Hyötyjäteasemat
Vuosikertomus 2011 Käyntiosoite: Vestianväylä 80 - Postiosoite: PL 66, 84101 Ylivieska - Jätekeskus, Vestianväylä 80 puh. (08) 410 8700 - fax (08) 410 8740 - www.vestia.fi Sosiaalinen media: FB: www.facebook.com/roskasakkia - Blogi: www.vestia.fi/roskasakkia 2 sisältö Toimitusjohtajan katsaus Jätteiden keräys ja vastaanotto Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ympäristö Strategiatyö ja toimintajärjestelmä Tilinpäätös Tunnusluvut 05 06 08 12 14 16 18 20 22 24 26 34 36 38 Perustietoa Vestiasta Jätekeskus Jätteestä energiaa Henkilöstö ja viestintä Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätösmerkinnät ja tilintarkastuskertomus Toimintapolitiikka 3 ” Osaltamme toimii hyvin, jopa loistavasti, kiitos! ” ” Asiakaspalvelu on aina ollut asiallista, ystävällistä ja nopeaa. ” Jäteastiani tyhjennetään säännöllisesti Jäteastiani tyhjennetään sovitun mukaisesti Asiakaspalvelu on helppo tavoittaa Asiakaspalvelu on pystynyt auttamaan minua 1 = Täysin eri mieltä (1,5 %) 2 = Jokseenkin eri mieltä (1 %) 3 = En osaa sanoa (5,9 %) 4 = Jokseenkin samaa mieltä (11,3 %) 5 = Täysin samaa mieltä (80,4 %) 1 = Täysin eri mieltä (1,5 %) 2 = Jokseenkin eri mieltä (1 %) 3 = En osaa sanoa (6,9 %) 4 = Jokseenkin samaa mieltä (8,9 %) 5 = Täysin samaa mieltä (81,8 %) 1 = Täysin eri mieltä (4 %) 2 = Jokseenkin eri mieltä (1 %) 3 = En osaa sanoa (16 %) 4 = Jokseenkin samaa mieltä (34 %) 5 = Täysin samaa mieltä (45 %) 1 = Täysin eri mieltä (3 %) 2 = Jokseenkin eri mieltä (3 %) 3 = En osaa sanoa (15 %) 4 = Jokseenkin samaa mieltä (15 %) 5 = Täysin samaa mieltä (64 %) ” Jätehuolto toimii Ylivieskassa hyvin ja on siistiä joka paikassa. Kiitos! ” Pidän jätehuoltopalvelun hintoja kohtuullisina 1 = Täysin eri mieltä (4,9 %) 2 = Jokseenkin eri mieltä (16,6 %) 3 = Ei mielipidettä (19 %) 4 = Jokseenkin samaa mieltä (36,6 %) 5 = Täysin samaa mieltä (22,9 %) ” Uutena omakotiasujana ollaan oltu tyytyväisiä palveluihin, kiitos! ” Jätehuollon tärkeimpinä asioina asiakkaat pitivät: 1. Jäteastiani tyhjennetään sovitun mukaisesti 2. Minun ei tarvitse nähdä erityistä vaivaa jätehuoltoni takia 3. Ekopisteillä on tilaa kierrätysjätteille 4. Kotikunnassani on vastaanotto ongelmajätteille 5. Tiedän, että teen hyvää ympäristölle, kun lajittelen ja kierrätän Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia kesältä 2011. 4 Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi oli jätehuollossa merkittävä vuosi. Eduskunta hyväksyi pitkään valmistellun jätelain kokonaisuudistuksen maaliskuussa. Uusi laki tulee voimaan 1.5.2012. Lain valmistelu oli erittäin riitaisa. Keskeisin riidan aihe oli se vanha tuttu, vuosikymmeniä jatkunut kinastelu jätteiden kuljetuksesta. Yksityisten yritysten etujärjestön lobbaus oli lähes häikäilemätöntä. Vastoin kaikkia taloudellisia, toiminnallisia ja ympäristöllisiä perusteita uuteen lakiin jäi vielä mahdollisuus ns. sopimusperusteiseen jätteenkuljetusjärjestelmään. Hyvää on se, että päätös ko. kuljetusjärjestelmän valinnasta pitää jatkossa perustua laissa määriteltyjen edellytysten toteutumiseen eikä vain yksityisten yritysten painostukseen ja poliittiseen peliin. Uuden jätelain täytäntöön pano edellyttää myös yhtiön alueella päätöksiä jätehuollon järjestämisestä. Lain mukaan yhtiön omistajakuntien on perustettava yhteinen jätelautakunnan hoitamaan jäte-huollon viranomaistehtäviä. Lisäksi omistajakuntien on uusittava osakassopimusta, jolla jätehuollon järjestämistehtävät on siirretty yhtiön hoidettavaksi. Yksityisten yritysten etujärjestön lobbaus siirtyi myös paikalliselle tasolle. Osakaskuntien käsitellessä jätelautakunta- ja osakassopimusta ko. järjestö järjesti alueella useita agitaatiokokouksia, joissa aseen kuvilla varustetuilla esityksillä painostettiin kunnallispäättäjiä olemaan hyväksymättä yhteisesti valmisteltuja asiakirjoja. Päättäjille lähetettiin myös henkilökohtaisesti sähköposteja, joissa esitettiin etujärjestön uudelleen laatimat sopimusasiakirjat. Viesteissä uhattiin myös valituskierteellä, jos heidän esityksiin ei suostuta. Tämä on todella häikäilemätöntä toimintaa ja puuttumista kuntien sopimusoikeuteen. Ikävintä siinä on, että niissä kehotetaan kuntia jopa lainvastaiseen toimintaan. Onneksi osakaskuntien päättäjät ovat suurimmalta osaltaan valistuneita eivätkä antaneet yksityisen etujärjestön vaikuttaa yhteisesti valmisteltuihin asioihin. Valituksia osakaskuntien päätöksistä on kuitenkin surullisen paljon. Valitusten tekijöinä ovat ne vanhat tutut tahot, jotka ovat niitä tehtailleet koko Vestian toiminnan ajan milloin mistäkin Vestian toimintaan liittyvästä asiasta. Sopii kyllä kysyä kenen asialla ko. tahot ovat. Ovatko he todella kuntalaisten asialla? Kuntalaisten etua valitusten tahkoaminen ei ainakaan edistä. Osakaskuntien tekemät jätehuoltoratkaisut ovat todistetusti vahva näyttö onnistuneesta alueellisesta yhteistyöstä kuntalaisten parhaaksi. Kuluttajaviraston puolueettoman tutkimuksen mukaan Vestian alueen jätemaksut ovat jopa 50 % edullisemmat kuin lähialueilla. Viime kesänä tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan jätehuollon asiakkaille tärkeintä on, että jätekuljetukset sujuvat säännöllisesti ja sovitun mukaisesti, asiakaspalvelu on helppo tavoittaa sekä kohtuullisesti hinnoitellut palvelut. Näissä kaikissa olemme onnistuneet hyvin, sillä yli 90 % asiakkaistamme oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä jätekuljetusten säännöllisiin ja sovitun mukaisiin tyhjennyksiin. Jäteastian tyhjennysväliin tyytyväisiä oli yli 80 %. Asiakaspalveluun oli tyytyväisiä yli 70 % ja 80 % pitää jätehuoltopalvelujen hintoja vähintäänkin kohtuullisina. Teemme edelleen parhaamme järjestääksemme asiakkaille heidän tarpeisiinsa vastaavia palveluja kohtuullisin hinnoin. Toivottavasti saamme jatkossakin omistajakuntien vankkumattoman tuen alueellisen jätehuollon kehittämiselle kuntalaisten parhaaksi. Kiitos hyvästä yhteistyöstä hallitukselle, henkilökunnalle kuin myös omistajakunnille sekä kaikille yhteistyötahoille. Antero Isokoski toimitusjohtaja 5 Perustietoa Vestiasta Pyhäjoki Merijärvi Alavieska Siikalatva Oulainen Kalajoki Haapavesi Ylivieska Pyhäntä Nivala Kannus Kärsämäki Sievi Toholampi Haapajärvi Pyhäjärvi Vestian omistaa 16 kuntaa, kukin osakaskunta asukaslukunsa suhteessa. Suurimmat omistajat ovat Ylivieska, Kalajoki ja Nivala. Yhtiön toimialueella on n. 40 000 kotitaloutta ja n. 7000 vapaa-ajan asuntoa. Vestia Oy on vuonna 1999 perustettu 16 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, joka järjestää osakaskuntiensa puolesta niiden vastuulla olevan lakisääteisen jätehuollon. Lisäksi Kokkolan kaupunki omistaa vielä entisen Ullavan kunnan osakkeet, vaikka Vestia Oy ei hoida Ullavan alueen jätehuoltoa. vaarallisten jätteiden vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen käsittelyyn. Toimintaperiaatteet Vestia ei tavoittele kaupallista voittoa eikä jaa osinkoja, vaan toimii omakustannusperiaatteella, eli palvelut tarjotaan niiden tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Yhtiön Tehtävät toimintakustannukset katetaan jäteVestian perustehtävänä on hoitaa maksuilla ja hyötyjätteiden myynnisjätehuollon käytännön järjestelyt tä saatavilla tuloilla. osakaskuntien alueella. Jätteiden vasMaksuperiaatteet ovat yhtetaanoton, käsittelyn ja kuljetusten näiset koko toiminta-alueella. Kuljelisäksi yhtiö järjestää kotitalouksien tuskustannuksia tasaamalla varmishyötyjätehuollon ja jäteneuvonnan. tetaan, etteivät kustannukset nouse Vestian palveluihin kuuluu myös kohtuuttomiksi millään alueella. Toiminnan laajuus ja luonne Rahavirrat 2011 Tunnusluku 2011 Mitä kertoo? Liikevaihto milj. € 6,69 Ulkopuolisten palveluiden osuus liikevaihdosta 45,2 % Kuvaa toimintatapaa: miten paljon ostetaan ulkopuolista työtö. Jätemaksut 6 536 000€ Henkilöstökulut liikevaihdosta 10,3 % Kuva toimintatapaa: tehdäänkö itse (korkea luku) vai ostetaanko ulkopuolisilta (pieni luku). Muut tulot 174 000€ Jäteveron osuus liikevaihdosta 17,4 % Kertoo paljonko liikevaihdosta tilitetään valtiolle jäteverona. Investointimenot liikevaihdosta 11,6 % Kuvaa investointiastetta jakson aikana. Poistojen osuus liikevaihdosta 9,9 % Pakollisten varausten osuus koko pääomasta 12 % Taseen loppusumma milj. € 10,07 Kuvaa toiminnan laajuutta Kuvaa investointiastetta pitemmältä ajalta. Mitä isommat poistot, sitä suurempia investointeja edellisvuosina on toteutettu. Kertoo, miten iso osa pääomista on kiinni pakollisissa varauksissa. Kuvaa yhtiön investointiastetta pitemmältä ajalta. Tulot 2010 Menot 2010 Jätekuljetukset 2 105 000 € Muut ostopalvelut 916 000 € Henkilöstökulut 689 000 € Kaatopaikan sulkemisvaraus 145 000 € Jätevero 1 166 000 € Lainojen lyhennykset 411 000 € 6 Palvelut Ylivieskan jätekeskus - jätteiden