4 2012 Kokemuksia Fillarikanava-pilottihankkeesta Italian pyöräkaupunkeja - LUCCA Lapset ja nuoret pyöräilemään! Poljin 4/2012 1 Pääkirjoitus Yhtä köyttä -sopimus Pyöräilyinfran kehittämisessä päästiin hyvään vauhtiin 1960- ja 1970-luvuilla. Sekä valtio että kunnat rakensivat laadukkaita pyöräteitä pääkulkureiteille. Tämän jälkeen kehitys tasaantui, rakennettavien pyöräteiden määrän laskiessa myös laatu heikkeni, ja pyöräteiden rakentaminen tuntui pikku hiljaa kohdistuvan vähemmän tärkeisiin kohteisiin, kun taas kaupunkien ja kuntien ydinkeskustat jäivät autojen valtaan. Kahden viime vuosikymmenen aikana rahat tuntuvat loppuneen. Valtion rakentamien kävely- ja pyöräteiden määrä on tipahtanut noin kolmannekseen hyvien aikojen määrästä, eivätkä kunnat ole kiinnostuneita rahoittamaan ainakaan valtion teiden varteen tulevia kävely- ja pyöräteitä. Valtakunnallinen pyöräilyn strategiatyö on onnistunut ottamaan esiin olennaisia pyöräilyn infraan liittyviä ongelmia. Niiden poistaminen ja samanaikainen pyöräilyn markkinointi mahdollistavat nopeatkin muutokset kulkutapajakaumassa niin kuin esimerkit suurista ulkomaisista kaupungeista ovat osoittaneet. Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseksi on valtiolla ja kunnilla uusi menettelytapa, MAL-aiesopimus, jota on käytetty suurilla kaupunkiseuduilla, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Menettely tullee laajenemaan muillekin kaupunkiseuduille lähivuosi- na. MAL-sopimuksissa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, keskustojen kehittämistä, joukkoliikenteen tukemista ja kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamista. Sopimukset ovat yksinkertaisia ja selkeitä. Kummatkin osapuolet, seutujen kunnat ja valtion eri hallintokunnat, sitoutuvat toimimaan sopimusten edellyttämällä tavalla. Valtio on tyytyväinen kun kunnat panostavat kestävään liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen, ja kunnat saavat näihin toimiinsa valtion tukea. Sopimuskaudet ovat lyhyitä. Pitää olla valmiina kuin partiolainen toteuttamaan sopimuksia, kun investointitukea tarjotaan. Ovatko kunnat valmiita kehittämään kestävää ympäristöä? Onko kunnissa valmiit suunnitelmat keskustojen kävelyalueiden laajentamiseksi? Onko kunnissa esitys pyöräreittiverkoston puuttuvien lenkkien täydentämiseksi? Onko kunnissa ohjelmoitu pyöräteiden sujuvuuden parantamiseksi tarpeelliset toimet, reunakivien poisto, suojatiemerkinnät, alikulut? Ovatko kuntien pyöräpysäköintisuunnitelmat ja opastussuunnitelmat odottamassa toteutusta? Tampereen seudulla on laadittu kävely- ja pyöräilyolojen kehittämissunnitelma, jonka määrittämät runsaat kolmekymmentä avaintoimenpidettä otetaan kunnissa toteutettavaksi lähivuosina. Tässä päästään punnitsemaan MALaiesopimuksen paino. Markku Lahtinen, Pyöräilykuntien verkoston puheenjohtaja Baanat houkuttelevat pyöräilijöitä! Ruotsin hallituksen selvitysmies haluaa pyöräilijöille omia superväyliä. Kent Johanssonin mielestä rahat pyöräilyyn liittyviin investointeihin pitäisi korvamerkitä tulevien liikennesuunnitelmien yhteydessä. Tulevaisuuden haaveena on, että puolet lyhyistä työmatkoista tehtäisiin pyörällä. Kent Johansson sai idean kahden kaupungin väliseen ns. pyörämoottoritiehen, kun ruotsalainen bloggaaja Marcus Ljunhqvist kirjoitti aikeistaan pyöräillä Malmö ja Lundin välin talvisessa räntäkelissä. Ljunqvistin matka-aikeet kuitenkin kuihtuivat reitin hankaluuden ja sääolojen takia. Johanssonin mukaan pyöräilyn moottoritie olisi vastaus Ljunhqvistin haasteisiin. Moottoritie olisi suora ja sujuva reitti työpaikalle. Lisäksi ympäröivä kasvillisuus suunniteltaisiin suojaamaan pahimmilta lumimyrskyiltä. Johanssonin mukaan Ruotsin tiehallinnon arvio on, että perustyömatkapyöräilijän matka-aika vähenisi moottoritien ansiosta 70 minuutista 43 minuuttiin. Johanssonin suunnitelmiensa kanssa jo siinä vaiheessa, että ne ovat valmiina lokakuussa. Hän asettanut työl- leen kaksi tavoitetta: pyöräilyn suosion sekä turvallisuuden lisääntyminen. Pyöräilyn edistämisen kannalta Johansson näkee että taloudellinen panostus sekä näkyvyys katukuvassa ovat tärkeitä. Tämä vaatii sen, että liikennesuunnittelijoiden tulee priorisoida pyöräilyä. Tällä hetkellä Kööpenhaminassa pyöräilyn kulkutapaosuus on 35-40 % kaikista matkoista, Tukholmassa vastaava osuus on 5 %. Suomessa pyöräilyn kansallinen kulkutapaosuus on noin 8 %. Tukholmassa jopa 45 % autolla tehtävistä työmatkoista ovat alle 5 km. Potentiaalia siis pyöräilyn lisäämiselle löytyy! Johansson toteaa, että jos hän olisi paikallinen suunnittelija, hän asettaisi tavoitteekseen, että puolet lyhyistä matkoista tehtäisiin tulevaisuudessa pyörällä. Johansson tuo esille myös huomion, että yleisesti uusien pyöräilyväylien rakentaminen sijoittuu joko olemassa olevan väylän yhteyteen tai vaihtoehtoisesti rakennetaan kokonaan uutta. Näin ei välttämättä tehdä pyöräilyn kannalta suorinta reittiä eri kohteiden välille. Johanssonin ideana olisi, että kilomet- rejään laskeville pyöräilijöille yhdistettäisiin jo olemassa olevista väylistä se sujuvin reitti ja tehtäisiin niistä itsenäisiä väyliä. Muista pyöräilyn edistämistoimenpiteistä Johansson mainitsee pyöräkadut, joukkoliikenteen tuen eli matkakortin ja pyörävuokran yhdistämisen sekä pyörän kuljetusmahdollisuuden joukkoliikennevälineissä. Pyöräilykatujen ideana on, että nopeusrajoitus on 20 km/h ja pyöräilijät määrittävät liikenteen nopeuden. Ruotsissa tätä on kokeiltu neljässä eri kaupungissa. Pyöränvuokraamisen yhdistäminen matkakorttiin on Brysselissä käytössä oleva idea, jota Johanssonin mielestä kannattaa kehittää eteenpäin. Johanssonin tavoite turvallisuuden lisäämiseksi vaatii vielä tarkempaa selvitystä, esimerkiksi risteyksiin liittyvien konfliktien vähentymisestä. Hän painottaa, että turvallisuuteen liittyvä valistustyö ei saa olla pakkopullaa vaan pyöräilyä on hyvä tuoda esille myönteisenä asiana. Minna Raatikka Lähde: Svenska Dagbladet 10. elokuuta 2012 Polkupyöräilykuntien verkosto ry Poljin 4/2012 Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen seitsemän numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Lehden 4/2012 kannen kuva: Vantaa, elokuussa 2012 Kuvaaja: Ida Thynell-Packalén Kuudestoista vuosikerta. ISSN 2 1796-6388 Poljin 4/2012 Päätoimittaja Matti Hirvonen (09) 771 2282, 040 419 4555 [email protected] Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Ulkoasu ja taitto: Risto-Jussi Isopahkala Painos: 950 kpl Painopaikka: Askonpaino Oy, Helsinki Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: [email protected] Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja 14 00530 Helsinki Yhteistyössä: Liikenne- ja viestintäministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Kuntaliitto Poljin 5/2012 ilmestyy syyskuussa viikolla 39. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa perjantai 14.9.2012 mennessä. Sisällysluettelo: Pyöräilyuutiset4 - 6 Kokemuksia Fillarikanava-pilottihankkeesta7 Lasten ja nuorten kanava Vancouverin Velo-City konfressissa 8-9 Maaiman edistyneimmässä pyöräilymaassa ei käytetä kypärää 10 - 11 Italian pyöräkaupunkeja LUCCA12 - 13 VV 10-vuotta14 Poljin 4/2012 Vanhojen velopyörien lumo15 3 Pyöräilyuutisia Uusi teknologiaratkaisu tarjoaa lisävaihteen Porin seudun pyöräilylle Porin seudun kunnat ja Prizztech Oy:n Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma käynnistivät vuosi sitten selvitystyön siitä, miten uusia teknologiaratkaisuja olisi mahdollista hyödyntää pyöräilykulttuurin ja -harrastamisen edistämisessä. Suunnittelutyön lopputuloksena syntyi verkkopalvelu SataSykkeli ja matkapuhelimella käytettävä sovellus MobiiliSykkeli. SataSykkeli on karttapalvelu, johon on määritelty noin 50 uutta Porin seudun yhdeksän kunnan alueella kulkevaa pyöräilyreittiä. Osa uusista pyöräilyreiteistä on suunniteltu erityisesti perheille ja osa kulttuurin, luonnon tai ihan vaan kauniiden maisemien ystäville. Loput reiteistä on tarkoitettu kuntopyöräilyharrastajille. Käyttäjä voi vapaasti valita haluamansa reitin joko reittityypin, pituuden tai kunnan perusteella ja tulostaa valitsemansa reittikartan paperille. SataSykkeli löytyy Porin Seudun Matkailu Oy MAISAn sivuilla osoitteesta: www. maisa.fi/satasykkeli ja se on käyttäjilleen ilmainen. MobiiliSykkeli taas on matkapuhelimessa toimivia sovellus SataSykkelistä. MobiiliSykkelin avulla käyttäjä voi valita samoilla kriteereillä samat reitit, jotka löytyvät SataSykkelistä. MobiiliSykkelin etuna on kuitenkin se, että käyttäjä näkee oman sijaintinsa GPS:n avulla, joten reitiltä eksymisen vaara vähenee. MobiiliSykkeli toimii Android tai Windows Phone -käyttöjärjestelmää käyttävissä älypuhelimissa ja sen voi ladata ilmaiseksi joko Google Play:stä (aikaisemmalta nimeltään Android Market) tai Windows Marketplacesta. MobiiliSykkeli on Suomen ensimmäinen matkapuhelimella käytettävä pyöräilyreittisovellus, joka sisältää valmiiksi suunnitellut pyöräilyreitit ja GPS-paikannuksen. Molempien palveluiden kehittämistä jatketaan käyttäjäpalautteen perusteella. Lisäksi palveluihin on tarkoitus lisätä informaatiota nähtävyyksistä ja taukopaikoista sekä muista kiinnostavista kohteista. MobiiliSykkelistä tehdään myöhemmin myös iPhonella toimiva sovellus. Palveluiden teknisestä toteutuksesta on vastannut Esri Finland Oy. Havainnekuva Itävallan rautateiden pyöränkuljetusosastosta. Itävallan rautatiet ÖBB muuttaa pyöränkuljetuspolitiikkansa. Itävallan rautatiet varustaa ykkösjunansa pyöränkuljetusosastolla, johon mahtuu 6 pyörää. Kevääseen 2013 mennessä kaikki 51 ”Railjet” -junaa varustetaan tällaisella yksiköllä. Muutostyöt tehdään vasta muutaman vuoden ikäisiin juniin asiakkaiden vaatimuksesta. Pyöräkuljetus pitää edelleen varata etukäteen ja se maksaa 10 €. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 1.2 M€. Pyörien kuljetusyksikkö on junan etuosassa ja ovien kokoon on kiinnitetty huomiota, jotta pyörien siirto käy nopeasti. Itävallan päätös tuli pian sen jälkeen, kun Deutsche Bahn oli ilmoittanut, että sen uuden sukupolven IC -juniin tulee tilat kahdeksalle pyörälle. (ECF Newsletter August 3, 2012) City Cycling -niminen uusi kirja on tulossa. Kirja sisältää 15 artikkelia pyöräilyn eri osa-alueilta. Luvussa ”Terveys ja Pyöräily” on tutkimustuloksia pyöräilyn terveysvaikutuksista, jotka ovat varovaisestikin laskien 5-15 -kertaiset liikenneonnettomuusriskeihin nähden. Tutkimustulosten 4 Poljin 4/2012 johtopäätösten mukaan juuri terveysvaikutusten takia kypärän käytön tulee olla vapaaehtoista. Yksi artikkeli käsittelee mm. pyöräilyn nopeutta autolla liikkumiseen nähden, kun otetaan huomioon auton ylläpidon vaatima aika. Aiheita ovat myös”Naiset ja pyöräily” ja ”Lapset ja pyöräily” sekä luonnollisesti pyöräilyn turvallisuus, pyöräilyinfra, liittyminen joukkoliikenteeseen ja pyöräily eri kokoisissa kaupungeissa. Kirjan päätekijänä on amerikkalainen professori John Pucher. Kirjan paperiversio ilmestyy nyt syyskuussa MIT:n Press book –sarjassa ja sitä saa ostaa Amazon’lta. Hinta lienee 20 euron paikkeilla. (ECF Newsletter August 3, 2012) Väylät ja Liikenne -päivillä vuokrapyöriä Väylät ja Liikenne -päivät ovat Tieyhdistyksen kahden vuoden välein järjestämä liikennealan suurtapahtuma. Tapahtuma on vakiintunut kuntien, valtionhallinon, konsulttien, urakoitsijoiden ja tavaratoimittajien kohtaamispaikaksi. Tänä syksynä tapahtuma järjestetään 29.30.8 Turussa. Konferenssipyörä päivien ajaksi Seminaariin osallistujille tarjotaan tänä syksynä käyttöön vuokrapyöriä semi- naarin ajaksi. Kyseessä on Valpastin Oy:n, Linnan pyöräverstaan ja Pelago Bicycles Oy:n järjestämä palvelu. ”Kehitämme ja tutkimme järjestelmää, jossa polkupyörä voitaisiin tarjota käyttöön tilanteissa, joissa ihmisillä ei ole mahdollisuus käyttää omaa polkupyörää. Konferenssipyörä on yksi sovellus”, kertoo Mari Päätalo Valpastin Oy:stä. Laadukkaita kaupunkipyöriä Vuokrattavat pyörät ovat laadukkaita peruspyöriä, jotka sopivat hyvin kaupunkikäyttöön. Osa pyöristä on uusia Pelagopyöriä ja osa kierrätettyjä pyöriä. ”Näin saamme tietoa erilaisten pyörien soveltuvuudesta konferenssipyöriksi”, kertoo Päätalo. Pyörän voi varata itselleen etukäteen lomakkeella, jolloin pyörä voidaan sovittaa suoraan käyttäjän pituuteen