Tabletti tuli kouluun (13. sivu)

13
Itä-Savo | sunnuntaina 24.8.2014
SUNNUNTAI
Kerttu Kallion (vas.) äiti Alina
Kallio on tyytyväinen tablettitietokoneiden käyttöön
opetuksessa.
Joel Reinikainen ja Emilia Herranen kuvaavat ympäristö- ja luonnontieteiden tunnilla lehtiä koulun pihalla. Opettajat
Sanna Metsälä (vas.) ja Päivi Vilska neuvovat tarvittaessa.
LISÄÄNTYYKÖ RUUTUAIKA HALLITSEMATTOMASTI?
Tulevaisuuden koululuokassa istutaan jumppapalloilla ja opiskellaan taulutietokoneilla. Eturivissä Juuso Mutikainen (vas.) ja Janni Hirvonen, takarivissä Sonja Kimari, Miisa Virta ja Kerttu Kallio. Opettaja Sanna Metsälä opastaa.
Kyselytutkimuksen mukaan
tablettien
käytöstä
on laajaalaista
hyötyä
oppilaille.
Kaikki vanhemmat eivät ole innoissaan tablettien käyttämisestä opetuksessa. Moni pelkää, ettei osaa
enää auttaa lastaan koulutehtävissä
ja että lapsi alkaa viettää kaiken
vapaa-aikansa tabletilla.
Alina Kallio kertoo, että pyytää
lastaan Kerttu Kalliota usein näyttämään, miten tabletti toimii.
– Vanhempien olisi hyvä olla
kiinnostuneita siitä, mitä lapset tekevät tabletilla. Lapset koukuttuvat
laitteisiin helposti, mutta vanhem-
pien tulee asettaa rajat vapaa-ajan
pelailemiselle. Eiväthän vanhemmat
anna lastensa olla ulkonakaan niin
myöhään kuin lapsia huvittaa, Alina
Kallio sanoo.
Vanhempien toinen huolenaihe on
tablettien suojaukset. Rehtori Mikko
Ripatin mukaan tablettien internetselaimissa ei ole suojauksia lapsille
soveltumattomia sivustoja vastaan.
Ripatti sanoo luottavansa siihen,
että kodin ja koulun valistus ja
tarvittaessa sivuhistorian tarkistaminen riittävät pitämään ongelmat
poissa.
Kolmas pohdinnan aihe on vastuu
tablettien rikkoutumisesta.
Jos tabletti menee rikki kotioloissa, huoltaja on sitoutunut
korvaamaan sen vahingonkorvauslain mukaisesti. Opetustilanteessa
vahingossa rikkoutuneen laitteen
korvaa koulu. Viime lukuvuoden aikana Savonlinnan normaalikoulussa
rikkoutui viisi tablettia.
OPPILAS MOTIVOITUU
Oppilaat esimerkiksi valokuvaavat, pelaavat ja
tekevät sähköisiä kirjoja tableteilla.
Hänen mukaansa lapset ovat innoissaan tableteista ja mahdollisuudesta tehdä kotitehtävät vaikkapa valokuvaamalla. Lapset myös oppivat
tabletin käytön nopeammin kuin aikuiset.
Kerttu Kallio sanoo, että tabletin
käyttö voi olla aluksi vaikeaa, jos siitä ei ole kokemusta. Hänelle itselleen
laitteen käyttö on ollut helppoa.
– Vaikeinta ovat olleet vaikeat kertolaskut ja pelien vaikeutuvat tasot,
hän sanoo.
Kerttu Kallion suosikkikouluaine on käsityöt. Siinä tablettia voi hyödyntää niin, että opettaja lähettää oppilaille ohjeet Edmodo-ohjelman
kautta.
Savonlinnan normaalikoulun rehtorin Mikko Ripatin mukaan koulun
tarjoamat laitteet takaavat sen, että
kaikilla oppilailla on yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa tietoyhteiskuntaan.
