2 · 2013 Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 4 SuomiMiesSaska hyvässä vedossa 3 26–29 Vahvemmalla hallinnolla liikkumattomuutta vastaan Uudet terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset julkistettu Kipinät SISÄLLYS 2 · 2013 3 Pääkirjoitus: Vahvempi hallinto vastaus liikkumattomuuden haasteeseen 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 5 Patteritreeniä ja pudonneita kiloja 6 Oma kunto on entistä tärkeämpi 8 Tutkittua tietoa 9 Kolumni: Elämänmittainen matka 10 Etelä-Savoon Suomen liikkuvin ammattiopisto 12 Kuntoa pelastamassa 14 Muutosta liikkeellä! 17 Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 18 Onko seisominen liikkumattomuutta? 20 KKI-Päivät 2014 29 ”Moka on lahja,” kannustaa improvisaatioteatteri Stella Polaris. 22 Monialainen yhteistyö lujittaa liikuntaneuvonnan ketjuksi 24 Neuvonnasta valmentamiseen 26 Kunnon Laivalta uusia oppeja ja hyvää 10 Onko Etelä-Savossa Suomen liikkuvin ammattiopisto? 24 "Mä pistän sut kuntoon!" on ravitsemusasiantuntija Anette Palssan mukaan asiantuntjialla lyhytnäköinen asenne. 30 Alle kolmen kilometrin työmatkoissa on suuri potentiaali työmatkaliikunnan lisäämiseksi. mieltä 30 Ympäristö liikuttaa: Lisää aktiivista arkiliikkumista työmatkoihin 32 Motions Gnistan 34KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille 38KKI-materiaalit Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu, Anna Suutari, Katariina Tuunanen ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, [email protected]. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO PunaMusta Oy. 18. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu). KUVA: JIRI HALT TUNEN 2 KKI-toimistolaiset Kunnon Laivalla. Ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Katariina Tuunanen, Noora Moilanen, Sari Kivimäki ja Jyrki Komulainen. Alarivissä vasemmalta Tanja Onatsu, Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Anna Suutari ja Niina Valkama. Terveyttä edistävän liikunnan alueella on ollut tasaisen hiljaista menoa viime vuodet. On odotettu ilmeisesti uusien TELI-linjausten ratkaisevan suomalaisen liikkumattomuuden ongelman kerralla. Linjaukset saatiin ja samalla korkeatasoinen oppikirja laajoine tavoitteineen. Olisin odottanut noin kahden vuoden työn aikana tehdystä asiakirjasta konkreettisempaa ja tiiviimpää tulosta. Esille aseteltiin suuret megatavoitteet ja lukuisa määrä eritasoisia muita toimenpiteitä ilman riittäviä, uusia euroja ja sitoutuneita toiminnan toteuttajia. Kun vertaan esitystä aikaisempiin, niin tavoitteita oli silloin noin 20 ja niistäkin päästiin tuloksiin vain reilussa kymmenessä. Kuntiin osoitetut toimenpiteet jäivät pääosin saavuttamatta. Nyt esitysten määrä on moninkertainen, eikä kellään näytä olevan tietoa mistä esityksestä on tarkoitus aloittaa. Myöskään toimintaan ei ole näkyvissä pääministeriöiltä OKM ja STM euroakaan nykyistä enempää. Vuodenvaihteessa selviää, onko edes nykyinen rahoitustaso mahdollinen. Ei näillä eväillä liikkumattomuuden suurta haastetta muuta kuin hipaista ja hieno asiakirja jäänee pölyttymään ministeriöiden hyllyille. Liikuntafoorumissa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori asetti palikoita kohdalleen liikkumattomuuden haasteen ratkaisemiseksi. Koin itse hänen viestinsä opetusministeriölle ja liikuntayhteisöille vahvaksi. Jos näiltä liikuntaa päätyönään tai harrastuksenaan hoitavilta yhteisöiltä ei löydy paukkuja nykyistä enempää liikkumattomuuden haasteen hoitamiseen, niin yhteiskunnassa löytyy osaamista, jonka jotkut muut tahot hoitavat myös liikuntabudjettia käyttäen. Ei OKM tai STM yhdessä tai yksin pysty haastetta ratkaisemaan. Eikä mikään muukaan ministeriö. Toiminnan pitää olla poikkihallinnollista ja vetovastuu kuuluu opetusministeriölle liikuntalain koordinaatiovastuun myötä. Tätä mantraa on jauhettu pitkään eikä mitään tapahdu, koska jokainen ministeriö varjelee omia eurojaan ja OKM:n toimenpiteet tällä alueella ovat keveitä. Kun liikkumattomuuden haaste on valtava, tarvitaan vahvempaa hallintoa ja vastaus on valtioneuvoston kanslia, VNK. Pääministerin tehtävä on laittaa uppiniskaiset ministeriöt järjestykseen. Tarvitaan liikunnan ulkopuolinen asiantuntijaelin hoitamaan tätä suurta haastetta. Myös opetus- ja kulttuuriministeriöllä olisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan liikuntalakia valmistellessaan. Liikkumattomuutta ei ratkaista liikuntajärjestöjen toimin, vaan päävastuun kansalaisista, lapsi- ja varhaisia nuorisoikäluokkia lukuun ottamatta, kantavat kunnat, työpaikat ja muut yhteisöt. Siksi tuntuukin ihmeelliseltä, että OKM on entistä vahvemmin suuntaamassa liikuntabudjettiaan toiminnan osalta yksin järjestäytyneen liikunnan kontolle. Saan päänsärkyä hokemasta ”nuorissa on tulevaisuus”, mutta Opiskelijoiden Liikuntaliiton tuore näkemys liikuntalain korjaamiseksi pelasti päiväni. Liitto esittää, että lain tarkoituspykälässä tehtävänä olisi: ”edistää fyysistä aktiivisuutta, harrastuksenomaista liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väes tön hyvinvointia elämänkulun kaikissa vaiheissa sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla.” Kannatan! PÄÄKIRJOITUS KUVA: NINA DODD Vahvempi hallinto vastaus liikkumattomuuden haasteeseen TIMO HAUKILAHTI liikuntaneuvos Liikkumattomuutta ei ratkaista liikunta järjestöjen toimin. 3 KUVA: STUDIO JUHA SORRI s s a n n u k i i l s Tervey u u t h a a ta p Kulkulaari – kävelyn ja pyöräilyn kansallinen tietopankki Liikennevirasto ja Pyöräilykuntien verkosto ovat avanneet tuoreen Kulkulaari-palvelun. Sivusto on tarkoitettu kaikille kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneille. Sivusto tarjoaa laadukasta tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi esimerkiksi virkamiehille, kuntapäättäjille ja järjestöjen toimijoille. Sivustoa ylläpitää Pyöräilykuntien verkosto. www.kulkulaari.fi KKI-toimisto on muuttanut KKI-toimisto on muuttanut Jyväskylässä uusiin tiloihin 11.11.2013 alkaen. Uudet tilat sijaitsevat aivan Jyväskylän Matkakeskuksen vieressä, junaradan toisella puolen, Technopoliksen Innova 4 -rakennuksen viidennessä kerroksessa. Uusi postiosoite on Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. Sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot säilyvät ennallaan. KUVA: MARRFA 4 TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN PATTERITREENIÄ JA PUDONNEITA KILOJA Mitä kuuluu blogihaasteen miehille? Suomimies.fi-sivuilla blogia kirjoittavat Saska Lintunen ja Timo Dönsberg osallistuivat elokuussa Kunnon Laivalle. Sitä ennen käytiin koutsien Timo Haikaraisen ja Patrik Borgin kanssa välitsekkaus, mitä miehille kuuluu elämäntapamuutosten osalta. VÄLTÄ HUONOT TREENIT Kuntokoutsi-Timo kävi miesten kanssa läpi treenauksen ”jatkokurssia”. Saskalla liikkuminen kuuluu jo arkipäivään. Kunto on kohonnut mukavasti ja tunnin juoksulenkit sujuvat helposti. Syksyn tavoitteena onkin osallistuminen juoksutapahtumaan ja harjoittelun monipuolistaminen. Kun perusasiat ovat kunnossa, voi kiinnittää huomiota jo pienempiin yksityiskohtiin. Yksi sellainen on huonojen treenien välttäminen. – Treenaa levänneenä, hyvin syöneenä ja juoneena. Siitä on hyvä lähteä, aloitti koutsi-Timo. Hyvä syöminen tarkoittaa kunnon ruokailua ennen treeniä niin, ettei edellisestä ruokailusta ole kulunut yli kahta tuntia. Juomisen osalta jo kahden prosentin nestehukka puolestaan heikentää suorituskykyä treenatessa. – Muista hyvä verryttely ja treeniin sopiva jäähdyttely. Verryttely voi tuoda jopa 10 prosenttia lisää tehoa harjoitteluun. Erityisesti dynaamiset venyttelyt ovat suositeltavia, sillä ne lämmittävät ja valmistavat kehoa monipuolisesti. Jäähdyttelylle puolestaan sopiva kesto on noin 5–10 minuuttia. – Valmistaudu, keskity, haasta ja opi nauttimaan, kannusti Timo. TIUKKAA PUSERRUSTA Treeniksi Timo oli valinnut patteriharjoittelua, jossa vaihdellaan 2–4 liikettä lyhyillä palautuksilla. Pattereita voi rytmittää toistojen tai keston mukaan. Koutsi kannusti miehiä ottamaan patteritreenauksen mukaan omaan viikko-ohjelmaansa. – Lyhyessä treenissä fokus säilyy paremmin ja luonnollisesti se vie myös aikaa vähemmän. Pattereissa haastetaan kehoa monipuolisesti koko ajan. Harjoitusta saavat niin kehonhallinta, kestävyys kuin lihaksetkin. Sitten ei muuta kuin itse treenin pariin. Miesten ohjelmassa oli kahvakuulaa, punnerruksia ja kyykkyjä. Alkuun aktiiviverryttely dynaamisilla venytyksillä, sitten helpon treeniosuuden pariin: ensiksi maastavetoa ja pystypunnerruksia kahvakuulalla, seuraavaksi lisättiin maastavetoon hyppy. Kakkospatteri sisälsi kyykkyjä ja punnerruksia. Viimeiseen tiukkaan puristukseen lisättiin ”levoksi” staattiset pidot kyykky- tai punnerrusasennossa. Hiki ja puhina täyttivät laivan kannen. HYVÄ RUOKA, PAREMPI MIELI Suihkun jälkeen välipalan lomassa ruokapuolta koutsasi tuttuun tapaan Patrik. Painonhallinnallisesti miehet olivat hyvässä alussa. Saska oli tiputtanut puolessa vuodessa painoaan 107 kilosta 90 kiloon. Timolla alku lähti hyvin käyntiin: kiloja karisi kahdeksan, mutta sittemmin ne ovat kertyneet takaisin vähitellen. Timo kertoi suurimpien haasteiden olevan jaksamisessa. Pieni lapsi valvottaa, työ vie paljon aikaa ja muusikon harrastukset tukevat enemmänkin epäsäännöllisiä kuin säännöllisiä elämäntapoja. Patrik kannusti miehiä edelleen kiinnittämään huomiota ateriarytmiin. Saskalla rytmit olivat jo hyvällä mallilla, mutta Timolla olisi niissä vähän fiilaamisen varaa. – Kun ei jaksa muutenkaan, niin ei jaksa kiinnittää huomiota ateriarytmiinkään, totesi ykskantaan Timo, ja Patrik oli tästä yhtä mieltä. Timon kohdalla päädyttiin siihen, että hän kävisi tapaamassa työnohjaajaa, psyykkistä valmentajaa Matti Alpolaa arjen kiireiden hallinnassa. Myöhemmin kuullaan, mitä apuja Matti voi tarjota Timon jaksamiseen. Painonhallinnan osalta Patrik muistutteli miehille tuttuja teesejä, jotka voisivat hänen mukaansa kuulua ruoanlaiton kansalaistaitojen opetukseen. – Jokaisella pitäisi olla repertuaarissaan viisi ruokalajia, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: kasviksia vähintään kolmasosa, valmistuu vartissa ja maistuu omaan suuhun hyvälle. Lue lisää SuomiMiesten kuulumisista blogista www.suomimies.fi/blogi tai Facebookista www.facebook.com/suomimies.seikkailee 5 TEKSTI: MIIA MALVELA KUVAT: MIKKO KÄKELÄ & MIIA MALVELA Oma kunto on entistä tärkeämpi – SuomiMies seikkailee -rekkakiertue tavoittaa miehet SuomiMies seikkailee -rekkakiertue pysähtyi 36 kunnassa kevään 2013 aikana. Yhteisen ponnistuksen toteutuksesta vastasivat KKI-ohjelman ohella pysähdyskunnat, Liikunnan aluejärjestöt sekä valtakunnalliset yhteistyökumppanit. Testirekan synnyttämää kiinnostusta hyödynnettiin kunnan terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan edistämisessä. Kokemukset tältä järjestyksessään jo kolmannelta rekkakiertueelta sekä kyselyjen tulokset osoittavat miesten olevan aiempaa kiinnostuneempia omasta kunnostaan. Kolmas rekkakiertue saavutti jälleen kerran hurjan suosion. Oman kuntonsa testirekassa testautti kaikkiaan 8 800 miestä, ja jonojen kasvaessa pitkiksi, kaikkia halukkaita ei valitettavasti ehditty palvelemaan. Tiedon rekkakiertuetapahtumasta miehet olivat saaneet tyypillisesti paikallisista lähteistä, kuten paikallislehdestä, tuttavapiiristä tai työpaikalta. Asiakaskyselyn perusteella (n=5 752) 70 prosenttia miehistä tuli varta vasten tapahtumaan testauttamaan oman kuntonsa. Lähes kaikki pitivät saamaansa palvelua hyvänä ja kiittelivät rekan rentoa tunnelmaa. 80 prosenttia miehistä kertoi saaneensa testipalautteesta tarvitsemansa tiedon kunnon kohentamiseksi. SUOMIMIES SEIKKAILEE -KAMPANJA KOETAAN TARPEELLISEKSI KKI-ohjelma teetti TNS-Gallupilla puhelinhaastattelun 30–60-vuotialle (n=1 409) miehille SuomiMies seikkailee -kampanjan tunnettuudesta ja tarpeellisuudesta. Haastat- 6 telut tehtiin huhti–kesäkuussa 2013 yhdeksässä kaupungissa, jotka olivat Kouvola, Helsinki, Mikkeli, Lappeenranta, Nokia, Hollola, Kajaani, Rovaniemi ja Oulu. Vastaava kysely toteutettiin ensimmäisen kerran 2011. Miehistä 42 prosenttia oli nähnyt tai kuullut jotakin kampanjasta. Korkeimmat huomioarvot olivat Mikkelissä, jossa jopa 63 prosenttia tunsi kampanjan. Kampanjan tunnettuus miesten keskuudessa oli lisääntynyt lähes 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2011, jolloin SuomiMies seikkailee oli tuttu 33 prosentille miehistä. Lähes kaikki haastatellut (90 %) pitivät kampanjaa miesten kannalta tarpeellisena. Miehet tietävät oman kuntonsa, sillä itsensä kannalta kampanjan tarpeelliseksi arvioivat etenkin vähemmän aktiiviset liikunnan harrastajat. Liian vähän liikkuvista miehistä enemmistö (54 %) oli kiinnostunut saamaan lisätietoa liikunnan harrastamisen mahdollisuuksista sekä liikunnallisen elämäntavan vaikutuksista. Oma terveys kiinnostaa jo kaikkia miehiä, sillä tulosten mukaan vähemmän koulutetut miehet olivat kiinnostuneempia liikunnallisista lisätiedois- KKI-ohjelman rekkakiertue jatkuu syksyllä 2014. Paikkakunnat varmistuvat loppuvuodesta 2013. Keski-Pohjanmaa 25.–29.8.2014 Pohjanmaa 1.–5.9.2014 Pohjois-Karjala 8.–12.9.2014 Pohjois-Savo 15.–19.9.2014 Keski-Suomi 22.–26.9.2014 Satakunta 29.9.–3.10.2014 Varsinais-Suomi 6.