sopivaksi. Vuokrapyörän hinta on käyttäjälle 15 euroa/päivä tai 20 euroa/2 päivää. Valpastin Oy:n kestävän liikkumisen tuotteisiin ja palveluihin erikoistunut yritys. Linnan pyöräverstas on hämeenlinnalainen pyöräliike, - korjaamo ja -kahvila. Pelago Bicycles on kotimainen yritys, joka valmistaa polkupyöriä kaupunki- , työmatka ja harrastuskäyttöön. Poljin 4/2012 5 Johtava pyöräilykaupunki tilastojen valossa –Kööpenhamina • 50 % kööpenhaminalaisista polkee työ-ja opiskelumatkat päivittäin • Kööpenaminassa poljetaan ka. 1,2 milj. kilometriä arkipäivisin • Suurimmat syyt miksi pyöräillään: - nopeaa – 55% - sujuvaa -33 % - terveellistä -32 % - halpaa -29 % - mahtava tapa aloittaa päivä -21 % • Joka kerta kun kaupunki on rakentanut uutta pyöräväylää se on lisännyt 20 % pyöräilyn osuutta ja vähentänyt autoilua (10 %) • Pyöräilijän keskinopeus 16km/h, autoilijan 27 km/h • 67 % pyöräilijöistä tuntee olonsa turvalliseksi liikenteessä. Suurin syy turvattomuuteen on ajoneuvoliikenne • Suurin syy miksi kööpenhaminalaiset pyöräilijät eivät polje töihin on sade. Tilastollinen todennäköisyys, että työmatkalla sataa Kööpenhaminassa on 1,5 krt kuukaudessa. • 1 km pyörätietä maksaa n. 8 milj. DKK (n. 1 milj€) • 1 km pyöräkaistaa maksaa n. 500 000 DKK (n. 67 000 €) • 1 km metrokiskoa maksaa 1 000 milj. Dkk (n. 134 milj.€) • 1 km ajokaistaa maksaa 70-100 milj DKK (n. 9-13 milj€) Lähde: Bicycle Account 2010. Saatavissa: http://www.kk.dk/sitecore/content/Subsites/CityOfCopenhagen/ SubsiteFrontpage/LivingInCopenhagen/CityAndTraffic/CityOfCyclists/CycleStatistics.aspx Pyörällä pääsee nopeammin kuin autolla Jokainen pyöräilijä voi varmasti allekirjoittaa sen, että ruuhka-aikana pyörällä pääsee usein nopeammin perille verrattuna ajoneuvoliikenteeseen. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että sama päätee myös ruuhka-aikojen ulkopuolella. Professori Paul Tranter New South Westin yliopistosta lähestyy väittämää ns. tehokkaan nopeus- käsitteen avulla. Hän julkaisee aihetta koskevan tutkimuksen syyskuussa 2012 ilmestyvässä City Cycling kirjassa. Tehokas nopeus lasketaan nopeuden vakiokaavalla eli nopeus on kuljettu matka jaettuna siihen kulutettu aika. Erona totuttuun aikakäsitteeseen, Tranter huomio matka-ajan lisäksi myös ajan, joka on käytetty ajamisen mahdollistamiseksi. Esimerkkinä hän käyttää autojen omistajia, jotka käyttävät useita työtun- teja vuodessa mahdollistaakseen ajoneuvonsa ylläpitämisen ja käyttämisen. ”Tyypillinen amerikkalainen mies käyttää 1 600 tuntia vuodessa sekä ajamiseen että ajamisen mahdollistamiseen, päiväkohtainen lukema on 4 tuntia 16 tunnista. Näillä laskelmilla auton omistajan ka. matkanopeus vuodessa on pienempi kuin 8 km/h”. Tranter on laskenut esimerkkejä myös muiden maiden osalta ja luvut vaihtelevat Canberran (Australia) huippuluvuista: 18,3 km/h Nairobin 3 km/h. Toisin sanoen, esimerkiksi pyöräilijän New Yorkissa pitäisi polkea ainoastaan 13 km/h ollakseen nopeampi kuin autoilija. Yhteenvetona Tranter haluaa painottaa tutkimuksensa merkitystä yhteiskunnalle:” jos haluamme nopeampaa kaupunkiliikennettä, meidän on turha panostaa nopeisiin huippuluokan autoihin. Pyöräilyinfrastruktuuriin panostavat kaupungit voittavat tämän kilpajuoksun.” Lähde: ECF, News 02.08.2012: http://www.ecf.com/news/cycling-because-its-fasterhow-long-does-your-commute-really-take-you/ 6 Poljin 4/2012 Moskovaan ongelmat kuriin pyöräkaistojen avulla! Moskova on lähtenyt haastamaan liikenteestä aiheutuvia haittoja yhtenäistämällä olemassa olevia pyöräkaistojansa. Loppuvuodesta valmistuvien uusien pyöräkaistojen tarkoituksena on toimia sujuvana verkostona eri alueiden ja metrolle välillä. Tulevaisuuden tavoitteena on rakentaa 100 pyöräkaistaa vuoteen 2016 mennessä. Hankkeen rahoitukseen Moskovan kaupunki on varannut 5 miljoonaa $ eli noin 4 miljoonaa euroa. Lähde: PressTV, 12.08.2012 Saatavissa: http://www.presstv.com/ detail/2012/08/12/255933/moscowcycling-lanes-transport/#.UDN4Pd2Njpo Pyöräilymyönteisiä kunnallisvaaliehdokkaita esiin Tampereen Polkupyöräilijät listaa pyöräilymyönteisiksi ilmoittautuneet kunnallisvaaliehdokkaat nettisivuilleen. Lisäksi Tapo tiedottaa ehdokkaista sähköpostitse ja Facebookissa jäsenistölleen. Ilmoittautuessaan ehdokkaat lupaavat toimia Tapon poliittisen ohjelman puolesta. Tapon tärkeimmät tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle ovat nostaa pyöräilyn kulkutapaosuus Tampereella 15 %:iin vuoteen 2016 mennessä sekä pyöräilyyn suunnattujen resurssien ja pyöräilyolosuhteita koskevan tyytyväisyyden lisääminen. Helsingin Polkupyöräilijät on toteuttamassa vastaavanlaista kampanjaa. HePo on laatimassa pyöräilyn manifestia, jonka allekirjoittamalla ehdokkaat sitoutuvat yleiseen pyöräilyn edistämiseen sekä kolmeen konkreettiseen toimenpiteeseen: 1) pyöräväylät Hämeentielle ja Mannerheimintielle 2014 mennessä 2) reunakivet pois pyöräteiltä ja 3) pyöräteiden opastus kuntoon. Mukaan lähteville ehdokkaille tarjotaan haastatteluja tai reportaasia osallistumisesta kaupunkifillari-blogissa. Myös Jyväskylän Pyöräilyseurassa on pohdittu pyöräilymyönteisten kuntallisvaaliehdokkaiden listaamista. ................................................................................................................................................................................. Pyöräilyuutisia Kokemuksia Fillarikanava-pilottihankkeesta ”Idea kartoittaa Helsingin kaupungin pyöräilyolosuhteita fillareilla yhdessä kaveriporukan kanssa kartta kädessä, muuttui tuumailun ja yhteistyön avulla yhdeksi Helsingin kaupungin verkko-osallistumisen pilottikohteeksi: Fillarikanavaksi”, kertoo Fillarikanavan perustaja Antti Poikola. Helsingin kaupunki lähti Fillarikanavapilottihankkeen myötä selvittämään, miten avointa verkkotyökalua voitaisiin hyödyntää virkamiestyössä. Taustalla on suunnitteluprosessiin liittyvän osallistumisen ongelmakenttä: Usein virkamiehet kokevat vuorovaikutuksen ja asukkaiden osallistumisen kuormittavana lisätyönä ja asukkaat puolestaan valittavat heikkoa osallistumisen tunnetta ja vaikuttavuutta oman elinympäristönsä