Osaava-hankkeen hankepäällikkö
Pirkko Happonen arvioi, että reilussa puolessa eteläsavolaisista kouluista
käytetään aktiivisesti tabletteja opetuksessa. Henkilökohtaisten laitteiden jakaminen oppilaille on kuitenkin
harvinaista. Osaava-hankkeella kehitetään opetustoimen henkilöstön ammatillista osaamista.
Yksi kannustin tablettien avulla
opiskeluun on sähköisten ylioppilaskirjoitusten lähestyminen. Sähköiset
yo-kirjoitukset pidetään ensimmäisistä aineista vuonna 2016. Kokonaan
sähköisiksi kirjoitukset muuttuvat
vuonna 2019. Tämän hetken kahdeksasluokkalaiset ovat ensimmäiset, jotka kirjoittavat ylioppilaiksi kokonaan
sähköisesti.
Uusi pedagogiikka
tuo luokkiin jumppapalloja ja yhdistää rinnakkaisluokat
yhteisluokiksi.
S
avonlinnan normaalikoulun Future Classroom 2020
-hankkeeseen kuului paitsi
sähköisiin oppimateriaaleihin siirtyminen, myös uudenlainen pedagogiikka, jossa keskitytään oppilaan oman kiinnostuksen
ja vahvuuksien tukemiseen.
Oppilaan identiteetin vahvistaminen on myös yksi uuden opetussuunnitelman tavoitteista. Opetussuunnitelma tulee voimaan vuonna 2016.
– Kuluttajakeskeisessä pedagogiikassa oppilaan rooli on ollut lähinnä täyttää tehtäväkirjan tyhjiä kohtia.
Tuottajakeskeisessä pedagogiikassa oppilas on aktiivinen tuottaja, sanoo normaalikoulun rehtori Mikko
Ripatti.
Oppilaat voisivat oppia esimerkiksi Suomen järvistä haastattelemalla
asiantuntijoita, hakemalla tietoa in-
ternetistä ja kirjoista sekä tekemällä
tutkimusretkiä Saimaalle. Tutkimusraportit koottaisiin tabletilla esitykseksi, joka esiteltäisiin luokkatovereille.
Tablettien lisäksi Savonlinnan normaalikoulussa on tehty muutoksia luokkahuoneiden sisustukseen ja
opiskeluryhmiin. Joissakin luokissa
istutaan jumppapalloilla, ja muutama
rinnakkaisluokka on yhdistetty yhdeksi suureksi yhteisluokaksi.
Peruskoululaisille
aletaan opettaa
koodausta
vuonna 2016.
Päivi Vilska ja Sanna Metsälä
opettavat yhdessä 3ab-luokkaa. Luokalla opiskelee 34 oppilasta. Vilska ja
Metsälä suunnittelevat tunnit yhdessä tai vuorotellen ja ovat molemmat
paikalla tunneilla. Vilskan mukaan
yhteisopettajuus säästää vaivaa.
– Jos luokat olisivat erilliset,
opettaisimme vierekkäisissä luokissa samaan aikaan tismalleen samat
asiat. Tämä on järkevämpää, Vilska sanoo.
Päivi Metsälän mukaan henkilökohtaiset tabletit ja muut uudistukset näkyvät opettajainhuoneessa.
Kahvipöydässä keskustellaan entistä
enemmän opetuksesta, ja uusia opetustapoja jaetaan innokkaasti.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa todetaan, että pienryhmätyöskentely on lisääntynyt luokissa, joissa
käytetään tabletteja. Metsälä arvioi,
että se on sekä uuden pedagogiikan
että laitteiden ansiota.
Tänä syksynä Future Classroom
2020 -hanke saa jatkoa School 2025
-hankkeesta.
Uuden hankkeen myötä normaalikoulussa aletaan hyödyntää kansallisesta pilvipalvelusta saatavia perusopetukseen liittyviä materiaaleja ja
opetella tulevaisuuden avaintaitoja.
Yksi näistä avaintaidoista on koodaus. Sitä aletaan opettaa peruskoululaisille vuonna 2016. Sanna Metsälä
kertoo, että koodaukseen perehdytään muiden aineiden, esimerkiksi matematiikan ja kuvataiteen, yhteydessä.