Kipinät 2/2010 - SuomiMies seikkailee

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta
Liikettä Linnaan
2 • 2010
Muutoksen
pakosta
tekemisen
iloon
Hyötyhiessä
koneet pärisevät ja miehet hikoilevat
Kipinät 2 • 2010
4
6
4
suomiMies seikkailee -rekkakiertue kiertää
jälleen suomea vuonna 2011.
10
11
12
16
Pyöräteiden laadussa ja jatkuvuudessa on
parantamisen varaa.
14
16
18
20
22
24
26
28
0
2
4
5
6
8
28
Pääkirjoitus: Kannustus siivittää liikkumaan
terveysliikunnassa tapahtuu
hyötyhiessä koneet pärisevät ja miehet hikoilevat
– ja kaikilla on hyvä mieli
Kunnon Laiva 2011
Kolumni: Muutoksen pakosta tekemisen iloon
– tekemisellä tulee olla merkitys
suomiMies seikkailee -seminaarit tarjosivat uusia näkökulmia
suomalaisen miehen terveyteen
Liikkujan apteekeissa tapahtuu
uutta tietoa pyöräilyn olosuhteista suomen kunnissa
hyvinvoinva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari
KKi-Päivät tampereella 17.–18..2011
Linna liikkuu Pyhäselän vankilan työyhteisöhankkeessa
Perushulvattomien kilta
Koillis-helsingissä liikunta ei ole kynnyskysymys
Kuka pelkää pupun ruokaa?
World sport for all -kongressi kokosi liikuntaväen Jyväskylään
MotionsGnistan
KKi-ristikko
sLu-alueiden terveysliikuntaverkosto
virikkeitä vertaisohjaajille: Oppaita liikunnan yhteistyöhön ja
suomiMiehen säätöjä
KKi-materiaalit
KKi-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta
Liisamaria Kinnunen, niina valkama, elina
tarkiainen, Miia Malvela ja anna suutari. alarivissä vasemmalta Kaisa Koivuniemi, Jyrki
Komulainen ja Katri väisänen.
Virkeänä ratissa -hanke keskittyy ammattiautoilijoiden hyvinvointiin.
2
Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus,
Viitaniementie 15, 40720 Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen,
Elina Tarkiainen, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Anna Suutari
ja Niina Valkama. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.
vaisanen@likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva YLE/Jyrki Valkama.
Paino PunaMusta Oy. 15. vuosikerta ISSN 1239-1689.
Kannustus
siivittää liikkumaan
Kuva Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia
Liikunnalla on ihmiselle erilaisia merkityksiä eri ikävaiheissa. Parhaimmillaan liikunta on lapsena omaksuttu elämäntapa, joka säilyy vanhuuteen asti. Kaikille liikunta ei
kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tutkimusten mukaan liikkumattomilla on yleensä
hyvin vähän aiempia kokemuksia liikunnasta tai ne ovat enimmäkseen kielteisiä.
Liikkumaton tarvitseekin kannustusta lajikokeiluihin myönteisten kokemusten ja
elämysten saamiseksi.
Työterveyshuolto on yksi keskeinen työikäisten liikunnan edistäjä, ja terveyskeskuksillakin on tässä tärkeä rooli. Työterveyshuollossa tehdään vuosittain yli miljoona
terveystarkastusta, joista isossa osassa selvitetään myös työntekijöiden liikuntatottumuksia ja annetaan liikuntaneuvontaa. Neuvonnassa otetaan huomioon asiakkaan työn asettamat vaatimukset ja yksilöllinen elämäntilanne. Henkilökohtainen
liikuntaohjelma on tutkimusten mukaan vaikuttava keino lisätä fyysistä aktiivisuutta
aikuisilla.
Elämäntavan muutos on hidas prosessi, joten suunnitelmallinen tuki ja kannustus kaikissa terveyspalveluissa on tarpeen.
Liikuntaneuvonnassa keskeistä on asiakkaan ohjaaminen hänelle sopivan omatoimisen tai ohjatun liikuntatoiminnan pariin. Palveluketjun terveydenhuollosta
liikuntapalveluihin on toimittava saumattomasti. Asiakkaan tulee saada ajan tasalla
oleva tieto alueensa liikuntamahdollisuuksista, niin aloittelijoiden ryhmistä kuin
kuntoliikkujille tarkoitetuista palveluista.
Liikuntapalveluja tarjoavat kunnat, kansalais- ja työväenopistot, liikunta- ja urheiluseurat, kansanterveysjärjestöt, urheiluopistot sekä yksityiset liikuntakeskukset.
Näiden tahojen tehtävänä on tarjota erilaisille liikkujille sopivia palveluja, kuten
terveys- ja kuntotavoitteisia ryhmiä. Erityisen tärkeää on räätälöidä liikuntaan motivoivia, tasokkaita palveluja terveytensä kannalta liian vähän liikkuville ihmisille.
Ryhmäliikunnassakin on oltava mahdollisuus saada yksilöllistä ohjausta.
Liikkumiseen kannustavassa ja edistävässä työssä ratkaisevaa on, kuinka saamme
eri tahojen osaamisen ja voimavarat yhdistettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Terveydenhuollon ja liikuntapalvelujen tuottajien välisten palveluketjujen on toimittava
hyvin, jotta saamme terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ihmisiä paremmin
säännöllisen liikunnan pariin.
Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kautta olemme saaneet runsaasti oppia upeasti
toimivista yhteistyömuodoista paikallistasolla. Ottakaamme oppia näistä hyvistä
käytännöistä!
Paula Risikko
Peruspalveluministeri
Terveysliikunnassa tapahtuu
SuomiMies seikkailee -rekkakiertue
jÄLLEEn VUonnA 2011
teksti KATrI VÄISÄnEn • kuvat STUDIo jUhA SorrI jA ME-AUToT
 SuomiMies seikkailee -kampanjassa hypätään taas rekan
rattiin ja lähdetään tien päälle testaamaan miehiä. Vuonna
2011 toukokuussa ja syyskuussa SuomiMies seikkailee -testirekka kiertää 19 paikkakuntaa ja pysähtyy kaupunkien välillä
liikenteen solmukohdissa huoltoasemilla.
Testirekka tarjoaa miehille maksutta helposti ja hikoilematta tehtävät kuntotestit. SuomiMiehen kuntotestit ovat
• Polar-kuntotesti: mittaa leposykkeen vaihteluvälin kautta
kestävyyskuntoa.
• Puristusvoima: kertoo yläkropan lihasvoimasta.
• InBody 720 -kehonkoostumusanalyysi: mittaa rasvan ja lihasten määrää, lihastasapainoa ja sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa.
Tarkemmat tapahtumapaikat sekä aikataulut varmentuvat myöhemmin. Seuraa ilmoittelua osoitteessa www.suomimies.fi.
Rekkakiertueen aikataulu
 TOUKOKUU 2011
9.5.
10.5.
11.5.
1.5.
1.5.
16.5.
17.5.
18.5.
19.5.
0.5.
.5.
4.5.
5.5.
6.5.
7.5.
Helsinki, narinkkatori
ABC Hyvinkää
Hämeenlinna
ABC Tuulos
Lahti
Kouvola, Kouvolan ravirata
Pukaron Paroni, Lapinjärvi
Lappeenranta, satama
Shell Taavetti
Mikkeli
Joensuu
Teboil Käpykangas, Varkaus (Pikku Severi)
Kuopio
ABC hirvaskangas, Äänekoski
Jyväskylä
 SYYSKUU 2011
5.9.
6.9.
7.9.
8.9.
9.9
1.9.
1.9.
14.9.
5.9.
16.9.
19.9.
0.9.
1.9.
.9.
.9.
4
Rovaniemi
Kemi
Oulu
Shell Zeppeliini, Kempele
Kajaani
Kokkola
Shell Lapua
Vaasa
neste jalastuuli, Jalasjärvi
Seinäjoki
Tampere,
neste häijää, Sastamala
Pori
ABC Kortela, Rauma
Turku
Suomimies.fi-sivut uudistuvat
 Suomimies.fi-verkkosivut ovat uudistumassa. Uudet verkkosivut avataan
alkuvuodesta 2011.
Uusilla verkkosivuilla keskitytään miehiseen liikkumiseen, syömiseen ja
terveenä pysymiseen rentoa fiilistä unohtamatta. Sivuilla asiantuntemustaan
miesten käyttöön jakavat muun muassa ravitsemusasiantuntija Patrik Borg
ja liikuntafysiologi Jarmo Heiskanen sekä joukko miesten hyvinvointiin erikoistuneita lääkäreitä.
www.suomimies.fi
Etelä-Savoon pysyvä
LiiKUNTANEUVONTAPALVELU
 Liike Luo Elämää -hankkeen päättymisen jälkeen EteläSavoon jää pysyvä liikuntaneuvontapalvelu. Palvelu aloittaa
toimintansa vuonna 2011. Toimintapisteet tulevat sijaitsemaan Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Palvelu on
tarkoitettu eteläsavolaisille terveytensä kannalta liian vähän
liikkuville.
Toiminnan rahoittaa vuodesta 2011 alkaen kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä Pieksämäellä vapaa-aikatoimi.
Asiakas maksaa itse palvelusta 0–15 euroa/henkilö. Liikuntaneuvonta sisältää henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa
sekä tarvittaessa ryhmäliikuntaa. Asiakkaan edistymistä
seurataan 6–7 kuukauden ajan puhelinsoitoilla sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla. Liikuntaneuvonnan tarkoituksena on kannustaa ja motivoida kohderyhmien asiakkaita
liikkumaan nykyistä enemmän.
Lisätietoja
Projektipäällikkö
Teemu ripatti
ETELÄ-SAVon LIIKUnTA rY
puh. 044 41005
[email protected]
Projektiasiantuntija
Lassi Pöyry
Mikkelin Ammattikorkeakoulu
puh. 040 866071
[email protected]
ETELÄ-SAVON LiiKUNTANEUVONNAN ASiAKASRYHMÄT 2011
Valinta/
Valinta/
Kenelle?
Kenelle?
Selvästi kohonnut
diabetesriski
Miehet, 40 v.
(inaktiivit)
Äidit
n. 1 v.
synnytyksestä
nuoret aikuiset
0–4 v.,
opiskelijat
17–0 v.
miehet
Mistä
tavoitetaan?
Mistä
tavoitetaan?
Työterveyshuolto, TK:n
lääkärit, + muut
ammattitason työntekijät
Liikuntaneuvojan + muun
ammattiväestön jalkautuminen
Työterveyshuolto,
työyhteisökäynnit,
liikuntaneuvojan
jalkautuminen
työyhteisöihin.
neuvolatoiminta
Työyhteisökäynnit
Kutsunnat
Missä
toiminta Missä
toiminta
järjestetään?
järjestetään?
Mikkelin TK, eliXiiri,
(Mamk) Pieksämäen
uimahalli,
Savonlinnan
pääterveysasema
Mikkelin TK, eliXiiri
(Mamk) Pieksämäen
uimahalli,
Savonlinnan
pääterveysasema
Mikkelin TK, EliXiiri,
(Mamk), Pieksämäen
uimahalli,
Savonlinnan
pääterveysasema
Mikkelin TK, eliXiiri
(Mamk), Pieksämäen
uimahalli,
Savonlinnan
pääterveysasema
Mikkelin TK, eliXiiri
(Mamk) Pieksämäen
uimahalli,
Savonlinnan
pääterveysasema
5
Teksti LIISAMArIA KInnUnEn jA KATrI VÄISÄnEn
Kuvat LIISAMArIA KInnUnEn, YLE/jYrKI VALKAMA jA KATrI VÄISÄnEn
hyötyhiki-design DAVID rEILLY
HYÖTYHiESSÄ
koneet pärisevät ja miehet hikoilevat
– ja kaikilla on hyvä mieli
Fiilis on rento, hiki pinnassa ja hommat hoituvat jouhevasti mukavassa porukassa. Kuusiosaisessa
Hyötyhiki-televisiosarjassa tehdään äijäporukalla talkoita hyvän asian puolesta. Ideana on tehdä
yhdessä jotain pysyvää ja iloa tuottavaa muille. Liikkuminen tulee siinä sivussa. hyötyhiki-pakettiauton perävalojen kadotessa maantien mutkaan, talkoiden tulos jää paikallisten käyttöön.
H
yötyhiki-sarjan tuottaja Johanna Reen YLEstä kuvaa
ohjelmaa realityksi, jossa
tehtävät syntyvät talkootöiden tekemisestä, eivät käsikirjoittajan
kynästä. Jokaisen jakson osalta tiedetään, mihin ohjelmaa mennään tekemään, mutta paikan päällä syntyy äijien
näköistä ohjelmaa. Pääosaan nousevat
talkoomiehet ja heidän talkoonsa. YLEn
mittapuun mukaan kyseessä on iso tuotanto, 6 x 40 minuuttia.
– Selkeä kohderyhmä, keski-ikäiset
miehet, on edesauttanut ohjelman tekemistä. On ollut mielenkiintoista tehdä
ohjelmaa yhteistyössä, talkoovoimin,
kohti yhteistä tavoitetta, kiittelee Reen
SLU:ta ja KKI-ohjelmaa. Lisäksi on ollut
hienoa tuottaa Hyötyhiki-sarja osaksi todella hyvää SuomiMies seikkailee -kampanjaa.
6
Miehiä ja vähän naisiakin
KKI-ohjelma on tuonut ohjelmaan sekä
liikunta- että ravintoasiatuntemuksen.
Liikuntafysiologi Timo Haikaraisen ja
ravitsemusasiantuntija Olli Ilanderin
välittömät persoonat ja molempien
vankka ammattitaito välittävät niin talkoiden sykkeet katsojille kuin talkooherkut äijille.
Hyötyhien juontajaparina häärää
Werner Bros. -yhtyeestä tutut veljekset
Jari ja Tuure Tuukkanen. Heistä Tuure
puuhailee talkooporukoiden mukana
fyysisissä hommissa Timon kanssa ja Jari laittaa herkullista ruokaa yhdessä Ollin kanssa.
Jokaisessa jaksossa on mukana uusi
talkooporukka ja uusi kohde. Ohjelmassa paiskitaan talkoita Helsingin Lauttasaaressa ja Vuosaaressa, Puumalassa,
Tammelassa sekä Tuusulassa. Päätösjakson talkoissa Hankasalmella ollaan mu-
kana järjestämässä Kihveli soikoon -festivaalia, joka on juontajapari Tuukkasten perustama ja organisoima musiikkitapahtuma.
Tuure osallistuu ohjelmassa kymmenen viikon mittaiseen seurantaan, jossa
kehonkoostumusta mitataan kolme kertaa: alussa, lopussa ja kerran siinä välissä.
Nämä kolme mittausta nähdään tv:ssä
Hyötyhien jaksoissa neljä, viisi ja kuusi
osuuksissa nimeltä Luuta ja nahkaa?
Miesenergiaa tahdittavat insertit,
joissa Haikarainen vie tunnettuja liikunnallisia naisia suosikkiharrastusten
parista hyötyliikkumaan. Samalla vertaillaan, miten syke nousee ja mitkä lihakset tekevät työtä eri tavoin liikuttaessa. Mukana nähdään muun muassa
toimittaja Bettina Sågbom, joka vaihtaa
sulkapallotreenit matontamppaamiseen
ja näyttelijä Elena Leeve, joka hyppää fit
ball -harjoituksista hakkaamaan halkoja.
