Harvennus auttaa puita ja selkää

Kuhmoisten
Sanomat
KOPIOPALVELU
väri- ja mv-kopiot ja
-tulosteet A3-kokoon asti
Kuhmoisten
Sanomat
Toritie 52, Kuhmoinen
ma 9.30-15, ti, ke ja pe 9.30-13, to sulj.
(muut yhteystiedot sivulla 7)
N:o 5- 2015 - 65. vsk
SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI
Irtonumero 2,20 €
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015
Harvennus auttaa puita ja selkää
Tuomo Hyttinen
Harjunsalmella Ylä-Peltolan
tilalla on meneillään männikön pystykarsinta. Oranssiin
kypärään ja työhaalariin sonnustautunut mies tanssii nelimetrisen oksasahan kanssa
petäjien ympärillä riisuen ne
tarpeettomista risuistaan.
Erikoista hongistossa käytävässä näytelmässä on se,
että rivakasti oksat rungoista
erotteleva Anssi Vaskisalo
on 76-vuotias.
– Hyvälaatuista mäntyä,
eläkeikäinen mies kehuu.
Entinen kuljetusalan yrittäjä työskentelee KantaHämeen metsänhoitoyhdistykselle. Vaskisalo palasi
eläkkeeltä takaisin työelämään, kun Kuhmoisten pohjoisen piirin metsäneuvoja
Jukka Heinonen törmäsi
häneen sattumalta Jämsän
Citymarketissa. Miehet ryhtyivät juttusille ja kävi ilmi,
että Anssi Vaskisalolla oli
sellaista metsänhoidollista
taitoa, jolle metsänhoitoyhdistyksellä oli tilausta.
Karsiminen
parantaa laatua
Vaskisalo on tehnyt männikön pystykarsintaa vuodesta
2009 lähtien. Pystykarsinta
ajoittuu vuodenkierrossa
tammi- ja toukokuun väliselle ajalle.
– Oksat tippuisivat itsestään ajan kanssa ihan luonnostaan. Oksasahan kanssa
luontoa hieman avitetaan,
Jukka Heinonen kertoo.
Kuivuneet haarat poistetaan hyvälaatuisista puunrungoista. Vääräiset ja paksuoksaiset puut jätetään
oman onnensa nojaan, sillä
sanonnan mukaan karsimalla huonosta puusta ei
tule hyvää, mutta hyvästä saa entistä paremman.
Karsimisella tavoitellaan
hyvälaatuista mäntytukkia,
josta voi sahata nelimetrisiä
oksattomia lautoja. Oksattomasta tukista maksetaan
Heinosen mukaan parempaa
hintaa kuin oksaisista.
– Karsiminen parantaa
puun laatua. Oksattomalle
puulle on myös paljon kysyntää, Heinonen sanoo.
Anssi Vaskisalo karsii mäntyjä neljään metriin asti. Sitä korkeammalta ei sahata, koska työ hankaloituu merkittävästi.
– Oksan leikkausjäljen tulisi olla mahdollisimman tasainen, Oksasaha asetetaan oksan tyveen niin, ettei kanta jää törröttämään tai lommolle.
Jukka Heinonen opastaa.
mittakaavassa Kuhmoisissa. Anssi Vaskisalo on tällä
haavaa Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen palkkalistoilla ainoa mies, joka
puuhaa talviset päivänsä
honkaoksiston parissa.
Työtä on Jukka Heinosen
mukaan yritetty koneellistaa,
Harrastus, josta
tosin huonoin tuloksin.
tienaa
– Japanissa kehitettiin
Männikön pystykarsintaa robotti, joka meni puun
ei tehdä kovin suuressa runkoa pitkin ja pätki oksat
mennessään. Ainoa vika
siinä oli, ettei se meinannut
tulla puusta alas, Heinonen
kertoo.
Anssi Vaskisalon työmaan
harvennus on edennyt noin
neljännekseen asti. Hän
karsii kahdeksantuntisen
työpäivän aikana hieman yli
100 mäntyä. Tämänhetkinen
Ylä-Peltolan metsäpalsta
ei kestä kuin muutaman
päivän.
Vaskisalolle työ on arvokasta sekä taloudellisesti että
henkisesti.
– Tykkään luonnosta ja
siellä liikkumisesta. Valmista työtä katsellessa mieli
lepää, kun männikössä ei
ole turhia oksia peittämässä
näkökenttää.
Kesällä Vaskisalo vaihtaa
oksasahan raivaussahaan
ja ryhtyy harvennustöihin.
Keväällä ja syksyllä miestä
työllistävät myös metsänistutustyöt. Vaskisalosta onkin
eläkepäivillään muovautunut melkoinen metsien
monitaituri.
– Vaikka harvennuksessa
meinaa välillä käydä sääli.
Sitä katsoo puuta ja pohtii,
että tohtiiko tuota kaataa,
vaikka tietää että pitäisi,
Vaskisalo sanoo.
– Sitä tapahtuu kyllä kaikille, Jukka Heinonen lisää.
Korkeasta iästään huolimatta rasitus ei käy Anssi
Vaskisalolle ylivoimaiseksi.
Pitkän tauon jälkeen hän
saattaa ottaa ensimmäiset
työpäivät rauhallisemmin.
Entiselle automiehelle rehkimisestä on kuitenkin ollut
ruumiillisen kunnon kannalta kiistatonta hyötyä.
– Selkäni ei ole koskaan
ollut paremmassa kunnossa
kuin nyt. Aikanaan autoillessa liikkuminen jäi tekemättä.
Tässä ei ylirasitu, kunhan
tuntee omat rajansa, Vaskisalo kertoo.
Selän lisäksi Vaskisalon
lantio lienee notkeassa vedossa, sillä vapaailtansa
mies viettää harrastaen kilpatanssia.
– Harvennusta ja tanssia
jatketaan niin kauan kuin
Luoja suo ja vehkeet kestää.
Vaskisalo suosittelee pystyharvennusta erinomaisena
hyötyliikuntamuotona jokaiselle metsänomistajalle.
– Plussaa on vielä se, että
tästä harrastuksesta tienaa,
kun metsikkö aikanaan hakataan.
Kuhmoisten Sanomat
2
PÄÄKIRJOITUS
4.2.2015
Niina Huuhtanen
Lapsuuteni metsä
Metsällä on merkillinen vaikutus ihmisiin. Tutkimusten
mukaan metsässä liikkuminen
vähentää stressiä ja kohentaa
mielialaa. Retken ei tarvitse
olla pitkä. Metsäntutkimuslaitoksen Metlan mukaan jo
viiden minuutin visiitti metsässä riittää parantamaan mielenlaatua. Kahdenkymmenen
minuutin viherkylvyn jälkeen
tapahtuu jo ihmeitä. Pulssi
hidastuu, verenpaine laskee
ja lihasjännitys vähenee.
Metsä vaikuttaa hyvinvointiimme muuallakin kuin
humisevassa hongistossa. Puu
tekee nimittäin hyvää myös
työhuoneen lipastosta käsin.
Tutkimusten mukaan puun
käyttö sisustuksessa alentaa
stressiä ja puumateriaalien
käytön on todettu lisäävän
esimerkiksi vanhainkodin
asukkaiden sosiaalisuutta ja
parantavan heidän kykyään
huomioida ympäristöään.