vastaanotto - jätteiden käsittely - jätteiden hyödyntäminen - jätteiden loppusijoittaminen Keräys kiinteistöiltä - sekajäte, energiajäte, biojäte, lasi, metalli, pahvi - kuljetukset kilpailutettu - palvelun piirissä n. 40 000 kotitaloutta - päivittäin tyhjennetään n. 2500 jäteastiaa Hyötyjäteasemat Ekopisteet - 15 kpl kotitalouksille - avoinna 1 - 2 viikon välein - vastaanotto kodin satunnaisesti syntyville ja isommille jätteille (peräkärrykuormat), kodinkoneille ja vaarallisille jätteille - kävijöitä oli yli 19 400 vuonna 2011 - 210 kpl kotitalouksien käytössä, vastaanotto jokapäiväisille kierrätettäville jätteille - astiat lasille, pienmetallille, paperille (210 ekopistettä), kartongille ja muoville (37 pistettä) Vaaralliset jätteet Muut palvelut - vaarallisen jätteen vastaanotto - puutarhajätekampanjat touko- ja hyötyjäteasemilla ja jätekeskuksessa lokakuussa - vaarallisen jätteen vastaanotto - jäteneuvonta kolmessa kunnassa kiertävällä keräysautolla - kodin lääkejätteen vastaanotto apteekeissa 7 Jätteiden keräys ja vastaanotto Kuljetusurakoitsijat ja urakka-alueet 2011 Sekajäte Haapavesi, Kärsämäki, Oulainen, Pyhäntä, Pyhäjärvi Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Pyhäjoki, siikalatva Kannus Haapajärvi, Toholampi Ylivieska Nivala, Sievi HFT Network Oy Jätehuolto P. Pääkkönen Oy Kiinteistöhuolto J. Roiko-Jokela Leketrans Oy Sita Finland Oy TSE-Tienvieri Oy Pyhäjoki Merijärvi Alavieska Siikalatva Oulainen Kalajoki Haapavesi Ylivieska Pyhäntä Nivala Kannus Kärsämäki Sievi Toholampi Haapajärvi Pyhäjärvi Biojäte HFT Network Oy: koko Vestian toimialue Kuljetetut jätemäärät tonnia/vuosi Sekajäte Energiajäte Biojäte* 2007 18156 649 - 2008 17714 809 - 2009 16993 648 219 2010 17006 683 539 2011 17292 899 603 * Biojätteen erilliskeräys on alkanut 1.6.2009 ja koskee suurtalouskeittiöitä ja isoja taloyhtiöitä. Vestian jätekuljetusten piirissä on noin 40 000 kotitaloutta. Päivittäin tyhjennetään noin 2500 jäteastiaa. Kaikista kiinteistöistä haetaan sekajätettä, jota vuonna 2011 kerättiin yhteensä yli 17 000 tonnia. Isoilta taloyhtiöiltä, laitoksista ja muista suurista kiinteistöistä, kuten kouluista ja asuntoloista, noudettiin sekajätteen lisäksi biojätettä, energiajätettä, pahvia, lasia ja pienmetallia. Jätekuljetuksia hoitaa kuusi urakoitsijaa, jotka on kilpailutettu viime vuosien aikana. Urakkasopimusten pituus on viisi vuotta. Asiakaspalveluun tuli vuoden aikana yhteensä 11 720 puhelua. Valtaosa puheluista käsitteli kotitalouksien jätekuljetuksia. Alueellinen jätteiden keräys Kiinteistökohtaisten jätekuljetusten lisäksi Vestian palveluihin kuuluu myös alueellisia jätteiden keräys- ja vastaanottopalveluita. Alueelliset palvelut koostuvat ekopisteistä, hyötyjäteasemista, vaarallisten jätteiden keräysautosta ja jätekeskuksesta. 8 Ekopisteet Vestian toiminta-alueella on kaikkiaan 210 ekopistettä. Peruspisteillä kerätään paperia lasia ja metallia. Laajemmilla ekopisteillä oli säiliöt myös keräyskartongille ja muoville. Vuoden viimeisellä viikolla muovinkeräyssäiliöt muutettiin kartonkikeräyssäiliöksi, koska vuonna 2012 muovin erilliskerääminen lopetettiin ja aloitettiin uuden poltettavan jätteen keräys. Ekopisteillä tehtiin vuoden aikana jokavuotisia korjauksia, kuten astioiden laudoitusten korjausta. Lisäksi vaihdettiin syväsäiliöiden nostosäkkejä, kansia ja yläkehiä. Ekopisteverkostosta purettiin pois kaksi ekopistettä niiden huonon sijainnin vuoksi. Ekopisteillä vastaanotetut jätemäärät 2007 - 2011 t/v 350 300 250 200 150 100 50 0 muovi metalli kartonki Huolellinen lajittelu säästää aikaa ja rahaa Valtaosa Vestian yli 200 ekopisteestä on kovassa käytössä. Nopeimmin täyttyvät metalli- ja kartonkisäiliöt, joita vilkkaimmilla alueilla tyhjennetään pari kertaa viikossa. Ekopisteiden tyhjennykset hoituvat kaksilokeroisella autolla. Vuoroin erilliset säiliöt täyttyvät lasista ja metallista, vuoroin kartongista ja biojätteestä. Säiliöt tyhjennetään kierrosten välissä huolellisesti, jotteivat jätteet pääse sekoittumaan. Metalli ja kartonki pakataan peräsäiliöön, jossa jätteet puristetaan tiiviiksi pakkaajan avulla. Lasit tiputetaan suoraan etusäiliöön. ”Se on kätevää, sillä samalla lasit menevät rikki ja niitä mahtuu säiliöön enemmän”, monilokeroautoa kuljettava Mika Mustakangas kehuu. Vaikka suurin osa kierrättäjistä lajitteleekin jätteensä oikein, eksyy säiliöihin valitettavan usein myös väärää jätettä. ”Ekopisteiltä löytyvät suurimmat yllätykset”, Mustakangas harmittelee. Esimerkiksi kartonkisäiliöistä on kerätty talteen kaikkea aina talousjätteistä pölynimureihin asti. ”Tässä ammatissa asiakas ei ole aina oikeassa. Metallipurkki ei muutu kartongiksi, vaikka asiakas sitä mieltä olisikin”, kuski vitsailee. Mustakangas muistuttaa, että väärin lajitellusta jätteestä koituu aina ylimääräisiä kustannuksia. ”Ensin joudumme keräämään väärät jätteet yhteen säiliöön ja sitten tilaamaan sille uuden kuljetuksen.” Pieniä määriä väärää jätettä voi joutua myös jatkokäsittelyyn, sillä esimerkiksi metallipurkkeja ei saada enää kartongin seasta eroteltua. ”Kartongin paalauksen kannalta se ei ole hyvä juttu”, Mustakangas huomauttaa. lasi 2007 2008 2009 2010 2011 muovi 152 metalli 98 249 245 334 327 112 133 136 143 kartonki 161 200 188 281 240 lasi 281 295 305 317 341 keräyspaperi* 5190 5585 4488 2154 2264 yht. 5882 6441 5359 3222 3315 *Vuosien 2007 - 2009 luvuissa on koko Vestian alueelta haettu keräyspaperi. Vuosien 2010 - 2011 luvut ovat Vestian omista säiliöistä kerätyn paperin määrä. Ekopisteitä Vestian laajalta alueelta tyhjentävälle Mika Mustakankaalle kertyy ajokilometrejä viikossa pitkälle toista tuhatta. 9 Hyötyjäteasemat Kevät vilkastaa hyötyjäteasemat Kotitalouksissa satunnaisesti syntyville jätteille suunnattuja hyötyjäteasemia Vestian toimialueella on kaikkiaan 15. Erilaisten hyötyjätteiden lisäksi asemilla otettiin vastaan sähkölaitteita ja kodin vaarallista jätettä sekä pieniä määriä sekajätettä. Sekä kävijämäärät että jätteiden määrät ovat kasvaneet hyötyjäteasemilla vuosittain. Vuonna 2011 hyötyjätteitä kerättiin yhteensä yli 1123 tonnia ja kävijöitä vuoden aikana oli noin 19 400. Vilkkaimpia asemia ovat Pyhäjärven, Oulaisten, Kannuksen ja Nivalan hyötyjäteasemat. Kaikkien hyötyjäteasemien aukioloajat yhtenäistettiin siten, että Jätemäärät hyötyjäteasemilla ne vastaavat paremmin kysyntää. 2007 - 2011 tonnia/vuosi Nyt kaikki asemat ovat avoinna talhyötyjätteet sekajätteet visin kello 14 - 17 ja kesäisin 14 - 19. 2007 Hyötyjäteasemien kävijämäärät 2007 - 2011 20000 15000 166 62 2008 301 176 2009 480 256 2010 884 298 2011 1123 440 1200 1000 10000 800 5000 600 400 0 2007 7207 10 2008 2009 9734 15735 2010 16046 2011 19400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 ”Joka vuosi, kun siirretään kelloa, niin ihmiset alkavat liikkua ja hyötyjäteasemat ruuhkautua”, kertoo Marko Koskela viiden vuoden hyötyjäteaseman hoitajan kokemuksella. Kiireisintä aikaa kestää Koskelan mukaan aina juhannukseen asti. Seuraavat ruuhkat ajoittuvat koulujen alkamisen yhteyteen, jolloin ihmiset tekevät syysiivouksiaan ennen talven tuloa. Myös lähes viikoittain Oulaisten hyötyjäteasemalla asioiva Jaakko Kittilä toteaa talvella käyntien harvenevan. Kittilän takakontissa kierrätykseen saapuu pääasiassa muovia ja kartonkia. ”Nyt meillä on pieniä vierailijoita Espoosta, niin mukana on myös talousjätettä, koska oma pönttö tuli täyteen”, vakioasiakas täsmentää. Palvelun Oulaisten asemalla Kittilä kehuu olevan erinomaista. Vilkkaimpina aikoina asiakkaita voi käydä yhdellä asemalla jopa kaksisataa, vaikka Koskela pitää sataa peräkärrykuormaa maksimina yhden aseman kapasiteetille. Selvästi eniten hyötyjäteasemille tuodaan vanhoja sähkölaitteita, joista vilkkaimmilla asemilla kontti täyttyy yhden päivän saaliista. Myös sekajätettä, erityisesti muovia, tuodaan asemille runsaasti. Vaarallinen jäte Vaarallisesta vaarattomaksi Kun kodin remontista jää maalia tai tärpättiä, tai loisteputket menevät vaihtoon, osaa moni tuoda nämä vaaralliset jätteet Vestian vastaanottopaikkoihin. ”Meillä koulutetut ammattilaiset lajittelevat ja pakkaavat vaaralliset jätteet huolellisesti kuljetusta ja jatkokäsittelyä varten”, kertoo käyttöpäällikkö Veijo Jylkkä. ”Tärkeintä on, että pakkauksissa on mukana tieto sisällöstä – silloin niitä voi käsitellä oikein ja turvallisesti.” Vestian yhteistyökumppani Ekokem Oy käsittelee vaaralliset jätteet Riihimäen laitoksessaan. Siellä on eri käsittelylinjoja erilaisille jätteille. Korkeapolttouunissa käsitellään jätteitä 1300 asteen kuumuudessa. Pitkä viipymä uunissa ja jälkipolttotilassa varmistavat puhtaan palamisen. Savukaasut ja tuhkat käsitellään puhtaaksi. Kaikille jätteille ei korkeapoltto sovellu. Hapot, emäkset ja raskasmetalleja sisältävät liuokset käsitellään