Stressitön liha on maistuvaa
Sisäelimet irrotetaan ja ne jäävät ruhon kanssa odottamaan vielä eläinlääkärin jälkitarkastusta teurastamon kylmiöön. välteltävä, kun käsissä on terävät veitset ja työkalut koko ajan. Riskejä ei oteta, eikä tarkkuudesta tingitä. Byrokratiasta juteltaessa ei tule riitoja. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että sitä on yksinkertaisesti liikaa, Greger Gustafsson kuittaa. Lampaat tuodaan yksitellen kaakeloituun halliin. Sähkötainnutus on ohi muutamassa sekunnissa. Eläimet eivät ehdi stressaantua. Liha pysyy hyvänä ja homma sujuu. – Noin kymmenen lammasta tunnissa menee tämän ketjun läpi, Greger Gustafsson sanoo. Ja sitten heitetään leikinlaskun puolelle. Teurastamossa paiskii töitä myös Gregerin poika Glenn sekä Rainer Ahlfors ja Niklas Salminen. Naurunsekainen väittely saadaan aikaiseksi siitä, kenen puuttuva työpanos olisi helpoiten paikattavissa. – Työ sujuu hyvin yksin. Kaksin se sujuu paremmin. Kolmen ja neljän voimalla tehokkaammin ja nopeammin, Greger Gustafsson vetää yhteen. Veitset viuhuvat ja sanan säilä lentää. Kenenkään tarkkaavaisuus ei herpaannu. Teurastamistyön ketju ei katkea. TEKSTI JA KUVAT: HIA SJÖBLOM, JÄRKI-HANKE Stressitön liha on maistuvaa Kemiönsaaren tilateurastamolla teurastetaan saariston ja lähiseudun lampaita kolmisentuhatta vuodessa. Luomulampaiden osuus kasvaa. S iinä ne seisovat karsinassa, rauhallisin mielin. Eläinlääkäri on tarkastanut jokaisen lampaan ja todennut terveeksi. Vielä teurastuksen jälkeen hän tulee uudelleen tarkistamaan ruhot ja ruhojen osat erikseen. Jos epäilyttävää löytyy, menevät lampaan kaik- 48 LUOMULEHTI 5/2015 ki osat hylkyyn. Terveydestä on syytä olla tarkkana. – Eläinten osat eivät sekoitu teurastuksen aikana. Esimerkiksi sisäelimet pidetään korvamerkkien ja ruhojen kanssa tarkasti yhdessä, teurastaja Greger Gustafsson sanoo. Alkusyksyn luomupäivänä teurastamossa paiskii töitä neljä miestä. Työt ete- nevät määrätietoisesti. Jokainen tietää tehtävänsä. Apua tarvitseva saa sitä pienellä kädenheilautuksella. Yhteistyö ei ole hetken tuote. Työ sujuu puheitta, mutta muuten teurastamohallista kuuluu välillä rämäkkää naurua. – Puhumme urheilusta, ruuasta ja naisista, miehet vitsailevat. Politiikkaa on Kolmasosa tuloista Kemiönsaaren tilateurastamoon kuljetetaan lampaita Turunmaan saaristosta, Kemiönsaaresta ja mantereelta sen läheltä. Greger Gustafsson sanoo, että tilan tuloista kolmasosa tulee teurastamosta. – Luomulampailla on omat teurastuspäivänsä. Kymmenisen prosenttia on luomulampaita ja niiden osuus kasvaa tasaisesti, Gustafsson sanoo ja kertoo laskuttavansa saman hinnan luomu- ja tavanomaisista lampaista. Greger Gustafssonin isoisä perusti teurastamon ensin oman tilan tarpeisiin. Teurastamossa isänsä kanssa työskentelevä Glenn Gustafsson on teurastaja toisessa polvessa. Tilateurastamossa on vuosien varrella teurastettu muitakin eläimiä. Nyt on keskitytty lampaisiin. Luomulampaille varataan omat päivät. Sikojen teurastus lopetettiin samoihin aikoihin, kun Gustafsson luopui emakkosikalastaan. Iso osa teurastamon työstä on siivousta, pesemistä ja desinfiointia. Koko ketjun kaikkien osien on toimittava. Suurin osa lampaista tulee omistajiensa kuljetuksilla teurastamolle, tutuissa autoissa, tuttujen - Luomun ja lähiruoan kysyntä kasvavat. Se tietää lisää töitä, vaikka niitä tilateurastamolla on tähänkin saakka ollut ihan mukavasti, kemiönsaarelainen teurastaja Greger Gustafsson sanoo. Lampaalta irrotettu korvamerkki kulkee mukana koko teurastusmatkan. Jos jostain elimestä tai osasta löytyy jotain