Noin puolet suomalaisista
asuu enintään 200 metrin
päässä metsässä. Terveyttä
ja virkeyttä on siis helposti
saatavilla, ainakin useimmilla meistä. Myös omien
lapsuusvuosieni metsä löytyi läheltä. Takapihalta oli
sinne matkaa vain muutama
askellus. Kävimme tuossa
metsässä usein isäni kanssa
katsomassa vanhaa autonromua ja sammakkolampea.
Samassa metsässä teki oman
retkensä myös perheemme
mäyräkoira, joka lähti kerran
omatoimisesti jänisjahtiin.
Karkumatka päättyi lopulta
onnellisesti, kun jätkä palasi
muutaman tunnin samoiltuaan
takaisin kotiin. Jännittävä
takaa-ajo epäilemättä virkisti
mieltä, vaikka jänis sillä kertaa jäikin saamatta.
Lapsuuden metsämaise-
masta on tänä päivänä jäljellä
enää murto-osa. Korkeuksiin
kohoavien puiden tilalle on
noussut keskiluokkainen lähiö, joka kasvaa kasvamistaan.
Autonromu on siivottu pois
jo aikapäiviä sitten ja sammakotkin lienevät nyt jossain
muualla.
Metsän muuttuminen hakkuuaukeaksi on aina pieni
järkytys. Etenkin, jos kyseessä
on metsä, johon liittyy jonkinlaisia muistoja. Ensin tulee
sääli, kenties ärtymyskin,
mutta jossain vaiheessa silmä
tottuu uuteen maisemaan.
Asiaa auttaa myös ymmärrys.
Tieto siitä, että näinkin pienellä paikkakunnalla monen
elanto on kiinni joko suoraan
tai välillisesti metsästä.
Onneksi useimmat metsät
kasvavat jossain vaiheessa
takaisin. Joskus ne kuitenkin
häviävät betoniviidakolle.
KOLUMNIPentti Rauhala
Kirjoittajakokemusten
tuomia muistoja
Kirjoittajaurani Kuhmoisten
Sanomissa alkoi 1950-luvun
lopulla, kun Kuhmoisten yhteiskoulun raittiusyhdistys
Tuikkeen tiedottajana vein
Tuikkeen tapahtumauutisia
silloiselle päätoimittajalle
Emil Lättilälle.
Hän piti vastaanottoaan
maanantaisin Heinon kirjakaupassa. Emil Lättilä
oli aikanaan pitäjän napamies, kunnanvaltuuston
puheenjohtaja, yhteiskoulun
johtokunnan puheenjohtaja,
paikallislehden päätoimittaja ja paljon muuta.
Ossi Viidan kirjoittaman Kuhmoisten historian
mukaan Emil Lättilä oli 36
valtuustovuodellaan Kuhmoisten pitkäaikaisimpia
valtuuston jäseniä. Kun
samaan aikaan kunnanhallituksen puheenjohtajana oli
lähes kolme vuosikymmentä
Emil Peltola, Ossi Viita
kutsuu aikakautta Emileiden
ajaksi, jota vielä täydensi
kolmas Emil, Kuhmoisten
Sahan omistaja ja toimitusjohtaja Emil Peltonen
elinkeinoelämän lohkolla.
Emil Lättilä suhtautui
hyvin kannustavasti nuoreen
koululaiseen, joka tarjosi
juttujaan lehteen. Raittiusyhdistys oli tuon ajan keskikoulussa eräänlainen oppilaskunta, jonka illanvietoissa
sai mennä piirileikkiä tyttöpoikapareina. Lukioluokilla
oli teinikunta, jonka bileissä
sai jopa tanssia.
Emil Lättilän pyylevä
hyväntahtoinen hahmo palaa
elävästi mieleen vuosikymmenienkin takaa. Samaan
aikaan aloitti kirjoittajauran
oman ikäpolveni keskeinen
vaikuttaja Seppo Unnaslahti. Hänen kuvitteellinen
jatkokertomuksensa erään
talon ja suvun vaiheista jäi
mieleen mukavana lukukokemuksena. Nuori lupaava
kirjoittaja Sepon ohella oli
Hannu Sarvala, jonka kohtaloksi koitui salamanisku
Kylämän Kelkan kotipihaan.
Sanavalmis, teräväkielinen
kirjoittaja Kissakulmalta oli
Pentti Linkola.
Ajatukseni siirtyvät kymmenkunta vuotta eteenpäin.
Kuhmalahden Pajulassa
vaikutti korpikirjailija Veikko Pitkämäki, joka kulki
kauppaamassa itsekustanteisia romaanejaan, joita
olivat Ääni korvesta, Ihana
välipala ja Ken itse sit ei
hanki. Kirjoittelin noista
romaaneista arvostelun Kuhmoisten Sanomiin. Veikko
Pitkämäkeä oli kaikesta
päätellen inspiroinut Väinö
Linnan menestys. Ihan Linnan tasoon romaanit eivät
yltäneet, mutta kirjallinen
kulttuuriharrastus asutustilallisen kovan arjen keskellä
oli ihailtavaa.
Seuraava vaihe olivat
Kuhmoisten kyläkirjojen
arvostelut. Niistä ensimmäinen oli Veikko Kilpasen ja
Pertti Gyldénin toimittama
Kylämän kyläkirja.
Veikko Kilpanen ja Seppo Unnaslahti ovat olleet
Kuhmoisten historian ja
kuhmoislaisen sielun ainutlaatuisia tulkkeja, neuvosarvonimensä kumpikin
moninkerroin ansainneita.
Siinä sivussa tuli arvostelluksi Ossi Viidan kirjoittama
Kuhmoisten historia kakkonenkin.
Kolumnistiksi päätymiseni johtui Kylämän kyläkirjan
arvostelusta, jota tarjosin
silloiselle päätoimittajalle
Ulla Kauhaselle, joka kysyi
kiinnostustani kolumnistiksi. Kolumnistipalstan kirjoittajajoukko ja kirjoitusten
aihepiirit ovat ainutlaatuisen
laajat, mikä on suuri rikkaus
ja osa kuhmoislaista sosiaalista pääomaa.
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015
LUKIJAPOSTIA
Kirkkoherra tarvitaan
Uusi kirkkovaltuusto myönsi ensimmäisessä kokouksessaan 26.1. kirkkoherra
Jukka Erolalle työkyvyttömyyseläkkeen 1.2. alkaen.
Päätöksen yhteydessä valtuusto keskusteli kirkkoherran viran täyttämisestä.
Valtuutettujen puheenvuoroissa tuotiin esille näkemys,
että täyttämistä ei pitkitettäisi. Kuhmoisten Sanomien
numerossa 4/2015 sitä ei
kerrottu, vaan tuomiokapitulin notaarin kanta, että viran
täyttäminen vakituisella
henkilöllä ei ole tarkoituksenmukaista.
Keskustelussa todettiin, että viran täyttämisen
pitkittäminen heikentää
Kuhmoisten seurakunnan
asemaa muiden seurakun-
tien rinnalla esimerkiksi
mahdollisissa yhteistyötai rakennekeskusteluissa.
