmiina vain peruskoulu. Hän työskentelee Kiillolla nykyisin pakkauskoneen hoitajana.
– Tutkinnossa sain laajemman kuvan yrityksen
JUTTU JATKUU...

– Päätin lähteä pakkaamosta kouluttamaan itseäni ja yrittää päästä muihin töihin, Mika Järvinen
kertoo

Ville Salmijärvi sai Kiillon koulutuksessa valmiiksi ensimmäisen ammattitutkinnon peruskoulun jälkeen.
Ammatti &Tutkinto
toiminnasta. Hyvä juttu oli sekin, että tietotaitoa
tuli lisää.
”Prosessit ymmärtää paremmin”
Kiillon tuotantotyöntekijä, entinen puhelinasentaja, Jarkko Tuure, lähti suorittamaan kemian ammattitutkintoa, koska se tuntui kiinnostavalta.
– Halusin oppia uusia asioita. Tutkinto oli työn
kannalta hyödyllinen.
Tutkintoa suorittaessaan hän kertoo oppineensa paljon liimatehtaan laitetekniikasta ja firman
toiminnasta muutenkin. Työtehtävät eivät tutkinnon jälkeen juurikaan muuttuneet.
– Koulutus oli enemmän sellaista täydentävää,
mutta kyllä sen jälkeen paremmin ymmärtää, miten prosessi täällä toimii.
Opiskelu kannattaa aina
Jokainen työnsä ohessa tutkinnon suorittaneista
haastatelluista suosittelee opiskelua muillekin.
– Ilman muuta kannattaa opiskella. Saimme
opiskella työajalla. En joutunut juurikaan vapaa-aikaani uhraamaan, mitä nyt pikkuisen kotitehtäviä
tuli silloin tällöin, Ville Salmijärvi kertoo.
Myös Mika Tahvanainen suosittelee tutkintoa.
– Ainakin jos työnantaja tarjoaa. Meillä opiskeltiin työajalla, ja saatiin palkkaakin. Omaa aikaa ei paljon kulunut.
JUTTU JATKUU...
FA K TA
AVA A
Ammattitutkinnot Kiillolla

Jarkko Tuure pitää koulutusta lähinnä täydentävänä. – Sen jälkeen
ymmärtää paremmin prosesseja.
”Meillä opiskeltiin
työajalla, ja saatiin
palkkaakin. Omaa aikaa
ei paljon kulunut.”
Ammatti &Tutkinto
Kiilto kouluttaa
kaikki halukkaat
`` Kiillon liimatehtaan tuotantopäällikkö Reino
Kuusela kertoo, että työtekijöiden kouluttaminen on yritykselle kannattavaa.
– Työntekijöiden osaaminen lisääntyy ja he oppivat ymmärtämään isompia kokonaisuuksia.
Kuuselan mukaan koulutus myös lisää tuottavuutta ja parantaa työturvallisuutta.
– Pyrimme pitkäaikaisin työsuhteisiin, ja koulutus lisää sitoutumista.
Työajalla opiskelu
kiinnostaa enemmän
Kuuselan mukaan kaikki halukkaat saavat Kiillolla työnantajan tarjoaman koulutuksen.
– Perustutkintoon ovat päässeet kaikki, jotka
ovat tulleet mukaan. Meille on selkeä etu, että
koulutamme koko jengin.
Ensimmäiset tutkintokoulutukset sai Kiillolla suorittaa työajalla. Välillä käytäntönä oli, että
myös omaa aikaa piti osoittaa opiskeluun. Sittemmin palattiin taas työaikaiseen koulutukseen.
– Näin saatiin porukkaa paremmin kouluttautumaan. Jengi ei ollut oikein sitoutunut tekemään
sitä vapaa-ajallaan, Kuusela sanoo.
Perustutkintokoulutusten välissä Kiilto on tarjonnut myös erikoisammattitutkintoja.
– Nyt vedämme vähän happea ja suunnittelemme sen jälkeen, milloin aloitamme uusia koulutuksia. Aikataulutusta meillä ei ole, vaan koulutamme aina tilanteen mukaan.
JUTTU JATKUU...

– Koulutus kannattaa, koska työntekijöiden osaaminen kasvaa. Meille on selkeä etu, että koulutamme
koko jengin, Kiillon liimatehtaan
tuotantopäällikkö Reino Kuusela
sanoo.
”Meille on selkeä etu,
että koulutamme
koko jengin.”
Ammatti &Tutkinto
Koulutettavat joustavat
tuotannon mukaan
Kuuselan mukaan jokainen koulutussessio vaatii
”melkoista ponnistusta” koko organisaatiolta.
– Toimitusvarmuus on meillä yksi kiveen hakattu, strateginen osa-alue. Siitä on pidettävä kiinni, vaikka opiskelun aikana osa työntekijöistä on
pois tuotannosta.
Kuusela kiittelee koulutettavia, jotka ovat joustaneet firman tarpeiden mukaan koulutuspäivien
jälkeisinä työpäivinä. 
Ammatti &Tutkinto
Ammatti &Tutkinto
Lääkealan perustutkinto on vielä
melko tuntematon teamiläisten
keskuudessa.
Orionin Kuopion tehdas arvostaa koulutusta
Opintojen kautta
lääketehtaalle töihin
Teksti: UP/Kari Leppänen. Kuvat: Timo Hartikainen
 Jussi Soininen sai joulun alla valmiiksi lääkealan perustutkinnon. Työpaikka
tuli opintojen jatkeeksi Orionin Kuopion tehtaalta.
LUE KOKO JUTTU
Ammatti &Tutkinto
`` – Hyvällä mielellä ollaan liikenteessä, vakuut-
taa tulevaisuuteen luottava Soininen.
Nykyinen työsopimus on määräaikainen vuoden loppuun asti. Jatkosta ei ole vielä sovittu.
– Olen kuitenkin optimistinen, että vakipaikka
tehtaalta vielä löytyy.
Soininen opiskeli Savon ammatti- ja aikuisopiston aikuislinjalla. 27-vuotiaalle Soiniselle työelämä on entuudestaan tuttua. Ravintolakoulu jäi
aikoinaan kesken, kun työ vei mennessään. Koulun penkki ei pystynyt kilpailemaan palkkatyölle,
kun sellaista tarjottiin.
Armeijan jälkeen Soininen meni isän kuljetusyritykseen ajamaan kuorma-autoa.
– Rupesi pikku hiljaa tuntumaan, että joku koulutus pitää hankkia.
Lääkealan koulutusmahdollisuus löytyi internetistä ja se alkoi kiinnostaa, kun alasta otti enemmän selkoa.
Apteekkiin vai teollisuuteen?
Opintolinjalla voi suuntautua apteekkiin, sairaala-apteekkiin tai lääketeollisuuteen. Soininen valitsi luokallaan ainoana teollisuuden, ja työssäoppimisjaksoille hän pääsi Orionin tehtaalle.
Koulutusta Soininen pitää liiaksi apteekkipainotteisena lääketeollisuuteen suuntautuvalle oppilaalle. Onneksi kuitenkin työharjoittelua oli paljon.
Aikuispuolen kahden vuoden opintoihin sisältyy kolme työssäoppimisjaksoa. Ne ovat viiden ja
kuuden viikon sekä kolmen kuukauden mittaisia.
Ne kaikki Soininen kävi lääketehtaalla. Jaksojen aikana hän suoritti kuusi näyttötutkintoa. Ne
JUTTU JATKUU...
”Olen kuitenkin
optimistinen, että
vakipaikka tehtaalta
vielä löytyy.”
Ammatti &Tutkinto
koostuivat tietotekniikasta, logistiikasta, lääkkeiden pakkaamisesta, lääketeollisuustyöstä ja lääkkeen valmistuksesta.
Työssäoppimisjaksolla Soinisen otti tehtaalla
hoteisiinsa työntekijöiden luottamusmies Tuula
Kuohula, joka toimii yhdyshenkilönä oppilaitokseen päin.
– Tehtaalla alkoi armoton perehdytys. Muutama päivä meni lukiessa ohjeistuksia. Oli myös oppitunteja, joissa perehdytettiin työhön ja työmääräyksiin.
Soininen katsoo työssäoppimisjaksojen kattaneen varsin monipuolisesti lääketehtaan eri työt
ja työvaiheet. Siihen hän on tyytyväinen.
– Enemmän siellä oppi, kuin koulun oppitunneilla.
Soininen pääsi heti ensimmäisen harjoittelujakson jälkeen tekemään lisätienestejä tuntitöissä.
Tolkkua näyttövaatimuksiin
Harjoittelujaksot menivät Soiniselta kuten piti, ilman yllätyksiä. Hieman häntä arveluttaa koulusta annetut työnäytteiden arvostelukriteerit. Ne
eivät Soinisen mielestä aina olleet työelämän todellisuudesta.
Kiitettävää ei voinut saada, ellei ollut täysi ammattilainen.
– En jaksa uskoa, että harjoittelija missään firmassa pääsee mukaan atk-suunnittelutyöhön. Sitä täydet pisteet olisivat kuitenkin edellyttäneet.
