Sisäelimet irrotetaan ja ne jäävät
ruhon kanssa odottamaan vielä
eläinlääkärin jälkitarkastusta
teurastamon kylmiöön.
välteltävä, kun käsissä on terävät veitset ja
työkalut koko ajan. Riskejä ei oteta, eikä
tarkkuudesta tingitä. Byrokratiasta juteltaessa ei tule riitoja. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että sitä on yksinkertaisesti liikaa, Greger Gustafsson kuittaa.
Lampaat tuodaan yksitellen kaakeloituun halliin. Sähkötainnutus on ohi muutamassa sekunnissa. Eläimet eivät ehdi
stressaantua. Liha pysyy hyvänä ja homma sujuu.
– Noin kymmenen lammasta tunnissa
menee tämän ketjun läpi, Greger Gustafsson sanoo.
Ja sitten heitetään leikinlaskun puolelle. Teurastamossa paiskii töitä myös Gregerin poika Glenn sekä Rainer Ahlfors ja
Niklas Salminen. Naurunsekainen väittely saadaan aikaiseksi siitä, kenen puuttuva työpanos olisi helpoiten paikattavissa.
– Työ sujuu hyvin yksin. Kaksin se sujuu
paremmin. Kolmen ja neljän voimalla tehokkaammin ja nopeammin, Greger Gustafsson vetää yhteen.
Veitset viuhuvat ja sanan säilä lentää.
Kenenkään tarkkaavaisuus ei herpaannu.
Teurastamistyön ketju ei katkea.
TEKSTI JA KUVAT: HIA SJÖBLOM, JÄRKI-HANKE
Stressitön liha
on maistuvaa
Kemiönsaaren tilateurastamolla teurastetaan
saariston ja lähiseudun lampaita kolmisentuhatta
vuodessa. Luomulampaiden osuus kasvaa.
S
iinä ne seisovat karsinassa,
rauhallisin
mielin.
Eläinlääkäri on tarkastanut
jokaisen lampaan ja todennut terveeksi.
Vielä teurastuksen jälkeen hän tulee uudelleen tarkistamaan
ruhot ja ruhojen osat erikseen. Jos epäilyttävää löytyy, menevät lampaan kaik-
48
LUOMULEHTI 5/2015
ki osat hylkyyn. Terveydestä on syytä
olla tarkkana.
– Eläinten osat eivät sekoitu teurastuksen aikana. Esimerkiksi sisäelimet pidetään korvamerkkien ja ruhojen kanssa
tarkasti yhdessä, teurastaja Greger Gustafsson sanoo.
Alkusyksyn luomupäivänä teurastamossa paiskii töitä neljä miestä. Työt ete-
nevät määrätietoisesti. Jokainen tietää
tehtävänsä. Apua tarvitseva saa sitä pienellä kädenheilautuksella. Yhteistyö ei
ole hetken tuote.
Työ sujuu puheitta, mutta muuten teurastamohallista kuuluu välillä rämäkkää
naurua.
– Puhumme urheilusta, ruuasta ja naisista, miehet vitsailevat. Politiikkaa on
Kolmasosa tuloista
Kemiönsaaren tilateurastamoon kuljetetaan lampaita Turunmaan saaristosta, Kemiönsaaresta ja mantereelta sen läheltä.
Greger Gustafsson sanoo, että tilan tuloista kolmasosa tulee teurastamosta.
– Luomulampailla on omat teurastuspäivänsä. Kymmenisen prosenttia on
luomulampaita ja niiden osuus kasvaa
tasaisesti, Gustafsson sanoo ja kertoo laskuttavansa saman hinnan luomu- ja tavanomaisista lampaista.
Greger Gustafssonin isoisä perusti teurastamon ensin oman tilan tarpeisiin.
Teurastamossa isänsä kanssa työskentelevä Glenn Gustafsson on teurastaja toisessa polvessa.
Tilateurastamossa on vuosien varrella
teurastettu muitakin eläimiä. Nyt on keskitytty lampaisiin. Luomulampaille varataan omat päivät. Sikojen teurastus lopetettiin samoihin aikoihin, kun Gustafsson
luopui emakkosikalastaan.
Iso osa teurastamon työstä on siivousta, pesemistä ja desinfiointia. Koko ketjun
kaikkien osien on toimittava. Suurin osa
lampaista tulee omistajiensa kuljetuksilla
teurastamolle, tutuissa autoissa, tuttujen
- Luomun ja lähiruoan kysyntä
kasvavat. Se tietää lisää töitä, vaikka
niitä tilateurastamolla on tähänkin
saakka ollut ihan mukavasti,
kemiönsaarelainen teurastaja Greger
Gustafsson sanoo.
