MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 13.5.2015 Tehtävä 1 Ks. Urpo Kangas, Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet, erit. s. 286, 467-471, 481. Testamentti on lainvoimainen, joten testamentti on jaon perusta. Helsingin kaupunki saa omaisuuden testamentilla, mutta lapsilla on oikeus lakiosaan. Ennakkoperintö lasketaan jäämistön arvoon mukaan, ja se vähennetään sen saajan osasta. Ensin lasketaan perillisten perintö- ja lakiosat. perintöosat 500 000 (pesä) + 100 000 (ennakkoperintö) = 600 000 € / 2 (perillisten lukum.) = 300 000 € lakiosat on puolet perintöosasta 300 000 € / 2 = 150 000 € T:n lakiosa on 150 000 € P:n lakiosa on 150 000 € - 100 000 € = 50 000 € jako tapahtuu seuraavasti T saa lakiosansa 150 000 € P saa lakiosansa vähennettynä ennakkoperinnöllä 50 000 € Kaupunki saa loput, eli (500 000 – 200 000) = 300 000 € P:n puolisolla on avio-oikeus asuntoon, sillä omaisuuden lahjoittaja ei voi enää jälkikäteen liittää lahjoitukseen avio-oikeuden poissulkevaa määräystä testamentissakaan. Tehtävä 2 Kohta a X:n hävitettyä puolisolleen A:lle kuuluvia kirjoja A:n suojana ovat vahingonkorvauslain säännökset. X voidaan siis velvoittaa korvaamaan A:lle aiheutunut vahinko. Avioliittolain vastikesäännökset, joihin moni opiskelija viittasi, eivät tule nyt ainakaan ensi vaiheessa sovellettaviksi, sillä ne on tarkoitettu hukkaajan tai muun toimijan omaan omaisuuteen kohdistuvien toimien varalta annetuksi suojakeinoksi. Vastikkeilla ei siis koskaan kompensoida sitä, että puoliso lisää tai vähentää toisen puolison omaisuutta. – Siinä tapauksessa, että X:n vahingonkorvausvelka A:ta kohtaan olisi maksamatta vielä ositusta toimitettaessa, siihen olisi osituksessa sovellettava moitittavaa velkaantumista koskevia säännöksiä (ks. lähemmin c-kohta). Tätä kautta myös vastikesäännökset voisivat lopulta tulla sovellettaviksi. En kuitenkaan edellyttänyt tämän viimeksi mainitun vaihtoehdon pohtimista. X oli lisäksi lahjoittanut oman kirjakokoelmansa ja aiheuttanut siten avio-oikeuden alaisen omaisuutensa olennaisen vähentymisen. A voi tämän johdosta vaatia osituksessa AL 94 §:ssä tarkoitettua ns. hukkaamisvastiketta, jolloin lahjoituksen vaikutukset osituksen lopputulokseen eliminoidaan laskennallisesti. Tämä ei käsillä olevassa tapauksessa välttämättä kuitenkaan riitä. Tapausselostuk- sen perusteella X näyttäisi nimittäin käyneen lahjoituksen johdosta niin vähävaraiseksi, että osituksessa ei pystytä antamaan täyttä vastiketta lahjoituksen johdosta. Lopputuloksena voi siis olla, ettei X kykene suorittamaan A:lle sitä tasinkoa, joka olisi tullut hänen suoritettavakseen, mikäli hän omistaisi vielä kirjakokoelmansa. Tällaisessa tilanteessa A:n täytyy koettaa vedota AL 40a §:n säännökseen lahjansaajan palautus- tai korvausvastuusta. Lahjansaaja saatetaan lainkohdan nojalla velvoittaa palauttamaan kirjakokoelma tai sen arvo siltä osin kuin se on tarpeen täyden tasingon antamiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin, että lahjansaaja on ollut vilpillisessä mielessä (hän on siis käsittänyt tai hänen olisi pitänyt käsittää, että lahjoitus loukkaa X:n aviopuolison oikeutta). Kohta b Y:n pantattua puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn kiinteistön voisi helposti ajatella, että B saisi suojaa avioliittolain vallinnanrajoitussäännösten nojalla. Tämä suojakeino ei ole kuitenkaan nyt B:n käytettävissä, sillä vallinnanrajoitussäännökset eivät oikeutemme mukaan koske lainkaan kiinteän omaisuuden (kuten eivät myöskään asunto-osakkeiden) vakuuskäyttöä. AL 38 ja 39 §:ää sovelletaan vain oikeustoimiin, joiden johdosta omaisuus siirtyy välittömästi pois perheen hallinnasta. Ilmeistä siis on, ettei B voi vaatia kyseisen panttauksen pätemättömäksi julistamista. Sitä vastoin B:n kannattaa vedota vastikesäännöksiin. Vieraasta velasta tehty panttaus, jonka johdosta omaisuus menee velkojien hyväksi, voi hyvin täyttää AL 94 §:n hukkaamisvastikkeen tunnusmerkistön. Y:n on jo panttia antaessaan täytynyt tietää kiinteistöön kohdistuvan menetyksen uhasta, joten oikeustoimi rinnastuu tässä mielessä vastikkeettomaan luovutukseen. Olennaista on myös se, että toimeen ei ole ollut puoliso B:n suostumusta. On siis hyvin mahdollista, että B:tä suojataan osituksessa kiinteistön arvon suuruisella vastikkeella. Kohta c Z on sitoutunut vastaamaan 50 000 euron suuruisesta vieraasta (tehtävässä mainitun yhdistyksen) velasta, joka myös tulee hänen maksettavakseen ja jäänee lopullisesti hänen vahingokseen. Kysymys on nyt mitä ilmeisimmin AL 99.3 §:ssä tarkoitetusta sopimattomasta velkaantumisesta, jonka varalta Z:n puolisoa C:tä suojataan avioliittolaissa kahdella tavalla. Ensisijainen keino on kyseisen velan kattaminen velallisen VO-omaisuudella, jolloin se ei pienennä ositettavaa säästöä eikä näin myöskään toisen puolison avio-osaa. Jos Z:lla on VO-omaisuutta vähintään 50 000 euroa, velkaantumisen vaikutukset tulevatkin näin eliminoiduiksi. Siinä tapauksessa taas, että VO-omaisuutta ei ole lainkaan tai ainakaan tarpeeksi, kyseinen velka joudutaan osittain tai kokonaan kattamaan Z:n AO-omaisuudella. Tällöin tulee käyttöön toissijainen suojaamisen tapa: C on oikeutettu saamaan osituksessa AL 93 §:n mukaista vastiketta. Kysymys on nytkin siitä, että velkaantumisen vaikutukset eliminoidaan laskennallisesti, jolloin C:n avio-osa pysyy yhtä suurena kuin se olisi ollut ilman velkaantumista. Osa opiskelijoista ymmärsi Z:n sitoumuksen takaukseksi ja päätyi tätä kautta siihen, ettei velkaa tarvitsisi kattaa osituksessa lainkaan, koska takaus ei ole realisoitunut. Velan pitäminen takauksena onkin täysin mahdollista, mutta johtopäätös, jonka mukaan velkaa ei tämän vuoksi osituksessa katettaisi, on hätiköity. Jos nimittäin jo ositusperusteen syntyhetkellä on ollut ilmeistä, että takaus tulee lopulta Z:n maksettavaksi, sitä on mahdollisesta takauksen luonteestaan huolimatta käsiteltävä osituksessa ”normaalina” (tosin AL 99.3 §:n mukaisena) velkana. Tapausselostuksen perusteella tämä realisoitumisen ilmeisyys näyttäisi täysin mahdolliselta – varmaa se ei toki ole. Alkuperäinen velallinen (yhdistys) lienee kyllä ”nyt” maksukyvytön, mutta sitä, millainen oli tilanne ositusperusteen syntyhetkellä (jonka ajankohta jää sekin avoimeksi), ei tapausselostuksessa kerrota. Tenttikirjallisuus: Tehtävän kannalta relevantteja asioita käsitellään oppikirjassa Kangas: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet s. 300, 338–341 ja 345–348. Tehtävä 3 