PIRKANMAAN PERINNEPIHA
OPPIMISYMPÄRISTÖ
Esittely 12puu
20.8.2012
MIKÄ ON PERINNEPIHA?
• Mitä tulee mieleen käsitteestä
perinnepiha?
• Entä perinnekasvi?
Pirkanmaan Perinnepiha -hanke
• Pirkanmaan Perinnepiha –hankkeen
tavoitteena on rakentaa Ahlmanin koululle
Tampereelle kaikille avoin oppimisympäristö
perinnekasveista ja niiden käytöstä niin
perinteisissä pihapiireissä kuin nykyaikaisillakin
pihoilla.
• Pirkanmaan liitto on myöntänyt Ahlmanin
koulun Säätiölle rahoitusta hankkeen
toteuttamiseen Euroopan
aluekehitysrahastosta.
• Hanke on alkanut vuonna 2011 ja se jatkuu
vuoden 2013 lopulle.
Perinnepiha Ahlmanille
• Oppimisympäristö koko oppilaitokselle
• Näyttely- ja mallipuutarha yleisölle
• Green care; tekemistä ja kokemista eri
käyttäjäryhmille (lapset, vanhukset yms.)
• Kokoelma ja mahdollisesti myös
geenipankki hyvistä pirkanmaalaisista
kasveista
• Virtuaalikokonaisuus, joka opettaa
perinnepihan osa-alueita
Perinnepihan näyttelyalue, Toimela
Ahlmanin piha entisaikaan
Suunnitelma
Projektin ytimessä:
• Perinnekasvit: hyvät pirkanmaalaiset
kasvikannat talteen ja ehkä myös
lisäykseen, kasvit, jotka ovat kasvaneet
pirkanmaalaisilla pihoilla ainakin 60
vuotta
• Pirkanmaalaiset kansanbotanistit esiin:
puutarhaharrastuksen levittäjät ja
innostajat ennen ja nyt
• Perinteiden siirtäminen nykyaikaan: hyvät
käytännöt, luonnonmukaisuus, puutarha
elävänä kokonaisuutena
Perinnekasvien merkitys
nykypuutarhoissa
”Puutarhat ovat tärkeä osa luontoympäristöämme.
Suomessa on lähes miljoona pihaa, puutarhaa,
mökkitonttia ja siirtolapuutarhapalstaa. Ei ole
yhdentekevää, miten näitä alueita hoidetaan ja
minkälaiset kasvit niillä kasvavat.
Aikamme keskeisiä kysymyksiä ilmastonmuutoksen
ohella ovat, miten voimme pysäyttää luonnon
köyhtymisen ja edistää eläinten ja kasvien
lajirikkautta maapallolla. Pihat ja puutarhat ovat
tärkeitä osasia näiden ongelmien ratkaisussa.
Puutarhat voivat toimia monimuotoisuuden pieninä
turvapaikkoina.”
Riku Cajander: Ympäristöystävällinen piha ja puutarha, Karisto 2010.
Vuoden 2011 puutarhatrendejä
• Mikä on mielestäsi pinnalla puutarhassa juuri
nyt?
• Markkinatutkijoiden näkemyksiä:
elämyksiä, rauhaa, virikkeitä, onnellisuutta
yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys
tarinat ja sukupolvien ketju
Kokonaisvaltainen tapa elää; ympäristö,
ekologisuus, luonnon monimuotoisuus
– Rakennusmateriaalit kestäviä ja kierrätettäviä
–
–
–
–
Perinnepiha voi olla vastaus näihin kaikkiin
toiveisiin
PERINNEKASVIT
Mikä on perinnekasvi?
•
•
•
•
•
Perinnekasveja voivat olla perennat, yksivuotiset
koristekasvit, hyötykasvit, puut ja pensaat, sipulikasvit…
Perinnekasvi on ollut viljelyssä niin kauan, että moni kytkee
sen menneeseen aikaan; ns. ”mummolan kasvit”
Kasviretkiltä (1700-luvulta lähtien) saatu lukuisia uusia
kasveja kokeiltavaksi ja aikojen kuluessa niistä on
valikoitunut pohjoisiin ilmasto-oloihin sopivat kannat.