asioihin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten avointa osallistumisen keinoa, kuten Fillarikanavaa, voidaan hyödyntää asukkaiden ja virkamiesten välisessä suunnittelun vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin asiaa kahdesta näkökulmasta: Fillarikanavan mahdollisuuksia vastata perinteisessä vuorovaikutuksessa esiintyviin haasteisiin sekä Fillarikanavan hyödyntämismahdollisuuksista virkamiestyössä. Kysymyksiin haettiin vastauksia haastatteluiden, Fillarikanavaan kertyneen aineiston sekä kirjallisuuden perusteella. Tulosten perusteella pyöräilyolosuhteisiin liittyvät osallistumisen haasteet ovat hyvin samankaltaisia kuin aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa on aiemmin todettu: kuormittuminen sekä heikko vaikuttavuuden tunne. Tutkimus osoitti, että pyöräilijät olivat löytäneet Fillarikanavan ja käyttävät sitä asialliseen keskusteluun pyöräilyolosuhteista. Keskustelumahdollisuuden todettiin osittain jopa parantavan viestien laatua. Virkamiehet kokivat voivansa hyödyntää Fillarikanavan aineistoa suunnittelus- sa lähinnä lähtötietojen kerääjänä sekä päätöksentekoa tukevana materiaalina. Yhteenvetona voidaan todeta, että Fillarikanavalla voisu olla potentiaalia olla yksi Helsingin pyöräilyoloja kehittävistä osallistumiskanavista, sillä se vähentää virkamiesten työmäärää sekä tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden ajankohtaiseen tietokantaan. Toimivuuden kannalta ehtona on kuitenkin toimiva kaksisuuntainen vuorovaikutus asukkaiden ja virkamiesten väillä. Tutkimus päättyi vuoden 2012 keväällä ja samoin Fillarikanavan pilotointijakso. Tällä hetkellä sivusto on suljettu, sillä kaupungilla ei ole resursseja sen toiminnan ylläpitämiseen. Maailmalla on vastaavia sivustoja käytössä ja ehkä suosituin niistä on englantilainen FixMyStreet- sovellus, joka koskee koko kaupunkiympäristöä. (http://www.fixmystreet.com/). Suomeenkin on kehittynyt vastaavanlainen sivusto: http://www.korja.us/. Minna Raatikka Fillarikanavan toiminta 2008-2011 Millaisia olivat sivuston käyttäjät? hin. Loput 10 % koskivat yleisiä pyöräilyyn liittyviä asioita esimerkiksi pyöräilypolitiikkaa tai itse Fillarikanavaan liittyviä asioita. Käyttäjistä noin puolet oli ympärivuotisia pyöräilijöitä, joten Fillarikanavan käyttäjistä voidaan puhua Helsingin pyöräilyolojen ruohonjuuritason asiantuntijoina. Sivuston käyttö oli laskenut ajan myötä. Miten Fillarikanavan tietoa on hyödynnetty? Minkälaista keskustelua sivustolla käytiin? Sivuston käyttäjät hyödynsivät keskustelumahdollisuutta (55 % viesteistä kommentoitiin). Laadullinen sisällönanalyysi osoitti, että suurin osa (45 %) viestien kommenteista syvensi keskustelua. Avoimuus ei aiheuttanut keskustelun rönsyilyä. Vain 11 % kommenteista meni ”ohi aiheen”. Sivuston argumentoinnissa näkyy myös ns. ”peukutus”‐ilmiö. Melkein neljännes annetuista kommenteista kannatti annettua viestiä, antamatta sen suurempaa lisätietoa aiheeseen. Virkamiesten vähäinen osallistuminen keskusteluun näkyi heidän kommentointiaktiivisuudessaan (2 % annetuista kommenteista). Mistä Fillarikanavassa puhuttiin? Fillarikanavan suosituimmat aiheet (kommentoitujen sekä katseltujen kärkipäässä) olivat Hämeentien pyöräolot, Runebergin pyöräkaistat, talvisuolauksen hoitaminen sekä yleisimpinä asioina pyöräteiden/‐ kaistojen yksisuuntaisuus, reittien katkeaminen, reunakivien kyseenalaistaminen sekä puuston aiheuttamat näkyvyyshaitat. Yli puolet (noin 60 %) viestikokonaisuuksista koski kaupunkisuunnitteluviraston toimintaa. Rakennusvirastolle kohdistui 30 %. Tosin osassa KSV: lle suunnatuissa viesteissä viitattiin myös hoidon ja kunnossapidon asioi- Fillarikanavaa on hyödynnetty HKR:n teettämässä työmatkareittien talvikartoituksessa. Suunnittelijoiden kokemukset olivat positiivisia ja he näkivät Fillarikanavan tuovan lisäarvoa suunnitteluun. Fillarikanava lisäsi molemminpuolista tietämystä eri suunnitteluosallisien kesken. Fillarikanavan haasteena oli epävirallisuus, sillä sen seuraaminen lisäsi työmäärää. Miten Fillarikanavaa voitaisiin kehittää? Keskeisimpinä kehitysehdotuksina nousivat esille käytettävyyden parantaminen esim. hakutoiminnoin sekä muun dokumentoinnin parantaminen. Lisäksi sivuston yhteisöllisyyttä pitäisi kehittää luomalla esim. käyttäjäprofiileita. Suurimpana haasteena oli kuitenkin Fillarikanavan integroiminen osaksi virkamiesten arkea sekä muita kaupungin toimintoja Fillarikanava vs. virkamiesten sähköiset palautteet: Fillarikanavassa palaute oli tiivistetyssä muodossa, sijaintitieto valmiina sekä sisälsi mahdollisia muiden käyttäjien kommentteja. Vertailusta nähtiin, että Fillarikanavaan kertyi viestejä samoista asioista kuin nykyisiin KSV:n sekä HKR:n virallisiin palautekanaviin. Lisätietoja tutkimuksesta: http://civil.aalto.fi/fi/tutkimus/liikennetekniikka/opinnaytteet/diplomityo_raatikka_2012.pdf Poljin 4/2012 7 Lasten ja nuorten pyöräily Vancouverin Velo-City konferenssissa Lasten pyöräily oli tämän vuoden Velo City Global –konferenssin pääteemoista ja myös konferenssin päätösasiakirja käsitteli lasten pyöräilyä. Päätösasiakirjassa pyöräily nostettiin lasten ihmisoikeudeksi ja siinä viitattiin YK:n lastenoikeuksien julistukseen ja UNICEF:in tavoitteisiin turvata lasten oikeudet ja taata mahdollisuudet toteuttaa tavoitteitaan omien kykyjensä mukaan. Tekstin lopusta löytyy linkkiosoite Vancouverin päätösasiakirjan tekstiin. 8-80-kaupunki – kaupunkisuunnittelua lapsille ja vanhuksille Jo avauspuheenvuoroissa lasten pyöräily nousu vahvasti esiin koko konferenssin pääesiintyjiin lukeutuvan Gil Peñalosan esityksessä. Peñalosa on tehnyt näyttävän uran pyöräilyn ja kävelyn edistäjänä muun muassa Kolumbian pääkaupungin Bogotan hallinnossa. 