– Arvostelukriteerien pitäisi perustua koulutukseen ja työharjoitteluun, eikä lähteä liikaa keulimaan vaatimusten kanssa.
JUTTU JATKUU...
FA K TA
AVA A
TIetoja Orionista
”Tehtaalla alkoi armoton
perehdytys. Muutama
päivä meni lukiessa
ohjeistuksia.”
Tuntitöistä tienestiä
Ammatti &Tutkinto
„„ Katja Tirkkonen valmistui ammatti- ja aikuiso-
pistosta toukokuussa.
Hänen mielestään opinto-ohjelmaan sisältyvät
työssäharjoittelujaksot olivat pitkiä, mutta hyödyllisiä.
– Lääketeollisuuteen erikoistuvalle koulusta ei
ole niin paljon apua. Työssä minä olen oppinut sen,
mitä on tarvinnut, Tirkkonen tuumii.
Nuorisolinja on kolmen vuoden pituinen. Ensimmäinen viiden viikon työssäoppimisjakso meni Katjalla varastossa ja toinen, kahden kuukauden jakso pakkaamossa. Kolmannen opintovuoden työssäoppimisjakso oli peräti viisi kuukautta,
ja sen Katja harjoitteli lääkevalmistuksessa.
Opiskelijat saavat työssäoppimisjaksoilta oppilaitokselta runsaan kolmen euron päivittäinen
ruokarahan.
– Iso hyöty on ollut siitä, että olen saanut tuntitöitä tehtaalta opiskelun ohessa.
Jokaiseen harjoittelujaksoon kuuluu näyttötutkinto, jonka arvostelee työnohjaaja. Lisäksi yhdellä harjoittelujaksolta Tirkkonen piti työpäiväkirjaa.
Harjoittelujaksot oli järjestetty hyvin. Niillä näki teollisen prosessin eri vaiheet.
– Vakituiset työntekijät tekevät yhtä ja samaa
hommaa. Tuntuu, että olen nähnyt enemmän kuin
monet heistä.
Hyvä työilmapiiri
Työssäoppimisen tuloksia kontrolloidaan näyttötöillä, jotka tapahtuvat valvonnan alaisena ja
JUTTU JATKUU...

”Vakituiset työntekijät
tekevät yhtä ja samaa
hommaa. Tuntuu, että
olen nähnyt enemmän
kuin monet heistä.”
Katja Tirkkonen
Ammatti &Tutkinto
arvostellaan arvosanoilla. Tyypillinen näyttötyö
saattaa olla jonkin lääkkeen valmistus.
Katja tuntee osaavansa työtehtävänsä, vaikka uuttakin opittavaa lääketehtaalta aina löytyy.
Työilmapiiriä hän kehuu hyväksi. Niskan takana ei
kytätä ja aina saa apua, kun on tarvitsee.
Katja tuntee valinneensa oikean alan, ainakin
toistaiseksi.
– Ainakin joksikin aikaa aion jäädä alalle. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä.
Työllisyystilanne lääkealalla Kuopiossa on Tirkkosen mukaan huono.
– Etelä-Suomesta löytyisi varmasti enemmän
työmahdollisuuksia. Meidän luokalla valmistuneista vain kolme sai töitä.
Tirkkosella on määräaikainen työsuhde heinäkuun loppuun. Sopimuksen jatkostakin on ollut
alustavaa puhetta.
– Se selviää sitten myöhemmin. Tahtoo olla nykyään joka työpaikassa, että työsuhteet ovat lyhyitä määräaikaisuuksia.
Pääluottamusmies
Tuula Kuohula tuntee tehtaansa
„„ Pääluottamusmies Tuula Kuohula on työsken-
nellyt Orionin Kuopion tehtaalla 37 vuotta, lähes
koko tehtaan 40-vuotisen olemassaolon ajan.
Hän toimii yhteishenkilönä oppilaitokseen sekä oppilaan tukihenkilönä ja ohjaajana.
– Koulutus on vasta ammatin teoreettinen puoli. Kaikki työhön tulevat koulutetaan talossa.
JUTTU JATKUU...
”Koulutus on vasta
ammatin teoreettinen
puoli. Kaikki työhön
tulevat koulutetaan
talossa”
Ammatti &Tutkinto
Kuohulan mukaan tehtaalla arvostetaan koulutusta. Viime aikoina uudet työntekijät ovat tulleet koulun kautta.
– Niiden kautta tulee hyviä työntekijäehdokkaita tehtaalle. Kaikille opiskelijoille ei kuitenkaan
ole tarjota töitä. Tehtaan työntekijämäärä on pysynyt vakiona pitkään.
Kuohula arvostelee opastamiensa harjoittelijoiden näyttötyöt. Samoin kuin Jussi Soininen
myös Kuohula on tyytymätön työnäytteiden arvostelukriteereihin.
– Arviointikaavake ei oikein sovellu meille, se
on enemmän apteekkialalle.
Kolmiportaisessa arvostelussa täyttä kolmosta on vaikea antaa, vaikka työ sujuisi kuinka hyvin. Kolmonen edellyttäisi täysin itsenäistä työskentelyä ja sellaisen tehtaan työohjeet harjoittelijoilta kieltävät.
– Lääketeollisuudessa kriteerit ovat tosi tiukat.
Orionin Kuopion tehtaiden pääluottamusmies Tuula Kuohula ottaa
vastaan opiskelijoiden työnäyttöjä.
Oppilasyhteistyöstä
hyötyä kaikille
„„ Orion Oyj:n Kuopion tehdas on harjoittanut
oppilaitosyhteistyötä jo kymmenisen vuotta. Kokemuksen perusteella yhteistyöstä koituu hyötyä
kaikille osapuolille, arvioi tuotantopäällikkö Marja-Leena Juujärvi.
Oppilaitoksen ja opiskelijan etu on, että lääketehtaalla voi suorittaa opintoihin kuuluvat työssäoppimisjaksot tai osan niistä.
Lääketehdas saa puolestaan työharjoittelijoita,
JUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
joiden työsuhteet jatkuvat tehtaalla usein kesän
yli. Lisäksi opiskelijoita on opiskeluaikana palkattu tehtaalle tuntitöihin. Oppilaitos on lääketehtaalle myös rekrytointikanava, jolla tehdas varmistaa tulevaisuuden työvoimansa.
– Meillä on alkamassa eräänlainen eläkeputki.
Tänä vuonna ensimmäiset suurten ikäluokkien ihmiset ovat jääneet eläkkeelle, Juujärvi sanoo.
Työssäoppimisjaksoilla tehtaalla olleet harjoittelijat ovat haluttua työvoimaa.
– Opiskelijoilla on puolellaan se etu, että he jo
harjoittelujaksojen perusteella osaavat käyttäytyä, liikkua, pukeutua vaatimusten mukaan ja tuntevat talon tavat. Siitä on helppo jatkaa.
Lääketehtaalla työt ovat tarkan laatutarkkailun alaisia.
– Työhön perehdyttäminen vie hyvinkin puolisen vuotta ennen kuin uusi työntekijä pystyy työskentelemään täysin itsenäisesti.
Jatkuvaa koulutusta
Orionin Kuopion lääketehtaalla ohjenuorana on
lääketeollisuuden GMP-ohjeistus (Good Manufacturing Practices). Siinä kuvataan normit, joiden
puitteissa toimitaan.
Myös tehtaan vakituisia työtekijöitä koulutetaan jatkuvasti. Vuotuisilla koulutussuunnitelmilla turvataan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen.
Lääketehdas arvostaa moniosaamista ja työntekijöitä kannustetaan kouluttautumiseen.
– Tehtävänkuvien pohjalta pyritään rakentamaan urapolkua, joka samalla nostaa työntekijän
työnvaativuusluokkaa. 

”Tänä vuonna
ensimmäiset suurten
ikäluokkien ihmiset ovat
jääneet eläkkeelle.”
Tuotantopäällikkö
Marja-Leena Juujärvi (oik.)
Ammatti &Tutkinto
Ammatti &Tutkinto
Työssäoppinut
stakkerinhoitaja
Jori Johansson
tekee ensimmäistä
ammattitutkintoaan.
Koulutus on
työntekijälle ja
yritykselle
keino selviytyä
graafisen
teollisuuden
murroksessa
TS-Yhtymään kuuluva painotalo Hansaprint on aloittanut
järjestelmällisen työntekijöiden kouluttamisen.
Hansaprint
murtaa raja-aitoja
Teksti: Kirsi Törmänen-Petman. Kuvat: Pasi Leino
 Yhteensä 18 painon, jälkikäsittelyn ja kunnossapidon työntekijää
on tähän mennessä osallistunut teoriaopintoihin. Päämääränä on
kunnossapidon ammattitutkinto.
LUE KOKO JUTTU
Ammatti &Tutkinto
`` Liimakoneenhoitaja Erno Savolainen, 31, ja
stakkerinhoitaja Jori Johansson, 30, ovat molemmat tulleet Hansaprintin palvelukseen reilu kymmenen vuotta sitten. Jori on nuorimmasta päästä talon työntekijöitä.
