Lauantai 26. huhtikuuta 2014 6 RUOKA- ja JUOMASIVUT Kevät keikkuen tulevi... Teksti ja kuvat: Sirpa Ollikainen Monessa kodissa on vaatekaappien siivous meneillään, ja kesävaatteet laitetaan esille. Samalla tulee huomatuksi, että viime kesäisten vaatteiden kankaat ja neuleet ovat ‘kutistuneet’. Se on harmillista, mutta siitä voi selvitä joko menemällä ostoksille tai tekemällä pieniä konsteja, kuten ystävättäreni kertoi. Muutama kilo pois painosta, ja kankaat ‘venyvät’ entisiin mittoihinsa! tomaattimehulla. Keitonhan voi tarjota myös lasista! Lisukkeena tarjotaan paahdettuja leipäkuutioita. Myös sämpylät sopivat. Tukevampaa syötävää kaipaavalle ja vapun tunelmaa täydentämään voisi kuumentaa nakkeja ja pätkiä ne kulhoon. Tarjolle myös sinappia ja ketsuppia. Millaisia nuo konstit hänellä ovat? Tuttu sanonta kertoo: Ei leipä lihota, vaan se mitä laittaa leivän päälle ja ottaa kyytipojaksi. Tuttu ohje on myös seuraava: Syö sen verran, minkä kulutat. Ystävättäreni kertoi syövänsä vain vähemmän. Ravintoa on kuitenkin saatava riittävästi, jotta jaksaa käydä töissä. Ravinnon laatua voi muuttaa. Totutuista tavoista on luovuttava. Ei enää valkoista sokeria, liikaa rasvaa eikä valkoista vehnäjauhoa. Siis pois käytöstä limpparit, suklaa, jätskit, keksit, vaaleat leivät sekä pikaruoka. Sanat kevyt ja vähärasvaisuus ja rasvttomuus käyttöön. On ruvettava lukemaan tuoteselostuksia! Maitotuotteita, mutta kevyitä, on kuitenkin saatava ja vettä juotava runsaasti. Naposteltavaksi voi varata pähkinöitä, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Ruokalautasen voisi täyttää entisajan malliin. Puolet vihanneksia ja juureksia, neljännes kalaa, kanaa ja joskus punaista lihaa sekä viimeinen neljännes perunaa, kokojyväriisiä tai muita kokojyväviljatuotteita. Paistinpannulle, mausteeksi salaateille ja kasviksille öljyä. Lisäksi kokojyväleipää ravintorasvalla päällystettynä, niin vatsakin toimii. Pienet poikkeamat e.m. kaltaisista päätöksistä juhlahetkinä ovat mielialalle tärkeitä, kunhan niistä ei tule tapa, jolloin vaatteen kangas ei ‘venykään’ toivottuihin mittoihin! Toukokuussa on tulossa monia juhlatilaisuuksia. Silloin kannattaa nauttia, mutta harkitusti kuitenkin. Entäpä sitten liikunta? Ystävättäreni käy pari kertaa viikossa kuntosalilla ja joka ilta koiran kanssa lenkillä. Hän kertoo pitävänsä liikuntaa tärkeänä jokaiselle. Kilojen pudottamiseen sillä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, vain n. 10 %:n vaikutus tulokseen. Merkitystä on sillä, mitä syö, ja minkä verran syö. Kolme ateriaa ja kaksi välipalaa päivässä on riittämiin. Porkkanasämpylät Kun vielä muistaa aamiaisella nauttia puuroa esim. marjojen kanssa ja juoda päivän mittaan riittävästi vettä, niin alkuperäinen toive kyllä toteutuu! Gazpacho-keitto Tämä espanjalainen kylmäkeitto maistuu kesälämpimällä, mutta miksipä ei vapunaattona tai vappulounaallakin! Reseptejä on niin monta kuin kokkia. Keitto valmistetaan vihanneksista. Kokeilu kannattaa, sillä ‘soppa’ on maukasta! Ohessa oleva resepti on perusohje, johon makua lisätään kokin mieltymyksen mukaan. 