Armeijamallin PowerPoint -esitys

Vihreän miesliikkeen
armeijamalli
-Maanpuolustus kokonaan uusiksi?Torstai 7.4.2011 klo 14 - 15.30
Eduskunnan kansalaisinfo
Mallin esittelevät Jukka Relander ja Jukka Jonninen
Mallia kommentoivat Erkki Tuomioja, Johanna Sumuvuori ja erikoistutkija Joonas
Sipilä (Maanpuolustuskorkeakoulu)
Puheenjohtajana toimii Aki Hyödynmaa
Sisältö
1. Esitys ja taustamateriaalit
2. Nykyisen armeijamallin
heikkoudet ja vahvuudet
3. Vihreän miesliikkeen
armeijamalli
4. Vimilin armeijamallin
kustannukset
5. Vimilin armeijamalli verrattuna
nykymalliin
Taustamateriaalit
• Vihreän miesliikkeen syyskokouksen 12.12.2010 hyväksymä
armeijakannanotto löytyy osoitteesta
http://www.vihreamiesliike.fi/?p=14
• Vimilin armeijamalliin liittyvät laskelmat löytyvät osoitteesta
http://www.vihreamiesliike.fi/?p=39. Jokainen voi itse katsoa, miten
oletuslukujen muokkaaminen vaikuttaa kustannuksiin, reservin
kokoon jne.
• Samasta osoitteesta löytyy myös armeijamallin esittely sekä HTVsäästöjen laskumetodologia sekä tämä esitys
• Vimilin armeijamallia voi kommentoida Vihreän miesliikkeen
kotisivuilla sekä Facebookissa Vihreän miesliikkeen armeijamalli ryhmässä. Päivitämme mallia vastaamaan palautteessa mahdollisesti
ilmeneviin tarkempiin tietoihin ja korjaamme mahdollisesti
virheelliset tiedot
Keskustelunavaus
• Vihreän miesliikkeen armeijamalli on osoitus siitä, että armeija
voidaan ja kannattaa organisoida paremmaksi ja halvemmaksi.
• Mallin yksityiskohdat ovat vain keskustelunavaus, mutta satojen
miljoonien säästö osoittaa, että yksityiskohtia ja lukuja on varaa
muuttaa paljonkin, jos niin halutaan.
• Kaikki laskelmissa käytetyt luvut löytyvät esityksen ohessa
julkaistavasta excel-tiedostosta ja eri tiedostosta samantapaiset
tulokset kolmella muulla menetelmällä. Palautteen perusteella
korjataan mahdollisia virheitä ja tehdään parannuksia. Kokonaisuus
on nähdäksemme uraauurtavan tarkka ja yksityiskohtainen yritys
hahmottaa sitä, miten Suomen puolustus olisi hyvä järjestää
• Vihreä miesliike toivoo, että sen tekemää työtä käytetään
kansalaisyhteiskunnan ja muiden poliittisten tahojen toimesta
pohjana laskelmille omasta visiosta Suomen puolustuksesta
• Toivomuksena on puolustuspoliittisen keskustelun tason nousu
Nykyisen armeijamallin vahvuudet
ja heikkoudet
Nykyisen armeijamallin vahvuuksia
• Nykyinen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva armeijamalli oli pitkään
hyvä tapa järjestää suuren ja harvaan asutun maan puolustus
• Malli takasi massiivisen reservin, joka toimi aitona pelotteena kaikille
potentiaalisille hyökkääjille
• Asevelvollisuuden myötä armeijaan saatiin myös ”ikäluokan
parhaimmisto”, mikä osaltaan teki armeijasta osaavan ja korkealaatuisen
• Yleinen asevelvollisuus myös nähtiin kansan piirissä parhaaksi tavaksi
järjestää Suomen maanpuolustus. Sillä oli pitkään hyvin vahva kannatus
eikä sen legitimaatiota juurikaan kyseenalaistettu. Yleinen koko
ikäluokkaa koskeva asevelvollisuus saattoi ennen jopa nostaa
maanpuolustustahtoa, kun maanpuolustus koettiin aidosti yhteiseksi
luokkarajat ylittäväksi tavoitteeksi
Yleinen asevelvollisuus ei enää toimi
•
•
•
•
•
Kehitys on johtanut siihen, että teknologian ja kaluston merkitys kasvaa jatkuvasti ja
lukumäärän suhteellinen merkitys vähenee. Armeija ei ole reagoinut tähän siirtämällä
painopistettä riittävästi varusmiesten lukumäärästä koulutustasoon ja varusteluun
Armeijan käyttämän kaluston hinnan ja varustetasovaatimusten kasvaessa nopeasti on
suuren edes auttavasti varustellun reservin ylläpitäminen tullut niin kalliiksi, ettei
siihen ole varaa ilman puolustusbudjetin voimakasta korottamista
Tasa-arvoon on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota yhteiskunnassamme, ja
vankilanuhalla ylläpidetty lakisääteinen pakko vain yhdelle sukupuolelle saavuttaa
vuosi vuodelta vähemmän hyväksyntää (”Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä
annallaan” kannatti 2009: 73 %, 2010: 63 %, 2011: 51 %, miehet 49%, VIHR 39%, KOK
44%)
Asevelvollisuus vie noin vuoden lähes jokaisen miehen elämästä. Tältä ajalta hän ei saa
juuri minkäänlaista palkkaa ja vahtoehtona on vankila. Armeija on nykyisellään de facto
pakkotyötä ja sellaisenaan epäeettistä
Koko miespuolisen ikäluokan koulutus pitää sisällään miljardiluokan vuosittaisia piileviä
kustannuksia, jotka eivät näy puolustusbudjetissa
Onko määrään panostaminen uhka
Suomen puolustuskyvylle? 1/2
• Viime aikoina on monilta tahoilta kuulua yhä enemmän puhetta siitä, ettei edes
armeija halua nykyistä määrää varusmiehiä. Arvioiden mukaan nykyisen kokoiselle
reserville ei riitä kunnon aseistusta ja huonosti motivoituneista varusmiehistä on
enemmän haittaa kuin hyötyä
• Helsingin Sanomien päätoimittaja arvioi 6.3., että reservi pudotetaan ehkä
kolmannekseen (alle 120 000 sotilasta)
• ”En nyt keksinyt tätä koulutettavien määrän olennaista vähentämistä ihan itse.
Olen puhunut tästä myös varsin korkea-arvoisten sotilashenkilöiden kanssa. Kun
kerran eräässä tilaisuudessa kysyin hyvin korkealta sotilashenkilöltä, paljonko hän
kouluttaisi ikäluokasta, hän vastasi hetken tuumittuaan, että noin puolet
miespuolisesta ikäluokasta eli vähän alle 15 000. Kun vaikutin vähän epäuskoiselta,
hän sanoi, ettei Suomen puolustamiseen sellaista miesmäärää tietenkään
tarvittaisi, mutta olisi hyvä, että kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin olisi riittävä
rekrytointipohja.” Osmo Soininvaara blogissaan 26.3.2011
Onko määrään panostaminen uhka
Suomen puolustuskyvylle? 2/2
• Reserviläisten kertauksista joudutaan tinkimään, kun koko ikäluokka koulutetaan.
Eli Suomen armeija on keskittynyt aivan liiaksi määrään laadun kustannuksella
• Ongelman tunnustaminen on poliittisesti hyvin vaikeata: poliitikolle on
turvallisinta kannattaa nykytilaa, ja joka tapauksessa tulevat vähennykset
johtanevat aluepoliittisesti vaikeisiin varuskuntien sulkemisiin
• Vihreä miesliike vaatii ryhtiliikettä Suomen puolustuspolitiikkaan: maamme kykyä
puolustaa itseään ei saa rapauttaa aluepoliittisista syistä ja turvallisuutta
rapauttavia rakenteita pitää pystyä uudistamaan, vaikka näillä olisikin kansan
vankka tuki takanaan
• Näyttää siltä, että Suomen armeijan suorituskyky voidaan nykymallilla taata vain
jättimäisillä lisäpanostuksilla puolustusvoimiin. Vihreällä miesliikkeellä on esittää
parempi malli: laatuun panostamalla armeijan suorituskykyä voidaan nostaa, ja
vieläpä siten, että se säästää kansantalouden menoissa satoja miljoonia ja
poistaa tasa-arvo- ja ihmisoikeusongelmat
Vihreän miesliikkeen armeijamalli
Uskottava, tehokas ja tasa-arvoinen
Mallin peruspiirteet
• Yhtä sukupuolta koskeva asevelvollisuus korvataan puoliammattilaisarmeijalla,
johon voi hakea jokainen 18-21 –vuotias suomalainen
• Kunakin vuonna armeijaan otetaan 8 000 alokasta 3kk koulutukseen, jonka jälkeen
näistä 7 000:lle tarjotaan reserviläissopimusta, joka jatkuu siihen asti kun
reserviläinen täyttää 40 vuotta
• Reservin koko on 137 000 sotilasta
• Sotilaille maksetaan korvaus koulutuskaudelta ja kertauksista
• Reserviläisille maksetaan myös erillistä reserviläiskorvausta
• Palkkasotilaiden määrää vähennetään 20 %:lla ja puolustusvoimien palveluksessa
olevien siviilien määrää 50 %:llä myös varuskunnista leikataan merkittävästi
• Materiaalihankintamenoja kasvatetaan 10 %:llä
• Kertausharjoitusten määrää kasvatetaan absoluuttisesti laskien 10-kertaiseksi,
reservin kokoon suhteutettuna 25-kertaiseksi
• Siviilipalvelus ja totaalikieltäytyjien vankeusrangaistukset lopetetaan
Alokkaiden rekrytointi
• Alokkaaksi voi hakea jokainen 18-21 –vuotias Suomen kansalainen
– Potentiaalisia hakijoita on noin 220 000
• Alokkaat rekrytoidaan armeijan järjestämien soveltuvuustestien perusteella
– Vimili näkee tarkoituksenmukaiseksi, että suurimmalle osalle testi ja kriteerit ovat samat ja
lopulliset sijoituspaikat jaetaan vasta peruskoulutuskauden päätteeksi
• Alokkaiksi valitaan vuosittain 8 000 suomalaista, eli noin 13 % ikäluokasta ja 4 %
potentiaalisista hakijoista
• Hakijamäärä on oletettavasti hyvin suuri, syitä tähän ovat mm:
–
–
–
–
Suomalaisten korkea maanpuolustustahto
Kummankin sukupuolen edustajat voivat hakea
Kilpailukykyinen palkka jo koulutuksen ajalta
Sotilaan statuksen nousu, kun sellaiseksi päästään, ei jouduta
• Puolustusvoimat kykenee aiempaa helpommin karsimaan pois armeijaan
soveltumattomat yksilöt ja jakamaan alokkaat heille soveltuviin tehtäviin
• Alokkaiden rekrytointi tehdään yksilön ominaisuuksien perusteella, ei yleistämällä
sukupuolen ominaisuuksia yksilöön
Sotilaiden koulutus reserviin
• Sotilaiden koulutus on huomattavasti nykyistä tehokkaampaa, kun jokainen alokas
on jo käynyt läpi soveltuvuustestit, hyötyjä on mm:
– Jokainen alokas on hyvin motivoitunut ja yrittää parhaansa – yleistä motivaatiota syöviä valittajia ei
ole mukana
– Jokainen alokas on verrattain hyväkuntoinen, jolloin harjoitukset voivat olla fyysisesti ja henkisesti
raskaampia ja siten tehokkaampia
• Alokaskoulutus kestää kolme kuukautta ja on suurimmalle osalle alokkaista (pl.
mahdollisesti jotkin erikoisyksiköt jne.) samanlainen
• Alokaskauden jälkeen puolustusvoimat tarjoaa reservilässopimusta noin 7 000:lle
alokkaalle, jotka jaetaan heille soveltuviin yksiköihin ja jotka aloittavat
jatkokoulutuskauden
• Reserviläissopimus on sitova dokumentti, jossa alokas sitoutuu reserviläiseksi siihen
päivään asti kun täyttää 40 vuotta
• Jatkokoulutuskausi kestää miehistön osalta 6 kk, johtajien osalta 9-12 kk
• Keskimäärin jatkokoulutuskausi kestää noin 7,5 kk
Aktiivisesti kertaava reservi
•
Jatkokoulutuskauden päättänyt siirtyy ns. operatiiviseen reserviin. Tämä on reservin
laadukkain osa, jolle annetaan modernein kalusto käyttöön ja joka kykenee hyvään
liikkuvuuteen ja jota käytetään sotatilanteessa painopistealueilla
– Operatiivisessa reservissä ovat edellisten 8 vuoden aikana jatkokoulutuksen suorittaneet
– Koko on noin 52 000 sotilasta, jotka ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta alle 29-vuotiaita
– Operatiivinen reservi kertaa ahkerimmin, keskimäärin kolme viikkoa vuodessa
•
Operatiivisesta reservistä siirrytään alueelliseen reserviin. Näitä joukkoja voidaan käyttää
esim. tärkeiden asutuskeskusten turvaamisessa
– Alueellisessa reservissä on 35 000 alle 34v sotilasta, joiden jatkokoulutuskaudesta on 9-13 vuotta
– Nämä joukot ovat heikommin varusteltuja ja kertaavat noin viikon vuodessa, myös viikonloppuisin
•
Kun jatkokoulutusajasta tulee kuluneeksi 14 vuotta, siirtyy reserviläinen loppuajaksi ns.
poimintareserviin. Tähän luokkaan kuuluvat myös mm. Jatkokoulutuksen kesken jättäneet
– Poimintareserviin kuuluu 43 000 alle 40v sotilasta jotka kertaavat pitkälti oman halun mukaan
•
•
Hyväkuntoinen reserviläinen voi hakea mahdollisuutta olla vanhassa luokassa yli-ikäisinä.
Samoin johtajakoulutuksen saaneet voivat olla joukoissa yli-ikäisinä
Koko reserviläisuransa aikana kerrataan keskimäärin noin 33 viikon ajan siten, että aktiivisuus
painottuu voimakkaasti nuorimpiin reserviläisiin
Reserviläisen ura
137 000 Suomen armeijan reservi
18-21v
ikäluokat
n. 220 000
suomalaista
43 000
poimintareservi
vuodet 14-x
(x=täyttää 40v)
35 000
alueellinen
reservi
vuodet 9-13
52 000
operatiivinen
reservi
vuodet 1-8
7 000 ammattisotilasta
Hakijat
testeihin
8 000
alokasta
7 000
jatkokoulutettavaa
Palkka työstä, jolla on tarkoitus
• Vimilin armeijamallissa sotilaaksi ei pakoteta, vaan jokaiselle reserviläiselle
maksetaan asianmukainen korvaus työstä ja sitoutumisesta sotilaan tehtävään
mahdollisessa kriisitilanteessa
• Palkkaa maksetaan peruskoulutuskaudelta, jatkokoulutuskaudelta ja
kertausharjoituksista. Lisäksi maksetaan erillistä reserviläiskorvausta
• Palkka määräytyy arvon ja tehtävän perusteella. Seuraavassa keskimääräiset
palkat:
• Alokasajalta palkka on 1500 e/kk, jatkokoulutusajalta keskimäärin 2000 e/kk
• Kertauksesta maksetaan operatiivisissa joukoissa oleville 3000 e/kk,
alueellisissa 3500 e/kk ja poimintareservissä oleville 4000 e/kk
• Reserviläiskorvausta saa, mikäli on todistanut olevansa tietyt kriteerit
ylittävässä fyysisessä kunnossa. Korvaus on suurin operatiivissa reservissä
olevilla (100 e/kk) ja pienin poimintareservissä (50 e/kk)
• Reserviläinen tienaa uransa aikana keskimäärin noin 63 000 euroa
Vimilin armeijamallin kustannukset
Massa-armeijasta luopuminen mahdollistaa
panostuksen laatuun, kertaamiseen ja
nykyaikaiseen varusteluun
Säästöjä seinistä ja HTV-määristä
HTV
Henkilötyövuosia kunakin vuonna armeijassa: Vimili
Vahvuus ka/a/vuodessa
HTV
Ammattisotilaat
7 176
1,00
7 176
Siviilit
2 992
1,00
2 992
Peruskoulutus
8 000
0,25
2 000
Jatkokoulutus
7 000
0,63
4 410
Operatiiviset
52 000
0,06
3 120
Alueelliset
35 000
0,02
350
Poiminta
43 000
0,01
215
YHTEENSÄ
155 168
20 263
Henkilötyövuosia kunakin vuonna armeijassa: SA-int
Vahvuus ka/a/vuodessa
HTV
Ammattisotilaat
8 786
1,00
8 786
Siviilit
5 983
1,00
5 983
Varusmiehet
28 000
0,68
19 000
Kertaukset
19 000
0,02
365
Siviilipalvelus
1 700
1,00
1 700
Totaali
60
0,50
30
YHTEENSÄ
63 529
35 864
Kansantalouteen vapautunutta työvoimaa
15 601
Henkilötyövuotta
43,50 %
Prosenttia HTV-säästöä
• Vimilin armeijamalli johtaisi merkittäviin
säästöihin henkilötyövuosissa. Nykymalliin
verrattuna säästöä tulisi jopa 15 600 HTV
• Suurin säästö tulisi koulutuskauteen
kuluvista HTV:sta, samoin
siviilipalveluksessa ja ammattisotilaissa sekä
siviileissä säästettäisiin merkittävästi
• Ammattisotilaiden ja siviilien määrää
voidaan vähentää merkittävästi, koska heitä
tarvitaan vähemmän koulutusvaiheessa
• Kertaukseen kuluvat HTV:t vastaavasti
nousisivat voimakkaasti
• Myös kiinteistömenot lähes puolittuisivat ja
koulutukseen kuluva rahamäärä laskisi 66%
• Palkkamenot kasvaisivat 30%:lla, mikä
tarkoittaa noin 250Me nousua
HTV-säästöistä verotuloja
•
Vimili on laskenut HTV-säästöistä tulevat verotulot (tai vaihtoehtoisesti
veronkevennysvaran) monella eri menetelmällä moneen eri lähteeseen perustuen.
Tarkemmat tiedot näistä laskutavoista löytyy excelistä. Lopullisissa laskelmissa käytetään
kolmen konservatiivisimman laskelman keskiarvoa, joka on 30 511 euroa HTV:ta kohden
HTV-säästöistä syntyvät verotulot/veronkevennysvara
Malli
Lähde/laskutapa
e/HTV
e/Yhteensä
2
Juha Honkatukia/VATT
30 000
468 036 213
3
ETLAN (2003) malliin pohjautuen
29 419
458 971 911
1
Työtuloperustainen laskelma
32 113
500 999 201
4
Empiirinen 1 (Poutvaara)
42 000
655 250 698
5
Empiirinen 2 (Poutvaara)
96 000
1 497 715 881
Keskiarvo
Mallit 1-3
30 511
476 002 442
Panostus ammattitaitoon ja varustukseen
• Vimili esittää painopisteen siirtämistä määrästä laatuun niin miehistön kuin
kalustuksen ja varustuksenkin osalta. Tämä ei ole ilmaista, koska sekä
kertausharjoitukset, että varustemenot ovat huomattava menoerä
• Kertausharjoitusten määrää nostetaan nykyisestä noin 130 000 vuorokaudesta noin
1 550 000 vuorokauteen vuodessa. Tämä yli kymmenkertaistaa kertausharjoituksiin
käytetyt rahat ja niihin sidotun kantahenkilökunnan lukumäärän.
Kertausharjoitusten lisäys maksaa puhtaina toimintamenoina noin 350 Me ja
palkkamenoina 250 Me vuodessa
• Reservin pienentyessä liikkumiskyvyn tärkeys korostuu koko maan puolustuksen
ollessa yksi armeijan tärkeimmistä tehtävistä. Tämän vuoksi Vimili on valmis
korottamaan materiaalihankintoihin laitettavaa rahamäärää 10 %:llä. Reservin
ollessa alle puolet nykyisestä, tarkoittaa tämä sitä, että kutakin reserviläistä kohden
voidaan Vimilin mallissa käyttää noin kolminkertainen määrä rahaa varusteisiin ja
kalustoon
Mahdollisia säästökohteita
• Vimilin armeijamallia voidaan haluttaessa säätää
vastaamaan budjetin pienentämistä. Seuraavassa
esimerkkejä säästökohteista ja rahamääristä (kaikki summat
nettovaikutuksina julkisen talouden taseeseen):
–
–
–
–
–
–
Sisäänoton vähentäminen 8 000  7 000: 141 Me
Kertausten määrä -10 %: 39 Me
Koulutuksen aikaisten palkkojen pienentäminen -25 %: 26 Me
Kertauspalkkojen pienentäminen -25 %: 31 Me
Reserviläiskorvauksen pienentäminen -25 %: 21 Me
Puolustusmateriaalihankinnat -10 %: 82 Me
Vimilin armeijamalli verrattuna
nykymalliin
Laatu korvaa määrän – ja tulee halvemmaksi
Laatu ja suorituskyky tuovat uskottavuutta
1/2
•
•
•
Nykyisellään Suomen armeijan suorituskyky lepää ennen kaikkea muutaman nuorimman
ikäryhmän muodostamissa suorituskykyisimmissä joukoissa sekä suuressa lukumäärässä.
Reserviläisten valtaosan kohdalla sekä fyysinen ja psyykkinen kunto, että sotilaallinen
ammattitaito ovat kuitenkin hyvin kyseenalaisia
Nykyisellään Suomen armeijan reserviläinen kertaa reserviläis-uransa aikana keskimäärin
vain 7,6 vuorokauden ajan. On selvää, että merkittävä osa Suomen armeijan reserviläisistä ei
ole koskenut aseeseen yli kymmeneen vuoteen ja valtaosalla edellisestä kertauksesta on yli
viisi vuotta aikaa. On hyvä syy olla huolissaan tämän asiaintilan vaikutuksesta Suomen
armeijan suorituskykyyn. Vimilin mallissa kertausmäärät kasvavat 25-kertaisiksi ja jokainen
reserviläinen on hyvin perillä tehtävänsä edellyttämistä taidoista
Ylipaino ja erilaiset terveysongelmat vaivaavat yhä nuorempia ikäluokkia. Tällä hetkellä
Suomen armeijan reserviläisistä oletettavasti lähes puolella BMI ylittää 25 rajan (THL: 25-34v
suomalaismiesten keskimääräinen BMI vuonna 2007 oli 25,7) mikä tekee tehokkaan
toiminnan taistelutilanteessa vaikeaksi. Vimilin armeijamallissa reserviläiskorvaus on sidottu
tiettyyn minimikuntotasoon, joka todennetaan kuntotesteissä. Näin armeijan fyysinen
suorituskyky varmistetaan
Laatu ja suorituskyky tuovat uskottavuutta
2/2
• Jokainen tuntee kaveripiiristään henkilöitä, joille armeija oli
pakkopullaa ja joiden motivaatioon ei voida luottaa edes
kriisitilanteessa. Lisäksi nämä henkilöt rapauttavat joukkojen
motivaatiota ja tämän myötä myös taistelukykyä ja heikentävät
harjoitusten tehoa varusmiesaikana, kun pitää mennä hitaimman
mukaan. Vimilin mallissa jokainen reserviläinen on motivoitunut, eli
vapaaehtoisena palvelukseen hakenut ja testeissä hyväksi havaittu.
Tositilanteessa kaikki voivat luottaa paitsi toistensa ammattitaitoon ja
kuntoon, myös motivaatioon
• Kun reservi on nykyistä pienempi, voidaan jokaiselle taata sellainen
aseistus ja varustetaso, jota nykyaikainen sodankäynti edellyttää.
Jokainen yksikkö on taistelukykyinen eivätkä laatuerot ole yhtä suuria
kuin nykymallissa
Joustavat säätömahdollisuudet
• Vimilin armeijamalli mahdollistaa erittäin hyvät säätömahdollisuudet mikäli
Suomen puolustuspoliittinen tilanne muuttuu
• Sisäänottoa on mahdollista nostaa tai laskea prosentuaalisesti hyvinkin suuria
määriä vuodessa mm. nostamalla alokkaaksi hakevan sallittua yläikärajaa
• Äkillisen kriisin uhatessa Suomella olisi valmis koulutusinfrastruktuuri laajan joukon
peruskoulutukseen – kokeneimmat reserviläiset voisivat ottaa myös
koulutusvastuuta. Osa esim. paikallisen reservin yksiköistä olisi mahdollista rikkoa
laajemman kriisiaikana koulutetuista koostuvan reservin rungoksi
• Mikäli nykyinen rauhantila entisestään syvenee, on reserviä vaivatonta myös
pienentää mm. lyhentämällä reserviläissopimusta vaikka 35v asti, pienentämällä
sisäänottoa tai tiukentamalla reserviläisten kuntovaatimuksia
• Armeijan kuluja voidaan säätää mm. vaihtelemalla eri reserviläisluokkien
vuosikokoja, tarkastamalla kertausten määrää ja rukkaamalla jotain reserviläisten
monista palkkainstrumenteista
Jatkuva valmius
• Reservin kertausharjoitusten voimakkaan kasvun myötä ne
voidaan ajoittaa siten, että Suomella on jatkuvasti noin puolikkaan
prikaatin (2 500 sotilasta) kokoinen operatiivisiin joukkoihin
kuuluva joukko-osasto kertaamassa ja sitä myötä käytännössä
jatkuvassa valmiudessa
• Tämän lisäksi kertaamassa on kunakin hetkenä useita komppanian
kokoisia yksiköitä alueellisesta ja poimintareservistä
• Näiden joukkojen myötä Suomella on koko ajan selkeästi nykyistä
kattavampi jatkuva valmius vastata yllättäviin aggressioihin
(tällaisen tapahtuminen on toki hyvin epätodennäköistä)
• Valmiustilalla ei ole samanlaista poliittista hintaa kuin nykyään, kun
sen nostaminen voidaan tulkita jonkinlaiseksi provokaatioksi
Suuria säästöjä kansantaloudessa
Vimilin armeijamalli tarkoittaa noin 200 Me vuosittaisia säästöjä julkisen talouden tasapainoon. Vaikka
puolustusmenot hieman nousevat, kompensoituu tämä vapautuneesta HTV-määrästä syntyvällä
verotulojen kasvulla
BUDJETTI
Puolustusbudjetin koostumus
Kustannukset (Me)
VM 2011
Vimili
Ero%
Selitys
Puolustusmateriaalihankinnat
750 300 000 825 330 000 10,00 %
Panostus liikkuvaan ja laadukkaaseen kalustoon
Palkkausmenot
807 600 000 1 047 265 201 29,68 %
Mukana myös kertaukset, eläkkeet ja reserviläiskorvaukset
Asevelvollisten koulutus ja ylläpito
128 300 000
43 284 396 -66,26 %
Laskettu suoraan suhteessa asevelvollisten HTV-määrään
Kiinteistömenot
226 300 000 127 856 602 -43,50 % Laskettu suoraan suhteessa puolustusvoimien HTV-määrään
Muut toimintamenot
534 300 000 817 272 197 52,96 %
Laskettu mukaan kertauksien aiheuttama menojen kasvu
Sotilaallinen kriisinhallinta
58 600 000
58 600 000
0,00 %
Pysyy oletuksena samana
Arvonlisämenot
326 100 000 358 710 000 10,00 %
Nousee samassa suhteessa kuin materiaalihankinnat
Hallinnonalan muut menot
21 500 000
21 500 000
0,00 %
Pysyy oletuksena samana
Puolustusmenot/Brutto
2 853 000 000 3 299 818 395 15,66 %
Suorat menot nousevat varsin tuntuvasti
Vähennykset valtion menoissa
Arvonlisätulot
326 100 000 358 710 000 10,00 %
Arvonlisäverot tulevat valtion kassaan
Verotulot palkkatuloista
333 118 978 431 976 119 29,68 %
Palkoista 41,25% tulee takaisin julkisen sektorin kassaan
Puolustusmenot/Netto
2 193 781 022 2 509 132 276 14,37 %
Myös puolustusmenojen nettomenot hieman suuremmat
Muut mallin vaikutukset julkisen talouden menoihin ja tuloihin
Siviilipalvelus, menot
20 000 000
0
-100,00 %
Poistuu Vimilin mallin myötä
Siviilipalvelus, arvo yhteiskunnalle
-10 373 610
20% siitä arvosta, joka normaalisti työelämässä olevilla
Totaalipalvelus, menot
1 280 000
0
-100,00 %
Poistuu Vimilin mallin myötä
Veronkevennysvara
0 -476 002 442
Yli 15 600 HTV:tä vapautuu kansantalouden käyttöön
Nettovaikutus julkisen talouden menoihin 2 204 687 412 2 033 129 834 -7,78 %
Pitkällä tähtäimellä yli 170 Me säästöt julkiseen talouteen
Vapaus tehdä työtä, jolla on tarkoitus –
kummallekin sukupuolelle
• Vimilin armeijamalli merkitsee suurta harppausta eteenpäin sukupuolten väliselle
tasa-arvolle Suomessa. Mallin myötä miehillä ja naisilla olisi ensimmäistä kertaa
Suomen historian aikana yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus osallistua maamme
puolustukseen
• Yleinen miehiä koskeva asevelvollisuus poistuu Vimilin mallissa ja se korvataan
kumpaakin sukupuolta koskevalla oikeudella hakeutua reserviläiseksi, mikäli on
motivoitunut ja kokee kykyjensä ja taitojensa tähän tehtävään riittäviksi
• Vimilin mallissa ketään ei enää vankilan uhalla pakoteta tekemään työtä
vastentahtoisesti eikä eettisistä syistä armeijaa kaihtavia tuomita kaksi kertaa
pidempään siviilipalvelukseen. Pakkotyö lopetetaan Suomesta
• Vimilin armeijamallissa nuoria suomalaisia kohdellaan yksilöinä, joilla on erilaiset
kyvyt, motivaatio ja elämänkatsomus, ei vain geneerisinä oman sukupuolensa
edustajina, kuten nykyään
• Nykymallista poiketen armeijassa tehtävästä työstä aletaan maksaa sen
vaativuuden ja tärkeyden edellyttämää palkkaa
Koko Suomen puolustaminen
• Vimilin armeijamallin myötä Suomen armeijan kyky puolustaa koko Suomea säilyy
tai jopa paranee. Koko Suomen puolustamiselle annamme seuraavanlaisen
määritelmän: ”Suomen armeijan kyky vastata nopeasti ja tehokkaasti minne tahansa maata
kohdistuneeseen hyökkäykseen ”
• Nykyarmeijan massiivinen, mutta huonosti varusteltu ja koulutettu reservi kykenee
miehittämään suuremman osan maata ja viivyttämään vihollisen etenemistä
laajemmalla alueella. Vimilin armeijan vahvuus on sen nopeus, liikkuvuus ja laatu
sekä kaluston että miehistön osalta. Se on nykyarmeijaa kykenevämpi saamaan
nopeasti suuremman voiman painopistealueelle ja näin ollen lyömään vihollisen
ratkaisutaistelussa
• Puolustusvaliokunna pj. Juha Korkeaoja sanoo: ”Tarvitaan 337 000 miestä, jotta meillä on
edes yksi per neliökilometri ”. Vimili ei jaa Korkeaojan käsitystä ja määritelmää koko
maan puolustamisesta. Koko maan puolustaminen ei voi tarkoittaa sitä, että voimat
jaetaan tasaisesti kautta maan. Sen sijaan koko maan puolustamisen tulee
tarkoittaa sitä, että hyökkäys tulee voida lyödä, kohdistui se minne tahansa maata.
Tähän Vimilin armeija kykenee vähintään yhtä hyvin kuin nykyarmeija
Siirtymävaihe ja sen toteutus
• Vihreän miesliikkeen armeijamalliin siirtyminen voidaan toteuttaa haluttaessa
hyvin nopealla aikataululla
• Periaatteessa tämä voisi tapahtua vaikka siten, että kaikille 19-35 –vuotiaille
reserviläisille tarjottaisiin reserviläissopimusta allekirjoittamisbonuksineen (esim.
1000-5000 euroa iästä riippuen). Halukkaista valittaisiin noin viiden vuoden ajan
vuosittain noin 10 000 sotilasta varsinaiseksi reserviksi (operatiivinen + alueellinen)
loppujen reserviläisten toimiessa poimintareservinä
• Samaan aikaan uusista ikäluokista alokkaita alettaisiin rekrytoimaan mallin
osoittamalla tavalla
• Viiden vuoden päästä olisi koossa noin 78 000 reserviläisen joukko, joka vastaa jo
lähes Vimilin mallin operatiivisen ja alueellisen reservin yhteiskokoa
• Nykyisten palkkasotilaiden vähentäminen vie enemmän aikaa eikä ole kovin
helppoa, koska uusillekin sotilaille on tarjottava mahdollisuus sotilasuraan.
Palkkasotilaiden määrässä siirtymisaika Vimilin tasolle lienee 10-15 vuotta
Nykyarmeija vs. Vimilin armeijamalli
MITTARI
Suomen armeija (350k)
Vihreä miesliike
Tasa-arvo
Pakollinen vain miehille
Vapaaehtoinen kaikille
Pakottaminen
Pakotetaan vankilan uhalla
Ketään ei pakoteta
Alokkaat
Moni vastentahtoisesti mukana
Kaikki motivoituneita
Reservin koko
350 000 (pian 250 000)
137 000
Vuosittainen sisäänotto
28 000
8 000
Varustetaso
Heikko
Kolminkertainen rahallinen
panostus reserviläistä kohden
Reserviläisen kunto
Ei seurata (BMI ka. > 25)
Säännölliset kuntotestit
Reservissä
60-vuotiaaksi
40-vuotiaaksi
Koulutusaika, ka
n. 257 vrk
n. 315 vrk
Kertaukset reserviläisuralla, ka
7,6 vrk
237 vrk
Kokonaispalkka
n. 2 300e
n. 63 000e
Palkka/vrk/ka
8,69e
114,78e
HTV/vuosi
36 000
20 000
Kustannukset kansantaloudelle
2,204 Mrd
2,033 Mrd
Vimilin armeijamalli
• Poistaa kaikenlaisen pakottamisen ja sukupuoleen perustuvan
syrjinnän Suomen puolustamiseen liittyen
• Todistaa, ettei yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen johda
ammattiarmeijaan (ammattisotilaiden määrää voidaan jopa
vähentää)
• Parantaa Suomen armeijan suorituskykyä:
– Valmiutta puolustaa koko maata ja jatkuva valmius ottaa vastaan yllättävät
sotilaalliset iskut
– Ammattitaitoisemmat ja paremmassa fyysisessä ja henkisessä kunnossa olevat
sotilaat ja parempi kalusto
• Mahdollistaa joustavat ja monipuoliset säätömallit
turvallisuustilanteen muuttuessa
• Säästää julkiselle taloudelle melkein 200 Me vuodessa
KIITOS