–Armeijasta tulin suoraan. Tällä hetkellä teen
kaikkia painokoneita. Painokoneen loppupäässä
olen eniten, Jori kertoo.
Jori on siis työssäoppinut stakkerinhoitaja, eikä hänellä ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa takataskussaan.
Jori kertoo suhtautuneensa alkuun hieman varauksellisesti, kun työnantaja kysyi halukkuutta
lähteä kunnossapidon koulutukseen.
–Mietin ensin, että tuleekohan siitä vain lisää
työtaakkaa, joutuu juoksemaan koneelta toiselle
ja tekemään kahta työtä yhtä aikaa.
Ainakaan toistaiseksi Jorin pelko ei ole toteutunut ja muutenkin hän sanoo tykkäävänsä huoltohommista.
Hansaprintin kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies Mikael Kaartoaho vahvistaa vielä vierestä, ettei pomputtelu työpisteeltä toiselle ole
ollutkaan koulutuksen idea.
–Tarkoitus on, että työntekijät pystyvät joitain vikoja korjaamaan itse ja tarvittaessa olemaan kunnossapitopuolen apuna, eivät missään
tapauksessa korvaamaan laitosmiehiä.
Apua talon sisältä
Yltääkseen laitosmiehen ammattitaitoon täytyy
varsinaista kunnossapidon työtä tehdä pitkään.
Mikael itse on aloittanut talossa lähes 40 vuotta sitten kunnossapitopuolelta ja hän tietää, ettei
JUTTU JATKUU...

Erno Savolainen hakeutui itse
kunnossapidon opintoihin.
Ammatti &Tutkinto
kaikkia korjaustöitä pysty ihan noin vaan hoitamaan. Koneiden kanssa täytyy olla säännöllisesti tekemisissä, jotta niiden toiminnan hanskaa. Ja
uuden koneen kanssa eteen tulee aina jotain uutta.
Viime vuodenvaihteen jälkeen Hansaprintin
kunnossapito ”ulkoistettiin” omaksi talon sisäiseksi yritykseksi. Yksiköllä on paljon töitä ja senkin vuoksi muilta työntekijöiltä tuleva apu on hyödyllistä.
Näyttö vielä kasaamatta
Kunnossapidon ammattitutkintoon sisältyvät 30
teoriapäivää pitivät itse kunnossapitoon liittyvien
aiheiden lisäksi sisällään myös monenlaista muuta: muun muassa ensiapu- ja työhyvinvointikorttikoulutuksen, trukkikortin suorittamisen ja asiakaspalvelua.
–Kuusi eri korttia suoritimme, Jori laskee.
Jotta tutkinto olisi valmis, jokaisen täytyy pinnistellä vielä valmiiksi loppunäyttö, tehtävä käytännön kunnossapitotyötä ja valokuvattava työvaiheet. Vihoviimeisenä on loppuraportin kirjoittaminen.
Sekä Jori että Erno ovat molemmat jo tehneet
näyttötöitä ja kuvanneet niitä. Dokumentoinnin
jälkeen on edessä raportin kirjoittaminen.
–Puolet olen tehnyt, syksyyn mennessä loppunäytön on oltava valmis. Kirjoitushommia ei pysty töissä tekemään, vaan ne on tehtävä vapaa-aikana, kertoo Erno, joka on myös oman työosastonsa luottamusmies sekä ammattiosaston nuorisovastaava.
JUTTU JATKUU...

Jori Johansson (oik.) tarkastaa painojälkeä Marko Sundenin ja Mikael
Kaartoahon kanssa.
FA K TA
AVA A
Kunnossapidon
ammattitutkinto Hansaprintissä
Ammatti &Tutkinto
Opiskelua tulevaisuutta varten
Erno ei opiskele työn ohessa ensimmäistä kertaa.
Taloon hän haki lehti-ilmoituksen perusteella ja
kävi tuolloin TS-Yhtymän oman, painajille ja jälkikäsittelijöille tarkoitetun opiston.
Pari vuotta sitten hän valmistui työn ohessa
Ammatinedistämislaitoksesta AEL:stä sitomomestariksi. Jo aikanaan metallifirmassa 15-vuotiaana Erno suoritti oppisopimuksella metallialan
perustutkinnon.
Tälläkin kertaa Erno hakeutui itse opintoihin.
–Tulevaisuutta ajatellen opiskelen. Työntekokin on mielekkäämpää itselle. Aikuisopintojen tekeminen vaatii omaa aktiivisuutta. Teoriahan on
aina teoriaa, mutta tietoa voi hankkia myös itse
lisää.
–Koulutukseen osallistuminen vaatii mielestäni mielekkyyttä, turha sinne pakolla on lähteä.
Erno näkee koulutuksen mahdollisuutena kehittää itseään. Muutoinkin kiinnostus korjata koneita on lisääntynyt sitä mukaan, kun työvuosia
talossa on tullut lisää.
–Voisin tulevaisuudessa opiskella lisääkin.
Myyntiala esimerkiksi kiinnostaa, miksei talon sisälläkin, hän pohtii.
Konsernin oma TS-opisto ei ole enää vuosikausiin kouluttanut uusia työntekijöitä, mutta muutoin työnantaja haluaa kehittää työntekijöitään.
Ja myös työntekijät ovat kiinnostuneita.
–Kunnossapidon koulutukseen oli enemmän
halukkaita tulijoita kuin, mitä paikkoja oli tarjolla. Heillä, jotka jäivät nyt ulkopuolelle, on mahdollisuus päästä koulutukseen myöhemmin, Mikael sanoo. 
LUKUVINKKI

Mitä työntekijän täytyy osata
graafisella alalla tulevaisuudessa
”Heillä, jotka jäivät
nyt ulkopuolelle,
on mahdollisuus
päästä koulutukseen
myöhemmin.”
Ammatti &Tutkinto
Ammatti &Tutkinto
Pääluottamusmies
Sami Ryynänen
Nesteellä
koulutus,
osaaminen ja
palkkaus on
kytketty
toisiinsa.
Koulutus hilaa palkkoja
ylös Porvoon jalostamolla
Teksti ja kuva: Tuomo Lilja
Pitkälti toista sataa öljytyöntekijää on kouluttautunut,
saanut paremman ammattitaidon – ja isomman liksan.
 LUE KOKO JUTTU
Ammatti &Tutkinto
`` Neste Oilin palkkausjärjestelmä otettiin käyt-
töön 17 kuukautta sitten. Sitä edelsi pitkällinen
ja perusteellinen valmistelu- ja neuvotteluvaihe.
Uudistus herätti myös epäilyjä. Vielä enemmän
järjestelmään kohdistui odotuksia.
Perusajatuksena oli kannustaa työyhteisöä aiempaa enemmän osaamisen ylläpitämiseen ja jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Näin
ajateltiin parantaa ja ylläpitää toiminnan laatutasoa ja vähentää tuotannon keskeytyksiä.
FA K TA
AVA A
Työntekijän kolme tapaa nostaa
osaamista ja palkkaa Nesteellä
”Älyttömän hyvin käyntiin”
– Odotukset ovat toteutuneet. Järjestelmä on lähtenyt käyntiin älyttömän hyvin, arvioi pääluottamusmies Sami Ryynänen.
Hänellä on vahvat faktat arvionsa perusteiksi. Jalostamolla on toteutettu kaksi kaksivuotista ammattitutkintokurssia, joilla on ollut yhteensä 45 öljymiestä. Kolmas kurssi on menossa, sen
vahvuus on 20. Kaikki kurssin suorittaneet ovat
nousseet pykälää korkeampaan palkkaluokkaan.
Nousu tarkoittaa yli 200 euroa kuukausipalkkaan.
Jalostamolla on käytössä 7-portainen palkkasysteemi. Ilman ammattitutkintoa voi päästää
palkkaryhmään viisi. Ammattitutkinnon suorittaneet nousevat kutoseen. Seiskaan pääsee vain
suorittamalla erikoisammattitutkinto. Siihen liittyvää kurssia ei vielä ole järjestetty, mutta sellainen on luvassa ensi vuoden suurseisokin jälkeen.
Palkkaryhmien viisi ja seitsemän välinen ero on
yli 400 euroa.
– Erikoisammattitutkintoon löytyy varmasti
kiinnostuneita. 400 euroa on aika iso porkkana,
Sami ennakoi.
JUTTU JATKUU...
”Erikoisammattitutkintoon löytyy
varmasti kiinnostuneita.
400 euroa on aika
iso porkkana.”
Ammatti &Tutkinto
Ammattitutkintolaisten lisäksi jalostamolla huomioitiin vanhoja tutkintoja, jotka oli suoritettu ennen uutta palkkausjärjestelmää. Näille
henkilöille ollaan järjestämässä täydentäviä koulutuksia jalostamolla. Myös heidän palkkansa on
noussut tutkintojen ansiosta ja mikäli suorittaa
täydennyskoulutuksen palkka nousee lisää.
