asiat | tiede TEKSTI: MAIJA KARALA, KUVAT: TOMMI ANTTONEN Puhdistavatko kasvit pilaantuneen sisäilman? SISÄILMA | Sadattuhannet suomalaiset kärsivät huonosta sisäilmasta. Ongelmien ratkaiseminen on osoittautunut kaikkea muuta kuin mutkattomaksi. Yhdenlaista ratkaisua haetaan kasveista ja kaupallinen ratkaisu viherseinäksi on jo markkinoilla. NASA totesi aikoinaan kasvit toimiviksi. S isäilmaongelmat alkoivat Suomessa yleistyä, kun energiatehokkuuden nimissä rakennuksista tehtiin yhä tiiviimpiä. Kun sama ilma leijailee huoneissa pitkään, siihen kertyy monenmoista kemikaalia, hiukkasta ja mikrobia. Hienojakoisimmat päätyvät keuhkoista aina verenkiertoon saakka. Tehokas ilmanvaihto auttaa, mutta siinäkin on huonot puolensa. Järeä ilmanvaihto lisää energiankulutusta, jota alkujaan oli tarkoitus vähentää. Lisäksi se vaatii huoltoa ja ylläpitoa, joka helposti laiminlyödään. Ratkaisua on haettu muun muassa kasveista. Kasvien sisäilmaa puhdistavan vaikutuksen oivalsivat alun perin Yhdysvaltain avaruushallinto NASA:n tutkijat 1980-luvulla. Tarkoitus oli parantaa ilmanlaatua avaruusaluksissa. Ilmanvaihtohan ei avaruudessa tule kysymykseen. NASA:n kasveihin perustunut ilmatiivis yhden hengen Biohome-kapseli oli toiminnassa yli 20 vuotta. Siinä kasvit hoitivat ilmanpuhdistuksen kokonaan. Pisimmillään kapselissa asui opiskelija kokonaisen kesän yhtä mittaa. Suomalaisyritys on hyödyntänyt NASAn tutkimusta. NaturVentionin aktiiviviherseinät perustuvat NASA:n Bill Wolvertonin kehittämään menetelmään. Kyseessä on pystysuora puutarha. Äkkiseltään se näyttää pikemminkin toimistotilojen sisustuselementiltä. Pari metriä korkea seinä on täynnä tuttuja huonekasveja, kuten kultaköynnöstä ja viirivehkaa. Pieni tietokoneyksikkö ohjaa vettä kierrättävää pumppua ja ilmaa liikuttavia tuulettimia. Ruukuissa on mullan sijaan erikoiskasvualusta, joka näyttää lakritsikarkkipussin sisällöltä. Tämäkö on ihmelääke sisäilmaongelmiin? Perinteisesti kukkaruukuissa kasvatetut kasvitkin sitovat ilman epäpuhtauksia. NASA:n työhön perustuva vesiviljelymenetelmä kuitenkin tehostaa niiden ilmanpuhdistuskykyä monin verroin. NASA:n proto- ■ FAKTA Sisäilmaongelmat » Sisäilmaoireita aiheuttavat huoneilman kemikaalit ja mikrobit, joiden määrä ja koostumus poikkeavat ulkoilmasta. » Sisäilman koostumukseen vaikuttavat ulkoilman ominaisuuksien lisäksi ilmanvaihdon tehokkuus, vedenkäyttö ja sisätilojen materiaalit ja eliöt, joista irtoaa ilmaan erilaisia haihtuvia yhdisteitä. » Tavanomaisessa huoneilmassa voi olla satoja eri kemikaaleja. Eloperäisiä ovat home- ja bakteeritoksiinit, siitepölyhiukkaset, kodin pikkueläinten ulosteet, ihmisten ja lemmikkieläinten hilse ja hengityksen mukana ilmaan päätyvät mikrobit. » Rakennusmateriaaleista, kosmetiikasta, kalusteista ja muista tuotteista sisäilmaan päätyy tuhansia yhdisteitä, muun muassa formaldehydiä, ammoniakkia, tolueenia, bentseeniä ja asetonia. » NASA kehitti 1980-luvulla vesiviljelymenetelmän, joka tehostaa kasvien kykyä kerätä ilmasta erilaisia kemikaaleja. Se suunniteltiin alun perin avaruusalusten sisäilman parantamiseen. » Lisätietoa: www.wolvertonenvironmental.com/, www.naturvention.com 8 | Aamulehti | sunnuntai | 16. maaliskuuta 2014 tyypillä, pienoiskokoisella kasvi-ilmanpuhdistajalla, mitattiin olevan 15 tavallisen huonekasvin puhdistuskyky.” Viherseinässä työn hoitaa juuristo, tarkemmin sanoen juurissa elävät mikrobit. Tiedetään, että juurimikrobit hajottavat sisäilman formaldehydiä ja muita haitallisia kemikaaleja. Kasvit puolestaan hyödyntävät mikrobien tuotokset. Juuri sen tarkemmin ei tiedetä, mitä juurissa tapahtuu. Ei myöskään olla varmoja, tepsiikö viherseinä homeoireita aiheuttavaan sädesieneen. NaturVentionin toimitusjohtaja Niko Järvinen kertoo, että tarkalleen ei tiedetä, mitä juurimikrobit ovat tai miten ne toimivat. –Tutkimme niitä parhaillaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa, mutta tuloksia joudutaan todennäköisesti odottamaan vuosia. Sisäilma on aikamoinen kemikaalisoppa. Yritykset tutkia, mitkä aineet aiheuttavat oireita, ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia. Tavallisen suomalaisrakennuksen huoneilmassa voi olla parisataa eri kemikaalia. Kun lisäksi ihmisten herkkyys kullekin aineelle vaihtelee ja yhteisvaikutukset ovat huonosti tunnettuja, ei ihme että sisäilmaongelmat ovat vaikea pähkinä purtavaksi. Se kuitenkin tiedetään, että arkikielessä hometaloiksi kutsutut rakennukset ovat harvoin oikeasti homeessa. Yleisesti ”homeoireita” aiheuttava sädesienikin on nimestään huolimatta bakteeri. Oireita näyttävät tuottavan homeiden ja bakteerien ohella lukuisat kemikaalit. Osasyyllisiä ovat esimerkiksi formaldehydi, uusi. Huono siivous lisää eräitä hiukkasia, pesuaineet taas toisia. Elektroniikasta, uusista ja vanhoista huonekaluista tulee omanlaisiaan kemikaaleja, samoin vaikkapa hiustuotteista, kauppakasseista ja kynsilakanpoistoaineesta. Kasvit todennäköisesti myös lisäävät aineosia huoneilmaan. Ulkoilmassakin on valtava määrä erilaisia yhdisteitä, homeitiöitä ja muita hiukkasia. NASA:n kasveihin perustunut ilmatiivis yhden hengen Biohome-kapseli oli toiminnassa yli 20 vuotta. Siinä kasvit hoitivat ilmanpuhdistuksen kokonaan. Pisimmillään kapselissa asui opiskelija kokonaisen kesän yhtä mittaa. asetoni, bentseenit ja alkoholit. Niiden lähteiden määrän perusteella tuntuu sulalta ihmeeltä, että kukaan onnistuu välttämään sisäilmaoireita. Sisäilma voi olla huonoa, koska talo on vanha tai koska se on –Harva kuitenkaan saa sisäilmaoireita metsässä, Järvinen naurahtaa. Itse asiassa pahimmin sisäilmaoireista kärsivät joutuvat nukkumaan ulkona. Myös kasvien ilmaan tuottamia yhdisteitä aiotaan tutkia. Tavallinen kultaköynnös mukana tutkimuksissa » Viherkasvit lisäävät viihtyisyyttä, ja se voi jo yksinään helpottaa oireita. Työilmapiirin tiedetään vaikuttavan sisäilmaoireiden vakavuuteen. Viherkasvit myös tuovat kosteutta ja korkeampi ilmankosteus tekee ilmasta terveellisemmän hengittää, ja vesihöyry myös sitoo jonkin verran ilman epäpuhtauksia. Kasvien todellisia kykyjä testataan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Projektitutkija Mari Vesala työskentelee yhteistyössä NaturVentionin ja Itä-Suomen yliopiston biologian ja ympäristötieteen laitosten kanssa. Hankkeessa sekä toistetaan NASA:n 80-luvulla tekemiä kokeita että hankitaan aivan uutta tietoa. Yliopistossa tutkitaan viherkasvien kykyä poistaa huoneilman haitallisia yhdisteitä. Kultaköynnöstä ja käpäläsaniaista kasvatetaan ilmatiiviissä kammioissa, joiden kaasukoostumusta voidaan tarkkailla Myös erilaisten kasvualustojen ja veden ja ilman virtauksen vaikutusta kasvien ilmanpuhdistuskykyyn mitataan. –Tarkoitus on saada uutta tieteellistä tietoa huonekasvien kyvystä vähentää haitallisten yhdisteiden määrää sisäilmassa, kertoo Vesala blogikirjoituksessaan. Kasvien merkitystä viihtyisyyden lisääjinä ei pidä väheksyä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkkä ruukkukasvin katselu laskee elimistön stressihormonitasoa ja nostaa mielialaa. Tutkimukset ovat yhdistäneet huonekasvit tai ikkunasta näkyvän vehreän luonnon muun muassa parempaan työtehoon ja sairaalapotilaiden nopeampaan toipumiseen. Esimerkiksi keskittymistä vaativia tehtäviä ratkovat koehenkilöt menestyvät paremmin, jos tilassa on huonekasvi. Viherseinä toimistossa tai sairaalassa saattaisi olla kannattava sijoitus, vaikka se ei edes toimisi muuna kuin kauniina koristeena. Tavallinen huonekasvikin puhdistaa ilmaa. Viherseinässä työn hoitaa juurissa elävät mikrobit. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkkä ruukkukasvin katselu laskee elimistön stressihormonitasoa ja nostaa mielialaa. Toimitusjohtaja Niko Järvinen sanoo, että tarkalleen ei vielä tiedetä, mitä juurimikrobit ovat tai miten ne toimivat. Viherseinän pohja on kuin sermi. Eeva Niemelä seuraa, kun uuden seinän pohjaa siirrettiin Naturventionin tiloissa Jyväskylässä. Yliopistotutkimuksen yksi osa on mitata, miten erilaiset kasvualustat vaikuttavat kasvien ilmanpuhdistuskykyyn. Aamulehti | sunnuntai | 16. maaliskuuta 2014 | 9
© Copyright 2024