Kirkkoherran viran täyttäminen mahdollistaisi viran
säilymisen. Kuhmoisissa on
vahva itsenäisyystahto, jota
seurakunnankin itsenäisyys
tukisi.
Notaari mainitsi viran
täyttämisasiassa kolme mahdollisuutta, joista ensimmäisenä: virka täytetään (KJ
6:14§). Mielestäni kirkkoneuvoston on aloitettava valmistelu viran täyttämiseksi.
Risto Ojala
kirkkovaltuutettu,
kirkkoneuvoston
varapuheenjohtaja
Vastine Risto Ojalan
kirjoitukseen
Seurakuntien papit ovat tuomiokapitulin alaisia työntekijöitä. Seurakunta ei valitse
heitä eikä myöskään myönnä
eroa, vaan tuomiokapituli
antaa papeille virkamääräyksiä seurakunnissa oleviin
virkoihin sekä toteaa niiden
päättymisen. Eri papin viroissa (seurakuntapastori,
kappalainen, kirkkoherra)
viran täyttämisen menettelytavat ovat erilaiset. Nykyisin
tuomiokapituli keskustelee
kaikissa tilanteissa seurakunnan kanssa. Kirkkoherra
johtaa seurakuntaa, joten hän
usein edustaa seurakuntaa
keskusteluissa ja neuvotteluissa.
12.1.2015 kokoontunut
Kuhmoisten seurakunnan
kirkkoneuvosto on tuomiokapitulin pyynnöstä keskustellut Kuhmoisten seurakunnan avoimeksi jäävästä
kirkkoherran virasta ja vs.
kirkkoherra on välittänyt
kirkkoneuvostossa esiin
tulleet näkökohdat tuomiokapitulille, johon viestiin on
sisältynyt Risto Ojalankin
Kiitos
Kiitos sinulle, joka veit laukkuni S-Marketin kassalle
viime viikon tiistaina.
esiin nostama näkökohta
Kuhmoisten seurakunnan
toiveena Kuhmoisten seurakunnan kirkkoherranviran
mahdollisimman nopeasta
täyttämisestä vakinaisella
viranhaltijalla.
Tampereen hiippakunnan
tuomiokapitulin tehtävä on
hoitaa koko hiippakuntaa ja
se on nyt päätynyt ratkaisuun
olla toistaiseksi julistamatta
Kuhmoisten seurakunnan
kirkkoherran virkaa auki ja
nimennyt virkaa hoitamaan
täysin valtuuksin määräaikaisen viranhaltijan. Kirkko ja samalla Kuhmoisten
seurakunta elää monissa
muutoksissa ja tulevaisuus
on monin tavoin avoin.
Kuhmoisten seurakunnan
päättäjien tehtävänä on olla
mukana luomassa Kuhmoisten seurakunnan tulevaisuutta yhdessä nykyisten työntekijöiden kanssa ja työtä tältä
osin tehdään koko ajan.
Auni Kaipia
vs. kirkkoherra
Kyllä helpotus oli suuri!
Kirsti Palonen
Yli 900 pyrki
lammaspaimeneksi
Niina Huuhtanen
Kesällä järjestettävien lammaspaimenviikkojen suosio
jatkaa kasvuaan.
Tänä vuonna villaterapiaan tuli yhteensä 913
hakemusta.
Isojärven, Kolin ja Pyhä-
Häkin kansallispuistojen
sekä Närängän luonnonmetsän ja Hiidenmaan perinnetilan maisemiin saatiin lähes
300 hakemusta enemmän
kuin edellisvuonna.
Lammaspaimenet arvotaan hakijoiden joukosta
helmikuun aikana.
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015
Kuhmoisten Sanomat
Rikokset
vähentyneet
Niina Huuhtanen
Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä on vähentynyt viime vuodesta Kuhmoisissa.
Poliisin tilastojen mukaan
vuonna 2014 Kuhmoisissa
tehtiin 159 rikoslakirikosta,
joka on 51 vähemmän kuin
vuotta aiemmin. Vuoteen
2012 verrattuna rikoslakirikosten määrä on lisääntynyt
Kuhmoisissa muutamalla.
Kuhmoisissa tehtiin viime
vuonna 2014 41 omaisuusrikosta. Omaisuusrikoksia oli
13 vähemmän kuin vuonna
2013 ja 2012, jolloin omaisuusrikoksia oli kumpanakin
vuonna 54. Vuoden 2014
aikana tehdyistä omaisuusrikoksista noin kolmasosa
oli varkauksia.
Luvattomia tunkeutumisia
tehtiin Kuhmoisissa yhteensä kahdeksan. Tunkeutumisista neljä tehtiin vapaaajan asuntoihin ja kaksi
vakituisiin. Vuonna 2014
vapaa-ajan asuntoihin kohdistuneita murtoja oli yksi
enemmän kuin vuonna 2013.
Vuoteen 2012 verrattuna
vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen tunkeutumisten määrä
on vähentynyt. Vuonna 2012
vapaa-ajan asuntoihin tehtiin
Kuhmoisissa yhteensä 10
murtoa.
Väkivaltarikoksien määrä
on vähentynyt seitsemällä
vuodesta 2013. Vuonna
2014 Kuhmoisissa tehtiin
kuusi väkivaltarikosta, joista
viisi oli pahoinpitelyjä. Pahoinpitelyistä kolme tehtiin
julkisella ja kaksi yksityisellä paikalla. Kuhmoisissa
ei ole ilmoitettu viimeisten
kolmen vuoden yhtään törkeää pahoinpitelyä tai lapsen
seksuaalista hyväksikäyttöä.
Henkirikoksia on tehty yksi
vuonna 2013.
Huumausainerikosten
määrä pysyi suurin piirtein
ennallaan vuoteen 2013
ja 2012 verrattuna. Viime
vuonna huumausainerikoksia tehtiin kolme.
Myös liikennerikosten
määrä väheni vuoteen 2013
verrattuna. Vuonna 2014
Kuhmoisissa tehtiin 86
liikennerikosta, joka on
45 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2014
liikennerikosten määrä
oli suhteellisen sama kuin
vuonna 2012, jolloin liikennerikoksia tehtiin 81. Kuhmoisten liikennerikoksista
suurimmassa osassa, eli 45
tapauksessa, oli kyseessä
liikenneturvallisuuden vaarantaminen.
Liikennerikkomusten
määrä on vähentynyt sekä
vuoteen 2013 ja 2012 verrattuna. Liikennerikkomuksia
tehtiin viime vuonna 30, kun
kahtena edellisenä vuotena
liikennerikkomuksia tehtiin
kumpaisenakin vuotena noin
80 kappaletta.
Liikennerikoksista viidesosa oli rattijuopumuksia.
Ratista käryämisiä tapahtui Kuhmoisten Osuuspankin palveluneuvoja Sanna-Maria Peltonen kertoo, että uuden erikoissijoitusrahaston OP-Metsänviime vuonna 18. Tapauksis- omistajan markkinointi käynnistyi todenteolla vuodenvaihteessa.
ta 16:ssa oli kyseessä törkeä
rattijuopumus. Vuonna 2014
rattijuopumuksia oli kolme
vähemmän kuin vuonna
2013. Ratista narahtaneita
oli viime vuonna kuitenkin
kahdeksan enemmän kuin
vuonna 2012.