Tapauksessa pyydettiin selvittämään asiakkaana olevalle rouva Rantalalle, miten lapsen isyyttä koskeva asiaa jäsentyy oikeudellisesti, ketkä asiassa ovat asianosaisia, ketkä voivat käyttää puhevaltaa ja miten lapsen etu vaikuttaa asian oikeudellisessa harkinnassa. Vastauksessa oli olennaista hahmottaa, kenellä asiassa on mahdollisuus reagoida sekä mikä lapsen asema on prosessissa. Lapsella on juridinen isä, joten isyyttä ei voida vahvistaa ennen kuin juridisen isän isyys on kumottu. Asianosaisia isyyden kumoamisasiassa ovat lapsi, äiti ja juridinen isä sekä 1.1.2016 voimaan tulevan uuden isyyslain mukaan tietyin edellytyksin myös biologisena isänä itseään pitävä mies. Aviomiehen isyys voidaan kumota joko tuomioistuinteitse tai tunnustamismenettelyssä. Viimeksi mainittu ei nyt käsillä olevassa tapauksessa ole herra Rantalan vastustuksen vuoksi mahdollista. Äidin ja aviomiehen kannemahdollisuutta on rajoitettu kahden vuoden kannemääräajalla. Nykyisen lain mukaan herra Salmelalla ei ole lainkaan kanneoikeutta, mutta uuden lain mukaan (42 §) hänellä olisi kanneoikeus mikäli äiti ja aviomies ovat asuneet erillään lapsen syntymän aikaan, herra Salmela ja rouva Rantala ovat asuneet yhdessä lapsen syntymän aikaan ja herra Salmela on osallistunut lapsen hoitoon tai jos hänen ja lapsen välille on muutoin muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde, ja tuomioistuin lisäksi arvioi kanteen nostamisen olevan lapsen edun mukainen. Pääsäännön mukaan huoltaja käyttää lapsen puhevaltaa. Rouva Rantala ei voi kuitenkaan kiertää kannemääräaikaa hakemalla lapselle edunvalvojan sijaista, sillä vaikka lapselle tulisi määrätä edunvalvoja isyyden kumoamiskanteen ajamista varten (isyyslain 38 §:n mukaan kanne on nostettava kaikkia niitä vastaan, joilla asiassa on kanneoikeus), on korkein oikeus kuitenkin ratkaisussaan 2002:13 hylännyt hakemuksen edunvalvojan määräämisestä, kun tapauksessa ei näytetty, että isyyden kumoaminen olisi selkeästi lapsen edun mukaista. Tässä tilanteessa lapsen etua arvioitaessa vastakkain ovat biologisen sukulaissuhteen ja sosiaalisen siteen merkitys. Sen sijaan vanhempien varallisuus tai tulotaso eivät ole lapsen etua arvioitaessa huomioon otettavia seikkoja. Uuden isyyslain (2015/11) 42.1 §:n mukaan lapsi voi käyttää kanneoikeuttaan vain täytettyään 15 vuotta. 15 vuotta nuoremmalle lapselle tai 15 vuotta täyttäneelle lapselle, joka ei mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene ymmärtämään asian merkitystä, voidaan kuitenkin määrätä edunvalvoja lapsen kanneoikeuden käyttämistä varten, jos siihen on lapsen edun kannalta erittäin painava syy. Lapsen osallisuus toteutuu isyyden kumoamisasiassa asianosaisaseman kautta. Huomioita: - Lisäksi pisteitä sai mm. juridisen ja biologisen isän oikeuksien pohtimisesta ja vastauksen johdonmukaisuudesta kokonaisuutena arvostellen. - - Monet olivat jättäneet kokonaan pohtimatta mitä asianosaisasema merkitsee tai sekoittaneet edunvalvontaan, puhevallan käyttöön jne. Nämä oikeudelliset käsitteet ovat merkityksellisiä myös perhe- ja jäämistöoikeuden ulkopuolella, joten kannattaa selvittää itselleen, mitä ne merkitsevät. Useissa vastauksissa oli lueteltu lainkohtia kokonaisuutta miettimättä, tästä ei saa pisteitä