Lampaalta irrotettu korvamerkki kulkee
mukana koko teurastusmatkan. Jos
jostain elimestä tai osasta löytyy jotain
vähänkin epäilyttävää, hävitetään
lampaan kaikki osat.
kuljettajien ollessa ohjaksissa. Kaikki se
auttaa pitämään eläimet tyytyväisinä viime hetkiin saakka. Se taas vaikuttaa suoraan lihan laatuun.
Stressi näkyy ja maistuu
– Laitumilla kesänsä viettäneistä lampaista monet ovat tottuneet siihen, että niitä siirrellään laitumelta toiselle. Niitä ei
kuljetus teurastamoonkaan stressaa. Ne
elävät rauhallisina ja tyytyväisinä ratkaisevaan sähkötainnuttimen iskuun saakka,
Greger Gustafsson sanoo.
Stressittömyys vaikuttaa lihan laatuun.
Siihen vaikuttaa myös lampaan ruokavalio. Rehulla syötetyt ovat painavampia ja
niiden rasvapitoisuus on suurempi teurastajan havaintojen mukaan. Hän sanoo
myös, että luomulampaat painavat keskimäärin vähemmän kuin tavanomaiset.
Mistähän se johtuu?
– Ravinnosta, Greger Gustafsson vastaa
välittömästi ja viittaa lisärehun käyttöön.
– Sama näkyy myös tarkassa kirjanpidossa, jota tarkastajille esittelemme pari
kertaa vuodessa. Tavanomaisten tarkastajien lisäksi luomuvalvojat käyvät ahkerasti tilalla, Gustafsson luettelee töiden ja byrokratian kulkua.
– Valvonnankin takia on tärkeää, että
koko ajan on selvillä mistä eläimestä mikin osa on peräisin. Tämän päivän teurastus on siistiä ja hallittua hommaa. Luomu- ja tavanomaisen lampaan lihat ja osat
eivät saa sekoittua toisiinsa missään vaiheessa. Siksi meillä on erilliset päivät luomu- ja muille lampaille.
15 tonnia teurasjätettä
Tilateurastamon työ on käsityötä. Yhden
päivän aikana teurastetaan kolmisenkymmentä lammasta, uuhta ja pässiä.
Valvonta kulkee prosessin loppuun
saakka. Työssä syntyy vuodessa tonnikaupalla teurasjätettä. Mihin ne kaikki
pannaan?
▷▷
LUOMULEHTI 5/2015
49
Mentorointia ryhmässä
TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI
– Määräykset ovat tiukat. Rikkomalla
niitä vaarantaisi elinkeinonsa tulevaisuuden, Greger Gustafsson sanoo ja kertoo,
että lähistöllä on kaksi sallittua haaskapaikkaa, jonne on lupa viedä tarkastettua
teurasjätettä.
– Ei tietenkään sairastuneiden eläinten
osia eikä muuta riskimateriaalia.
Haaskat ovat pitäneet alueen merikotkakannan vahvana. Gustafsson kertoo,
että monella kotkapariskunnalla on ollut
peräti kolme poikasta kerrallaan.
– Pää, selkäranka ja mm. perna viedään
Honkajoelle, missä jätteet hävitetään asianmukaisesti ja missä myös valmistetaan
esimerkiksi luujauhoa. ◀
Järkevää lihantuotantoa
Viime vuosina ruokakeskustelu on lainehtinut
vilkkaana. Ilmastonmuutoskeskusteluissa
märehtijät lihantuottajina on kyseenalaistettu,
koska niiden ruoansulatus tuottaa metaania,
joka on voimakasta kasvihuonekaasua.
Hän korostaa hyvin toteutetun ja vastuullisen teurastuksen merkitystä.
Eläimen hyvinvoinnista on huolehdittava koko tuotantoketjun ajan.
LUOMU
VALMISRUOKAA
Valmistamme puhdasta, aitoa, tuoretta
ja maukasta luomuvalmisruokaa.
50
LUOMULEHTI 5/2015
aloittavia ja lopettavia mansikkatilallisia. Suoramyynti vetää hyvin.
- Märehtijät ovat tärkeitä
laiduntajia ja ympäristönhoitajia,
toteaa Järki-hankkeen projektijohtaja Eija Hagelberg.
Linkki Kestävä ruoantuotanto tarvitsee
märehtijöitä -julkaisuun: www.luomulehti.fi
facebook.com/kruunuherkku
Mentor-tilavierailulla Päijät-Hämeessä kohtasivat niin isoja ja pieniä kuin
Järkihanke haluaa edistää kestäviä ratkaisuja
ja muistuttaa, että märehtijöille tuotettavien
nurmien kasvaessa sitoutuu paljon hiiltä.
Nurmia on helppo tuottaa myös luomuna.
Kesällä ilmestynyt Järki-hankkeen märehtijäjulkaisu kertoo, miten
maailman märehtijät tekevät juuri sitä työtä, mitä tulevaisuuden turvaksi
tarvitaankin: Ne muuttavat ihmisruoaksi sellaistakin kasvillisuutta, jota
ihminen ei suoraan pysty syömään. Samalla ne huolehtivat maisemasta
ja tekevät osansa maailman ilmastotalkoissa.