Hyötyhien avausjakso nähdään YLE TV2:ssa
maanantaina joulukuun 2. päivänä klo 19.20.
Ohjelma on YLEn ja KKi-ohjelman yhteistuotantoa.
Lisätietoja ohjelman verkkosivuilta www.hyotyhiki.fi.
>>
7
>>
ikimuistoinen talkoohenki
–Lähtökohtana oli idea ohjelmasta, jossa äijiä motivoidaan liikkumaan talkoiden avulla, kertoo ohjaaja Olli Laine
YLEstä.
Ohjelmaa ideoitiin syksyllä 2009 ja
keväällä 2010. Sopivia talkooporukoita
etsittiin ilmoituksella ja puskaradion
kautta. Laine kävi jututtamassa ja katsastamassa noin tusinaa talkooporukkaa
ja -paikkaa, joista ohjelmaan valikoitui
kuusi kohdetta.
Talkoohenki elää Suomessa todistettavasti vahvana.
–Kaikki talkoolaiset lähtivät mukaan
hyvällä fiiliksellä ja tekemisen meininki
oli huikea. Jakso toisensa jälkeen sai uudestaan ja uudestaan havaita, kuinka
mahtava tunnelma talkoissa vallitsi. Vit-
sit lensivät ja kaikilla oli rento meininki.
Yhdellä sanalla ikimuistoinen projekti,
kuvailee Laine kevään ja kesän kuvaussessioita.
Ohjaaja on kuvauksissa koko tuotantosirkuksen vetäjä. Kuvauspaikalla
kuhisee monessa eri paikassa, kun yhdessä kuvataan ohjelmaa, toisessa valmistellaan kuvattavia seuraavaan ottoon
ja kolmannessa siirretään kalustoa uuteen kuvauspaikkaan.
–Haastavinta oli pyörittää koko valtavaa palettia. Yritin vastata kysyjille jotakin järkevää, kun hihasta nykäistiin ja
kuitenkin keskittyä siihen varsinaiseen
työhön, ohjaamiseen ja sisältöön. Hyvää
oppia siinä sai, myöntää tyytyväinen
Laine.
Kannustimena media
Hyötyhiki on osa YLE-SLU2010-teemavuotta, jonka aikana on tuotettu erilaisia liikkumiseen kannustavia ohjelmia
televisioon, radioon ja verkkoon. Muita
teeman ohjelmia ovat olleet muuan
muassa parivaljakkojen yhteinen liikuntatsemppaus Voimakaksikko sekä ihmisen fyysisiä ja henkisiä äärikykyjä mittaava Finnautti. YleX Games kannusti
keksimään ja kehittämään uusia urbaaneja urheilulajeja. Matkalla jossain
Suomessa -televisio-ohjelmassa kolme
porukkaa taittaa matkaa polkupyöräillen, soutaen ja kävellen hitsaantuen tiiviiksi ryhmäksi keskellä suomalaista
luontoa koetellen niin fyysistä kuin
henkistäkin kanttiaan. i
Ulkokuntoilulaite helsingin Lauttasaareen asukkaiden hyödyksi
helsingin Lauttasaaressa nuori Suomi
-puiston lähiliikuntapaikka levittäytyy
saaren uimarannalle, Kasinonrannalle,
lasten kiipeilyvälineinä ja keinuina.
Lauttasaaren talkooporukan puuhamiehet Tommi Leppälä ja Keijo Mikkonen olivat pohtineet, että rannalle
pitäisi saada myös aikuisille ulkokuntoilulaitteita. Ajatuksissa miehillä oli
rannan aktivoiminen positiivisen tekemisen kautta.
Puuhakas kaksikko perehtyi helsingin eri kaupunginosissa toteutettuihin ulkokuntoilupuistoratkaisuihin
ja otti yhteyttä helsingin liikuntavirastoon, josta selvisikin, että alueelle
on valmiina suunnitelma aikuisten ulkokuntoilupuistosta. Suunnitelma sai
tuulta purjeisiin ja talkooporukka sai
luvan asentaa liikuntaviraston avustuksella ensimmäisen laitteen saarelaisten käyttöön. Talkooporukassa oli
sekä Leppälän että Mikkosen uusia ja
vanhoja tuttuja saarelta. Tommi Leppälästä muovautui jouhevasti talkoopoppoon pomo.
Talkoiden ensimmäisenä päivänä
grillin ääressä jari Tuukkanen ja olli
Ilander valmistavat talkoolaisille talkooherkkuja auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta. Liikuntafysiologi Timo
haikarainen mittailee talkoomiesten
sykkeitä, jotka osoittavat, ettei talkoissa ole nojailtu lapion varteen, vaan on
8
huhkittu välillä hiki hatussa. Välillä Timo
tekee Tuure Tuukkaselle kehonkoostumusmittauksen. Koko kuvausryhmä
kuuntelee mielenkiinnolla Timon käydessä läpi testituloksia. Kamera käy.
Aamusta iltaan miehet huhkivat
työkaluja heiluttaen, hiekkaa kaivaen,
lautoja sahaten ja betonia valaen.
– Kaksi päivää yhdessä tehden ja
touhuten oli hieno kokemus. Siinä ehtii juttelemaan ja tutustumaan uusiin
tuttuihin. Kyllä laudan sahaaminen ja
raudan vääntäminen äijäporukassa synnyttää positiivista äijäenergiaa. Tällaiset
talkoot pitäisi olla äijille pakollisia, Leppälä nauraa.
Toinen talkoopäivä alkaa sateisena.
Leppälä on käynyt yöllä peittelemässä
pressulla tehdyn valun, jota lämpöpatteri kuivaa, ettei talkootyö mene
hukkaan. Liikuntavirastosta tuodaan
ulkokuntoilulaite, jonka miehet asentavat paikalleen. Paikallisen senioritalon asukkaat olivat saaneet kutsun
testaamaan laitetta. Kaikista huokuu
yhdessä tekemisen ja touhuamisen
tuoma hyvä olo.
Itse talkoot olivat oma projektinsa,
jonka ympärillä kuvausporukka hääräsi antaen talkoiden muovautua talkooäijien näköisiksi.
Hyötyhiki Lauttasaaressa maanantaina 9.12. klo 19.20 YLE TV2
Puutöitä ja laivamatka Puumalassa
Pilvinen toukokuinen päivä kuvankauniin mökkipitäjä Puumalan satamassa.
höyrylaiva s/s Wennon kannella hääräilee miehiä odottavissa tunnelmissa.
YLEn kuvaajat Janne Lindoroos ja
Jari Pussinen sekä äänimies Timo
Rantalainen virittelevät laitteitaan.
Kuvaussihteeri Assi Laitila puhuu
puhelimessa yhtenään ja tarkistaa päivän aikatauluja. hän tietää, kenen pitää olla missäkin ja monelta. Toimittaja
Hannamari Luukkanen keskustelee
yksityiskohdista kuvaajien kanssa. Viimein kaikki on valmista ja kamerat ja
miehet oikeilla paikoillaan. ohjaaja Olli Laine sanoo vielä viimeisen sanan.
–ja käy!
Satamaan kaartaa hyötyhiki-pa-
kettiauto, jonka kyydistä hyppää kättään
reippaasti heiluttaen Tuure Tuukkanen.
hyötyhiki-sarjan kuvauspäivät Puumalassa ovat valmiina alkamaan.
Puumalan nokkamiehet Esko Husu
ja Pentti Martikainen kertovat Wennon
huoltojoukon vastaavan laivan kunnosta
ja risteilytyksistä. Kuvauspäivien aikana
miehet valmistelevat Wennoa kesän
matkoja varten. he kaatavat puita, halkovat ne kuivumaan seuraava vuotta
varten, kantavat edellisvuoden kuivat
halot ensin kuorma-auton lavalle ja sitten lopulta Wennoon. Ensimmäisenä kuvauspäivänä sytytetään tuli vesikattilan
alle, jotta höyryä riittää seuraavan päivän
risteilylle.
Wennon talkooporukka on lupsakkaa savolaista sakkia, joka ei säästele
leukojaan kuvaustenkaan aikana. hurtti
huumori kantaa läpi pitkän päivän.
–Työtä myö ollaan aina vieroksuttu,
veistellään puutalkoissa.
–Kunto on kuin kivijalalla, huudellaan paita märkänä halkoja nakellessa.
Toisena kuvauspäivänä satamaan
saapuu kehitysvammaisten asuntola
Sinituvan porukka, joka pääsee Wennon
mukana Saimaan aalloille. risteilyä tahdittaa Tuukkasten veljesten ja Puumalan
kesäasukas Matti Eskon muodostama
trio.
Wennon visseli soi ja koneet käyvät.
Matka voi alkaa.
Hyötyhiki Puumalassa sarjan avausjaksossa
maanantaina 2.12. klo 19.20 YLE TV2
KOMMENTTI
Liisamaria Kinnunen
Talkootyö
lisää yhteisöllisyyttä
Talkoot ovat perinteinen suomalainen
tapa auttaa naapuria ja lähellä asuvia.
Wikipediassa yhden määritelmän mukaan ”talkoot ovat työapua tarvitsevan
auttamiseksi järjestetty yleinen, vapaaehtoinen ja palkaton työntekotilaisuus,
johon liittyy autettavan tarjoama kestitys ja päätteeksi tanssit”.
Talkoiden tekemiseen tarvitaan
innokkaita vapaaehtoisia luomaan talkootapahtuma. Moni meistä on valmis
kantamaan kortensa kekoon silloin, kun
talkoot koskettavat meitä joko toiminnan tai ympäristön kautta. Talkoissa touhutaan sekä omaksi että muiden hyväksi.
Viime keväänä kotisaarellani järjestettiin Suomen suurimmat kylätalkoot
ajatuksena asuinympäristömme ja rantojen siivoaminen. Talkoot olivat myös
osa Itämeren suojeluprojektia. Talkoiden
taustalla hääri innokas puuhajoukko,
jonka ponnistuksena kaikille talkoisiin
osallistuneille oli tarjolla kestitys ja musiikkia saaren rannalla. Tunnelmasta vastasivat maamme eturivin muusikot.
Pidimme taloyhtiössämme myös
pihatalkoot siivoten piha-alueemme ja
pyöräkellarit. jatkoimme kotipihaltamme suoraan lähimpään kylätalkoiden kokoontumispaikkaan, josta saimme näppylähanskat ja jätesäkit. hetken kuluttua
saaren rannoilla hääri 800 innokasta
talkoolaista. oli mukava keskustella
tuiki tuntemattomien kanssa niitä näitä.
Talkoissa koin kuuluvani näppylähansikkaissa roskia poimivien ja jätesäkkejä
kantavien joukkoon. Yhteisöllisyyden
tunne oli vahva. Ensi kevään kylätalkoot
on jo merkitty kalenteriin.
9
Lähtö perjantaina klo 17.00 • Paluu sunnuntaina klo 9.55
Risteilyhinnat
Hinta/hlö
4 hlöä hytissä 3 hlöä hytissä 2 hlöä hytissä 1 hlö hytissä
C - luokka
7 €
87€
115 €
197 €
B - luokka
81 €
97 €
19 €
6 €
Promenade - luokka
9 €
11 €
154 €
75 €
A - luokka
98 €
119 €
16 €
94 €
Deluxe - luokka
17 €
41 €
Commodore - luokka
89 €
765 €
Hintaan sisältyy
risteily valitussa hyttiluokassa, aamiainen meno-paluu matkalla,
DeLuxe- ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen sekä ohjelma
laivalla. Palvelumaksu 15 €/lasku.
Bussikuljetukset Kunnon Laivalle
Meno-paluu bussikuljetukset järjestetään seuraaville reiteille.
Bussikuljetuksen toteutuminen edellyttää vähintään 0 matkustajaa/reitti.
Bussikuljetus on varattava 17.6.011 mennessä.
Reitti 1 Kajaani (66 €), Iisalmi (6 €), Siilinjärvi (5 €), Kuopio (54 €),
Varkaus (51€), Mikkeli (4 €)
Reitti 2 jyväskylä (44 €), Lahti (0 €)
Reitti 3 Vaasa (66 €), Seinäjoki (60 €), Virrat (5 €), Ikaalinen (45 €),
Tampere (40 €), hämeenlinna ( €)
Reitti 4 joensuu (6 €), Imatra (46 €), Lappeenranta (4 €), Kouvola ( €)
Lisätietoja ohjelmasta
www.kki.likes.fi (tapahtumat)
Hinnat ja matkavaraukset
SUoMEn MATKAToIMISTo oY
Puh: 010 86 9
Fax: 010 86 950
Email: [email protected]
järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin hinta- ja aikataulumuutoksiin.
10
Teksti MATTI ALPoLA, KM, työnohjaaja, kouluttaja • Kuva nIInA VALKAMA
[kolumni]
Muutoksen pakosta
tekemisen iloon
– TEKEMISELLÄ
TULEE oLLA MErKITYS
Minua on koko työurani ajan
kiehtonut muutos. Miten muutosta saadaan aikaan ja mikä estää muutosta tapahtumasta. Muutoksesta puhutaan positiiviseen sävyyn ja ihmiset tekevät
suunnitelmia muuttuakseen. Suunnitelmat voivat olla todella loistavia ja tavoitteet saavuttamisen arvoisia, mutta
miksi muutosta ei aina tapahdu.
Muutosajattelussa nykytilanne varustetaan miinusmerkillä ja ajatellaan,
että tulevaisuus on positiivinen. Muutosajatteluun sisältyy kuitenkin perustavaa laatua oleva ajattelun harha, että ihmismieli olisi lineaarinen. Ihmismieli
on kuitenkin tarkoitushakuinen ja asettaa asioille merkityksiä ja tulkintoja.
Muutosajatteluun sisältyvä aliteksti, eli
se mitä ei sanota, mutta on luettavissa
työntekijän toimintatavasta, on varsinaista viestiä vahvempi. Muutoksen
vaatimuksella viestitään ihmiselle, että
et kelpaa sellaisenaan, et ole tarpeeksi
hyvä. Samalla saatamme toimia hänen
arvojansa vastaan ja syyllistää, mikä vie
asiakkaalta energiaa ja vaikuttaa laskevasti motivaatioon. Elämäntavat eivät
ole enää ihmisen ongelma, vaan hänen
tapansa ajatella ongelmastaan ja itsestään. Karrikoidusti voi sanoa, että muutoksen vaatimus estää muutosta tapahtumasta.
Olen päätynyt muutosajattelun sijaan löytämisajatteluun. Tärkeämpää
kuin positiivisen tulevaisuuden maalaaminen on nykyhetki. Alammekin tutkia
asiakkaan kanssa hänen elämäänsä tässä
ja nyt. Löydetään hänen kanssaan hänestä itsestään ja hänen ympäristöstään
ne tekijät ja ominaisuudet, jotka tekevät
hänestä jo tässä ja nyt arvokkaan. Lähtökohtana ei olekaan asiakkaan ongelma, vaan ihmisen oma kokemusmaailma. Työntekijä ei määritä, mitä on hyvä
elämä, vaan asiakas saa löytää sen omasta maailmastaan. Aliteksti löytämisajattelussa viestii ihmiselle, että olet jo tarpeeksi hyvä ja voit oppia lisää. Itse asiassa löytämisen maailmassa muutos on
ennen pitkää väistämätön ja se tuo asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutukseen voimaannuttavaa puhetta, jolla on
motivaatiota lisäävä vaikutus. Voimaannuttava puhe tuo näkyväksi ihmisen
voimavarat, joita hän tarvitsee selvitäkseen elämää haittaavista esteistä.
