Sisäilmasto ja energiatehokkuus: DI Martti

Kuntien toimitilat;Sisäilmaongelmista kohti
elinkaariajattelua
SISÄILMASTO JA ENERGIATEHOKKUUS =
SE 5 –PROJEKTI
-Tuloksia ja johtopäätöksiä
-Miten tästä eteenpäin
02.06.2015
Di Martti
Kuitunen
Martti Kuitunen
SE 5 –projektin hierarkia
SE5
Sisäilmasto
Tarve
Suunnittelu
Rakentaminen
Energia
Käyttö
Purkaminen
Sisäilmaston hyvän laadun ja energiatehokkuuden yhteinen
laatupolku läpi koko rakennuksen elinkaaren! Kysymys;Mitä
olette mieltä lähestymiskulmasta?
Sisäilmaston osa-alueet
Energiatehokkuuden
yhteys
Martti Kuitunen
Energiatehokkuus
Energiatehokkuudell
a tarkoitetaan
rakennuksen
energiankulutuksen
suhdetta saatuun
hyötyyn, esimerkiksi
lämmitettyyn
bruttopinta-alaan tai
rakennustilavuuteen.
Rakennusten energiatehokkuus D3, 2012
Martti Kuitunen
SE-5-projektin tavoitteet ja toteutus
Löytää rakennuksen elinkaaren eri vaiheista:
• sisäilmaston hyvän laadun turvaamisen ja energiatehokkuuden
parantamisen yhteensovittamisen ongelmakohdat
• kehittämistarpeet
Selvittää:
• tilanne Suomessa ja muissa Pohjoismaissa
Otettava huomioon:
• lainsäädännön, ympäristön, teknologioiden, talouden, johtamisen ja
hallinnon vaikutukset ja näkökulmat
Työmenetelmä ja aikataulu :
• Kuntakysely, haastattelut, kirjallisuuskatsaus ja työpajat
• 4/2014 – 12/2014
Kysymys;Kuinka moni teistä oli mukana projektissa?
Martti Kuitunen
Tutkimuksen vastaukset
• Laajempaan kyselyyn vastasi 54 kuntaa 320 kunnasta.
Vastausprosentti oli siten n. 17 %. Vastanneet kunnat
edustivat n. 54 % Suomen väestöstä. Hallinnassa n. 47 %
(eli n. 13,7 milj. brm²) kuntien yhteenlasketusta
toimitilojen pinta-alasta brm² laskettuna.
• Kuntia 16:sta Manner-Suomen 18 maakunnasta.
Vastanneet kunnat painottuneita suuriin kaupunkeihin ja
Etelä-Suomeen koko maan keskiarvoon verrattuna.
Martti Kuitunen
Tulokset, sisäilmatilanne nyt
- Vaikuttaa suhteellisen hyvältä, mutta …
Tulokset, sisäilmaongelmien muutos 2009-2014
Yli puolessa kunnista sisäilmaongelmat lisääntyneet joko
jonkin verran tai selvästi!
Tulokset, vapaiden vastausten mukaan
• Kunnissa, joissa oli tapahtunut sisäilmaongelmien
vähentymistä esitettiin syiksi mm. korjausten suorittaminen
ajallaan, ennakoiva toiminta ja nopea reagointi
ongelmailmoituksiin.
• Vastaavasti kunnissa, joissa oli tapahtunut ongelmien kasvua,
syiksi kerrottiin mm. suunniteltujen korjausten toteuttamatta
jättäminen talousongelmien takia sekä ihmisten kasvanut
herkkyys.
• Kysymys; Miltä seminaarilaisista tuntuu; Onko
kokemuksenne perusteella näihin havaintoihin
lisäämistä?
Esko Korhonen 11.3.2015
Rakennusten korjausvelka
JÄLLEENHANKINTA-ARV0
100 %
Tulokset, korjausvelan muutos 2009-2014
Tulokset, sisäilmaongelmien parhaat hoitotavat
Tulokset, sisäilmaongelmien ennaltaehkäisytavat
Tulokset, valtionapujen saanti ja merkitys
toimintatapaan vastaavissa hankkeissa
Tulokset, kuntoarviot ja PTS:t
Tulokset, onnistuminen energiatehokkuustoimenpiteissä
• Kuinka hyvin kunnissa onnistuttu energiatehokkuuden
parantamista koskevissa toimenpiteissä
• Syyt, mikäli energiatehokkuuden parantamista koskevissa
toimenpiteissä oli onnistuttu huonosti tai erittäin huonosti.