vaikka sinänsä oikeat säännökset olisikin mainittu. Tenttikirjallisuus: Tehtävän kannalta relevantteja asioita käsitellään oppikirjassa Kangas: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet, s. 61–69. Tehtävä 4 Päämiehellä on holhoustoimilain 8 §:n nojalla määrätystä edunvalvojamääräyksestä huolimatta omaa toimivaltaa. Lain mukaan edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä (HolTL 14 §). Päämies voi antaa valtuutuksen asioidensa hoitamiseen muulle kuin edunvalvojalleen, hän voi osallistua perinnönjakoon ja omaisuuden osituksen ja tehdä muitakin varallisuusoikeudellisia oikeustoimia, esimerkiksi myydä tai lahjoittaa omistamansa kiinteistön. Näiden oikeustoimien solmimiseen ei sinänsä ole estettä. Tehdyn oikeustoimen pätevyyden kussakin yksittäistapauksessa ratkaisee arvio päämiehen tosiasiallisesta oikeustoimikelpoisuudesta. Toisin sanoen ymmärsikö päämies tekemänsä oikeustoimen merkityksen ja seuraukset. Edunvalvoja ei voi ennakollisesti estää päämiestä tekemästä oikeustoimikelpoisuutensa sallimissa rajoissa oikeustoimia. Perinnönjakoon Kerttu on saanut osallistua, asunto-osakkeiden kaupan pätevyys riippuu Kertun tosiasiallisesta oikeustoimikelpoisuudesta samoin veljelle annettu valtakirja. Oli valtakirja pätevä tai ei, sen voi toisaalta edunvalvojakin toimivaltansa rajoissa peruuttaa. - Pisteytyksessä on huomioitu myös oikeustoimilain pätemättömyysperusteiden mainitseminen tosiasiallisen oikeustoimikelvottomuuden sijasta. Edunvalvojamääräys vaikuttaa päämiehen saataviin. Lain mukaan saatava, joka kuuluu edunvalvojan hoidettavana olevaan omaisuuteen, voidaan suorittaa vain edunvalvojalle tai hänen osoittamalleen päämiehen tilille. Suoritus on kuitenkin pätevä, vaikka se olisi tehty päämiehelle, jos velallinen ei tiennyt eikä hänen olosuhteet huomioon ottaen pitänyt tietää, että suorituksen vastaanottaminen kuului edunvalvojalle (HolTL 31.1 §). Jos Sinikka on ollut tietoinen Kertun edunvalvojamääräyksestä, edunvalvoja voi periä saatavaa uudelleen Sinikalta. Tällöin Sinikka joutuisi suorittamaan velkansa toistamiseen, jos varoja ei saada Kertulta edunvalvojan hallintaan. Lain mukaan vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä (HolTL 24.1 §). Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut, ja siitä, minkä edunvalvoja on holhoustoimilain 38 §:n mukaisesti antanut hänen vallittavakseen (HolTL 25.1 §). Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan. Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy (HolTL 26 §). Tapauksen tosiseikaston valossa näyttäisi siltä, että taululahjoitus ei lähtökohtaisesti ole olosuhteisiin nähden tavanomainen ja merkitykseltään vähäinen. Lahjoituksen pätevyys riippuu kuitenkin myös siitä, a) onko taulu omaisuutta, jonka edunvalvoja on antanut Kertun vallittavaksi ja b) siitä, että jos näin ei ole, hyväksyykö edunvalvoja lahjoituksen tai Kerttu itse mahdollisesti täysivaltaiseksi tultuaan. Täysi-ikäisen henkilön julistaminen vajaavaltaiseksi ei vaikuta yksilön kelpoisuuteen määrätä testamentilla omaisuudestaan. Vajaavaltaisen henkilön tekemää testamenttia arvioidaan testamenttioikeudellisten säännösten mukaan vasta hänen kuolemansa jälkeen. Jos testamenttia ei moitita määräajassa, vajaavaltaiseksi