Padasjoella rötöksiä
useammin
Poliisin hälytystehtävien
määrä nousi viime vuonna
kahdesta edellisvuodesta.
Poliisilla oli Kuhmoisissa viime vuonna yhteensä
396 hälytystehtävää, kun
vuonna 2013 tehtäviä oli
360 ja vuonna 2012 327.
Ylikonstaapeli Juha Ahola
Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että poliisin tehtävistä eniten Kuhmoisissa
ovat lisääntyneet erityisesti
liikenteeseen liittyvät valvontatehtävät.
Rikoslakirikoksia tehtiin
Kuhmoisissa 66,0 tuhatta
asukasta kohti. Vuoteen
2013 verrattuna määrä on
vähentynyt noin neljäsosalla. Naapurikuntiin verrattuna
Kuhmoisissa tehtiin rikoslakirikoksia vähemmän kuin
Padasjoella ja Jämsässä. Padasjoella rötösteltiin tuhatta
asukasta kohti 71,4 kertaa ja
Jämsässä 80,3 kertaa. Kangasalaan verrattuna Kuhmoisissa rikoslakirikoksia
kirjattiin hieman enemmän.
Kangasalla tehtiin tuhatta
asukasta kohti 61,5 rikoslakirikosta vuonna 2014.
Nuuttila 27.
Jämissä
Kuhmoisten Sanomat
Kuhmoisten Kumun hiihtäjä
Olli-Pekka Nuuttila kilpaili
viikonloppuna Jämin SMhiihdoissa.
Nuuttilan paras sijoitus
tuli lauantaina miesten 30
kilometrin perinteisen hiih-
3
totavan kilpailussa, jossa
hän oli 27 nopein ajalla
1:32:47,3.
Perjantain sprinttikilpailussa Nuuttila jäi karsintaan
ja lauantain 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa hän oli 50. ajalla
42:12,8.
Uusi rahasto houkuttelee
sijoittamaan metsään
Niina Huuhtanen
OP-rahastoyhtiö on tuonut
markkinoille piensijoittajille
suunnatun metsärahaston
OP-Metsänomistaja. Kuhmoisten Osuuspankin palveluneuvoja Sanna-Maria
Peltonen kertoo, että vastaavanlaista metsärahastoa ei
ole ollut Suomessa aiemmin
tarjolla.
– Suomalaiset ovat kiinnostuneita sijoittamaan metsäkiinteistöihin, mutta osa
saattaa karttaa metsänomistamista esimerkiksi oman
osaamisen tai ajankäytön
vuoksi. Rahastoyhtiö huolehtii metsän hoidosta, joten
sijoittajan ei tarvitse tehdä
muuta kuin odottaa tuottoa, joka maksetaan hänelle
vuosittain.
OP-Metsäomistaja sijoittaa varansa metsäomaisuuteen, pääasiassa suomalaisiin
metsäkiinteistöihin. Vapailta markkinoilta ostettavia
metsäkiinteistöjä hankitaan
alkuvaiheessa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun
ja Lapin alueilta.
– Sijoittaja pääsee hyöty-
mään isojen metsäalueiden
markkinoista ja paremmista
hinnoista. Lisäksi rahaston
kautta voi sijoittaa myös
muihin metsätuotteisiin, kuten esimerkiksi osakkeisiin.
Rahasto pyrkii saamaan
tuottoa ensisijaisesti omistamiensa metsäkiinteistöjen
puunmyynnistä. Lisätuottoa
yritetään saada muun muassa
mahdollisista maa-alueiden
myynneistä, kaavoituksesta ja vapaa-ajan arvojen
hyödyntämisestä. Rahasto
jakaa vuosittain kokonaistuloksestaan vähintään 75
prosenttia osuudenomistajilleen. Pitkällä sijoitusajalla
OP-Metsäomistajan tavoite
on 4 prosentin nettotuotto
sijoittajalle.
Kuten sijoittamiseen
yleensä, myös OP-Metsäomistaja-rahastoon liittyy
riskejä.
Seitsenportaisella asteikolla rahasto sijoittuu luokkaan viisi, mikä tarkoittaa
sitä, että rahasto-osuuteen
liittyy verrattain korkea riski
hinnan vaihteluista.
– Koska rahaston ensisijainen tuotto perustuu
puunmyyntiin, nousevat
riskitkin. Pääsääntöisesti vuodenvaihteessa.
rahaston uskotaan kuitenkin
– Kaikki halukkaat eivät
olevan melko riskitön, koska ehtineet tehdä merkintää
puuhan kasvaa aina.
ajoissa, joten OP jatkaa
merkintäaikaa maaliskuun
loppuun asti. Tämän jälkeen
Tavallisen ihmisen
rahasto on auki lunastuksille
ulottuvilla
ja merkinnöille puolivuoPeltosen mukaan OP-Met- sittain.
Osuuspankki ottaa jokaisäomistaja-rahasto sopii
erityisesti pitkäjänteiselle sesta rahastotallennuksesta
sijoittajalle. Rahasto onkin neljän prosentin merkintäsuunnattu pääasiallisesti palkkion, joka vastaa kiinsellaisille henkilöille, joiden teistökaupan varainsiirtosijoitusnäkymät ulottuvat veroa.
Tämän lisäksi kuluja tulee
vähintään kuuden vuoden
päähän. Vaikka sijoittaja voi myös sijoituksen hallinnoinlunastaa oman rahasto-osuu- nista, josta veloitetaan 1,5
tensa myös puolivuosittain, prosenttia vuodessa.
Peltonen kertoo, että ensuosittelee Peltonen kuitensimmäisen sijoituksen väkin malttamaan mielensä.
– Lunastuspalkkio on por- himmäismäärä on 10 000
rastettu sijoitusajan mukaan. euroa, mutta tämän jälkeen
Jos sijoittaja lunastaa osuu- sijoituksen koolla ei ole
tensa esimerkiksi puolen väliä. Tarkoituksena olisi,
vuoden jälkeen, on lunastus- että metsärahastoon sijoittapalkkio 5 prosenttia. Kuuden minen olisi mahdollisimman
vuoden jälkeen lunastus- monen ulottuvilla.
– Keskimääräisen puupalkkio on enää prosentin.
OP aloitti uuden rahas- kaupan koko on 15 000
tonsa markkinoinnin joulu- euroa, joten tästä syystä
kuussa. Joulun pyhien takia 10 000 rajan on uskottu
markkinointiaika jäi kuiten- olevan sellainen, jonka takin lyhyeksi ja ensimmäinen vallisetkin ihmiset pystyvät
merkintä ehti umpeutua jo sijoittamaan.
Terveysaseman sisäilma kunnossa
Tuomo Hyttinen
Kuhmoisten terveysaseman
sisäilma- ja kosteusmittaukset ovat valmistuneet.
Kuhmoisten kunnan vs.
rakennusmestari Mika Kyrö
kertoo, että rakennus ei
tutkimusten perusteella ole
mahdoton korjattava.