Motivoitumisessa on kaksi merkittävää asiaa. Se, että nykyhetki on tarpeeksi
hankala, jotta ihminen haluaa siitä irti
ja että tulevaisuus on tarpeeksi houkutteleva ja ihminen haluaa sitä kohti. Taakan lisääminen asiakkaalle nykyhetkeen
ei ole kuitenkaan muutosta edistävää.
Silloin työskentelemme ihmisen omia
>>
arvoja vastaan. Esimerkiksi jos asiakas
vastustaa muutosta, ei tätä muutosvastarintaa ole hyvä lähteä murtamaan.
Vastustuksen takana ovat aina ihmisen
arvot ja murtamalla vastarintaa työskentelemme hänen arvojaan vastaan, joka taas on omiaan lisäämään vastustusta. On hyödyllisempää löytää vastaus
siihen, miksi ihmiselle on tärkeää vastustaa muutosta. Löytämällä arvot ongelmien tai vastustuksen takaa voidaan
jatkokeskusteluissa lähteä löytämään
vaihtoehtoisia ja hyödyllisempiä toimintatapoja, jotka ilmentävät näitä samoja arvoja.
Löytämisajattelu tuo näkyväksi ihmisen arvot, kyvyt, taidot ja voimavarat.
Samalla se rakentaa positiivista minäkuvaa, jonka päälle uutta voi rakentaa.
Ongelmakieli rakentaa negatiivisia mielikuvia. Tulevaisuuden mielikuvien tulisi olla positiivisia ja niiden pitäisi lähteä
asiakkaan omasta maailmasta, sillä ihminen on oman kokemuksensa paras
asiantuntija. Ihmisen tahdon ja mielikuvien tulisi liikkua samaan suuntaan,
sillä mielikuvat voittavat aina tahdon. i
11
naareihin osallistuneet ammattilaiset
saivat päivän aikana kuulemistaan ja
näkemistään esityksistä työhönsä uusia
eväitä ja tekivät jonkinlaisia löytöjä, miten miesten elintapaohjausta voidaan
tehdä innostavalla ja tuloksekkaalla tavalla, ohjelmakoordinaattori Miia Malvela KKI-ohjelmasta kertoo.
SuomiMies seikkailee -seminaarit
tarjosivat uusia näkökulmia
suomalaisen miehen terveyteen
Teksti Anna Suutari • Kuvat KKI-ohjelma
Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma järjesti yhteistyössä SLU-aluejärjestöjen ja kaupunkien kanssa
valtakunnallisen SuomiMies seikkailee -seminaarikiertueen syksyllä
2010. Elokuusta marraskuuhun
kestäneen kiertueen aikana yhteensä 19 eri paikkakunnalla ympäri Suomea järjestettiin päivänmittainen seminaari, jonka aiheena
oli suomalaisen miehen terveyden
ja hyvinvoinnin edistäminen uusilla ja innostavilla tavoilla. Syksyn
aikana yli 1 500 aihepiiristä kiinnostunutta alan ammattilaista
osallistui seminaareihin.
12
KKI-ohjelmassa tultiin siihen tulokseen,
että Suomessa on jo riittävästi voivoteltu suomalaisten miesten huonoja elintapoja ja tuijoteltu tilastoja miesten terveysongelmista. Oli aika siirtyä voivottelusta ja päivittelystä ratkaisujen ja uusien ideoiden pariin. Mitä me suomalaisten miesten elintapaohjauksesta ja -neuvonnasta vastaavat ammattilaiset voisimme todella tehdä miesten hyvinvoinnin edistämiseksi? Miten onnistuisimme tekemään terveellisistä elintavoista
houkuttelevamman vaihtoehdon ja
kannustavalla tavalla ohjaamaan miehiä
riittävän liikunnan ja hyvien ruokailutottumusten pariin?
Muun muassa näihin kysymyksiin
pyrittiin tarjoamaan vastauksia SuomiMies seikkailee -seminaareissa. Tilaisuudet oli suunnattu terveys-, liikunta- ja
ravitsemusalan ammattilaisille. Seminaarien tavoitteena oli tarjota alan toimijoille konkreettisia työkaluja ja uusia
ideoita miesten neuvontaan ja ohjaamiseen.
– Toivomme, että seminaarit herättivät paljon uusia ajatuksia ja ideoita. Seminaareissa kuultiin tuoreita ja ehkä vähän erilaisiakin näkökulmia suomalaisen miehen terveydestä ja sen edistämisestä. Tavoitteissa onnistuttiin, jos semi-
Arvot aina toiminnan taustalla
Seminaaripäivän ohjelmassa oli sekä
asiantuntijaluentoja että toimivien käytäntöjen esittelyä. Seminaarissa luennoivat työnohjaaja, kouluttaja Matti Alpola
ja ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.
Alpola kertoi elävästä elämästä poimittuihin tarinoihin perustuvassa luennossaan kokemuksiaan ja näkemyksiään
muun muassa motivoinnin kulmakivistä.
– Elämäntapaneuvonta perustuu
usein muutoksen tavoitteluun, jonka
taustalla on aina ajatus siitä, että nykyinen tilanne on huono ja negatiivinen.
Tuleva, muutoksen kautta saavutettava
tilanne puolestaan nähdään positiivisena. Muutoksessa ei sinänsä ole mitään
pahaa, mutta ongelmana on se, että tällä
ajatusmallilla osoitamme ihmiselle, että
hän ei ole tarpeeksi hyvä sellaisenaan.
Toivoisin, että muutoksen tavoittelun sijasta keskittyisimme löytämään ihmisessä jo olevat vahvuudet. Tällöin viestitämme ohjattavalle hänen olevan hyvä
jo sellaisenaan ja voivan oppia lisää,
Matti Alpola kiteyttää oman luentonsa
sanoman.
Elintapaohjauksessa, kuten muussakin ihmissuhdetyössä, tärkeintä olisi
onnistua löytämään ne yksilölle itselleen tärkeät arvot, jotka ohjaavat hänen
toimintaansa ja antavat tekemiselle
merkityksen.
– Ihminen on valmis tekemään asioita, jotka hän kokee merkityksellisiksi
ja jotka ovat hänen arvojensa mukaisia.
Niin ikään ihmisen vastustuksen taustalla ovat hänen arvonsa. Jos ohjaaja onnistuu luomaan ohjattavaansa arvostavan ja välittävän vuorovaikutussuhteen
ja ohjaa asiakasta tämän omista arvoista
käsin, tulee ohjaussuhteesta todennäköisesti toimiva, Alpola toteaa.
Äijäily ei istu
elämäntapamuutokseen
Patrik Borg ruoti omassa osuudessaan
miesten suhtautumista syömiseen ja ravitsemukseen.
Kouluttaja, työnohjaaja Matti Alpolan
elävän elämän tarinoihin pohjautuva
luento oli innostavaa ja ajatuksia herättävää kuultavaa.
– Suomalainen mies kyllä motivoituu
helposti painonpudotukseen. Miehillä
on painonpudotuksessa jopa useita etuja, kunhan miehiä ei päästetä sotkemaan asioita turhalla äijäilyllä, Borg
naurahtaa.
Borgin mukaan miehet kestävät paremmin näläntunnetta ilman naisille
tyypillisen, yllättävän makeanhimon iskemistä ja suhtautuvat muutenkin syömiseen naisia rennommin. Miesten suhtautuminen syömiseen on usein mutkattomampaa kuin naisten.
– Ongelmallista on, että mies motivoituu tekemään juuri sellaisia asioita,
jotka voivat olla painonhallinnan kannalta – ainakin pitkällä aikavälillä – jopa
haitallisia. Mies ryhtyy makkaralakkoon, syö kilon porkkanoita päivässä eikä syö iltakuuden jälkeen mitään, ja on
todennäköisesti vielä lyönyt kaverinsa
kanssa vetoa laihtumisestaan. Kyllähän
tällä tavalla paino putoaa, mutta pitäisi
ymmärtää, ettei tällaisilla kieltoihin ja
sääntöihin perustuvalla kuurilla päästä
pysyviin tuloksiin.
Borg painottaa, että elämäntapamuutoksen tulee olla oppimisprosessi,
jossa kokeillaan uusia tottumuksia ja
”tuunataan” ruokavaliota. Pitää olla
herkkyyttä kuunnella omaa kroppaa.
Jos jokin opeteltava asia ei toimi tai
maistu, kokeillaan jotain muuta.
– Miehiltä valitettavan usein puuttuu uskallusta tai kykyä myöntää, jos
homma ei toimi. Tällöin oppimisprosessi jää väliin. Ohjaajina meidän tehtävämme on kaivaa esiin tämä herkkyys ja
kannustaa miehiä kertomaan, mikä uusissa opeteltavissa elämäntavoissa toimii
ja mikä ei. Vain tätä kautta voidaan oikeasti oppia uusia elämäntapoja, Borg
muistuttaa.
destä ja tutustuttiin SuomiMiehen kuntotesteihin. Lisäksi KKI-ohjelman vt.
kenttäpäällikkö Kaisa Koivuniemi esitteli kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä, joista on kerätty esimerkkejä syksyllä ilmestyneeseen KKI:n
julkaisemaan oppaaseen.
Useilla paikkakunnilla seminaarin
ohjelmassa esiteltiin myös seudulla toi-
mivia liikuntahankkeita. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus tutustua seminaarin näyttelyosastoon, jossa esiteltiin
erilaisia liikunta- ja painonhallintatyön
tueksi suunniteltuja tuotteita ja palveluita. i
Trainer4You:n kahvakuulamies
Tuomo Kilpeläisen vetämä taukojumppa pisti seminaariyleisön
liikkeelle ja sai aikaan paljon iloisia ilmeitä.
Näyttelijä Jaakko Saariluoma
toimi Helsingin seminaarin puheenjohtajana. Hän pisti myös
kuntonsa peliin asettuessaan
SuomiMies-testien koehenkilöksi.
Saariluoman kuntoa testattiin
muun muassa puristusvoimatestillä. Testaajana Kalle Ilvonen
Stamina Trainersistä.
Toimivien käytäntöjen esittelyä
Luentojen lisäksi seminaareissa esiteltiin
toimivia malleja ja työkaluja miesten
terveys- ja liikuntaneuvontaan. Seminaarissa kuultiin erikoislääkärin puheenvuoro suomalaisen miehen tervey13
Teksti KAISA KoIVUnIEMI
Kuvat jIrI hALTTUnEn, ILKKA KUrTTILA,
jUhA KoSKELo, MIIA MÄÄTTÄ,
MArI rAnTAnEn, oLLI SULIn
Liikkujan Apteekeissa
Liikkujan Apteekki -hankkeen 15 pilottiapteekissa on syksyllä 010
eletty liikunnallisten asiakastapahtumien aikaa. Tapahtumapäivinä
asiakkailla oli mahdollisuus esimerkiksi mittauttaa kehonkoostumuksensa ja puristusvoimansa, tutustua KKI-ohjelman liikuntaoppaisiin, hengitysliiton paikallisyhdistysten tarjontaan, paikkakuntien
liikuntapalveluihin sekä lukuisten muiden yhteistyötahojen esittelyihin. Tapahtumiin ja testauksiin osallistui yhteensä noin 750 asiakasta.
Liikunnanohjaaja Pasi
Pihlavisto esitteli Porin vapaa-aikaviraston liikuntapalveluita Porin IX Karhu
Apteekin tapahtumassa.
Tapahtuman runsas osallistujamäärä oli Kaarinan apteekin apteekkari helena Lehtiselle iloinen yllätys.
14
niina Lempiäinen raahen II
härkätorin apteekista pitää
tapahtumassa käytettyjä
testejä apteekkiympäristöön
soveltuvina.
Liikuntasanomaa on levitetty jälleen myös hengitysliiton paikallisyhdistysten ja Apteekkariliiton jäsenapteekkien yhteistyönä
toteuttamissa Lisäaikaa liikunnalle -tapahtumissa. Ympäri Suomea
järjestettiin viitisenkymmentä tapahtumaa lokakuun viimeisenä
viikonloppuna kellojen talviaikaan siirtämisen kunniaksi. Valtakunnallisena iäkkäiden ulkoilupäivänä lokakuun alussa oli puolestaan
Ideaparkin apteekki mukana järjestämässä läheisen hyvinvointikeskuksen Ehtookodon pihamaalla tuoli- ja rollaattorijumppaa.
jumpan lisäksi osallistujat saivat muun muassa kuulla tietoiskun
iäkkäiden liikunnan merkityksestä ja toki pullakahvitkin oli tarjolla.
tapahtuu
Alkusyksyn lämpimänä ja aurinkoisena päivänä apteekin pihalle
pystytetty teltta mahdollisti tapahtuman toteuttamisen ulkona.
Ilkka Kurttila Pohjois-Pohjanmaan
Liikunta ry:sta toivotti asiakkaat
tervetulleiksi Muhoksen apteekkitapahtumaan
jarmo Tuunanen osallistui oulun
III hansa apteekin tapahtumaan.
hän piti testejä mielenkiintoisina
ja uskoo niistä olevan hyötyä
oman kuntoutuksensa seurannassa lonkkaleikkauksen jälkeen.
Marjo oranen esitteli oulun seudun hengitysyhdistyksen palveluita oulun VIII
Pateniemen apteekin tapahtumassa.
Tino-Taneli Tanttu Lounais-Suomen
Liikunta ja Urheilu ry:sta auttoi osallistujia tulkitsemaan omia testituloksiaan yhteispalautteella.
Liikkujan Apteekki -hankkeen pilottivaiheessa kokeillaan ja kehitetään
toimintamuotoja KKI-ohjelman,
Apteekkariliiton, hengitysliiton sekä
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu
ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta
ry:n koordinoimana. Pilotoinnin jälkeen toiminnan on tarkoitus levitä
useille SLU-alueille lukuisiin apteekkeihin.
Pilottiapteekkeja ovat
Lounais-Suomi, Satakunta
• Porin IX Karhu Apteekki
• rauman III Keskusapteekki
• harjavallan apteekki
• Porin V Keskusapteekki
• Eurajoen apteekki
Lounais-Suomi, Varsinais-Suomi
• Uudenkaupungin II Uusi apteekki
• Apoteket i Pargas
• Loimaan I keskusapteekki
• Turun VIII Linnan apteekki
• Kaarinan apteekki
Pohjois-Pohjanmaa
• oulun III hansa apteekki
• oulun VIII Pateniemen apteekki
• Muhoksen apteekki
• raahen II härkätorin apteekki
• Taivalkosken apteekki
Lisätietoja
Kaisa Koivuniemi
[email protected]
puh. 050 445
www.kki.likes.fi–>Liikkujan Apteekki
15
Teksti hAnnA-MArI MAIjALA • Kuvat STUDIo jUhA SorrI
Uutta tietoa
pyöräilyn
olosuhteista Suomen kunnissa
Saasteeton, äänetön, tasa-arvoinen, terveellinen,
taloudellinen ja vähän tilaa vievä. Pyöräilyä kuvailevia positiivisia
sanoja ja kannanottoja ei ole vaikea listata. Kun puhutaan pyöräilystä, puhutaan samalla yksilöiden, yhteiskuntien ja koko maapallon hyvinvoinnista. Pyöräily edistää kestävää kehitystä
ja on monelle sopiva liikuntamuoto. Lisäksi pyöräilyllä on myönteisiä vaikutuksia liikennejärjestelmän ja kaupunkiympäristön toimivuuteen kokonaisuudessa.