5 tomaattia 1 paprika ½ kurkkua 2 valkosipulin kynttä 1 sipuli 2 rkl oliiviöljyä 2 dl tomaattimehua päälle persiljasilppua Halutessasi voit ‘kaltata’, siis kastella tomaatit kiehuvassa vedessä ja kuoria ne. Samoin voit kurkun kuoria. Valkosipulin voit myös murskata. Kuutioi huuhdellut kasvikset pieniksi. Sitten vain kaikki ainekset tehosekoittimeen ja kone tekee työn. Keittoa on maisteltava. Joissakin resepteissä lisätään 1 rkl punaviinietikkaa, jonka voi korvata lorauksella punaviiniä, joka antaa pehmeyttä keittoon. Halutessa mukaan myös hieman makeutta, voi lisästä ruokalusikaallisen hunajaa. Muita eri ohjeissa mainittuja mausteita ovat mm. suola, cayennenpippuri, tabasco, paprikajauhe sekä musta- ja valkopippurit, yhtä kerrallaan. Mausteiden käytössä kannattaa olla varovainen, sillä maistamisen jälkeen niitä voi tarvittaessa lisätä. Keiton paksuutta voi säädellä Gazpacho-keittoa ja sämpylöitä. 5 dl vettä 1 rkl sokeria 1 tl suolaa 4 dl porkkanaraastetta 25 g tuore- tai 1 pss kuivahiivaa 1 dl kaurahiutaleita 11 dl 3-viljan sämpyläjauhoja (Pirkka) ½ dl öljyä Kuumenna vesi vähän kättä lämpimämmäksi, 42 astetta. Sekoita siihen sokeri, suola ja porkkanaraaste. Jos käytät tuorehiivaa, liota se joukkoon nyt. Lisää kaurahiutaleet ja sekoita. Jos käytät kuivahiivaa, sekoita ne nyt jauhoihin ja lisää ne taikinaan. Samoin lisää öljy. Vaivaa seos taikinaksi. Se on löysähköä ja tarttuu käsiin. Anna kohota liinan alla n. 1 tunti. Levitä leivinalustalle runsaasti jauhoja ja nosta taikina kulhosta siihen. Leivo taikinasta jauhojen avulla pötkylä, ja jaa se n. 20:een osaan. Pyörittele niistä sämpylöitä käyttäen runsaasti jauhoja. Nostele sämpylät leivinpaperille pellille ja peitä liinalla. Anna kohota n. ½ tuntia. Paista uunin keskitasolla 225 asteessa n. 20 min, kunnes sämpylät saavat hieman väriä. Voitele ne sulatetulla margariinilla. Anna pehmetä liinalla peitettynä. Churrot Churro on Välimerenmaiden jälkiruoka tai pikkunaposteltava. Espanjalaiset ovat omineet sen omaksi ja siellä syntyneeksi leivonnaiseksi. Yleinen se on kaikkialla espanjankielisissä maissa. Espanjassa taikinaan ei laiteta sokeria, kuten monissa muissa maissa. Samoin rasvaa espanjalainen laittaa vain vähän, oliiviöljyä vain teelusikallisen. Leivonnaiset valmistetaankin Kuva: Tapio Rummukainen Ystävien luona maistelemassa churroja sekä lime-minttujuomaa. juuri ennen niiden nauttimista. Jos taikinaan sulatetaan rasvaa 50 g-100 g, ne säilyvät useammankin päivän. Muuten valmistustapa kaikkialla on sama. Makoisia ovat! 100 g voita / margariinia 2½ dl vettä ¼ tl suolaa 2½ dl vehnäjauhoja 1 muna ½ litraa rypsiöljyä uppopaistamiseen Hienoa sokeria currojen päälle siroteltuna Kuumenna rasva, vesi ja suola hitaasti. Lisää joukkoon vehnäjauhot, mieluusti puukapustalla, muutaman minuutin ajan voimakkaasti sekoittaen, niin että taikinasta