julistetun jäämistö jaetaan testamentin määräysten mukaisesti. Testamentti voidaan myös moiteoikeudenkäynnissä katsoa päteväksi, vaikka se on vajaavaltaisen tekemä. Kertun tekemän testamentin pätevyys riippuu toisin sanoen a) siitä, moititaanko sitä hänen kuolemansa jälkeen vetoamalla PK 13:1 3–kohtaan väittämällä, että Kertun testamentin tekemiseen on vaikuttanut hänen sairastamansa mielisairaus, ja b) siitä, katsooko tuomioistuin, että Kertun mielisairaus on vaikuttanut testamentin tekemiseen. PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 13.5.2015 Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin 1- 4. Peruskurssin tiedot ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KOLME (3) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. Lisäksi vastauksen sisällöllinen selkeys ja johdonmukaisuus kuuluu arvosteluperusteisiin. Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla torstaina 4.6.2015 klo 11.00. ONNEA TENTTIIN! 1. A lahjoitti pojalleen P:lle asunnon (asunto-osakkeet) vuonna 2010. Sen arvo lahjoitushetkellä oli 100 000 euroa. Sittemmin A suuttui lapsilleen P:lle ja T:lle. A teki vuonna 2012 testamentin, jossa hän määräsi, että T ei saa mitään ja P on jo saanut perintö- ja lakiosansa mainitulla lahjalla. Omaisuutensa A testamenttasi Helsingin kaupungille. A oli tyytymätön myös P:n puolisoon ja määräsi testamentissa, että P:n puolisolla ei ole avio-oikeutta asunto-osakkeisiin, jotka A oli lahjoittanut P:lle. A kuoli neljä kuukautta sitten. Hänen oikeudenomistajiaan ovat edellä mainitut lapset P ja T. Testamentti on lainvoimainen. P ja T ovat tehneet lain mukaisesti lakiosailmoituksen kaupungille ja vaativat lakiosaa. Kaikki sinänsä pitävät asuntoa ennakkoperintönä. Pesässä on tänään varoja 500 000 euroa. Olet toimittamassa pesänjakajana perinnönjakoa. Kerro oikeudellisesti perustellen miten perintö perintökaaren mukaan jaetaan euromääräisesti P:n, T:n ja kaupungin kesken. Lisäksi P on nyt eroamassa puolisostaan. P:n puolison mukaan hänellä on avio-oikeus P:n lahjaksi saamaan asuntoon ja pitää avio-oikeusmääräystä asunnon osalta merkityksettömänä. Selvitä oikeudellisesti perustellen P:lle, onko P:n puolisolla avio-oikeus asuntoon. 2. Ystäväsi Antti on saanut kuluvan kevään aikana hoidettavakseen kolme eri avioerojuttua, joissa kaikissa on ongelmana puolison suoja toisen puolison väärinkäytöksiä vastaan. Selvitä, mitä oikeussuojakeinonoja Antin päämiehillä (A, B ja C) on käytettävissään seuraavissa tilanteissa. Kaikissa tapauksissa voit lähteä siitä, että kertomuksissa mainitut toimet on tehty ennen ositusperusteen syntymistä ja että puolisoiden välillä tullaan piakkoin toimittamaan ositus. – Erillinen vastaus kohtiin a, b ja c (kuitenkin kaikkien kohtien tulee mahtua yhden vastauksen vastaustilaan eli yhdelle sivulle). a) A kertoo, että hänen aviomiehensä X on yhteisestä kodista pois muuttamisen yhteydessä hävittänyt A:lle kuuluvia arvokkaita kirjoja 10 000 euron arvosta. A uskoo pystyvänsä todistamaan, että kysymys oli tahallisesta teosta. Samassa yhteydessä X lahjoitti oman noin 30 000 euron arvoisen kirjakokoelmansa omalle aikaisemmasta avioliitosta olevalle lapselleen. – A:n käsityksen mukaan X oli vielä tämän vuoden alussa