kemiallisesti esimerkiksi neutraloimalla tai stabiloimalla. Loisteputkille on oma käsittelylaitos. Elohopeaa sisältävät putket murskataan liuoksessa ja elohopea erotellaan. Lopuksi lasimurska pestään ja toimitetaan uusiokäyttöön. Vaarallisia jätteitä otetaan vastaan jätekeskuksessa, hyötyjäteasemilla ja kiertävässä vaarallisten jätteiden keräysautossa. Kodin lääkejätteitä kerätään apteekeissa. Lääkkeiden lisäksi kotitalouksien tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat jäteöljy, ajoneuvoakut, maalijäte, liuottimet, painekyllästetty puu, energiansäästölamput ja loisteputket. Yhteensä vaarallisia jätteitä kerättiin noin 380 tonnia, eli noin 3,8 kg jokaista asukasta kohti. Vastaanotetut vaaralliset jätteet tonnia/2011 Muut 25 t Kiinteät öljyiset 35 t Maalit 89 t Vastaanotetut vaaralliset jätteet ja kustannukset 2007 - 2011 tonnia kustannus €/t 2007 305 219 2008 291 253 2009 353 230 2010 326 274 2011 380 285 Jäteöljyt 98 t Akut ja paristot 133 t 11 Jätekeskus 2 3 4 1 Ylivieskan jätekeskuksen toiminnot 1. Vanha jätetäyttöalue, 6,7 ha 2. Uusi jätetäyttöalue, 2,6 ha 3. Pilaantuneiden maiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelykenttä 4. Lietehalli 5. Suotovesiallas likaisille vesille 6. Konesuoja 7. Vaaka-asema 8. Kaatopaikkakaasuasema 9. Toimisto 10. Ongelmajätevarasto ja sähköromun lajittelu 11. Lajittelupiha henkilöautoasiakkaille 12. Hyötyjätteiden varastointi- ja käsittelykenttä 13. Hulevesiallas puhtaille vesille Ylivieskan jätekeskuksessa otetaan vastaan jätettä Vestian omistajakuntien alueelta. Hyötyjätteet esikäsitellään ja siirtokuormataan eteenpäin. Jätekeskuksessa käsitellään itse pilaantuneita maa-aineksia sekä hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteitä. Hyödyntämiskelvottomat jätteet loppusijoitetaan kaatopaikalle. 12 8 11 7 13 10 9 pohjaveden tarkkailupisteet pintavesien tarkkailupisteet, kuvan ulkopuolella vielä 4 kpl veys on noin 900 kg/m3. Jätetäyttöä tiivistettiin päivittäin kaatopaikkajyrällä. Näin säästettiin kaatopaikkatilaa ja estettiin jätteiden leviäminen ympäristöön. Koko vuoden ajan yhdyskuntajätettä läjitettiin määritellylle alueelle kaatopaikalla. Läjitetty jäte peitettiin puuhakkeella, jotta sitä voidaan tarvittaessa myöhemmin toimittaa jätevoimalaan energiana hyödynnettäväksi. Muu jäte loppusijoitettiin tavalliseen tapaan ja peitettiin maalla. Loppusijoitusalueen hoitoa urakoi Jätehuolto Koneurakointi J.Ojalehto Oy. Jätteiden loppusijoittaminen Kuluneen vuoden aikana jätteitä loppusijoitettiin yhteensä 29 060 tonnia n. 2,6 hehtaarin kaatopaikka-alueelle. Loppusijoitusalueen täyttymistä ja jätteiden läjittämistä seurattiin silmämääräisesti päivittäin sekä korkomittauksen avulla. Mittausten perusteella jätteitä sijoitettiin alueelle Alueen huolto ja kehittäminen noin 21 000 m3. Laskennallinen tii- Alueelle rakennettiin vastaanotto12 6 5 ja välivarastoalue energiajätteelle ja muoville. Lisäksi tehtiin varastoalue puhtaita maamassoja varten. Syksyllä kuorittiin pintamaat siirtokuormaushallin rakennusalueelta. Halli rakennetaan kesällä 2012. Suotovesiallas poistettiin syksyllä käytöstä ja täytettiin maaaineksilla. Altaassa oli todettu vuoto 2010. Kesällä 2011 todettiin, että tehokkain tapa korjata allas on yhdistää kaatopaikka-alueen salaojituksen kokoojakaivo yhdysputkella suoraan jätevesiviemäriin ja poistaa koko allas käytöstä. Jätekeskuksen aluetta ja sisääntulotien luiskia siivottiin lumettomana aikana säännöllisesti. Kesällä hävitettiin rikkakasveja niittämällä ja paikoin torjunta-aineilla. Loppusijoitetut jätteet 2007 - 2011 tonnia/vuosi Jätelaji Yhdyskuntajäte Teollisuusjäte Rakennusjäte Erityisjätteet Tuhkat ja kuonat 2007 25058 3413 3201 513 2905 2008 23574 3633 3656 1164 1102 2009 22045 3388 2516 650 180 2010 20935 4545 2948 435 175 2011 21192 4263 2844 539 223 2007 2008 2009 2010 2011 13 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Sieniä, joilla on Tehtävä Jätekeskuksessa, pilaantuneiden maiden kentällä kasvaa sieniä, mutta ei mitä tahansa sieniä. Niillä on Tehtävä. Sienirihmastot syövät pilaantuneen maan puhtaaksi öljystä. Kyseessä on uusi, luonnon oma menetelmä pilaantuneiden maiden puhdistamiseksi. Se otettiin käyttöön kesällä 2011. ”Tutkimme maanäytteen ja määritimme laboratoriossa, mikä sienilaji pystyy parhaiten puhdistamaan haitta-aineet juuri tästä maaerästä. Sitä on sitten kasvatettu hakkeesta tehtyihin pötkylöihin”, kertoo Jaana Jurvansuu Mzymesiltä. Sienirihmastot leviävät hakepötkyistä maa-aineksen joukkoon ja erittävät kasvaessaan entsyymejä, jotka hajottavat maassa olevan öljyn. Käsittelyä varten puhdistettavasta maasta ja FungiTubesienirihmastorullista rakennettiin täytekakkumainen auma soran päälle. Maata levitettiin n. 60 cm:n kerros, sen päälle aseteltiin riveittäin rihmastorullia ja niiden päälle taas kerros puhdistettavaa maata. Salaojaputkien avulla varmistettiin, että sienet saavat ilmaa ja turha vesi pääsee pois. Näin sienillä on hyvät olot kasvaa maamassojen joukossa. Käsittely kestää noin vuoden ja sen etenemistä seurataan säännöllisesti otettavin maanäyttein. 14 Ylivieskan jätekeskus toimii alueellisena jätehuollon keskuksena. Alueella on lähes 3 hehtaaria hyötyjätekenttiä, vastaanotto- ja käsittelykenttä pilaantuneille maille, biojätteen siirtokuormausalue, sekä lietehalli mm. rasvan- ja öljynerotuskaivojätteille. Jätekeskuksen kautta kulki vuoden aikana yhteensä noin 49 136 tonnia jätteitä. Öljyllä pilaantunutta maata puhdistetaan sienirihmastokäsittelyllä. Mikko Salin ja Jaana Jurvansuu Mzymesiltä rakensivat käsittelyauman kesällä 2011. Loppusijoittaminen Turvallista loppusijoittamista varten on 2,6 ha:n kaatopaikka-alue. Kaikista vastaanotetuista jätteistä 59 %* sijoitettiin Ylivieskan jätekeskuksen loppusijoitusalueelle. Loppusijoitettujen jätteiden määrä pysyi lähes ennallaan vuoteen 2010 verrattuna. Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja riskijätteen määrä hieman kasvoi, kun taas rakennus- ja purkujätteen sekä teollisuusjätteen määrä hieman laski. Kaatopaikalle loppusijoitetun yhdyskuntajätteen määrä oli noin 214 kg asukasta kohti. Hyödynnetyt jätteet Ylivieskan jätekeskukseen kootaan koko toimialueella vastaanotetut hyötyjätteet. Ne esikäsitellään ja välivarastoidaan tarvittaessa. Suurin osa hyötyjätteistä siirtokuormataan eteenpäin käsittelylaitoksille. Hyödynnettäväksi ohjattiin noin 19 700 tonnia jätteitä. Niiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 36 %. Eniten lisääntyi energiajätteen määrä. Myös betonijätteiden, sähköromujen sekä lietehallissa käsiteltävien sadevesi- ja öljynerotuskaivojen tyhjennysjätteiden määrä kasvoi. Biojätettä otettiin vastaan noin kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna. Biojäte toimitetaan mädätettäväksi Stormossenin biokaasulaitokselle. Betoni- ja kiviainesjätteitä, maa-aineksia sekä puujätettä hyödynnetään itse mm. väliaikaisten tieja kenttärakenteissa. Hyödynnetyt jätteet 2009 - 2011 Jätelaji 2009 2010 2011 0 249 158 Soran korvike väliaikaisten teiden rakenteissa, Vestia Oy Betoni- ja kiviainesjäte 614 749 1159 Soran korvike väliaikaisten teiden rakenteissa ja kenttärakenteissa, Vestia Oy Biojäte 330 710 955 Biokaasuksi mädätyslaitoksella > energiaa, Stormossen Oy Energiajäte, muovipakkaukset 1677 1446 4895 Kierrätyspolttoaine, Ewapower Oy Kartonkipakkaukset, pahvi 220 280 303 Hylsykartonkia ja kierrätyspahvia, Suomen Hyötykeskus Oy Asfalttijäte Keräyspaperi 4488* 2524* 2634* Hyödyntämistapa v. 2011, hyödyntäjä Sanomalehtipaperin raaka-aineeksi, Suomen Keräystuote Oy Piha- ja puutarhajäte 307 172 319 Murskaus, käytetty poltettavan jätteen peittomateriaalina, Vestia Oy Lasipakkaukset 426 329 351 Murskaus, käytetty soran korvikkeen maanrakennuksessa, Tapani Saari Oy Lietteet (sadevesikaivo-, öljynerotuskaivo- ja rasvanerotuskai- 796 volietteet) 168 927 Käsittely Geotube-menetelmällä, Vestia Oy Maa-aines, hyödynnettävä 2075 4860 4915 Jätepenkan peitto, luiskien verhoilu, suotovesialtaan täyttäminen, Vestia Oy Metalli 506 507 594 Metalliteollisuuden raaka-aineeksi, Kuusakoski Oy Puujäte 472 782 839 Murskaus, poltettavan jätteen peittomateriaali, Vestia Oy Pilaantuneet maat 331 215 860 FungiTube- sienirihmastokäsittely, Vestia Oy ja Mzymes Oy Sähkölaitteet 544 522 694 Lajittelu, toimitus jatkokäsittelyyn, jossa poistetaan haitalliset aineet, muut osat hyödynnetään materiaalina tai energiaksi. *Ero keräyspaperin määrässä johtuu urakoitsijan vaihtumisesta ja raportointitavan muuttumisesta. Vuoden 2009 urakoitsija raportoi kaikki Vestian alueelta kerätyn paperin, seuraava urakoistija Vestian keräyspisteiltä kerätyn paperin. Tuottajat vastaavat sähköromun kierrätyskustannuksista Vuonna 2005 voimaan astuneen asetuksen mukaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajan tulee järjestää tuotteistaan syntyvän jätteen uudelleenkäyttö ja jätehuolto sekä vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Lain tavoitteena on jätemäärien vähentämisen lisäksi tehostaa tuotteiden tai niiden osien uudelleen käyttöä. Vestia toimii valmiin infrastruktuurinsa ansiosta luontevana käytännöntoimijana sähköromun vastaanottajana ja jatkokäsittelyyn toimittajana. Kuluttajille laitteiden kierrätys on helppoa, kun he voivat tuoda sähköromun kierrätykseen asioidessaan hyötyjäteasemilla tai jätekeskuksessa. Pienelektroniikkaa, tietokoneita ja kuvaputkinäyttöjä Vestialta toimitetaan Tramelin Oulun toimipisteeseen, jossa huolehditaan tehokkaasti sähköromun hyödyntämisestä. Parhaat laitteet korjataan ja myydään suoraan omasta myymälästä asiakkaille. Sellaisenaan myyntiin kelpaamaton romu puretaan osiin. Joillekin osille löytyy käyttöä toisissa laitteissa, mutta suurin osa puretusta romusta myydään teollisuuden raaka-aineeksi. 