16
P
yöräilyn houkuttelevuutta ja turvallisuutta voidaan parhaiten kehittää edistämällä pyöräilyn olosuhteita. Pyöräilyä tukeva yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri antavat kansalaisille mahdollisuuden valita liikkumistapansa ympäristömyönteisesti ja
tasa-arvoisesti. Hyvät kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet viestittävät asukkaille,
että kävely ja pyöräily ovat toimivia,
miellyttäviä ja yhteiskunnan arvostamia
liikennemuotoja.
Kunnat ovat merkittävä pyöräilyn
olosuhteisiin vaikuttava taho. Niiden
tehtäviin kuuluu asukkaiden hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen.
Kunnilla on vastuu elinympäristön perusrakenteiden kehittämisestä ja sitä
kautta kaikkien kuntalaisten fyysisen
aktiivisuuden edellytyksistä.
Pyöräilyn olosuhteet
Suomen kunnissa -selvitys
Vuonna 2010 toteutettiin Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, Pyöräilykuntien verkoston ja KKI-ohjelman
kanssa. Selvityksen tarkoitus oli kerätä
tietoa pyöräilyn olosuhteista erikokoisissa kunnissa. Tietoa pyöräilyn olosuhteista valtakunnan laajuisesti ei ole ollut
aikaisemmin käytettävissä.
Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin 326:lle kuntien pyöräilyn olosuhteista vastaavalle
henkilölle eli kaikkiin Suomen kuntiin
lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Yhteensä 138 kuntaa (42 %) vastasi kyselyyn. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat
suuret (yli 150 000 asukasta) ja keskisuuret kaupungit (50 000–150 000 asukasta) sekä erityisesti Etelä-Suomen,
Itä-Suomen ja Länsi-Suomen kunnat.
Selvityksen tulokset julkaistiin Hyvinvoiva kunta -arkiliikunnan olosuhdeseminaarissa 9.11.2010 Biomedicumissa, Helsingissä. Valmis selvitys löytyy
KKI-ohjelman nettisivuilta vuoden
2011 alkupuolella. i
Lisätietoja
Tutkija hanna-Mari Maijala/Liikunnan ja
kansanterveyden edistämissäätiö LIKES,
puh. 050 589 545,
[email protected]
TULoKSET
Pyöräilyn sujuvuus ja tasa-arvoisuus
 Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä koulujen pyörätieyhteyksiin.
 noin kolmasosa vastaajista koki, että pyöräilyn edistämistavoitteita ei pyritä tosissaan edistämään.
 Lähes kolmasosa vastaajista ei ollut tyytyväisiä mahdollisuuksiin yhdistää pyöräily osaksi julkista liikennettä.
Pyörien pysäköinti
 noin kolmasosa vastaajista koki, että pyörien pysäköintipaikkojen tarjontaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota suunnitteluvaiheessa.
 Kunnissa kiinnitettiin huomiota pyörien pysäköintiin
yleisimmin asemakaavassa ja rakennusluvissa.
Pyöräilyn kehittämisohjelma
 Kymmenesosalla vastanneista kunnista oli pyöräilyn
kehittämisohjelma. Mitä suurempi kunta, sitä todennäköisempää oli, että kunnalla oli kehittämisohjelma.
 noin puolet kunnan kehittämisohjelmista oli kunnan
omia ohjelmia ja noin puolet osana seudullista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.
 Poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi tehtiin useammin kunnissa, joissa oli pyöräilyn kehittämisohjelma.
 Pyöräilyn kehittämisohjelma lisäsi todennäköisyyttä,
että kunnassa oli pyöräilyn vastuuhenkilö ja pyöräilyasioita käsittelevä työryhmä. Lisäksi oli todennäköisempää,
että pyöräilyn kulkumuoto-osuus oli selvitetty, pyöräilyn
olosuhteista kerättiin palautetta ja että pyöräilyn määrää
seurattiin.
Muita merkittäviä tuloksia
 Kunnissa oli asukasluvusta riippumatta selkeästi eniten yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä.
 noin neljäsosa kunnista oli selvittänyt pyöräilyn kulkumuoto-osuuden. Kulkumuoto-osuudet vaihtelivat välillä
5–0 prosenttia.
 Yhtenäiset ja jatkuvat pyöräreitit, riittävä pyöräteiden
määrä, laadukkaat pyörätiet sekä pyöräilyn turvallisuus
koettiin tärkeimmiksi tekijöiksi pyöräilyn edistämiseksi.
PÄÄTELMIÄ
 Pyöräliikenteen sujuvuuden ja olosuhteiden laatutason nostaminen varsinkin keskustoissa on välttämätöntä
pyöräilymäärien lisäämiseksi.
 Pyöräilyn integroiminen osaksi liikennejärjestelmää
vaatii kunnissa vielä paljon työtä sekä kunnianhimoista
ja kokonaisvaltaista otetta.
 Poliittisia päätöksiä ja markkinointia pyöräilyn edistämiseksi tarvitaan kaikissa kunnissa.
17
Teksti LIISAMArIA KInnUnEn, AnnA SUUTArI jA KATrI VÄISÄnEn • Kuvat KAISA KoIVUnIEMI
HYViNVOiVA KUNTA
– ArKILIIKUnnAn oLoSUhDESEMInAArI
Luovia visioita, tiivistä yhteistyötä ja mielikuviin vaikuttamista
hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari kokosi samaan seminaariin eri alojen edustajia, jotka
ovat vaikuttamassa siihen, millainen on arkiympäristömme. Seminaarin teemana oli poikkihallinnollisuus.
Teeman mukaisesti seminaari oli suunnattu muun muassa yhdyskuntasuunnittelijoille, kaavoittajille, tieinsinööreille, pyöräilyn edistäjille, lähiliikuntapaikkojen suunnittelijoille ja rakentajille, viherympäristön suunnittelijoille, kunnossapitoväelle, liikuntatoimen edustajille, tutkijoille ja poliittisille päättäjille. Arkiliikunnan
olosuhteet koskettavat meitä kaikkia.
S
eminaarin avauksessa TELI-olosuhderyhmän puheenjohtaja, rakennusneuvos Risto Järvelä opetus- ja kulttuuriministeriöstä korosti arkiliikunnan olosuhteiden kehittämisessä
sitä, että avainasemassa on poikkihallinnollinen yhteistyö. Työvälineeksi tähän
on tänä vuonna julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön toimesta Suositukset
liikunnan edistämiseksi kunnissa.
Kunta- ja hallintoministeri Tapani
Tölli kaipasi puheessaan yhteiskunnan
ja yksilön vastuun rajan määrittämistä.
Ministeri Tölli totesi, että meidän on
vahvistettava ihmisen omaa vastuuta
elämäntavoistaan.
– Poikkihallinnollisuudella, jolloin
hallinnon eri sektorit kommunikoivat
tehokkaammin keskenään, on tilausta.
Poikkihallinnollisuus
yhdyskuntasuunnittelussa
Kokkolan kaupungin kansliapäällikkö
Timo Mämmi korosti, että monet yhdistykset huolehtivat liikuntapaikkojen
kunnossapidosta ja antavat kaavalausuntoja. Tämä tulisi huomata myös taloudellisia resursseja jaettaessa.
Vihdissä Nummelan keskustaan on
toteutettu asukasidean pohjalta monikäyttöinen lähiliikuntapaikka. Liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka korosti, että vaatimus hankkeen toteutta18
miselle oli nimenomaan monikäyttöisyys. Idean jälkeen toteutus eteni nopeasti hyvän poikkihallinnollisen yhteistyön, aikatauluttamisen sekä Kisakallion
urheiluopistolta opinnäytetyövoimaksi
saadun koordinointiavun ansioista. Lähiliikuntapaikan lähistöllä on ikääntyvien palvelutaloja, päiväkoteja ja kouluja,
joiden toiminnassa hyödynnetään liikuntapaikkaa aktiivisesti päivittäin.
Professori Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitoksesta toi tutkijan näkökulman asukkaiden kokemuksellisen
tiedon hyödyntämiseen viherympäristön suunnittelussa. Tutkimusten mukaan viherrakentaminen on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi keinoksi kaupunkilaisten virkistäytymiseen. Suurin osa suomalaisista kokee
palautuvansa ja virkistyvänsä luonnon
helmassa. Vain pieni osa suomalaisista
on todella vieraantuneita luonnosta.
Sen sijaan aitoja luontoihmisiä on meistä jopa viidesosa, ja heidän sopeutuminen kaupunkiympäristöön on vaikeaa.
Pyöräilyn olosuhteet – kestävää
kehitystä edistämässä
Oulussa on pyöräilyn edistäminen käynnistetty jo vuonna 1965. Asemakaavapäällikkö Matti Karhula kertoi Oulussa
olevan 600 km pyörätieverkostoa. Pyöräilyn edistämiseksi tulee paitsi olosuhteiden olla kunnossa myös tehdä lujasti
Seminaarin järjesti TELI-olosuhdetyöryhmä
yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa. MotoriikkaMiikka hauskuutti
seminaariyleisöä.
töitä ihmisten ajatusmaailman muuttamiseksi.
Englantilainen terveyden edistämisen konsultti, juuri väitöskirjansa viimeistellyt Nick Cavill toi seminaariin
viestiä pyöräilyn kustannustehokkuudesta. Cavill on ollut mukana Cycling
Demonstration Town -ohjelmassa, jonka avulla pyrittiin osoittamaan pyöräilyn edistämisen hyöty-kustannussuhde.
Ohjelmasta saatujen tulosten mukaan
jokaista pyöräilyn edistämiseen sijoitettua puntaa kohti ohjelmassa mukana
olleet kaupungit säästivät
2,50 puntaa
(noin 3 euroa)
kuolleisuuden
vähenemisestä
johtuen.
– Liikkumattomuuden
on arvioitu
maksavan valtiolle 150–300
euroa asukasta
kohti vuodessa.
Liikunnallisen elämäntavan edistämisen
kustannukset ovat kuitenkin huomattavasti alemmat kuin esimerkiksi kustannukset, joita aiheutuu tupakoinnista
vierotuksesta tai korkean kolesterolin
hoitoon käytetyistä lääkkeistä, Cavill
huomautti.
Tampereen teknillisestä yliopistosta
projektipäällikkö Kalle Vaismaan esimerkit Euroopan pyöräilykaupungeista
muistuttivat siitä, että vaikka pyöräilyä
edistetään, niin tehtävää Suomessa riittää pyöräilyn olosuhteiden parantamisessa.
Hyvinvoivaa kuntaa rakentamassa
Kuopion kaupungin puutarhuri Erkki
Oinonen painotti, että viihtyisä ja virik-
keellinen ympäristö syntyy ainoastaan
tiiviissä yhteistyössä viherrakentamisen
kanssa. Tällöin esimerkiksi kaikki maamassat saadaan tehokkaasti käytettyä
kaupunkilaisten iloksi ja hyödyksi.
Arkkitehti Henri Kangas avarsi liikkumisympäristöjen käsitettä uudenlaisiin ulottuvuuksiin.
Rakennettu kaupunkiympäristö on
mahdollistanut urbaanit liikuntalajit,
joita määrittää niiden harrastaminen
muuhun tarkoitukseen rakennetussa
paikassa.
Esimerkiksi
parkour, skeittaus, trial, bmxpyöräily ja break dance värittävät tämän
päivän katukuvaa. Uudet
nuorisokulttuurin liikuntalajit kuvastavat
liikunnan murrosta. Pääosassa
ovat yksilökeskeisyys ja tekemisestä saatu nautinto,
huvin vuoksi harrastaminen. Poikkeuksellista muihin liikuntamuotoihin on
terveyskasvatuksellisen poissulkevuuden puuttuminen. Lajien harrastajiksi
ovat tervetulleita useat ryhmät, joita
muuten liikunnan parissa vieroksutaan,
esimerkiksi muusikot, tupakoitsijat ja
päihderiippuvaiset.
– Kannustan kaupunkilaisia suhtautumaan sallivasti ja arvostaen urbaanilajien harrastajiin.
Seminaarin viimeinen puheenvuoro
oli varattu filosofi Pekka Himaselle.
Hyvä elämä -otsikolla puhuneen Himasen viesti oli, että suomalaisessa yhteiskunnassa olisi pyrittävä edistämään rajat ylittävää vuorovaikutuksen kulttuu-
Seminaarista on video ja
esityksiä katsottavissa
KKI-ohjelman sivulla:
www.kki.likes.fi
-> Hyvinvoiva kunta
– arkiliikunnan
olosuhdeseminaari.
ria. Himasen mukaan Suomessa on paljon potentiaalia. Kaiken sen potentiaalin täydellisen käyttöönoton ja hyödyntämisen edellytyksenä kuitenkin on, että
opimme vuorovaikutuksen kautta yhdistämään voimavaramme.
– Kun vuorovaikutus on hyvää ja
osoitamme toiminnallamme arvostavamme toisiamme, ihmiset myös haluavat auttaa toisiaan onnistumaan paremmin, Himanen summasi. i
19
KKI-Päivät
 Torstai 17.3.2011
9.00
10.00
10.0
1.00
1.00
Ilmoittautuminen ja kahvit
KKI-Päivien avaukset
pj. Timo Haukilahti
Terveysliikunta maakunnan menestystekijänä
maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto
Liikkumattomuuden hinta
johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti
Lounas
Kenelle?
Kuntapäättäjät, kuntien liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen
ammattilaiset, KKI-hankkeet, liikunta- ja kansanterveysjärjestöt
sekä työhyvinvoinnista vastaavat.
Tilaisuuden järjestävät
• hämeen Liikunta ja Urheilu ry
• Tampereen kaupunki
• Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Hinnat
• 14.1.2011 mennessä ilmoittautuneet 160 €/hlö
• 25.2.2011 mennessä 185 €/hlö
• 25.2.2011 jälkeen 00 €/hlö
Sisältää seminaaripaketin, ohjelmaan merkityt ruokailut
sekä Tampereen kaupungin vastaanoton.
• Torstain seminaaripaketti 15 €/hlö,
sisältää kaupungin vastaanoton
• Perjantain seminaaripaketti 80 €/hlö
14.0
15.00–
16.0
ilmoittautumiset
0
hämeen Liikunta ja Urheilu ry
www.hlu.fi /KKIpaivat011
puh. 007 48 600
19.0–
1.00
Tampere 17.–18.3.2011
Tampere-talo
Rinnakkaissessiot:
A) Kenen vastuulla on terveysliikunta kunnassa?