– Tällä hetkellä arvioisin, että 130 henkilöä on
tutkintojen kautta saanut nostettua palkkaluokkaansa, pääluottamusmies kertoo.
Kolmas keino kohentaa palkkaa on opetella
jalostamon joku henkilölle uusi tehtäväkokonaisuus. Jalostamolla käytetään käsitettä ”uuden oppiminen”. Opettelu kestää noin puoli vuotta per
tehtäväkokonaisuus. Jokainen seitsemän tehtäväkokonaisuuden jälkeen opiskeltu ”uuden oppiminen” tietää palkankorotusta.
Jalostamolla on noin kahdeksansataa TEAMin
jäsentä. Heistä tuotannossa on noin 500. Lisäksi
noin 300 on muissa tehtävissä: kunnossapidossa,
voimalaitoksella, satamassa ja palokunnassa.
Sami Ryynänen sanoo, että suuren uudistuksen ainoita huonoja puolia on se, että noihin pienempiin osastoihin ei vielä ole saatu järjestettyä
ammattitutkintokurssia. Mutta sellaisia on luvassa.
Yhtiö panostaa koulutukseen
Kun Suomessa on vain kaksi jalostamoa (toinen
on Naantalissa) ei valtiovalta järjestä mitään öljyalan peruskoulutusta. Neste Oil kouluttaa väkensä itse, toki yhteistyössä viranomaisten kanssa.
– Arvostan sitä, että Neste todella panostaa
väkensä osaamiseen. Yhtiössä on nimittäin sataJUTTU JATKUU...
FA K TA
AVA A
Ammattitutkinnon
suorittaminen Nesteellä
”Tällä hetkellä arvioisin,
että 130 henkilöä on
tutkintojen kautta
saanut nostettua
palkkaluokkaansa.”
Ammatti &Tutkinto
kunta henkilöä sivullisesti osallistunut henkilöstön kehitys- ja valmennustehtäviin varsinaisen
osaamisvalmennus ryhmän lisäksi. He myös opettavat kurssilaisia, Sami kertoo.
Jos mietitään, miten Neste Oilin palkkajärjestelmää voisi soveltaa muille TEAMin sopimusaloille, niin suurin rajoittava tekijä on ilmeisesti juuri
koulutus. Ihan pienet firmat eivät pysty rakentamaan omaehtoista koulutusjärjestelmää.
Ammattitutkinnoista pääluottamusmiehelle
tullut palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista.
– Toki tutkintoa on pidetty vaativana. Moni on
kertonut, että koulutus on laajentanut näkemystä koko jalostamisen toiminnasta. Ensimmäinen
kurssi ei varmaankaan ollut ihan valmis, mutta siitä on opittu ja tutkintoa muokattu tarpeen mukaan ja tullaan kehittämään Sami kertoo.
Hän painottaa myös, että osaamisen lisääminen parantaa turvallisuutta.
Taustalla myös
työllisyyden varmistaminen
Työnantajalla on selkeä intressi uuteen palkkajärjestelmään. Neste Oil on muuttumassa uusiutuvia raaka-aineita käyttäväksi yhtiöksi. Laitteet tulevat entistä teknisemmiksi. Prosessit myös toimivat aiempaa luotettavammin, häiriöitä ei juuri tule. Mutta jos tulee, ne on osattava hoitaa. Tavoitteena on mahdollisimman korkea käytettävyys ja sen taustatekijöitä ovat osaaminen ja ammattitaito. Niihin tähdätään uudella palkkasysteemillä.
Jalostamo on hyvin monimutkainen laitos ja
häiriö jossain heijastuu laajalle. Yksi virhe saattaa
JUTTU JATKUU...
”Toki tutkintoa on pidetty
vaativana. Moni on
kertonut, että koulutus
on laajentanut näkemystä
koko jalostamisen
toiminnasta.”
LINKKI
AVA A 
Neste Oilin sivuilla henkilöstön
osaamisen kehittämisestä
Ammatti &Tutkinto
maksaa miljoonia. Näin osaamisella ja yhtiön tuloksella on vahva yhteys.
Työntekijöillä on tietysti luonnollinen intressi parempaan palkkatasoon. Sen lisäksi on kyse
myös työllisyydestä.
– Parempi ammattitaito tarkoittaa pitkän päälle sitä, että yhtiöllä on valmius pärjätä kilpailussa. Näin kyse on pitkällä aikavälillä myös työllisyyden ylläpidosta, pääluottamusmies Sami Ryynänen sanoo. 
Ammatti &Tutkinto
Ammatti &Tutkinto
Nanson kisälliohjelma turvaa
ammattitaidon
ja tuotannon
säilymistä
Suomessa.
Ompelijasta moniosaajaksi
mestareiden opissa
Teksti ja kuva: Päivi Pajula
 Mari Tuominen, 41, on työskennellyt seitsemän vuotta ompelijana Nanso
Groupin trikootehtaassa Nokialla. Nyt hän niputtaa paitojen miehustoja
pinoihin leikkaamossa, jonne hän päätyi kisälliohjelman ansiosta.
LUE KOKO JUTTU
Ammatti &Tutkinto
`` − Olen oppinut mestareilta, kuinka käytetään
esimerkiksi robottileikkuria, vannesahaa ja laakauskonetta. Teoriatunneilla olen päntännyt kuituoppia, Tuominen kertoo.
Nanson oma kisälliohjelma on tekstiilialan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus, joka suoritetaan näyttötutkintona työn ohessa. Tutkinto toteutetaan yhteistyössä Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen ja Tredun oppisopimuskeskuksen
kanssa.
Kilpailu tekstiilialalla on kovaa, mutta Nanso
pyrkii säilyttämään tuotantoaan Suomessa. Kisälliohjelman tarkoituksena on turvata vahvan ammattitaidon säilyminen kotimaassa.
Tuominen on tyytyväinen kisälli, koska hän on
saanut laajentaa osaamistaan ompelimosta leikkaamoon. Uusien työvaiheiden opettelu on virkistänyt mieltä.
Hiljaista tietoa ei lueta kirjoista
Mari Tuominen on aina pitänyt käsitöistä. Hän valmistui kaavanpiirtäjäksi vuonna 1992, mutta tekstiilialan työpaikat ovat olleet kiven alla. Muutto
Seinäjoelta Tampereelle lisäsi hieman työmahdollisuuksia.
− Tein pitkään töitä kassamyyjänä. Muuton jälkeen pääsin oppisopimuksella Nanson tehtaan
ompelimoon. Olen viihtynyt täällä erittäin hyvin.
Kisälliohjelmaan Tuominen haki silkasta mielenkiinnosta. Hän kertoo oppivansa paremmin
käytännön työssä kuin kirjoista lukien. Tehtaan
konkarityöntekijöiden hiljaista tietoa ei kirjoista
löytyisikään.
Kisällit ovat päässeet vierailemaan opintojenJUTTU JATKUU...

Kisälli Mari Tuominen niputtaa tarkasti yöpaidan kappaleet, jotka kuljetetaan ommeltavaksi Viroon.
Ammatti &Tutkinto
sa aikana myös Tampereen ammattikorkeakoulun
tekstiililaboratoriossa ja tehtaassa, jossa Nanson
trikoota neulotaan.
Opiskelu kannattaa aina
Syksyllä valmistuvien kisällien näyttötutkintoon
sisältyvä väliarviointi lähestyy. Mari Tuominen on
opetellut viime viikkoina niputtamaan leikattujen
vaateiden osia ompelimoa varten. Näyttöpäivänä
kolme tutkinnon arvioijaa seuraa Tuomisen suoritusta.
− Hieman jännittää, vaikka ihan normaalisti minä näyttötilanteessa töitäni teen.
Tekstiilialan ammattitutkinnon suorittaminen
lohkaisee osan Tuomisen vapaa-ajasta. Koulupäiviä saattaa olla vain pari kuukaudessa, mutta kisällit puurtavat myös kotitehtäviä.
Jos työt Nanson tehtaalla loppuisivat, Tuominen uskoo, ettei tutkinto menisi kuitenkaan hukkaan.
− Robottien ja erilaisten koneiden käyttötaidosta voi olla hyötyä muidenkin alojen tehdastyössä, hän arvelee. 
”Hieman jännittää,
vaikka ihan normaalisti
minä näyttötilanteessa
töitäni teen.”
Ammatti &Tutkinto
Ammatti &Tutkinto
Osaamisen
tulevaisuus:
Graafinen
teollisuus
Mirja Suhonen
työehtosihteeri
Graafisen teollisuuden tuho
– vai vireä ja viisas tulevaisuus
PASI LEINO
 ”Median käyttö siirtyy sähköisiin
välineisiin… printistä pienen eliitin
luksustuote… mainonta siirtyy verkkoon ja
mobiilikanaviin… työvoiman tarve supistuu
rajusti”.