15 Jätteestä energiaa Kuluneen vuoden aikana valmistauduttiin jätteenkäsittelyn muuttumiseen. Suurin osa jätteistä hyödynnetään jatkossa energiaksi Vaasan lähelle Mustasaareen rakennettavassa jätevoimalassa. Jätevoimalan koekäyttö alkaa 2012 ja tuotannollinen käyttö vuoden 2013 alusta. Laitos on käyttää polttoaineenaan sellaista jätettä, jota ei voi kierrättää tai muuten hyödyntää. Aikaisemmin tämä jäte on mennyt kaatopaikalle. Vuoden aikana valmisteltiin poltettavan jätteen hyödyntämistä monilla tavoilla. Jätekuljetuksen ajo- Polttoaineena käytetään jätettä, josta on jo syntypaikassaan lajiteltu pois muuten hyödynnettävät jätteet, kuten esimerkiksi lasit, metallit ja keräyskartonki ja -paperi. Laitoksessa hyödynnetään energiaksi myös teollisuuden jätteitä, joille ei aikaisemmin ole ollut taloudellisesti tai teknisesti järkevää hyödyntämistapaa. 16 reittejä optimoitiin, jotta poltettava jäte saadaan kerättyä taloudellisesti ja tehokkaasti kiinteistöiltä. Hyötyjätteiden keräystä muutettiin niin, että ekopisteiden muovinkeräyssäiliöt vaihdettiin kartonkisäiliöiksi. Aikaisemminkin energiaksi hyödynnetyt muovit kerätään suoraan kodin jäteastioista muun poltettavan jätteen joukossa. Keräysjärjestelmän muutoksen ansiosta kartonkien kierrätyksen toivotaan tehostuvan. Lisäksi valmisteltiin jätteen välivarastointia. Poltettavaa jätettä kerätään välivarastoon, jotta jätevoimalaan voidaan toimittaa sen koekäyttöä varten maksimimäärä jätettä. Varastointia varten rakennettiin jätepenkan päälle erillinen alue. Varasto valmistui joulukuussa. Jätteen keräykseen ja lajitteluun liittyvistä muutoksista tiedotettiin kotitalouksille, isännöitsijöille ja muille sidosryhmille. Jätevoimala Westenergy Oy • Jätevoimala on täysin kunnallisten yhtiöiden omistama • Jätevoimala toimii omakustannusperiaatteella, ei tavoittele kaupallista voittoa eikä maksa omistajille osinkoja • Jätteiden siirtokuljetusten (jätekeskukset > jätevoimala) kustannukset tasataan. Jokainen jäteyhtiö maksaa kuljetuksista saman summan kuljetusmatkasta riippumatta. • Jätevoimalan tuottama sähkö ja lämpö myydään Vaasan Sähkö Oy:lle markkinahintaan. Saaduilla tuloilla katetaan laitoksen kuluja, jolloin jätteiden käsittelyhinta voidaan pitää kohtuullisena. Karkeasti yleistäen: mikäli energian hinta nousee, jätteiden vastaanottomaksu jätevoimalassa laskee. Ainutlaatuista yhteistyötä Jätevoimalan omistaa viisi kunnallista jäteyhtiötä, mikä on Suomessa ainutlaatuista. Vestia on yksi omistajista noin 24 %:n osuudella. Jätevoimalayhteistyö on rakennettu niin, että tavalliset kotitalousasiakkaat saavat laadukasta jätehuoltoa kustannustehokkaasti. Rakennus: • pituus 160 metriä, vastaa noin yhtä kaupunkikorttelia • korkeus 42 metriä, vastaa yli 10-kerroksista asuinkerrostaloa • piipun korkeus on 75 metriä, eli kolme metriä korkeampi kuin Olympiastadionin torni • rakennuksen pinta-ala 16 000 m2 Teknisiä tietoja: • kokonaishyötysuhde on n. 85 % • polttoaineteho 61 MW • polttaa n. 20 000 kiloa jätettä tunnissa • tuottaa vuodessa n. 80 GWh sähköä ja 280 GWh kaukolämpöä Lisätietoa: www.westenergy.fi 17 Ympäristö Jätekeskuksen vaikutuksia ilmaan, vesistöihin ja maaperään tarkkaillaan jatkuvasti. Niitä hallitaan ja vähennetään asianmukaisilla rakenteilla ja toimintatavoilla. Vaikutus vesistöihin Kaikki jätteen läpi suodattunut vesi kerätään kaatopaikan salaojituksen avulla, ja suotovedet johdetaan jätevesipuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevesiä johdettiin käsittelyyn n. 60 000m3, mikä on noin 40 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suuri jätevesimäärä johtuu siitä, että likaisten vesien altaaseen tihkui maaperästä vettä. Likaisten vesien tasausallas poistettiin käytöstä vuoden 2011 ai- kana ja suotovesi johdetaan nyt suoraan viemäriin. Suotovesi oli tyypillistä kaatopaikkavettä, jossa typpi- ja kloridipitoisuudet olivat korkeita. Veden pH oli lievästi emäksinen. Nämä arvot vastaavat asumisen jätevesien keskimääräistä tasoa. Sade- ja lumiensulamisvedet kentiltä ja liikennöintialueilta johdetaan tasausaltaan kautta purkuojaan. Tasausaltaassa sähkönjohtavuusarvo ja kloridipitoisuudet olivat pieniä. Vedessä oli paljon ravinteita. Raskasmetallipitoisuuksia ei havaittu. Ojavesissä kaatopaikan ympäristössä ei havaittu kaatopaikan vaikutusta. Vesi oli tyypillistä ojavettä. Ympäristötyö lähtee jätteiden laadun valvonnasta Havaitaan poikkeavaa Siirtoasiakirja, kaatopaikkakelpoisuuden varmistaminen Silmämääräinen tarkastus vaa’alla ja purkamisen yhteydessä Tarkempia kuormantarkastuksia tehdään, mikäli havaitaan jotain poikkeavaa, kuten sähkölaitteita tai runsaasti hyödynnettävää jätettä kuormassa. Havaitaan poikkeavaa 18 Jätekeskukseen tulevien jätteiden laatua ja koostumusta valvotaan jatkuvasti. Jokaisesta kuormasta vaaditaan siirtoasiakirja, josta selviää kuormassa olevan jätteen laatu. Tarvittaessa kaatopaikkakelpoisuus selvitetään laboratoriotestein. Kuluneen vuoden aikana tehtiin 106 kuormantarkastusta, joiden perusteella asiakkaalle lähetettiin neuvontakirje jätteiden oikeasta lajittelusta. Kuormantarkastusten määrä on neuvonnan ansiota vähentynyt. Vuonna 2010 tarkastuksia tehtiin 152. Kaatopaikkavesien vaikutusta kuvaavat sähkönjohtavuusarvot ja kloridipitoisuudet olivat alhaisia. Raskasmetallipitoisuuksia ei havaittu. Maaperässä olevassa vedessä havaittiin kaatopaikan vaikutusta vain vanhan tasausaltaan reunalla olevassa mittausputkessa. Sähkönjohtavuusarvot, kloridipitoisuudet ja ravinnepitoisuudet olivat koholla. Vedessä oli hiukan kromia ja kuparia. Tasausallas ei ole enää käytössä ja sitä peitetään pikkuhiljaa. Altaasta on täytetty nyt yli puolet. Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasua syntyy, kun jäte hajoaa kaatopaikan penkassa hapettomissa oloissa. Jos kaasua vapautuu ilmaan, se ohentaa ilmakehää ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Vanhalta kaatopaikalta kaasu kerätään jätteen joukkoon upotetun imulinjaston avulla. Vuonna 2011 kaasua kerättiin talteen 1,1 milj. m3. Kaatopaikkakaasu hyödynnetään sähköksi ja lämmöksi mikroturbiinissa. Turbiini tuotti sähköä n. 547 MWh, josta valtakunnan verkkoon n. 282 MWh. Kaatopaikkakaasun keskimääräinen koostumus til-%/2011 muita kaasuja metaani 16 % 49 % 35% hiilidioksidi Ympäristövaikutus Vaikutukset ja havainnot 2011 Toimet haittojen vähentämiseksi Melu Melu on verrattavissa normaaliin liikenteeseen. Jätekeskuksessa käy työpäivinä keskimäärin 30 raskasta ajoneuvoa. Hyötyjätteiden murskauksessa melu on paikallinen, lyhytaikainen haitta. Jätekeskus on sijoitettu niin, että lähellä ei ole asutusta. Hajut Paikallinen, lyhytkestoinen haitta jätekeskuksen alueella. Kaksi reklamaatiota hajusta kantatiellä kaatopaikan kohdalla. Jatkuva aistinvarainen tarkkailu. Jätepenkan avoin alue pidetään mahdollisimman pienenä. Biojätteen välitön kuormaus tiiviisiin kontteihin. Haittaeläimet Muutamia havaintoja jyrsijöiden (hiiret, myyrät) liikkumisesta alueella tehtiin syöttiasemien käytön perusteella. Lintuja havaittu 108 eri lajia. Yleisin lintu on harmaalokki, kanta n. 4000-5000 yksilöä vilkkaimpana aikana. Tuholaistorjunnat säännöllisesti: 4 kertaa vuoden 2011 aikana. Lintukannan tarkkailu Roskaantuminen Keväällä myrskytuulen aikana energiajätteen varastoalueelta lensi muovijätettä jätekeskuksen alueelle. Irtojätteen siivous maastosta käsin (2 työntekijää). Jätetäytön tiivistäminen heti jätteiden tuonnin jälkeen. Jätepenkan avoin alue pidetään mahdollisimman pienenä. Jätekeskuksen alueet siivotaan ja harjataan säännöllisesti. Pöly Pölyhaitat pieniä ja paikallisia. Liikenneväylien harjaus. Pölyävien hyötyjätteiden murskaus alueella, jossa siitä ei aiheudu haittaa liikenteelle tai jätekeskuksen muulle toiminnalle. 