–10.10.2014 ta kuin korkeasti koulutetut. Oma kunto kiinnostaa siis duunariakin! REKKAKIERTUE OTETTIIN KUNNISSA LÄMPIMÄSTI VASTAAN Kuntien panostus rekkakiertuetapahtumien toteuttamiseksi Liikunnan aluejärjestöjen ohella oli erittäin merkittävä. Tapahtumia oli räätälöity omannäköisiksi ja asukkaita palveleviksi. Paikalla oli urheiluseuroja, järjestöjä, terveystietoa, liikuntaesittelyä ja jopa soppatykki sekä stand up -komiikkaa. Lisäksi osalla paikkakunnista kunnan johto näytti sitoutumisensa osallistumalla tapahtumiin ja kuntotesteihin. Kolmasosaa kuntien yhdyshenkilöistä (n=21), jotka olivat mukana rekkakiertuejärjestelyissä, totesi rekkakiertueen tukevan kunnan terveysliikuntatyötä, muun muassa lisäten yhteistyötä kunnan, järjestöjen ja seurojen välillä. Lisäksi 80 prosenttia kuntien yhdyshenkilöistä kertoi rekkakiertueen tukeneen liikuntaneuvonnan kehittämistä kunnassa, mikä olikin SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen yksi päämäärä. Kuntien yhdyshenkilöt kokivat yhteistyön sekä työnjaon sujuvaksi aluejärjestöjen sekä KKI-ohjelman kanssa. Kaikki kuntien yhdyshenkilöt toivottavat testirekan tervetulleeksi myös uudelleen samalla toimintamallilla! Liikunnan aluejärjestöt toteuttavat SuomiMiehen kuntotestejä sekä SuomiMies-tapahtumia omilla alueillaan. Esimerkiksi Eikka-bussi kiersi jo kesä–marraskuussa Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin kunnissa. Tavoitteena on, että toimiva malli leviää jatkossakin kuntiin. Lisätietoja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, ohjelmakoordinaattori Miia Malvela, puh. 050 443 2376, [email protected], www.suomimies.fi 7 KUVA: STUDIO JUHA SORRI Säännöllinen ateriarytmi suojaa lihomiselta Väestöpohjaiseen seuranta-aineistoon perustuva väitöstutkimus osoittaa, että säännöllinen ateriarytmi suojaa nuoria lihomiselta. Säännöllinen ruokailu vaikuttaa tutkimuksen mukaan painoindeksiin enemmän kuin perimä: kun päivään kuuluu viisi säännöllistä ateriaa, perinnöllisesti lihomiselle alttiiden paino ei nouse enempää kuin muilla. Tasaista ateriarytmiä verrattiin tutkimuksessa ateriarytmiin, johon ei kuulunut aamiaista. Tuloksissa huomioitiin useita lapsuusiän taustatekijöitä, kuten äidin raskausajan terveys ja nuorten muut elintavat. Tutkimus osoittaa, että isän lihavuus tai ylipaino on lähes samanarvoinen lapsen lihavuuden vaaratekijä kuin äidin ylipaino. Äidin raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus lisäävät nuoren lihavuuden vaaraa enemmän kuin runsas painonnousu alkuraskaudessa. Tutkimuksen tulokset korostavat varhaisen ohjauksen tärkeyttä lasten lihavuuden ehkäisyssä sekä vahvistavat käsitystä, että altistavien perintötekijöiden vaikutuksia voidaan vähentää elintavoilla, kuten säännöllisellä ateriarytmillä. Tutkittavia oli väitöskirjan osatutkimuksissa 4 667–6 6637. Tutkimus perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortin tutkimusaineistoon. Julkaisu Jääskeläinen A. 2013. Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: the role of early-life risk factors, eating patterns and common genetic variants. Dissertations in Health Sciences 189. Itä-Suomen yliopisto. Miksi elämäntapamuutos on niin vaikeaa? Elämäntapamuutokset ovat kestäväm- kin muutokset vaikuttavat myös moniin piä, jos ne on sidottu omiin arvoihin ja ar- muihin asioihin elämässä. Ihmiset eivät vovalintoihin. Uudessa arvopohjaisessa kaipaa niinkään tietoa, vaan haasteena elämäntapamuutoksiin pyrkivässä me- on tehdä itselle merkityksellisiä valintoja, netelmässä lähdetään liikkeelle omien jotka toimivat arjessa. arvojen kirkastamisesta. Tämän jälkeen Arvopohjaista elämäntapamuutoksiin pohditaan, miten omaa elämäänsä elää, pyrkivää menetelmää tutkitaan ja kehija kuvastaako se niitä arvoja, joita halu- tetään parhaillaan LIKES-tutkimuskesaisi elämässään olevan. kuksen ja Jyväskylän yliopiston psykoItse muutos tapahtuu tekojen kautta. logian laitoksen yhteistyöhankkeessa Tavoitteet toiminnalle asetetaan itse, ”Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa – ja pyritään löytämään uudenlaisia rat- omiin arvoihin sitoutumalla". kaisuja ja hylkäämään toimimattomat. Menetelmän taustalla on ajatus elämäntilanteen tarkastelemisesta kokoArtikkeli naisuutena. Kangasniemi, A.M., Lappalainen, R., Kankaanpää, A., Menetelmässä korostuvat myös tie- Kulmala, J., Hakonen, H. & Tammelin, T. 2013. Towards toinen läsnäolo ja kyky elää hetkessä. a physically more active lifestyle based on one´s own Rutiineista irrottautuminen vaatii ky- values: study design of a randomized controlled trial kyä tunnistaa omia käyttäytymismalle- for physically inactive adults. BMC Public Health, 13: ja sekä ajattelu- ja tunnetapaa. Pienet- 671. doi: 10.1186/1471-2458-13-671. 8 Miksi toiset liikkuvat ja toiset eivät? Väestötason erot liikunta-aktiivisuudessa johtuvat sekä yksilöiden välisistä geneettisistä eroista että muiden tekijöiden, kuten elintapojen, vaikutuksesta. Näiden liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden selitysosuudet vaihtelevat iän myötä, osoittaa tutkimus, jossa etsittiin liikunta-aktiivisuutta selittäviä tekijöitä geneettisen analyysin ja motivaatiotutkimuksen avulla. Tuhansien kaksosten geneettisen analyysin ja motivaatiotutkimuksen avulla osoitettiin, että sisäisesti motivoituneet liikkujat harrastavat liikuntaa säännöllisesti ja jatkavat harrastustaan pitkään. Myös motivaatiolla on osoitettu olevan suuri merkitys ihmisten liikuntakäyttäytymiselle. Säännöllisiä liikkujia motivoivat taitojen ja kunnon kehittäminen sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito. Geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutus liikunta-aktiivisuuteen vaihtelee iän myötä, mikä todennäköisesti selittää ihmisten taipumusta muuttuviin liikunta-aktiivisuuden tasoihin eri elämänvaiheissa. Kyseessä oli pitkittäistutkimus, joka on osa laajaa Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen välistä kaksosten liikuntaa ja terveyttä koskevaa tutkimusyhteistyötä. Aineistoina käytettiin sekä Nuorten Kaksosten Terveystutki¬musta että vanhempaa Suomen Kaksoskohorttia. Tutkittavina oli useita tuhansia kaksosia. Julkaisu Aaltonen S. 2013. Leisure-time physical activity in a Finnish twin study: genetic and environmental influences as determinants and motives as correlates. Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health 195. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Liikunta- ja terveysalan ammattilaisilta odotetaan usein ratkaisuja siihen, miten saavuttaa parempi fyysinen kunto tai kuinka saada pudotettua ylimääräistä painoa pois. Tähän haasteeseen tartutaan monipuolisella ja hyvällä ohjauksella sekä neuvoilla ja ohjeilla, joita on totuttu antamaan. Niitä suorastaan myös odotetaan. Asiakas on tottunut kysymään ja kuulemaan asiantuntijan neuvoja oman tilanteensa ratkaisemiseksi. Ohjeet ovat hyödyllisiä ja toimivia silloin, kun asiakas on motivoitunut muutokseen ja on valmis sitoutumaan niihin. Muutokselle on syntynyt jokin henkilökohtainen tarve, joten projekti kannattaa aloittaa ja sitä kannattaa jatkaa. Liikuntaneuvonta- tai -ohjaustilanteessa kohdataan kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat vuosikausia yrittäneet laihduttaa tai muuttaa elämäntapaansa aktiivisemmaksi ja kamppailevat asian kanssa edelleen. Tuloksia on ehkä hetkellisesti saavutettukin, mutta motivaatio ailahtelee ja pysyvät muutokset ovat heikkoja. Pahimmillaan laihdutetut kilot ovat palautuneet korkojen kera takaisin, epäonnistumisen tunteesta tai masentuneesta mielestä puhumattakaan. Mikä siis neuvoksi ja miten löytää muutoksiin pysyvyyttä? Miten puhua elämäntapamuutoksesta, jolle ei näy varsinaista päätepistettä? Yksi lähestymistapa on tarkastella omaa elämäntapaansa itselle tärkeiden asioiden ja arvojen näkökulmasta käsin. Lähtökohta muutoksille pohjautuu omien arvojen pohdintaan ja selkiyttämiseen. Arvot antavat halutuille muutoksille merkityksen ja suunnan, joiden avulla elämäntapamuutokset nähdään koko elämän mittaisena prosessina ja toimintana tässä ja nyt. Omia arvoja pohdittaessa keskustellaan erityisesti siitä, mikä on omassa elämässä itselleen tärkeää. Millaiset asiat ovat arvokkaita? Tämä pohdinta johtaa samalla tietoisuuteen siitä, miten hyvin itselle tärkeät asiat toteutuvat tällä hetkellä. Onko jotakin, mitä täytyisi omassa elämässä ja käyttäytymisessä muuttaa? Arvojen selkiyttämisen jälkeen ollaan muutoksessa vasta ajatuksen ja aikomusten tasolla. Seuraavaksi on tärkeää pohtia konkreettisia tekoja ja todella toimia sen mukaisesti, jotta arvot saadaan eläväksi tai näkyväksi. Mitä näiden tärkeiden asioiden vaaliminen tai edistäminen vaatii käytännössä? Ammattilaisen silmin saattaa joskus olla vaikea ymmärtää, ettei liikunta ole kaikille suoraan tärkeä arvo tai asia elämässä. Arvopohdintojen kautta on mahdollista löytää liikunnalle ja muille terveyttä edistäville elämäntavoille oma paikkansa, jos sitä on alun perin vaikea tunnistaa tai sille ei löydy kovin suurta merkitystä. Joskus liikkumisesta voi muodostua eräänlainen väline tai keino tavoitella aivan jotakin muuta, jolla on puolestaan syvempi merkitys itselle, esimerkiksi oman jaksamisen parantaminen työelämässä tai kotona tai ekologisuuden vaaliminen. Tämänkaltainen motivointi muutokseen vaatii ammattilaiselta pysähtymistä, kykyä aitoon ja lämpimään vuorovaikutukseen sekä rohkeutta kohdata asiakas kokonaisvaltaisesti arvottamatta toisen tekemiä ratkaisuja. Neuvonta- ja ohjaustilanne onkin kääntynyt yhtäkkiä päälaelleen. Ammattilaisella on enemmän kysymyksiä kuin helppoja ja nopeita vastauksia. Asiakas on sen sijaan itse se, joka antaa vastaukset ja päättää, mihin asioihin kannattaisi ensiksi tarttua ja millaisia tekoja tarvitaan omien arvojen mukaisessa, hyvässä elämässä. Ammattitaitoa eivät tässä tilanteessa olekaan valmiit vastaukset tai yksityiskohtaiset neuvot, vaan pikemminkin kyky luoda keskusteleva ja joustava ilmapiiri sekä valmius olla läsnä ja kuunnella. Samanaikaisesti on syytä muistaa, että jokainen hyvinvoinnin askel on tärkeä. Aina ensimmäisen askeleen ei tarvitse olla liikunta. KOLUMNI KUVA: ESSI SARJA Elämänmittainen matka ANU KANGASNIEMI tutkija ja liikunta- ja urheilupsykologi Arvot antavat halutuille muutoksille merkityksen ja suunnan. 9 TEKSTI: KATARIINA TUUNANEN KUVAT: MIIA MALVELA Etelä-Savoon Suomen liikkuvin ammattiopisto Ammatillista peruskoulutusta suorittaa vuosittain yli 70 000 miestä, joista suurin on nuoria tulevia ammattiosaajia. Etelä-Savon liikunta ESLi ry:n ja Etelä-Savon ammattiopisto Esedun Liikkuva Ammattiopisto! -hankkeessa kannustetaan nuoria miehiä liikkeelle oman hyvinvoinnin lisäämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Keväällä 2013 Esedun nuoria miehiä suuntasi sankoin joukoin kohti Mikkelin toria ja SuomiMies seikkailee -testirekkaa. Opiskelijat ja heidän opettajansa oli kannustettu paikalle liittyen juuri käynnistyneeseen Liikkuva Ammattiopisto! -hankkeeseen, jonka tavoitteet tuleville vuosille ovat kunnianhimoiset. Hankkeen päämääränä on eri toimien kautta tehdä Esedusta Suomen liikkuvin ammattiopisto. – Tavoitteemme on lisätä opiskelijoiden iloa, hyvinvointia, liikunnan määrää ja terveempiä elintapoja luomalla uusia ja pysyviä toimintamalleja koulussa toteutettaviksi. Hanke käynnistetään pilottivaiheella, jonka kohderyhmäksi on valittu koulutuslinjat, joissa opiskelee pääsääntöisesti nuoria miehiä, linjaa hankkeen projektipäällikkö Anna Parta. KUMPPANEILLA YHTEINEN NÄKEMYS Testirekan antamat kuntotestitulokset osoittivat hankkeen tarpeellisuuden. Vaikka esedulaiset nuoret miehet ovat keskivertokunnossa, liikkuvat he kuitenkin suhteellisen vähän. Nuori ikä suojaa vielä näitä miehenalkuja, mutta tarve liikunnan lisäämiselle näkyy jo. – Aikaisemmissa hankkeissamme olemme työskennelleet nuorten miesten kanssa ja huomanneet, että tälle kohderyhmälle tulisi räätälöidä juuri heille tarkoitettuja toimia liikkumisen lisäämiseksi. Olimme yhteydessä KKIohjelmaan ja päädyimme räätälöimään nuorille miehille kohdistetun hankkeen, johon luontevaksi kumppaniksi lähti mukaan Esedu, kertoo hankkeen käynnistämisestä vastannut ESLin projektipäällikkö Teemu Ripatti. 10 Etelä-Savon Liikunnan Teemu Ripatti ja Anna Parta innostavat nuoria miehiä liikunnan pariin. Yhteinen sävel Esedun kanssa on löytynyt helposti, sillä myös Esedulla nähdään riittävän liikkumisen merkitys tärkeänä. – Etelä-Savon ammattiopiston visiona on kouluttaa eturivin taitajia. Tästä syystä ammattiin opiskelevien nuorten työkyky ja -kunto ovat Esedulle erityisen tärkeitä asioita, kertoo Esedun osaamisjohtaja Marja Anttalainen. – Ammatilliseen perustutkintoon kuuluu tällä hetkellä pakollisina opintoina vain yksi opintoviikko liikuntaa ja yksi opintoviikko terveystietoa. Vaikka tarjoammekin liikuntaa valinnaisopintoina, koemme, että kaikki liikkumista ja terveitä elämäntapoja edistävät kehittämistoimenpiteet ovat tervetulleita. – Toivommekin, että hankkeen kautta syntyy uusia ideoita ja toimintatapoja opiskelijoiden liikkumisen lisäämiseksi ja liikuntaan motivoimiseksi. Näin saamme jatkossa entistä paremmin työssään jaksavia ammattilaisia Etelä-Savon työelämään, suunnittelee Anttalainen. KÄYTÄNNÖN KOKEILULLA SOPIVIA MALLEJA Paljon taustatyötä vaatinut hanke pärähti näkyvästi käyntiin 2.