`` Tällaisia piirteitä maalaili graafisen teollisuu-
den osaamistarpeita ennakoiva ryhmä skenaariossaan – onneksi vain yhdessä niistä.
Graafisella alalla eletään voimakasta murroskautta. Muutos on ehkä rajumpikin kuin 1980-luvun päätetaittoon siirtymisen aikakausi.
Internet ja lukuisat erityyppiset luku- ja mobiililaitteet saavat suosiota yhä enemmän, ja printtilehtien lukeminen jää entistä vähemmälle. Lehtien tilausmäärät supistuvat, erilaiset lomakkeet tulostetaan enimmäkseen verkosta, esitteet ja mainospainotuotteet saavat väistyä sähköisen mainonnan tieltä.
Kysymys kuuluukin, ketkä ja millä teollisuuden
alalla nykyisiä ja tulevaisuuden töitä tekee.
Viestintäalan koulutustoimikunta käynnisti
vuonna 2013 ennakointihankeen, jonka OPH raJUTTU JATKUU...

Hansaprintillä painettua ”perinteistä” graafisen teollisuuden tuotetta.
FA K TA
AVA A
Ehdotuksia graafisen alan
koulutuksen muuttamiseksi
Ammatti &Tutkinto
hoitti. Ennakointihanke toteutettiin projektina,
jonka tarkoituksena oli tuottaa kuvausta siitä,
millaisia osaamistarpeita graafisella alalla on tulevaisuudessa. Yritettiin kurkistaa tulevaisuuteen,
mikä ei ole helppoa.
Kuluttajien tottumuksia ja kulutuskäyttäytymistä toki yritetään säädellä monin keinoin, mutta yllätyksellistä se silti on. Kukapa olisi osannut
ennustaa esimerkiksi tekstiviestien tai älypuhelinten suosion tai nykyisenkaltaisen sanomalehtien tilauskannan rajun hiipumisen.
Tulevaisuuden osaamistarpeiden arviointi on
haastavaa. Joustavuus on varmastikin yksi elementti: koulutuksen sisältöjä pitää pystyä uudistamaan nopealla aikataululla tarvittaessa. Monikanavaisuus on elementti, joka pitää huomioida:
samat työntekijät tekevät sisältöä sekä painettuun että erityyppisin sähköisiin julkaisuihin.
Monipuolisuus on valttia: laaja-alainen osaaminen takaa paremmat työllistymismahdollisuudet
ja yrityksille ammattitaitoista työvoimaa. Graafisen alan ja sitä lähellä olevien viestintäalan monimuotoisuus on tosiasia, ja siihen koulutuksenkin
tulee sisällöllisesti vastata.
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Viestinnän keskusliiton välinen koulutustyöryhmä on
huolissaan alan kehityksestä ja työntekijöiden
ammattitaidon ylläpitämisestä.
Täydennys- ja uudelleenkoulutus ovat erityisen
tärkeitä tilanteissa, joissa teknologinen muutos
ja myllerrykset yritysten toimintaympäristöissä
vievät työpaikkoja. Ammattitaitoiset moniosaajat ovat valttia tulevilla työmarkkinoilla, ja siksi
koulutuksen on vastattava ajan haasteisiin. 
LINKKI
AVA A 
Graafisen teollisuuden osaamistarpeet (raportti pdf-muodossa)
Koulutuksen sisältöjä
pitää pystyä uudistamaan
nopealla aikataululla
tarvittaessa
Ammatti &Tutkinto
Ammatti &Tutkinto
Osaamisen
tulevaisuus:
Kemianteollisuus
Hannu Siltala
kehittämispäällikkö
Selvitys kemian alan osaamisesta vuonna 2020 kertoo:
Työntekijä tarvitsee moniosaamista
ja ongelmanratkaisukykyä
 Opetushallituksen toimeksiannosta
toteutettiin vuoteen 2020 tähtäävä
ennakointiselvitys lokakuussa 2012–
2013 tulevaisuuden osaamistarpeista
tuotantotöistä.
`` Selvityksen tavoitteena oli tarkastella alan tu-
levaisuutta seuraavien kysymysten kautta: ”mikä
muuttaa” ja ”mikä muuttuu”. Kysyttiin siis, millaisia muutoksia ympäröivässä maailmassa tapahtuu, joiden vaikutukset olisi otettava huomioon,
kun arvioidaan alan osaamistarpeita.
Selvityksen teki Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus kemian alan sekä paperi- ja
puualan koulutustoimikunnan ohjauksessa. Kirjallisten selvitysten lisäksi selvitystyössä käytettiin alan asiantuntijoista koostuvaa asiantuntijapaneelia sekä edellistä syventäviä haastatteluja.
Useita TEAMin luottamushenkilöitä osallistui
paneeliin ja haastatteluihin.
Selvityksessä löydettiin kymmenen tärkeää
tulevaisuuden taitoa. Monet niistä ovat sellaisia,
jotka korostavat sellaista osaamista, joka edelJUTTU JATKUU...
FA K TA
AVA A
Tulevaisuuden 10 tärkeää taitoa
Ammatti &Tutkinto
lyttää hyvää pohjakoulutusta, muutosvalmiutta,
luovuutta, ryhmässä toimimisen taitoja. Erityisen
tärkeänä pidettiin henkilökohtaista asennetta ja
motivaatiota.
Teknologisessa muutosvauhdissa ja sen vauhdissa pysyminen nosti esiin pohdiskeluja siitä, riittääkö tulevaisuuden prosessityön ammattilaisille enää toisen asteen ammatillinen koulutus? Vai
käykö kuten it-alalla, jossa pärjätäkseen on oltava vähintään ammattikorkeakoulututkinto?
Vai käykö niin, että robotiikka ja automaatio
tuotantotöissä korvaavat ihmistyövoiman lähes
kokonaan?
Yhteenvetona voidaan tulevaisuuden osaamisalueista todeta, että tarjolla on oltava sellaista
peruskoulutettua ammattityövoimaa, josta voidaan yrityksessä käytettävissä olevien teknologioiden ja tuotonsuuntausten mukaan yritystasolla edelleen kouluttaa vaativiin ja monipuolisiin tehtäviin. 
LINKKI
AVA A 
Osaaminen tuotantotyössä 2020
(raportti pdf-muodossa)
”Riittääkö tulevaisuuden
prosessityön
ammattilaisille
enää toisen asteen
ammatillinen koulutus?”
Ammatti &Tutkinto
Työnantajan
näkökulma
Johtaja Riitta Juvonen
Kemianteollisuus ry
6 kysymystä kemianalan koulutuksesta
1. Kuinka hyvällä mallilla
on ammatillinen koulutus
edustamallasi alalla?
`` ”Kohtalaisen hyvällä mallilla. Ammatillisten
tutkintojen sisällöt vastaavat hyvin yritysten tarpeisiin ja niitä voidaan soveltaa joustavasti yritysten ja tutkinnon suorittajien tarpeiden mukaan.
Tärkeänä elementtinä koulutuksessa on oppilaitosten ja yritysten tiivis yhteistyö, mikä toteutuu
mielestäni kohtalaisen hyvin.
Selkeitä kipupisteitäkin alan koulutuksessa on.
Nuorten koulutuksessa perustutkintojen osalta
suuri haaste on koulutuksen heikko vetovoima ja
niukkenevat resurssit. Viime vuosina useassa oppilaitoksessa on jouduttu pohtimaan koulutusohjelmien lakkauttamista, kun alalle halukkaita hakijoita on liian vähän ja prosessiteollisuuden koulutus on kallista moneen muuhun alaan verrattuna.
Turussa prosessiteollisuuden perustutkinnon
nuorisokoulutus lakkautettiin viime vuonna, mikä oli yritysten näkemyksen mukaan virhe. Kun
oppilaitos ei tarjoa nuorisokoulutusta, on vaikea
ylläpitää aikuiskoulutusvalmiuttakaan, jonka kysyntä vaihtelee.
Nyt on tärkeää huolehtia, että tämä kehitys ei
toistu muualla. Uhkana on, että nuorille suunnattu prosessiteollisuuden perustutkintokoulutus
hiipuu kokonaan, kun päätökset tehdään oppilaitostasolla eikä kukaan huolehdi valtakunnallisesti koulutuksen tarjonnasta.
JUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
Ammatillinen aikuiskoulutus palvelee hyvin yritysten tarpeita. Useat yritykset ovat ottaneet perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot rekrytoinnin ja henkilöstön kehittämisen välineeksi.
Joissain yrityksissä myös palkkausjärjestelmä kytkeytyy tutkintoihin.
Kemianteollisuudelle tärkeitä ammatillisia tutkintoja ovat mm. prosessiteollisuuden perustutkinto, laboratorioalan perustutkinto sekä muovi- ja kumitekniikan perustutkinto. On kuitenkin
tärkeää huomata, että myös muiden alojen, kuten sähkö- ja automaatio, kunnossapito- sekä kone- ja metallitekniikan osaamista alan yrityksissä
tarvitaan.”
2. Kuinka moni edustamallasi
alalla oleva työntekijä on arviolta
suorittanut jonkin ammatillisen
tutkinnon?