Kosteutta etsittiin kahdeksasta mittauspisteestä,
joista kustakin kolmesta eri
syvyydestä. Yhdessä paikassa kahdeksassa kosteusarvot
olivat selvästi koholla ja
yhdessä paikassa lievästi.
Kuudessa muussa mitatussa
paikassa kosteusarvot eivät
ylittäneet sallittua rajaa.
Sisäilman laatua mitattiin
kuudesta paikasta. Terveysaseman B-osan kellarikerroksesta löytyi yksi paikka,
jossa arvot ylittivät sallitut
rajat. Kyrön mukaan kosteutta ja heikkoa sisäilmaa löytyi sieltä, mistä epäiltiinkin.
– Jo ennen tutkimuksen
valmistumista korjasimme
kohtaa, jossa sisäilma mitattiin heikoksi. Alipaineen
avulla ilma on saatu kiertämään. Jos mittaukset tehtäisiin nyt, raja-arvot eivät
todennäköisesti ylittyisi.
Terveyskeskuksen saneeraus alkaa myöhemmin tänä
vuonna suunnitelmien ja
kilpailutuksen valmistuttua.
Kuhmoisten Sanomat
4
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015
HARTAUSKIRJOITUSTarja Koskela-Kivistö
Taivaallista huolenpitoa
KOULURUOKA
Tänään Naudanlihakastike, perunat,
salaatti
To Broilerkeitto,
vihannes, sämpylä,
runebergintorttu
Pe Tomaattinen tonnikala-perunaviipalelaatikko, salaatti
Ma Lindströminpihvit, perunat,
salaatti
Ti Broilerikastike,
nuudelit, salaatti
Ke Kinkkukiusaus,
salaatti
”Tulkaa, kiittäkää
minun kanssani Herraa,
kunnioittakaamme yhdessä
hänen nimeään!”
Ps 34:4
www.kuhmoistenseurakunta.fi
Messu kirkossa kynttilänpäivänä 8.2. klo 10.
Kirkkoherra Jukka Erola on jäänyt eläkkeelle ja
pitää messussa lähtösaarnan. Messun jälkeen srkkodissa keittolounas ja juhlatilaisuus, jonne kaikki
ovat tervetulleita!
Perhekahvila ke klo 10-12, Päijännekodissa 4.2 ja
srk-kodissa 11.2.
Raamattupiiri Iltaruskossa ke 4.2. klo 13.
Torstaituvan srk-hetkessä Kuhmolassa to 5.2.
klo 11.30 vt. kirkkoherra Auni Kaipia.
Lounastuokio srk-kodissa ti 10.2. klo 12.
Ilosanomapiiri 7. taivaassa ti 10.2. klo 18.
Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 12.2.
klo 18.
Yhteisvastuun lipaskerääjät ovat K-Market Kipparissa
ja S-Marketissa la 14.2. klo 9 lähtien.
VÄESTÖMUUTOKSIA
Kuollut: Laila Tuulikki Sarvala Tuuloksen seurakunnasta 90 v.
Kastettu: Saara Emilia Rantanen Kirkonkylästä
HENGELLISET
Helluntaisrk. Toritie 44
EVANKELIUMIN-ILTA
To 5.2. klo 19
Veikko ja Päivi Harjula
Tervetuloa
KIITOKSET
VIIKON NIMET
Tänään Ronja, Armi
To J.L. Runebergin
päivä, Asser
Pe Tiia, Terhi, Teija,
Tea, Terhikki
La Riku, Rikhard
Su Laina
Ma Raija, Raisa
Ti Elina, Ella, Ellen,
Elna
Ke Iisa, Isabella,
Talvikki
Päivästä toiseen media on
maalannut silmiemme eteen
pelottavia ja ahdistavia kuvia maailmalta. Kotimaan
uutiset ovat täyttyneet irtisanomisista ja säästöleikkauksista.
Mistä löytyisi ilon ja toivon pilkahduksia päivittäiseen jaksamiseen?
Jeesus kehotti taivaalliseen huolettomuuteen. Katsokaa taivaan lintuja: eivät
ne kylvä, eivät ne leikkaa,
eivätkä kokoa varastoihin ja
silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Olettehan te
ihmislapset paljon enemmän
arvoiset kuin linnut, niin
tottahan hän teistä huolehtii.
Jeesuksen opetus on tul-
lut mieleeni seuratessani
lintujen touhuja pihamme
ruokintapaikoilla. Uudenlainen rasvapötkö houkutteli
iloksemme ennen käymättömiä vieraita viikon välein.
Ensin pyrähti käpytikka
ruokailemaan, sitten pikkutikka pariskunta. Niitä seurasi nokkavarpunen ja vielä
kuusitiainen. Lintujen oma
media oli toiminut hyvin.
Päivittäiset ruokailijat ovat
pirteät tali- ja sinitiaiset,
viherpeipot, punatulkut ja
mustarastaat. Kahtena yönä
olen ihmetellen ja ihastellen
kuunnellut talitintin iloista
helskyttelyä pihakoivussa.
Se oli kuin oodi keväälle!
Tunnettu ruotsalainen ru-
noilija Lina Sandell kirjoitti
runoja jo 12-vuotiaana. Hän
oli pienestä pitäen heikko ja
sairaalloinen. Luonto oli hänelle tärkeä, niinpä hänellä
oli tapana kiivetä kesäöinä
kotinsa pihassa olevaan saarnipuuhun, kuunnella lintujen
yöllistä viserrystä ja katsella
tähtitaivasta. Tämä kokemus
antoi hänelle aiheen lauluun
”Jonk on turva Jumalassa,
turvassa on paremmassa,
kuin on tähti taivahalla,
lintu emon siiven alla.”(
virsi 397 )
Ihmettelen usein pienen
lapsen energisyyttä leikeissään. Johtuisiko se siitä,
ettei hän kanna huolia, jos
vain on turvallinen koti ja
ruokaa. Tarvitsemme läheisyyttä, turvaa ja suojaa
niin isot kuin pienet täällä
maailmassa. Tarvitsemme
syliä. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan syli
rauhoittaa lapsen aivoja
ja suojaa liioilta virikkeiltä. Myönteiset tunnealueet
kehittyvät myös parhaiten
läheisyydessä ja yhteydessä
toisiin ihmisiin.
Jeesuskin otti syliinsä
lapsia ja siunasi heitä. Aikuisille hän sanoi: ”Tulkaa
minun luokseni kaikki työn ja
kuormien uuvuttamat. Minä
annan teille levon.”
Luonto on monille se syli
jossa voi levähtää ja kohdata
Jumalansa.
Kannanottoja tilkkutaiteessa
Nainen tilkuttelee elämäänsä – Lady Quilts the Blues
50 vuotta nykytilkkutaidetta
Vuokko Isaksson
Kuhmoisten pääkirjaston
galleria
Toritie 42
8.2.–12.4.2015
Vuokko Isaksson
Tilkkutaiteeni alku? Oliko
se silloin, kun ompelin
ensimmäisen tilkkutäkin
14-vuotiaana? Vai silloin,
kun sain ensimmäisen kerran työni, vauvan pussilakanan kuvan työohjeineen
Kotilieteen vuonna 1966?