vähänkin epäilyttävää, hävitetään lampaan kaikki osat. kuljettajien ollessa ohjaksissa. Kaikki se auttaa pitämään eläimet tyytyväisinä viime hetkiin saakka. Se taas vaikuttaa suoraan lihan laatuun. Stressi näkyy ja maistuu – Laitumilla kesänsä viettäneistä lampaista monet ovat tottuneet siihen, että niitä siirrellään laitumelta toiselle. Niitä ei kuljetus teurastamoonkaan stressaa. Ne elävät rauhallisina ja tyytyväisinä ratkaisevaan sähkötainnuttimen iskuun saakka, Greger Gustafsson sanoo. Stressittömyys vaikuttaa lihan laatuun. Siihen vaikuttaa myös lampaan ruokavalio. Rehulla syötetyt ovat painavampia ja niiden rasvapitoisuus on suurempi teurastajan havaintojen mukaan. Hän sanoo myös, että luomulampaat painavat keskimäärin vähemmän kuin tavanomaiset. Mistähän se johtuu? – Ravinnosta, Greger Gustafsson vastaa välittömästi ja viittaa lisärehun käyttöön. – Sama näkyy myös tarkassa kirjanpidossa, jota tarkastajille esittelemme pari kertaa vuodessa. Tavanomaisten tarkastajien lisäksi luomuvalvojat käyvät ahkerasti tilalla, Gustafsson luettelee töiden ja byrokratian kulkua. – Valvonnankin takia on tärkeää, että koko ajan on selvillä mistä eläimestä mikin osa on peräisin. Tämän päivän teurastus on siistiä ja hallittua hommaa. Luomu- ja tavanomaisen lampaan lihat ja osat eivät saa sekoittua toisiinsa missään vaiheessa. Siksi meillä on erilliset päivät luomu- ja muille lampaille. 15 tonnia teurasjätettä Tilateurastamon työ on käsityötä. Yhden päivän aikana teurastetaan kolmisenkymmentä lammasta, uuhta ja pässiä. Valvonta kulkee prosessin loppuun saakka. Työssä syntyy vuodessa tonnikaupalla teurasjätettä. Mihin ne kaikki pannaan? ▷▷ LUOMULEHTI 5/2015 49 Mentorointia ryhmässä TEKSTI JA KUVAT: ELISA NIEMI – Määräykset ovat tiukat. Rikkomalla niitä vaarantaisi elinkeinonsa tulevaisuuden, Greger Gustafsson sanoo ja kertoo, että lähistöllä on kaksi sallittua haaskapaikkaa, jonne on lupa viedä tarkastettua teurasjätettä. – Ei tietenkään sairastuneiden eläinten osia eikä muuta riskimateriaalia. Haaskat ovat pitäneet alueen merikotkakannan vahvana. Gustafsson kertoo, että monella kotkapariskunnalla on ollut peräti kolme poikasta kerrallaan. – Pää, selkäranka ja mm. perna viedään Honkajoelle, missä jätteet hävitetään asianmukaisesti ja missä myös valmistetaan esimerkiksi luujauhoa. ◀ Järkevää lihantuotantoa Viime vuosina ruokakeskustelu on lainehtinut vilkkaana. Ilmastonmuutoskeskusteluissa märehtijät lihantuottajina on kyseenalaistettu, koska niiden ruoansulatus tuottaa metaania, joka on voimakasta kasvihuonekaasua. Hän korostaa hyvin toteutetun ja vastuullisen teurastuksen merkitystä. Eläimen hyvinvoinnista on huolehdittava koko tuotantoketjun ajan. LUOMU VALMISRUOKAA Valmistamme puhdasta, aitoa, tuoretta ja maukasta luomuvalmisruokaa. 50 LUOMULEHTI 5/2015 aloittavia ja lopettavia mansikkatilallisia. Suoramyynti vetää hyvin. - Märehtijät ovat tärkeitä laiduntajia ja ympäristönhoitajia, toteaa Järki-hankkeen projektijohtaja Eija Hagelberg. Linkki Kestävä ruoantuotanto tarvitsee märehtijöitä -julkaisuun: www.luomulehti.fi facebook.com/kruunuherkku Mentor-tilavierailulla Päijät-Hämeessä kohtasivat niin isoja ja pieniä kuin Järkihanke haluaa edistää kestäviä ratkaisuja ja muistuttaa, että märehtijöille tuotettavien nurmien kasvaessa sitoutuu paljon hiiltä. Nurmia on helppo tuottaa myös luomuna. Kesällä ilmestynyt Järki-hankkeen märehtijäjulkaisu kertoo, miten maailman märehtijät tekevät juuri sitä työtä, mitä tulevaisuuden turvaksi tarvitaankin: Ne muuttavat ihmisruoaksi sellaistakin kasvillisuutta, jota ihminen