`` ”Kemianteollisuuden työntekijöistä 50 %:lla on
3. Kuinka hyvät mahdollisuudet
edustamallasi alalla on kasvattaa
työntekijöiden ammatillista
koulutusta?
`` ”Ammatillinen aikuiskoulutusjärjestelmä tar-
tekniikan alan koulutus. Muita kemianteollisuuden työntekijöiden koulutusaloja ovat mm. palvelualojen ja kaupallisen alan koulutus.
Vailla alan ammatillista koulutusta olevia henkilöitä tai henkilöitä, joiden koulutusala on tuntematon, on EK:n tilaston mukaan noin kolmannes
kemianteollisuuden työntekijöistä. (Lähde EK:n
palkkatilasto). Tutkinnon suorittaneiden osuus
kuitenkin kasvaa, koska viime vuosina alle 10 %
rekrytoinneista on kohdistunut vailla tutkintoa
oleviin henkilöihin.”
joaa hyvät mahdollisuudet osaamisen lisäämiseen. Tutkintojen sisällöt ja tarjonta vastaavat
nähdäkseni hyvin yritysten tarpeisiin. Monet yritykset ovat hyödyntäneet esim. oppisopimusrahoitusta oman henkilöstön koulutuksessa. Huo-
JUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
lena on, että julkisten koulutusresurssien niukentuessa nämä mahdollisuudet kaventuvat.
Tavoitteena on useimmiten kokonaisen tutkinnon suorittaminen, mutta tämä on aina iso satsaus sekä yritykseltä että tutkinnon suorittajalta. Molemmilta tarvitaan tahtoa ja sitoutumista.
Jos koko tutkinto on liian työläs suorittaa kerralla, voi edetä myös suorittamalla vain joitain tutkinnon osia.”
4. Kuinka tärkeäksi arvioit
työntekijän uran kannalta, että
hänellä on tutkinto?
`` ”Rekrytoinnin lähtökohtana on nykyisin lähes
5. Kuinka tärkeää työntekijöiden
ammatillinen koulutus on, että alan
työpaikat säilyvät Suomessa
`` ”Ajantasainen ja korkealaatuinen ammatillinen
poikkeuksetta, että henkilö on suorittanut jonkin
tutkinnon, mieluiten tietysti oman alan tutkinnon. Käytännössä yritykset joutuvat välillä myös
rekrytoimaan henkiöitä, joilla tutkintoa ei ole, jolloin perehdytysvaihe vaatii enemmän panostusta
yritykseltä. Monesti kuulee yritysten rekrytoijien
suusta, että ”pääasia, että on jokin tutkinto”. Sen
päälle voi sitten rakentaa ala- ja yrityskohtaista
osaamista.
Henkilön uraa ajatellen tutkinnon suorittaminen on minusta tärkeää. Työnantajan näkökulmasta tutkinnon suorittaminen on osoitus siitä, että
henkilöllä on kapasiteettia ja kiinnostusta oman
osaamisen kehittämiseen, mikä on sekä henkilön
itsensä että työnantajan etu.”
osaaminen on aivan olennaista yritysten toiminnan ja työpaikkojen säilyttämisen kannalta. Jos
osaaminen ei ole kohdallaan, ei yritysten kilpailukykyä pystytä ylläpitämään, varsinkin kun työvoimakustannukset ovat meillä monia kilpailijamaita korkeammat.
JUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
Suomessa osaaminen on korkealla tasolla ja
koulutusjärjestelmämme on moneen muuhun
maahan verrattuna erittäin hyvä. Meillä koulutuksen erityisenä vahvuutena on sen työelämälähtöisyys. Ammatillinen koulutus toteutuu kaikissa vaiheissaan työelämän ja koulutuksen yhteistyönä. Työmarkkinaosapuolet ovat mukana
sekä koulutusjärjestelmän rakenteiden ja tutkinnon perusteiden laadinnassa että koulutuksen toteutuksessa ja osaamisen arvioinnissa. Näin ollen
meillä on hyvät edellytykset huolehtia koulutuksen ja osaamisen korkeasta tasosta ja sitä kautta
kilpailukyvystä.”
6. Mitä alalla pitäisi tehdä
ammatillisen koulutuksen
mahdollisuuksien parantamiseksi?
`` ”Ammatillisen koulutuksen riittävän laajas-
ta tarjonnasta eri puolilla maata tulee huolehtia
(vrt. edellä). Julkisen talouden paineissa ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tullaan joka tapauksessa supistamaan. On välttämätöntä,
että kemian alan edustajat yhdessä huolehtivat
koulutuksen säilymisestä.
Tärkeää on myös lisätä sekä yritysten että työntekijöiden tietoisuutta koulutusmahdollisuuksista. Hyvät esimerkit onnistuneista koulutushankkeista ovat yksi tapa lisätä kiinnostusta.
Koko alan tulevaisuuden kannalta pidän kemianteollisuuden ammattien vetovoimaisuuden lisäämistä ykkösasiana. Jos emme saa nuoria kiinnostumaan kemianteollisuudesta, ei auta, vaikka meillä olisi kuinka laadukasta ammatillista koulutusta
tarjolla. Tässä peruskouluilla ja opinto-ohjaajilla on
tärkeä tehtävä. Mutta tähän tarvitaan myös yritysten ja alan ammattilaisten panosta kertomaan kemianteollisuudesta ja sen merkityksestä.” 
Ammatti &Tutkinto
Työnantajan
näkökulma
Toimitusjohtaja Vesa Kärhä
Muoviteollisuus ry
6 kysymystä muovialan koulutuksesta
1. Kuinka hyvällä mallilla
on ammatillinen koulutus
edustamallasi alalla?
`` ”Aloitellessani muovialan töitä lattiatasolta
2. Kuinka moni edustamallasi
alalla oleva työntekijä on arviolta
suorittanut jonkin ammatillisen
tutkinnon?
`` ”Noin joka kymmenennellä työntekijällämme
3. Kuinka hyvät mahdollisuudet
edustamallasi alalla on kasvattaa
työntekijöiden ammatillista
koulutusta?
`` ”Nyt tutkintomäärät ovat alallamme luokkaa
melkein 30 vuotta sitten, ei alalla ollut omaa ammatillista koulutusta.
Nyt koulutusta on. On perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Kunpa niitä myös innolla
suoritettaisiin, ettei kello käänny vuosikymmeniä
taaksepäin.”
on oman alan perus- tai ammattitutkinto eli yli
tuhannella. Muiden alojen tutkinnot ovat edelleen
meillä yleisiä ja osin sen ymmärtää, koska muovialan työt ovat hyvin monialaisia.”
10–20 vuodessa, enää viidennes huippuvuosista.
Syitä tutkintomäärien laskuun on pohdittu ankarasti. Niitä lienee useita: Innokkaimmat firmat
ja suorittajat ovat varmaan jo menneet aikuiskoulutusputken läpi. Samoin nykyisin kaikki pitäisi saada niin heti ja tässä, että tuollainen parin vuodenkin kestävä opintojakso koetaan hankalaksi tai puuduttavaksi. Tämä pätee sekä työntekijä että työnantajapalautteessa.
Haluan kuitenkin uskoa, että olen vielä luovuttamassa stipendiä ammattitutkinto numero 2000
suorittajalle.”
JUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
4. Kuinka tärkeäksi arvioit
työntekijän uran kannalta, että
hänellä on tutkinto?
`` ”Vaikkakin ihmisen asenne ja kyvykkyys teh-
5. Kuinka tärkeää työntekijöiden
ammatillinen koulutus on, että alan
työpaikat säilyvät Suomessa
`` ”Ilman ammatillista koulutusta putoaa Suomi
6. Mitä alalla pitäisi tehdä
ammatillisen koulutuksen
mahdollisuuksien parantamiseksi?
`` ”Ydinkysymyksiä, olisi saada linjoille vetoa. Hy-
täväänsä ovat aina kärkiasiat, niin olen saanut todistaa monessa tilanteessa, että tutkinto tuo vahvuutta pärjäämiseen ja on sekä yritystä että henkilöä vahvistava hyötytekijä, ei vähiten muutoksissa.”
Oy:n pohja ihan kaikelta tuotevalmistukselta ja
teollisuudelta.
Illuusiota koulutuksen tai tutkintojen automaattisesta autuudesta ei saa rakentaa ja ihan hitosti haasteita meillä riittää harjoittaa elinkeinojamme täällä jatkossa, mutta jos emme satsaa oikeaan koulutukseen, voimme yhtä hyvin sammuttaa valot maasta samoin tein.”
vä tutkinto ja koulutus markkinoivat itse itseään.
Mutta sen hyvyyden ja toimivuuden saavuttamiseksi sekä kouluttajien että yritysihmisten pitää
aidosti kohdata.