8 Poljin 4/2012 Puheenvuorossaan Peñalosa esitteli 8-80-kaupunki -filosofiaansa. Peñalosan mukaan kaupungit on suunniteltava niin, että ne ovat turvallisia ja miellyttäviä niin lapsille kuin vanhuksille – alle 8-vuotiaille ja yli 80-vuotiaille. Liikkuminen sujuu 8-80-kaupungissa kävellen tai pyörällä. Pidemmillä matkoilla käytettävissä pitää olla julkinen liityntäliikenne, mutta matkat alkavat ja päättyvät aina kävellen tai pyörällä. Pyöräinfran suunnittelussa Peñalosa korosti voimakkaasti pyöräväylien fyysistä erottamista autoliikenteestä. Peñalosan mukaan maalatut kaistat tai edes tasoeroilla tehdyt erottelut eivät riitä, vaan pyöräväylät on suojattava esimerkiksi terästolpilla tai betonikappaleilla. Peñalosan näkökulma on suurkaupunkien suunnittelussa, mutta niissä hyvin perusteltu. Järeä erottelu on suurkaupunkien keskustoissa välttämätön, jot- ta lapsensa tai isovanhempansa näkee mielellään pyöräilijänä tai jalankulkijana liikenteessä kuten Peñalosa hyvältä kaupunkisuunnittelulta edellyttää. Myös Suomessa löytyy pienemmissä kaupungeissa varmasti paikkoja, joissa kiinteiden esteiden nykyistä laajempi käyttäminen liikennemuotojen erottelussa lisää sekä todellista että koettua turvallisuutta ja parantaa lasten pyöräilymahdollisuuksia. 8-80 –filosofian mukaisesti järeällä erottelulla luodaan samalla edellytyksiä vanhusten pyöräilylle. Väestön ikääntyessä ja sähköavusteisten pyörien yleistyessä 8-80-tyyppiselle ajattelulle on tarvetta ja edellytyksiä myös meillä. Pyörä-rodeoita ja paraateja – kanadalainen koulukampanja Vancouverin ohjelmassa oli silmiinpistävää, että Peñalosan avauspuheenvuoron lisäksi lasten pyöräilyä ei juurikaan käsitelty kaupunki- ja liikennesuunnittelunäkökulmasta. Esitykset ja puheenvuorot käsittelivät enimmäkseen lasten ja nuorten pyöräilyä edistäviä kampanjoita. Kampanjoissa korostuvat samat asiat, mutta toisaalta esiin nousivat pyöräilykulttuurin erilaiset lähtötasot. Pyöräilykulttuurin erot Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä korostuivat tämän vuoden Velo Cityssä, sillä isäntäkaupungista johtuen pohjoisamerikkalaiset teemat ja toimijat olivat hyvin edustettuina. Lasten ja nuorten osalta pohjoisamerikkalainen valtavirta-ajattelu lähtee siitä, että pyörällä ajaminen on kyllä lapsille opetettava perustaito, mutta lasten arkiseen liikkumiseen pyöräilyä ei ole tarkoitettu. Vahvasti henkilöautoilun varaan rakentuvan yhdyskuntarakenteen mallissa kampanjoiden tavoitteena olikin usein herätellä lasten vanhempia ja lapsia siihen, että arkimatkoja ylipäätään yllä ja edellisellä sivulla: Pyöräilevissä koulubusseissa kuljetaan nyt myös harrastuksiin: Ilveksen jalkapallojunioreiden treenibussi aloitti toimintansa elokuussa 2012. (Kuvaaja Anna Korpinen.) voi tehdä pyörällä. Parissakin esitelmässä esiteltiin koululaisille suunnattu pyöräilynedistämishanke eteläisessä Ontariossa. Projekteja toteuttavat yhdessä ympäristökävely- ja pyöräilyjärjestöt. Tehtävää on, sillä Toronton yliopiston tutkimuksen mukaan vain 2 % lapsista pyöräilee kouluun kun taas 41 % tuodaan autolla. Kampanjaan kuuluu esimerkiksi Bike Rodeo –tapahtumien järjestäminen pienimmille koululaisille, joissa opetellaan pyörän käsittelyä ja turvallisuusasioita. Lisäksi kampanjoinnin osana järjestettiin koulun jälkeen kokoontuvia pyöräilykerhoja sekä yksittäinen iso pyöräparaati viikonloppuna. Suomalaisen lasten pyöräilyn edistäjän näkökulmasta Kanadan hankkeissa herättää ihailua se, miten vanhemmat ja koko yhteisö saadaan mukaan yksittäisten tapahtumien tai lyhyiden kurssien järjestämiseen. Kuvat esimerkiksi pyöräparaatista osoittivat, että mukana oli paljon todella innostunutta joukkoa. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan historiasta ja laajasta, pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista johtuen Suomessa ajatellaan helposti, että esimerkiksi kouluun liittyvät pyöräilykampanjat hoituvat koulun tai kaupungin työntekijöiden voimin. Toisaalta pohjoismaisen mallin vahvuutena on se, että julkinen rahoitus mahdollistaa pidempien kampanjoiden toteuttamisen. Lisäksi laajempi yhteiskuntapoliittinen suunnittelukulttuuri mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyön ja tulosten hyödyntämisen eri hallinnonaloilla. Uutta tekniikkaa ja vanha tarina – tanskalainen koulukampanja Myös Euroopassa lasten kyyditseminen henkilöautolla on lisääntymässä ja kampanjoilla pyritään kääntämään tätä kehitystä. Eurooppalaisista kampanjoista innovatiivisimpiin kuuluu tanskalainen Around the World in 80 days. Kampanjan toteuttavat Århusin kaupunki yhdessä mainostoimiston ja pyöräilyinfraa tuottavan yrityksen kanssa. Huomionarvoista on, että kampanja on suunnattu 12-13-vuotialle, joka on pyöräilynedistämiselle hyvin haastava ikäryhmä. Ikäryhmään vetoavana elementtinä kampanjassa on yhdistetty uutta tekniikkaa vanhaan tarinaan. Kampanjan ideana on saada koululuokat koettamaan voivatko he polkea 80 päivässä maailman ympäri, eli 40 000 kilometriä. Idea mukailee tunnettua Jules Vernen romaanin tarinaa. Jokaisella luokalla on käytössään kaksi GPS-paikanninta, joita oppilaat pitävät hallussaan vuorotellen. Paikantimen rekisteröimät kilometrit ladataan kampanjasivustolle, jossa ne edistävät Dr. Globen matkaa maailman ympäri. Luokat saavat myös postikortteja Dr. Globen saapuessa tiettyihin kaupunkeihin. Kisassa parhaiten menestynyt joukkue voittaa rahaa luokkaretkeen ja eniten kilometrejä luokassa polkenut saa GPS-paikantimen. Kiinnostavaa on, että liikennesuunnittelijat hyödyntävät GPS-paikantimen tuottamaa dataa lasten reiteistä. Kampanjalla on siis suora yhteys liikennesuunnitteluun. Tämä poikkihallinnollinen yhteistyö on myös oiva esimerkki pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vahvuudesta. Esimerkiksi 8-80-kaupungin toteuttaminen on helpompaa, kun suunnittelun tukena on ensikäden tietoa lasten käyttämistä reiteistä. Petteri Nisula Vancouverin Velo City Global -konferenssin päätösasiakirja: http://www.ecf.com/manifesto/children-have-the-right-to-cycle/ Poljin 4/2012 9 Maailman edistyneimmässä pyöräilymaassa ei käytetä kypärää Toistakymmentä miljoonaa pyöräilijää ja kaikki ilman kypärää. Alueena EteläSuomea pienempi pläntti. Tätä on Hollanti, maailman edistyksellisin pyöräilymaa. Alankomaat on nimensä mukaisesti tasainen maa. Pinta-ala on pieni ja väkiluku 16 miljoonaa. Hollantilaiset ovat ymmärtäneet, että näissä olosuhteissa kannattaa siirtyä paikasta toiseen polkupyörällä. Kaikkialle on rakennettu pyöräteitä, pyörille sopivia risteyksiä ja pysäköintipaikkoja. Kymmenen päivää pyöräilyä Hollannin ympäri, noin 50-80 km per päivä, antoi kuvan maasta, jossa tätä liikennemuotoa ymmärretään. Se ei ole harrastus, vaan yhtä tavallista kuin kävely, ja taidot on saatu jo äidinmaidossa. 