Taimitarhaviljely yleistynyt 1960-luvulla; kestävien
kasvikantojen rinnalle on tullut uusia.
hankkeen rajaus perinnekasviksi:
Sellaiset kasvikannat, jotka ovat kasvaneet pirkanmaalaisilla pihoilla
1950-luvulla tai sitä ennen.
Käsitteistöä:
• Maatiaiskasvi: Lajike, joka on ollut viljelyssä jo
ennen tieteellistä kasvinjalostusta. Kantojen
sisäinen vaihtelu on runsasta.
• Isoäidin kasvit, vanhanajan kasvit: korostetaan
kulttuurihistoriallista näkökulmaa.
• Alkuperäiskasvi: Luonnonkasvi, joka on tullut
Suomeen jääkauden jälkeen.
• Muinaistulokas: Kasvi, joka on kulkeutunut
Suomeen ihmisen myötä ennen 1600-lukua.
Tutut perinnekasvit
• Perinnekasvit vähintään näyttävät
tutuilta, usein niille löytyy muistista myös
jokin nimi – virallinen, alueellinen tai
perheen sisällä käytetty.
• Kasveihin voi liittyä myös tarinoita ja
muistoja.
• Myös kasveihin liittyvä kulttuurihistoria
olisi tärkeää saada talteen!
Mitä ajatuksia tai muistoja
seuraavat kasvit herättävät?
Muita mieleen tulevia
perinnekasveja?
Perinnekasvien hyviä
ominaisuuksia:
• Todistetusti kestäviä (paikalliset
kasvikannat)
• Yleensä vaatimattomia ja
helppohoitoisia
• Kulttuurihistoriallista merkitystä; sopivat
perinteisten rakennusten ympäristöön
Hankaluuksia:
• Pelkkä laji ei tee kasvilajista
perinnekasvia, vaan lajin kanta.
Ollakseen perinnekasvi lajin on oltava
vanhaa suomalaista kantaa.
• Vanhaa kantaa olevia perinnekasveja
ei välttämättä löydä taimistoilta tai
puutarhamyymälöistä.
Pirkanmaalainen perinnepiha
• Yksiselitteisesti pirkanmaalaisen puutarha- ja
pihaperinteen ominaispiirteitä on hankala hahmottaa ja
löytää.
• Tyylit ja muotivirtaukset ovat kulkeneet läpi Suomen ja
varsinkin suurimpien kaupunkien alueilla ”paremman
väen” pihapiirit ovat muotoutuneet samoja periaatteita
seuraillen saman yhteiskuntaluokan sisällä.
• Perinnepihaprojektissa pirkanmaalaisuus näkyy
ensisijaisesti kasveissa.
• Kasveja on kerätty kaukaa eivätkä Pirkanmaallakaan
kasvaneet perinnekasvit ole alkuperäisesti
pirkanmaalaisia. Näkökulma pirkanmaalaisuuteen
aukeaakin sitä kautta, että kasvien keräilijät ja säilyttäjät
ovat olleet pirkanmaalaisia ja keräily toteutunut
Pirkanmaalla.
Uusi näkökulma
puutarhahistoriaan
• Yleensä korostetaan sitä, kuinka kasvit ja
uudet puutarhavirtaukset suodattuivat
ylemmiltä kansankerroksilta alaspäin.
• Poikkeuksena ovat ns. kansanbotanistit,
intohimoiset puutarhaharrastajat, joille
yhteiskunnallinen asema ei ollut
merkitsevä ja jotka halusivat levittää
puutarha-aatetta eteenpäin.
Pirkanmaalaisia kansanbotanisteja
• Herman Adolf Printz, Hämeenkyrö
– Kasvi- ja Puutarhahoidosta
http://www.kyroskoski.net/toiminta.htm
Kasvi- ja puutarhahoidosta. 1896. Eräs kasvitarhan
ystävä (H.A. Printz). Hämeenkyrön ja Viljakkalan
Maataloudellisen yhdistyksen toimituksia 1.
Tampereen kirjapaino-osakeyhtiö.
”Mutta antaa kasvitarha, sen hedelmäpuut, sen
pensaat ja kukkaset muutakin nautintoa, eikä
vaan hyötyä. Sen vihannat puut ja pensaat
kaunistavat kotimme; siellä löytää elämän
vaivoista väsynyt henkemme päivän helteessä
ja illan viileydessä miellyttävän ja rauhaisan
tyyssijan; sillä on kukkasia tarjottavana elämän
ilohetkinä ja surun synkkinä päivinä; se on
meidän kotionnemme suloinen ystävä ja
pikkulastemme paratiisi.”
Pirkanmaalaisia kansanbotanisteja
• Kalle Linnusmäki, Hämeenkyrö
http://www.haukijarvenhistoriaa.net/viidanojank
ulma/linnusmaki/kalle-linnusmaki
Kotipitäjän ohella tälle kiertelevälle puutarhurille ja
siemenkauppiaalle, tulivat tutuiksi lähipitäjienkin puutarhat.
Erityinen sydämen asia Kalle Linnusmäelle oli torppareiden
valistaminen puutarhanhoidossa. Kasvi- ja puutarhanhoidon
välittämiseen Kalle paneutuikin antaumuksellisesti 1900-luvun
alkupuolella, jolloin hän alkoi harrastaa myös varsin laajaa
siemenkauppaa.
Kalle Linnusmäki oli toisen hämeenkyröläisen kasviharrastajan H.
A. Printzin uskollinen ystävä. Printzille ja Nokian Pitkäniemen
ylilääkärille, professori Emil Hougbergille Kalle keräsi eri pitäjistä
monia harvinaisia kasveja.
Pirkanmaalaisia kansanbotanisteja
• Hugo Hörtsänä, Hörtsänän arboretum
http://www.youtube.com/watch?v=V88
7Wam138c
– Hörtsänän Arboretum perustettiin 1909.
Aluella kasvaa useita pihta-, lehtikuusi- ja
vaahteralajeja sekä mm. punasaarni,
virginianpihta, japaninhemlokki, kivikoivu,
tähkävaahtera ja keltahevoskastanja.
Alueelle vapaa pääsy.
Pirkanmaalaisia kansanbotanisteja
• Emil Wikström, Sääksmäki, Visavuori
http://www.visavuori.com/puutarha.htm
l
Puutarhanhoito oli Emil Wikströmin intohimo ja Visavuoressa hän
pääsi toteuttamaan tätä intohimoa mielin määrin. Koriste- ja
hyötypuutarhat levittäytyivät laajalle ja Wikström rakensi itselleen
myös suuren kasvihuoneen, jossa hän viljeli menestyksellisesti mm.
viinirypäleitä ja aprikooseja.
• Pitkänimen ylilääkäri Emil Hougberg,
Nokia
• Muita?
Vinkkaa perinnekasveista
• Onko sinulla tiedossasi vanhoja perinnekasveja
pirkanmaalaisilta pihoilta tai puutarhoista? Anna
vinkki vanhoista kasvikannoista, niin pääset mukaan
perinnepihan luomiseen. Kasvit voivat olla
koristekasveja tai hyötykasveja; yrttejä perennoita,
pensaita tai vaikkapa yksivuotisia kesäkukkia, joiden
siemenet ovat säilyneet sukupolvelta toiselle.
• Perinnekasveiksi luetaan sellaiset kasvikannat, joiden
historia pirkanmaalaisella kasvupaikalla voidaan
jäljittää vähintään 1950-luvulle.
• Kerro meille vanhoihin perinnekasveihin liittyvät
tarinasi. Mitä muistoja kasvi herättää? Mistä kasvi on
kulkeutunut pihallesi; onko se saatu lahjana vai
pihistetty? Keneltä ja mistä se on lähtöisin? Mitä
sattumuksia kasvi on päässyt todistamaan? Kuinka se
on menestynyt ja millaista hoitoa vaatinut?
• Tiedot Krista Mäkelälle esim. ensin sähköpostilla
[email protected], niin otan yhteyttä ja
haastattelen tarkemmin.
Keskusteltavaksi:
• Mistä löytyisi hyviä perinnekasveja ja
niiden vaalijoita?
• Mitä odotat perinnepiha-hankkeelta;
millaista tietoa kaipaat
perinnekasveista?
• Millaista on pirkanmaalainen
puutarhakulttuuri?
• Unhoon jääneitä pirkanmaalaisia
kansanbotanisteja?