Tätä Muoviteollisuus ry on rummuttanut, vienyt koululaisia yrityksiin ja yritysjohtajia mm. tutkintotoimikuntaan tai mieluiten kyllä opettajanhuoneisiin ja opetustiloihin. Pitääkin kutsua perinteen mukaisesti alalla vaikuttavat lehtorit ja proffatkin silloin tällöin kokoontuvaan muoviopetustapaamiseemme.
Laittakaa toki teamilaisetkin allekirjoittaneelle kokemuksia ja ajatuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseksi.” 
Ammatti &Tutkinto
Työnantajan
näkökulma
Kehityspäällikkö Jaana Villikka-Storm
Viestinnän keskusliitto ry
6 kysymystä graafisen alan koulutuksesta
1. Kuinka hyvällä mallilla
on ammatillinen koulutus
edustamallasi alalla?
`` ”Graafisen alan koulutus on kriisissä. Yliopis-
2. Kuinka moni edustamallasi
alalla oleva työntekijä on arviolta
suorittanut jonkin ammatillisen
tutkinnon?
`` ”Tilaston valossa 77 prosentilla työntekijöistä
totasoinen koulutus on ajettu vähin äänin alas ja
ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä graafisen tekniikan koulutusohjelma on Metropolissa päättymässä. Jatko riippuu pitkälti siitä, miten
vetovoimaisena graafisen tekniikka sivuaineena
opiskelijoiden piirissä nähdään.
Toisen asteen ammatillista tutkintojärjestelmää ollaan uudistamassa ja loppusuora alkaa olla jo näkyvissä. Viimeisten vuosien aikana on tehty erilaisia alakohtaisia selvityksiä ja ennakointeja osaamistarpeista. Toivon, että pian päästäisiin
sisällöllisiin kysymyksiin ja uudistamaan itse tutkintojen perusteita.
Alan tutkintojen perusteet ovat viime vuosikymmeneltä ja kaipaavat pikaisesti uudistamista. Yritysten tarvitsemaa uudenlaista osaamista
ei saada enää koulunpenkiltä, vaan yritysten on
enenevässä määrin koulutettava henkilöstönsä
itse. Vanhentuneet tutkinnot eivät kiinnosta enää
entiseen malliin myöskään nuoria.”
on vähintään toisen asteen tutkinto. Toisin sanoen
vain että hieman yli viidennekseltä puuttuu muodollinen tutkinto ja pätevöityminen tehtävään on
hankittu työssä oppimisen kautta. Toisaalta tilas-
JUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
ton mukaan graafisen alan ammatillisen toisen
asteen tutkinnon on suorittanut vain 32 prosenttia työntekijöistä, joten potentiaalia näyttötutkinnoille alalla riittäneen.
Painoalan työntekijöiden koulutustason nousu on tapahtunut nopeasti viime vuosien aikana.
Suurin osa ilman muodollista tutkintoa vailla olevista sijoittuu vanhimpiin ikäryhmiin, joten koulutustaso tullee nousemaan myös tulevina vuosina.
Suurimmat kolme ikäluokkaa ovat järjestyksessä
45–49, 50–54 ja 55–59 -vuotiaat.”
3. Kuinka hyvät mahdollisuudet
edustamallasi alalla on kasvattaa
työntekijöiden ammatillista
koulutusta?
`` ”Viestintäalalla on monenlaisia tehtäviä. Työn-
tekijöistä noin 40 % työskentelee jälkikäsittelyssä ja postituksessa, noin 30 % painamisessa, noin
20 % sivunvalmistuksessa ja 6 % kunnossapidossa ja loput lähinnä logistiikkapuolen tehtävissä.
Suhteellisesti eniten vailla tutkintoa työskennellään jälkikäsittelyssä ja postituksessa sekä kuljetuksessa ja varastossa. Koulutetuimmat työntekijät löytyvät puolestaan asennus-, kunnossapitoja huoltotehtävistä sekä IT-tehtävistä. Ammatilliselle koulutukselle on aina kysyntää ja varsinkin
murroksessa olevalla toimialalla. Alan haasteet,
jotka liittyvät erityisesti asiakasymmärrykseen ja
tietotekniikan ja ohjelmistojen hyödyntämiseen,
itse asiassa huutavat investointeja uuteen osaamiseen.
On hyvä huomata, että kaikkea tarvittavaa
uutta osaamista ei voida hankkia kouluttamalla nykyistä henkilöstöä, vaan nopeimmin se tapahtuu rekrytoimalla uudenlaisia kyvykkyyksiä.
Toki myös nykyisen henkilöstön osaamistarpeet
muuttavat ja ilman elinikäistä koulutusta ja kou-
JUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
luttautumista ei enää työelämässä pärjää. Yksilöiden pitäisikin ottaa enemmän vastuuta oman
työmarkkina-arvon ylläpitämisestä.
Yrityksen kouluttavat henkilöstöään omiin tarpeisiin, mikä on välttämätöntä mm. investointien käyttöönoton ja tehokkaan toiminnan näkökulmasta. Useassa yrityksessä olisi parannettavaa myös strategisessa osaamisen kehittämisessä pidemmällä tähtäimellä.”
4. Kuinka tärkeäksi arvioit
työntekijän uran kannalta, että
hänellä on tutkinto?
`` ”Hyvä pohjakoulutus antaa valmiudet elinikäi-
5. Kuinka tärkeää työntekijöiden
ammatillinen koulutus on, että alan
työpaikat säilyvät Suomessa
`` ”Henkilöstön hyvä ammattitaito ja tehokkuus
6. Mitä alalla pitäisi tehdä
ammatillisen koulutuksen
mahdollisuuksien parantamiseksi?
`` ”Ammatilliset tutkinnot pitäisi uudistaa viipy-
selle oppimiselle. Se kertoo myös henkilön tavoitteellisuudesta. Jos koulunpenkki ei kiinnosta,
näyttötutkintojärjestelmä on erinomainen välinen hankkia todistus osaamisestaan.
Muodollisella tutkinnolla on tärkeä merkitys
työelämään tultaessa, mutta toki sen merkitys
vuosien saatossa haalenee samalla ja työelämän
näyttöjen merkitys kasvaa. Rekrytointitilanteessa, jossa vastakkain on kaksi yhtä pätevää henkilöä, tutkinnolla voi olla jatkossakin merkitystä.”
työnteossa on kivijalka, jonka varaan yritys voi rakentaa kilpailukykyisen toimintansa. Painoteollisuus käy kovenevaa kansainvälistä kilpailua, jossa
pärjäävät vain ne, jotka pystyvät lisäämään toimintansa sisäistä tehokkuutta ja tuottavuutta.”
mättä vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden työelämän tarpeita. Itse uskon laaja-alaisten
tutkintojen vastaavan parhaiten viestintäalan tarpeisiin. Rajapinnat sisällöntuotantoon ja markki-
JUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
nointiin ja toisaalta tietojenkäsittelyyn ja prosessiteollisuuteen on syytä tarkistaa.
Alan tutkintoihin tulisi lisätä uusien teknologioiden edellyttämiä osa-alueita. Ammatilliselle
toiselle asteelle tarvitaan laaja-alainen, monikanavajakelun haasteisiin vastaava media-alan perustutkinto, joka tuottaa osaamista sekä painettuun että digitaaliseen julkaisemiseen, sekä sen
jatkoksi selkeät modulaariset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja niiden osat voisivat olla erinomainen
tapa uudistaa osaamista.” 
FA K TA
Ammatti &Tutkinto
Aikuiskoulutuksen mahdollisuudet
Ammatillisia opintoja suunnittelevan
ensimmäisiä kysymyksiä on, miten selviän
opiskelusta taloudellisesti ja millaiset
mahdollisuudet on minulla saada
vapautusta työstä. Seuraavassa on esitelty
aikuiskoulutuksen tukimuodot lyhyesti.
Opiskelun taloudelliset tukimuodot
Aikuiskoulutustuki
`` Koulutusrahaston myöntämä aikuiskoulutustuki on tarkoitettu omaehtoiseen ammatilliseen
koulutukseen osallistuvalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Edellytyksenä
tuen saamiseksi on, että on
`` ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja
`` on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa
tai yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelunalkua ja
`` jää palkattomalle opintovapaalle yhdenjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai
opiskelee lyhyemmillä opintojaksoilla tai
osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän
ajan ja
`` ei saa opiskeluunsa muuta tukea.
Kaikkien saamisehtojen tulee täyttyä, jotta tukea voidaan maksaa.
Tukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta. Tuen määrä vastaa ansiosidonnaiJUTTU JATKUU...
L I S ÄT I E T OA
 Näyttotutkinnot.fi
 Tutkintotoimikunnat
 Opintoluotsi
 Oppisopimus.net
 Koulutusnetti.fi
 Mol.fi
 Koulutusrahasto
 Opintotuki Kelan sivuilla
 Opetushallitus
 Osaamisen kehittäminen
työpaikalla -julkaisu
Ammatti &Tutkinto
sen työttömyyspäivärahan määrää (ilman korotusosia).
Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Opintojen tulee tukiaikana olla päätoimisia.