Pj. johtaja Taru Koivisto, sosiaali- ja terveysministeriö
Miten kunnan terveysliikuntaa johdetaan?
kehittämispäällikkö Timo Ståhl,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ratkaisunako itsenäinen liikuntalautakunta?
liikuntajohtaja Timo Heinonen, Joensuun kaupunki
Terveysliikunta sosiaali- ja terveystoimessa
sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti,
Nurmijärven kunta
Yhdistyneellä Loimaalla liikuntaan panostetaan
hallintokuntien yhteistyönä
liikuntasihteeri Tarja Lähdemäki, Loimaan kaupunki
B) Terveysliikunnan palveluketjut ja erilaiset tarpeet
Pj. tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki,
Tampereen kaupunki
Potilas kuljettajan paikalla – palvelut tarpeen mukaan
asiantuntijalääkäri Liisa Länsipuro,
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Onnistumisia ja sudenkuoppia
kehittämissuunnittelija Arja Hyytiä,
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Tehokkaasti moniammatillisella yhteistyöllä
aluekehittäjä Mai-Brit Salo,
Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
Kahvi
Onko liikunnasta työurien pidentäjäksi?
Pj. pääjohtaja Timo Laitinen, Valtiokonttori
Työurien pidentäminen – alusta, lopusta vai keskeltä?
professori Matti Ylikoski, Työterveyslaitos
Työhyvinvoinnin sosiaaliset ja psykologiset ehdot
filosofi Juha Siltala, Helsingin yliopisto
Tampereen kaupungin vastaanotto
Tampereen raatihuone
Teemat
• Kenen on vastuu terveysliikunnasta kunnassa?
• Liikunta työurien pidentäjänä
• Liikkumattomuus tulevaisuuden haasteena
 Perjantai 18.3.2011
9.00
10.0
10.50
1.00
Istunko itseni hautaan?
Pj. valtuuston 1. vpj. Marjatta Stenius-Kaukonen,
Tampereen kaupunki
Liikkumattomuus yhteiskunnan näkökulmasta
Vähän liikkuvat on tunnistettu. Entäs sitten?
erikoistutkija Esa Rovio, LIKES-tutkimuskeskus
Virkistystauko
Liikkumattomuus tulevaisuuden ennusteena
Pj. Pirkko Lahti
Johdatus aiheeseen
psykologi Pirkko Lahti
Ruumiin tulevaisuus – sauvakävelyä vai
geeniteknologiaa?
professori Esko Valtaoja, Turun yliopisto
Päätös ja lounas
Majoitus
osanottajille on varattu majoituspaikkoja:
Holiday Inn Tampere
Yliopistonkatu 44, 100 Tampere,
puh. (0) 45 5111, [email protected]
hinta: 14 €/vrk/hh, 104 €/vrk/1hh
huonehintaan sisältyy buffeeaamiainen.
osaan hh mahdollisuus saada lisävuode +0 €
Tarjous on voimassa 31.1.2011 saakka.
Majoitusvaraukset suoraan hotelliin. Varausta
tehdessä maininta ”KKI-Päivät”. huonevarausten
peruutusehdot suoraan hotellista.
Lisätietoja
Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
Projektipäällikkö harri Appelroth
puh. 007 48 60
[email protected]
Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Tapahtumakoordinaattori niina Valkama
puh. 0400 47 90
[email protected]
Peruutusehdot
• 14.1.2011 saakka peruutukset maksutta
• 15.1.–25.2.2011 peruutetuista osallistumisista
peritään 50 % varatun paketin hinnasta
• 26.2.–16.3.2011 peruutetuista osallistumisista
peritään 80 % varatun paketin hinnasta
Peruuttamatta jätetystä seminaaripaketista
peritään koko varatun paketin hinta.
1
Pyhäselän vankilan henkilökunnalla on raskaan työn vastapainoksi mahdollisuus liikuntatuokioon vaikka keskellä työpäivää.
Liikettä Linnaan -hankkeen
taustalla on monen rikosseuraamusalan erityispiirteen ohella
vankilanjohtaja Samuli Laulumaan henkilökohtainen ajatusmaailma – liikuntaan panostaminen maksaa itsensä takaisin
moninkertaisesti.
R
Pyhäselän vankilan henkilökunta osallistui Karelia-Soudun
osuudelle jakokoskelta joensuuhun.
u
u
k
k
i
i
l
a
n
Lin
Pyhäselän vankilan
työyhteisöhankkeessa
Teksti noorA MoILAnEn • Kuvat jUKKA hASSInEn, EEro IKonEn
ikosseuraamusalalla työnteko on
sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Töitä tehdään kolmessa
vuorossa, asiakkaat tuovat työhön lisähaastetta ja ylityöt ovat alalla yleisiä. Lisäksi Pyhäselän vankilan henkilökunnan keski-ikä on noussut lähelle viittäkymmentä, mikä on yksi keskeinen tekijä hankkeen taustalla.
– Liikunta on perinteisesti ollut vahvasti mukana vankilan toiminnassa,
mutta henkilökunnan ikääntyessä liikuntaharrastukset jäävät helposti vähemmälle, vankilanjohtaja Laulumaa
pohtii.
Sairauspoissaolot ovat rikosseuraamusalalla muuhun julkiseen sektoriin
verrattuna kaksinkertaiset. Laulumaa
uskoo työpaikkaliikuntaan satsaamisen
olevan merkittävä tekijä ongelman selättämisessä.
– Näin lyhyen jakson perusteella ei
voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta vaikuttaisi siltä, että pitkäaikaiset poissaolot ovat hankkeen aikana
vähentyneet.
Hankkeen käytännön toimista vastaava rikosseuraamusesimies Risto
Laukkanen näkee taustalla myös yleisyhteiskunnallisen ongelman.
– Ne, jotka liikkuvat jo entuudestaan, on helppo saada mukaan työpaikkaliikuntaan. Haasteena on ollutkin
liikkumattomien houkutteleminen mukaan.
Liikettä Linnaan -hankkeen ydin
on uusien lajien ja liikuntamuotojen
esitteleminen.
Voitonriemua Rikosseuraamusalan
B-mestaruuskilpailuista kesältä 2010.
Lajikokeilusta harrastukseksi
Liikettä Linnaan -hankkeen ydin on uusien lajien ja liikuntamuotojen esitteleminen. Tärkein yhteistyökumppani on
ollut suunnitteluvaiheesta asti PohjoisKarjalan Liikunta ry, josta on saatu
muun muassa ohjaaja- ja asiantuntijaapua sekä materiaalia henkilökunnalle
jaettavaksi. Myös paikalliset urheiluseurat ovat olleet aktiivisesti mukana lajiesittelyissä.
Uudet liikuntamuodot on otettu
työyhteisössä vastaan positiivisin mielin. Esittelyjen yhteydessä on jaettu tietoa mahdollisuuksista harrastuksen jatkamiseen omalla ajalla.
– Uusien lajien kohdalla on ollut kävijämäärässä piikki, ja ilahduttavan moni on tutustumiskerran jälkeen jatkanut
omatoimisesti harjoittelua. Lajiesittelyjä
halutaan jatkaa tulevaisuudessakin, koska ne ovat toimineet hyvin innostajina,
Laukkanen lupailee.
Liikkumalla lisää turvallisuutta
Vankilanjohtaja Laulumaa muistuttaa,
että liikunta on todella tärkeää työssäjaksamisen kannalta. Kukaan ei voi
työskennellä koko päivää aktiivisesti ilman taukoja.
– Mielestäni työpäivän aikana oleva
liikuntatauko ei missään tapauksessa ole
pois työnantajalta. Liikunnasta saatu
hyöty on panostukseen verrattuna todella suuri.
Työkyvyn ylläpitäminen on vankilassa erityisen tärkeää. Henkilökunnan
fyysinen ja henkinen kunto vaikuttavat
oman jaksamisen lisäksi olennaisesti
vankilaturvallisuuteen, jota pyritään
Liikettä Linnaan -hankkeen avulla parantamaan. Lisäksi tavoitteena on työilmapiirin kohentaminen liikunnan tuoman yhteisöllisyyden kautta.
Tärkeintä kohderyhmää eli liikkumattomia on saatu aktivoitua erityisesti
työpäivän aikana järjestettävillä jumpparyhmillä. Vankilan tiloissa on hyvät
liikuntamahdollisuudet, kuten kuntosali, ja lisäkannustimena henkilökunta saa
käyttää liikkumiseen työaikaa.
Laukkanen myöntää, että liikkumattomien aktivoimisessa vaaditaan vielä
lisää töitä, mutta suunta on ehdottomasti oikea. Jatkuva motivointi ja tiedottaminen ovat avaintekijöitä, eikä yhteisöllisyyden merkitystä pidä tässäkään
suhteessa unohtaa.
– Jos aktiivisimmat liikkujat houkuttelisivat mukaansa liikkumattomia,
saataisiin yhä useampi työpaikkaliikunnan pariin.
Lisäpotkua liikuntakampanjasta
Pyhäselän vankila osallistuu aktiivisesti
Rikosseuraamusalan mestaruuskilpailuihin, joita järjestetään sekä yksilö- että
joukkuelajeissa. Kesältä 2010 on taskussa hopea jalkapallon B-mestaruuskilpailuista.
Osana Liikettä Linnaan -hanketta on
osallistuttu myös Risealan liikuntakampanjaan vuosina 2009 ja 2010.
– Liikuntakortteja on palautunut tänä vuonna tuplasti enemmän kuin edellisenä, Laukkanen kertoo tyytyväisenä.
Rikosseuraamusalan kampanjaan
kuuluvat myös kuntomittaukset, joihin
Laukkanen odottaa tänä vuonna viimevuotista enemmän osallistujia.
– Kynnys osallistua testeihin madaltuu, kun kunto paranee. Lisäksi palaute
edellisistä testeistä oli hyvää, ja puskaradio on parasta mainosta.
Panostaminen kannattaa
Jatkossa on tarkoitus järjestää vertaisohjaajakoulutusta ja teemapäiviä yhteis-
työssä paikallisten toimijoiden kanssa.
Henkilökuntaa on ollut mukana lajiesittelyjen järjestämisessä ja ohjaamisessa,
joten potentiaalia vertaisohjaajiksi löytyy.
Laulumaan mukaan Liikettä Linnaan -hanke ja sen saama KKI-tuki on
ollut merkityksellinen sekä työnantajan
että työntekijöiden näkökulmasta.
– Ulkopuolinen tuki on työnantajan
tuen ohella tärkeää, koska se osoittaa
henkilökunnalle, että työhyvinvointiin
panostetaan.
Sekä Laulumaa että Laukkanen kannustavat työnantajia satsaamaan työpaikkaliikuntaan.
– Liikettä Linnaan -hankkeesta on
tarkoitus tehdä loppuraportti, jota voitaisiin mahdollisesti hyödyntää muissa
vankiloissa, Laukkanen kaavailee.
Suurimpana tulevaisuudensuunnitelmana on liikuntatoiminnan laajentaminen vankeihin. Toiminnalle on kova
tarve, sillä vangeilla on keskimääräistä
enemmän sekä fyysisiä että psyykkisiä
sairauksia.
– Ajatuksena on monipuolistaa vankien kuntosalipainotteista liikuntaa sekä
opettaa laji- ja ryhmätyötaitoja erilaisten pelien avulla, Laulumaa visioi. i
Lisätietoja
Pyhäselän vankila
Vankilanjohtaja Samuli Laulumaa
puh. 010 368 7801
[email protected]
Liikettä Linnaan -hanke
Rikosseuraamusesimies Risto Laukkanen
puh. 050 381 6422
[email protected]
23
K
auan kaivattu miesten kuntosaliryhmä saatiin perustettua
Humppilaan hanketuen ja paluumuuttajan avulla.
– Kun Juha Rantanen muutti naapuripitäjästä takaisin Humppilaan ja
suostui ryhmän vetäjäksi, saatiin toiminta vihdoin käyntiin. Naiset liikkuvat
Humppilassa aktiivisesti, ja kuntosaliryhmien määrä on kasvanut lyhyessä
ajassa kahdesta kahdeksaan. Miehillä on
siihen vielä pitkä matka, mutta olen
iloinen jokaisesta uudesta liikkujasta,
kuvailee vapaa-aikasihteeri Kirsi Alastalo tilannetta Humppilassa.
Jäykkäniskojen killan tavoitteena on
aktivoida liikuntaa harrastamattomia
miehiä, erityisesti diabeetikoita ja selkäongelmaisia, sekä vakiinnuttaa miesten
liikuntaryhmien toiminta. Yhteistyötä
tehdään Humppilan terveysaseman ja
neuvolan sekä paikallisten terveysalan
yrittäjien kanssa.
Hyvä vetäjä on lottovoitto
Ryhmän toiminta käynnistettiin vuonna 2009 kartoittamalla mahdollisia osallistujia. Hiljaisen alun jälkeen on syntynyt tiivis ydinryhmä, jonka keski-ikä on
viidenkymmenen tietämissä.
Jäykkäniskat ovat taustoiltaan ja
kunnoltaan hyvin erilaisia, mikä asettaa
Rantasen mukaan haasteita ryhmän vetämiselle.
– Miehillä on takanaan pitkä rupeama työvuosia, ja monella taustalla on
myös operaatioita, kuten tekoniveliä ja
selän jäykistyskeikkauksia. Kaikki nämä
seikat tulee ottaa huomioon kuntosaliharjoittelua suunniteltaessa, ja jokainen
treenaa oman kunnon ja omien tarpeiden mukaan.
Tunnelma Jäykkäniskojen killassa
on ”perushulvaton”, ja ryhmä on Rantasen mukaan kiitollista sakkia ohjata.
– Kaikki halutaan tehdä kunnolla,
eikä pelätä että harjoittelemisesta tulee
paikat kipeiksi. Oma roolini on usein
ennemminkin toppuutella ja muistuttaa
vaivoista.
Rantanen on harrastanut itse voimannostoa ja on koulutukseltaan yleisurheilutaustainen urheiluhieroja ja
kunto-ohjaaja, joten Jäykkäniskojen kilta on hänen kanssaan osaavissa käsissä.
Alastalo kuvailee miestä innostuneeksi
ja asiantuntevaksi ohjaajaksi, josta ryhmäläiset pitävät kuin ”hullu puurosta”.
24
Teksti Noora Moilanen • Kuvat Kirsi Alastalo
Perushulvattomien
kilta
Humppilan liikuntatoimen Jäykkäniskojen kilta kokoaa
joukon keski-ikäisiä miehiä viikoittain hikoilemaan kuntosalille. Tarve ryhmän perustamiselle oli hälyttävä, sillä
Humppilassa on asukaslukuun nähden enemmän 2-tyypin diabeetikoita sekä tuki- ja liikuntaelinongelmaisia
kuin missään muussa Lounais-Hämeen kunnassa.
– Hyvä vetäjä on lottovoitto, Alastalo summaa.
Kunto huononee huomaamatta
Moni ryhmäläinen on elämänvaiheessa,
jossa työt ja perhe täyttävät ison osan
arjesta. Ruuhkavuosina liikunnalle ei
tahdo löytyä aikaa, eikä käsitys omasta
kunnosta aina ole realistinen.
Joillain ryhmäläisillä kehotus elämätaparemonttiin on tullut lääkäriltä. Toisilla kannustimena on toiminut se, että
ei jakseta enää leikkiä lasten kanssa.
Alastalo toivoo, että liikkumaan lähdettäisiin ennen kuin terveysongelmat kasvavat suuriksi.
– Moni huomaa vasta kuntosalille
tullessaan, kuinka huonossa kunnossa
todellisuudessa on.
Vaikka kimmoke liikunnan aloittamiseen saattaa olla lääkärin sana tai kohollaan olevat arvot, on kaikkein tärkeintä oma motivaatio ja halu muuttaa
elämäntapojaan.
