Suomi vähähiiliseksi yhteiskunnaksi – miten tähän päästään? Lehdistötilaisuus, 4.11.2014, Finlandia talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT http://www.lowcarbonplatform.fi/ Vaihtoehtoisia vähähiilipolkuja Suomelle Low Carbon Finland 2050 -skenaariot perustuvat neljään erilaiseen näkökulmaan: 1. 2. 3. 4. Jatkuva kasvu (Growth) Pysähdys (Stagnation) Säästö (Save) Muutos (Change) Lisäksi muodostettu: 1. Perusura eli Baseline (noudattaa päivitetyn energia- ja ilmastostrategian perusskenaariota 2025 asti) 2. Baseline -80 % (sama kuin Baseline, mutta EU toteuttaa -80 % päästövähennys-tavoitteen) www.lowcarbonplatform.fi 3.11.2014 2 Low Carbon Finland 2050 -skenaarioiden pääkohdat ja erot  Kaikissa skenaarioissa EU ja Suomi toteuttavat 80 % khk-päästövähennystavoitteen 2050 mennessä (pl. Baseline)  Globaali ilmastosopimus toteutuu muissa, paitsi Pysähdys-skenaariossa  Uuden teknologian kehitys ja käyttöönotto nopea (Jatkuva kasvu ja Muutos) tai konservatiivinen (Säästö ja Pysähdys)  Suomen teollinen rakenne nykyisen kaltainen (Base-80 %, Säästö), voimakkaasti uudistuva (Jatkuva kasvu, Muutos), supistuva (Pysähdys)  Yhdyskuntarakenne tiivistyvä (Jatkuva kasvu), hieman hajaantuva (Muutos) tai nykyisen kaltainen 3.11.2014 3 3.11.2014 4 140 120 Base80 100 Jatkuva kasvu 80 Pysähdys 60 Säästö 40 Muutos 3.11.2014 Teollisuus 12 10 Bio-CCS 8 6 4 Fossiilinen sähkö 2 Muutos Säästö Pysähdys Kasvu 0 Base-80% Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) kaupallistuminen riittävän ajoissa on Suomelle erityisen tärkeää 14 Muutos 2050 Pysähdys 2045 Säästö 2040 Kasvu 2035 Base-80% 2030 Muutos 2025 Fossiilinen poltt.jalostus Pysähdys 2020 2050 16 Kasvu 2015 2030 18 Säästö 0 2010 2020 20 Base-80% 20 Talteenotettu hiilidioksidi, Mt CO 2 Päästöjen marginaalihinta, EUR/t(CO2) Päästöjen vähentämisen kustannuksissa korostuu uuden teknologian käyttöönoton ajoitus 6 Energian kysyntä voi kääntyä laskuun vuoden 2020 jälkeen Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee merkittävästi, mutta niitä edelleen käytetään vuonna 2050 35 % alle nykykulutuksen 2010 2020 2030 2050 500 Muut 450 Hiili Primaarienergia, TWh 400 Turve 350 Maakaasu 300 Öljytuotteet Mustalipeä 250 200 Puupolttoaineet Ydinenergia Vesi- ja tuulivoima Sähkön nettotuonti 150 100 50 3.11.2014 Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline 0 7 Sähkön kysynnän kääntyminen laskuun pysyvästi näyttää epätodennäköiseltä Vähähiilitavoitteet johtavat energiajärjestelmän sähköistymiseen 2010 2020 2030 2050 110 Sähkön hankinta, TWh Nettotuonti 90 Aurinko ym. 70 KaukolämpöCHP Teollisuuden CHP Kaasu- / öljylauhde 50 Hiili- / turvelauhde 30 Tuulivoima Vesivoima 10 Ydinvoima 3.11.2014 Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline -10 Sähkön nettovienti 8 Vähähiiliskenaarioissa uusiutuvan energian osuus kasvaa 40 - 60 %:in primäärienergiasta ja 55 - 65 % loppuenergiasta Merkittävin uusiutuvan energian lähde on puubiomassa, mutta myös tuuli- ja aurinkoenergian osuudet kasvavat merkittävästi 2010 2020 2030 2050 Uusiutuva primaarienergia, TWh 220 Pumppulämpö Jäte 200 180 Biojalost. tuonti Agrobio 160 140 120 Mustalipeä 100 Puupolttoaine Aurinko 80 60 40 Tuulivoima 20 Vesivoima 3.11.2014 Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline 0 9 Huolimatta oletetusta teollisuuden rakennemuutoksesta sen osuus loppuenergiankulutuksesta kasvaa n. 50 %:in Korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistus on energiaintensiivistä Energian loppukulutus, TWh 2010 2020 2030 2050 300 Liikenne 250 Asuminen 200 Palvelut ja maatalous 150 Muu teollisuus 100 Perusmetalli 50 Massa ja paperi 3.11.2014 Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline 0 10 Rakennuksissa siirrytään 0- ja jopa plus-energiaratkaisuihin vuoteen 2050 mennessä Kotitalouksissa ja palvelusektorilla sähkön osuus kasvaa merkittävästi, öljylämmityksestä luovutaan kokonaan 3.11.2014 2020 2030 2050 110 Muu 100 90 Sähkö 80 Lämpö 70 Muu bio 60 Puu 50 40 Turve 30 Kaasu 20 Öljy 10 Hiili Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% 0 Baseline Asumisen ja palveluiden loppuenergia, TWh 2010 11 3.11.2014 40 Sähkö 30 Lentopolttoöljyt 20 Biojalosteet Bensiini 10 Diesel ym. 0 Muutos Pysähdys Säästö 2030 Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö 2020 Kasvu Base-80% Baseline Muutos 2010 Pysähdys Vety Kasvu Muut Säästö 60 Baseline 2050 Base-80% 50 Biopolttonesteiden tuotanto / kulutus, PJ Muutos Pysähdys Säästö 2030 Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö 2020 Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö 2010 Kasvu Base-80% Baseline Liikenteen loppuenergia (ml. kv. ilmailu), TWh Liikenteen energiankulutus pienenee jopa puoleen nykytasosta, jos uudet teknologiat otetaan monipuolisesti käyttöön Biojalosteet voivat olla Suomelle myös merkittävä vientituote 120 2050 100 80 Kulutus 60 40 Tuotanto 20 0 12 3.11.2014 13 3.11.2014 14 3.11.2014 15 3.11.2014 16 Kuluttajakyselyn perusteella neljä viidestä (79 %) pitää tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tärkeänä 3.11.2014 17 Yhteenveto vähähiilisen Suomen mahdollisuuksista ja haasteista (SWOT)  Suomi pystyy siirtymään vähähiiliseen yhteiskuntaan, mutta se ei pysty toteuttamaan sitä yksin. Kehityspolkuja on useita.  Nopeutettu uuden teknologian kehitys ja käyttöönotto voi tuoda Suomelle kilpailuetua. Tässä tulee hyödyntää Suomen mittavia luonnonvaroja sekä cleantech-osaamistamme. Suomen korkea BKT henkilöä kohden sekä korkea koulutustaso ovat myös valttikortteja moneen muuhun maahan nähden.  Suurimmat epävarmuudet Suomen näkökulmasta liittyvät hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) kaupallistumiseen sekä biomassan käytön kestävyyteen tulevaisuuden politiikoissa. 3.11.2014 Baumolin tauti: ilmiö, jossa tuottavuuden ja palkkojen kasvaessa useilla talouden aloilla palkkoja joudutaan nostamaan myös niillä aloilla, joilla tuottavuuden kasvua ei ole juuri tapahtunut. 18 TEKNOLOGIASTA TULOSTA