Tulokset, energiatehokkuuden kehityskohteet
Martti Kuitunen
Tulokset, sisäilma-asioiden ja energiatehokkuuden
kehittäminen
• Kuinka hyvin kunnissa onnistuttu sisäilman laadun ja
energiatehokkuuden samanaikaisessa kehittämisessä.
Tulokset, kehittämisen vapaat vastaukset
• Kysymyksen kommenteissa esiteltiin epäonnistumisten syyksi
mm. ilmanvaihdon käyntiaikojen ja -tehon muutoksia, mitkä
ovat heikentäneet sisäilman laatua.
• Onnistuneina esimerkkeinä kerrottiin mm. sisälämpötilan
laskemisen energiatehokkuuden parantamiseksi parantaneen
myös sisäilman laatua.
• Mitä teillä seminaarilaisilla on kokemuksia
onnistumista ja epäonnistumisista?
Tulokset, kehitettävin elinkaaren vaihe
Jatkotoimenpiteet
• Kiinteistöjen ylläpitotoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen sisältäen ohjeistusta,
neuvontaa, koulutusta, mittareita ja välineitä, joilla autetaan kuntia selviämään sisäilmaston hyvän
laadun ylläpitämisessä, energiatehokkuuden parantamisessa ja rakennuskannan kunnon
säilyttämisessä sekä korjausvelan pienentämisessä.
• Toimivuuden varmistaminen (Tova -systematiikka), eli sisäilmaston ja
energiatehokkuuden tavoitteiden ja toiminnan varmistaminen kaikissa rakennuksen elinkaaren
vaiheissa. Menettelyllä pyritään varmistamaan rakennusten hyvä energiatehokkuus ja hyvät
sisäilmaolosuhteet ja joka ulottuu hankkeen tarve- ja hankeselvityksestä rakennuksen käyttöön ja
aina rakennuksen purkuun tai uudelleenkäyttöön saakka ja siinä tulee ottaa huomioon
lainsäädännössä, määräyksissä ja ohjeissa tapahtuneet muutokset.
• Energiatehokkuuspalveluiden eli ns. ESCO -hankkeiden edelleenkehittäminen siten,
että laaditaan kunnille yleiset tarjouspyyntö- ja sopimusmallit hankkeiden toteuttamiseksi.
• Tiedottaminen, koulutus, ohjaus ja neuvonta edellisiin liittyen
• Mitä muuta seminaarilaiset toivoisitte? Mitä muuta tarvitaan, ja ovatko nämä
tavoitteet oikeita
Kiitokset rahoittajille ja työryhmän jäsenille!
Ylitarkastaja Vesa Pekkola
Sosiaali- ja terveysministeriö
Teollisuusneuvos Timo Ritonummi
Työ- ja elinkeinoministeriö
Ylitarkastaja Antti Mäkelä
Ympäristöministeriö
Yli-insinööri Katja Outinen
Ympäristöministeriö
Ylitarkastaja Meri Pensamo
Ympäristöministeriö
Ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen
Ympäristöministeriö
Energianhallintapäällikkö Ulla Soitinaho Helsingin kaupunki
Energia-asiantuntija Tero Hirvelä
Jyväskylän kaupunki
Toimitilajohtaja Mauri Koistinen
Lahden kaupunki
Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola
Lahden kaupunki
Tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen
Lappeenrannan kaupunki
Tilapalvelun johtaja Jaakko Laaksonen
Turun kaupunki
Toimitusjohtaja Tuija Rompasaari
Arkea Oy
Toimitusjohtaja Jouko Jortikka
Turun Seudun Rakennustekniikka Oy
Tilaliikelaitoksen johtaja Pekka Latvala
Rovaniemen kaupunki
Toimitilapäällikkö Pasi Salo
Vantaan kaupunki
Sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignell
Vantaan kaupunki
Ylläpitoasiantuntija Timo Ojanperä
Oulun kaupunki
Kaupunginarkkitehti Markku Partanen
Porvoon kaupunki
Talotoimen johtaja Mika Raula
Rauman kaupunki
Kiinteistöpäällikkö Mikko Viitala
Porin kaupunki
Tilakeskusinsinööri Mirka Tanskanen
Hollolan kunta
Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu
Kuntaliitto
Energiainsinööri Kalevi Luoma
Kuntaliitto
Projekti-insinööri Henna Luukkonen
Kuntaliitto
DI Martti Kuitunen
Kuntaliitto
DI Olavi Holmijoki
Kuntaliitto
DI Otto Peltokoski
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Erityisasiantuntija Esko Korhonen
Kuntaliitto/FCG Konsultointi Oy
Kiitos!
Hyvää kesän jatkoa kaikille!
Di Martti Kuitunen / 050 5589355