kehittyy ‘pallo’. Nosta kattila pois levyltä. Riko kananmuna kulhoon ja sekoita kevyesti. Kaada muna lämpimän taikinan joukkoon samalla huolellisesti sekoittaen. Lusikoi taikina pursotinpussiin, ja valitse ‘tähtimäinen’ kärkiosa. Jos pursotin puuttuu, niin sehän syntyy tukevasta muovipussista, josta voi nipsauttaa kulman pienesti pois. Kuumenna öljy kattilassa enintään 180-asteiseksi. Jos mittaria ei ole käytössä, niin tipauta taikinatippa tai vaalean leivän nokare öljyyn. Jos nokare nousee välittömästi pintaan ja öljy alkaa porista, niin se on paistokuumaa. Purista n. 10 cm:n pituisia pötkylöitä öljyyn ja paista n. 1½-2 min. kummaltakin puolelta. Käännä churrot reikäkauhalla, jolla myös poistat ne kypsinä valumaan talouspaperille. Paista kerrallaan vain 4-5 churroa. Tarkkaile öljyn lämpöä, ettei se kuumu liikaa ja syty palamaan tai polta paistoksia. Päälle voi ripotella sokeria tai valmistaa esim. suklaakastikkeen dippausta haluaville. Lime-minttujuoma Tämä resepti on alkoholiton muunnelma kuubalaisesta mojitosta. Tulos on viileän raikas, ja sopii hyvin vaikkapa vappupöytään currojen kyytipojaksi. Haluttaessa aito mojito, voi juoman täydentää valkoisella rommilla. Puolikas limeä 2 tl sokeria 10 kpl mintun lehtiä 2-3 kpl jääpaloja 1 dl sooda- tai vichyvettä Lohko limen puolikas tai 2 cl puristettua limen mehua lasin pohjalle ja lisää sokeri. Murskaa puunuijalla tai -lusikalla lime hienoksi ja samalla sulata sokeri mehuun. Lisää mintun lehdet ja painele niitä kevyesti maun irtoamiseksi. Nostele lusikalla pois limen kuoret. Lisää jääpalat, tai täytä halutessasi lasi jäämurskalla. Jos teet mojitoa, niin lisää nyt 4 cl valkoista rommia ja sekoita voimakkaasti. Lisää soodavesi. Koristeeksi lasin reunalle limen siivu ja lasiin pystyyn mintun oksa. Nautitaan pillillä. Jos ei ole limeä, niin sen voi korvata sitruunalla. Hauskaa ja maukasta Vappua, Hyvää Äitienpäivää ja aurinkoista loppukevättä! 7 Lauantai 26. huhtikuuta 2014 RUOKA- ja JUOMASIVUT Teemanäyttely 80-luvun ruokakulttuurista Lähde ja kuvat: Hotelli- ja ravintolamuseo Hotelli- ja ravintolamuseon 28.3.2014 avautuva teemanäyttely KASARI! ja siihen liittyvä näyttelyjulkaisu vievät nostalgiselle ruokamatkalle 1980-luvulle. 1980-luvulla ravintolakäynti ei enää kuulunut pelkästään juhlatilanteisiin. Erityisesti kaupungeissa se oli jo osa arkea. Kasari!näyttelyssä nostetaan esille niin gourmet, ketjuravintolat kuin hampurilaispaikat. 1980-luvulla myös ruoanlaitosta tuli koko perheen harrastus ja ihmisten kiinnostus resepteihin ja kokeiluihin kasvoi. Kurkistamalla näyttelyn kotikeittiön kaappeihin selviää, miten kotien ruokakulttuuri muuttui vuosikymmenen aikana. Koskaan ennen ei ollut nähty vastaavaa määrää teknisiä sähkölaitteita ruoanvalmistuksen apuna. –Nykyään syödään paljon samoja ruokia kuin 80-luvulla. Toisaalta se on lähellä ja siihen liittyy paljon nostalgiaa, mutta samaan aikaan siitä on kulunut tarpeeksi kauan aikaa, jotta voidaan nähdä aikakauden