Ammattitutkintostipendi
`` Ammattitutkintostipendi on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet näyttötutkintona
ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon
tai erikoisammattitutkinnon. Ammattitutkintostipendiä voi hakea alle 64-vuotias ja joka on ollut
työ- tai virkasuhteessa suomalaiseen työnantajaan vähintään viisi vuotta ennen tutkinnon suorittamista.
Ammattitutkintostipendi maksetaan kertakorvauksena, ja sitä on haettava Koulutusrahastolta viimeistään vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Stipendi on veroton ja sen suuruus
on 390 euroa. Jos näyttötutkinto on henkilön ensimmäinen perusasteen (peruskoulu, keskikoulu,
kansakoulut tai lukio) stipendin suuruus 450 euroa.
Opintotuet
`` Aikuinen opiskelija voi saada Kelasta erialaisia tukia peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Opintotukena voidaan myöntää opintorahaa, asumislisää sekä opintolainan valtiontakausta. Opintotukea myönnetään päätoimisiin, vähintään kaksi kuukautta kestäviin opintoihin opiskelijalle, joka edistyy opinnoissaan ja on taloudellisen tuen
JUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
tarpeessa. Kelan opintotukea ja Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea ei voida maksaa samalta
koulutusajalta.
Opintolaina
`` Aikuiskoulutustuen saajalla voi olla oikeus
opintolainan Kelan myöntämään valtiontakaukseen. Opintolainan määrä on 300 euroa kuukaudessa. 1.8.2014 lainan määrä on 400 kuukaudessa. Opintolainan takaushakemus voidaan toimittaa aikuiskoulutustukihakemuksen kanssa Koulutusrahastoon.
Muut tuet aikuisopiskelijalle
`` Jos aikuinen ei ole oikeutettu aikuiskoulutustukeen voi hän rahoittaa opintonsa aikuiskoulutuksen sijaan myös opintotuella tai vuorottelukorvauksella.
Työttömänä työnhakijana voit hakea työttömyysetuutta omaehtoiseen opiskeluun. Opiskelun tukimuotoja ovat mm. oppisopimuskoulutus
ja kuntoutukseen liittyvät etuudet.
Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella
`` Työttömyysetuutta voi opiskelun ajalta saada
työnhakija, jolla työnhaku on voimassa. Opiskelijan on oltava vähintään 25-vuotias. Ehtona on, että TE-toimisto on todennut koulutustarpeen ja arvioinut opiskelun parantavan opiskelijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Työttömyysetuutta voi saada enintään 24 kuukautta.
Opiskelun on oltava päätoimista ja sen tulee johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon, yliopistosJUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
sa tai korkeakoulussa suoritettavaan alempaan
tai ylempään tutkintoon. Myös edellä mainittujen tutkintojen osia voidaan suorittaa.
Vapautus työstä
Opintovapaa
`` Aikuiskoulutuksen tuen edellytyksenä on, että
henkilö on työstään opintovapaalla vai vastaavalla koulutukseen myönnetyllä palkattomalla vapaalla. Työstä poissaolon on perustuttava opiskeluun: lomautettu, hoitovapaalla oleva taikka henkilökohtaisista syistä virkavapaalla/työlomalla
oleva ei voi saada aikuiskoulutustukea.
Opintovapaalla voi olla enintään kaksi vuotta
viiden vuoden aikana. Vapaan voi käyttää yhdessä
tai useammassa jaksossa. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden mutta vähintään kolme kuukautta, opintovapaan pituus on enintään viisi päivää.
Aikuiskoulutustuen saamiseksi opintovapaan on
kestettävä yhdenjakoisesti vähintään kaksi kuukautta
Vuorotteluvapaa
`` Vuorotteluvapaan voi käyttää myös opiskeluun.
Vuorotteluvapaan vähimmäiskesto on 90 ja enintään 359 kalenteripäivää. Työnantajan on palkattava työtön työnhakija sijaiseksi vuorotteluvapaan
ajaksi. Vuorotteluvapaa oikeus on, jos olet ollut
ennen vapaan aloittamista vähintään 10 vuotta
ja saman työnantajan palveluksessa 13 kuukautta. Vuorottelukorvaus on 70 % työttömyyspäivärahasta. Korvaus on 80 %, jos vuorottelijalla on
vähintään 25 vuoden työhistoria ennen vuorotteJUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
luvapaan alkua. Vuorotteluvapaa on veronalaista
tuloa ja sen maksaa työttömyyskassa.
Syksyllä 2014 vuorotteluvapaan
ehdot muuttuvat
`` Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys korottuu 16 vuoteen.
`` Vuorotteluvapaan kesto on 100—360 kalenteripäivään.
`` Vuorottelijalle tulee yläikäraja, joka vastaa
työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja on nykyisen vanhuuseläkeiän voimassaoloaikana 60 vuotta.
`` Vuorottelusijaiselle säädettyjä edellytyksiä
muutetaan. Sijaiseksi olisi palkattava työtön
työnhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään
90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana.
`` Sijaiseksi voitaisiin kuitenkin palkata alle
30-vuotias työtön työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi taikka työtön
työnhakija, joka vuorotteluvapaan alkaessa
on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.
`` Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.9.2014. Lain mukaista vuorottelijan yläikärajaa ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin.
`` Ennen lain voimaantuloa alkaneisiin vuorotteluvapaisiin sovelletaan nykyisin voimassa
olevia säännöksiä myös uudistetun lain tultua voimaan.
JUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
`` Jos vuorottelusopimus on tehty ennen
1.9.2014 ja vuorotteluvapaa alkaa viimeistään 31.12.2014, vuorotteluvapaaseen sovelletaan nykyisiä säännöksiä. Nykyisiä säännöksiä sovelletaan myös mainituilla ajanjaksoilla sovittuihin jaksotettuihin vuorotteluvapaisiin.
Oppisopimuskoulutus
`` Oppisopimuskoulutuksessa opiskeleva on oikeutettu opintojensa aikana saamaan työssäoloajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppilaitoksissa suoritettavien teoriaopintojen aikana opiskelijalle voidaan maksaa päivärahaa, perheavustusta sekä matka- ja majoituskorvausta.
Opintososiaalisia etuja ei myönnetä, jos opiskelija saa palkkaa tai muita etuja teoriaopintojen aikana.
Oppisopimuksella voi opiskella lähes kaikkiin
ammatillisiin tutkintoihin. Oppisopimus perustuu
työnajan ja vähintään 15-vuotiaan opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammatillinen kouluttautuminen työpaikalla.
Oppisopimuksella voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja ja sitä voidaan käyttää valmentavana koulutuksena näyttöinä suoritettaviin
ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.
Oppisopimus voidaan tehdä myös vakinaisessa työsuhteessa olevan työntekijän kanssa. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta oppisopimusopiskelijan kouluttamisesta työpaikalla. Tuen
suuruus on muutamasta kympistä 350 euroon
kuukaudessa. Työnantajalla on mahdollisuus palkkatukeen, jos se palkkaa oppisopimukseen työtJUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
tömän tai työttömyysuhanalainen työnhakijan.
Oppisopimuksella voi suorittaa myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. 
FA K TA
Ammatti &Tutkinto
Ammatillinen aikuiskoulutus selitettynä
Ammatillisella aikuiskoulutuksella
tarkoitetaan ammattitaidon
hankkimistavasta riippumattomia,
näyttötutkintoina suoritettavia
perustutkintoja, ammattitutkintoja ja
erikoisammattitutkintoja samoin kuin
niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta
kuin näyttötutkintoon valmistavaa
lisäkoulutusta.
L I S ÄT I E T OA
 Näyttotutkinnot.fi
 Tutkintotoimikunnat
 Opintoluotsi
 Oppisopimus.net
 Koulutusnetti.fi
 Mol.fi
 Koulutusrahasto
 Opintotuki Kelan sivuilla
 Opetushallitus
 Osaamisen kehittäminen
Tavoitteet
työpaikalla -julkaisu
`` Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoitukse-
na on ylläpitää ja kohottaa aikuisten ammatillista
osaamista ja edistää työllisyyttä. Aikuisille järjestetään tutkintoon johtavaa koulutusta ja avointa,
tutkinnon osista koostuvaa koulutusta sekä näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta. Tärkeä osa
ammatillista aikuiskoulutusta on myös ammattitaitoa uudistava, laajentava tai syventävä lisä- ja
täydennyskoulutus.
Tutkintojen tasot ja
ammattitaitovaatimukset
`` Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan
ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä
edellytetty ammattitaito. ErikoisammattitutkinJUTTU JATKUU...
Ammatti &Tutkinto
noissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien
hallinta.
Näyttötutkinnoilla ammattiin
`` Näyttötutkinnot ovat luonteva, joustava ja yk-
silöllinen tapa suorittaa tutkintoja. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa
työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Useimmat näyttötutkinnon suorittajat osallistuvat valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan
ja täydennetään tarvittavaa ammattitaitoa.
Jatko-opintokelpoisuus
`` Näyttötutkinnoilla suoritettu ammatillinen pe-
rustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoihin
johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. 