19 Henkilöstö ja viestintä Henkilöstön määrä 31.12.2011 14 kpl Naisten osuus Miesten osuus Keskimääräinen ikä Henkilötyövuodet yhteensä Vuokra- tai määräaikaisen työvoiman käyttö Työsuhteen keskimääräinen pituus Koulutuspäivien määrä Koulutuksen kulut Virkistys- ja harrastustoiminnan kulut Tapaturmapoissaolot Sairaspoissaolot Työterveyshuollon kulut Liikevaihto / henkilötyövuosi Henkilöstön koulutus Ammattikoulu, peruskoulu ja muu, 28,5 % Ylempi korkeakoulututkinto, 28,5 % Ammattikorkeakoulut ja opistotaso, 43 % 14 50% 50% 49,2 v 14,3 htv 1,3 htv 5,8 v 2,8 pv/htv 659,25 €/htv 60,97 €/htv 0,4 pv/htv 11,8 pv/htv 169,30 €/htv 467 902 €/htv Yhtiössä työskenteli vakituisesti 13 henkilöä. Lisäksi käytettiin tilapäistä työvoimaa erityisesti kesällä. Kuluneen vuoden aikana henkilökunta osallistui erityisesti jätelain muutokseen liittyviin koulutuksiin. Lisäksi osallistuttiin asiakaspalvelu- ja logistiikkakoulutukseen. Kenttähenkilökunta kävi vaarallisten jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn liittyvän kurssin. Ensiapukoulutukseen osallistui neljä työntekijää. Jätteiden kuljetuksessa ja vastaanotossa työskentelevät urakoitsijat koulutettiin loppuvuonna poltettavan jätteen lajitteluun. Henkilöstön kehittäminen Kesällä tehtiin koko henkilökunnalle työtyytyväisyyden, motivaation ja sitoutumisen mittaukset. Mittaus sisälsi henkilökohtaiset arviointikeskustelut. Selvityksessä havaittujen asioiden perusteella suunniteltiin koko henkilökunnalle kolmiosainen koulutus, jossa käytiin läpi mm. omaan työhyvinvointiin vaikuttavia asioita sekä hahmoteltiin hyvää työpaikkaa. Sen lisäksi päätettiin selkeyttää organisaatiorakennetta ja kehittää esimiestyötä. Organisaation kehittäminen jatkuu vuonna 2012. Työkykyä ylläpitävänä toimintana jatkettiin liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukemista TYKY-seteleillä. 20 Viestintä Vuosi oli viestinnän osalta monipuolinen. Perinteinen seinäkalenteri jaettiin kotitalouksille vuoden vaihteessa. Se on osoittautunut hyväksi viestintäväyläksi ja asiakkaat osaavat jo odottaa sitä. Keväällä tuotettiin hyötyjäteasemaopas, jossa kerrottiin asemien käytöstä ja uusista aukioloajoista. Se jaettiin postin mukana jokaiseen kotiin. Loppuvuonna keskityttiin kertomaan poltettavan jätteen keräyksen aloittamisesta ja siihen liittyvistä lajittelumuutoksista. Isännöitsijöille lähetettiin useita uutiskirjeitä ja kaikkia kotitalouksia lähestyttiin laskujen liitekirjeillä. Näiden lisäksi käytettiin lehdistötiedotteita ja sähköisiä kanavia sekä järjestettiin neuvontatilaisuuksia. Nettisivut uudistettiin kokonaan. Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää sivujen rakennetta ja auttaa asiakasta helpommin löytämään mm. lajitteluohjeet ja jätteiden vastaanottopaikat. Myös Vestian ilme koki muutoksen. Uusi logo on jämäkän vihreä ja graafinen ilme raikas ja moderni. Logon lisäksi viestintäelementeksi nostettiin slogan ”Puhtaan arjen puolesta”, joka tiivistää Vestian toiminnan 21 Strategiatyö ja toimintajärjestelmä Vestian toimintaa ohjataan sertifioitujen laatu- ja ympäristöjärjestelmien avulla. Tärkeimmille ympäristöön tai toiminnan laatuun vaikuttaville toiminnoille on laadittu tavoitteet ja menettelyohjeet. Niitä seurataan ja mitataan säännöllisesti. Järjestelmään kuuluu myös kattava riskien tunnistus ja hallinta. Urakoitsijoiden toiminta vaikuttaa palvelujen laatuun. Toimintaa ohjataan päivittäin seuraamalla esim. jäteastioiden tyhjennysten onnistumista ja asiakaspalautteita. 22 Reklamaatiot ja poikkeamatilanteet käsitellään vuosittaisissa urakoitsijapalavereissa. Lisäksi jokaisen urakoitsijan toiminta auditoidaan laajemmin vähintään kolmen vuoden välein. Koko toiminnanohjausjärjestelmän toimivuus ja tehokkuus arvioidaan vuosittain sekä auditoinneissa että johdon katselmuksissa. Ne toimivat jatkuvan parantamisen työkaluna. Auditointien havaintoja hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Esiin nousseet kehityskohteet käsitellään johtoryhmässä ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Sisäisissä auditoinneissa tehdään yhteistyötä muiden jäteyhtiöiden kanssa, jolloin saadaan toiminnan kehittämiseksi arvokasta oman alan asiantuntemusta. Vuonna 2011 pidettiin sisäinen auditointi ja neljä johdon katselmusta. Sisäisessä auditoinnissa todettiin positiivisina huomioina, että johdon katselmuksissa on erinomaiset käytännöt lakisääteisten ja muiden vaatimusten täyttymisen arvioinnista, riskien analysoinnista sekä viestinnän itsearvioinnista. Lisäksi hyvinä menettelyinä mainittiin vaa- ka-asemalla oleva ohjeistus harvoin tulevia jätteitä varten ja kattava kemikaaliohjekansio ongelmajätevarastolla. Kehitettävää todettiin olevan vielä tavoitteiden määrittelyssä ja toteutuman mittaamisessa. Vestian ympäristö- ja laatujärjestelmät on tarkastanut ja sertifioinut Bureau Veritas. Päämäärät ja tavoitteet Toteutuma 2011 Laatupäämäärä: tehokas ja taloudellinen toiminta sekä asiakastyytyväisyyden jatkuva parantaminen Suunnittelemme talouden pitkäjänteisesti niin, että taloudellista ylijäämää syntyy riittävästi tulevia investointeja ja toiminnan kehittämistä varten Kehitettiin taloushallintoa ja talouden seurantatapoja, hankittiin Navita-budjetointijärjestelmä. Varmistamme, että meillä on riittävästi osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Henkilöstölle tehtiin työtyytyväisyyden, motivaation ja sitoutumisen mittaukset kesä-syyskuussa 2011. Käynnistettiin henkilöstön kehittämistoimia, joiden tavoitteena on parantaa ja kehittää jokaisen yksilön ja ryhmän motivaatiota, työtyytyväisyyttä ja sitoutumista. Kehitämme toimintaan liittyvien tallenteiden hallintaa ja arkistointia siten, että ne ovat helposti löydettävissä. Tavoitteen toteuttamiseksi laaditaan tallennusohjeet erilaisille asiakirjoille. Henkilöresurssien niukkuuden vuoksi tavoitteen toteuttaminen ei merkittävästi edennyt ja työ jatkuu . Kehitämme luottamukselliset, toimivat yhteistyösuhteet urakoitsijoidemme kanssa. Urakoitsijoiden kanssa pidettiin säännölliset urakoitsijapalaverit. Urakoitsijoiden käytännön toiminta auditoitiin auditointiohjelman mukaisesti. Ympäristöpäämäärä: ympäristövastuullisuuden kehittäminen Vähennämme kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on laskenut noin kaksi prosenttia (2009 - 2011). Vuoden aikana valmisteltiin jätteen energiahyödyntämisen aloittamista. Kun suurin osa jätteestä toimitetaan jätevoimalaan, kaatopaikalle päätyy jatkossa vain kierrätyskelvoton jäte, jota ei ominaisuuksien vuoksi voi polttaa. Kaatopaikkakaasun optimaalinen käyttö. Kaasunkeräysputkistot huuhdeltiin kaasuntuotannon parantamiseksi. Kaasua käytetään jätekeskuksen sähköntuotannossa ja lämmittämisessä. Tavoite tällaisena päättyy, sillä kaatopaikkakaasun käyttö on vakiintunut. Auditointi = organisaation omasta toimesta suorittama tai ulkopuolisen tahon suorittama riippumaton arviointi, jossa selvitetään onko esim. laatu- tai ympäristöjärjestelmä tavoitteiden mukaista, tehokasta ja tarkoitukseen sopivaa. Sertifiointi = ulkopuolinen, puolueeton tarkkailija tarkastaa yhtiön toiminnan säännöllisesti ja varmistaa, että se noudattaa standardien vaatimuksia Johdon katselmus = johdon suorittamaa järjestelmällistä arviointia toimintajärjestelmän soveltuvuudesta, riittävyydestä, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta laatu-/ympäristöpolitiikkaan (toimintapolitiikkaan) ja tavoitteisiin nähden. Standardi = standardoinnista huolehtivan viranomaisen (esim. ISO= International Organization for Standardization) hyväksymä kirjallinen julkaisu, kuten esim. kansainväliset ISO 9001 ja ISO 14001 laatu- ja ympäristöstandardit, jotka määrittelevät yhteiset menettelytavat toistuvaan toimintaan. Standardi on luonteeltaan suositus, mutta viranomaiset/yhteistyökumppanit saattavat edellyttää niiden käyttöä. 23 Hallituksen toimintakertomus 1.1. - 31.12.2011 1. Yleistä Vestia Oy perustettiin 1.9.1999. Toimintakausi oli siis yhtiön 12. toimintavuosi. Yhtiön omistaa 16 Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijokilaakson kuntaa (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi ja Ylivieska) sekä Kokkolan kaupunki, joka säilytti vielä Ullavan osakkeet, vaikkei yhtiö ole hoitanut Ullavan alueen jätehuoltoa enää vuoden 2009 alusta alkaen. Yhtiön osakkeiden määrässä ei tapahtunut muutoksia. Osakkeita on 5031 kpl. Yhtiön tehtävänä on taloudellisesti edullisella tavalla huolehtia omistajakuntiensa puolesta näiden lakisääteisestä jätehuollon järjestämisestä, jätteiden kuljetuksesta sekä hyödyntämisestä että käsittelystä. 2. Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen jälkeen 2.1. Jätteiden kuljetus Nykyiset jätteiden kuljetusurakat ovat voimassa 2014 asti. Lisäksi niissä on kahden vuoden optiomahdollisuus. Kuljetusurakat ovat toimineet moitteetta. Urakoita hoitaa 6 kuljetusurakoitsijaa. Ekopisteiden tyhjennysurakkaa hoitaa kaksi urakoitsijaa. Vuoden aikana kuljetusten ohjausjärjestelmää kehitettiin niin, että kuljetusreittejä on helpompi optimoida ja järjestelmästä saadaan parempia raportteja. 