erityispiirteitä, kertoo museonjohtaja Anu Kehusmaa näyttelyidean taustoista. KASARI! -näyttelyssä pääsee myös pukeutumaan 80-luvun vaatteisiin, katselemaan ruokaohjelmia ja mainoksia, keskustelemaan aikakauden polttavista kysymyksistä ja äänestämään kasarisuosikkiaan. Näyttely on esillä 28.3.2014-25.10.2015. Näyttelyyn liittyy myös samanniminen julkaisu. Yhteistyössä yleisön kanssa Näyttely on tehty yhdessä yleisön kanssa. Viime vuonna järjestetyssä Kadonneen kasarin metsästyksessä yleisöltä kerättiin kodinkoneita, muistoja ja kotialbumien valokuvia, jotka tulevat esille näyttelyyn ja näyttelyjulkaisuun. Ravintola Piratti, Helsinki. Helsingin yliopiston kotitalousopettajankoulutuksen opiskelijoiden toteuttamassa aistitilassa maisema, äänet, tuoksut, maut ja esineet johdattelevat kävijää 1980-luvun kodin arkeen. Aistitila on paikka, jossa erilaiset ihmiset kohtaavat toisensa. Moniaistisen ympäristön tarkoituksena on toimia keskustelun, ajattelun ja oppimisen virittäjänä. Kodin arki -aistitila on avoinna museon aulassa 1. – 4.4. klo 11.00–18.00 ja lauantaina 5.4. klo 11.00–15.00. Lisäksi järjestetään oheisohjelmaa, johon kuuluu muun muassa yleisöluentoja Teurastamon Flavour Studiossa 7.-9.4., yleisöopastuksia 5.4. ja Helsinki-päivänä 12.6., pop up-ravintola 17.5. sekä myöhemmin syksyllä ”napakymppihenkistä” ohjelmaa ja kasarijumppaa. Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Rosso-ravintolat, HOK-Elanto ja ravintola Palace. Rosso Varkaus Ahlströminkatu 23, Puh. 010 762 9762 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) www.peeassa.fi KIRJA-ARVOSTELU Riika Järvinen Juustokakut Hannah Milesin Juustokakut -kirja johdattelee lukijan monipuolisesti juustokakkujen maailmaan. Klassikkoreseptien lisäksi ohjeiden joukossa on uudenlaisia muunnelmia. Mustan Kissan kellari, Rauma. Juustokakut -kirjan kirjoittaja Hannah Miles tuo esiin juustokakun pitkän historian ja eri maiden omia juustokakkuperinteitä. Johdannossa leipojat perehdytetään eri juustokakkutyyppeihin, tarvittaviin aineksiin sekä säilytykseen. Kirja antaa neuvoja myös ohjeiden muunteluun muun muassa vähärasvaisemmaksi. Ohjeet jakaantuvat klassikoihin sekä erityylisiin juustokakkuihin. Yhteensä ohjeita on 60. Sivuilta löytyvät ohjeet niin perinteisen New Yorkin juustokakun valmistukseen, kuin uudenlaisiin juustokakkutikkareihin 30.4. NIZZAN AVAJAISET 20-04 • Lamourettes • Ilpo Kaikkonen • Talon DJ Juustokakut, Hannah Miles Gummerus 2014 11.5. ÄITIENPÄIVÄBUFFET 13-17 30€ /hlö lapset 6-12v. 15€ VAPPU NIZZASSA 11-15 VAPPUBRUNSSI Suosittelemme varaamaan pöydän etukäteen! 17-23 Ravintola Nizza A´la Carte 21-04 CLUB CANNES • Ilpo Kaikkonen • Talon DJ sekä minikokoisiin popcornjuustokakkuihin. Lopuksi tarjolla on ohjeita eri maiden leivonnaisista. 