– Ohjaaja ei sinun puolestasi liiku
tai jätä sitä pullaa syömättä, Rantanen
muistuttaa.
Oma keho tutuksi
Jäykkäniskojen killan tavoitteena on
saada liikuntaharrastus alkuun ja aktivoida omatoimiseen harrastamiseen.
Ilahduttavan moni ryhmäläisistä on
lähtenyt mukaan myös toiseen miesten
liikuntaryhmään, Mertsin Aikapoikiin.
Aikanaan KKI-tukea saaneessa ryhmässä painotus on aerobisessa liikunnassa.
Pääasiassa Aikapojissa tehdään kuntopiiriä ja pelataan pallopelejä.
Resepti vaikuttaa toimivalta, sillä
monella miehistä paino on pudonnut ja
sokeriarvot parantuneet kuluneen vuoden aikana. Toisena keskeisenä teemana
ryhmässä on oman kehon tunteminen.
– Sen verran jokaisen pitää olla
omasta kehostaan kiinnostunut, että
tietää miten se toimii, Rantanen tiivistää.
Jäykkäniskojen killassa suurin osa
harjoitteista tehdään oman kehon painolla ja kahvakuulilla. Tavoitteena on,
että liikkeet tehdään oikein ja oikeilla lihaksilla. Rantaselta itseltään on leikattu
molemmat olkapäät, joten ohjaaja toimii jäykkäniskoille sekä vertaisena että
varoittavana esimerkkinä.
– Kunnon kohentamisen ohessa siis
käydään pienimuotoinen anatomian
kurssi, Rantanen naurahtaa.
Liikuttavaa yhteistyötä
KKI-tuen ja Humppilan kunnan panostuksen avulla puitteet liikuntaryhmien
vetämiselle on saatu kuntoon. Keskeisenä ajatuksena toiminnassa on, että harrastaminen ei jäisi kenelläkään rahasta
kiinni. Kertamaksu kaikissa Humppilan
liikuntatoimen ryhmissä on vain kaksi
euroa.
Liikuntamahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti viikoittaisella Humpappaa-palstalla. Lisäksi mukana yhteistyössä ovat neuvola sekä paikalliset fysioterapeutit ja hieroja, jotka levittävät
sanaa asiakkailleen. Alastalo kaipaa lisää
keinoja, joilla saataisiin erityisesti miehiä mukaan liikuntaryhmiin.
Tulevaisuuteen katsotaan Humppilassa toiveikkain mielin. Naisten liikun-
taryhmien suosio luo uskoa myös miesten ryhmien tulevaisuuteen.
– Nyt kun toiminta on saatu hanketuen avulla käyntiin, on jatkuvuudellekin hyvät edellytykset. i
Lisätietoja
Humppilan kunta, vapaa-aikatoimi
Vapaa-aikasihteeri Kirsi Alastalo
Puh. (03) 418 0440, 050 364 8703
[email protected]
”Hyvä vetäjä on lottovoitto.”
>>
25
KoILLIS-hELSInGISSÄ
liikunta ei ole
kynnyskysymys
Teksti noorA MoILAnEn • Kuva joUnI LEPPÄSAAjo
Puistolan Urheilijat perustettiin
vuonna 198, ja tarkoituksena on
alusta saakka ollut tarjota liikuntamahdollisuuksia Koillis-helsingin asukkaille ikään ja kuntoon
katsomatta. Tosissaan kunto- ja
terveysliikuntaan alettiin panostaa
pari vuotta sitten. Kehittämistyö on
tuottanut tulosta, ja matalan kynnyksen liikuntaryhmät ovat tänä
päivänä olennainen osa seuran
toimintaa.
6
K
untoliikuntaan panostaminen
lähti Puistolan Urheilijoissa liikkeelle nuorisotoiminnasta. Seurassa havaittiin tarve harrasteliikuntaryhmien perustamiseen niille nuorille,
jotka eivät olleet kiinnostuneita kilpaurheilusta. Vuonna 2008 saatu KKI-ohjelman hanketuki mahdollisti palkkatuen
kunto- ja terveysliikuntapuolelle.
– Kehittämistyö aloitettiin selvittämällä tilannetta sekä yhdistämällä naisliikunta ja kuntoliikunta. Samalla aloitettiin myös kuntoliikunnan lajikirjon
kehittäminen, seuran toiminnanjohtaja
Jouni Leppäsaajo muistelee.
Selvitysvaiheessa huomattiin, että
miehille ei ollut Koillis-Helsingin alueella lainkaan kuntoliikuntamahdollisuuksia. SuomiMies-konsepti oli sa-
maan aikaan aluillaan, ja se otettiin seurassa käyttöön perustamalla miesten
kuntoryhmä.
Suuri ikähaitari oli haaste ryhmän
toiminnalle, joten miehet päätettiin jakaa kahteen porukkaan. Nuoremmille
suunnatussa pelimiesten ryhmässä
vauhti on kovempi ja pääpaino pelaamisessa, kun taas iäkkäämmille suunnatussa kuntoilijoiden ryhmässä liikutaan
hieman rennommin.
Yhteistyötä monella tasolla
Matalan kynnyksen liikuntaryhmät ovat
yksi keskeisimmistä kehittämistyön mukanaan tuomista muutoksista. Senioriryhmien osalta tehdään yhteistyötä Helsingin kaupungin lähiöliikunnan kanssa.
– Molemmat osapuolet tunnistivat
Koillis-Helsingin alueella suuren tarpeen senioriliikunnan järjestämiselle.
Yhteistyö on näiden ryhmien osalta erityisen tärkeää, sillä siitä huolimatta toimintaa joudutaan edelleen tukemaan
muista ryhmistä saatavilla tuloilla, Leppäsaajo kertoo.
Aikuisten liikuntaryhmiä lisäämällä
on saatu aktivoitua aiempaa paremmin
myös seurassa urheilevien lasten vanhempia.
Seuran sisäisen toiminnan parantaminen on ollut kehitystyössä merkittävässä roolissa. Suuressa seurassa muutokset vievät aikaa, mutta tulostakin on
tullut. Kunto- ja terveysliikunnan ohjaajat ovat osallistuneet ohjaukseen
myös muissa jaostoissa, ja seurassa on
järjestetty yhteisiä ravinto- ja terveyskoulutuksia.
– Yhteistyö seuran sisällä on parantunut viime vuosina huomattavasti,
mutta sillä saralla tekemistäkin vielä riittää, Leppäsaajo tiivistää nykytilanteen.
Ryhmästä apua painonhallintaan
Uutena aluevaltauksena Puistolan Urheilijat perustaa pysyvän painonhallintaryhmän yhteistyössä Jakomäen terveyskeskuksen kanssa. Kohderyhmänä
ovat painoindeksin 30–40 ylittäneet,
merkittävästi ylipainoiset henkilöt. Toiminta alkaa näillä näkymin tammikuussa 2011.
– Terveysasemalla ollaan hankkeesta
kovin innoissaan, ja sieltä kerrottiin, että tällaiselle ryhmälle on kova kysyntä,
Laadukasta painonhallintaa -hankkeen
koordinaattori Minna Aronen selventää.
Merkittävästi ylipainoiset asiakkaat
ovat korostaneet itse sitä, että yksin ei
tule lähdettyä liikkeelle.
– Uskon, että toiminnassa ollaan
menossa oikeaan suuntaan, kun saadaan heille oma ryhmä perustettua,
Aronen pohtii.
Terveyskeskuksen rooli hankkeessa
tulee olemaan asiakkaiden valinta ja laboratoriokokeiden järjestäminen. Puistolan Urheilijat ovat vastuussa omasta
osaamisalueestaan eli liikunnan suunnittelusta ja ohjauksesta sekä ravinto- ja
liikuntapäiväkirjojen analysoinnista.
Ajatuksena on Arosen mukaan mahdollisimman yksinkertainen konsepti,
joka ei kuormita liikaa kumpaakaan
osapuolta.
– Erityisesti terveysaseman puolella
on jatkuvasti kiire. Haasteena on toteut-
taa projekti niin, että se helpottaisi heidän työtaakkaansa.
Suunnittelun avulla jatkuvuutta
Leppäsaajo ja Aronen ovat yhtä mieltä
siitä, että huolellisella suunnittelulla
taataan hankkeiden jatkuvuus.
– Kovin monimutkaisesta projektista tulee helposti taakka, eikä sitä voi viedä eteenpäin muille tahoille, Aronen
muistuttaa.
Jatkuvuus on keskeinen ajatus kaikessa seuran toiminnassa, ja tavoitteena
on pitää kiinni nykyisistä hyvistä toimintamalleista ja aikuisten liikuntaryhmistä. Samaan aikaan halutaan ottaa
huomioon myös nykyiset trendit.
– Seurassa on tällä hetkellä kolme
Zumba-ryhmää ja neljättä ollaan perustamassa, Leppäsaajo kertoo. i
Lisätietoja
Puistolan Urheilijat ry
Toiminnanjohtaja jouni Leppäsaajo
puh. 045 19 1
[email protected]
Laadukasta Painonhallintaa -hanke
hankekoordinaattori Minna Aronen
puh. 045 8 869
[email protected]
www.puistolanurheilijat.fi
Marttojen jumpassa saa olla oma itsensä
Iloista pulputusta, kannustusta ja hyväksyntää. niistä on Marttojen jumppaillat
tehty. Toiminnan taustalla on Puistolan
Urheilijoiden hankekoordinaattori
Minna Aronen. hän kävi keväällä 009
Martta-illassa markkinoimassa heille räätälöityä omaa jumppaa ja ajatus otettiin
vastaan innolla.
– ryhmäläisistä suurin osa on työikäisiä, joten senioriryhmiin ei vielä päästä. Toisaalta tavallisissa jumpparyhmissä
väki on niin paljon nuorempaa, että siellä ei tahdo enää pysyä mukana, valottaa
Linnea Halminen Puistolan Martoista.
Keski-ikä ryhmässä on kuudenkymmenen tietämissä, mutta helpolla jumppaajia ei päästetä. Liikuntaa harrastetaan
monipuolisesti Marttojen omien toiveiden ja rajojen mukaan. Painotus on ikäryhmälle tärkeissä lihaskunto- ja tasapainoharjoituksissa, mutta mukaan mahtuu
monenlaista tekemistä jättipallojumpasta vauhdikkaampaan Zumbaan.
– Tunnemme toisemme entuudestaan, joten ryhmässä vallitsee iloinen ja
hyväksyvä meininki, halminen kertoo.
Pukukopissa käy aina pulina, ja paikalle tullaan ajoissa, jotta ehditään vaih-
taa kuulumiset. ryhmäläiset kannustavat toinen toistaan, mutta myös sen
voi sanoa ääneen, että ei jaksa nostaa
jalkaansa enää kertaakaan.
– Meidän ryhmässä ei tarvitse häpeillä omaa kuntoaan tai miettiä sitä,
pysyykö mukana. jokainen voi tulla
omana itsenään, vaikka verkkareissa
ja venyneessä t-paidassa, halminen
nauraa.
halminen uskoo ryhmän pysyvän
toiminnassa tulevaisuudessakin.
– Tämä on ollut meille hirveän tärkeä juttu.
7
KUKA PELKÄÄ
PUPUN RUOKAA?
Haluaako ammattikuljettaja
äijäruokaa Veijon baarista?
Teksti Anne Salmi, Jarmo Sallinen ja Jaana Laitinen • Kuvat Jarmo Sallinen
H
uoltoasemat Suomessa eivät ole
enää varsinaisia autojen tai
muiden moottoriajoneuvojen
huoltamoita, vaan pääasiassa polttoaineita jakelevia liikenneasemia, joilta voi
ostaa monenlaisia tarvikkeita ja ruokatarjontaa. Tienvarsilla ruokatarjontaa
tarjoavat myös grillikioskit ja tienvarsibaarit. Monelle meistä on yhä piirtynyt
verkkokalvolle kuva tuhdista rekkamiehestä ison rasvaisen aterian ääressä.
Tuohon kuvaan eivät mahdu minkäänlaiset rehut.
Virkeänä ratissa -hankkeen kyselyt
Virkeänä ratissa -hanke toteutti vuoden
2009 alussa ammattikuljettajille ja huoltamoalan ruokapalveluntuottajille
suunnatut kyselyt. Ammattikuljettajien
kyselyssä selvitettiin ruokatottumuksia
sekä käsityksiä omista elintavoista. Kyselyyn vastasi 776 kuljettajaa, jotka olivat keski-iältään 44 vuotta. Kuljettajat
edustivat yhdistelmä- ja kuorma-autonkuljettajia, linja-autonkuljettajia ja tak28
siautoilijoita.
Ammattikuljettajille suunnattu kysely paljasti, että kuljettajat ovat hyvin
usein ruokapalvelutarjonnan varassa ja
syövät kaikkein yleisimmin huoltoaseman ravintolassa tai baarissa. Ruokaammattilaisten kyselyssä paljastuikin,
että tärkeimmäksi asiakasryhmäksi
huoltoasemilla arvioidaan työpaikkaruokailijat ja toiseksi tärkeimmäksi ammattikuljettajat. Vaihtoehtoisesti monella kuljettajalla on omia eväitä autossa mukana ja taksikuljettajista osa pystyy ruokailemaan kotona työpäivänsä
aikana. Suuri osa ammattikuljettajista
jättää työpäivän aikana myös aterioita
kokonaan väliin. Ruokailun säännöllisyydessä onkin useimmilla parannettavaa.
Kuinka ”kuljetuspuolen äijiä”
huomioidaan ruokapaikoissa?
Osassa ruokapaikoista ammattikuljettajien huomioon ottaminen on vähäistä.
Ruoka-ammattilaisten kyselyssä vastaa-
jista yli kolmannes arvioi, että ravintolassa ei oteta huomioon ammattikuljettajia ruokatarjonnan osalta. Monipuolisuutta ruokatarjonnassa pidetään tärkeänä. Monet vastaajat arvelevat monipuolisuuden toteutuvan parhaiten noutopöydässä. Ruokatarjonnan helppous
ja nopeus on ruoka-ammattilaisten
mielestä ammattikuljettajia huomioivaa. Osa vastaajista korostaa annosten
kokoa ja raskautta. Tarjonnassa on siten
kuljettajille raskasta ”äijäruokaa”. Yhdeksän kymmenestä ruokapalveluntuottajasta arvioi, että ammattikuljettajat valitsevat terveellisiä annoksia enintään satunnaisesti.
Noutopöydän rasvan määrästä ja
laadusta sekä suolan määrästä pidetään
huolta harvassa ruokapaikassa. Sydänliiton kriteereillä arvioituna 60 prosentissa ruokapaikoista näiden ravitsemuksellinen laatu arvioidaan heikoksi.
Onko ammattiautoilija sittenkään
äijäruoan hotkija?
Kuljettajille suunnatun kyselyn mukaan
kaikki ammatikseen autoilevat eivät
kuitenkaan edusta edellä mainitun kaltaista raskaasti ruokailevaa äijätyyppiä.