Tutustu luomuvalikoimaan
www.kruunuherkku.fi
Tiedonvaihtoa mansikan viljelystä
KÄSINTEHTYÄ
HERKULLISTA
KOTIRUOKAA
S
yyskuussa kokoontui reilun
kymmenen hengen ryhmä
Katja Nisukankaan tilalle
Sysmään ennen perinteistä
Tanssii luomujen kanssa –iltaa Hartolassa. Mentorina oli
paikalla myös Pekka Kantanen ja monella muullakin oli tietoa jaettavana.
Päijänteen luomun alueella mansikkaa
on viljellyt moni, mutta uusia tuottajia
tarvittaisiin. Eläköityvät viljelijät pohtivat, että olisi hyvä, jos luomuun tottuneet
asiakkaat löytäisivät mahdollisimman
helposti uudet ostopaikat.
– Luomumansikkaan ihastuneet ovat
valmiita kulkemaan tällä alueella noin
20–40 kilometrin päähän ostoksille tai
poimimaan. Nelostien varrella kun ollaan,
esimerkiksi mökkimatkalla olevat saattavat olla lähteneet paljon kauempaakin,
pohtii viimeisiä mansikoita vanhalta tuotantopellolta poimiva Seppo Rantanen.
Rantanen on istuttanut tilalleen uutena
kasvina Saskatoon- eli tuomipihlajapensaita.
– Niiden marjoja voi poimia suurilta
osin selkäsuorana, joten se on ikääntyvillekin sopivaa puuhaa, kertoo Rantanen.
Pensaat istutettiin Rantasen tilalla Heinolassa vanhoja mansikkamuoveja hyödyntäen joka toiseen riviin.
Kokemuksien vertailusta hyötyä
Katja Nisukankaan ja muut Päijät-Hämeen mansikkaviljelykset ovat pienellä
alalla. Usein viljelyksessä on myös muita puutarhakasveja. Mikkelistä tapaamiseen tulleen Erkki Kontisen mansikkatilalla sen sijaan on jopa 4 ha mansikkaa.
He myyvät sekä kannallisina että kannattomana ja tilalla on myös itsepoimintaa.
– Tärkeää on, että tilasta kertova kyltti on ison tien varressa riittävän ajoissa
näkyvissä, jotta asiakkaat ehtivät hyvissä
ajoin tehdä päätöksen poiketa ostoksille.
Meille sopiva kyltin paikka löytyi 13 kilometrin päästä, kertoo Erkki Kontinen.
Kontisilla ei ole käytetty homeiden estoon harvennettua riviväliä niin kuin
esimerkiksi kesäkuisen mentorvierailun
Kirsi Ali-Alhalla.
– Kun home tulee, niin tulee. Rivit tehdään meillä niin tiheään, kun traktorilla
saa, kertoo Erkki Kontinen.
Lajikkeista Malviina on ollut mieleen,
koska se on kiinteä, isomarjainen ja hyvä
pakastaa. Myös Riia on viljelyssä. Polkkaakin on vähän, mutta se ei kasva kovin
rehevästi. Marjat pyritään poimimaan ennen kello kahta, jotta päiväaurinko ei heikennä laatua.
– Mutta minkäs teet, jos asiakkaan tilaus tulee samalle päivälle vasta kahden jälkeen, kuvaa Erkki Kontinen.
Tilalle on rakenteilla myös oma jäähdyttämö, jotta marjaa saadaan jatkossa jämäkämpänä asiakkaalle.
Mansikan hinta Kontisilla oli tänä kesänä 7,30 e/kg poimittuna ja itsepoimin-
◁ Erkki Kontinen kertoo heidän perheensä
isoista mansikka viljelmistä Mikkelissä.
Sanna Malin-Lindroos ja Peter Lindroos
suunnittelevat mansikan ja vadelman
viljelyn aloittamista Myrskylässä.
△△ Nisukankaan tilalla on 100 kyyttöä
ja 30 Ahvenmaan lammasta hoitamassa
perinnebiotooppeja.
△ Katja Nisukankaan mansikkaviljelmä
on alle puolihehtaaria. Kuvassa hänen
vasemmalla puolellaan mansikoiden
poiminnassakin autteleva sisko naapurista
ja oikealla pääasiassa vihanneksia viljelevä
Ari Parikka.
tana 5,50 e. Mansikasta voidaan pyytää
myös jopa 9 e/kg – esimerkiksi alueesta
riippuen, pohtii ryhmä.
Lopuksi keskustellaan hieman myös
sipulin viljelystä, rapsutetaan kyyttöjä ja
sitten lähdetään tanssimaan. ◀
Uusia mentor-tapaamisia voi ehdottaa:
[email protected]
Myös tilakohtaista mentorointia:
www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor
LUOMULEHTI 5/2015
51