–3. lokakuuta Esedun uusille opiskelijoille järjestetyssä Hyvinvointi Virtaa -tapahtumassa. Tapahtumassa nuoret pääsivät kokeilemaan ESLin ohjauksella erikoisempiakin lajeja ja kertomaan, mitä lajeja he haluaisivat tulevaisuudessa kokeilla. – Tapahtumien, kampanjoiden ja leikkimielisten kilpailujen avulla pyrimme tutustumaan nuoriin ja esittelemään Liikkuva Ammattiopisto! -hanketta. Tapahtumien avulla saadaan myös paikallismedia kiinnostumaan hankkeesta, kertoo Parta. Nuoret miehet ovat kohderyhmänä tärkeä, mutta haastava. Yhteinen huoli nuorten miesten vähäisestä liikkumisesta motivoi hankkeen viemisessä eteenpäin. – Tämä on kaikille osapuolille uudehkoa toimintaa, joten teemme paljon käytännön kokeiluja, testaamme toimenpiteitä ja etsimme sopivia malleja. Haluamme saada sekä nuoret että opettajat mukaan ja tuoda liikunnan avulla hyvää fiilistä, toimintaa ja liikettä kouluun. Sitä kautta saadaan lisää jaksamista ja iloa opintoihin ja työelämään, kertoo Parta. PYSYVÄKSI OSAKSI TOIMINTAAN Terveysliikunnan tukeminen pyritään saamaan pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintaa. – Hankkeen myötä koulun toimintaympäristöä muokataan jatkossa niin, että se aktivoisi liikkumiseen. Ideoimme yhdessä oppilasyhdistyksen, opettajien ja muun henkilökunnan, kuten terveydenhoitajien ja kiinteistöhuoltajien kanssa keinoja, joilla yhteiset tavoitteet saavutetaan, kertoo Parta. Tavoitteiden onnistumisen kannalta on tärkeää saada mahdollisimman moni toimija mukaan. Opettajia kannustetaan huomioimaan omaa hyvinvointiaan ja tulemaan mukaan toiminnan suunnitteluun. Heitä kannustetaan liikkumaan erillisellä Sohvaperunat-hankkeella. Suunnitelmissa on myös tarjota taukoliikuntaa sekä tietoiskuja ja luentoja. Opettajien lisäksi myös opiskelijaterveydenhuolto on mukana toiminnassa. – Terveydenhoitajilta saamme tietoa nuorten miesten kunnosta. Lisäksi he voivat ohjata liian vähän liikkuvia poikia henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan ja ensi vuonna käynnistyvälle liikunnan turbokurssille. Turbokurssi on tarkoitettu nuorille miehille, joiden fyysinen kunto on heikko tai joilla on ylipainoa. Pyrimme saamaan kurssin osaksi opintoja niin, että siitä saisi opintopisteitä, kertoo Parta. Kaikkein tärkein ääni on kuitenkin nuorten oma. – Koemme erittäin tärkeäksi sen, että nuoret itse tiedostavat hankkeen tuomat mahdollisuudet ja heidän äänensä saadaan kuuluviin. Opiskelijayhdistyksellä onkin iso rooli hankkeen toimintojen ideoinnissa, painottaa Parta. Lisätietoja Etelä-Savon Liikunta ry Projektipäällikkö Anna Parta puh. 044 341 0077 [email protected] 11 TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI KUNTOA PELASTAMASSA Palomiehet pelastavat ihmisiä työssään päivittäin. Työ on kuormittavaa sekä henkisesti että fyysisesti, ja oma keho on tärkein työväline. Keski-Suomen Pelastuslaitoksen työyhteisöhankkeessa pelastuksen kohteena onkin henkilöstön kunto ja hyvinvointi. Keski-Suomen Pelastuslaitos on yksi Suomen 22 pelastuslaitoksesta. Alueena on vanha Keski-Suomen maakunta, jossa on 28 kuntaa ja 48 paloasemaa. Henkilöstöstä noin 300 on päätoimisia ja 500 sivutoimisia. Heidän lisäkseen vapaapalokuntaan kuuluu alueella noin 450 henkilöä. Vaikka palomiehet huolehtivat kunnostaan varmasti keskimääräistä tallaajaa paremmin, ovat myös työn asettamat vaatimukset kovat. Pelastustoiminnassa on noin 6 000 tehtävää vuodessa, minkä lisäksi pelastuslaitos hoitaa vuosittain yli puolet Keski-Suomen 30 000 ensihoitokeikasta. KUNTO ON TYÖN TEKEMISEN EDELLYTYS Kun työtekijän kunto on työn tekemisen edellytys, on sillä erilainen merkitys sekä työntekijälle että työnantajalle. – Palomiehen työ luokitellaan yhdeksi rankimmista ammateista. On selvää, että se on fyysisesti mutta myös henkisesti kuormittavaa, kuvailee aluepalopäällikkö Hannu Kouhia palomiehen ammattia. Myös työajat ovat poikkeukselliset: vuorokausi töitä ja kolme vapaata. Työvuorosta saa käyttää kaksi tuntia liikkumiseen, mikä tarkoittaa useimmin kuntosalilla käymistä, koska sellainen löytyy kaikilta paloasemilta, joilla on vakinaista henkilöstöä. Ammatissa vaadittavan kunnon ylläpitämiseksi olisi liikuttava myös vapaa-aikana. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on erityisesti uuden FireFit-testausjärjestelmän kautta havahduttu hieman yllättäväänkin todellisuuteen palomiesten kunnosta. – FireFit on otettu käyttöön vuosi sitten, ja siinä on testattu 600–800 palomiestä. Siellä tapahtuu putoamisia, ja siksi on tullut tarve tehdä asialle jostain, Kouhia kertoo Kunnon 12 Pelastus -hankkeen perustamisen taustoista. – Toisaalta se lähtee myös tuolta kahvipöytäkeskusteluista. Mitä iäkkäämmän kanssa juttelee, sitä enemmän nousee esille huoli omasta työkyvystä ja työpaikasta, projektityöntekijä Maija Puranen lisää. Palomies Timo Pennanen myöntää, että eläkeikä puhuttaa. Savusukellukseen vaadittavan fyysisen kunnon ylläpitäminen 63-vuotiaaksi saakka on miltei mahdotonta, ja muihin tehtäviin siirryttäessä korvaus työstä saattaa laskea kovastikin. – Toisaalta se luo paineita, mutta kyllähän se myös motivoi pitämään itsestään huolta, Pennanen pohtii. YKSILÖN HYVINVOINTI KESKIÖSSÄ Palomiehiksi haluavia testataan jo ammattiin hakeuduttaessa. Pelastusopistoon päästäkseen on läpäistävä sekä fyysiset että psykologiset testit. Testaaminen jatkuu vuosittain ammattiin pääsyn jälkeen. – Kun paineilmalaitteiden kanssa mennään savuun, veteen tai myrkkyihin, vaatii se määrätyn kuntoluokan, joka on ylläpidettävä, jotta pystyy hoitamaan tehtävän. Kerran vuodessa tehdään kartoitus, Kouhia kertoo. FireFit-testausjärjestelmän myötä on siirrytty valtakunnal lisesti yhtenäiseen käytäntöön, jossa kartoitetaan vuosittain fyysistä kestävyyttä polkupyöräergometritestillä ja lihaskuntotestillä sekä työtaitoa savuratatestillä. Tulevaisuudessa kartoituksesta on tarkoitus kehittää entistä laajemmin työkykyä, ei ainoastaan fyysistä suorituskykyä, mittaava. Entäs, jos testejä ei läpäise? Mikäli syyt ovat terveydellisiä, ohjataan työterveyshuoltoon. Niille, jotka syystä tai toisesta eivät muuten pysty pitämään yllä ammatin edel- lyttämää kuntotasoa, pyritään luomaan yksilöllisiä ratkaisuja. – Jos kunto heikkenee, rakennetaan kunto-ohjelma ja annetaan 2–3 kuukautta aikaa tehdä jotain. Sitten testataan taas, Kouhia valottaa nykyistä toimintamallia. Tähän taitekohtaan pyritään Kunnon Pelastus -hankkeellakin vaikuttamaan. Henkilöstölle on järjestetty ryhmäliikuntaa, testaajille järjestetään koulutusta ja suunnitelmissa on tarjota personal trainer -palveluja henkilöille, joilla on hankaluuksia ylläpitää ammatissa vaadittava kunto. – Jos testit osoittavat, että et olekaan niin kunnossa, niin olisi omasta takaakin sellainen ihminen, joka pystyisi auttamaan, henkilöstöpäällikkö Maarit Nurmijoki-Matilainen suunnittelee. MAHDOLLISUUKSIA LUOMASSA Pelastuslaitoksella halutaan kannustaa henkilöstöä vapaaajan liikuntaan. Kouhian mukaan vuosien varrella on koetettu monenlaisia keinoja kepistä porkkanaan. Lopulta on kuitenkin kyse yksilöihin ja heidän asenteisiinsa vaikuttamisesta. – Koska me edellytetään, meidän täytyy myös antaa mahdollisuuksia. Avoimin mielin ja kovasti keskustellen tässä ollaan liikkeellä muodostamassa yhteistä hyvää, Kouhia summaa. Hankkeen puitteissa on järjestetty liikuntaryhmiä Jyväskylässä ja Äänekoskella. Henkilöstö on saanut suunnitella sisällöt yhdessä palveluntarjoajan kanssa, ja osallistujamäärä on kasvanut tasaisesti hankkeen aikana. Työnantaja on mahdollistanut osallistumisen kaikille työaikana, mutta suurin osa tulee paikalle vapaapäiviltään. – Kyllä tämä hanke on hieno kädenojennus talolta, kun pystytään tarjoamaan enemmän ja monipuolisemmin liikuntaa myös työvuorojen ulkopuolella, Pennanen kiittelee. – Siellä on ollut täysin eri-ikäistä ja ihan erikuntoistakin porukkaa jokaisesta ammattiryhmästä: on hallinnosta, toimistosta, miehistöstä ja päällystöstä. Jos joku nyt ei niin hyvin ole suoriutunut, niin siellä on sellainen herskyvä huumori, Puranen kertoo tyytyväisenä. Jyväskylän ohjelmasta löytyy ehkä hieman yllättäen keskivartalotreeniä, ÄijäJoogaa ja venyttelyä. – Saattaa olla ihan hyvä aerobinen kunto ja lihaskunto, mutta ne mitkä monesti viekin sitten sairaslomille ja työkykyä, onkin selkä- ja muut tuki- ja liikuntaelinvaivat, Nurmijoki-Matilainen muistuttaa. – Ohjelmaan on pyritty saamaan monipuolisuutta – haetaan uusia lajeja ja kokemuksia. Olen itsekin ihmetellyt miten tehokasta ihan vaan venytteleminen voi olla, Pennanen kertoo. Pelastuslaitoksella on palomiesten lisäksi henkilöstöä monissa muissa tehtävissä, kuten ensihoidossa ja toimis- totehtävissä. Myös ensihoitohenkilöstön työ on fyysistä ja sisältää muun muassa paljon nostelemista. – Näen tietyllä tavalla, että se innostuttaisi koko meidän porukkaa, kun eihän meillä ole pelkästään palomiehiä. Kaikki löytäisivät sitä omaa liikunnallisuuttaan, huolenpitoa itsestään ja hyvinvointiakin tätä kautta, NurmijokiMatilainen toivoo. KOHTI PYSYVIÄ TOIMINTAMALLEJA Kuntokartoitukset on Keski-Suomen Pelastuslaitoksella haluttu järjestää omin voimin. Tarvittavat laitteet on hankittu omaksi ja henkilöstöä on koulutettu kartoituksen tekemiseen. Kartoituksia valvoville palomiehille järjestetään Kunnon Pelastus -hankkeessa lisäkoulutusta. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa kartoituksen käytänteitä, tulkita tuloksia laadukkaasti sekä antaa parempia valmiuksia tulosten analysointiin, kunto-ohjelmien tekoon ja ravitsemusneuvontaan. Pelastuslaitoksella pidetään erityisen tärkeänä, että pystytään luomaan pysyviä toimintamalleja sekä liikuntaan kannustamiseen että niiden tukemiseksi, joille vaadittavan kuntotason ylläpitäminen on haastavaa. – Selkeä järjestelmä siihen, että nämä palaset loksahtavat kohdalleen: kuntokartoitus nostaa esille ongelmat, työterveyshuollon kanssa keskustellaan ja sitten lähdetään töihin. Että on riittävästi asiantuntemusta lähteä yksilöä nostamaan sieltä. Ja jos se ei tapahdu, on olemassa urapolku, Kouhia kuvailee. – Kaikki asiat täytyy saada kättelemään toisiaan. Luulen, että ollaan hyvällä tiellä siinä. Oman ammattitaidon ja tietoisuuden lisääminen on minusta tärkeää jatkuvuuden kannalta, Kouhia pohtii. – Silloin homma olisi riippumaton ihmisestä tai ihmisistä, kun olisi joku rakenne olemassa, joka olisi juurtunut tähän organisaatioon, Puranen täydentää. Lisätietoja Keski-Suomen pelastuslaitos Aluepalopäällikkö Hannu Kouhia puh. 0400 548 336, [email protected] 13 TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVAT: MIIA MALVELA KUVANKÄSITTELY: JUKKA KOTISAARI Muutosta liikkeellä! Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisivat 3. lokakuuta Säätytalolla valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan. Linjausten visio vuoteen 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. Samalla pohditaan vakavasti, miten liikuntakäsitteen määritelmää voitaisiin laajentaa niin, että se ymmärrettäisiin laaja-alaisesti yhdeksi hyvän elämän perustarpeista. Suomalaiset työikäiset liikkuvat vapaa-ajallaan yhä enemmän, mutta se ei riitä korvaamaan arjen yleistä passiivisuutta. Arkiliikuntaa ja istumisen tauottamista tulisi lisätä. Nyky-yhteiskunnan muutostrendit, kuten väestön ikääntyminen, väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen kasvu, työurien pidentäminen, työttömyyden kasvu, talouden haasteet sekä teknologian nopea kehitys asettavat haasteita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle. Haasteet on tehty ratkaistaviksi. Nyt julkaistut linjaukset keskittyvät neljään kärkeen, joilla terveyttä ja hyvinvointia saataisiin selvästi kehitettyä: 1) arjen istumisen vähentämiseen elämänkulussa, 2) liikunnan lisäämiseen elämänkulussa, 3) liikunnan nostamiseen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä 4) liikunnan aseman vahvistamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. 14 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA Terveyttä edistävän liikunnan periaatepäätökset vuosilta 2002 ja 2008 ovat toimineet hyvänä pohjana uusille linjauksille, joita on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä molempien ministeriöiden, terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän sekä laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Asiantuntijoiden ääni siis kuuluu. Julkistamistilaisuudessakin kuultiin pitkän linjan terveys- ja liikunta-alan vaikuttajien kommentteja siitä, että valmistuneet linjaukset ovat sarjassaan parhaita. Yksi linjausten uusista näkökulmista on perinteisen terveyttä edistävä liikunta (teli) -käsitteen tarkentuminen terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi liikunnaksi (tehyli). Uusi käsite pitää sisällään hyvinvointia ylläpitävän ja edistävän liikunnan lisäämisen sekä liikunnallisesti passiivisen elämäntavan ja eriarvoisuuden vähentämisen. VAHVASTI KAIKKIEN ASIA Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki esitti tilaisuudessa painokkaasti, että liikunnalliseen elämäntapaan ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustaminen on kaikkien ministeriöiden ja hallinnonalojen yhteinen asia. Hän kannustaa urheiluliikettä jatkamaan työtä liikunnallisen elämäntavan eteen tiedostaen, ettei se yksistään voi paljoakaan yhteiskunnan laajalle muutokselle. – Terveyttä edistävän liikunnan kehitystyö on ollut pitkäjänteistä. Nämä uudet linjaukset ovat osoitus siitä, että eteenpäin ollaan taas menossa. Uusia ministeriöitä tulee saada toimintaan mukaan. Työn laajentumisesta hieno esimerkki on työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hanke, jossa fyysinen aktiivisuus on huomioitu keskeisenä osana työelämän kehittämisessä. – Opetus- ja kulttuuriministeriön rooli on keskeinen liikunnan edistämisessä ja sen yhteiskunnallisessa asemassa. Ministeriössä tullaankin jatkossa tarkastelemaan järjestöjen avustuskriteerejä juuri matalan kynnyksen liikunnan näkökulmasta. YHTEISÖLLISYYDELLÄ ERIARVOISUUTTA VASTAAN Peruspalveluministeri Susanna Huovisen työssä keskeisenä teemana on terveyserojen kaventaminen. Aihe on ollut pitkään tapetilla, mutta suunta on 2000-luvun aikana ollut täysin päinvastainen: terveyserot ovat pikemminkin kasvaneet kuin kaventuneet. – Vaikka tietomäärä liikunnan hyödyistä on lisääntynyt, liikumme yhä vähemmän. Meidän tehtävänämme on saada tieto laajemmille kansanjoukoille, tunnistaa vaikutuskohdat ja suunnata käytännön toimenpiteitä erityisesti heikommassa asemassa oleville ryhmille. Huovisen kokemuksien mukaan liikunta on paljon muutakin kuin senttejä ja sekunteja. Erityisesti tulisi vahvistaa liikunnan tunnekokemuksia, vaikka tarinoita jakamalla. Samalla tiedonvälityskin edistyy. – Liikunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa niin paljon muutakin elämään kuin vain parempaa kuntoa. Tämän tuominen julki olisi tärkeä tavoite tuleville käytännön toimenpiteille. LIIKUNTAA ERI TAVALLA KUIN ENNEN – Mitä tarkoitetaan liikunnalla? Entä yhteiskunnalla? Tästä pohdinnasta meidän tulee lähteä, herätteli elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Hän viittaa juuri siihen, kuinka tärkeää olisi mieltää liikunta käsitteenä eri tavalla kuin ennen. Liikkumattomuus voidaan lukea tällä hetkellä kansalliseksi hätätilaksi. Jos näin on, niin tulokulman tulisi olla aivan erilainen kuin on totuttu. Linjaukset eivät saa jäädä strategiaksi strategioiden joukkoon. Asia on liian iso, jotta vain yksi strategia riittäisi. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset vuoteen 2020 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa 15 Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kuvassa) sekä sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Taru Koivisto (kuvassa s. 14) esittelivät linjaukset ja pohjustivat niiden taustoja. KESKIRASKAASTA RASKAASEEN SARJAAN – Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta liikkumattomuus on työuraongelma. Jos saadaan liikkumattomat liikkeelle, sillä voidaan isoilta osin ratkaista työuraongelmiakin. Vapaavuori jatkaa rohkeasti nykytilan kyseenalaista mista. – Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen johtuvat merkittävästi liikkumattomuudesta. Miten siedämme maailmaa, jossa eliitti on paremmassa kunnossa? Harrastuksenomaisen liikunnan keinoin ongelmaa ei ratkaista, vaan liikunnalla tulee olla uudenlaista symbolista merkitystä. Nykyinen liikuntajärjestelmä on luotu maailmaa varten, joka on täysin muuttunut. Vapaavuori muuttaisi dramaattisesti liikuntajärjestelmää, vaikka epäilee itsekin, ettei järjestelmällä ole ehkä keinoja tämän ongelman ratkaisuun. – Suomessa on loistavat edellytykset liikkua, mutta se ei ratkaise liikkumattomuuden ongelmaa. Johtaminen, sitouttaminen ja toiminta ovat ratkaisevassa roolissa siinä, että näiden linjauksien käytäntöönpanemisessa onnistutaan. Vapaavuori heittääkin yhden mahdollisuuden kuulijoille: opetusministeri ja työministeri ovat linjauksien eteenpäin viemisessä ratkaisevammassa roolissa kuin urheiluministeri ja sosiaali- ja terveysministeri. 16 Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm esittää huolensa siitä, kuinka liikunta jatkuvasti painii päätöksenteossa poliittisessa keskisarjassa. Keinoja tulisikin pohtia siihen, kuinka noustaan raskaaseen sarjaan ja sitoutetaan aiheeseen sekä poliittinen että virkamiesjohto. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajalla, kansanedustaja Leena Harkimolla on Sjöholmin tuomaan huoleen yksi ratkaisu. Hän muistuttaa, että vastaavia linjauksia ja strategioita julkaistaan poliittisessa koneistossa lähes viikoittain. Taustatyö on tehty nyt hyvin, mutta se ei vielä takaa liikunnan huomioimista päätöksenteossa. – Linjaukset tulisi saada kaikkien kansanedustajien huulille, kaikkiin valiokuntiin ja isoon saliin käsiteltäväksi. Olisi hyvä saada lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsittelyihin asiakirja, joka sitoisi eduskuntaa ja päätöksentekijöitä. Tie siihen voisi olla esimerkiksi liikuntapoliittinen selonteko, josta olemmekin jo käyneet liikuntaneuvostossa keskustelua. Emeritusprofessori Ilkka Vuori kannustaa irtautumaan liikunnan harrastamisesta terminä. Harrastaminen viittaa nimenomaan vapaa-ajalle tehtäviin suoritteisiin eikä sinällään huomioi kokopäiväistä arkiaktiivisuutta. – Ehkä Suomi olisi valmis epäsuomalaiseen termiin fyysinen aktiivisuus, jolla tarkoitetaan nimenomaan kaikkea aktiivisuutta liikunnan harrastamisesta työmatkaliikuntaan, portaiden kävelyyn ja pihapuuhasteluun. LINJAUKSISTA TOIMENPITEISIIN Seuraava askel on suunnata katse toimenpidesuunnitelmaan. Odotettavissa on todennäköisesti kansalliset suositukset istumisen päivittäiseen määrään, liikuntaterminologian tarkennusta, toimenpiteitä ja kampanjoita fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, liikuntaneuvontaprosessin kehittämistä terveydenhuollossa sekä liikunnan nostamista voimakkaammin kaikkeen poikkihallinnolliseen päätöksentekoon. Julkaisu Muutosta liikkeellä! -julkaisu on ladattavissa verkosta maksutta osoitteesta www.stm.fi/julkaisut. TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVA: STUDIO JUHA SORRI Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 Kuntien tulee liikuntalain mukaan luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä yhteistyötä ja terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa erityisryhmät huomioiden. Vuonna 2012 kerättiin jo toisen kerran valtakunnallisesti tietoa kuntien terveyttä edistävästä liikunnasta. Edellytykset terveyttä edistävälle liikunnalle vaikuttavat parantuneen monessa kunnassa, mutta kehitettävää löytyy edelleen erityisesti hallintokuntien välisessä yhteistyössä ja työnjaossa sekä kuntalaisten liikunnan seurannassa ja sen raportoinnissa. LIIKUNNAN OSUUS HYVINVOINTIKERTOMUKSISSA KASVUSSA Hyvinvointikertomus kuvaa kunnan toteuttamaa hyvinvointipolitiikkaa sekä väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä toimii hyvinvointipolitiikan suunnittelun ja arvioinnin välineenä. Liikunnan osuus hyvinvointikertomuksissa vaikuttaa lisääntyneen vuonna 2010 suoritetusta ensimmäisestä tiedonkeruusta. Vuonna 2012 hyvinvointikertomukseen sisältyi kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta 36 prosentissa kunnista, kun vuonna 2010 vastaava osuus oli vain 16 prosenttia. Neljänneksessä kunnista hyvinvointikertomusta ei laadita edelleen lainkaan. TYÖNJAKO PERUSTERVEYDENHUOLLON KANSSA EPÄSELVÄÄ Noin 70 prosentissa kunnista on sovitt u, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä edistävää liikuntaa. Koordinointivastuu oli vuona 2012 yli puolessa kunnista liikuntatoimella. Perusterveydenhuollolla koordinointivastuu on vain neljässä prosentissa kunnista. Vaikka koordinoinnista on sovittu aiempaa useammassa kunnassa, on työnjaossa edelleen kehittämistä: yli puolessa kunnista (52 %) ei ole sovittu työnjaosta liikunnasta ja perusterveydenhuollosta vastaavien tahojen kesken terveyttä edistävän liikunnan kehittämisessä ja edistämisessä. KUNNILTA VAHVAA TUKEA HARJOITUSVUOROILLE Lasten ja nuorten liikuntavuorot koulujen liikuntasaleissa ja urheilu- ja palloilukentillä ovat säilyneet valtaosassa kunnista maksuttomina. Myös vuorot muissa sisäliikuntatiloissa ovat yli puolessa kunnista maksuttomia. Aikuisten vuorot urheilu- ja palloilukentillä ovat niin ikään maksuttomia tai maksut ovat alle 10 prosenttia käyttökustannuksista lähes kaikissa kunnissa (84 %). Yli puolessa kunnista aikuisten sisäliikuntavuoroista maksetaan alle 10 prosenttia todellisista käyttökustannuksista. – Välillisen tuen merkitys on noin kymmenkertainen verrattuna suoraan tukeen eli toiminta-avustuksiin. Taloudellisesti vaikeina aikoina välillisen tuen liikuntapoliittinen merkitys korostuu, erityisasiantuntija Kari Sjöholm Kuntaliitosta toteaa. LIIKKUUKO JA KUULEEKO KUKAAN? Toiminnan suunnittelun tueksi tarvitaan tietoa kuntalaisten liikuntaaktiivisuudesta. Työikäisten liikuntaaktiivisuutta ei seurata lainkaan yli puolessa kunnista (56 %). Toiminta- ja taloussuunnitelmassa tavoitteet (52 %) ja toimenpiteet (55 %) työikäisten liikunnan edistämiseksi oli määritelty noin puolessa kunnista mutta seuranta mittarit alle puolessa kunnista (41 %). Vaikka kuntalaisten kuulemistilaisuudet olivat lisääntyneet hieman tiedonkeruiden välillä, ovat kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa liikuntapalvelujen suunnitteluun edelleen rajalliset. Esimerkiksi kuntalaisten kuulemistilaisuuksia järjestetään vain reilussa kolmanneksessa (37 %) kunnista ja säännöllisesti kokoontuvia kunnan sekä seurojen ja yhdistysten yhteisiä asiantuntijaelimiä neljänneksessä kunnista (24 %). Lue lisää Tiedon keruun tulokset www.thl.fi/TEAviisari 17 Onko seisominen liikkumattomuutta? Lokakuun lopussa Helsinkiin Kalastajatorpalle kokoontui 230 terveysliikunnan tutkijaa ja käytännön toimijaa päivittämään alan ajankohtaisia tietoja. 9th Annual Meeting & 4th Conference of HEPA Europe keräsi konferenssivieraita yhteensä 25 eri maasta. Konferenssin teemoina käsiteltiin erityisesti liikkumattomuutta ja keinoja fyysisesti passiivisen elämäntavan purkamiseen, niin lapsilla kuin aikuisillakin. Istumisen terveyshaitoista on olemassa kattavaa tutkimustietoa. Arjen istumisen vähentäminen on nostettu Suomessakin uusien terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksien ensimmäiseksi painopisteeksi. Kuinka paljon sitten saisimme istua? Yhdysvaltalainen professori Peter Katzmarzyk käsitteli HEPA-konferessin keynote-puheenvuorossaan istumista – ja vähän seisomistakin. Fyysisen aktiivisuuden ja terveyden välillä on todistetusti vahva yhteys. Hyvä kunto johtaa parempaan terveyteen, mikä on Katzmarzykin mukaan liikkumattoman elämäntavan kääntöpuoli. Liikkumattomuus voidaan määritellä valveillaoloaikana tapahtuvaksi istumiseksi tai makaamiseksi, jossa energiankulutus on alle 1,5 MET. Yhdysvalloissa aikuiset istuvat yli kahdeksan tuntia päivässä. Kansainvälinen keskiarvo on 300 minuuttia päivässä, mikä saattaa Katzmarzykin mukaan olla alakanttiin, koska istumisen määrää on kysytty ihmisiltä sen sijaan, että sitä olisi mitattu objektiivisesti. 18 TEKSTI: NOORA MOILANEN & KATRI VÄISÄNEN KUVAT: MIIA MALVELA Yhdysvalloissa koulutuksen on havaittu vaikuttavan istumisen määrään: mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän istumista. Lisäksi miehet vaikuttavat istuvan naisia enemmän. VAHVAA NÄYTTÖÄ ISTUMISEN HAITOISTA Vapaa-ajan istuminen on yhteydessä muun muassa metaboliseen oireyhtymään. Kun istumisen määrä kasvaa, lisääntyvät myös kardiometaboliset riskitekijät, kuten vyötärönympärys ja verenpaine. Istumisen määrä on yhteydessä myös kuolleisuusriskiin. Tarkasteltaessa istumisen vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään ja muihin kuolinsyihin, ainoa johon istumisen määrällä ei ole todettu yhteyttä on syöpä. Television katselua pidetään usein liikkumattomuuden indeksinä. Katzmarzykin mukaan se on osin ongelmallista, koska television katseluun liittyy usein muitakin epäterveellisiä tapoja kuten napostelua. Television katselulla on Konferenssiväki sai kokea suomalaisen syksyn monet kasvot: kauniin auringonpaisteen ja ruskan leiskuvat värit sekä jäätävän tihkusateen ja repivän tuulen. tutkimusten mukaan yhteys kuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonitauteihin mutta ei syöpään. KUINKA PALJON SAA ISTUA? – Liikkumattomuus on läsnä kaikkialla nyky-yhteiskunnassa. Istumisen annos-vastesuhteelle on vahvoja todisteita kroonisten sairauksien ja kuolleisuuden osalta mutta ei syöpäriskin osalta, Katzmarzyk tiivistää. Katzmarzyk muistuttaa, että istuminen on itsenäinen riskitekijä, kun sitä verrataan liikuntasuositukset täyttävään eli reippaaseen tai rasittavaan liikuntaan. Ei siis verrattuna mihin tahansa aktiivisuuteen, joka ei ole istumista. – Kun poistetaan kuvasta fyysinen aktiivisuus, istumisen vaikutus ei ole yhtä vahva, mutta se on edelleen olemassa, Katzmarzyk toteaa. Kuinka paljon sitten voi istua turvallisesti? Siihen ei Katzmarzykillä ole ainakaan vielä vastausta. – Vielä ei voida sanoa tiettyä suositusta tai tuntimäärää sopivalle istumisen määrälle, koska sen tueksi ei ole riittävästi tietoa. ”KUN SEISOT, ET ISTU” – Paikallaan seisominen täyttää vaatimuksen alle 1,5 MET:n kulutuksesta, mutta sitä ei pidetä liikkumattomuutena, Katzmarzyk pohtii. Mitä enemmän ihminen seisoo, sitä pienempi kuolleisuusriski vaikuttaa olevan. Kevyt aktiivisuus vähentää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä. Syynä on todennäköisesti yksinkertaisesti se, että seisaallaan vietetty aika on pois istumisesta. Katzmarzykin mukaan onkin tarve sellaisen kevyen fyysisen aktiivisuuden määritelmälle, joka ei ole kohtalaisesti kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta mutta ei myöskään istumista. – Seisomisen määritteleminen on hankalaa, koska ei ole tietoa siitä, mitä ihmiset tekevät seistessään. Seisomisen määrää on toistaiseksi selvitetty tutkimuksissa vain kysymällä ihmisiltä, kuinka paljon he seisovat, Katzmarzyk kertoo. Seisomisesta tarvitaan lisää ja tarkempaa tutkimustietoa, myös objektiivisesti eli mittareilla mitattuna. Paras tapa selvittää hyvin kevyttä aktiivisuutta olisi Katzmarzykin mukaan kiihtyvyysmittareilla saadun tiedon ja kyselyn yhdistelmä. Mittari kun ei joka tapauksessa mittaa kaikkein kevyintä aktiivisuutta. Esitys Peter Katzmarzykin esitys on ladattavissa verkosta osoitteesta www.hepaeurope2013.fi/programme_2/keynotes. Arvostetun yhdysvaltalaistutkijan Peter Katzmarzykin viimeisin tieto istumisen vaikutuksista herätti myös suomalaismedian mielenkiinnon. Konferenssiviikolla uutisoitiin mediassa niin lasten liikkumisesta kuin istumisen vähentämisestä. 19 14 0 2 . 3 27. – . 6 a2 s s u nsu e o J us m l e ats K I KK OHJELMA, Carelia-sali Keskiviikko 26.3. 