10 Poljin 4/2012 Vieressämme saattoi ajaa nuori tyttö yli kymmenen kilometrin matkan vaihteettomalla pyörällä ihan vain käydäkseen kaverilla. Yritimme vuokrata monivaihteisen hybridipyörän useammastakin vuokraamosta, mutta vuokraaja sanoi, että ei sellaisia ole, sen enempää kuin kypäriä. Kolme vaihdetta riittää, koska mäkiä ei ole. Jos jonnekin piti nousta, oli se silta tai pato. Amsterdamissa pyörät viuhuivat joka puolella ja kovaa vauhtia. Hollantilaiset osaavat ajaa pyörällä. Sääntöjä pyrittiin noudattamaan ainakin siltä osin, että pyörätiellä ajettiin muut huomioiden. Autojen kanssa yhteisissä risteyksissä ei aina saanut selvää, millä logiikalla mentiin. Tuntui että yhtäkkiä pyöräilijät lähtivät kaikki liikkeelle, vaikka liikennevaloissa paloi kaikkia mahdollisia värejä. Mutta pyörät lähtivät ensin, sitten autot. Jalankulkijoille oli omat liikennevalonsa, joissa pääsääntöisesti paloi punainen kun pyöräilijöille paloi vihreä, mitä suomalainen oudoksui. Autot väistivät ja varoivat pyöräilijöitä. Kysyin paikalliselta, miten tämä näin menee. Hän vastasi, että jos tapahtuu kolari, vika on aina autoilijan ja rapsut kovia. Ja kun käytännössä autoilijat ovat itsekin pyöräilijöitä, on kunnioitus luonnollista. Pyörätiet oli suunniteltu huolellisesti. Usein kummallakin puolella autotietä oli pyörätie omaan suuntaansa ja se oli väriltään punainen. Toki kaksisuuntaisiakin pyöräteitä oli harvemmin asutulla alueella. Opasteita oli riittävästi, taajamissa oli erikseen pyörille tienviitat. Viherreitit oli merkitty vihreällä. Maaseudulla risteyksissä oli ’sieniä’ eli matalia tatin näköisiä opasteita, joissa oli neljä sivua, joille oli merkitty suunnat ja paikkakuntien nimet. Kypärää ei kukaan todellakaan käyttänyt (pyöräilyhän ei ole vaarallista). Suurkaupungin kaduilla liikkui parijonoissa monen kymmenen koululaisen Amsterdamin liikennevalot. (kuva: Jukka Nisssinen) ryhmiä, joilla oli turvaliivit yllään, mutta ei kypärää. Raihnaisimmallakaan mummolla ei ollut pottaa päässä. Joillakin kilpapyöräilijöillä oli kypärä, mutta sekin tuntui olevan enemmän tyyli- kuin turvallisuusseikka. Vastaan ajoi erikoisia polkupyöriä, kuten perhepyörä, jossa oli takana yksi paikka aikuiselle ja edessä kaksi matalampaa paikkaa lapsille, polkimineen. Joissain pyörissä oli telineitä useammalle lapselle. Pyöriin oli rakennettu erilaisia kuljetuslaatikoita sekä tavaroille että lapsille. Kokonaisuus saattoi olla auton mittainen pituudeltaan. Kun on paljon pyöriä, on paljon lieveilmiöitä. Pyörät varastetaan armotta, jos lukitus on vähänkään vaillinaista. Yleensä pitää olla sekä pinnalukko että ketjulukko, vaikka pyörä ei häävi olisikaan. Varastetuilla pyörillä tehdään pikkubisnestä tai sitten käytön jälkeen pyörät heitetään kanaviin, joita Hollannissa riittää. Aika ajoin niitä kerätään tuhansittain veden alta. Kokeilimme pyörien kuljetusta junis- sa. Vaunuihin on merkitty selvästi pyörän kuva, jos siinä sai viedä kulkupelejä. Jokaisessa junassa tällainen vaunu näytti olevan. Pyörälipun hinta oli noin puolet henkilölipun hinnasta. Lippuja myytiin automaateista, mutta niiden logiikka oli epäselvä. Onneksi konduktöörit olivat huumorintajuisia ja palveluhenkisiä. “Kypärää ei kukaan todellakaan käyttänyt (pyöräilyhän ei ole vaarallista).” Matkailumaana Hollanti on muutenkin hieno ja vähän eksoottinenkin vanhoine, vinossa seisovine taloineen ja erikoisine tapoineen. Maantien laitaan saattoi yhtäkkiä ilmestyä monta sataa metriä pitkä kannabis-pelto. Amsterda- missa Punaisten lyhtyjen alueella näyteikkunoissa nojaili vähäpukeisia naisia takanaan odottava parivuode. Maaseudulla levittäytyi valtavia peltoja täynnä kukkia. Meren rannalla sai ihastella erilaisia luontokohteita, kuten dyynejä. Leveällä, pinnoitetulla rantapadolla ajaminen oli elämys. Nähtävää on paljon, paikat pidetään huippusiistinä ja kaikki puhuvat englantia. Hintataso on korkeampi kuin Suomessa, varsinkin ravintoloissa. Hollantilaisten lounaskulttuuri on Suomeen verrattuna alkeellinen ja on vaikea löytää Suomen tasoisia lounaspaikkoja. Hotellit kannattaa varata internetistä kännykällä ennen saapumista, jolloin huoneen saa selvästi halvemmalla. Aamupalan saatavuus kannattaa tarkastaa. Hollanti on pyörämatkan arvoinen. Epäilyttävää on vain sää, maa kun sijaitsee Atlantin rannalla. Tällä matkalla aurinko paistoi lähes joka päivä ja sadetta saatiin muutamana päivänä. Jukka Nissinen Poljin 4/2012 11 Italian pyöräkaupunkeja LUCCA Po-joen laakson mainioiden pyöräilykaupunkien lisäksi Italiassa on muitakin kaupunkeja, joissa polkupyörä on nopea ja käytännöllinen kulkuväline. Keski-Italiassa sijaitsevassa Luccassa lähes kaikki ajavat polkupyörällä. Pisasta tunnin pyörämatkan päässä pohjoiseen sijaitsevan Luccan perustivat etruskit joskus ennen historian kirjoittamista. Kaupungin ydin perustuu roomalaisaikaiseen ruutukaavaan, jossa edelleen erottuvat forumin ja amfiteatterin paikat. Lucca eli roomalaisaikojen jälkeen itsenäisenä kaupunkivaltiona, ja koskemattomuuttaan suojellaakseen kaupunkilaiset katsoivat 1600-luvulla hyväksi rakentaa keskustan ympäri vahvan muurin. Se osoittautuikin hyväksi puolustuskeinoksi, eikä muureja koskaan ole ollut tarve puolustaa vihollista vastaan. Luccasta on kasvanut noin 90000 asukkaan pikkukaupunki, joka on levittäytynyt jo muuriensa ulkopuolelle pitkin vieressä virtaavan Serchio-joen rantoja ja viljavaa tasankoa. Puolustusmuurista puistoksi Nykypäivän luccalaiselle muurit ovat tärkein puisto ja lenkkeilyrata. Turistit ajelevat mielellään vuokrapyörillä muuria pitkin. Pyörävuokraamoita kaupungilla onkin runsaasti. Muurilla on leveyttä kapeimmillaan parikymmentä metriä, ja välillä se levenee aukioiksi, joilla kioskit ja ravintolat viihdyttävät flaneeraajia. Muurilta avautuu kauniita näkymiä sekä vanhaan kaupunkiin että ympäröivään vuoristoon. Vaikka kaupungin asemakaava on