Voisihan se olla sekin, kun
kemiläisen kuvataiteilija
Olavi Korolaisen kehotuksesta pidin ensimmäisen julkisen näyttelyn Kemin taidemuseossa syksyllä 1973.
Joka tapauksessa käsitöitä
intohimoisesti rakastavasta
tytöstä kasvoi sekä tilkkutaiteilija että käsityönopettaja,
luovan käsityönopetuksen
uranuurtaja Suomessa.
Vuonna 1996 pidin Suomen käsityön museossa
retrospektiivisen 30-vuotisnäyttelyn Kotikäsityöstä
taiteeksi.
Lapsuuskaupunkini Kouvolan taidemuseo vietti
20-vuotisjuhliaan vuonna
2007. Siinä yhteydessä esillä olivat sekä taiteilijaminäni että luovan tilkkuilun
KIITOKSET
Sydämelliset
Kiitokset ystäville ja
omaisille muistamisesta
merkkipäivänäni!
Teitä lämmöllä ja
kiitollisuudella
muistaen ja siunaten
Bertta
Vuokko Isaksson Kalevalan 180-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisissa Petroskoissa tammikuun 30. päivänä 2015.
opettajaminäni 40-vuotisjuhlanäyttelyssä Hirsimökki
kultaisessa leikkauksessa, A
Log Cabin in Golden Section. Siinä tutkin kuvataiteen
ja tilkkutradition kohtaamista nykytilkkutaiteessa.
50-vuotisnäyttelykiertueeni Nainen tilkuttelee
elämäänsä, Lady Quilts the
Blues, käynnistyy Kuhmoisten pääkirjaston galleriassa
ja on pienimuotoinen ja sisällöltään henkilökohtaisin.
Tilkkutaide on
marginaalitaidetta
Teokset ovat syntyneet elämäni kriisi- ja risteyskohdissa. Ne ovat eräänlaisia
selviytymistarinoita.
Tilkkuilun avulla olen
käsitellyt niin avioeron,
lapsen sairastumisen kuin
kuoleman rajalla käynnin.
Mukana on myös yhteiskunnallisia kannanottoja,
sillä olen koko aikuisikäni
ollut yhteiskunnallisesti
aktiivinen.
Nykytilkkutaide on Suomessa, kaikesta huolimatta,
edelleen marginaalitaidetta
alkaen käsitteistä.
Tekstiilitaidetta vai kuvataidetta? Jo sanasto on
sekalainen ja selkiintymätön. Naisten kotikäsityön
jatke vai vakavasti otettavaa
visuaalista ilmaisua? Esillä
taidemuseoissa, gallerioissa
vai yleensä harrastustaiteelle tarkoitetuissa tiloissa?
Oulun taidemuseossa
avataan 5. kesäkuuta 2015
merkittävin koskaan Suomessa esillä ollut nykytilkkutaiteen näyttely. Esillä on
kahdeksan amerikkalaista
huipputason nykytilkkutaiteilijaa.
Kuhmoisten kirjasto on
tehnyt ansiokasta työtä
suomalaisen nykytilkkutaiteen hyväksi. Jo vuosia
on Lainan päivää vietetty
esittelemällä suomalaisen
nykytilkkutaiteen taiteilijoiden, Pisto-ryhmän jäsenten
henkilökohtaisia näyttelyitä. Niin nytkin. Pisto-ryhmä
viettää parhaillaan 10-vuotisjuhlavuottaan.
Olen kuulunut tähän ryhmään alusta asti.
Ystäväkonsertti Päijännekodilla
Leena Nummelin
Perinteinen Punaisen Ristin
Kuhmoisten osaston Ystäväkonsertti Päijännekodilla
on jälleen ajankohtainen.
Se pidetään sunnuntaina 8.
helmikuuta ennen varsinais-
ta ystävänpäivää.
Tämän vuotisesta musiikillisesta puolesta vastaavat
muun muassa Emma Kaakko ja Matleena Junttanen
laulaen.
Heitä säestää Paula Tervala pianolla.
SPR Hämeen piiri tuo
tervehdyksen tilaisuuteen.
Lopuksi laulamme yhdessä
ystävänlaulun ja juomme
kahvit.
Mahdollinen konsertin
tuotto menee laitosasukkaiden virkistystoimintaan.
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2014
Kuhmoisten Sanomat
ILMOITUSLIITE
Kuhmoisten Sanomat
ILMOITUSLIITE
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2014
• LOKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET
• HAKKEEN KULJETUKSET
VAIHTOLAVAKONTEILLA
LIEKAIHA OY
Jarkko Sumioinen
p. 0400 121 997, 0400 415 969
Y
TILAAN KUHMOISTEN SANOMAT
___ / ___ 2015 alkaen
12 kk kestotilaus 65 €
(Hinnat kotimaahan)
(sis. alv 10%)
+ 2 kk:n lehdet kaupan päälle uusille tilaajille
12 kk määräaik. 70 €
(sis. alv 10%)
+ 2 kk:n lehdet kaupan päälle uusille tilaajille
Lehden saaja
15
28.2.20tehtyihin
ä
s
iin
s
menne sikertatilauks
o
u
v
uusiin
et
d
h
e
l
n
2 kk: äälle!
Muista
Kuhmoisten
Sanomat
maksaa
postimaksun
np
kaupa
Postinumero
Postitoimipaikka
Lähiosoite
Postinumero Postitoimipaikka
Maksajan nimi (jos on eri henkilö)
Lähiosoite
Kuhmoisten
Sanomat
Vastauslähetys
Tunnus 5004639
17800 Kuhmoinen
Ystävää 14.2.
Y
lahjalla, josta
iloa ympäri vuoden,
tilaa ystävälle tai itselle
Kuhmoisten
Sanomat
Tilaaminen käy kätevästi viereisellä
tilauskupongilla (postimaksu maksettu)
tai soittamalla numeroon
040 515 2345
tai sähköpostitse osoitteella
[email protected].
Tarkemmat yhteystietomme löytyvät
tämän lehden viimeiseltä aukeamalta
ja myös kotisivuiltamme
www.kuhmoistensanomat.fi
Kuhmoisten Sanomat
mukana myös
facebookissa
Y
– käy tykkäämässä!