17.00–17.15 Siirtyminen hotelleihin (Kimmel, Vaakuna) yhteiskuljetuksella tai omatoimisesti 11.00 12.00 Ilmoittautuminen ja kahvi KKI-Katselmuksen avaus • Pohjois-Karjalan Liikunta ry • Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 19.30–21.30 Joensuun kaupungin vastaanotto (Taidemuseo, Kirkkokatu 23) 12.20 LIIKUNNAN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ pj. Vesa Korpelainen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Siiloista sektoreiden väliseen yhteistyöhön Pekka Puska, professori Hyvinvoinnin lukot ja avaimet – alueellinen hyvinvointitutkimus Tiina Laatikainen, professori, THL ja Itä-Suomen yliopisto Media hyvinvoinnin edistäjänä Pasi Koivumaa, päätoimittaja, sanomalehti Karjalainen 14.00–15.00Lounas 15.00–17.00 MUUTOSTA LIIKKEELLÄ – LIIKUNTA KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISESSA pj. Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja, Liperin kunta Laaja, poikkihallinnollinen terveyden edistämisen yhteistyö Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki Arkiympäristön kehittäminen terveysliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen, kaavoituspäällikkö, Joensuun kaupunki Kuntien hyvinvointijohtaminen / sähköinen hyvinvointikertomus Anne Sormunen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Yhdessä tekemällä terveempi tulevaisuus Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 20 Torstai 27.3. 09.00 Päivän avaus Ilja Teppo 09.15 TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN pj. Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja, PohjoisKarjalan Yrittäjät ry Työn sujuvuus Jouni Sipponen, tuoteperhepäällikkö, Työterveyslaitos Ikäjohtaminen Satu Krohns, henkilöstöjohtaja, Abloy Oy Huomioi henkilöstön hyvinvointi Tomi Haring, toimitusjohtaja, Waratah OM Oy 10.30Tauko 10.45 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n työyhteisöliikunnan kehittämishankkeen vaikuttavuustutkimus Juuso Aaltonen, myyntikanavavastaava, Eläkevakuutusyhtiö Etera 11.15–12.30 NÄKÖKULMIA LIIKKUMISEEN – LIIKKUMAAN HURAHTANEET pj. Jari Hurskainen, aluejohtaja, Pohjois-Karjalan Liikunta ry Valintojen maailma kunnon edistäjänä Jukka Keskisalo, projektipäällikkö, Itä-Suomen Liikuntaopisto Eläkkeelle Etelänavalta Eero Oura, eläkeläinen, fysiatri 12.30–13.15Lounas Liikuntaneuvonnan koulutuspäivä Keskiviikkona 26.3. klo 8.30–11.30, Carelia-sali Koulutus on maksuton. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.pokali.fi TILAISUUDEN JÄRJESTÄJÄT HINNAT ILMOITTAUTUMISET Hinta sisältää koko seminaariohjelman ke–to, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä Joensuun kaupungin vastaanoton. Pohjois-Karjalan Liikunta ry Joensuun kaupunki Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 31.1.2014 mennessä 170 €/hlö 31.1.2014 jälkeen 195 €/hlö Pohjois-Karjalan Liikunta ry www.pokali.fi/KKI2014 Keskiviikon seminaaripaketti: 135 €/hlö, sisältää kaupungin vastaanoton Lisätietoja Torstain seminaaripaketti: 90 €/hlö Pohjois-Karjalan Liikunta ry aikuisliikunnan kehittäjä puh. 040 773 9243 [email protected] PERUUTUSEHDOT 31.1.2014 mennessä peruutukset maksutta 31.1.2014 jälkeen peruutetuista osallistumisista peritään 50 % varatun paketin hinnasta. Peruuttamattomista seminaaripaketeista peritään koko varatun paketin hinta. mAJOITUS Osallistujille on varattu majoituspaikkoja: Original Sokos Hotel Kimmel Itäranta 1, 80100 Joensuu puh. 020 1234 663 [email protected] Original Sokos Hotel Vaakuna Torikatu 20, 80100 Joensuu puh. 010 7823 100 [email protected] Majoitushinnat: 100 €/1hh/vrk 120 €/2hh/vrk Hintaan kuuluu aamiainen sekä iltasauna ja uima-altaan (Kimmel) tai poreammeen (Vaakuna) käyttö. Tarjoukset voimassa 28.2.2014 saakka. Majoitusvaraukset suoraan hotelliin. Varausta tehdessäsi mainitse ”KKI-Katselmus”. Huonevarausten peruutusehdot suoraan hotellista. 21 TEKSTI: SARI KIVIMÄKI JA ANNA SUUTARI KUVA: SARI KIVIMÄKI Monialainen yhteistyö lujittaa liikuntaneuvonnan ketjuksi Koulutuskiertue kokosi yhteen liikuntaneuvonnan kehittämisestä kiinnostuneet KKI-ohjelma ja UKK-instituutti toteuttivat yhdessä Liikunnan aluejärjestöjen kanssa ensimmäisen puolikkaan liikuntaneuvonnan koulutuskiertueesta syyskuussa, kun koulutus järjestettiin seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Maalis–huhtikuussa 2014 samainen koulutus toteutetaan seitsemällä muulla paikkakunnalla. KKI-ohjelman ja UKK-instituutin yhteisen koulutuskiertueen tavoitteena on vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana perusterveydenhuollon terveysneuvonnan palveluketjua. Koulutuskiertueella pureudutaan terveysliikunnan puheeksi ottamiseen, joka on tärkeä osa KKI-ohjelman liikuntaneuvontakokonaisuutta. Liikunnan puheeksi ottaminen lisää terveysliikunnan näkyvyyttä ihmisten arjessa ja pitää mielessä sen merkityksen hyvinvoinnille ja terveydelle. ASIANTUNTIJOILTA VINKKEJÄ OHJAUSTYÖHÖN Koulutuspäivässä kuultiin asiantuntijaluentoja ja kokemuksia onnistuneista liikuntaneuvontakäytännöistä sekä keskusteltiin paikallisista jatkotoimenpiteistä. Päivän aloitti terveystieteiden maisteri, ravitsemusterapeutti Anette Palssa, joka esityksessään pureutui motivoivaan vuorovaikutukseen. Itsekin paljon vastaanottotyötä tekevän Palssan esimerkeistä ja käytännön vinkeistä moni ammattilainen sai varmasti apua ja työkaluja myös omaan asiakastyöhönsä. Palssan näkemyksistä kerrotaan tarkemmin tämän lehden sivuilla 24–25. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg kertoi kuulijakunnalle siitä, miten ravitsemus tulisi ottaa huomioon osana liikuntaneuvontaa. Tutuille teeseilleen uskollisena Borg painotti riittävän syömisen ja tasaisen ateriarytmin merkitystä liikunnan tukena. Vajaalla energiatasolla kukaan ei jaksa liikkua, saatikka nauti liikkumisesta. Kasvisten, 22 hedelmien, hyvien rasvojen ja proteiinin riittävä saanti on Borgin mukaan tärkeää myös aloittelevalle liikkujalle. Nämä ruuat ja ravintoaineet yhdistettynä tasaiseen ateriarytmiin sekä nälän ja kylläisyyden tunteen kuuntelemiseen ovat myös onnistuneen painonhallinnan kulmakiviä. PALVELUKETJUN VAHVUUS ON YHTEISTYÖSSÄ Koulutuspäivään kuului kaksi osuutta, jotka oli jaettu KKIohjelman ja UKK-instituutin kesken. KKI-ohjelman kenttäpäällikkö Sari Kivimäki taustoitti lyhyesti liikuntaneuvonnan käsitettä ja tämänhetkistä tilaa maassamme. Kivimäki esitteli myös kulloinkin kyseessä olleen paikkakunnan alueellisia tuloksia, joita oli saatu KKI-ohjelman toteuttamasta liikuntaneuvonnan tilaa kartoittaneesta kyselystä. UKK-instituutin tutkija Erja Toropainen puolestaan keskittyi osuudessaan liikuntaneuvonnan palveluketjuun ja toimivan palveluketjun rakentamiseksi tarvittavaan yhteistyöhön. Lisäksi Toropainen esitteli liikuntaneuvonnan tueksi tarjolla olevia materiaaleja ja muita työkaluja. Päivän aikana esiteltiin muutamia esimerkkejä toimivasta terveys- ja liikuntatoimen yhdessä järjestämästä liikuntaneuvonnasta eri puolilta Suomea. Päivän päätteeksi keskityttiin yhdessä miettimään, miten liikuntaneuvontaa voisi kyseisellä alueella kehittää. Pyrkimyksenä oli löytää luontevia kanavia yhteistyöhön ja luoda kontakteja jatkotoimenpiteiden mahdollistamiseksi. Joidenkin paikkakuntien tilaisuuksissa asiassa päästiin jopa niin konkreettiselle tasolle, että sovittiin yhteisestä liikuntaneuvonnan suunnittelupalaverista. LIIKUNTANEUVONTA KIINNOSTAA ERI SEKTOREILLA Syksyn koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 529 henkilöä. Noin neljännes osallistujista edusti terveyssektoria. Joukossa oli niin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon kuin työterveyshuollon ammattilaisia. Liikunta- ja Liikunnan puheeksi ottaminen Liian vähän liikkuvan tunnistaminen ja tavoittaminen Lähettäminen tai ohjaaminen palveluiden piiriin Liikunta neuvonta LIIKUNTAPALVELUKETJU Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue kevät 2014 Palveluketjulla laatua Liikuntapalveluketju tarkoittaa yhtäjaksoisia tai peräkkäisiä palveluja, jotka muodostavat asiakkaan näkökulmasta saumattoman kokonaisuuden. Esimerkiksi kunnan terveyskeskus, liikuntatoimi ja työterveyshuolto muodostavat poikkihallinnollisen palveluketjun, jonka tavoitteena on tukea ja kannustaa asiakkaan terveyden edistämistä arjen liikkumisen keinoin. Pidemmälle vietynä ketjuun liittyvät myös opistot, urheiluseurat, yhdistykset ja yritykset omine liikuntapalveluineen. Ketjun alkupäässä puheeksi ottajina voi olla laaja toimijajoukko, kuten erikoissairaanhoito, vanhusten kohtaamispaikka, sosiaalityöntekijä tai apteekki. Palveluketju rakentuu asiakkaan tarpeen määrittämisestä, tavoitteiden asettamisesta, neuvonnan toteuttamisesta sekä toteutuksen ja vaikuttavuuden seurannasta. Toimivan palveluketjun edellytyksenä ovat asiakaslähtöisyys ja yhteiset tavoitteet. vapaa-aikatoimi sekä urheiluseurat olivat myös runsaslukuisesti edustettuina. KKI:n kenttäpäällikköä Sari Kivimäkeä osallistujajoukon monipuolisuus ilahdutti. – Oli todella myönteistä, että osallistujia oli hyvin monipuolisesti julkiselta ja yksityissektorilta. Mukana oli myös yrittäjiä esimerkiksi apteekeista sekä terveys- ja liikuntaalan yrityksistä. Myös liikunnan ja terveydenhuollon opiskelijoiden runsaslukuinen osallistuminen oli ilahduttavaa. He ovat tärkeitä tulevaisuuden toimijoita liikuntaneuvonnankin kannalta. Kivimäki näkee, että osallistujajoukon monipuolisuus lupaa hyvää liikuntaneuvonnan kehittämisen näkökulmasta. – Laaja-alainen osallistujaryhmä kertoo siitä, että asia kiinnostaa, ja terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategisissa linjauksissa esitetty yhteistyö neuvontaprosessin kehittymiseksi on hyvällä pohjalla, Kivimäki toteaa. Koulutuskiertueelta kerätyn palautteen mukaan jatkossa kaivataan tietoa ja vinkkejä liikuntaneuvontaprosessin aloittamiseksi ja kehittämiseksi, tietoa toimivista palveluketjuista sekä keinoja poikkihallinnollisen toiminnan kehittämiseen. Matalankynnyksen liikuntapalvelut ja/ tai omatoiminen liikunta Ke 26.3. Joensuu (Pohjois-Karjalan Liikunta ry) Ma 31.3. Turku (Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry) Ti 1.4. Pori (Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry) Ke 2.4. Seinäjoki (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry) To 3.4. Kokkola (Keski-Pohjanmaan Liikunta ry) Ke 9.4. Kuopio (Pohjois-Savon Liikunta ry) To 10.4. Jyväskylä (Keski-Suomen Liikunta ry) LIIKUNTANEUVONNAN TILA KUNNISSA KKI-ohjelma toteutti Liikuntaneuvonnan tila Suomessa -kyselyn keväällä 2013. Kysely lähetettiin Liikunnan aluejärjestöjen kautta laajasti Suomen kuntiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 158 kuntaa. Kunnat näkevät liikuntaneuvonnan kehittämisen tärkeänä osana terveyden edistämistyötä, mutta haasteita riittää. Toiminnan koordinoinnin hajanaisuus, resurssien puute, poikkihallinnollisen yhteistyön vähäisyys sekä kuntatalouden epävarmuus vaikuttavat neuvonnan käynnistämiseen. Noin puolet vastanneista kunnista ilmoitti järjestävänsä liikuntaneuvontaa ja yksi kolmasosa suunnittelevansa neuvonnan käynnistämistä. Selvityksen pohjalta tehtävä raportti ilmestyy alkuvuodesta 2014. Lisätietoja: Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, kenttäpäällikkö Sari Kivimäki, [email protected], puh. 0400 247 444 23 TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVA: STUDIO JUHA SORRI Neuvonnasta valmentamiseen Motivoinnista uutta suuntaa ohjaustilanteisiin Moni ohjaus- ja neuvontatyötä tekevä asiatuntija kohtaa usein tilanteita, joissa annetut opit eivät tunnu purevan. Asiakas ei saa ohjauksesta toivottua apua, eikä innostu ohjaajan lailla aiheesta. Tuloksia on saavutettu hetkellisesti, mutta pysyviksi elämäntapamuutoksiksi ne eivät ole jääneet. Repsahduksia, pettymyksiä, uusia ohjeita. Tilanne on turhauttava molemmin puolin. Auttaisiko, jos vaihtaisikin näkökulmaa? Ravitsemusterapeutti Anette Palssa on kokenut ja nähnyt näitä haasteita omassa työssään. Hän jäi pohtimaan, miten ohjaamista voisi muuttaa. – Ohjaaminen on jatkuvaa itsensä kehittämistä. Koko ajan tulisi peilata, mikä toimii ja mikä ei. Tältä pohjalta olen luonut omaa tapaani motivoivaan valmentamiseen. Palssa puhuukin mielellään neuvonnan sijaan urheilumaailman tapaan valmentamisesta. – Valmentamisessa vastuu on enemmän tekijällä. Ohjaaja sparraa, motivoi, haastaa ja kyseenalaistaa, mutta asiakas keksii itse ratkaisut. Juuri tässä on Palssan resepti: motivoinnissa ja asiakkaan omassa toiminnassa. TUNNISTA MUUTOSVAIHE Palssa kannustaa käyttämään työkaluna ohjaamisen taustalla Prochaskan muutosvaiheteoriaa. Prochaskan mukaan kaikissa elämänmuutoksissa ihmisillä on erotettavissa kuusi eri vaihetta: 1. esiharkinta, jossa muutosvastarinta 24 voi olla voimakasta, 2. harkinta, 3. valmistautuminen, jossa muutos koetaan jo tarpeelliseksi, 4. toimintavaihe, 5. ylläpitovaihe ja 6. repsahdusvaihe, joka voi tulla missä tahansa vaiheessa muutosprosessia. Varsinkin esiharkinnan ja harkinnan aikana ohjaajan rooli on vetäytyvä ja taustalla pysyttelevä. Ohjaajan aktiivinen osallistuminen alkaa vasta motivoinnin ja toteuttamisen kohdalla. Tällöin ohjaajan tulee olla vahvasti mukana ja tarjota asiakkaalle erilaisia työkaluja. Repsahdusvaihe tulee aina. Se kuuluu prosessiin ja sen olemassaolo on hyvä tietää. – Jos ohjaus ei auta eikä innosta, on hyvä pysähtyä pohtimaan muutosvaiheita. Missä niistä asiakas on menossa? Millaista tukea hän ammattilaiselta juuri nyt kaipaa? Palssa tietää joukon syitä epäonnistumisiin. – Muutosvastarinta tai pelko itsemääräämisoikeuden menettämisestä saattavat olla syynä epäonnistumisiin. Aiemmat huonot kokemukset vaikkapa koululiikunnasta tai painonpudotuksesta voivat painaa mieltä. Tai sitten muussa elämässä on murheita, jotka vievät tilaa ja mahdollisuuksia elämäntapamuutoksilta. – Ihmisen on tärkeää säilyttää itsemääräämisoikeus. Ohjaajan