PEKKA HALOSEN KOTIALBUMIN KUVIA
Teema 1.
Maalausretki
Taiteilija Pekka Halonen maalaa veljensä kanssa Kuhmoisten Kivikosken jylhällä rinteellä kesällä 1931.
Kivikoskella oli perheen kesänviettopaikka.
Pekka Halonen ei aina tehnyt maalausretkiään yksin. Kuvan takana oli
Antti Halosen teksti: Suonenjoen
Antti Halonen, kirjoittajan setä, on
tullut Kivikoskelle maalaamaan kilpaa vanhemman veljensä kanssa Kirkkovehmaan huipulla.
Taiteilija Pekka Halonen maalasi taulujansa ulkona, jopa kovissa talvipakkasissa: hän kuului taiteilijasukupolveen, joka uskoi maalauskokemuksen vaikuttavat lopputulokseen. Valokuvassa molemmat miehet maalaavat
seisaaltaan. Pekka Halosella on päässään lippalakki.
Hänen vieressään on päivänvarjo, joka on suunnattu
estämään häikäisevää auringonvaloa. Taulu on asetettu
kevyeen puiseen kenttätelineeseen, joka taittuu helposti
kuljetettavaksi.
Maalauspaikka on valittu korkealta kallion laelta. Näkymä alas on komea – metsää, vesistöä ja kulttuurimaisemaa (taloja ja peltoja). Usein kulttuurimaiseman merkit kuitenkin pyrittiin rajaamaan maalauksen ulkopuolelle – näin haluttiin tavoittaa koskemattoman erämaan
vaikutelma. Valmistuva maalaus on melko pitkällä ja
sen aiheena on yläviistosta kuvattu maisema vesistöineen. Maalaamiseen saattoi kulua paljon aikaa, joten
taiteilijalla oli mukanaan eväät. Valokuvan etualalla näkyy eväskori ja ruoka-astioita sekä kahvipannu.
Toisessa valokuvassa on taiteilijatoverukset matkalla maalauspaikalle. Etummaisena on
taiteilija Pekka Halonen. Hänellä on kädessään liikkumista helpottava kävelykeppi. Kuvasta päätellen mukana on ollut myös kolmaskin henkilö, joka on valokuvannut tilanteen. Taiteilijoilla on mukanaan maalaustarvikkeet ja muu tarpeisto. Taulupohja riippuu olalta narujen varassa – näin se on kätevämpi kuljettaa kallion huipulle. Taiteilijoiden vaatteet ovat
yllättävän tyylikkäät, eivät ollenkaan rähjäiset tai epäsiistit.
1
Teema 2.
Perhekuvat
Taiteilija Pekka Halonen istuu tuolissa (mahdollisesti
ateljeen juurakkokeinutuoli) pieni 2- tai 3-vuotias tytär
sylissään. Pekan iästä päätellen lapsi on todennäköisesti
joko Marja (s. 1904) tai Elina (s. 1906). Valokuvat ajankohdasta ei ole tarkempia tietoja.
Kuvan tunnelma on lämmin ja siitä välittyy isän kiintymys lastaan kohtaan. Tunnelmaa tehostaa kuvan tiukka
rajautuminen kohteisiin – Halonen leikkautuu osin kuva-alan ulkopuolelle. Isä on kääntänyt päänsä lasta
kohden ja hän tarkkailee lapsen käyttäytymistä. Lapsen
kasvot ovat suoraan edestä ja hänen katseensa näyttäisi
seuraavan jotain tapahtumaa (katsoo hieman ohi kameran). Lapsen kädet ovat ristissä ja hänen kasvojen ilmeensä on vakava. Isän kädet ovat
kietoutuneet suojelevasti lapsen ympärille. Pekka Halosen ja lasten välinen suhde oli hyvä:
hän kertoi lapsilleen tarinoita, opetti kunnioittamaan luontoa ja oli läsnä heidän arjessaan.
Pekka Halonen on pukeutunut melko paksuun harmahtavaan pukuun, solmioon ja valkoiseen kauluspaitaan. Tyttärellä on vaaleasävyinen ja
ruudullinen mekko. Kuvan tausta on tumma, eikä
huonetilaa ole tunnistettavissa.
Oikealla oleva valokuva on otettu Halosenniemen
ruokasalissa. Seinällä näkyy Maija Halosen valmistamaa kaislamattoa ja kolme taulua. Taulut ovat todennäköisesti Pekka Halosen maalaamia.
Kuvassa on Maija, perheen äiti, lastensa kanssa. Lapset ovat Marja, Elina ja Sakari. Kaikkien kasvon ilmeet ovat vakavat ja heidän katseensa on suuntautunut ohi kameran seuraamaan jotain tapahtumaa –
mahdollisesti he ovat yleisönä jollekin tapahtumalla.
He istuvat korkean penkin päällä aivan seinän vierustalla. Kuva on otettu vuonna 1914.
Kaikkien kuvattavien vaatteet ovat moitteettomat kuin kuvaa varten valitut. Maija Halonen
ompeli valta osan lasten vaatteista itse – aina välillä perheeseen kuitenkin tilattiin ompelija tekemään esimerkiksi isännälle pukuja. Tyttöjen mekkojen päällä on valkeat liiviessut,
jollainen näyttäisi olevan myös kuvan nuorimmaisen päällä. Maija Haloselle on korkeakauluksinen ja ylös asti napitettu paita. Hänen tummat hiuksensa on vedetty nutturalla.
Toisen tytön hiukset ovat letitetyt.
2
Teema 3.
Lapset
Valokuva on vuodelta 1912, josta voimme päätellä, että kuvassa olevat lapset
ovat vasemmalta Sakari, Antti (Erkki?),
Marja ja Elina.i Halosenniemen rantakallio tarjosi lapsille hyvät mahdollisuudet leikkeihin. Lapset eivät poseeraa kameralle, vaan he ovat syventyneet omiin
puuhiinsa. Poikien leikin aihe jää salaisuudeksi: voimme vain arvailla, mitä alaspäin katsovat pojat saattaisivat tehdä. Tytöt
mahdollisesti leikkivät kotia, sillä istuvalla tytöllä on sylissään kaksi nukkea. Aina välillä
joutui kuitenkin malliksi isälleen – muistona siitä on jalan paikat kallioon naputettuna.
Rantakalliolta on näkymä pohjoiseen, ja vastarannalta on erotettavissa maaseutumaista
asutusta. Vanhaa kulttuurimaisemaa, joka on kokenut monia muutoksia kasvavan väestön
myötä. Lasten takana kalliolla on rysä ja puinen penkki. Rysä on katiskan sukuinen kalanpyydys. Rysästä on erotettavissa puiset vanteet (kaaret), joiden ympärille pingotettiin
verkko. Pekka Halonen oli innokas kalastaja, ja rysällä varmasti pyydettiin ruokaa perheen
ateriaksi. Valokuva on todennäköisesti otettu alkukesästä, koska parhaiten rysäkalastus
onnistui vesien ollessa viileitä.
Toisessa valokuvassa on Anni ja Marja Halonen, jotka
ovat Halosenniemeen johtavan tien ojanpientareella.
Maisema on tyypillistä 1900-luvun maalaismaisemaa
peltoineen ja niittyineen: valokuva on vuodelta 1912.
Lasten takaa näkyy ohut kaistale Tuusulan järveä.
Voi olla, että tytöt ovat olleet yhdessä päiväkävelyllä ja
pysähtyneet hetkeksi lepäämään. Päivä on ilmeisesti
lämmin, koska istuvalla tytöllä on sylissään takki. Hän
on Halosten vanhin tytär. Anni oli kuvaushetkellä 14vuotias. Hänellä on yllään tumma pitkähelmainen
hame, vaalea ylös asti napitettu paita ja päässään hänellä on valkoinen pitsihilkka. Olallaan hän kannattelee tummaa päivänvarjoa. Seisovalla Marjalla on vaalea mekko ja sukat. Marjan hiukset ovat saparoilla.
Ylemmässä kuvassa hänen hiuksensa olivat leteillä.
Molemmat valokuvat kertovat meille hieman paremman väen pukeutumisesta – Maija oli
syntyjään säätyläisperheestä ja huolehti perheen vaatetuksesta. Vaatteiden värimaailma on
niukka: vaaleita tai tummia kuoseja. Kuviot ovat ruutuja tai raitoja sekä vaatteissa saattaa
olla koristeraitoja tai -kuvioita. Tytöillä on yllään mekot.
3
Teema 4.
Vapaa-aika
Taiteilija Pekka Halonen kalastaa kesänviettopaikallaan
Kivikoskella vuonna 1925. Vapaa-ajallaan hän kalasti
mieluusti. Halonen seisoo rantakivellä virtauksen lähellä. Kädessään hänellä on virveli – mahdollisesti vedessä
uiskentelevien forellien (purotaimenten) pyyntiä varten.
Halosten Antti-poika on muistellut forelli-kestejä, joita
Kivikoskella järjestettiin onnistuneen pyynnin jälkeen.