Lähes 80 prosenttia kuljettajista pitää
tärkeänä mahdollisuutta ruokailla työaikana terveellisesti. Ammattikuljettajakyselyssä yli puolet vastaajista on aloittanut tai harkinnut ruokavaliomuutosten aloittamista. Vajaa puolet kuljettajista pyrkii jo jatkuvasti syömään terveellisesti. Lähes puolet kuljettajista on sitä
mieltä, että ensisijaisesti yöllä syödyn
ruoan tulisi olla terveellistä. Suurimman
osan mukaan runsaat ja raskaat ateriat
eivät edistä työkykyä. Yli 60 prosenttia
kuljettajista ottaa usein tarkoituksella
kohtuukokoisia ruoka-annoksia pitääkseen yllä hyvää työvireyttä. Mikäli ruokapaikassa on tarjolla terveellinen vaihtoehto, yli 40 prosenttia kuljettajista valitsee sen vähintäänkin usein. Joka viides kuljettaja valitsee usein ruokapaikassaan Sydänmerkki-aterian, jos sellainen vain on tarjolla.
Virkeänä ratissa – ruoasta terveyttä
tien päälle -hanke haastaa vallitsevat ennakkoluulot kuljetusalan
ruokailutottumuksista
Mikä edistäisi kuljettajien
terveellistä ruokailua?
Kuljettajakyselyssä vain 18 prosenttia
vastanneista söi työpäivinä aamupalan,
lounaan, päivällisen ja iltapalan. Ruokailun säännöllisyys pitäisi vireystilan
hyvänä koko työvuoron ajan. Vain 27
prosenttia ennakoi työvuoron mukanaan tuomia yllätyksiä varaamalla mukaan terveellistä välipalaa. Terveellinen
”selviytymispakkaus” autossa mukana
edesauttaisi kuljettajan jaksamista tuntuvasti. Tien päällä kun tunnetusti yllätyksiä sattuu ja tapahtuu.
Pupunruokaakin saisi syödä päivittäin. Kasvikset ja hedelmät kuuluvat
vain harvojen ammattikuljettajien ruokavalioon; ainoastaan yksi viidestä kyselyyn vastanneesta syö kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivittäin. Pehmeän rasvan saanti on vähäistä ja kovaa rasvaa
sisältävien ruokien käyttö on liian yleistä. Esimerkiksi makkaraa syö useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin 64 prosenttia vastanneista kuljettajista.
Kyselyn tulosten perusteella, ruokapalvelun tuottajilla on terveelliseen ruokavalioon liittyvissä tiedoissa ja terveellisten ruokien valmistamistaidoissa epävarmuutta. Lähes 80 prosenttia ruokapalveluntuottajista on sitä mieltä, että
omissa sekä työkavereiden tiedoissa ja
taidoissa olisi parantamisen varaa. i
ViRKEÄNÄ RATiSSA
– ruoasta terveyttä tien päälle -hanke
 Tavoitteena edistää ammattikuljettajien työvireyttä ja työkykyä terveellisen työaikaisen ruokailun keinoin.
 Tavoitteena lisäksi, että ruokapalvelun tuottajat edistävät asiakkaidensa
työvireyttä ja työkykyä tarjoamalla virkistäviä ruokia, jotka on helppo valita.
 hankkeessa muun muassa tehdään kartoituskyselyjä, tuotetaan materiaalia, ollaan mukana kuljetusalan messuilla ja tapahtumissa, koulutetaan huoltamoalan ruoka-ammattilaisia sekä järjestetään elintapamuutosryhmiä.
 hanketta rahoittaa työpaikkaterveyden edistämiseen tähtäävä ESr-ohjelma vuosien 008–011 ajan, ja sen toiminta-alueena on Manner-Suomi.
Työterveyslaitoksella hankkeessa työskentelevät jaana Laitinen, Anne Salmi
ja jarmo Sallinen.
 Yhteistyökumppaneita ovat mm. Suomen Sydänliitto ry, Condia oy, rahtarit ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Taksiliitto ry, Linja-autoliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry, Matkailu- ja ravintolapalvelut
Mara ry sekä kaikki suomalaiset huoltamoketjut.
Lisätietoja
www.ttl.fi/virkeanaratissa
Erityisasiantuntija Anne Salmi
puh. 04 84 14
[email protected]
9
World Sport for All -kongressi
kokosi liikuntaväen Jyväskylään
K
ongressiin kokoontui lähes 600
asiantuntijaa eri puolilta maailmaa jakamaan kokemuksiaan ja
uusia tutkimustuloksia liikunnan vaikutuksista ja edistämismahdollisuuksista.
Terveysliikunnan saralla World Sport
for All -kongressi on tärkeä tapahtuma
niin poliittisen päätöksenteon kuin käytännön toimenpiteiden edistämisen
kannalta.
– Jyväskylän kongressi onnistui tavoitteessaan koota yhteen asiantuntijoita kansainvälisen liikuntakentän kaikilta
eri tahoilta. Liikuntatoimintaa suunnittelevien ammattilaisten oli mahdollisuus vaihtaa näkemyksiään esimerkiksi
rahoituslinjauksista päättävien poliitikkojen kanssa, kongressin pääsihteeri
Jouni Kallio kertoo.
Työ passivoituu, vapaa-aika
aktivoituu
Kongressin tieteellisen ohjelman avauksessa kuultiin kahden kansainvälisesti
erittäin arvostetun liikkumattomuustutkijan puheenvuorot. Australialaisen
Queenslandin yliopiston liikunta- ja
terveystieteen professori Wendy J.
Brown luennoi liikkumattomuuden
globaaleista vaikutuksista. Pennington
Biomedical Research Centerissä Baton
Rougessa, Yhdysvalloissa työskentelevä
professori Peter Katzmarzyk puolestaan kertoi liikkumattomuuden kansantaloudellisista vaikutuksista.
Länsimaissa työperäinen liikunta on
vähentynyt merkittävästi jo useiden
vuosikymmenten ajan. Brown kuitenkin huomautti, että työperäisen liikun-
Maria Lund hurmasi avajaisyleisön
upealla lauluesityksellään.
Teksti Anna Suutari • Kuvat Liisamaria
Kinnunen, Miia Malvela ja Niina valkama
Maailman suurin kunto- ja terveysliikuntakongressi World Sport for All Congress keräsi ennätyksellisen kansainvälisen osallistujajoukon 14.–17.6. Jyväskylään. Jyväskylän Paviljongissa järjestettyyn tapahtumaan osallistui
kongressivieraita 86 eri maasta. Kongressipäivien aikana lähestyttiin liikuntaa monipuolisesti eri näkökulmista.
Kongressin tieteellisen ohjelman 174 esitystä, joista noin puolet oli suullisia ja puolet posteriesityksiä, käsittelivät
muun muassa terveysliikunnan eri näkökulmia, erilaisten urheilulajien soveltamista kuntoliikunnan tarkoituksiin,
liikunnan terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä lasten ja nuorten liikuntaa.
30
World Sport for All -kongressilla oli ilo
vastaanottaa useita vaikutusvaltaisia urheilujohtajia vieraiksi Jyväskylään. Suurimman
mediahuomion keräsi odotetusti Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja
Jacques Rogge, joka kunnioitti kongressia
läsnäolollaan. Rogge osallistui kongressin
avajaisjuhlallisuuksiin sekä muuhun ohjelmaan. Hyväntuulinen ja silminnähden
vierailustaan nauttinut puheenjohtaja ehti
tiukasta aikataulustaan huolimatta tavata
myös tiedotusvälineiden edustajia Paviljongissa järjestetyssä mediatilaisuudessa.
nan määrä vähenee koko ajan myös kehitysmaissa automaation lisääntyessä
maanviljelyksessä sekä tuotannossa ja
moottoriajoneuvojen yleistyessä. Vastoin yleisiä oletuksia vapaa-ajan liikunta
ei ole kansainvälisellä tasolla kuitenkaan
vähentynyt. Vuosituhannen vaihteen
jälkeen suurimmassa osassa kehittyneitä
maita vapaa-ajan liikunta on jopa lisääntynyt. Lisäys johtuu muun muassa
siitä, että päivittäisiä matkoja kuljetaan
yhä enemmän kävellen. Sen sijaan osallistuminen järjestettyyn liikuntaan ei
niinkään ole lisääntynyt.
Brownin mukaan positiivinen kehitys vapaa-ajan liikunnassa lienee seurausta siitä, että aikuisväestö on omaksunut viestin liikunnasta osana terveitä
elämäntapoja. Brown on kuitenkin huolestunut siitä, ettei vapaa-ajan liikunta
näytä lisääntyneen lasten ja nuorten
keskuudessa eikä nuorten aikuisten (alle
35-vuotiaat) ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä.
– Jos kunto- ja terveysliikuntaa edistävillä toimenpiteillä halutaan saada
kaikki ihmiset liikkumaan, pitää keskittyä kaikenikäisiin ihmisiin, läpi koko
elämänkaaren. Erityishuomiota vaativat
ne ikäryhmät, joiden elämäntavoissa liikunnan lisääntymistä ei ole havaittu,
Brown muistutti.
Liikkumattomuudesta iso lasku
yhteiskunnalle
Professori Katzmarzykin mukaan liikkumattomuus on merkittävä ennenaikaisen kuoleman ja kroonisten sairauksien riskitekijä. Maailman terveysjärjestö WHO on laskenut, että liikkumattomuus on maailmanlaajuisesti neljänneksi suurin kuolleisuuden riskitekijä.
Liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain
3,2 miljoonaa kuolemaa eli 5,5 prosenttia kaikista kuolemantapauksista. Liikkumattomuutta pidetäänkin nykyään
perinteisten riskitekijöiden, kuten korkean verenpaineen, verensokerin ja kolesterolin sekä tupakoinnin ohella yhtenä merkittävimmästä globaaleista terveysongelmista.
Liikkumattomuudesta aiheutuu sekä
suoria että epäsuoria kansantaloudellisia kustannuksia. Suoraan liikkumattomuus näkyy kasvavina sairaanhoitomenoina ja epäsuorasti muun muassa
tuottavuuden laskuna, työkyvyttömyytenä sekä ennenaikaisina kuolemanta-
pauksina. Katzmarzyk muistuttikin, että
liikunnan sisällyttämisellä terveelliseen,
aktiiviseen elämäntapaan on merkittäviä pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia paitsi yhteiskunnalle myös yksilöille itselleen.
– Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että erilaiset liikunnan lisäämiseen
tähtäävät hankkeet, kuten mediakampanjat, yhteisöissä tapahtuvat toimenpiteet ja yksilölliseen muutokseen tähtäävät ohjelmat, voivat olla kustannustehokkaita. Jatkossa on etsittävä yhä uusia
toimintatapoja, joilla suurissa väestömäärissä saadaan aikaan liikunnalliseen
elämäntapaan ohjaavia muutoksia mahdollisimman kustannustehokkaasti,
Katzmarzyk totesi.
Useiden tahojen yhteistyön tulos
Kansainvälinen Olympiakomitea myönsi 13. World Sport for All -kongressin
järjestämisoikeudet Suomen Olympiakomitealle. Kongressin käytännön toteutuksesta vastasivat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES
sekä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos. Kongressin taustayhteisöinä toimivat lisäksi Maailman terveysjärjestö (WHO) ja urheilun kansainvälisten lajiliittojen kattojärjestö SportAccord. Seuraavan kerran kongressi järjestetään Pekingissä syyskuussa 2011.
Kongressin järjestämisoikeuksien
saaminen oli Suomen Olympiakomitealle erittäin merkittävä asia. Suomen
Olympiakomitea, kuten Kansainvälinen
Olympiakomiteakin, panostaa vahvasti
kunto- ja terveysliikuntaan. Kunto ja terveysliikunnan edistäminen nähdään
Olympiakomiteassa osana sen yhteiskuntavastuuta. i
Keskiviikkoiltana kongressivierailla oli mahdollisuus tutustua suomalaiseen kaupunkiluontoon liikunnan merkeissä. Geokätköilyssä etsittiin mitä ihmeellisimpiin paikkoihin piilotettuja kätköjä gps-laitteiden
avulla. Myös suunnistuksessa hyödynnettiin
nykyteknologiaa: satelliittipaikannuksen
välityksellä oli mahdollista seurata kunkin
suunnistajan kulkemaa reittiä reaaliajassa
sekä analysoida reitinvalintaa jälkikäteen.
Suurimman osallistujajoukon keräsi kuitenkin suomalaisten lempilaji sauvakävely.
Oppaat johdattivat sauvakävelijöitä tehokkaan lajin saloihin kauniissa suomalaisissa
kesämaisemissa.
31
Översättning till svenska KITTY SEPPÄLÄ
Finska män på äventyr
– långtradarturné åter år 011
 Kampanjen Finska män på äventyr sätter sig åter bakom ratten och kör
iväg med långtradare för att testa män. I maj och september år 2011 kör
Finska män på äventyr-långtradaren till 19 olika orter och stannar på bensinstationer vid större trafikknutpunkter mellan städerna.
Testlångtradaren erbjuder män gratis konditionstest, som utförs enkelt
och utan svett.
Den finska mannens konditionstest är:
• Polar-konditionstest: mäter uthållighetskonditionen genom frekvensvariationen i vilopulsen.
• Gripkraft: beskriver övrekroppens muskelstyrka
• InBody 720 -analys av kroppssammansättning: mäter fett- och muskelmassa, muskelbalans samt fettet runt de inre organen.
Noggrannare platsbeskrivning och tidtabell fastslås senare.
Följ med informationen på adressen www.suomimies.fi.
TiDTABELL FÖR LÅNGTRADARTURNÉN
Maj 2011
9.5. Helsingfors, narinken
10.5. ABC Hyvinge
11.5. Tammerfors
1.5. ABC Tuulos
1.5. Lahtis
16.5. Kouvola, Kouvola travbana
17.5. Pukaron Paroni, Lappträsk
18.5. Willmanstrand, hamnen
19.5. Shell Taavetti
0.5. St Mickels
.5. Joensuu
4.5. Teboil Käpykangas, Varkaus (Pikku Severi)
5.5. Kuopio
6.5. ABC hirvaskangas, Äänekoski
7.5. Jyväskylä
September 2011
5.9. Rovaniemi
6.9. Kemi
7.9. Uleåborg
8.9. Shell Zeppeliini, Kempele
9.9 Kajana
1.9. Gamlakarleby
1.9. Shell Lapua
14.9. Vasa
5.9. neste jalastuuli, Jalasjärvi
16.9. Seinäjoki
19.9. Tammerfors
0.9. neste häijää, Sastamala
1.9. Björneborg
.9. ABC Kortela, Raumo
.9. Åbo
Nyttosvett, maskinerna bullrar och männen svettas – och alla mår bra
 Stämningen är avslappnad, svetten lackar och allt arbete går
galant då sällskapet är gott; ” fin fiilis i bra gäng. I televisionsserien ”Nyttosvett” med sex delar, jobbar ett gubbgäng med
talkoanda för den goda sakens skull. Meningen är att tillsammans göra något bestående samt gott för andra. Den fysiska
aktiviteten kommer där på sidan om. Då Nyttosvett-paketbilens bakljus försvinner bakom kurvan, förblir resultaten av
talkoarbetet kvar att andvändas lokalt.
De välkända bröderna Jari ja Tuure Tuukkanen från
Werner Bros. -bandet fungerar som speakers. Tuure flänger
omkring med talkogänget i de fysiska sysslorna och Jari lagar
läcker mat tillsammans med näringsspecialist Olli Ilander.