tulee arvostaen tukea, mutta ei ottaa vastuuta asiakkaan epäonnistumisesta eikä toisaalta kunniaa onnistumisesta. Asiakkaalla on vapauksia, mutta myös vastuu itsestään, muistuttaa Palssa. ”MÄ PISTÄN SUT KUNTOON!” Elämäntapamuutokset ovat tällä hetkellä hyvin mediaseksikäs aihe. Painonpudotuksesta, syömisestä ja liikkumisesta saa aikaan dramaattista ja vauhdikasta viihdettä. Katsojaluvut paukkuvat ja mediayhtiöt kiittelevät. Mutta kuka ajattelee vastaavassa tilanteessa olevaa katsojaa? Palssa muistuttaa, että näillä ohjelmilla media vääristää asiakkaiden käsitystä ohjaamistilanteissa. Media välittää kuvaa, kuinka ohjaamistilanteissa asiakas “laitetaan kuntoon”. Ikään kuin asiakas ei pystyisi kontrolloimaan itseään, vaan tarvitsee ammattilaisen avuksi tähän kontrolliin. – Kukaan ei voi elää toisen elämää. ”Mä pistän sut kuntoon!” -tyyppiset käskytykset ovat vaarallisia ja tulokset vain harvoin pysyviä. Muutos ajattelu- ja elämäntavoissa ei synny ylhäältä–alas käskyttämällä, tietää Palssa. KOMMUNIKAATION TASAPAINO Se, miten ja mitä puhutaan, onkin Palssan mielestä valmennustilanteiden ytimessä. Vuorovaikutuksen tulee olla dialogista: yhteistyötä, kunnioitusta, luottamusta ja myötätunnon ilmaisemista. Motivoivassa ohjauksessa paino on esimerkeissä ja peilaamisessa. – Esimerkiksi ravitsemusterapeutti auttaa asiakasta tekemään havaintoja toiminnastaan ja suuntaa huomiota kohti muutosta, havainnollistaa Palssa. Vastarinta tulee hyväksyä ja väittelemistä välttää. Kun asiakas vastustaa, häntä myötäillään. – Ei lähdetä painimaan, vaan ikään kuin paritanssiin. Muutosprosesseissa aika voi olla pitkä, vuosi tai vuosiakin. Ohjaajan tuleekin vahvistaa asiakkaan pystyvyyttä ja antaa siihen välineitä. Empatia on tärkeää vuorovaikutuksessa, mutta toisaalta ohjaajan tulee muistaa suojella myös itseään. Jos ottaa asiat liian sydämelle, voi sairastua itsekin. ARVOT TOIMINNAN OHJAAJANA Motivaatio muutoksiin kumpuaa yleensä itse kunkin omista arvoista. Tämä on ohjaajan tärkeä tiedostaa. Palssa neuvoo haastamaan asiakasta pohtimaan todellisia omia arvojaan. – Mikä elämässä on tärkeää? Miten se näkyy ajankäytössä? Asiakkaalle tulee syntyä oivallus siitä, mihin aika ja elämä menevät. – Onko jokin aikasyöppö? Mille voin ja mille taas en voi mitään? Mihin voimavarat kuluvat? Positiiviset mietteet johtavat parempaan. Negatiivisissa asioissa märehtimisestä ei seuraa hyvää, vaan ne on hyvä tiedostaa ja siirtyä sitten eteenpäin. Elämän tärkeät asiat kannustavat toimimaan. Asiakasta voi haastaa pohtimaan, elääkö hän unelmaansa vai vain unelmoi elävänsä. Mitä hänen tulisi tehdä, jotta voisi toteuttaa unelmiaan? ASIAKKAAN OMAT ARVOT Kun arvot on tunnistettu, siirrytään pohtimaan toimintaa. Palssa kannustaa muistuttamaan asiakasta, että arvoja eletään. Elääkö hän omien arvojensa mukaan? – Teemme monesti toisin kuin mitä sanomme arvostavamme. Miksi, sitä on hyvä kysyä asiakkaaltakin. Esimerkiksi painonhallinta ja hyvinvoinnin vaaliminen ovat arvokysymyksiä. Tässä vaiheessa ohjaajan tulee olla tarkkana oman suhtautumisensa kanssa. Arvostavan vuorovaikutuksen keskeinen tekijä on juuri se, että ohjaaja arvostaa myös asiakkaan arvoja. Ne voivat olla täysin erilaisia kuin ohjaajan omat arvot. – Et voi kyseenalaistaa asiakkaan arvoja. Sinun on hyväksyttävä asiakkaasi sellaisena kuin hän on, vaikket aina ymmärtäisikään hänen valintojaan. – Opi sietämään turhautumista, pettymystä ja sitä, ettei asiakas elä sinun toiveidesi ja arvojesi mukaan, vinkkaa Palssa. Asiakas määrää tavoitteet toiminnalleen ja päättää sen, mihin tässä elämäntilanteessa on mahdollista pyrkiä. Liian kova tavoite ei motivoi, vaan tavoitteen tulee olla saavutettavissa kohtuullisin ponnisteluin. VAHVISTA MOTIVAATIOTA Ohjaajan tehtävä on erityisesti motivaation vahvistaminen. Positiivisuudella on tässä olennainen merkitys. – Keskusteluissa tulee olla reilusti enemmän positiivista kuin negatiivista. Tällöin asiakkaalle jää tapaamisista ja keskusteluista positiivinen olo ja hyvä mieli. – Meillä kaikilla on ajatuksia itsestämme. Sisäinen puheemme on usein voimakasta ja me uskomme sitä. Kielteiset ajatukset vahvistavat toimintaa. Voi olla esimerkiksi ajatus, etten ole liikunnallinen tai ettei minulla ole aikaa syödä terveellisesti ja liikkua riittävästi, ja nämä ajatukset heijastuvat toimintaan. – On hyvä tiedostaa, ettemme ole yhtä kuin ajatuksemme. Sisäistä puhetta voi muuttaa. Asiakkaan tulisikin opetella puhumaan myös itselleen positiivisesti, neuvoo Palssa. Lisää aiheesta Anette Palssaa pääsee kuuntelemaan muun muassa kevään 2014 Liikuntaneuvonnan koulutuskiertueella (s.22-23). Prochaska & DiClemente (1983): Muutosvaihemalli 25 TEKSTI: NOORA MOILANEN, ANNA SUUTARI & KATRI VÄISÄNEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN & MIIA MALVELA Kunnon Laivalta uusia oppeja ja hyvää mieltä Monipuolista kehon kuormittamista Iloisia jälleennäkemisiä, uusia kohtaamisia ja tuoreita ideoita – niistä on Kunnon Laiva tehty. Kunnon Laiva kokosi jälleen elokuussa tuhatkunta liikkujaa ja liikunnan lähettilästä saman katon alle. Viikonlopun risteilyllä jumpattiin kansilla auringonpaisteessa ja haettiin vinkkejä työelämään luennoilta ja näyttelyosastolta. Kunnon Laiva -koulutusristeily järjestettiin jo yhdeksännen kerran. Vaikka päivän olisi kuinka jumpannut, niin aina yhtä energinen Irina sai laivaväen tanssijalan vipattamaan perjantaiillan vauhdikkaalla keikallaan. 26 Liikuntaosioissa päästiin harjoittamaan kehoa monipuolisesti. Voimaa ja sykettä nostattivat kahvakuulat ja fitnessbag. Vauhtia ja koreografioita testailtiin muun muassa flamencossa ja tunnarijumpassa. Kehoa hellivät pehmeästi erilaiset joogan ja pilateksen muodot. Laatua liikuntaneuvontaan Lauantai-iltapäivällä Atlantis Palacessa pureuduttiin liikuntaneuvontaan. Session aloitti KKI-ohjelman kenttäpäällikkö Sari Kivimäki, joka omassa osuudessaan taustoitti aihetta kertomalla muun muassa liikuntaneuvonnan yhteiskunnallisista perusteluista ja määritelmistä. Kivimäki kertoi lyhyesti myös KKI-ohjelman toteuttaman liikuntaneuvonnan tilaa selvittäneen kyselyn tuloksista. Oulun kaupungin liikuntakoordinaattori Tiina Pekkala toi tilaisuuteen käytännön esimerkin liikuntaneuvonnan toteutuksesta. Oulussa liikuntaneuvontaa on tarjottu kaupunkilaisille jo lähes 20 vuoden ajan ja toiminnasta on vuosien saatossa saatu hyviä kokemuksia. Emeritusprofessori Ilkka Vuori esitteli verkossa toimivan Liikuntaa lääkkeeksi -työkalun, josta kuka tahansa voi hakea luotettavaa ja ajantasaista tietoa liikunnan yhteydestä 35 erilaiseen sairauteen tai oireeseen. Palvelussa on paitsi tietoa liikunnan hyödyistä ja haitoista sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä myös potilaalle tulostettavia liikuntaohjeita. Liikuntaa lääkkeeksi löytyy osoitteesta www.potilaanlaakarilehti.fi. Tunteiden säätely ei ole tunteiden tukahduttamista Marja Kokkosen luennon aiheena oli Liikunta tunnetyöläisen työkaluna. Kokkonen perehdytti Atlantis Palacen kuulijat siihen, miksi juuri liikunta on tunteiden säätelyn kannalta tärkeää. Liikunnan on todettu lievittävän kielteisiä tunteita sekä helpottavan ahdistuneisuutta ja jopa masentuneisuutta. Liikunnan vaikutukset hyvinvointiin ja tunteisiin ovat sekä fysiologisia että psykologisia. Erityisesti luonnossa liikkuminen on Kokkosen mukaan hyödyllistä negatiivisten tunteiden lievittämisessä. Tärkeää on myös, että liikkuja voi itse vaikuttaa liikunnan kuormittavuuteen. Kokkosen mukaan työt, joissa ollaan tavalla tai toisella kontaktissa asiakkaiden kanssa tai joissa työntekijän on kehitettävä sama tunnetila kuin asiakkaalla, ovat tunnetöitä. Tunnetyöläisen jaksamisen ja työssä viihtymisen kannalta on erityisen tärkeää, että työntekijä pystyy aidosti eläytymään niihin tunteisiin, joita haluaa viestiä. On uuvuttavaa ja epämotivoivaa, jos omat todelliset tunteet ja ulospäin näytettävät tunteet ovat keskenään ristiriidassa. Kokkonen muistutti, että tunteiden säätely ei kuitenkaan ole tunteiden tukahduttamista – ei edes palveluammateissa. Kävellen töissä Näyttelyosastolla riitti väen vilkkautta koko sen aukioloajan. Kiinnostusta herätti erityisesti Innofiksen työpöydän ja kävelymaton yhdistelmä, Kävelypiste. Monet kävivätkin testaamassa, miltä tuntuisi näpytellä tietokonetta ja samalla kävellä hiljakseen. Positiiviset kommentit olivat sitä luokkaa, että varmasti näitä passiivisuutta purkavia työpisteitä tulee jollakin aikavälillä ihan käytännön testiin useampaankin työpaikkaan. Yksi ruuhkaisimmista näyttelyosastoista oli LIKESin kuntotestiaseman nurkkaus, jossa tarjottiin maksutta SuomiMiehen kuntotestit kaikille kävijöille. Myös järjestöjen ja kaupallisten näytteilleasettajien syksyn tarjonta ja tulevat uutuudet herättivät kiinnostusta. Polar toi laivalle toiminnallista tuote-esittelyä tarjoamalla Trainer4Youn kahvakuulatunneille sykemittareita omien sykkeiden seurantaan tuntien aikana suurelta näytöltä. 27 Onnellisuutta näkökulmaa vaihtamalla Antti S. Mattila on pitänyt filosofin vastaanottoa 15 vuotta. Siellä ihmisten ongelmia käsitellään psykologian sijaan filosofian kautta. Atlantis Palacessa Mattilan aiheena oli näkökulman vaihtamisen taito, joka on hänen mukaansa keskeistä muun muassa henkisten voimavarojen ja onnellisuuden kannalta. – Resilienssi on sitkeyttä, sinnikkyyttä, lannistumattomuutta – kykyä kestää vaikeita olosuhteita, stressiä ja traumoja, ja selvitä niistä. Erityisesti lastenpsykologiassa ollaan kiinnostuneita siitä: jotkut vaikeista olosuhteista tulevista lapsista pärjäävät elämässään hyvin, mutta suurin osa ei. Niillä, jotka pärjäävät vaikeista olosuhteista huolimatta hyvin, vaikuttaisi olevan yhteisiä suojaavia tekijöitä, kuten temperamentti, persoonallisuus ja läheinen ihminen perheessä tai sen ulkopuolella. Resilienssiä voidaan vahvistaa esimerkiksi arvioimalla uudelleen negatiivisia tapahtumia, vahvistamalla positiivisia tunteita ja fyysistä kuntoa, hyväksymällä haasteet, matkimalla roolimalleja sekä ylläpitämällä sosiaalista verkostoa. Sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen on Mattilan mukaan myös tärkeä onnellisuuden taito. Entä jos asiat olisivat toisin? Mattila puhuu henkisestä joustavuudesta ja mahdollisuuden tajusta eli käsityksestä siitä, että asiat voisivat olla toisinkin. Kun tilanteesta puhutaan uudenlaisilla tai erilaisilla käsitteillä, myös suhtautuminen ja toiminta voivat muuttua. – Reframing tarkoittaa, että vaihdetaan käsitteellistä emotionaalista viitekehystä tai näkökulmaa, jonka yhteydessä jokin tilanne koetaan. Tilanne asetetaan ikään kuin uusiin kehyksiin, ja siten koko tilanteen merkitys muuttuu. Mattilan mukaan asiat sinänsä eivät vaivaa meitä, vaan se, miten me tulkitsemme niitä. Vaikeudet tuovat ihmiset esiin sellaisina kuin he ovat, mutta ne voi nähdä myös vahvistavina asioina, ikään kuin harjoitusvastustajina, joita täytyy kohdata päästäkseen huipulle. – Näkökulman vaihtaminen voi toimia terapiassa, vaikka ihminen ei varsinaisesti vaihtaisi käytöstään. Myönteisen huomion jakaminen luo myös myönteistä vastakaikua, Mattila summaa. Tunneosaamista Psykologi, tunneälytutkija Mikael Saarinen johdatteli tunteiden hallintaan ja tun neosaamiseen sekä vuoro vaikutuksen merkitukseen terminologiamäärittelyllä. 28 – Tunneälyn perustekijät muodostuvat siitä, millä tavoin reagoi ärsykkeisiin, jotka ovat oman itsensä ulkopuolella. Tunneäly on kyky tai taito havaita, ymmärtää, säädellä ja käyttää tunteita oman ajattelun tukena. Jos keho voi hyvin, pystymme ottamaan paremmin vastaan ärsykkeitä ja säätelemään niitä. Tunnistamme tunteet jopa 0,004 sekunnissa, mutta tietoiseksi tämä havainto tulee vasta, kun annamme sille merkityksen. Moni mutkaiseksi tiedostamisen tekee se, että sotkemme helposti havaintoihin oman tunnetilamme ja ympäristön muut vihjeet. Säätelyä voi opetella – Ihmiset eivät ole kovin hyviä tulkitsemaan ilmeitä kasvoista, tietää Saarinen. On hyvä muistaa, että ajatuksemme ovat yksityisiä, mutta tunteemme julkisia. Aikuinenkin oppii kuitenkin sää- Moka on lahja Stella Polariksen näyttelijäkaksikko Micke Rejström ja Elina Strikkinen jatkoivat Kunnon Laivalla siitä, mi hin Mikael Saarinen jäi. Mentiin askel konkretiaan, ilmaisuun, vuorovaiku tukseen ja kehollisuuteen. Näyttelijät laittoivat itsenä peliin improvisaatiokohtauksillaan ja lämmittelivät samalla yleisön omiin harjoituksiinsa. Harvoin on Atlantis Palacen luennoilla nähty niin iloista naurunremakkaa, vapautunutta kanssakäymistä esiintyjien kanssa ja hämmästyttäviäkin oivalluksia kuin Stella Polariksen puolitoistatuntisen aikana. – Kaikki ilmaisu on lihasta ja siten opeteltavissa. Itse viestillä on vähän merkitystä, ilmaisulla sen sijaan paljonkin, muistuttaa kaksikko ja näyttää heti perään, mitä käy, jos sanat ja ilmaisu ovat ristiriidassa. Ilmaisu voittaa ja sanat jäävät kakkoseksi. Jos kehosi ei ilmaise iloisuutta ja innostuneisuutta ei riitä, että sanot olevasi iloinen ja innostunut. – Totuus muodostuu aina vastaanottajassa. On ihan sama, mitä itse tarkoittaa, jos vastaanottaja tulkitsee ilmaisusi toisin. Vuorovaikutus perustuu joustavuuteen. Ihmisluonnolle on vaikeaa suostua tekemään asioita, joita toinen haluaa. Tässä vaiheessa mukaan tulee joustavuus. Toisaalta taas innostunut ja positiivinen ote saa muutkin innostumaan asiasta. Jousta- telemään tunteita, kun tarkoituksella opettelee. Esimerkiksi voi opetella pitämään jostakin, jota on aluksi inhonnut. Vaikka tunteet ovat samoja kaikissa kansallisuuksissa ja kulttuureissa, on suomalainen tunneilmaisu selvästi maltillisempaa. Saarinen peräänkuuluttaa työelämään lisää kehollisia keinoja myös tunteiden ilmaisuun. Erityisesti positiivisuus on työelämän kannalta tärkeää. – Positiivinen mieliala auttaa jättämään asioita mieleen. Yksilö tarvitsee vuus on kuitenkin itsestä kiinni: ei ole muiden syy, jos homma ei niin sanotusti nappaa. – Improvisaatioteatterissa moka on lahja. Moka on nimenomaan se, mikä opettaa. Käymme yhä edelleenkin jokaisen esityksen ja koulutuksen jälkeen keskenämme läpi sen, missä toinen onnistui ja missä ehkä voisi vielä kehittyä. Peilaamme kokemaamme toisiimme ja yleisöön. – Ei voi olla yhteistyössä ja vältellä mokia. Se on sula mahdottomuus. Jos pelkää mokia, fokus on vain omassa itsessään. Hedelmällisessä vuorovaikutuksessa fokus pitäisi olla toisissa, ei itsessä. – Ihminen, joka kokee olevansa turvassa, uskaltaa olla aidossa vuorovaikutustilanteessa eikä pelkää mokia. On hyvä muistuttaa toisille, että minun seurassa olet turvassa. Kun ihminen on turvassa ja rento, hän automaattisesti ilmaisee itseään aidosti. Samalla myös persoonallisuus nousee esiin. Rejström ja Stirkkinen tietävätkin, että mokia tulee ja menee. – Mokaan ei saa jäädä makaamaan. Turvallisessa ympäristössä mokia ei pelätä, vaan niistä opitaan ja kehitytään. kolme kertaa enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia päivässä, jotta pysyy terveenä. Kiitoksia ja kannustuksia voisi jakaa työelämässä paljon nykyistä enemmän. Saarinen antaakin kaikille hyviä vihjeitä tunneälyn kehittämiseen. – Muista pysähtyä arvostamaan tätä hetkeä. Haasta ajatuksesi, usko enemmän kokemukseesi. Jos et voi muuttaa olosuhteita, muuta suhtautumistasi. 