2 kattausta: 13 ja 15.30 Varaathan pöytäsi ajoissa! Katso lisää: www.ravintolanizza.fi Pirtinranta 3 Varkaus [email protected] 044 7888 200 Lauantai 26. huhtikuuta 2014 8 Suomen ruokakulttuurin historiaa osa 2 Gastronomian nousu sotien jälkeen Teksti: Riika Järvinen, kuva: Hotelli- ja ravintolamuseon ruokalistakokoelmat 1900-luvun puolivälissä suomalainen ruokakulttuuri alkoi kehittyä. Sen kehitystä edistivät uudet ruokakulttuurin puolesta puhuvat organisaatiot, kuten Suomen Gastronomien Seura ry, Hotelli- ja Ravintolaneuvosto sekä martat ja maa- ja kotitalousnaiset. Vuosisadan alussa Suomessa ja maailmalla koettiin kuitenkin 30 vuoden mittainen vaikea jakso, mikä pysäytti kulttuurielämän. Sodan aikana ruoka oli kortilla ja omavaraisuus nousi kunniaan. –Kulttuurielämän kehitys, ja sitä myötä ruokakulttuurin, seisahtui 1900-luvun alun maailmalaajuiseen pulaan sekä lamaan. Suomessa elettiin tuolloin edelleen Venäjän vallan aikaa ja taisteltiin itsenäisyydestä, muistuttaa Suomen Gastronomien Seuran Neuvoston puheenjohtaja Raili Koroma. Vuosisadan alkupuolen erityispiirteisiin lukeutuu myös kieltolaki, joka esti alkoholin myynnin aina vuoteen 1932 saakka. Koroman mukaan kieltolaki lisäsi alkoholin salapolttoa sekä oluen ja sahdin panemista kotona. Myös alkoholin salakuljetus kukoisti Suomessa. –Ravintolat myivät alkoholia ”tiskin alta”. Helsingin Seurahuoneen ympärillä partioinut korttelipoliisikin huomasi kovasti palellessaan poiketa sisään kabinetin puolelle ”lämmittelemään”. Pysähtyneisyyden aika kesti kaikkiaan 30 vuotta, Koroma toteaa. Työ ruoan arvostuksen eteen jatkui sodasta huolimatta Ensimmäisen maailmansodan käynnistyminen 1914 katkaisi ruokakulttuurin kehityksen. Suomen lisäksi se pysähtyi koko maailmassa. Koroma muistuttaa, että siihen aikaan suomalaisista 80 prosenttia eli maataloudesta ja perheet elivät vaatimattomissa oloissaan omavaraisesti. Maailmansotien välillä ruokakulttuurin kehitys käynnistyi hetkeksi uudelleen. Koroma kertoo, että Kotitalousopetus alkoi Suomessa jo 1878 ja marttayhdistykset aloittivat toimintansa 1899. Ensimmäinen kotiruoka -keittokirja julkaistiin 1908. Myös maa- ja kotitalousnaiset eripuolilla Suomea tekivät työtä ruoan arvostuksen eteen kouluttaen perheenemäntiä kasvattamaan omia juureksia ja valmistamaan monipuolisempaa ruokaa. –Ensimmäinen Pirkka-lehti julkaistiin vuonna 1933. Se ei ollut kauppaketjun mainoslehti, vaan toimi valistuslehtenä kertoen ruokaaineista sekä ruoan valmistamisesta. Pula-aika näkyi keittokirjoissa Toisen maailmansodan aikana kaikki ruuan raaka-aineet joutuivat kortille. Vuonna 1939 perustettu kansanhuoltoministeriö hankki ja jakoi maanpuolustukselle ja väestölle tärkeitä tavaroita. Sen tehtävänä oli säännöstellä ruoka-aineita muun muassa takavarikoimalla osa maatilojen tuotosta sekä jakaa ostokortteja ruuan ostamista varten. –Vuonna 1942 yli 50 tuotetta sai hankittua vain kortilla, mikä sisälsi kaikki käytössä olevat ruoka-aineet. Sota-aikana alkoi ilmestyä pulaajan keittokirjoja, jotka sisälsivät ohjeita ruoan valmistukseen niukoista raaka-aineista tai korvikeaineista. Koroma toteaa, että eräässä pula-ajan keittokirjassa oli