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2014
Kuhmoisten Sanomat
ILMOITUSLIITE
LIIKEHAKEMISTO
ARKKITEHTISUUNNITTELU
KIINTEISTÖPALVELUT,
POLTTOPUUT
Kalle Nurminen arkkitehti SAFA
suunnittelu, lupahakemukset,
pää- suunnittelijan tehtävät, työnjohto
Korppilankuja 46, Kuhmoinen
p. 040 555 0454
[email protected]
HAKETUS
Kuhmoisten Talonmiespalvelu
- Mökki- ja kiinteistöhuollot
- Lokakaivojen tyhjennykset
- Vaihtolavakuljetukset
- Polttopuut ja valmistus
0400 779 632 / 040 504 7374
KIINTEISTÖNVÄLITYS
Ruokolan Metsäkuljetus Oy
p. 040 547 1511
HAMMASLÄÄKÄRIT
Erikoishammasteknikko
Paula Mertsalmi
- hammasproteesit, tiivistykset
ja korjaukset
Vast.otto ma-ti 9-14, Keskustie 6,
Padasjoki
p. 040 5415 723
HAUTAKIVET
Loimaan Kivi Oy
Myynti Kuhmoisissa
Olavi Keränen 050 5707 333
__________________________
Polar Granit Oy
Korpilahti P. (014) 821 234
Hautakivet suoraan valmistajalta
tehtaan hinnoilla
www.polargranit.fi
HUNAJAA
Hunajakioski/Sorolan Tila Oy
Sumioistentie 193, 17710 Torittu
p. 0400 122 494
ILMALÄMPÖPUMPUT
Sähkötyö J. Peltonen
p. 050 913 6226
www.juhansahko.net
JULKISET
KAUPANVAHVISTAJAT
Kari Paajanen p. 0400 783 630
__________________________
Teemu Sarhemaa 0400 551180
KAIVINKONETYÖT
CountryHelp
Jyri 040 586 7729
www.countryhelp.nettisivu.org
KAIVOLIIKKEET
Porakaivoliike Kallioniemi Oy
Jämsä
(014) 761 168
www.porakaivoliikekallioniemi.fi
Asuntomarket
Hannu Syyslahti LKV (A)
Rauhank. 9, Lahti, 0400 490 773
[email protected]
__________________________
Länsi-Päijänteen
Kiinteistötoimisto Oy LKV(A)
Toritie 50, Kuhmoinen
Veikko Mattila p. 0400 634 924
[email protected]
KUKKAKAUPAT JA
HAUTAUSTOIMISTOT
Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy
Hautaustoimisto
Irma Kallio p. 040 551 7540
__________________________
Kuhmoisten Kukkakauppa
ja Hautauspalvelu
Taina Hinskala, p. (03) 5551119
__________________________
Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä
p. (014) 718 272, 0400 919 805
Runsaasti oman tuotannon kukkia,
kaikki hautausalan palvelut.
www.urosenkukka.fi
Kesäisin myös Papinsaaren Kukka
KULJETUSLIIKKEET
Pika-, rahti-, lavetti- ym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa
OPASOL OY p. 0400 852 532
__________________________
Metsä- ja maansiirtokoneiden
kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t.
Petri Liehu 040 779 4457
KULTASEPÄNLIIKKEET
Kelloja, kultaa, silmälaseja
Kelloliike M. Piili
Kuhmoinen
(03) 555 1222
LASI- & KEHYSLIIKKEET
Lasi ja Kehys
Kaikki lasialan työt ja tuulilasit.
Taulujen kehystys sekä taiteilijan
tarvikkeet.
Ark. klo 9-17
Seppolantie 16, Jämsä
p. (014) 718 688, 0400 647 931
__________________________
LIKAKAIVOJEN
TYHJENNYKSET
Timo Ansiomäki
0400 353 886
__________________________________
Kuhmoisten Talonmiespalvelu
Kuorma-autolla likakaiv. tyhj.
0400 779 632 / 040 504 7374
__________________________________
Kuorma-autokalustolla
Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen
p. 0400 121 997
LOUHINTAURAKOINTI
Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa
tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt.
Panostaja Ari Rajala
0400 711 492
LUKKOLIIKKEET
Päijänteen lukko ja mökkipalvelu
Lukkotyöt ja talonmiestyöt
P. 040 570 1790
LUONTAISHOIDOT
Hermoratahieronta
Anne Kaunistoinen
0400 641 924 Harmoinen
__________________________
Vyöhyketerapia
Psykologinen vyöhyketerapia
Irja Tervala 0400 131170
METALLI-, PELTI- JA
KONEISTUSTYÖT
MP-koneistus
0400 805 830
www.mp-koneistus.fi
__________________________
Mikan mökki- ja kiinteistöpalvelu
Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, Kysy
lisää! 040 185 2727
OMPELUKONELIIKKEET
Myynti-huolto ja esittelyt
Jämsän Husqvarna
Mottilantie 2
(014) 713 992
PARTURI-KAMPAAMOT
Parturi-Kampaamo Tikantupa
Toritie 54, Kuhmoinen
p. 040 587 7830
__________________________
Parturi-Kampaamo Hiushuone
Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen
Sari Markkanen 0400 944 726
__________________________
RAKENTAMISPALVELUT
PERUNKIRJOITUS- JA
PESÄNSELVITYSPALVELUT
Kari Paajanen
P. 0400 783 630, (03) 555 6137
__________________________
Kuhmoisten Osuuspankki
Teemu Sarhemaa 010 257 1210
- perunkirjoitukset
- testamentit
- kauppakirjat
PESULAPALVELUT
JEC PESULA PALVELU OY
Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen
p. 040 136 3013, 045 636 3889
PITOPALVELU yms.
Jussin Monipalvelut tmi
Juha Lindstén
040 72 666 28
__________________________
Kuhmoisten Seurahuone
Juhla- ja pitopalvelu.
Irma Kallio p. 040 551 7540
__________________________
Seijan Pidot Tmi
Seija Ruokola 0400 980 292
PUTKILIIKKEET
Kattomestarit Oy
Katot kuntoon, pesu- ja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja
huopa. Ilmainen kustannusarvio.
p. 046 544 9230
__________________________
Pe-Ra Rakentajapalvelu
- uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet
0400 593 031
Kuhmoinen
[email protected]
__________________________
Rakennushuolto P. Peltonen
- Padaskeittiöt-kalusteet
- kodinkoneet
- rakennusalan työt
p. 040 746 9617
[email protected]
www.kuhmoinen-keittiot.fi
SIIVOUSPALVELUT
AR-MI Clean ay
045 120 9378 / Arja ja Mia
[email protected]
__________________________
Kuhmoisten Siivouspalvelut
- kaikki siivousalan palvelut
p. 045 636 3889 / Eija
SORAA JA MURSKEET
Putkiasennus Lehtonen Oy
Kokonniementie 12
0400 638 764
__________________________
MN-Putkiasennus Oy
050 461 7575
PUUTAVARALIIKKEET
Pajulan tila
- sahatavaraa, myös kyllästettyä
- polttopuita
p. 0400 798143
p. 050 526 4475
PUUTYÖLIIKKEET,
RAKENNUSTARVIKKEET
Ikkunat, ovet sekä
tilauspuusepäntyöt
Ruokolan Puu Oy 040 824 7331
__________________________
Sisustustarvike
Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen
p. (03) 555 6607
__________________________
Kuhmoisten Sora Oy
Olli Nummelin
P. 040 536 5663, 0400 946 642
www.kuhmoistensora.fi
_________________________
Lindroosin Sora Oy
Puh. 020 730 4040 / tilaukset
www.lindroosinsora.fi
Lindroos Esa 0400 344 531
SÄHKÖASENNUKSET
SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY
Suunnitelmat/asennukset
040 700 1165
__________________________
Sähkötyö J.Peltonen
050 913 6226
www.juhansahko.net
__________________________
TILITOIMISTOT
Kuhmoisten Tilitoimisto
Toritie 64, p. 555 1331
kuhmoistentilitoimisto@
kuhmoistentilitoimisto.fi
__________________________
Tilitaito Iris Nieminen
Orivedentie 5
p. 555 1066, 040 708 7647
__________________________
Tili Salo
040 508 3459
[email protected]
www.tilisalo.com
VAKUUTUKSET
Pohjola Vakuutus
Kuhmoisten Osuuspankki
Armi Peltonen
010 257 1201
__________________________
LähiTapiola
Palvelupiste Kuhmoisissa
Jami Liivenkorkee
P. 0400 425 708
Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen
p. 0400 516 747
VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT
Secman Turvapalvelut
24 h 040 522 88 44
- Vartiointipalvelut
- Murtohälytysjärjestelmät
__________________________
S & L Turvapalvelut Oy
24 h/vrk 050 596 0060
- hälytys- ja kamerajärjestelmät
- vartiointipalvelut
MÖKIT, KODIT, YRITYKSET
www.turvapalvelut24h.fi
ÄÄNENTOISTO
Näyttelyt, messut, discot, juhlat,
musiikki- ym. tapahtumat
OPASOL OY p. 0400 852 532
__________________________
t
se
k
u
a
r
va
5
4
3
2
I
5
1
5
040
a
til
s
u
t
i
lmo
Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 115,- e ja 10,- e/lisärivi (alv 0%)
Kuhmoisten Sanomat
ILMOITUSLIITE
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2014
Ovatko metsätilasi asiat kunnossa?