29 Lisää aktiivista arkiliikkumista työmatkoihin TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNEN KUVAT: WWW.ELTIS.ORG Työmatkojen kulkeminen pyörällä tai kävellen on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tänä päivänä vain viidesosa työmatkoista kuljetaan jalan tai pyörällä. Ainoastaan runsas kymmenen prosenttia työikäisistä liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Viikoittaisen kestävyysliikuntamäärän saavuttaisi, jos arkipäivän aikana liikkuisi yhteensä puoli tuntia reippaasti kävellen tai pyöräillen. Jos huomioidaan, että yli neljäsosa henkilöautomatkoista on alle kolmen kilometrin mittaisia ja yli 40 prosenttia on alle viiden kilometrin pituisia, niin kävelylle ja pyöräilylle on potentiaalia. Viitenä päivänä viikossa noin puolen tunnin päivittäinen työmatka kävellen tai pyörällä ei ole mahdoton tavoite. Tavoitteen toteutuminen vaatii monentasoisia toimia. Tarjolla pitää olla vaihtoehto, joka on potentiaaliselle liikkujalle houkutteleva ja vaivaton toteuttaa. 30 EUROOPPALAISIA MALLEJA TYÖMATKAPYÖRÄILYN VEROHELPOTUKSISTA Useammassa Euroopan maassa työväestöä kannustetaan työmatkapyöräilyyn verohelpotuksin. Työmatkapyöräilyn katsotaan lisäävän työn tuottavuutta työntekijöiden lisääntyvän hyvinvoinnin tuloksena. Alankomaissa pyöräilyn verohelpotusten tavoitteena on rohkaista kansalaisia ympäristöystävällisempään liikkumistapaan. Työnantajat voivat maksaa työntekijöille 0,18 euroa kilometriä kohden työmatkojen pyöräilystä ja vähentää nämä maksut verotuksessa. Lisäksi työnantajat voivat kustantaa työntekijöille verovapaasti polkupyörän kerran kolmessa vuodessa. Belgiassa yritykset voivat maksaa työntekijöille työmatkapyöräilystä 0,20 euroa pyöräilykilometriltä, maksimissaan 15 kilometriä päivässä. Tuki on verovapaata sekä työntekijöille että työnantajille. Lisäksi yritykset voivat antaa työntekijöilleen polkupyörät verovapaasti. Työmatkapyöräilystä annettujen verohelpotusten on todettu lisänneen pyöräilyä 6,3 prosentista 9,5 prosenttiin. Englannissa työnantajat voivat liittyä maksuttomaan Cyclescheme-järjestelmään, joka on osa hallituksen vihreää liikennesuunnittelua (www.cyclescheme.co.uk). Tavoitteena on kannustaa työntekijöitä työmatkapyöräilyyn verohelpotuksin. Työntekijä maksaa noin kolmanneksen vähemmän pyörän myyntihinnasta. Tavoitteena on työntekijöiden kunnossa pysyminen, terveyden säilyttäminen, kaloreiden polttaminen ja myös hiilijalanjäljen pienentäminen. Työikäisten hyvinvoinnin edistämistä aktiivisen työmatkaliikkumisen keinoin kannattaa kehittää eri lähestymiskulmista. Tällöin eri toimijoiden asiantuntemus omalta alaltaan on voimavara yhteisen asian edistämiseksi. Työmatkaliikunnan edistäminen tulisi kytkeä työyhteisön johtamisprosessiin siten, että siinä ovat mukana sekä johto, henkilöstöhallinto, työhyvinvoinnista vastaavat henkilöt että henkilöstö. TYÖMATKAPYÖRÄILYN JA -KÄVELYN HYÖDYT Liikunnan terveyshyödyistä on vahva näyttö. Myös pyöräilyn ja kävelyn terveyshyötyjä on tutkittu. On todettu, että työmatkakävely ja -pyöräily kohottivat kuntoa ja laskivat riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen sekä kohonneeseen verenpaineeseen. Väestötutkimusten tuloksissa on todettu merkittävä aleneminen kokonais- ja syöpäkuolleisuudessa sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja paksusuolen ja rintasyövän sairastavuudessa. Erityisesti kestävyyskunnon osalta on löydetty positiivisia yhteyksiä aivojen toimintaan, kuten muistiin, keskittymiskykyyn, vireyteen ja motivaatioon. TYÖNANTAJIEN KÄYTTÄMÄTÖN MAHDOLLISUUS MIKÄ OHJAA ARJESSA LIIKKUMISVALINTOJAMME? Työmatkaliikkumisen edistäminen tulisi nähdä laajempana osana työpaikan työhyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Työmatkaliikunta on osa työhyvinvointia ja se on myös osa työyhteisön yhteiskuntavastuuta. Sairauspoissaolojen suurimmat syyt ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat. Työikäisistä noin kolmannes jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurimpana syynä ovat mielenterveysongelmat, toiseksi suurimpana tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työmatkojen arviointia ei useinkaan tehdä työpaikoilla. Työmatkoilla on kuitenkin vaikutusta työntekijöiden terveyteen ja sairauspoissaoloihin, kustannuksiin sekä hiilidioksidipäästöihin. Yli 20 prosentissa yrityksistä työntekijöiden työmatkaliikkuminen tai työasiointimatkat eivät ole lainkaan osa johtamisjärjestelmää. Monet työnantajat tukevat yhä työntekijöidensä henkilöauton pysäköintiä. Työnantajan edistämistoimet työmatkaliikuntaan voivat innostaa passiivisenkin liikkujan, kunhan tarjolla on matala kynnys aloittamiseen, kannustimia, tukea ja valinnasta tehdään helppo toteuttaa. Työmatkaliikunnan edistämiseksi työpaikan tulisi tarjota työntekijöilleen hyvät olosuhteet sekä luoda kannustimia työmatkaliikunnan harrastamiseen. Työterveyshuollon kytkeminen osaltaan työmatkapyöräilyn ja -kävelyn edistämiseen on vielä suurelta osin hyödyntämättä. Toimet edellyttävät eri tahojen yhteistyötä. Aktiivisen arkiliikkumisen lisäämisen ei tarvitse tarkoittaa liikunnan lisäämistä. Kyselyjen perusteella vastaus on helppous ja sujuvuus. Työmatkapyöräilyn ja -kävelyn edistäminen on usean eri hallintoalan vastuulla. Jos kulkeminen autolla on tehty helpoimmaksi ratkaisuksi, kuten asia usein on, se on valinta. Yksi tämän päivän suosituimmista pyöräilykaupungeista, Kööpenhamina, oli vielä 1970-luvun alussa autokaupunki. Vuonna 2011 Kööpenhaminassa työssä käyvistä 35 prosenttia pyöräili työmatkansa. Kööpenhaminan menestystarina osoittaa, että muutos on mahdollinen. Kööpenhaminassa pyöräily on saanut vahvan aseman kulkutapana ilman, että se mielletään liikunnaksi. Pyöräily on elämäntapa, osa arkea. Hollannin Groningen tunnetaan pyöräilykaupunkina. Miksi ihmiset liikkuvat kaupungissa pyörällä? Siksi, että se on helppoa. Kuljettava matka autolla voi olla kymmenen kilometriä, pyörällä kaksi kilometriä. Yhdyskuntasuunnittelun ratkaisut ohjaavat kaupunkilaisten liikkumista. Norja on laatinut kansallisen kävelystrategian, jonka päätavoitteina on saada kävelystä houkuttelevampaa ja saada norjalaiset lisäämään päivittäistä kävelyään. Eurooppalaisille kävely- ja pyöräilykaupunkien menestystarinoille yhteistä on päätöksentekijöiden vahva sitoutuminen kävelyn ja pyöräilyn kasvutavoitteisiin. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimilla on pitkällä tähtäimellä valtava vaikutus niin kansanterveyteen kuin työelämän hyvinvointiin, Suomessakin. 31 motions gnistan ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA KITTY SEPPÄLÄ Samarbetet mellan olika förvaltningsområden och branscher gör rådgivningskedjan för främjandet av motion och idrott stark IFFL-programmet (KKI-ohjelma) och UKK-institutet för verkligade i september tillsammans med Idrottens distriktsorganisationer den första hälften av en utbildningsturné gällande rådgivningen inom motion och fysisk aktivitet. Utbildningen ordnades på sju olika orter i Finland. I mars–april 2014 förverkligas en likadan utbildning på sju andra orter. Målsättningen för IFFL-programmets och UKK-institutets gemensamma utbildningsturné är att stärka motionsrådgivningens metoder och ställning i servicekedjan i bashälsovården. I utbildnings-turnén poängteras sättet att ta upp hälsofrämjande motion till diskussion. Detta är en viktig del i det helhetsmässiga IFFL-programmets motionsrådgivning. Att ta upp diskussionen om fysisk aktivitet ökar synligheten av hälsofrämjande rörelse i människans vardag och påminner om dess betydelse för välbefinnande och hälsa. avbrott. T.ex bildar kommunens hälsocentral, idrottsväsen och arbetshälsovården en tväradministrativ servicekedja, vars målsättning är att stöda och uppmuntra kunden att främja sin hälsa genom vardagsmotion. Då kedjan vidgas kommer också institut, idrottsföreningar, andra föreningar och företag med i bilden med sina egna motionstjänster. I början av kedjan finns alla de som tar upp motion till diskussion ss. specialhälsovården, åldringars träffpunkter, socialarbetaren eller apoteket. Servicekedjan byggs upp genom definition av kundens behov och målsättning, genom sättet att förverkliga rådgivningen samt genom att följa upp förverkligandet och effekterna av rådgivningen. En fungerande servicekedja förutsätter att man utgår från kunden och tillsammans sätter upp målen. SERVICEKEDJA GER KVALITET Motionsservicekedja betyder att servicen består av olika tjänster som är sammanlänkade eftervarandra så att de ur kundens synvinkel bildar en helhet utan Tilläggsinformation: I form för livet -programmet (Kunnossa kaiken ikää -ohjelma) fältchef Sari Kivimäki, [email protected], tel. 0400 247 444 32 Utbildningsturnén för motionsrådgivning våren 2014 Ons 26.3. Joensuu (Pohjois-Karjalan Liikunta ry) Mån 31.3. Å bo (Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry) Tis 1.4. Björneborg (Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry) Ons 2.4. Seinäjoki (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry) Tor 3.4. Karleby (Keski-Pohjanmaan Liikunta ry) Ons 9.4. Kuopio (Pohjois-Savon Liikunta ry) Tor 10.4. Jyväskylä (Keski-Suomen Liikunta ry) Anmälning till utbildningen sker genom Idrottens distriktsorganisationer senast två veckor före utbildningsdagen. Anmälningsanvisningar hittas på organisationernas nätsidor. Utbildningsdagarna är gratis. Den egna konditionen är allt viktigare – Finska Män på äventyr -långtradar-turnén är till för männen Finska Män på äventyr -långtradarturnén stannade i 36 kommuner under våren 2013. För den gemensamma bravuren ansvarade förutom IFFL-programmet också kommunerna, Idrottens distriktsorganisationer samt olika nationella samarbetskumpaner. Testlångtradaren hämtade med sig intressant information som kunde utnyttjas i främjandet av kommunens hälsomotion och motionsrådgivning. FINSKA MÄN PÅ ÄVENTYR -KAMPANJEN BEHÖVS Denna tredje långtradarturné uppskattades märkbart än en gång. 8 800 män testade sin kondition i långtradaren, och kön blev ofta så lång att alla hugade tyvärr inte hann testas. Männen hade fått informationen om långtradaren från lokala källor ss. lokaltidningen, bekanta eller arbetsplatsen. På basen av kundenkäten kom 70 procent till eve- nemanget uttryckligen för att testa sin egen kondition. De flesta ansåg att servicen fungerade bra och uppskattade den avslappnade atmosfären i långtradaren. 80 procent av männen sade att de efter testningen fått den feedback de behöver för att höja sin kondition. IFFL-programmet gav i uppgift åt TNS-Gallup att per telefon intervjua 30–60-åringa (n=1 409) män för att fråga hur bra de kände till Finska Män på äventyr -kampanjen och hur de upplevde behovet av en dylik kampanj. Enkäten förverkligades första gången år 2011. 42 procent av männen hade sett eller hört talas om kampanjen. Bland männen hade sålunda kännedomen om kampanjen ökat med närmare 10 procentenheter jämfört med året 2011, då 33 procent av männen kände till Finska Män på äventyr -kampanjen. Förutom kännedomen om kampanjen kom det fram att nästan alla intervjuade (90 %) ansåg att kampanjen verkligen behövs för männens del. Männen verkar ha lagt märket till sin kondition, för just de som ansåg kampanjen vara viktig för dem själva, var de som var minst fysiskt aktiva. Tilläggsinformation I form för livet -programmet (Kunnossa kaiken ikää -ohjelma), programkoordinator Miia Malvela, tel. 050 443 2376, [email protected], www.suomimies.fi en er höst f o r t s ät t n e te t é n lu r s tu st i g t r a dar a slås fa n r e t r IFFL-lån o på amn e n 2014 . N 4 13. 29.8.201 av år 20 tten 25.– o b r e t s aÖ Mellerst 5.9.2014 tten 1.– o b r .2014 Öste n 8.–12.9 le e r a K a Norr 9.9.2014 lax 15.–1 o v a .2014 S a r Nor 22.–26.9 d n la in aF Mellerst 0.2014 29.9.–3.1 a t n u 0.2014 k a Sat d 6.