ruutukaava, kadut ovat keskiaikaisen kapeita, eikä nykyaikaisella autoliikenteellä olisi mitään toimimisen mahdollisuutta. Suuressa viisaudessa autojen liikkuminen on rajoitettu aina vain kahden viereisen sisääntuloportin väliseksi. Valvontakamerat pitävät huolen siitä, että rajoituksia noudatetaan. Liikenteen rajoittaminen on vaikuttanut siihen, että palvelut löytyvät läheltä. Pieniä hedelmä-, vihannes-, juusto-, liha- ja viinikauppoja on lähes joka kort- Muurit ympäröivät Luccan historiallista keskustaa. telissa. Vanhassa kaupungissa on myös julkista liikennettä, jota hoidetaan pikkubusseilla. Mutta kaikki talojen seinustat ovat täynnään polkupyöriä, ja niin hienostorouvat kuin liikemiehetkin ajelevat rauhallista vauhtia mummu- ja pappapyörillään. Pyörävuokraamot tarjoavat käyttöön kaupunkipyöriä, tandemeita ja kilpapyöriä. Hinnat ovat hyvin edulliset, eikä nykypäivänä kannata omaa pyörää mukaan raahatakaan. Ylämäkien nousun raastava hurmio Osa keväisestä kaupunkimatkasta oli varattu pyöräilyyn. Vuokrasin ystäväni Osmon kanssa celestenväriset kilpapyörät muutamaksi päiväksi, ja ajoimme vuoristoon. Jokirannat ruuhkat jäivät pian taakse, sillä kapeilla vuoristoteillä autoilu oli rajoitettu: tien kapeuden ja mutkaisuuden takia pakua isommalla autolla ei olisi ylipäänsä mahtunut ajamaan. Muutaman sadan metrin korkeudella oli vanhoja pikkukyliä, pieniä kirkkoja ja suurenmoisia näkymiä kaukaisille huipuille. Parin tunnin nousu kapeilla serpentiiniteillä saa huonokuntoisella hien kihoamaan. Vuoripurojen solina ja kasvojen vilvoittelu virkistää ja saa taas pyörittämään polkimia. Mäen laelta alkava lasku saattaa olla vielä rasittavampi kuin nousu, mikäli tie on mutkikas ja jyrkkä. Korkeimman mäen jälkeen meitä kuitenkin lykästi, ja pääsimme kymmenien kilometrien mittaiseen loivaan laskuun. Tie seuraili purosta joeksi kasvavaa uomaa, kosken kohina ja pikkukylien idylliset talorivit rytmittivät huimavauhtista menoa. Juuri kun nälkä alkoi kalvaa, osuimme vanhaan myllyyn rakennettuun ravintolaan, jossa saimme kolmen ruokalajin lounaan runsaine juomineen parilla lantilla. Lisäksi päällemme luotiin kiinnostuneita katseita, sillä puheenpartemme tuntui olevan alkuasukkaille vieras. Saimme selittää matkan tarkoitusta ja otimme vastaan hyviä neuvoja. Poikkesimme myös Bagno di Luccan vanhassa kylpyläkaupungissa, jolle näytti käyneen niin kuin edellisellä Italian matkalla ohittamallemme San Pellegrinolle. Vanhat hotellit ovat raunioina ja loisto muistoa vain. Virvoittavien vesien juominen ei nykyään riitä lomahuviksi. Kenen joukoissa seisot Olimme varautuneet Italian kevääseen väärin varustein. Vaikka oli huhtikuun loppu, ajaminen lyhythihaisissa ei sujunut, vaan jouduin hankkimaan termarit ja pitkän ajopaidan. Vettäkin tuli niin, että jonkin ajopäivän joutui aloittamaan kolmen tunnin lounaalla ennen kuin tohti pitemmälle. Pyöräilypäivien ajaksi sattui kansallinen vapaapäivä, kun juhlittiin fasismista vapautumista. Sehän tarkoitti sitä, että kaikki kilpapyöräilijät lähtivät lenkille. Pääsimme suuren veljeskunnan jäseniksi. Kymmenien ajajien mittaiset letkat vilahtelivat vastaamme, jopa ohitsemme hyvää kyytiä. Koetimme seurailla suosituimpia reittejä ja ajauduimme Viareggion rannoille ja Pisaan, jonka kaltevan tornin juurella laukku- ja kellokauppiaat tyrkittivät tuotteitaan. Jossakin matkan varrella pysähdyimme pikkukylän kolmiomaisen keskusaukion reunalle plataanin varjoon juomatauolle. Ikäisemme vanhat ukkelit olivat miehittäneet ravintolan pöydät. Maaseudun kuihtuminen näkyi konkreettisena. Pitääkö ahkera pyöräily meitä vielä monta vuotta tien päällä? Markku Lahtinen 12 Poljin 4/2012 Poljin 4/2012 13 Vanhat Velot 10 vuotta 29.9.2012 Tampereella Pyöräseminaari Sarka-ajot Illanvietto Vanhat Velot ry 12.00 12.10 12.15 12.45 13.15 järjestää lauantaina syyskuun 29. päivänä 2012 10-vuotisjuhlaseminaarin Tampereella museokeskus Vapriikissa yhteistyössä museon kanssa. Seminaarin aiheena on pyöräily ja pyöräkauppa Suomessa. Seminaarin avaus Vanhojen pyörien lumo Pyörillä sotimaan Pyörien rekisteröinti Hämeenlinnassa Oulun pyöräliikenteen suunnittelun ensietapit Markku Lahtinen Kimmo Antila Martti Piltz Mikko Kylliäinen Mauri Myllylä 13.45 Täytekakkua ja kahvia tarjoaa Suomen Erikoisruuvi 14.15 14.45 15.15 15.45 16.00 16.30 Risto Heinonen Ari Sinkkonen Vanhan pyörän tekniikan korjaukset Kilpapyörän entisöiminen Pyöräilijän vaatteet Linderin pyörä Vanhat Velot eilen Tilaisuuden päätös Lassi Patokorpi Tapani Mauranen Kalevi Lepo 17.00 Sarka-ajot ajanmukaissa asuissa Osanottajien valokuvaus museokorttelissa Jyrki Nisonen 19.00 Illanvietto tamperelaisessa ravintolassa Tervetuloa mukaan! - Paras pyörä ja ajoasu palkitaan! Etualalla palkittu kotimainen Leopard. (kuva Markku: Lahtinen.) VV 10 v. Vanhat Velot viettää 10-vuotisjuhlia Tampereella syyskuun 29. päivänä järjestämällä pyöräilyohjelmaa koko päiväksi. Vanhan yhteistyökumppanin museokeskus Vapriikin kanssa kasattu seminaari alkaa Vapriikin auditoriossa klo 12. Alustuksissa käsitellään mm. sotapyöriä, pyörien rekisteröintiä, Oulun pyöräilyverkon syntyä sekä pyörien entistämistä ja vanhan pyöräilijän pukeutumista. Alustajina on tutkijoita, suunnittelijoita ja harrastelijoita. Sanallisen osuuden päälle lähdetään ajelemaan kaupungille vanhoilla pyörillä ajanmukaisiin asuihin sonnustautuneena. Hienomman ajoasuperinteen maissa näillä nostalgia-ajoilla on nimenä Tweed Run. Vanhat Velot on valinnut rahwaanomaiseen perinteeseen paremmin sopivan termin Sarka-ajot. Eri vuosikymmeniä edustavista ajajista ja ajopeleistä palkitaan parhaat päälle päätteeksi järjestettävässä illanvietossa. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja www.vanhatvelot.org 14 Poljin 4/2012 Vanhojen kilpapyörien lumo Teräspyörät ja teräsmiehet, niissä on nostalgiaa. Italian Eroica-ajoista alkanut villitys on levinnyt moniin Keski-Euroopan maihin ja nyt jo Suomeenkin. Ennen elokuisia Helsingin Wauhtiajoja järjestettiin Vaasassa toukokuun lopulla Retrokilpurit-tapahtuma, joka kokosi yli 50 harrastajaa tapaamaan toisiaan ja ajelemaan kaupungin noppakiville ja maaseudun pikkuteille. Muutaman tunnin mittaiselle ajelulle lähdettiin poliisin johtamana, mutta Sulvan lakeuksille saavuttaessa muusta liikenteestä ei ollut enää haittaa. Stundarsin museokylästä palattiin taas Vaasaan, jossa ajettiin viehättävää rantaraittia ran- tatorille ihmisten ihailtaviksi. Kaupungin pohjoispuolella pistäydyttiin vielä toteamassa, kuinka kaikki sujuu Strömsössä. Lähtöpaikalla oli nähtävillä laaja kirjo urheilullisia teräspyöriä 1900-luvun alusta 1970-luvun lopulle. Yleisön suosikiksi nousi 1930-luvun Crescent, jonka Ari Sinkkonen oli ammattitaidolla entisöinyt oranssiin loistoonsa. Italialaispainotteisten pyörien joukossa oli myös kotimainen kaunotar, Tampereella 1970-luvulla rakennettu Leopard, joita tehtiin vain muutamia kymmeniä kappaleita kilpailukäyttöön. Kaikki ajajat olivat kaivelleet vaatekaappiensa pohjia etsiessään tyyliin so- pivia vaatteita. Paljon oli vanhoja villaisia ajopaitoja ja -housuja löytynytkin. Tyylikkäästi ristiin olalle viedyt vararenkaat kruunasivat Kari Oksmanin asun, joka sai lajissaan parhaan palkinnon. Järjestäjä ilahdutti osanottajia monilla muillakin palkinnoilla, ja vain harvat jäivät osattomiksi. Järjestelyt olivat kaikin puolin onnistuneet. Numerolaput, runkotarrat ja nimilaput oli tehty tyylikkäästi, ja päälle päätteeksi kaikki pyörät ja ajajat pääsivät vielä studiopotrettiin. Markku Lahtinen Lisää kuvia retrokilpurit.freeforums.org Poljin 4/2012 15 Pyöräilykuntien verkosto ry - liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTO RY VERKOSTOON LIITTYMINEN Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: · kunnassa alle 7000 asukasta 220 EUR · kunnassa alle 7001 - 10 000 asukasta 350 EUR · kunnassa asukkaita 10 001 - 20 000 550 EUR · kunnassa asukkaita 20 001 - 50 000 950 EUR · kunnassa asukkaita 50 001 - 100 0001350 EUR · kunnassa yli 100 000 asukasta 1900 EUR Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: · pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 EUR · keskisuuri yritys (15 - 50 työntekijää) 550 EUR · suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 EUR · erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA KANGASALA PARAINEN TUUSULA NAVICO OY ESPOO KARVIA PIRKKALA UUSIKAUPUNKI RAMBOLL FINLAND OY Timo Toivonen 040 335 3378 [email protected] Eero Rouhiainen (09) 8162 4230 [email protected] FORSSA Jenni Järvinen (03) 4141 602 [email protected] HANKO Hannu Simelius 040 581 5065 [email protected] HELSINKI Marek Salermo (09) 3103 7123 [email protected] HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) 459 4645 [email protected] HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) 621 2318 [email protected] JANAKKALA Helena Luoti (03) 680 1279 [email protected] JOENSUU Martti Varis (050) 517 6874 [email protected] JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) 266 5144 [email protected] JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) 27191 [email protected] KAARINA Jyrki Lappi (02) 588 4800 [email protected] KAMPIN SUUTARI 16 Markku Lahtinen (03) 3777 349 [email protected] Sirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 [email protected] KAUHAJOKI Harri Virtanen (06) 2413 2380 [email protected] KOKKOLA Carita Laitala 044 780 9300 [email protected] KOUVOLA Jyrki Ojanen 020 615 8290 [email protected] LAHTI Matti Hoikkanen (03) 8142 428 [email protected] LAPPEENRANTA Pentti Multaharju 040 573 0363 [email protected] LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) 3744 600 [email protected] LIETO Mika Närvi (02) 4873 3254 [email protected] LOHJA Timo Mäkinen (019) 369 4435 [email protected] LOVIISA Markus Lindroos 050 382 7550 [email protected] OULU Jorma Heikkinen (044) 703 2112 [email protected] Hannu Heiskanen 0400 428 325 [email protected] Poljin 4/2012 Martti Nilsson 040 537 9000 [email protected] Sanna Siukola (050) 304 6390 [email protected] PORI Sanna Välimäki 044 701 4180 [email protected] PORVOO Hanna Linna-Varis (019) 5202 814 [email protected] ORIVESI Päivi Valkama 050 329 5303 [email protected] RAASEPORI Jyrki Hakkarainen (019) 289 2004 [email protected] RAISIO Risto Kanerva (09) 8718 2220 [email protected] Kari Koski (02) 845 151 [email protected] Timo Perälä (040) 7060415 [email protected] Taneli Nissinen (020) 755 6519 [email protected] VAASA SITO OY VANTAA STRAFICA OY Siri Gröndahl (06) 3254 214 [email protected] Timo Väistö (09) 8392 2642 [email protected] VÄHÄKYRÖ Tuula Haapaniemi (06) 475 1242 [email protected] YLÖJÄRVI Seppo Reiskanen (03) 349 5374 [email protected] ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Jussi Nykänen (020) 747 6149 [email protected] Juha Heltimo 050 369 4604 [email protected] SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Venla Virkamäki, (09) 2280 8268 [email protected] TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Sanna Karppinen 040 574 0576 [email protected] TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa 040 849 0224 [email protected] HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Leena Gruzdaitis 040 778 6714 [email protected] SALO INSINÖÖRITOIMISTO LIIDEA OY Raine Anttonen (03) 7819 969 [email protected] SEINÄJOKI LINEA KONSULTIT OY Unto Vesterinen 040 589 2849 [email protected] LUONTO-LIITTO RY Mari Päätalo 044 548 4385 [email protected] MOTIVA OY Jani Päivänen (020) 7864 303 [email protected] Marja Uusitalo (02) 434 3401 [email protected] RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fi RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) 758 4926 [email protected] Ari Vainio (02) 7785 400 [email protected] Keijo Kaistila, (06) 416 2230 [email protected] TAMPERE Timo Seimelä 040 758 2104 [email protected] TURKU Harry Jakkola 050 558 9234 [email protected] Erika Helin (020) 422 4002 [email protected] Petri Sipilä 050 511 5940 [email protected] Anna Ruskovaara 040 196 8715 [email protected] Anu Eloranta (08) 8810 307 [email protected] Sakari Somerpalo 040 847 8282 [email protected] Leo Stranius 040 754 7371 [email protected] Sonja Heikkinen 042 428 1235 [email protected] TRAFIX OY TURVATEC OY VECO OY VALPASTIN OY WSP FINLAND OY