Kivikosken kuohut tarjosivat Haloselle kiinnostavia kuvauskohteita. Hienoiltahan nuo kuohut näyttävät niin
kuin valokuvasta voi päätellä. Kosken virtaus on voimakas ja pyörteet ja kuohut ovat näyttävät. Kosken takaa
näkyy komeaa metsämaisemaa.
Halosella on yllään melko paksu harmahtava puku ja
matalavartiset kengät. Päässään hänellä on lippalakki. Tämän päivän näkökulmasta vaatteet tuntuvat epäsopivilta kalastukseen.
Alemmassa valokuvassa ollaan vuonna 1915 kahvilla Halosenniemen puutarhassa. Kuvan
tunnelma on leppoisa, ja ihmisten ilmeet ovat iloiset. Kahvihetkeä viettää oman perheen
lisäksi joukko ystäviä. Takarivissä vasemmalta lukien ovat Venny Soldan-Brofeldt (Juhani
Ahon vaimo), professori
Otto Manninen, taiteilija
Olga Ehrström ja Pekka
Halonen. Pekka Halonen
kaataa kahvipannusta vierailleen kahvia. Kahvikupit
on asetettu tarjottimelle,
joka on nostettu tyynyn
varaan seurueen keskelle.
Tyynyä vasten on pieni
kielokimppu.
Kuvan etualalla, raidallisen vaatteen päällä, on
istumassa perheen omaa väkeä. Marja Halonen on kääntynyt katsomaan kuvaajaan. Sakari, perheen nuorimmainen, on selin kameraan. Oikealla auringon varjon suojaamana on
perheen emäntä, Maija Halonen.
Kahviseurue on pukeutunut tyylikkäästi. Porukan herraseurueella on päällään puvut, kauluspaidat ja solmiot. Kaikkien aikuisten päät on peitetty hatuin tai hilkoin. Ainoastaan lasten päät ovat paljaat. Marja Halosen hiukset on letitetty saparoille, jotka on taivutettu renkaiksi pään molemmille puolille. Saparot on solmittu kiinni ruseteilla.
4
Teema 5.
Talvi Halosenniemessä
Ennen kuin puusto ehti kasvaa Halosenniemen rakennusten ympärille, oli paikka varsin suojaton. Tarinan mukaan paikan entinen omistaja oli kaatanut alueelta arvopuut Pekka Halosen suureksi
mielipahaksi.
Kuva on vuodelta 1903, ja se on otettu
ainoastaan vuotta Halosenniemen valmistumisen jälkeen. Lähes koko keski- ja
taka-alan täyttävät jyhkeä hirsinen päärakennus ja rantasauna. Rantasauna on aivan järven tuntumassa. Rakennusmateriaali, mänty, tuotiin junalla Konginkankaalta. Päärakennuksen olivat suunnitelleet Pekka ja Antti Halonen.
Valokuva on otettu talvella. Rakennusten kattojen päällä on kevyt lumikerros. Maata peittää paksu lumivaippa. Valokuvassa on joukko ihmisiä Tuusulan järven jäällä. Kuvan henkilöitä ei ole tunnistettu, mutta todennäköisesti siinä on Halosenniemen asukkaita – lapsista
kenties 6 tai 7-vuotias Yrjö ja 4- tai 5-vuotias Anni. Taemmalla ryhmällä on potkukelkka.
Toisessa kuvassa on joukko ihmisiä Halosenniemen eteläpuolella. He ovat lähdössä talviselle rekiretkelle. Päivä on kirkas ja selkeä. Kuva on otettu vuonna 1910. Mukaan retkelle
on lähdössä taiteilijoiden lapsia, jotka viettivät paljon aikaa keskenään. Suhde kyläläisiin
oli etäisempi, ja tässäkin kuvassa kyläläisten lasten voi olettaa ainoastaan seuraavan retkivalmisteluita. Lapsia on kolme seisomassa reen edessä.
Järnefelteiltä seurueeseen on
liittynyt heidän poikansa Heikki,
Sibeliuksilta tyttäret Eva ja Ruth
sekä Halosilta Antti-poika ja
Anni-tytär. Eva ja Ruth harrastivat ratsastusta ja he ovat kumpikin hevosten selässä.
Rekiretket olivat mukava tapa
nauttia talvisesta luonnosta ja
yhdessäolosta. Kuvan tarkemmasta ajankohdasta ei ole selvyyttä, mutta vanhan tavan mukaan tapaninpäivänä oli tapana
pöllyyttää lunta.
i
Yrjö 4.3.1896, Anni 28.2.1898, Erkki 25.1.1902, Antti 3.4.1903, Marja 7.10.1904,Elina 3.11.1906, Sakari
17.9.1910, Kaija 27.1.1918
5