Idrottsfysiolog Timo Haikarainen står för motions- och test
Fästningen rör sig – LiNNA LiiKKUU –
i arbetssamfundsprojektet i Pyhäselkä fängelse
 Personalen i Pyhäselkä fängelse
har som motvikt till det tunga arbetet möjlighet att röra på sig fast mitt
under arbetsdagen. Liikettä Linnaan
-projektet baserar sig på branschens
krav, förbrytelsesanktionernas specialaspekter, samt på fängelsedirektör
Samuli Laulumaas personliga tankevärld – att satsa på motion betalar sig tillbaka mångfalt.
Arbetet inom denna bransch
med förbrytelsesanktioner är både
psykiskt och fysiskt tungt. Arbetet
utförs i tre skift, kunderna ger utmaningar och övertid är mycket
vanligt. Dessutom har fängelse personalens medelålder stigit till närmare femtio vilket är en av de viktigaste grunderna för projektet.
Sjukfrånvaron inom förbrytelsesanktionsbranschen är dubbelt så
hög jämfört med andra offentliga
sektorer. Laulumaa tror på att satsningen på arbetsplatsmotion är en
betydelsefull faktor för att råda bot
på problemet.
Grundtanken i Liikettä Linnaan projektet är att presetera nya motionsformer och idrottsgrenar. Pohjois-Karjalan Liikunta ry har varit den viktigaste
samarbetskumpanen i planeringsskedet.
Därifrån har man fått bl.a. ledar- och
sakkunnighjälp samt material att dela ut
åt personalen. De lokala idrottsföreningarna har också aktivt deltagit i presentationen av grenar.
De nya motionsformerna har tagits
väl emot i arbetslaget. I samband med
demonstrationerna har man informerat
om möjligheterna att fortsätta med grenen på egen tid.
I fortsättningen är det meningen att
arrangera frivillig vänledarutbildning
och temadagar i samarbete med lokala
aktörer. Personalen har varit med och
presenterat grenar och som handledare,
så det verkar att finnas potentiella ledare.
En stor framtidsplan är att bredda
idrottsverksamheten att gälla även fång-
arna. Det finns ett stort behov för
dylik verksamhet eftersom fångarna i
medeltal har mera både fysiska och
psykiska sjukdomar än genomsnittet.
– Tanken är att göra fångarnas fysiska aktivitet mera mångsidig, ofta är
det ju frågan om enbart konditionssalsträning, samt att lära ut färdigheter i idrottsgrenar och gruppdynamik genom olika sorters spel, visionerar Laulumaa.
Tilläggsuppgifter
Pyhäselän vankila
Vankilanjohtaja Samuli Laulumaa
puh. 010 68 7801
[email protected]
Liikettä Linnaan -hanke
rikosseuraamusesimies risto Laukkanen
puh. 050 81 64
[email protected]
Text noorA MoILAnEn
Bilder jUKKA hASSInEn, EEro IKonEn
kunskapen. Han mäter bl.a. Tuures kroppssammansättning
och talkogängets pulsnivåer när dom jobbar.
Varje gång är ett nytt talkogäng med och nya mål. Programmet besöker Helsingfors, Puumala, Tammela och Tusby.
I programmets sista avsnitt är talkogänget med och arrangerar Kihveli soikoon -festivalen i Hankasalmi.
Första avsnittet av Nyttosvett ses i YLE TV2 måndagen
den 2 december klo 19.20. YLE och IFFL-programmet (KKIohjelma) producerar detta program tillsammans. Tilläggsinformation finns på nätsidornana www.hyotyhiki.fi.
Text LIISAMArIA KInnUnEn oCh KATrI VÄISÄnEn
Bilder YLE,/jYrKI VALKAMA oCh KATrI VÄISÄnEn, nyttosvett-design DAVID rEILLY
KKI-ristikko
Kropan rasittamisen ja fyysisen toiminnallisuuden lisäksi on tärkeää huolehtia myös
kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus
löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi -> Kipinät-lehti.
34
Ristikon laatija Harto Hakonen
SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto
Viidellätoista SLU-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Mikko Ikävalko, [email protected]
Puh. 020 781 5226, fax. (05) 4369 604
Kotipolku 2, 55120 Imatra
www.eklu.fi
Lapin Liikunta ry
Arto Piuva, [email protected]
Puh. 040 832 9321
Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi
www.lapinliikunta.com
Etelä-Savon Liikunta ry
Liisa Haikonen, [email protected]
Puh. 044 341 0057, fax. (015) 228 748
Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli
www.esliikunta.fi
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry,
Turun toimisto
Jukka Läärä, [email protected]
Puh. (02) 515 1914, fax. (02) 515 1919
Yliopistonkatu 31, 20100 Turku
www.liiku.fi
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
Merja Palkama, [email protected]
Puh. 040 595 4195, fax. (09) 613 20700
Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki
www.eslu.fi
Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
Harri Appelroth, [email protected]
Puh. 0207 482 603, fax. 0207 482 619
Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere
www.hlu.fi
Kainuun Liikunta ry
Jenna Mäkeläinen, [email protected]
Puh. (08) 632 5923, 044 286 3803
Kauppakatu 21, 87100 Kajaani
www.kainuunliikunta.fi
Keski-Pohjanmaan Liikunta ry
Satu Heinoja, [email protected]
Puh. (06) 832 1325, fax. (06) 830 2374
Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola
www.kepli.com
Keski-Suomen Liikunta ry
Tanja Onatsu, [email protected]
Puh. 045 650 3771, fax. (014) 339 2144
Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä
www.kesli.fi
Kymenlaakson Liikunta ry
Kirsi Kiiskinen, [email protected]
Puh. 040 483 5405, fax. (05) 311 6909
Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola
www.kymli.net
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry,
Porin toimisto
Juha Koskelo, [email protected]
Puh. (02) 529 6604, 050 5360 334
Liisankatu 11, PL 34, 28131 Pori
www.liiku.fi
Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry
Antero Kangas, [email protected]
Puh. (06) 420 3035, fax. (06) 420 3050
Keskuskatu 6, 3. krs., 60100 Seinäjoki
www.plu.fi
Pohjois-Karjalan Liikunta ry
Vesa Martiskainen, [email protected]
Puh. 040 773 9243
Rantakatu 35, 80100 Joensuu
www.pokali.fi
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry
Ilkka Kurttila, [email protected]
Puh. 050 308 7711, fax. (08) 311 2471
Sammonkatu 6, 90570 Oulu
www.popli.fi
Pohjois-Savon Liikunta ry
Sohvi Seppälä, [email protected]
Puh. (017) 369 8604, 050 571 8400, fax. (017) 369 8609
Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio
www.pohjois-savonliikunta.fi
Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
Mai-Brit Salo, [email protected]
Puh. (03) 816 8754, fax. (03) 816 8753
Urheilukeskus, 15110 Lahti
www.phlu.fi
35
[ virikkeitä vertaisohjaajille ]
Oppaita liikunnan yhteistyöhön
Yhteistyö liikuntaneuvonnan palveluketjujen luomisessa ja ylipäätään liikunta-alan
toimijoiden verkostoituminen kunnissa on tärkeä osa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä. KKI-ohjelman julkaisemat kaksi uutta materiaalia antavat käytännön vinkkejä juuri tähän
verkostotyöhön ja toimivien palveluketjujen muodostamiseen.
Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä
opas esittelee kaksi hankerahoitteista ja kolme kuntien palvelurakenteeseen
juurrutettua liikuntaneuvontakäytäntöä. Käytännöistä esitellään taustat ja
tavoitteet, liikuntaprosessin kulku sekä liikuntaneuvonnan resurssit. Lisäksi
pohditaan toiminnan kehittämistarpeita sekä tulevaisuudennäkymiä.
opas on tarkoitettu liikuntaneuvonnan toteuttamisesta kiinnostuneille sekä
toiminnan suunnittelun ja käynnistämisen tueksi. oppaan ovat toimittaneet
Kaisa Koivuniemi ja Anna Suutari. oppaan laajuus on sivua.
opasta voi tilata toimituskulujen hinnalla. Sen voi myös ladata maksutta pdftiedostona KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi.
VIrVELI – Virtaa verkostoihin liikunnasta
VIrVELI on Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kehittämis- ja koulutushanke, jonka
tuloksia opas esittelee. Virveli – Virtaa verkostoihin liikunnasta -hankkeessa
(006–009) kehitettiin malleja paikalliseen soveltavaan ja terveyttä edistävään liikuntaan. Tärkeimpinä tavoitteina oli vahvistaa liikunnan toimijoiden
yhteistyötä ja saada paikallisyhdistykset mukaan liikunnan palveluketjuun.
Tuloksena oli muun muassa uusia työpaikkoja ja vapaaehtoisia, yhteisiä liikuntaryhmiä ja -tapahtumia, lisää liikkujia ja aitoa yhteistyötä.
oppaan ovat toimittaneet Heidi Hölsömäki ja Anne Taulu. Muita kirjoittajia
ovat Raija Luona-Helminen ja Riitta Samstén. oppaan laajuus on 8 sivua.
Tilaukset
Molempia oppaita voi tilata postitus- ja toimituskulujen hinnalla.
ne voi myös ladata maksuttomina pdf-tiedostona KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi.
[email protected] tai http://www.likes.fi/kauppa/orders.asp
6
a/orders.asp
s.fi/kaupp
Tilaukset
p://www.like
tt
h
i
ta
fi
s.
e
tilaukset@lik
SuomiMies seikkailee -kampanja on saanut jatkoa uudella materiaalilla. SuomiMiehen säätöjä esittelee kolmen eri-ikäisen miehen ajatuksia ja valintoja jokapäiväisissä tilanteissa. Säätöjä kannustaa säätämään muutamia asioita arjessa,
jotta kroppa pysyisi hyvässä kunnossa ja mies jaksaisi puuhailla entiseen malliin
jatkossa.
Säädöt sopii herättelymateriaaliksi kaikille miehille. Materiaali on maksuton. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut. Kuvitetun materiaalin laajuus on kahdeksan sivua.
7
KKI-materiaalit
 Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
-
KKI-yleisesite
Hanketukiesite
sisältää hanketuen hakuohjeet ja -lomakkeen
Koulutustukiesite
sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen
IFFL-broschyr med allmän information
innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd
KKI-kuntokortti
yhden vuoden seurantakortti
Julisteet
“Usein ulkona” / “Ofta ute – I form för livet”, 43 x 63 cm
”Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi”, 42 x 59,4 cm (A2)
KKI-kunto-opas
työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle
- vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin
8. IFFL-motionshandbok
Kokemuksia toimivista
- motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den
liikuntaneuvontainnehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för
käytännöistä
nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna.
Maksuton KKI-materiaali,
- tips för god ergonomi samt gott sinnelag
numero 19.
9. KKI-kunto-opas 60+
- sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman
- vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen
10. IFFL-motionshandbok 60+
- innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet
- tips för sängjumpa och mera energi i vardagen
11. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!
- sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden
lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin
- ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi
12. Ta chansen, låt det bli en vana!
- under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra ”filis”
- innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter
13. SuomiMiehen kunto-opas
- miehille suunnattu 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden
- vinkkejä eri liikuntalajeista
14. Konditionshandbok för finska män
- ett konditionsprogram uttryckligen för män
- ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande
- tips om olika motionsformer
15. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon
- turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa
- kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja
tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan
16. SuomiMiehen säätöjä
- kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä
- 8 sivua, kuvitettu
17. Paino hallintaan
- täydentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta elämäntapamuutoksessa
- asiantuntijoiden ohjeita painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta
- reseptejä terveellisen ruoan valmistukseen
18. Suunnista voimavarojesi lähteille
- mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää
19. Kokemuksia toimivista liikuntaneuvokäytännöistä
- esittelee hankerahoitteisia ja kuntien palvelurakenteeseen juurrutettuja liikuntaneuvomalleja
- 32 sivua
20. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista
- esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä
- 50 sivua
21. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti
- Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta
38
Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!
Maksuton KKI-materiaali, numero 11.
SuomiMiehen säätöjä
Maksuton KKI-materiaali, numero 16.
Paino hallintaan
Maksuton KKI-materiaali,
numero 17.
KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.
 Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja
Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.
22. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu
– perusteita ja käytännön ohjeita 12 
- antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät
- 44 sivua
23. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 
- virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun
- ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan
- 32 sivua
24. Venyttelyn liikekuvasto 10 
- opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla
- valmiita venyttelyohjelmia
- 40 sivua
25. Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 
- perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen
- 32 sivua
26. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 
- vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa
- lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet
- 28 sivua
27. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 
- seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet
- 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista
- 28 sivua
28. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 
- kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen
alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn
- selkeät kuvalliset liikeohjeet
- 44 sivua
29. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 
- vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia
- 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista
- 24 sivua
30. Toiminnallinen harjoittelu 10 
- tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen
harjoitusohjelman avulla
- 40 sivua
 Muut julkaisut
31. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7 
- raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista
- sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa
toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan
palveluketjun edistämiseksi
- 50 sivua
32. Hyvinvoinnin lähteillä 5 
- hyvinvoinnin eri osa-alueita käsittelevä asiantuntija-artikkeleiden kokoelma
- sisältää tehtävän oman hyvinvoinnin kartoittamisesta
 Videot, DVD:t ja CD:t
33. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 
- tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä
vesiliikunnan eri muodoista
- mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi
34. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä
Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 
- DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min
- DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min,
voimisteluosuus 27 min
- fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet
Toimintakykyä vedestä
Virikkeitä vertaisohjaajille
-sarja, numero 29.
Toiminnallinen harjoittelu
Virikkeitä vertaisohjaajille
-sarja, numero 30.
Tilaa KKI-materiaalia
tilauspalvelun kautta
KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin
materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään
ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään
tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.
Tilauspalvelu löytyy osoitteesta
www.likes.fi/kauppa/orders.asp
Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös
sähköpostiosoitteen [email protected] kautta. Tilaukset
käsittelee LIKESin toimistosihteeri Ulla Hakanen.
Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kki.likes.fi
39
KKI-toimisto
LIKES-tutkimuskeskus
Viitaniemente 15, 40720 Jyväskylä
ohjelmajohtaja
Jyrki Komulainen
0500 542 193
[email protected]
www.kki.likes.fi
KKI-johtoryhmä
Puheenjohtaja
Timo Haukilahti, opetus- ja kulttuuriministeriö
Jäsenet
Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö
Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry
Elina Karvinen, Ikäinstituutti
Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö
Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry
Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tommi Vasankari, UKK-instituutti
Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES
ohjelmakoordinaattori
Miia Malvela
050 443 2376
[email protected]
hankevalmistelija
hanketuet
Elina Tarkiainen
(014) 260 1581, 050 441 4025
[email protected]
kehittämispäällikkö
Liisamaria Kinnunen
KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki
050 366 1162
[email protected]
kenttäpäällikkö 1.1.2011 alkaen
Sari Kivimäki
0400 247 444
[email protected]
tapahtumakoordinaattori
Niina Valkama
0400 247 390
[email protected]
tiedotussihteeri
Anna Suutari
0400 247 986
[email protected]
tiedottaja
Kipinät-lehti
Katri Väisänen
050 441 3692
[email protected]
materiaalitilaukset
toimistosihteeri Ulla Hakanen
[email protected]
maksatukset
toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen
0400 261 022
[email protected]
Kipinät-lehden 2/2010 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.