hieman häntä varakkaampi, mutta kirjalahjan johdosta hänen nettovarallisuutensa lienee kutakuinkin nollassa. b) B kertoo, että hänen aviomiehensä Y on antanut omistamansa, puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asuinkiinteistön vakuudeksi Y:n lapsen yritysveloista. Tämän oikeustoimen Y teki salaa B:ltä. Lapsen yritys on tällä hetkellä konkurssitilassa, joten kiinteistöä uhkaa pakkorealisointi, ellei velkaa makseta. c) C kertoo, että hänen aviovaimonsa Z kuuluu Ukrainan tuki ry:n hallitukseen ja että hän on yhdessä toisten hallitusten jäsenten kanssa sitoutunut vastaamaan yhdistyksen noin 50 000 euron veloista. Nuo toiset hallituksen jäsenet, samoin kuin koko yhdistyskin, ovat tiettävästi varattomia. Z:lla on sen sijaan huomattava varallisuus, jonka C pelkää kyllä hupenevan osituksen lähestyessä. 3. Toimit avustavana lakimiehenä perhe- ja lapsioikeuteen erikoistuneessa asianajotoimistossa. Rouva Rantala kääntyy puoleesi ja kertoo seuraavaa. Hän on vuosi sitten eronnut herra Rantalasta. Rouvalla on kuusivuotias poika Eemeli, jonka juridinen isä herra Rantala on. Rouva kertoo, että Eemelin biologinen isä on kuitenkin herra Salmela. Rouva Rantala haluaisi, että herra Rantalan isyys kumotaan, jotta juridiseksi isäksi voitaisiin myöhemmin vahvistaa herra Salmela. Herra Rantalaa vastustaa tätä ehdottomasti. Rouvan mukaan Eemelin edun mukaista olisi kumota avioolettamaan perustuva, biologisesti virheellinen isyys mahdollisimman pian, sillä menestyneenä ja varakkaana miehenä herra Salmela pystyisi turvaamaan Eemelille paljon paremman elintason ja harrastusmahdollisuuksia, kun taas koti-isänä palkkatöistä laistanut herra Rantala on varsinainen tyhjätasku. Kerro rouva Rantalalle, miten Eemelin isyyttä koskeva asiaa jäsentyy oikeudellisesti, ketkä asiassa ovat asianosaisia, ketkä voivat käyttää puhevaltaa ja miten Eemelin etu vaikuttaa asian oikeudellisessa harkinnassa. Voit soveltaa joko voimassa olevaa isyyslakia tai 1.1.2016 voimaan tulevaa uutta isyyslakia. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KOLME (3) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSIN SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. MIKÄLI OLET SUORITTANUT PERUSKURSSIN ENNEN LUKUVUOTTA 2013-2014, ILMOITA MYÖS SAAMASI HYVITYSPISTEET. 4. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalle Kertulle määrättiin edunvalvoja holhoustoimilain 8 §:n nojalla 1.5.2013. Kerttu myi omistamansa vapaa-ajan asunnon asunto-osakkeet veljentyttärelleen Sinikalle 23.10.2013. Kerttu osallistui isoäitinsä Hannelen jälkeen toimitettuun perinnönjakoon 5.12.2013 ja antoi veljelleen Ilkalle valtakirjan asioidensa hoitoon 2.2.2014. Veljentytär Sinikka maksoi asunto-osakkeiden kauppahinnan 200.000 euroa Kertun osoittamalle tilille 13.4.2014. Tuomioistuin julisti Kertun vajaavaltaiseksi 23.9.2014 edunvalvojan hakemuksesta. Tämän jälkeen Kerttu lahjoitti omistamansa arvotaulun parhaalle ystävälleen Pertille 25.11.2014 ja teki testamentin omaisuudestaan 13.4.2015. Anna oikeudellinen arviosi edellä mainittujen oikeustoimien pätevyydestä. 5. Päämiehen itsemääräämisoikeuden ja päämiehen suojaamisen periaatteet edunvalvontalainsäädännön taustaperiaatteina. FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT 13.5.2015 Anvisningar: - De som har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt besvarar frågorna 1–4. - Uppgifterna om grundkursen och tidpunkten för avläggningen samt kurshållaren anges på svarspappret för fråga TRE (3), t.ex. i anslutning till namnet. - Fråga 5 besvaras endast av de som har befriats från att avlägga familjerättens grundkurs. - Anonyma svar beaktas inte. Studentnumret ska anges i samband med namnet. - Svarsutrymmet är en sida. Den överskridande delen läses inte och ett svar i vilket mellanrummet mellan raderna har använts till att skriva mer än vad som ryms på en svarsrad bedöms inte alls. - Svaret ska skrivas med tydlig handstil. Ytterligare ingår svarets innehållsmässiga klarhet och logik i bedömningsgrunderna. - Varje svar skall skrivas på ett separat ark. - Tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATEN finns på ämnets anslagstavla och webbsida torsdag 4.6.2015 klo 11.00. LYCKA TILL I TENTAMEN! 1. A gav sin son P en bostad (bostadsaktier) i gåva år 2010. Bostadens värde vid gåvotillfället var 100 000 euro. Sedermera har A blivit arg på sina barn P och T. År 2012 uppgjorde A ett testamente där A bestämde att T inte skulle få någonting och att P redan hade utfått sin arvs- och laglott genom ovan nämnda gåva. A testamenterade sin egendom till Helsingfors stad. A var också missnöjd med P:s maka och bestämde i testamentet att P:s maka inte hade giftorätt i de bostadsaktier som A hade gett i gåva till P. A dog för fyra månader sedan. A:s rättsinnehavare är de ovan nämnda barnen P och T. Testamentet har vunnit laga kraft. P och T har tillkännagett staden sina anspråk på laglott enligt lagen och kräver att utfå sina laglotter. Bostaden anser alla i sig utgöra förskott på arv. Boets tillgångar uppgår idag till 500 000 euro. Du är boutredningsman och förrättar arvskiftet. Redogör med juridisk motivering för hur arvet euromässigt skall skiftas enligt ärvdabalken mellan P, T och staden. Dessutom skall P nu skiljas från sin maka. P:s maka anser sig ha giftorätt i bostaden som P fick i gåva samt att giftorättsförordnandet angående bostaden saknar betydelse. Redogör för P, med juridiska motiveringar, huruvida P:s maka har giftorätt till bostaden. 2. Din vän Antti har under denna vår tagit sig an tre olika skilsmässoärenden, och i alla dessa är problemet en makes skydd mot den andra makens missbruk. Redogör för vilka rättsskyddsmedel Anttis huvudmän (A, B och C) kan använda i följande situationer. I samtliga fall kan du utgå ifrån att de åtgärder som nämns i berättelserna har vidtagits innan avvittringsgrunden har uppkommit och att en avvittring snart kommer att förrättas mellan makarna. – Ge ett separat svar på punkterna a, b och c (alla punkter bör dock rymmas på svarsutrymmet för ett svar dvs. en sida). a) A berättar att hennes äkta make X har i samband med flytten från det gemensamma hemmet förstört värdefulla böcker som tillhörde A och som var värda 10 000 euro. A tror att hon kan bevisa att det var fråga om en uppsåtlig gärning. Samtidigt gav X sin egen boksamling värd ca 30 000 euro i gåva till sitt eget barn från ett tidigare äktenskap. – Enligt A:s uppfattning var X litet förmögnare än A ännu i början av detta år, men på grund av bokgåvan torde hans nettoförmögenhet vara mer eller mindre noll. b) B berättar att hennes äkta make Y har gett en bostadsfastighet, som han äger och som används som makarnas gemensamma hem, som säkerhet för Y:s barns företagsskulder. Y hemlighöll denna rättshandling för B. Eftersom barnets företag nu är i konkurs hotas fastigheten av tvångsrealisering om inte skulden blir betald. c) C berättar att hans äkta maka Z är styrelsemedlem i Ukrainas vänner r.f. och att hon tillsammans med de andra styrelsemedlemmarna har förbundit sig att svara för föreningens skulder på ca 50 000 euro. De andra styrelsemedlemmarna och själva föreningen är veterligen medellösa. Z däremot har en omfattande förmögenhet, som C dock befarar att kommer att minska då avvittringen närmar sig. 3. Du arbetar som biträdande jurist på en advokatbyrå som är specialiserad på familje- och barnrätt. Fru Rantala vänder sig till dig med följande berättelse. Hon har skilt sig från herr Rantala för ett år sedan. Frun har en sexårig son Eemeli, vars juridiska far är herr Rantala. Frun berättar dock att Eemelis biologiska far är herr Salmela. Fru Rantala vill att herr Rantalas faderskap upphävs så att man senare skall kunna fastställa herr Salmela som juridisk far till Eemeli. Herr Rantala motsätter sig absolut detta. Enligt frun skulle det vara för Eemelis bästa om man så snart som möjligt upphävde det biologiskt felaktiga faderskapet som grundar sig på äktenskapspresumtionen, eftersom herr Salmela är en framgångsrik och förmögen man som kunde säkra en mycket bättre levnadsstandard och bättre möjligheter till fritidsaktiviteter för Eemeli. Herr Rantala, som undvikit lönearbete genom att vara hemmapappa, är däremot en veritabel fattiglapp. Berätta för fru Rantala hur frågan om faderskapet till Eemeli gestaltar sig rättsligt, vilka är parter i ärendet, vilka har talerätt i ärendet och hur Eemelis bästa beaktas i den rättsliga bedömningen av ärendet. Du kan tillämpa antingen den nuvarande faderskapslagen eller den nya faderskapslagen som träder i kraft 1.1.2016. ANGE PÅ SVARSPAPPRET TILL FRÅGA TRE (3) TIDPUNKTEN FÖR AVLÄGGANDET AV FAMILJERÄTTENS GRUNDKURS SAMT FÖRELÄSARE. OM DU HAR AVLAGT GRUNDKURSEN FÖRE LÄSÅRET 2013-2014 SKA DU ÄVEN ANGE DINA BONUSPOÄNG. 4. Kerttu, som lider av bipolär sjukdom, förordnades 1.5.2013 en intressebevakare enligt lagen om förmyndarverksamhet 8 §. Kerttu sålde bostadsaktierna i sin fritidsbostad till sin brorsdotter Sinikka 23.10.2013. Kerttu deltog 5.12.2013 i arvskiftet som förrättades efter hennes mormor Hannele och gav 2.2.2014 sin bror Ilkka en fullmakt att sköta hennes ärenden. Brorsdottern Sinikka betalade 13.4.2014 köpesumman 200 000 euro för bostadsaktierna till det konto som Kerttu hade angett. Domstolen omyndigförklarade Kerttu 23.9.2014 på intressebevakarens ansökan. Efter detta gav Kerttu en värdefull tavla som hon ägde i gåva till sin bästa vän Pertti 25.11.2014 och uppgjorde ett testamente över sin egendom 13.4.2015. Ge din rättsliga bedömning om de ovannämnda rättshandlingarnas giltighet. 5. Principen om huvudmannens självbestämmanderätt och principen om skyddet av huvudman som intressebevakningslagstiftningens bakgrundsprinciper.
© Copyright 2024