–10.1 n la in F a Egentlig Förändring i rörelse! De nationella nya riktlinjerna för motion, som främjar hälsa och välbefinnande publicerades den 3 oktober i Ständerhuset av undervisnings- och kulturministeriet samt social- och hälsovårdsministeriet. Visionen fram till år 2020 är att finländarna ska röra på sig mera och sitta mindre, under hela sin livstid. Dessutom begrundas allvarligt hur man kunde bredda definitionen på begreppet idrott, så att motion och fysisk aktivitet allmänt skulle uppfattas som en grundförutsättningarna för ett gott liv. IDROTT FÖR HÄLSA OCH VÄLMÅENDE Strategin för hälsofrämjande idrott för åren 2002 och 2008 har utgjort en god bas för de nya riktlinjerna som tagits fram under intimt samarbete mellan de båda ministerierna, ledningsgruppen för hälsofrämjande idrott samt genom partnerskap med många aktörer och intressegrupper. Införandet av begreppet välmående och välbefinnande, tar fram en ny synvinkel på det traditionella begreppet hälsofrämjande motion. Samtidigt specifiseras att det är frågan om motion som främjar hälsa och välmående. Det nya begreppet innebär en ökning av fysisk aktivitet som bevarar och främjar välmående samt en minskning av en fysiskt passiv livsstil och minskad ojämlikhet. FRÅN STRATEGI TILL ÅTGÄRDER Följande steg är att rikta blicken på åtgärdsplanen. Med stor sannolikhet kan man förväntar sig nationella rekommendationer för att minska den totala mäng- den dagligt sittande, specifikationer inom idrottsterminologin, åtgärder och kampanjer för att öka den fysiska aktiviteten och minska ojämlikheten, utveckling av motionsrådgivningsprocessen inom hälsovården, samt ett upplyft för den fysiska aktiviteten inom all tväradministrativ beslutsfattning. Strategi för motion som främjar hälsa och välbefinnande fram till år 2020 1. Minska vardagssittandet, under hela livsloppet. 2. Öka fysisk aktivitet, under hela livsloppet. 3. Stärka den fysiska aktivitetens ställning vid främjandet av hälsa och välmående. 4. Stärka motion och fysisk aktivitet i överlag det finländska samhället. 33 Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi -> Kipinät-lehti. R k K I RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN S T I K k O 34 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Lapin Liikunta ry Mikko Ikävalko, [email protected] Puh. 0400 478 134 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi Arto Piuva, [email protected] Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com Etelä-Savon Liikunta ry Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto Liisa Haikonen, [email protected] Puh. 044 341 0057 Teemu Ripatti, [email protected], puh. 044 341 0053 Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi Jukka Läärä, [email protected], Puh. 0400 463 790 Tino-Taneli Tanttu, [email protected], puh. 040 9000 846, Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto Merja Palkama, [email protected] Puh. 040 595 4195 Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki www.eslu.fi Juha Koskelo, [email protected] Puh. 050 536 0334 Liisankatu 11, 28100 Pori www.liiku.fi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Harri Appelroth, [email protected] Puh. 0207 482 603 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi Antero Kangas, [email protected] Puh. (06) 420 3035, 050 406 4789 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki www.plu.fi Kainuun Liikunta ry Pohjois-Karjalan Liikunta ry Matias Ronkainen, [email protected] Puh. 044 532 5924 Kisatie 28, 87250 Kajaani www.kainuunliikunta.fi Aikuisliikunnan kehittäjä, [email protected] Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Heinoja, [email protected] Puh. 044 091 6075 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.fi Ilkka Kurttila, [email protected] Puh. 050 308 7711 Sammonkatu 6, 90570 Oulu, www.popli.fi Keski-Suomen Liikunta ry Pohjois-Savon Liikunta ry Jyrki Saarela, [email protected] Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi Tanja Tukiainen, [email protected] Puh. 050 571 8400 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi Kymenlaakson Liikunta ry Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Kirsi Kiiskinen, [email protected] Puh. 040 483 5405 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi Keijo Kylänpää, [email protected] Puh. 040 552 9233 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi 35 TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN JA NOORA MOILANEN KUVAT: RAMI MARJAMÄKI JA MARI MÄNNISTÖ Virikkeitä vertaisohjaajille Nuorimies seikkailee – karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma • • 60 sivua, kuvitettu maksuton, tilaaja maksaa toimituskulut Selvitys on laadittu tausta-aineistoksi SuomiMies seikkailee -kampanjan nuorimmasta kohderyhmästä. Sisältö käsittää tutkittua tietoa niin nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista kuin nuoria miehiä tavoittavista organisaatioistakin. Selvityksen antaman tiedon perusteella fyysistä aktiivisuutta ja terveellistä ravitsemusta koskevat toimet voidaan kohdentaa nuorille miehille mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Selvityksen ovat laatineet Katariina Tuunanen ja Miia Malvela. Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 • • • 36 lisätietoa julkaisusta sivulla 17 16 sivua, kuvitettu maksuton, tilaaja maksaa toimituskulut TEAviisari on kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä kuvaava verkkopalvelu. Aineistojen taustalla on kunnan, terveyskeskusten, peruskoulujen ja liikuntatoimen johdolle tehdyt tiedonkeruut. Vertailukelpoista tietoa liikunnan edistämisestä kunnan toiminnassa kerättiin vuonna 2012 toisen kerran Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman yhteistyönä. Ensimmäinen tiedonkeruu toteutettiin vuonna 2010. Vuoden 2012 tiedonkeruu lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin huhtikuussa. Syyskuuhun mennessä 229 kuntaa (68 %) toimitti tiedot. Vastanneet kunnat kattoivat 88 prosenttia koko maan väestöstä. Tiedonkeruun tulokset on julkaistu kuntakohtaisesti TEAviisari-verkkopalvelussa www.thl.fi/TEAviisari. Koottua tietoa vuoden 2012 tiedonkeruun tuloksista löytyy myös KKI-ohjelman Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 -julkaisusta. Kyselylomakkeen valmisteluun on osallistunut asiantuntijoita ELYkeskuksista, Espoon, Helsingin, Jyväskylän ja Turun kaupungeista sekä Valo ry:stä (Nuori Suomi ry) ja Suomen Latu ry:stä. Julkaisun on toimittanut Noora Moilanen. Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti Loppuraportti tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 toiminnan ja tulokset. Hankkeen tavoitteena oli muodostaa kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan asiantuntijoista ja aktiivisista toimijoista. Verkoston avulla tuetaan ja kehitetään kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten liikunnan asiantuntijuutta ja liikuntatoimintaa. Hankkeeseen mukaan valituille asiantuntijoille järjestettiin koulutuksia, laadittiin kouluttajapolku sekä erilaisia sähköisiä ja painettuja materiaaleja. Hankkeessa todettiin, että kouluttajaverkosto edistää merkittävästi yhdistysten liikuntaa ja sitä kautta yksittäisten ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia niin paikallisesti kuin aktiivisen asiantuntijatoiminnan kautta valtakunnallisestikin. Raportin on kirjoittanut Tinja Saarela. • • tilaukset 48 sivua, kuvitettu maksuton, tilaaja maksaa toimituskulut Julkaisut ovat maksuttomia. Tilaaja maksaa toimitus- ja postituskulut. Materiaalien tilaukset osoitteesta [email protected] tai tilauspalvelun kautta www.kki.likes.fi -> Materiaalit. 37 KKI-materiaalit MAKSUTON KKI-MATERIAALI 1. KKI-yleisesite 2. IFFL-broschyr med allmän information 3. Hanketukiesite • sisältää hanketuen hakuohjeet 15. IFFL-motionshandbok 60+ • • 16. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! • • 4. Koulutustukiesite • sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen 5. KKI-kuntokortti • oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle 6. KKI-istumiskortti • istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät 8. Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä • • sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä 8 sivua, kuvitettu 9. SuomiMiehen säätöjä • • kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä 8 sivua, kuvitettu • • • Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta 11. Kunnossa kaiken ikää – Aktiivisena arjessa • • sisältää tiivistettynä perustiedot arkiliikunnasta, hyvästä syömisestä ja istumisen vähentämisestä 8 sivua, kuvitettu KUNTO-OPPAAT 12. KKI-kunto-opas • • työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle ja jatko-ohjelma edistyneelle vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 13. IFFL-motionshandbok • • motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna tips för god ergonomi samt gott sinnelag 14. KKI-kunto-opas 60+ • • sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen • SuomiMiehen treeniopas kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohottamisesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat 19. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon • • turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan RAPORTIT 20. Nuorimies seikkailee – Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma • • kokoaa tietoa nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista ja nuoria miehiä tavoittavista organisaatioista 60 sivua 21. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä • • kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia 64 sivua 22. Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti • • tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan 36 sivua 23. Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 – TEAviisari • • nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi 16 sivua 24. Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi – Liikenneinfrastruktuurin ja toimenpiteiden taloudellinen arviointi • • • 38 under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra ”filis” innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter 18. SuomiMiehen treeniopas 10. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti • sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi 17. Ta chansen, låt det bli en vana! 7. Julisteet • “Usein ulkona” 43 x 63 cm • ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet tips för sängjumpa och mera energi i vardagen HEAT-laskentatyökalu kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten rahallisen arvion laskemiseen Maailman terveysjärjestön kehittämän työkalun suomenkielinen opas 68 sivua, kuvitettu KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla. VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 25. Taukojumppaopas 10 e • • antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla 38 sivua 26. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e • • • perusteita ja käytännön ohjeita antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät 44 sivua 27. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e • • • virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan 32 sivua 32. Toiminnallinen harjoittelu 10 e • • tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla 40 sivua MUUT JULKAISUT 33. Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja 10 e • liikuntavastaavan työkirja on tarkoitettu erityisesti kansanterveys ja vammaisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville 34. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7e • • raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi 28. Venyttelyn liikekuvasto 10 e • • • opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla valmiita venyttelyohjelmia 40 sivua 29. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e • • • seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista 28 sivua 30. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e • • • kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn selkeät kuvalliset liikeohjeet 44 sivua DVD:T JA CD:T 35. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 e • • tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi 36. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniorijumppa istuen ja seisten -DVD 18 e • • • DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet 31. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e • • • vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista 24 sivua TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu on osoitteessa http://kauppa.likes.fi/orders.asp. Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen [email protected] kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Sari Muhonen. 39 KKI-toimisto Lutankoaukio 1, 40100 Jyväskylä www.kki.likes.fi ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 [email protected] hankekoordinaattori, vs. Tanja Onatsu 040 588 0263 [email protected] ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 [email protected] ohjelmakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 [email protected] hankevalmistelija, vs. hanketuet Anna Jämsén 050 441 4025 [email protected] tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen 050 441 3692 [email protected] kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki 050 366 1162 [email protected] materiaalitilaukset toimistosihteeri Sari Muhonen [email protected] kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 [email protected] maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen 0400 261 022 [email protected] tiedotussihteeri Anna Suutari 0400 247 986 [email protected] KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Matleena Livson, Valo ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES