Armeijamallin PowerPoint -esitys
Vihreän miesliikkeen armeijamalli -Maanpuolustus kokonaan uusiksi?Torstai 7.4.2011 klo 14 - 15.30 Eduskunnan kansalaisinfo Mallin esittelevät Jukka Relander ja Jukka Jonninen Mallia kommentoivat Erkki Tuomioja, Johanna Sumuvuori ja erikoistutkija Joonas Sipilä (Maanpuolustuskorkeakoulu) Puheenjohtajana toimii Aki Hyödynmaa Sisältö 1. Esitys ja taustamateriaalit 2. Nykyisen armeijamallin heikkoudet ja vahvuudet 3. Vihreän miesliikkeen armeijamalli 4. Vimilin armeijamallin kustannukset 5. Vimilin armeijamalli verrattuna nykymalliin Taustamateriaalit • Vihreän miesliikkeen syyskokouksen 12.12.2010 hyväksymä armeijakannanotto löytyy osoitteesta http://www.vihreamiesliike.fi/?p=14 • Vimilin armeijamalliin liittyvät laskelmat löytyvät osoitteesta http://www.vihreamiesliike.fi/?p=39. Jokainen voi itse katsoa, miten oletuslukujen muokkaaminen vaikuttaa kustannuksiin, reservin kokoon jne. • Samasta osoitteesta löytyy myös armeijamallin esittely sekä HTVsäästöjen laskumetodologia sekä tämä esitys • Vimilin armeijamallia voi kommentoida Vihreän miesliikkeen kotisivuilla sekä Facebookissa Vihreän miesliikkeen armeijamalli ryhmässä. Päivitämme mallia vastaamaan palautteessa mahdollisesti ilmeneviin tarkempiin tietoihin ja korjaamme mahdollisesti virheelliset tiedot Keskustelunavaus • Vihreän miesliikkeen armeijamalli on osoitus siitä, että armeija voidaan ja kannattaa organisoida paremmaksi ja halvemmaksi. • Mallin yksityiskohdat ovat vain keskustelunavaus, mutta satojen miljoonien säästö osoittaa, että yksityiskohtia ja lukuja on varaa muuttaa paljonkin, jos niin halutaan. • Kaikki laskelmissa käytetyt luvut löytyvät esityksen ohessa julkaistavasta excel-tiedostosta ja eri tiedostosta samantapaiset tulokset kolmella muulla menetelmällä. Palautteen perusteella korjataan mahdollisia virheitä ja tehdään parannuksia. Kokonaisuus on nähdäksemme uraauurtavan tarkka ja yksityiskohtainen yritys hahmottaa sitä, miten Suomen puolustus olisi hyvä järjestää • Vihreä miesliike toivoo, että sen tekemää työtä käytetään kansalaisyhteiskunnan ja muiden poliittisten tahojen toimesta pohjana laskelmille omasta visiosta Suomen puolustuksesta • Toivomuksena on puolustuspoliittisen keskustelun tason nousu Nykyisen armeijamallin vahvuudet ja heikkoudet Nykyisen armeijamallin vahvuuksia • Nykyinen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva armeijamalli oli pitkään hyvä tapa järjestää suuren ja harvaan asutun maan puolustus • Malli takasi massiivisen reservin, joka toimi aitona pelotteena kaikille potentiaalisille hyökkääjille • Asevelvollisuuden myötä armeijaan saatiin myös ”ikäluokan parhaimmisto”, mikä osaltaan teki armeijasta osaavan ja korkealaatuisen • Yleinen asevelvollisuus myös nähtiin kansan piirissä parhaaksi tavaksi järjestää Suomen maanpuolustus. Sillä oli pitkään hyvin vahva kannatus eikä sen legitimaatiota juurikaan kyseenalaistettu. Yleinen koko ikäluokkaa koskeva asevelvollisuus saattoi ennen jopa nostaa maanpuolustustahtoa, kun maanpuolustus koettiin aidosti yhteiseksi luokkarajat ylittäväksi tavoitteeksi Yleinen asevelvollisuus ei enää toimi • • • • • Kehitys on johtanut siihen, että teknologian ja kaluston merkitys kasvaa jatkuvasti ja lukumäärän suhteellinen merkitys vähenee. Armeija ei ole reagoinut tähän siirtämällä painopistettä riittävästi varusmiesten lukumäärästä koulutustasoon ja varusteluun Armeijan käyttämän kaluston hinnan ja varustetasovaatimusten kasvaessa nopeasti on suuren edes auttavasti varustellun reservin ylläpitäminen tullut niin kalliiksi, ettei siihen ole varaa ilman puolustusbudjetin voimakasta korottamista Tasa-arvoon on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota yhteiskunnassamme, ja vankilanuhalla ylläpidetty lakisääteinen pakko vain yhdelle sukupuolelle saavuttaa vuosi vuodelta vähemmän hyväksyntää (”Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä annallaan” kannatti 2009: 73 %, 2010: 63 %, 2011: 51 %, miehet 49%, VIHR 39%, KOK 44%) Asevelvollisuus vie noin vuoden lähes jokaisen miehen elämästä. Tältä ajalta hän ei saa juuri minkäänlaista palkkaa ja vahtoehtona on vankila. Armeija on nykyisellään de facto pakkotyötä ja sellaisenaan epäeettistä Koko miespuolisen ikäluokan koulutus pitää sisällään miljardiluokan vuosittaisia piileviä kustannuksia, jotka eivät näy puolustusbudjetissa Onko määrään panostaminen uhka Suomen puolustuskyvylle? 1/2 • Viime aikoina on monilta tahoilta kuulua yhä enemmän puhetta siitä, ettei edes armeija halua nykyistä määrää varusmiehiä. Arvioiden mukaan nykyisen kokoiselle reserville ei riitä kunnon aseistusta ja huonosti motivoituneista varusmiehistä on enemmän haittaa kuin hyötyä • Helsingin Sanomien päätoimittaja arvioi 6.3., että reservi pudotetaan ehkä kolmannekseen (alle 120 000 sotilasta) • ”En nyt keksinyt tätä koulutettavien määrän olennaista vähentämistä ihan itse. Olen puhunut tästä myös varsin korkea-arvoisten sotilashenkilöiden kanssa. Kun kerran eräässä tilaisuudessa kysyin hyvin korkealta sotilashenkilöltä, paljonko hän kouluttaisi ikäluokasta, hän vastasi hetken tuumittuaan, että noin puolet miespuolisesta ikäluokasta eli vähän alle 15 000. Kun vaikutin vähän epäuskoiselta, hän sanoi, ettei Suomen puolustamiseen sellaista miesmäärää tietenkään tarvittaisi, mutta olisi hyvä, että kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin olisi riittävä rekrytointipohja.” Osmo Soininvaara blogissaan 26.3.2011 Onko määrään panostaminen uhka Suomen puolustuskyvylle? 2/2 • Reserviläisten kertauksista joudutaan tinkimään, kun koko ikäluokka koulutetaan. Eli Suomen armeija on keskittynyt aivan liiaksi määrään laadun kustannuksella • Ongelman tunnustaminen on poliittisesti hyvin vaikeata: poliitikolle on turvallisinta kannattaa nykytilaa, ja joka tapauksessa tulevat vähennykset johtanevat aluepoliittisesti vaikeisiin varuskuntien sulkemisiin • Vihreä miesliike vaatii ryhtiliikettä Suomen puolustuspolitiikkaan: maamme kykyä puolustaa itseään ei saa rapauttaa aluepoliittisista syistä ja turvallisuutta rapauttavia rakenteita pitää pystyä uudistamaan, vaikka näillä olisikin kansan vankka tuki takanaan • Näyttää siltä, että Suomen armeijan suorituskyky voidaan nykymallilla taata vain jättimäisillä lisäpanostuksilla puolustusvoimiin. Vihreällä miesliikkeellä on esittää parempi malli: laatuun panostamalla armeijan suorituskykyä voidaan nostaa, ja vieläpä siten, että se säästää kansantalouden menoissa satoja miljoonia ja poistaa tasa-arvo- ja ihmisoikeusongelmat Vihreän miesliikkeen armeijamalli Uskottava, tehokas ja tasa-arvoinen Mallin peruspiirteet • Yhtä sukupuolta koskeva asevelvollisuus korvataan puoliammattilaisarmeijalla, johon voi hakea jokainen 18-21 –vuotias suomalainen • Kunakin vuonna armeijaan otetaan 8 000 alokasta 3kk koulutukseen, jonka jälkeen näistä 7 000:lle tarjotaan reserviläissopimusta, joka jatkuu siihen asti kun reserviläinen täyttää 40 vuotta • Reservin koko on 137 000 sotilasta • Sotilaille maksetaan korvaus koulutuskaudelta ja kertauksista • Reserviläisille maksetaan myös erillistä reserviläiskorvausta • Palkkasotilaiden määrää vähennetään 20 %:lla ja puolustusvoimien palveluksessa olevien siviilien määrää 50 %:llä myös varuskunnista leikataan merkittävästi • Materiaalihankintamenoja kasvatetaan 10 %:llä • Kertausharjoitusten määrää kasvatetaan absoluuttisesti laskien 10-kertaiseksi, reservin kokoon suhteutettuna 25-kertaiseksi • Siviilipalvelus ja totaalikieltäytyjien vankeusrangaistukset lopetetaan Alokkaiden rekrytointi • Alokkaaksi voi hakea jokainen 18-21 –vuotias Suomen kansalainen – Potentiaalisia hakijoita on noin 220 000 • Alokkaat rekrytoidaan armeijan järjestämien soveltuvuustestien perusteella – Vimili näkee tarkoituksenmukaiseksi, että suurimmalle osalle testi ja kriteerit ovat samat ja lopulliset sijoituspaikat jaetaan vasta peruskoulutuskauden päätteeksi • Alokkaiksi valitaan vuosittain 8 000 suomalaista, eli noin 13 % ikäluokasta ja 4 % potentiaalisista hakijoista • Hakijamäärä on oletettavasti hyvin suuri, syitä tähän ovat mm: – – – – Suomalaisten korkea maanpuolustustahto Kummankin sukupuolen edustajat voivat hakea Kilpailukykyinen palkka jo koulutuksen ajalta Sotilaan statuksen nousu, kun sellaiseksi päästään, ei jouduta • Puolustusvoimat kykenee aiempaa helpommin karsimaan pois armeijaan soveltumattomat yksilöt ja jakamaan alokkaat heille soveltuviin tehtäviin • Alokkaiden rekrytointi tehdään yksilön ominaisuuksien perusteella, ei yleistämällä sukupuolen ominaisuuksia yksilöön Sotilaiden koulutus reserviin • Sotilaiden koulutus on huomattavasti nykyistä tehokkaampaa, kun jokainen alokas on jo käynyt läpi soveltuvuustestit, hyötyjä on mm: – Jokainen alokas on hyvin motivoitunut ja yrittää parhaansa – yleistä motivaatiota syöviä valittajia ei ole mukana – Jokainen alokas on verrattain hyväkuntoinen, jolloin harjoitukset voivat olla fyysisesti ja henkisesti raskaampia ja siten tehokkaampia • Alokaskoulutus kestää kolme kuukautta ja on suurimmalle osalle alokkaista (pl. mahdollisesti jotkin erikoisyksiköt jne.) samanlainen • Alokaskauden jälkeen puolustusvoimat tarjoaa reservilässopimusta noin 7 000:lle alokkaalle, jotka jaetaan heille soveltuviin yksiköihin ja jotka aloittavat jatkokoulutuskauden • Reserviläissopimus on sitova dokumentti, jossa alokas sitoutuu reserviläiseksi siihen päivään asti kun täyttää 40 vuotta • Jatkokoulutuskausi kestää miehistön osalta 6 kk, johtajien osalta 9-12 kk • Keskimäärin jatkokoulutuskausi kestää noin 7,5 kk Aktiivisesti kertaava reservi • Jatkokoulutuskauden päättänyt siirtyy ns. operatiiviseen reserviin. Tämä on reservin laadukkain osa, jolle annetaan modernein kalusto käyttöön ja joka kykenee hyvään liikkuvuuteen ja jota käytetään sotatilanteessa painopistealueilla – Operatiivisessa reservissä ovat edellisten 8 vuoden aikana jatkokoulutuksen suorittaneet – Koko on noin 52 000 sotilasta, jotka ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta alle 29-vuotiaita – Operatiivinen reservi kertaa ahkerimmin, keskimäärin kolme viikkoa vuodessa • Operatiivisesta reservistä siirrytään alueelliseen reserviin. Näitä joukkoja voidaan käyttää esim. tärkeiden asutuskeskusten turvaamisessa – Alueellisessa reservissä on 35 000 alle 34v sotilasta, joiden jatkokoulutuskaudesta on 9-13 vuotta – Nämä joukot ovat heikommin varusteltuja ja kertaavat noin viikon vuodessa, myös viikonloppuisin • Kun jatkokoulutusajasta tulee kuluneeksi 14 vuotta, siirtyy reserviläinen loppuajaksi ns. poimintareserviin. Tähän luokkaan kuuluvat myös mm. Jatkokoulutuksen kesken jättäneet – Poimintareserviin kuuluu 43 000 alle 40v sotilasta jotka kertaavat pitkälti oman halun mukaan • • Hyväkuntoinen reserviläinen voi hakea mahdollisuutta olla vanhassa luokassa yli-ikäisinä. Samoin johtajakoulutuksen saaneet voivat olla joukoissa yli-ikäisinä Koko reserviläisuransa aikana kerrataan keskimäärin noin 33 viikon ajan siten, että aktiivisuus painottuu voimakkaasti nuorimpiin reserviläisiin Reserviläisen ura 137 000 Suomen armeijan reservi 18-21v ikäluokat n. 220 000 suomalaista 43 000 poimintareservi vuodet 14-x (x=täyttää 40v) 35 000 alueellinen reservi vuodet 9-13 52 000 operatiivinen reservi vuodet 1-8 7 000 ammattisotilasta Hakijat testeihin 8 000 alokasta 7 000 jatkokoulutettavaa Palkka työstä, jolla on tarkoitus • Vimilin armeijamallissa sotilaaksi ei pakoteta, vaan jokaiselle reserviläiselle maksetaan asianmukainen korvaus työstä ja sitoutumisesta sotilaan tehtävään mahdollisessa kriisitilanteessa • Palkkaa maksetaan peruskoulutuskaudelta, jatkokoulutuskaudelta ja kertausharjoituksista. Lisäksi maksetaan erillistä reserviläiskorvausta • Palkka määräytyy arvon ja tehtävän perusteella. Seuraavassa keskimääräiset palkat: • Alokasajalta palkka on 1500 e/kk, jatkokoulutusajalta keskimäärin 2000 e/kk • Kertauksesta maksetaan operatiivisissa joukoissa oleville 3000 e/kk, alueellisissa 3500 e/kk ja poimintareservissä oleville 4000 e/kk • Reserviläiskorvausta saa, mikäli on todistanut olevansa tietyt kriteerit ylittävässä fyysisessä kunnossa. Korvaus on suurin operatiivissa reservissä olevilla (100 e/kk) ja pienin poimintareservissä (50 e/kk) • Reserviläinen tienaa uransa aikana keskimäärin noin 63 000 euroa Vimilin armeijamallin kustannukset Massa-armeijasta luopuminen mahdollistaa panostuksen laatuun, kertaamiseen ja nykyaikaiseen varusteluun Säästöjä seinistä ja HTV-määristä HTV Henkilötyövuosia kunakin vuonna armeijassa: Vimili Vahvuus ka/a/vuodessa HTV Ammattisotilaat 7 176 1,00 7 176 Siviilit 2 992 1,00 2 992 Peruskoulutus 8 000 0,25 2 000 Jatkokoulutus 7 000 0,63 4 410 Operatiiviset 52 000 0,06 3 120 Alueelliset 35 000 0,02 350 Poiminta 43 000 0,01 215 YHTEENSÄ 155 168 20 263 Henkilötyövuosia kunakin vuonna armeijassa: SA-int Vahvuus ka/a/vuodessa HTV Ammattisotilaat 8 786 1,00 8 786 Siviilit 5 983 1,00 5 983 Varusmiehet 28 000 0,68 19 000 Kertaukset 19 000 0,02 365 Siviilipalvelus 1 700 1,00 1 700 Totaali 60 0,50 30 YHTEENSÄ 63 529 35 864 Kansantalouteen vapautunutta työvoimaa 15 601 Henkilötyövuotta 43,50 % Prosenttia HTV-säästöä • Vimilin armeijamalli johtaisi merkittäviin säästöihin henkilötyövuosissa. Nykymalliin verrattuna säästöä tulisi jopa 15 600 HTV • Suurin säästö tulisi koulutuskauteen kuluvista HTV:sta, samoin siviilipalveluksessa ja ammattisotilaissa sekä siviileissä säästettäisiin merkittävästi • Ammattisotilaiden ja siviilien määrää voidaan vähentää merkittävästi, koska heitä tarvitaan vähemmän koulutusvaiheessa • Kertaukseen kuluvat HTV:t vastaavasti nousisivat voimakkaasti • Myös kiinteistömenot lähes puolittuisivat ja koulutukseen kuluva rahamäärä laskisi 66% • Palkkamenot kasvaisivat 30%:lla, mikä tarkoittaa noin 250Me nousua HTV-säästöistä verotuloja • Vimili on laskenut HTV-säästöistä tulevat verotulot (tai vaihtoehtoisesti veronkevennysvaran) monella eri menetelmällä moneen eri lähteeseen perustuen. Tarkemmat tiedot näistä laskutavoista löytyy excelistä. Lopullisissa laskelmissa käytetään kolmen konservatiivisimman laskelman keskiarvoa, joka on 30 511 euroa HTV:ta kohden HTV-säästöistä syntyvät verotulot/veronkevennysvara Malli Lähde/laskutapa e/HTV e/Yhteensä 2 Juha Honkatukia/VATT 30 000 468 036 213 3 ETLAN (2003) malliin pohjautuen 29 419 458 971 911 1 Työtuloperustainen laskelma 32 113 500 999 201 4 Empiirinen 1 (Poutvaara) 42 000 655 250 698 5 Empiirinen 2 (Poutvaara) 96 000 1 497 715 881 Keskiarvo Mallit 1-3 30 511 476 002 442 Panostus ammattitaitoon ja varustukseen • Vimili esittää painopisteen siirtämistä määrästä laatuun niin miehistön kuin kalustuksen ja varustuksenkin osalta. Tämä ei ole ilmaista, koska sekä kertausharjoitukset, että varustemenot ovat huomattava menoerä • Kertausharjoitusten määrää nostetaan nykyisestä noin 130 000 vuorokaudesta noin 1 550 000 vuorokauteen vuodessa. Tämä yli kymmenkertaistaa kertausharjoituksiin käytetyt rahat ja niihin sidotun kantahenkilökunnan lukumäärän. Kertausharjoitusten lisäys maksaa puhtaina toimintamenoina noin 350 Me ja palkkamenoina 250 Me vuodessa • Reservin pienentyessä liikkumiskyvyn tärkeys korostuu koko maan puolustuksen ollessa yksi armeijan tärkeimmistä tehtävistä. Tämän vuoksi Vimili on valmis korottamaan materiaalihankintoihin laitettavaa rahamäärää 10 %:llä. Reservin ollessa alle puolet nykyisestä, tarkoittaa tämä sitä, että kutakin reserviläistä kohden voidaan Vimilin mallissa käyttää noin kolminkertainen määrä rahaa varusteisiin ja kalustoon Mahdollisia säästökohteita • Vimilin armeijamallia voidaan haluttaessa säätää vastaamaan budjetin pienentämistä. Seuraavassa esimerkkejä säästökohteista ja rahamääristä (kaikki summat nettovaikutuksina julkisen talouden taseeseen): – – – – – – Sisäänoton vähentäminen 8 000 7 000: 141 Me Kertausten määrä -10 %: 39 Me Koulutuksen aikaisten palkkojen pienentäminen -25 %: 26 Me Kertauspalkkojen pienentäminen -25 %: 31 Me Reserviläiskorvauksen pienentäminen -25 %: 21 Me Puolustusmateriaalihankinnat -10 %: 82 Me Vimilin armeijamalli verrattuna nykymalliin Laatu korvaa määrän – ja tulee halvemmaksi Laatu ja suorituskyky tuovat uskottavuutta 1/2 • • • Nykyisellään Suomen armeijan suorituskyky lepää ennen kaikkea muutaman nuorimman ikäryhmän muodostamissa suorituskykyisimmissä joukoissa sekä suuressa lukumäärässä. Reserviläisten valtaosan kohdalla sekä fyysinen ja psyykkinen kunto, että sotilaallinen ammattitaito ovat kuitenkin hyvin kyseenalaisia Nykyisellään Suomen armeijan reserviläinen kertaa reserviläis-uransa aikana keskimäärin vain 7,6 vuorokauden ajan. On selvää, että merkittävä osa Suomen armeijan reserviläisistä ei ole koskenut aseeseen yli kymmeneen vuoteen ja valtaosalla edellisestä kertauksesta on yli viisi vuotta aikaa. On hyvä syy olla huolissaan tämän asiaintilan vaikutuksesta Suomen armeijan suorituskykyyn. Vimilin mallissa kertausmäärät kasvavat 25-kertaisiksi ja jokainen reserviläinen on hyvin perillä tehtävänsä edellyttämistä taidoista Ylipaino ja erilaiset terveysongelmat vaivaavat yhä nuorempia ikäluokkia. Tällä hetkellä Suomen armeijan reserviläisistä oletettavasti lähes puolella BMI ylittää 25 rajan (THL: 25-34v suomalaismiesten keskimääräinen BMI vuonna 2007 oli 25,7) mikä tekee tehokkaan toiminnan taistelutilanteessa vaikeaksi. Vimilin armeijamallissa reserviläiskorvaus on sidottu tiettyyn minimikuntotasoon, joka todennetaan kuntotesteissä. Näin armeijan fyysinen suorituskyky varmistetaan Laatu ja suorituskyky tuovat uskottavuutta 2/2 • Jokainen tuntee kaveripiiristään henkilöitä, joille armeija oli pakkopullaa ja joiden motivaatioon ei voida luottaa edes kriisitilanteessa. Lisäksi nämä henkilöt rapauttavat joukkojen motivaatiota ja tämän myötä myös taistelukykyä ja heikentävät harjoitusten tehoa varusmiesaikana, kun pitää mennä hitaimman mukaan. Vimilin mallissa jokainen reserviläinen on motivoitunut, eli vapaaehtoisena palvelukseen hakenut ja testeissä hyväksi havaittu. Tositilanteessa kaikki voivat luottaa paitsi toistensa ammattitaitoon ja kuntoon, myös motivaatioon • Kun reservi on nykyistä pienempi, voidaan jokaiselle taata sellainen aseistus ja varustetaso, jota nykyaikainen sodankäynti edellyttää. Jokainen yksikkö on taistelukykyinen eivätkä laatuerot ole yhtä suuria kuin nykymallissa Joustavat säätömahdollisuudet • Vimilin armeijamalli mahdollistaa erittäin hyvät säätömahdollisuudet mikäli Suomen puolustuspoliittinen tilanne muuttuu • Sisäänottoa on mahdollista nostaa tai laskea prosentuaalisesti hyvinkin suuria määriä vuodessa mm. nostamalla alokkaaksi hakevan sallittua yläikärajaa • Äkillisen kriisin uhatessa Suomella olisi valmis koulutusinfrastruktuuri laajan joukon peruskoulutukseen – kokeneimmat reserviläiset voisivat ottaa myös koulutusvastuuta. Osa esim. paikallisen reservin yksiköistä olisi mahdollista rikkoa laajemman kriisiaikana koulutetuista koostuvan reservin rungoksi • Mikäli nykyinen rauhantila entisestään syvenee, on reserviä vaivatonta myös pienentää mm. lyhentämällä reserviläissopimusta vaikka 35v asti, pienentämällä sisäänottoa tai tiukentamalla reserviläisten kuntovaatimuksia • Armeijan kuluja voidaan säätää mm. vaihtelemalla eri reserviläisluokkien vuosikokoja, tarkastamalla kertausten määrää ja rukkaamalla jotain reserviläisten monista palkkainstrumenteista Jatkuva valmius • Reservin kertausharjoitusten voimakkaan kasvun myötä ne voidaan ajoittaa siten, että Suomella on jatkuvasti noin puolikkaan prikaatin (2 500 sotilasta) kokoinen operatiivisiin joukkoihin kuuluva joukko-osasto kertaamassa ja sitä myötä käytännössä jatkuvassa valmiudessa • Tämän lisäksi kertaamassa on kunakin hetkenä useita komppanian kokoisia yksiköitä alueellisesta ja poimintareservistä • Näiden joukkojen myötä Suomella on koko ajan selkeästi nykyistä kattavampi jatkuva valmius vastata yllättäviin aggressioihin (tällaisen tapahtuminen on toki hyvin epätodennäköistä) • Valmiustilalla ei ole samanlaista poliittista hintaa kuin nykyään, kun sen nostaminen voidaan tulkita jonkinlaiseksi provokaatioksi Suuria säästöjä kansantaloudessa Vimilin armeijamalli tarkoittaa noin 200 Me vuosittaisia säästöjä julkisen talouden tasapainoon. Vaikka puolustusmenot hieman nousevat, kompensoituu tämä vapautuneesta HTV-määrästä syntyvällä verotulojen kasvulla BUDJETTI Puolustusbudjetin koostumus Kustannukset (Me) VM 2011 Vimili Ero% Selitys Puolustusmateriaalihankinnat 750 300 000 825 330 000 10,00 % Panostus liikkuvaan ja laadukkaaseen kalustoon Palkkausmenot 807 600 000 1 047 265 201 29,68 % Mukana myös kertaukset, eläkkeet ja reserviläiskorvaukset Asevelvollisten koulutus ja ylläpito 128 300 000 43 284 396 -66,26 % Laskettu suoraan suhteessa asevelvollisten HTV-määrään Kiinteistömenot 226 300 000 127 856 602 -43,50 % Laskettu suoraan suhteessa puolustusvoimien HTV-määrään Muut toimintamenot 534 300 000 817 272 197 52,96 % Laskettu mukaan kertauksien aiheuttama menojen kasvu Sotilaallinen kriisinhallinta 58 600 000 58 600 000 0,00 % Pysyy oletuksena samana Arvonlisämenot 326 100 000 358 710 000 10,00 % Nousee samassa suhteessa kuin materiaalihankinnat Hallinnonalan muut menot 21 500 000 21 500 000 0,00 % Pysyy oletuksena samana Puolustusmenot/Brutto 2 853 000 000 3 299 818 395 15,66 % Suorat menot nousevat varsin tuntuvasti Vähennykset valtion menoissa Arvonlisätulot 326 100 000 358 710 000 10,00 % Arvonlisäverot tulevat valtion kassaan Verotulot palkkatuloista 333 118 978 431 976 119 29,68 % Palkoista 41,25% tulee takaisin julkisen sektorin kassaan Puolustusmenot/Netto 2 193 781 022 2 509 132 276 14,37 % Myös puolustusmenojen nettomenot hieman suuremmat Muut mallin vaikutukset julkisen talouden menoihin ja tuloihin Siviilipalvelus, menot 20 000 000 0 -100,00 % Poistuu Vimilin mallin myötä Siviilipalvelus, arvo yhteiskunnalle -10 373 610 20% siitä arvosta, joka normaalisti työelämässä olevilla Totaalipalvelus, menot 1 280 000 0 -100,00 % Poistuu Vimilin mallin myötä Veronkevennysvara 0 -476 002 442 Yli 15 600 HTV:tä vapautuu kansantalouden käyttöön Nettovaikutus julkisen talouden menoihin 2 204 687 412 2 033 129 834 -7,78 % Pitkällä tähtäimellä yli 170 Me säästöt julkiseen talouteen Vapaus tehdä työtä, jolla on tarkoitus – kummallekin sukupuolelle • Vimilin armeijamalli merkitsee suurta harppausta eteenpäin sukupuolten väliselle tasa-arvolle Suomessa. Mallin myötä miehillä ja naisilla olisi ensimmäistä kertaa Suomen historian aikana yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus osallistua maamme puolustukseen • Yleinen miehiä koskeva asevelvollisuus poistuu Vimilin mallissa ja se korvataan kumpaakin sukupuolta koskevalla oikeudella hakeutua reserviläiseksi, mikäli on motivoitunut ja kokee kykyjensä ja taitojensa tähän tehtävään riittäviksi • Vimilin mallissa ketään ei enää vankilan uhalla pakoteta tekemään työtä vastentahtoisesti eikä eettisistä syistä armeijaa kaihtavia tuomita kaksi kertaa pidempään siviilipalvelukseen. Pakkotyö lopetetaan Suomesta • Vimilin armeijamallissa nuoria suomalaisia kohdellaan yksilöinä, joilla on erilaiset kyvyt, motivaatio ja elämänkatsomus, ei vain geneerisinä oman sukupuolensa edustajina, kuten nykyään • Nykymallista poiketen armeijassa tehtävästä työstä aletaan maksaa sen vaativuuden ja tärkeyden edellyttämää palkkaa Koko Suomen puolustaminen • Vimilin armeijamallin myötä Suomen armeijan kyky puolustaa koko Suomea säilyy tai jopa paranee. Koko Suomen puolustamiselle annamme seuraavanlaisen määritelmän: ”Suomen armeijan kyky vastata nopeasti ja tehokkaasti minne tahansa maata kohdistuneeseen hyökkäykseen ” • Nykyarmeijan massiivinen, mutta huonosti varusteltu ja koulutettu reservi kykenee miehittämään suuremman osan maata ja viivyttämään vihollisen etenemistä laajemmalla alueella. Vimilin armeijan vahvuus on sen nopeus, liikkuvuus ja laatu sekä kaluston että miehistön osalta. Se on nykyarmeijaa kykenevämpi saamaan nopeasti suuremman voiman painopistealueelle ja näin ollen lyömään vihollisen ratkaisutaistelussa • Puolustusvaliokunna pj. Juha Korkeaoja sanoo: ”Tarvitaan 337 000 miestä, jotta meillä on edes yksi per neliökilometri ”. Vimili ei jaa Korkeaojan käsitystä ja määritelmää koko maan puolustamisesta. Koko maan puolustaminen ei voi tarkoittaa sitä, että voimat jaetaan tasaisesti kautta maan. Sen sijaan koko maan puolustamisen tulee tarkoittaa sitä, että hyökkäys tulee voida lyödä, kohdistui se minne tahansa maata. Tähän Vimilin armeija kykenee vähintään yhtä hyvin kuin nykyarmeija Siirtymävaihe ja sen toteutus • Vihreän miesliikkeen armeijamalliin siirtyminen voidaan toteuttaa haluttaessa hyvin nopealla aikataululla • Periaatteessa tämä voisi tapahtua vaikka siten, että kaikille 19-35 –vuotiaille reserviläisille tarjottaisiin reserviläissopimusta allekirjoittamisbonuksineen (esim. 1000-5000 euroa iästä riippuen). Halukkaista valittaisiin noin viiden vuoden ajan vuosittain noin 10 000 sotilasta varsinaiseksi reserviksi (operatiivinen + alueellinen) loppujen reserviläisten toimiessa poimintareservinä • Samaan aikaan uusista ikäluokista alokkaita alettaisiin rekrytoimaan mallin osoittamalla tavalla • Viiden vuoden päästä olisi koossa noin 78 000 reserviläisen joukko, joka vastaa jo lähes Vimilin mallin operatiivisen ja alueellisen reservin yhteiskokoa • Nykyisten palkkasotilaiden vähentäminen vie enemmän aikaa eikä ole kovin helppoa, koska uusillekin sotilaille on tarjottava mahdollisuus sotilasuraan. Palkkasotilaiden määrässä siirtymisaika Vimilin tasolle lienee 10-15 vuotta Nykyarmeija vs. Vimilin armeijamalli MITTARI Suomen armeija (350k) Vihreä miesliike Tasa-arvo Pakollinen vain miehille Vapaaehtoinen kaikille Pakottaminen Pakotetaan vankilan uhalla Ketään ei pakoteta Alokkaat Moni vastentahtoisesti mukana Kaikki motivoituneita Reservin koko 350 000 (pian 250 000) 137 000 Vuosittainen sisäänotto 28 000 8 000 Varustetaso Heikko Kolminkertainen rahallinen panostus reserviläistä kohden Reserviläisen kunto Ei seurata (BMI ka. > 25) Säännölliset kuntotestit Reservissä 60-vuotiaaksi 40-vuotiaaksi Koulutusaika, ka n. 257 vrk n. 315 vrk Kertaukset reserviläisuralla, ka 7,6 vrk 237 vrk Kokonaispalkka n. 2 300e n. 63 000e Palkka/vrk/ka 8,69e 114,78e HTV/vuosi 36 000 20 000 Kustannukset kansantaloudelle 2,204 Mrd 2,033 Mrd Vimilin armeijamalli • Poistaa kaikenlaisen pakottamisen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän Suomen puolustamiseen liittyen • Todistaa, ettei yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen johda ammattiarmeijaan (ammattisotilaiden määrää voidaan jopa vähentää) • Parantaa Suomen armeijan suorituskykyä: – Valmiutta puolustaa koko maata ja jatkuva valmius ottaa vastaan yllättävät sotilaalliset iskut – Ammattitaitoisemmat ja paremmassa fyysisessä ja henkisessä kunnossa olevat sotilaat ja parempi kalusto • Mahdollistaa joustavat ja monipuoliset säätömallit turvallisuustilanteen muuttuessa • Säästää julkiselle taloudelle melkein 200 Me vuodessa KIITOS
© Copyright 2024