liharuokia vain kaksi. Kodin pellolla kasvatetut juurekset ja perunat olivat käytettyjä ja kala, jos sitä oli tarjolla. Korvikkeena käytössä olivat männyn nilasta valmistettu pettu sekä paahdettu vilja. Koroman mukaan, jos kodissa oli oikeaa kahvia, sitä sekoitettiin korvikkeeseen ja käytettiin usean kerran. Hän muistuttaa, että vuonna 1948 yhä noin puolet ruoka-aineista oli kortilla. –Kaikesta oli pulaa. Kahvi vapautui kortilta vasta vuonna 1954. Tällä hetkellä joissain erikoiskahviloissa näyttää olevan erikoisuutena tarjota korvikekahvia maisteltavaksi. Suomalaisissa ruokapöydissä ja ruokakulttuurissa sota-aika näkyi pitkään, eikä siltä ajalta jäänyt paljon positiivisia vaikutteita. Koroman mielestä sota-aika jätti jälkeensä valtavan ruoan arvostuksen, jota yritetään parhaillaan opettaa muun muassa kouluruokailun yhteydessä. Ruokapula jalosti suomalaisista myös keittiössä kekseliäitä ja ideointia vietiin äärimmilleen. Ruokaseurat syntyivät vaalimaan kotimaista ruokakulttuuria Sotien jälkeinen Suomi eli tilanteessa, jossa kaikkea kulttuuritoimintaa haluttiin elvyttää uudelleen. Ruokakulttuurin perinteitä ja arvostusta vaalineet henkilöt aktivoituivat ja Suomessa alettiin yhdistää voimia ruokakulttuurin puolesta. Useat perinteikkäät ruokaseurat syntyivätkin sotien jälkeen ja niiden toiminta on ulottunut aina 2010-luvulle. Suomen Gastronomien Seura ry perustettiin vuonna 1945 sodan jälkeen elvyttämään ja nostamaan Suomen ruokakulttuuria ja raakaainepulaa. Samalla haluttiin panostaa elintarvikkeiden laatuun sekä ravintolakulttuurin palauttamiseen. –Perustajina olivat seitsemän valistunutta, yksityistä henkilöä, jotka olivat huolissaan Suomessa vallitsevasta pula-ajan tilanteesta. Elintarviketeollisuus, ravintola-ala sekä Suomen kulttuurirahasto ovat olleet mukana toiminnassa alusta saakka. Vuodesta 1985 alkaen seura on valinnut Vuoden Ravintolan ja lisäksi se palkitsee stipendein alan opiskelijoita. Seura on julkaissut myös useita alan teoksia ja antanut asiantuntemustaan erilaisissa työryhmissä. Koroman mukaan he ovat olleet aina mukana myös alan koulutuksessa ja tutkimuksessa. Seura teki tiivistä yhteistyötä Hotelli- ja Ravintolaneuvoston kanssa. Yhdessä järjestettiin muun muassa ravintolakulttuuripäiviä, joissa esiteltiin ruokalistoja, tuotiin esille ruoanvalmistuksen merkitystä sekä terveellisiä ruokailutottumuksia. Nykyisin seuraan kuuluu 300 jäsentä, kaikilta eri yhteiskunnan aloilta; harrastajia, alan opettajia, tutkijoita ja ravintola-ammattilaisia. Suomalaisessa ruokakulttuurissa tärkeät teemat nousevat vuosi 1800-luvun kuluessa otettiin käyttöön uusi tarjoilutapa, jossa ruokalajit tarjoiltiin yksi kerrallaan menyykortin ilmoittamassa järjestyksessä. Juhlapöytään katettiin tavallisesti kolme kattausta ja kahdeksasta kahteentoista ruokalajia. Vuosikymmenien kuluessa ruokalajien lukumäärä supistui neljään tai viiteen. Ruokalistojen kielenä oli Suomessakin pitkään ranska. Vielä 1900-luvun alussa