ei suoraan pysty syömään. Samalla ne huolehtivat maisemasta ja tekevät osansa maailman ilmastotalkoissa. Tutustu luomuvalikoimaan www.kruunuherkku.fi Tiedonvaihtoa mansikan viljelystä KÄSINTEHTYÄ HERKULLISTA KOTIRUOKAA S yyskuussa kokoontui reilun kymmenen hengen ryhmä Katja Nisukankaan tilalle Sysmään ennen perinteistä Tanssii luomujen kanssa –iltaa Hartolassa. Mentorina oli paikalla myös Pekka Kantanen ja monella muullakin oli tietoa jaettavana. Päijänteen luomun alueella mansikkaa on viljellyt moni, mutta uusia tuottajia tarvittaisiin. Eläköityvät viljelijät pohtivat, että olisi hyvä, jos luomuun tottuneet asiakkaat löytäisivät mahdollisimman helposti uudet ostopaikat. – Luomumansikkaan ihastuneet ovat valmiita kulkemaan tällä alueella noin 20–40 kilometrin päähän ostoksille tai poimimaan. Nelostien varrella kun ollaan, esimerkiksi mökkimatkalla olevat saattavat olla lähteneet paljon kauempaakin, pohtii viimeisiä mansikoita vanhalta tuotantopellolta poimiva Seppo Rantanen. Rantanen on istuttanut tilalleen uutena kasvina Saskatoon- eli tuomipihlajapensaita. – Niiden marjoja voi poimia suurilta osin selkäsuorana, joten se on ikääntyvillekin sopivaa puuhaa, kertoo Rantanen. Pensaat istutettiin Rantasen tilalla Heinolassa vanhoja mansikkamuoveja hyödyntäen joka toiseen riviin. Kokemuksien vertailusta hyötyä Katja Nisukankaan ja muut Päijät-Hämeen mansikkaviljelykset ovat pienellä alalla. Usein viljelyksessä on myös muita puutarhakasveja. Mikkelistä tapaamiseen tulleen Erkki Kontisen mansikkatilalla sen sijaan on jopa 4 ha mansikkaa. He myyvät sekä kannallisina että kannattomana ja tilalla on myös itsepoimintaa. – Tärkeää on, että tilasta kertova kyltti on ison tien varressa riittävän ajoissa näkyvissä, jotta asiakkaat ehtivät hyvissä ajoin tehdä päätöksen poiketa ostoksille. Meille sopiva kyltin paikka löytyi 13 kilometrin päästä, kertoo Erkki Kontinen. Kontisilla ei ole käytetty homeiden estoon harvennettua riviväliä niin kuin esimerkiksi kesäkuisen mentorvierailun Kirsi Ali-Alhalla. – Kun home tulee, niin tulee. Rivit tehdään meillä niin tiheään, kun traktorilla saa, kertoo Erkki Kontinen. Lajikkeista Malviina on ollut mieleen, koska se on kiinteä, isomarjainen ja hyvä pakastaa. Myös Riia on viljelyssä. Polkkaakin on vähän, mutta se ei kasva kovin rehevästi. Marjat pyritään poimimaan ennen kello kahta, jotta päiväaurinko ei heikennä laatua. – Mutta minkäs teet, jos asiakkaan tilaus tulee samalle päivälle vasta kahden jälkeen, kuvaa Erkki Kontinen. Tilalle on rakenteilla myös oma jäähdyttämö, jotta marjaa saadaan jatkossa jämäkämpänä asiakkaalle. Mansikan hinta Kontisilla oli tänä kesänä 7,30 e/kg poimittuna ja itsepoimin- ◁ Erkki Kontinen kertoo heidän perheensä isoista mansikka viljelmistä Mikkelissä. Sanna Malin-Lindroos ja Peter Lindroos suunnittelevat mansikan ja vadelman viljelyn aloittamista Myrskylässä. △△ Nisukankaan tilalla on 100 kyyttöä ja 30 Ahvenmaan lammasta hoitamassa perinnebiotooppeja. △ Katja Nisukankaan mansikkaviljelmä on alle puolihehtaaria. Kuvassa hänen vasemmalla puolellaan mansikoiden poiminnassakin autteleva sisko naapurista ja oikealla pääasiassa vihanneksia viljelevä Ari Parikka. tana 5,50 e. Mansikasta voidaan pyytää myös jopa 9 e/kg – esimerkiksi alueesta riippuen, pohtii ryhmä. Lopuksi keskustellaan hieman myös sipulin viljelystä, rapsutetaan kyyttöjä ja sitten lähdetään tanssimaan. ◀ Uusia mentor-tapaamisia voi ehdottaa: [email protected] Myös tilakohtaista mentorointia: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor LUOMULEHTI 5/2015 51
© Copyright 2024