2.2. Uusi jätekeskus Tulevaa poltettavien jätteiden käsittelyä varten aloitettiin siirtokuormaushallin valmistelutyöt poistamalla hallialueelta pintamaat. 2.3. Vanhat jätekeskukset Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus siirsi Haapaveden kaatopaikan lopullisen sulkemisen jatkoaikahakemuksen vuoteen 2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Päätöstä jatkoajasta ei saatu toimintavuoden aikana. 2.4.Jätteiden hyödyntäminen Jätteiden energiana hyödyntäminen eteni suunnitelmien mukaisesti. Westenergy Oy:n jätevoimalan rakentaminen jatkui koko toimintavuoden. Vuoden aikana kerättyä kotitalousjätettä varastoitiin kaatopaikalle tulevaa polttoa varten n. 5 000 tn. Biojätteitä toimitettiin hyödynnettäväksi Stormossen Ab:n mädättämöön Vaasaan 955 tn eli 35 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Energiajätettä toimitettiin hyödynnettäväksi 2 735 tn, missä oli kasvua edellisvuoteen 49 %. Kaiken kaikkiaan hyödynnettäväksi meni n. 17 735 tn eli n. 38 % vastaanotetusta jätemäärästä. Hyötyjäteasemien hoito ja ongelmajätteiden vastaanotto kilpailutettiin. Samalla lisättiin hyötyjäteasemien aukioloaikoja. Uudet sopimukset tulivat voimaan 1.7.2011 alkaen. 2.5. Muita toiminnassa tapahtuneita tärkeitä asioita Uusi jätelaki hyväksyttiin 11.3.2011. Se tulee voimaan 1.5.2012. Uusi jätelaki edellyttää, että jos kunnat ovat antaneet jätehuollon palvelutehtävät omistamalleen yhtiölle, on niiden perustettava jätehuollon viranomaistehtävien hoitamista varten yhteinen jätelautakunta. Vestia Oy:n alueelle valmisteltiin toimintavuoden aikana sopimus yhteisestä jätelautakunnasta ja jätelautakunnan johtosääntö. Uudistuva jätelainsäädäntö vaikuttaa myös Vestia Oy:n osakassopimukseen, jonka muutos valmisteltiin yhtä aikaa jätelautakunta-asian kanssa. 3. Yhtiön taloudellinen asema tilikaudella ja hallinto 3.1. Liikevaihto Tilikauden liikevaihto oli 6,69 milj. €. Liikevaihto nousi 5,3 % edellisvuodesta. Tilikauden tulos on 45 229,94 € tappiollinen. Valtiolle tilitettävä jätevero nousi 40 €:on tonnilta. Jäteveroa tilitettiin 1 165 908 €. 3.2. Investoinnit Yhtiö merkitsi vuoden aikana Westenergy Oy:n osakeannista 704 283 €:lla lisää osakkeita varaamansa käsittelykiintiön (28 172 t/a) suhteessa. Yhtiön omistusosuus Westenergy Oy:stä on 23,48 %. Poltettavan jätteen tulevaan siirtokuormaukseen tarvittavan hallin pohjatyöt aloitettiin syksyllä. Siihen käytettiin 20 987 €. ATK-ohjelmien päivityksiin käytettiin 30 366 €. 3.3. Rahoitus Toiminta rahoitettiin tulorahoituksella, eikä vuoden aikana otettu uutta lainaa. Lainakanta oli vuoden lopussa 6 310 518 €. 3.4. Hallinto 24 Yhtiökokous pidettiin 31.5.2011. Kokouksessa oli edustettuna 16 osakaskuntaa. Yhtiökokouksessa valittiin erovuoroisten tilalle kolmivuotiskaudelle 2011 – 2014 Jorma Eskola (Sami Laukkanen), Jouni Jyrinki (Matti Pahkala) ja Paavo Hankonen (Hannu Haapakoski). Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Varsinainen jäsen Jorma Eskola (Nivala) Paavo Hankonen (Sievi) Jouni Jyrinki (Kalajoki) Veikko Kallio (Oulainen) Maija-Liisa Veteläinen (Haapajärvi) Vesa Savolainen (Haapajärvi) Jorma Maunula (Toholampi) Kari Kentala (Ylivieska) Heikki Halla-aho (Haapavesi) Varajäsen Sami Laukkanen (Pyhäjärvi) Hannu Haapakoski (Alavieska) Matti Pahkala (Pyhäjoki) Tauno Hiitola (Merijärvi) Anne Ruha (Kärsämäki) Kauko Karppinen (Pyhäntä) Tapio Erkkilä (Kannus) Silja Mikkola (Kannus) Helena Mämmelä (Siikalatva) Toimikausi 2011-2014 2011-2014 2011-2014 2009-2012 2009-2012 2009-2012 2010-2013 2010-2013 2010-2013 Hallituksen puheenjohtajana oli Jorma Eskola ja varapuheenjohtajana Heikki Halla-aho. Hallitus kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. 3.5. Henkilöstö Vakinaista henkilöstöä oli toimitusjohtaja, kehityspäällikkö, käyttöpäällikkö, tiedottaja, kuljetusvastaava, ympäristöinsinööri, taloussihteeri, asiakaspalvelusihteeri, kaksi toimistosihteeriä, kaksi jäteasemanhoitajaa ja vaaka-asemanhoitaja. Tilapäistä henkilöstöä oli n. 1 henkilötyövuoden verran. 3.6. Tilintarkastaja Tilintarkastusyhteisönä on toiminut Oy Audiator Ab ja vastuullisena tilintarkastajana HTM, JHTT Antero Hyvärinen. 4. Tutkimus – ja kehitystoiminta Yhtiö osallistuu Jätelaitosyhdistyksen kautta laajempiin jätehuollon kehityshankkeisiin. 5. Arvio liiketoiminnan kehittymisestä Jätteiden kuljetus- ja käsittely säilyvät lähivuodet pääosin entisellään. Poltettavan jätteen keräily alkaa vuoden 2012 alusta. Tällöin myös jätteiden kaatopaikkasijoittaminen vähenee merkittävästi. Merkittävin investointi yhtiöllä on osallistuminen neljän muun jäteyhtiön kanssa jätteenpolttolaitoksen rakentamiseen. Laitos valmistuu vuoden 2012 syksyllä ja täysimittainen toiminta alkaa vuoden 2013 alusta. Yhtiön osuus polttolaitoksen rakentavan Westenergy Oy:n osakepääomasta on 2 817 600 €. Muita investointeja ovat siirtokuormausaseman rakentaminen poltettavan jätteen kuljetusta varten (2012) sekä Haapaveden kaatopaikan maisemointi (2013) Kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä on maksettava jätevero vuoden 1.1.2013 alkaen 50 €/tn. Yhtiö pyrkii kahden seuraavan vuoden aikana hyödyntämään kaatopaikalle varastoitua polttokelpoista jätettä siten, että siitä maksettua jäteveroa voidaan vähentää uudesta kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä eikä jäteveroa tarvitsisi maksaa lainkaan. Uusi jätelaki tulee voimaan 1.5.2012. Kuntien (jäteyhtiöiden) rooli yhdyskuntajätehuollossa täsmentyy. Kuntien vastuu kohdistuu asumisessa syntyviin jätteisiin sekä julkisen toiminnan jätteisiin. Yritysten jätehuolto on niiden itsensä vastuulla. Kunnat voivat tarjota yrityksille jätehuoltopalveluja toissijaisesti. Myös pakkausjätteiden täydellinen tuottajavastuu tulee muuttamaan kuntien roolia palvelujen suorittajasta mahdollisesti palvelujen tarjoajaksi tuottajille. Uuden jätelainsäädännön mukaan biohajoavien ja hyödynnettävien jätteiden kaatopaikkakielto tulee voimaan 2016. Jätteenpolttolaitoksen käynnistymisen myötä yhtiö pystyy täyttämään hyödyntämisvelvoitteet, mutta kaikki muutokset vaikuttavat merkittävästi liiketoimintaan. Toimintavuonna yhtiölle laadittiin pitkän tähtäimen taloussuunnitelma (2010-2020), jossa tulevat muutokset on pyritty huomioimaan. Taloussuunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomio palvelujen hinnoitteluun, maksurakenteeseen ja tulevien investointien ajoitukseen. Uuden jätelain myötä yhtiön maksupolitiikassa tapahtuu merkittävä muutos. Lain mukaan yhtiön omistajakuntien on perustettava yhteinen jätelautakunta, joka mm. hyväksyy yhtiön maksut ja jätehuoltomääräykset. 6. Hallituksen esitys yhtiön tilikauden tulosta koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että yhtiöjärjestyksen mukaisesti osinkoa ei jaeta. Tilikauden tappio 45 229,94 € siirretään voitto/tappio -tilille. 25 Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä 1.1.2010 - 31.12.2010 6 031 957,15 19 503,17 59 146,41 -10 705,30 -3 412 243,64 -3 422 948,94 -10 429,50 -2 972 904,32 -2 983 333,82 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä -576 995,44 -502 745,98 -90 366,70 -21 174,56 -688 536,70 -85 313,85 -21 537,98 -609 597,81 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -664 319,98 -664 319,98 -564 413,78 -564 413,78 -1 717 392,81 -1 469 960,80 217 529,37 463 797,35 210,00 240,00 5 127,85 7 002,86 -116 277,32 -1 903,98 -112 843,45 -173 045,78 -496,87 -166 299,79 104 685,92 104 685,92 297 497,56 297 497,56 Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 26 1.1.2011 - 31.12.2011 6 691 224,63 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden verot -50 384,09 -93 443,34 -99 531,77 0,00 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -45 229,94 204 054,22 Tase 31.12.2011 31.12.2010 -321,00 42 892,37 42 571,37 7 231,31 13 917,50 21 148,81 307 825,50 307 825,50 308 338,10 308 338,10 1 759 990,74 1 759 990,74 406 689,09 3 541 676,41 20 987,00 6 037 168,74 1 821 187,38 1 821 187,38 496 629,40 4 028 266,08 0,00 6 654 420,96 2 349 362,55 2 349 362,55 8 429 102,66 1 645 079,55 1 645 079,55 8 320 649,32 140 604,36 140 604,36 140 604,36 140 604,36 1 477 740,05 4 369,95 34,00 1 482 144,00 1 622 748,36 15 963,21 1 638 711,57 1 188 987,96 1 372,29 10 251,83 1 200 612,08 1 341 216,44 205 614,08 1 546 830,52 10 067 814,23 9 867 479,84 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Omistuskiinteistöt Maa ja vesialueet yhteensä Rakennukset ja rakennelmat Omistusrakennukset ja -rakennelmat Rakennukset ja rakennelmat yhteensä Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Saamiset, pitkäaikaiset yhteensä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset, lyhytaikaiset yhteensä Saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 27 31.12.2011 31.12.2010 833 707,55 833 707,55 13 449,50 259 230,75 -45 229,94 1 061 157,86 13 449,50 55 176,53 204 054,22 1 106 387,80 143 827,43 143 827,43 93 443,34 93 443,34 1 204 871,82 1 204 871,82 904 486,10 904 486,10 5 898 674,00 101 325,66 5 999 999,66 6 310 518,00 101 325,66 6 411 843,66 411 844,00 4 957,07 812 850,05 199 134,19 229 172,15 1 657 957,46 7 657 957,12 411 844,00 5 100,71 661 307,48 195 410,83 77 655,92 1 351 318,94 7 763 162,60 10 067 814,23 9 867 479,84 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto(tappio) Tilikauden voitto(tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Pitkäaikainen yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ 28 Tilinpäätöksen 31.12.2011 liitetiedot Kirjanpitoasetuksen 2 luvun mukaiset liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot (KPA 2 §) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Yhtiön pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa. Yhtiön pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintamenoonsa. Vaihtuviin vastaaviin merkityt saamiset on arvoistettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Rahat ja pankkisaamiset on arvostettu nimellisarvoonsa. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Yhtiön omistaman kuluvan käyttöomaisuuden hankintameno poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Poistoina kirjataan kuluksi hankintamenon ja jäännösarvon erotus arvioituna taloudellisena pitoaikana. Käyttöomaisuushyödyke Arvioitu pitoaika Maa-alue Haapavesi Maa-alue Ylivieska Maa-alue, uusi jätekeskus Rakennukset Rakennelmat Muut rakenteet, kentät, altaat Loppusijoitusalue Pilaantuneiden maiden kenttä Toimistorakennus Ongelmajätevarasto Konevarasto Vaaka-asema Alueaita Tasausallas Koneet ja kalusto Rakennusten ainesosat Hyötyjäteasemien kalusto Rakennusautomaatio Hyötyjäteasemat Ekopistekalusto Liikenneväylät Lajittelupiha Asfaltointi Vesi- ja viemäriverkosto Lämpöverkosto Sähköverkosto Vestianväylä Muut aineelliset hyödykkeet Turbiiniasema Kaasunkeräysjärjestelmä 6 vuotta 6 vuotta 30 vuotta 7 vuotta 7 vuotta 7 vuotta 3-5 vuotta 30 vuotta 40 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 10 vuotta 6 vuotta 6 vuotta 6 vuotta 5 vuotta 20 vuotta 6 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 10 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 5 vuotta 20 vuotta 20 vuotta Poistoprosentti ja poistomenetelmä tasapoisto tasapoisto tasapoisto 20 % menojäännöspoisto 20 % menojäännöspoisto 20 % menojäännöspoisto täyttöasteen mukaan tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto 20 % menojäännöspoisto tasapoisto tasapoisto 29 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedostot (KPA 3 §) Pakollinen varaus Kaatopaikan sulkemisvarauksella varaudutaan jätteiden loppusijoitusalueiden sulkemisvaiheen jälkihoitokustannuksiin. Varauksen määrä perustuu arvioon jälkihoitokustannuksista sulkemisvaiheessa. Jälkihoitovarausta kirjataan vuosittain niin, että se saavuttaa tavoitemäärän loppusijoitusalueen täyttyessä. Jälkihoitovarausta puretaan sulkemiskustannuksia vastaan. Uutena varauksena on tehty kuluvan vuoden jätteestä polttoon menevän osuuden käsittely- ja siirtokustannukset. Olennaiset pakollisten varausten muutokset Jätekeskus Haapavesi Ylivieska Ylivieska, uusi Kiviaines, lasi Pilaantuneet maat Puu Polttojäte Yhteensä Varaus 1.1.2011 320 308,37 90 275,90 480 811,70 2 477,13 10 613,00 0,00 0,00 904 486,10 Varauksen lisäys 2011 Varauksen purku 2011 90 275,90 145 282,75 359,53 4 662,00 506,00 240 570,40 391 021,15 90 635,43 Varaus 31.12.2011 320 308,37 0,00 626 094,45 2 117,60 15 275,00 506,00 240 570,40 1 204 871,82 Jätevero Valtiolle loppusijoitetusta jätteestä kannettava jätevero vuonna 2011 oli yht. 1165 908,24 €. Jätevero sisältyy liikevaihtoon ja liiketoiminnan muihin kuluihin. Ostoveloissa 4. neljänneksen jäteverovelan määrä on 285 840,00 €. Osinkotuottojen, korkotuottojen ja korkokulujen yhteismäärät Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Yhteensä 30 2011 210,00 5 127,85 -118 181,30 -112 843,45 2010 240,00 7 002,86 -173 542,65 -166 299,79 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot (KPA 4 §) ATK-ohjelmat 1.1. Lisäys Poisto ATK-ohjelmat 31.12. 2011 21148,81 30366,62 8944,06 42571,37 2010 2905,18 20844,41 2600,78 21148,81 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 42571,37 21148,81 Maa- ja vesialueet 1.1. Lisäys Poisto Maa- ja vesialueet 31.12. 245 653,88 246 166,48 512,60 245 141,28 512,60 245 653,88 Liittymismaksut 1.1. Lisäys Liittymismaksut 31.12. 62 684,22 62 684,22 43 552,63 19 131,59 62 684,22 Maa- ja vesialueet yht. 307 825,50 308 338,10 1 821 187,38 61 196,64 1 759 990,74 1 877 562,01 6 148,41 62 523,04 1 821 187,38 496 629,40 17 136,70 107 077,01 406 689,09 574 784,00 25 191,42 103 346,02 496 629,40 4 028 266,08 486 589,67 3 541 676,41 4 343 976,72 79 720,70 395 431,34 4 028 266,08 0,00 20 987,00 0,00 20 987,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 037 168,74 6 654 420,96 Rakennukset ja rakennelmat 1.1. Lisäys Poisto Rakennukset ja rakennelmat 31.12. Koneet ja kalusto 1.1. Lisäys Poisto Koneet ja kalusto 31.12. Muut aineelliset hyödykkeet 1.1. Lisäys Poisto Muut aineelliset hyödykkeet 31.12. Keskeneräiset hyödykkeet 1.1. Lisäys Siirto eri kirjanpidon tileille Keskeneräiset hyödykkeet 31.12. Aineelliset hyödykkeet yhteensä 31 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot (KPA 5 §) Oman pääoman erittely Oma pääoma Osakepääoma Osakeanti SVOP-rahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä 31.12.2011 31.12.2010 833 707,55 833 707,55 13 449,50 259 230,75 -45 229,94 1 061 157,86 13 449,50 55 176,53 204 054,22 1 106 387,80 259 230,75 -45 229,94 214 000,81 55 176,53 204 054,22 259 230,75 Laskelma voitonjakokelpoisista varoista Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vapaa pääoma yhteensä Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö ei jaa osinkoa. Saadut ennakot Perustamissopimuksen mukaisesti yhtiö vastaa kaatopaikkojen jälkihoidosta vanhojen omistajien omistusajalta siltä osin kuin kuntien luovuttama apporttiomaisuus ylitti osakepääoman. Tämä osuus on kirjattu saaduksi ennakoksi. 2011 2010 Ennakko sulkemiskuluihin Haapaveden kaatopaikka 101 325,66 101 325,66 Tuloverot Lisäverot vuodelta 2010 Verojaksotus v. 2011 Ennakko sulkemiskuluihin Haapaveden kaatopaikka 2011 6069,35 2011 93462,42 101542,77 101 325,66 2010 0 2010 0 101 325,66 Tuloveroja koskevat liitetiedot (KPA 6 §) Velat ja niiden vakuudet tase-erittäin Tuloverot 2011 Lisäverot vuodelta 2010 Lainat rahoituslaitoksilta (Kuntarahoitus Oyj) 6069,35 Verojaksotus v. 2011 93462,42 101542,77 Lainoista erääntyy myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 2011 2010 6 310 518,00 6 722 362,00 4 680 333,53 5 092 177,53 2011 2010 Lainat rahoituslaitoksilta (Kuntarahoitus Oyj)V_FB + fax tulostin GE Capital Solutions; Xerox 7545 6 310 518,00 6 722 362,00 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Lainoista erääntyy myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Myöhempinä tilikausina maksettavat 4 680 333,53 2 210,00 5 0927 177,53 980,00 Velat ja niiden vakuudet tase-erittäin Leasing-vastuu: Leasing-vastuu: 32 2010 0 0 Tuloverot Lisäverot vuodelta 2010 Verojaksotus v. 2011 2011 6069,35 93462,42 101542,77 2010 0 0 Vakuudet ja vastuusitoumukset (KPA 7 §) 2011 2010 2011 2010 Velat ja niiden vakuudet tase-erittäin Ennakko sulkemiskuluihin 101 325,66 101 325,66 Ennakko sulkemiskuluihin 101 325,66 101 325,66 2011 2010 Haapaveden kaatopaikka Haapaveden kaatopaikka Lainat rahoituslaitoksilta (Kuntarahoitus Oyj) 6 310 518,00 6 722 362,00 Tuloverot Lainoista erääntyy myöhemmin 2011 2010 Tuloverot 2011 2010 kuin viiden vuoden2010 kuluttua 4 680 333,53 50092 177,53 Lisäverot vuodelta 6069,35 Lisäverot vuodelta 2010 6069,35 0 Verojaksotus v. 2011 93462,42 0suhteessa. Osakaskuntien omavelkaiset takaukset omistusosuuksien Verojaksotus v. 2011 93462,42 0 Leasing-vastuu: 101542,77 101542,77 Velat ja niiden vakuudet tese-erittäin Vastuut GE Capital Solutions; Xerox 7545 V_FB + fax tulostin Ylivieskan Osuuspankki on antanut 312maksettavat 000,00 euron omavelkaisen takauksen Vestia Oy:n puolesta Pohjois-PohSeuraavalla tilikaudella 2 210,00 Velat ja niiden vakuudet tase-erittäin Velat ja niiden vakuudet tase-erittäin janmaan Ympäristökeskukselle Ylivieskan jätekeskuksen ympäristöluvan mukaisen toiminnan varmistamiseksi. VesMyöhempinä tilikausina maksettavat 7 980,00 2011 2010 2011 2010Osuuspankille 650 000,00 euron arvosta. tia Oy on antanut vastavakuutena kiinteistökiinnityksiä Ylivieskan Lainat rahoituslaitoksilta Lainat rahoituslaitoksilta Kuntarahoitus Oyj) 6 310 518,00 6 722 362,00 (Kuntarahoitus Oyj) 6 310 518,00 6 722 362,00 Kiinteistöinvestoinnit Lainoista erääntyy myöhemmin Lainoista erääntyy myöhemmin velvollinen tarkistamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinnista tekemiään arvonlisävekuin viidenYhtiö vuodenonkuluttua 4 680vuosina 333,53 2008-2010 5 092 177,53 kuin viiden vuoden kuluttua 4 680 333,53 092 177,53 rovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee 5tarkistuskauden aikana. Viimeinen 2010 tarkistusvuosi on 2020. 2011 Vastuun enimmäismäärä on 422 526,67 euroa. Henkilöstön määrä vakinaisia 13 12 Leasing-vastuu: Leasing-vastuu: määräaikaisia 1 1 Leasing-vastuu: GE Capital Solutions; Xerox 7545 V_FB + fax tulostin GE Capital Solutions; Xerox 7545 V_FB + fax tulostin Seuraavalla tilikaudella maksettavat Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhempinä tilikausina maksettavat Myöhempinä tilikausina maksettavat 2 210,00 2 210,00 7 980,00 7 980,00 Liitetiedot henkilöstöstä (KPA 8 §) Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä vakinaisia vakinaisia määräaikaisia määräaikaisia 2011 13 1 2011 13 1 2010 12 1 2010 12 1 Omistukset muissa yrityksissä (KPA 9 §) Yhtö omistaa 1.1.2008 rekisteröidystä Westenergy Oy Ab:stä 23,48 %. Sen kotipaikka on Mustasaari. Vuoden 2011 aikana Vestia Oy on merkinnyt Westenergy Oy Ab:n osakkeita yhteensä 704 283,00 eurolla ja yhteensä 2 347 610,00 €. Westenergy Oy Ab:n oma pääoma 31.12.2011 on 9 678 264,92 € ja tilikauden tappio tilikaudelta 1.1.-31.12.2011 on -170 660,37 €. Yhtiön vastuut Westenergy Oy Ab:n osakassopimuksen mukaisesti: 1. Vestia Oy on sitoutunut merkitsemään uusia osakkeita 23,48 % omistusosuuden mukaisesti. Westenergy Oy:n oman pääoman osuus polttolaitoksen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista sekä laitoksen käyttöönottokustannuksista on enintään 10 %. 2. Vestia Oy on sitoutunut toimittamaan vuodesta 2013 alkaen 28 176 tonnia jätettä per vuosi 20 vuoden ajan. 33 Tilinpäätöksen 31.12.2011 allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä 34 TILINTARKASTUSKERTOMUS Vestia Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tarkastaneet Vestia Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessa tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Ylivieskassa 2.5.2012 Oy Audiator Ab 35 Tärkeimmät tunnusluvut 2011 Perustietoa Vestiasta Toimialueen asukasluku:99 007 Omistajakunnat:16 Perustettu:1999 Palveluverkosto: - ekopisteet:210 kpl kodin jokapäiväisille hyötyjätteille - hyötyjäteasemat:15 kpl kodin remontti- ja siivousjätteet, sähköromut, vaaralliset jätteet - jätekeskus - vaarallisen jätteen kiertävä keräys kolmessa kunnassa Talous Tulos Liikevaihto6,691 milj. € Liikevaihto 67, 58 €/asukas Ostettujen palvelujen osuus liikevaihdosta 45,2 % Henkilöstökulut liikevaihdosta 10,3 % Jäteveron osuus liikevaihdosta 17,4 % Investointimenot liikevaihdosta 11,6 % Taseen loppusumma 10,068 milj. € Jätemaksut Kaatopaikalle suoraan menevä jäte 7,52 €/tyhjennys (yleisin jäteastia 240 l) Keskimääräinen jätehuollon vuosikustannus omakotitalolle* 94 €/v (*yleisin jäteastia 240 l, yleisin tyhjennysväli 4 vkoa = 12,5 tyhjennystä/v) Energiahyötyjäyttöön menevä jäte 9,96 €/tyhjennys (taloyhtiöt, yleisin jäteastia 600 l) Biojäte 10,42 €/tyhjennys (yleisin jäteastia 140 l) Yksi peräkärryllinen jäteasemalle 20,00 €/m3 Kiinteää vuosimaksua ei peritty vuonna 2011. Yleisimpien jätteiden vastaanottohinnat (sis. alv ja jätevero) jätekeskuksessa: - yhdyskuntajäte 137,27 €/t - teollisuusjäte137,25 €/t - energiajäte 87,15 €/t - biojäte 177,27 €/t Materiaalivirrat Kokonaisjätemäärä 49 120,2 t Vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita 1057,7 t - vaarallisia jätteitä380,3 t - sähkölaitteita677,4 t - toimitettu käsittelyyn yhteensä10,6 kg/asukas Sekalainen yhdyskuntajäte25 454,6 t - josta kotitalouksien ja julkisen palvelutoiminnan osuus 70 % Ekopisteiltä kerätty hyötyjätteitä 37 kg/asukas Erilliskerätty biojäte* 9,6 kg/asukas - josta kotitalouksien ja julkisen palvelutoiminnan osuus 63 % * biojätettä erilliskerätään vain laitoskeittiöiltä ja yli 10 huoneiston taloyhtiöistä 36 Yhdyskuntajätteen käsittely ja hyödyntäminen: 12,3 % Yhdyskuntajätteestä materiaalihyödyntämiseen 4429,1 t 17,3 % Yhdyskuntajätteestä energiahyödyntämiseen 6231,8 t Yhdyskuntajätteestä kaatopaikalle 25 454,7 t 70,5 % Ympäristö Tunnusluvut, ilmat: Ilmastovaikutus, ilman torjuntatoimenpiteitä syntynyt kaatopaikkakaasu (vanha + uusi kaatopaikka) CO2 Ilmastovaikutuksen torjunta kaatopaikkakaasun talteenotolla: - vanhalta kaatopaikalta talteenotettu metaani - kaasunkeräyksellä torjuttu osuus ilmastovaikutuksesta 34 329 t 8 216 t (CO2-ekv) 24 % Kaatopaikalta talteen kerätyn kaatopaikkakaasun kokonaismäärä 1,1 milj. m3 - kerätyn kaatopaikkakaasun energiavastaavuus n. 300 omakotitaloa (nelihenkinen perhe, n. 120 m2 ) tai 545 tuhatta litraa kevyttä polttoöljyä - energiasisältö5,4 GWh Jätevedet: Kokonaistyppikuormitus (N) 13 745 kg/a (vastaa 2690 ihmisen keskimääräistä kuormitusta) Kokonaisfosforikuormitus (P) 95 kg/a, (vastaa 118 ihmisen keskimääräistä kuormitusta) BOD7-kuormitus 28 991 kg, (vastaa 1135 ihmisen keskimääräistä kuormitusta) (Käsittelemättömän jäteveden orgaanisen aineksen kuormitus. BOD7:n määrä ilmaisee happea biologisesti kuluttavien eloperäisten aineiden määrää.) Ammoniumtyppikuormitus (NH4) 13 277 kg COD-kuormitus 64 704 kg (Käsittelemättömän jäteveden orgaanisen aineksen kuormitus. COD:n määrä ilmaisee happea kemiallisesti liuottavien aineiden määrää.) Kiintoainekuormitus 4081 kg Vesien tarkkailu: Näytteenottotiheydet: - jätevedet (suotovedet) 4 krt/piste, pisteitä 1 kpl, analyysejä keskimäärin 48 kpl/piste - pohjavedet 2 krt/piste, pisteitä 3 kpl, analyysejä keskimäärin 36 kpl/piste - pintavedet 4 krt/piste, pisteitä 4 kpl, analyysejä keskimäärin 61 kpl/piste Henkilöstö Henkilöstön määrä 31.12.2011 14 kpl Naisten osuus 50 % Miesten osuus 50 % Keskimääräinen ikä49,2 v Henkilötyövuodet yhteensä 14,3 htv Vuokra- tai määräaikaisen työvoiman käyttö 1,3 htv Työsuhteen keskimääräinen pituus 5,8 v Koulutus, ylempi korkeakoulututkinto 28,5 % Koulutus, ammattikorkeakoulut ja opistotaso 43 % Koulutus, ammattikoulu, peruskoulu ja muu 28,5 % Koulutuspäivien määrä 2,8 pv/htv Koulutuksen kulut 659,25 €/htv Virkistys- ja harrastustoiminnan kulut 60,97 €/htv Tapaturmapoissaolot 0,4 pv/htv Sairaspoissaolot 11,8 pv/htv Työterveyshuollon kulut 169,30 €/htv Liikevaihto/henkilötyövuosi 467 902 €/htv 37 TOIMINTAPOLITIIKKA Vestian väylällä Järjestämme laadukasta ja kattavaa jätehuoltoa Vestia Oy huolehtii jätehuollon järjestämisestä, jätteiden käsittelystä ja hyötykäytön edistämisestä ensisijaisesti omistajakuntiensa alueella. Päämääränämme on jätteiden hyötykäytön lisääminen sekä jätehuollon kokonaispalveluiden tarjoaminen ympäris töystävällisesti, mahdollisimman hyvää tekniikka hyödyntäen sekä teknisesti ja taloudellisesti edullisella tavalla. Ohjaamme mahdollisimman suuren osan jätteistä hyötykäytettäväksi materiaalina tai energiana. Sitoudumme jatkuvasti parantamaan toimintaamme seuraamalla asetettujen päämäärien toteutumista. Sitoudumme myös noudattamaan kaikessa toiminnassa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaisten vaatimuksia. Seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehittymistä ja siinä tapahtuvia muutoksia ja ennakoimme niiden vaikutusta toimintaamme. Huolehdimme ympäristöstä Tiedostamme ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset. Varmistamme, että ympäristönsuojelumme taso paranee jatkuvasti. Tarkkailemme ja seuraamme säännöllisesti toimintamme vaikutuksia maaperään, ilmaan ja vesistöihin sekä ympäristön tilaan. Olemme arvostettu ja luotettava yhteistyökumppani Luomme avoimen ja molemminpuolisen keskusteluyhteyden sidos- ja yhteistyöryhmiemme kanssa. Tarjoamme aktiivisesti tietoamme ja osaamistamme asiakkaiden hyödyksi. Raportoimme toiminnastamme julkisesti ja säännöllisesti. Huolehdimme siitä, että henkilöstömme on ammattitaitoista ja että he voivat työskennellä innostavassa, turvallisessa ja kehittymiseen kannustavassa työympäristössä. Koko henkilöstömme toimii turvallisuuden, terveyden ja ympäristön hyväksi valiten taloudellisia toimintatapoja. Toimintapolitiikka on hyväksytty hallituksen kokouksessa 07.05.2008 Jorma Eskola hallituksen puheenjohtaja 38 Antero Isokoski toimitusjohtaja Vuosikertomus 2011- taitto ja ulkoasu: Tommi Riekki tekstit: Karoliina Krook ja Tommi Riekki kuvat: Studio Tomi Aho, Vestia Oy, Fotogrammi - Kari Sipilä, Vastavalo.fi - Tarja Hoikkala (kannen taustakuva), Westenergy - Johan Hatsröm (s. 16 - 17) painopaikka: Erweko paperi: Lumisilk Vestia 2012 39
© Copyright 2024