enemmistö ravintola-asiakkaista puhui äidinkielenään ruotsia. Tuolloin à la carte -listoissa käytettiin ranskaa, ruotsia, suomea ja venäjää. Menyissä ranskan ohella käytettiin ruotsia ja 1920-luvulta lähtien yhä useammin myös suomea. vuodelta uudelleen esiin. Koroma kertoo, että esimerkiksi ruoan terveellisyys ja lähiruoka toistuvat vuosi toisensa jälkeen. –Seura puhui jo 1950-luvulla vyötärölihavuudesta ja villiyrttien hyödyntämisestä radiolähetyksissä. Olen ollut toiminnassa mukana yli 30 vuotta. Keskustelu ruuasta on pysähtynyt säännöllisesti taantuman aikana. Ensimmäisen kerran taantumasta huolimatta kaikki puhuvat nyt Suomessa edelleen ruuasta! On hyvin kiinnostavaa seurata ruokakulttuurin kehittymistä tulevaisuudessa. Suomen malli innosti: Englannissa maksuton kouluruokailu pienimmille koululaisille FreeDigitalPhotos.net/pat138241 Ensimmäisenä maksuttomasta kouluruokailusta pääsevät nauttimaan englantilaiset ja skotlantilaiset 4-7- vuotiaat koululaiset. Englannin uudistuksen innoittajana toimii kohta 70-vuotias suomalainen kouluruokailu. Kansainvälisesti arvostettu kansanterveyden asiantuntija ja THL:n entinen pääjohtaja Pekka Puska on ollut neuvonantajana projektissa. Näin myös Jamie Oliverin sinnikäs työ alkaa tuottaa hedelmää; epäterveellisen ruoan valtakausi brittikouluissa väistyy ensi syksystä alkaen. Suomen Lontoon-suurlähetystö yhdessä ELO- säätiön kokoaman kouluruokailuverkoston kanssa innostavat brittejä kehittämään kouluruokailuaan. Englannissa kaivattiin pitkään muutosta lasten kouluruokailuun Maksuttoman kouluruokailun vaikutuksia tutkittiin Lontoossa vuosina 2009-2011. Terveellinen, säännöllinen kouluruokailu näkyi niin oppimistuloksissa kuin lasten käyttäytymisessä. Se innosti tekemään perusteellisen kouluruokasuunnitelman (School Food Plan), jonka mallimaana toimi Suomi. Suunnitelmat muuttuvat käytän- nöiksi syksyllä 2014. Englanti ei ole ainoa maa, joka hakee kouluruokailuoppia Suomesta. Suomeen virtaa eri puolilta maailmaa suomalaisesta koulusta kiinnostuneita ”PISA-turisteja”. Kouluruokatoimijat perustivat syksyllä 2013 yhdessä kouluruokailua kehittävän avoimen verkoston. Mukana verkostossa on kouluruokailun näkijöitä, tekijöitä, kehittäjiä ja resurssin tuojia. Ryhmä on saanut kasaan ensimmäiset infopaketit ja yhdessä se nostaa esiin hyviä uutisia. Materiaali tehdään englannin kielellä, koska sitä on suomalaisesta kouluruokailusta ollut saatavissa liian vähän. Tietoiskut ”Finland has a secret weapon” sekä hyvät uutiset juuri perustetuilla Good News on School Meals -uutissivuilla ovat suoraan käyttökelpoisia kansainväliseen viestintään. Englannissa valmistaudutaan kouluruokailun aloittamiseen ensi syksynä. Näyttävä ja perusteellinen School Food Plan on valmiina, mutta haasteita tiedetään olevan vielä edessä. Suomen Lontoonsuurlähetystö on tiiviisti mukana tuomassa suomalaisia oppeja ja kokemuksia alkavalle hankkeelle. Lähde: ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö