asiat | tiede
TEKSTI: MAIJA KARALA, KUVAT: TOMMI ANTTONEN
Puhdistavatko kasvit
pilaantuneen sisäilman?
SISÄILMA | Sadattuhannet suomalaiset kärsivät huonosta sisäilmasta. Ongelmien ratkaiseminen on
osoittautunut kaikkea muuta kuin mutkattomaksi. Yhdenlaista ratkaisua haetaan kasveista ja kaupallinen
ratkaisu viherseinäksi on jo markkinoilla. NASA totesi aikoinaan kasvit toimiviksi.
S
isäilmaongelmat alkoivat Suomessa
yleistyä, kun energiatehokkuuden nimissä rakennuksista
tehtiin yhä tiiviimpiä. Kun sama
ilma leijailee huoneissa pitkään,
siihen kertyy monenmoista kemikaalia, hiukkasta ja mikrobia. Hienojakoisimmat päätyvät
keuhkoista aina verenkiertoon
saakka.
Tehokas ilmanvaihto auttaa,
mutta siinäkin on huonot puolensa. Järeä ilmanvaihto lisää
energiankulutusta, jota alkujaan
oli tarkoitus vähentää. Lisäksi se
vaatii huoltoa ja ylläpitoa, joka
helposti laiminlyödään.
Ratkaisua on haettu muun muassa kasveista.
Kasvien sisäilmaa puhdistavan vaikutuksen oivalsivat alun
perin Yhdysvaltain avaruushallinto NASA:n tutkijat 1980-luvulla. Tarkoitus oli parantaa
ilmanlaatua avaruusaluksissa.
Ilmanvaihtohan ei avaruudessa
tule kysymykseen.
NASA:n kasveihin perustunut
ilmatiivis yhden hengen Biohome-kapseli oli toiminnassa yli
20 vuotta. Siinä kasvit hoitivat
ilmanpuhdistuksen kokonaan.
Pisimmillään kapselissa asui
opiskelija kokonaisen kesän yhtä mittaa.
Suomalaisyritys on hyödyntänyt NASAn tutkimusta. NaturVentionin aktiiviviherseinät perustuvat NASA:n Bill Wolvertonin kehittämään menetelmään.
Kyseessä on pystysuora puutarha. Äkkiseltään se näyttää
pikemminkin toimistotilojen
sisustuselementiltä.
Pari metriä korkea seinä on
täynnä tuttuja huonekasveja,
kuten kultaköynnöstä ja viirivehkaa. Pieni tietokoneyksikkö
ohjaa vettä kierrättävää pumppua ja ilmaa liikuttavia tuulettimia. Ruukuissa on mullan sijaan erikoiskasvualusta, joka
näyttää lakritsikarkkipussin sisällöltä. Tämäkö on ihmelääke
sisäilmaongelmiin?
Perinteisesti kukkaruukuissa kasvatetut kasvitkin sitovat
ilman epäpuhtauksia. NASA:n
työhön perustuva vesiviljelymenetelmä kuitenkin tehostaa
niiden ilmanpuhdistuskykyä
monin verroin. NASA:n proto-
■ FAKTA
Sisäilmaongelmat
» Sisäilmaoireita aiheuttavat huoneilman kemikaalit
ja mikrobit, joiden määrä
ja koostumus poikkeavat
ulkoilmasta.
» Sisäilman koostumukseen vaikuttavat ulkoilman
ominaisuuksien lisäksi ilmanvaihdon tehokkuus,
vedenkäyttö ja sisätilojen
materiaalit ja eliöt, joista irtoaa ilmaan erilaisia
haihtuvia yhdisteitä.
» Tavanomaisessa huoneilmassa voi olla satoja
eri kemikaaleja. Eloperäisiä ovat home- ja bakteeritoksiinit, siitepölyhiukkaset, kodin pikkueläinten
ulosteet, ihmisten ja lemmikkieläinten hilse ja hengityksen mukana ilmaan
päätyvät mikrobit.
» Rakennusmateriaaleista, kosmetiikasta, kalusteista ja muista tuotteista
sisäilmaan päätyy tuhansia
yhdisteitä, muun muassa
formaldehydiä, ammoniakkia, tolueenia, bentseeniä
ja asetonia.
» NASA kehitti 1980-luvulla vesiviljelymenetelmän, joka tehostaa kasvien
kykyä kerätä ilmasta erilaisia kemikaaleja. Se suunniteltiin alun perin avaruusalusten sisäilman parantamiseen.
» Lisätietoa: www.wolvertonenvironmental.com/,
www.naturvention.com
8 | Aamulehti | sunnuntai | 16. maaliskuuta 2014
tyypillä, pienoiskokoisella kasvi-ilmanpuhdistajalla, mitattiin
olevan 15 tavallisen huonekasvin puhdistuskyky.”
Viherseinässä työn hoitaa
juuristo, tarkemmin sanoen
juurissa elävät mikrobit. Tiedetään, että juurimikrobit hajottavat sisäilman formaldehydiä
ja muita haitallisia kemikaaleja.
Kasvit puolestaan hyödyntävät
mikrobien tuotokset. Juuri sen
tarkemmin ei tiedetä, mitä juurissa tapahtuu. Ei myöskään olla varmoja, tepsiikö viherseinä
homeoireita aiheuttavaan sädesieneen.
NaturVentionin toimitusjohtaja Niko Järvinen kertoo, että
tarkalleen ei tiedetä, mitä juurimikrobit ovat tai miten ne toimivat.
–Tutkimme niitä parhaillaan yhteistyössä Itä-Suomen
yliopiston kanssa, mutta tuloksia joudutaan todennäköisesti
odottamaan vuosia.
Sisäilma on aikamoinen kemikaalisoppa. Yritykset tutkia,
mitkä aineet aiheuttavat oireita, ovat tuottaneet ristiriitaisia
tuloksia. Tavallisen suomalaisrakennuksen huoneilmassa voi
olla parisataa eri kemikaalia.
Kun lisäksi ihmisten herkkyys
kullekin aineelle vaihtelee ja yhteisvaikutukset ovat huonosti
tunnettuja, ei ihme että sisäilmaongelmat ovat vaikea pähkinä purtavaksi.
Se kuitenkin tiedetään, että
arkikielessä hometaloiksi kutsutut rakennukset ovat harvoin
oikeasti homeessa. Yleisesti
”homeoireita” aiheuttava sädesienikin on nimestään huolimatta bakteeri.
Oireita näyttävät tuottavan
homeiden ja bakteerien ohella
lukuisat kemikaalit. Osasyyllisiä
ovat esimerkiksi formaldehydi,
uusi. Huono siivous lisää eräitä
hiukkasia, pesuaineet taas toisia. Elektroniikasta, uusista ja
vanhoista huonekaluista tulee
omanlaisiaan kemikaaleja, samoin vaikkapa hiustuotteista,
kauppakasseista ja kynsilakanpoistoaineesta.
Kasvit todennäköisesti myös
lisäävät aineosia huoneilmaan.
Ulkoilmassakin on valtava määrä erilaisia yhdisteitä, homeitiöitä ja muita hiukkasia.
NASA:n kasveihin perustunut ilmatiivis
yhden hengen Biohome-kapseli oli
toiminnassa yli 20 vuotta. Siinä kasvit
hoitivat ilmanpuhdistuksen kokonaan.
Pisimmillään kapselissa asui opiskelija
kokonaisen kesän yhtä mittaa.
asetoni, bentseenit ja alkoholit.
Niiden lähteiden määrän perusteella tuntuu sulalta ihmeeltä,
että kukaan onnistuu välttämään sisäilmaoireita.
Sisäilma voi olla huonoa, koska talo on vanha tai koska se on
–Harva kuitenkaan saa sisäilmaoireita metsässä, Järvinen naurahtaa. Itse asiassa pahimmin sisäilmaoireista kärsivät joutuvat nukkumaan ulkona.
Myös kasvien ilmaan tuottamia yhdisteitä aiotaan tutkia.
Tavallinen kultaköynnös mukana tutkimuksissa
» Viherkasvit lisäävät viihtyisyyttä, ja se voi jo yksinään helpottaa oireita. Työilmapiirin
tiedetään vaikuttavan sisäilmaoireiden vakavuuteen. Viherkasvit myös tuovat kosteutta ja
korkeampi ilmankosteus tekee
ilmasta terveellisemmän hengittää, ja vesihöyry myös sitoo
jonkin verran ilman epäpuhtauksia.
Kasvien todellisia kykyjä testataan Itä-Suomen yliopiston
Kuopion kampuksella.
Projektitutkija Mari Vesala työskentelee yhteistyössä
NaturVentionin ja Itä-Suomen
yliopiston biologian ja ympäristötieteen laitosten kanssa.
Hankkeessa sekä toistetaan
NASA:n 80-luvulla tekemiä
kokeita että hankitaan aivan
uutta tietoa.
Yliopistossa tutkitaan viherkasvien kykyä poistaa huoneilman haitallisia yhdisteitä.
Kultaköynnöstä ja käpäläsaniaista kasvatetaan ilmatiiviissä kammioissa, joiden
kaasukoostumusta voidaan
tarkkailla
Myös erilaisten kasvualustojen ja veden ja ilman virtauksen vaikutusta kasvien ilmanpuhdistuskykyyn mitataan.
–Tarkoitus on saada uutta
tieteellistä tietoa huonekasvien
kyvystä vähentää haitallisten
yhdisteiden määrää sisäilmassa, kertoo Vesala blogikirjoituksessaan.
Kasvien merkitystä viihtyisyyden lisääjinä ei pidä väheksyä.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkkä ruukkukasvin katselu laskee elimistön
stressihormonitasoa ja nostaa
mielialaa.
Tutkimukset ovat yhdistäneet huonekasvit tai ikkunasta näkyvän vehreän luonnon
muun muassa parempaan
työtehoon ja sairaalapotilaiden
nopeampaan toipumiseen. Esimerkiksi keskittymistä vaativia
tehtäviä ratkovat koehenkilöt
menestyvät paremmin, jos tilassa on huonekasvi. Viherseinä
toimistossa tai sairaalassa saattaisi olla kannattava sijoitus,
vaikka se ei edes toimisi muuna
kuin kauniina koristeena.
Tavallinen huonekasvikin puhdistaa ilmaa. Viherseinässä työn hoitaa juurissa elävät mikrobit.
Monet tutkimukset
ovat osoittaneet,
että pelkkä ruukkukasvin
katselu laskee elimistön
stressihormonitasoa
ja nostaa mielialaa.
Toimitusjohtaja Niko Järvinen sanoo,
että tarkalleen ei vielä tiedetä, mitä juurimikrobit ovat tai miten ne toimivat.
Viherseinän pohja on kuin sermi. Eeva Niemelä seuraa, kun uuden seinän pohjaa siirrettiin Naturventionin tiloissa Jyväskylässä.
Yliopistotutkimuksen yksi osa on mitata, miten erilaiset kasvualustat vaikuttavat
kasvien ilmanpuhdistuskykyyn.
Aamulehti | sunnuntai | 16. maaliskuuta 2014 | 9