Oletko kenties miettinyt puukauppaa,
tai tarvitsetko neuvoja metsänhoitoon?
Metsäasiantuntijamme Maija Vartiainen palvelee sinua kaikissa metsääsi
liittyvissä asioissa. Sovi ilmainen metsäkäynti, niin voitte yhdessä kartoittaa
metsäsi hoito- ja hakkuutarpeet.
Maija Vartiainen
Metsäasiantuntija (Akaa, Valkeakoski, Pälkäne & Kuhmoinen)
p. 040 353 7369
[email protected]
Viinikankatu 55, 33820 Tampere
www.storaensometsa.fi
koneellista
PUUNKORJUUTA
ammattitaidolla
METSÄ
-PALVELUT
MÄNTY- JA KOIVUTUKILLE
ON NYT KYSYNTÄÄ
Saat asiantuntijaltamme parhaat neuvot
onnistuneeseen puukauppaan ja metsänhoitoon.
Ostamme nyt erityisesti järeitä mänty- ja
koivutukkileimikoita. Ota yhteyttä paikalliseen
metsäasiakasvastaavaamme ja sovi maksuton
tapaaminen.
TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ
www.metsämaailma.fi
MATTI LANTTO
metsäasiakasvastaava
puh. 0204 16 0207
Kuhmoinen
UPM METSÄ
Metsäpalvelu Juha Simola T:mi
J. KANKKUNEN
0400
379 735
METSÄPALVELU J. Kankkunen
M et sä pa lv elut
d ot
Pi h a pu id en k a a
p oltt op u ut
en
Pu id en ja r is uj
r il la
to
k
a
k u lj et u s tr
p. 0 4 0 0 5 6 0 3 4 4
w w w. k a n k ku l a . fi
Kaivinkoneja traktorityöt
Myös peltojen, valtaojien ja
teiden reunojen puunkorjuu.
Jari Ahola
040 501 3240
Muotoilija Lahdesta, osatoimitukset Asikkalasta ja
Padasjoelta, valmistus Kuhmoisissa. Tämä tuoli on
todellista hämäläistä ”lähiruokaa” parhaimmillaan.
Tilan rajojen ja rajapyykkien
paikannus ja merkintä
Henri Pasinen
0400 357 276
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015
Kuhmoisten Sanomat
Lämpöä läheltä, ei Lähi-Idästä
Tuomo Hyttinen
Valtava työkone repii ja
raastaa puumassaa maahan. Poistettava puusto
katkaistaan tyveltä ja nostetaan ajouran varteen kasoihin. Siitä metsätraktori
ajaa raivauspuun metsätien
varteen, jossa se aikanaan
haketetaan. Meneillään on
Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen järjestämä
energiapuunäytös.
Energiapuu on polttokäyttöön tarkoitettua puubiomassaa. Polttamisella tuotetaan
sähköä, lämpöä tai molempia samaan aikaan. Puuperäiset polttoaineet kattoivat
vuonna 2013 yli viidesosan
Suomen energiankulutuksesta. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsähaketta
käytettiin vuonna 2013 viisi
prosenttia enemmän kuin
vuotta aikaisemmin. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa metsähakkeen
käyttöä on tarkoitus lisätä
miltei tuplasti vuoteen 2020
Kaivinkonekuljettaja Henri Rantala tekee energiapuuta Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen piirissä. Sen palkkalistoilla
mennessä.
työskentelee tällä hetkellä toinen kokoaikainen ja yksi osa-aikainen energiapuunkerääjä.
Energiapuu syntyy
itsestään
Energiapuun korjuunäytöksessä metsänomistajille havainnollistettiin, kuinka harvennus kannattaa toteuttaa,
jotta energiapuuta voitaisiin
kannattavasti hyödyntää.
Nuoren metsän hoito kuuluu
talousmetsän normaaliin
työkiertoon, joten energiapuu syntyy ikään kuin
itsestään. Kanta-Hämeen
metsänhoitoyhdistyksen
metsäneuvoja Jukka Heinonen kertoo energiapuun
myynnin kattavan harvennuksesta koituvat kulut.
– Menemätön meno, eli
säästyvä raivauskustannus,
on tämän menetelmän idea.
Metsä saadaan sellaiseen
kuntoon, että jatkossa normaali harvennushakkuu on
mahdollista.
Harvennus hoidetaan
koneellisesti, koska metsähaketta on helpompi käsitellä. Heinosen mukaan
raivaussahalla metsikköä
harventava työmies ei pystyisi käsittelemään moista
määrää energiapuuta, vaan
metsähake jäisi niille sijoilleen lahoamaan.
Totuus piilee
latvoissa
Markku Ruolahden 20
hehtaarisen metsäpalstan
harvennuksessa erotellaan
huonompi puuaines paremmasta. Heikko puuaines
poistetaan, jotta hyvälaatuisten puiden neulaset saisivat enemmän valoa. Näin
puuston yhteyttävä pinta-ala
lisääntyy ja talousmetsän
laatu paranee.
– Luonto ei välttämättä
kasvata hyvälaatuista sahatukkia. Sen vuoksi sitä
pitää hieman avittaa, Jukka
Heinonen sanoo.
Työn alla olevalla palstalla työskentelevät KantaHämeen metsänhoitoyhdis-
tyksen sopimusurakoitsijat
Henri Rantala ja Vesa
Arrenius.
Giljotiinikatkaisulaitteella
varustetun kaivinkoneen
puikoissa istuva Henri Rantala tietää, että totuus piilee
latvoissa.
– Latvasta näkee ovatko
puut hyviä vai huonoja.
Tavoitteena on saada nuori
puusto esille ja metsä tasaisen kokoiseksi.
Rantala siirtyi maanraken-
nusyrittäjästä energiapuun
korjaajaksi kaksi vuotta sitten. Energiapuuta korjataan
pääsääntöisesti talvisaikaan.
Sulan maan aikaan Rantala
ja Vesa Arrenius tekevät
tienhoito- ja kaivuutöitä.
– Maanrakennushommat
tuppaavat hiljentyä talven
myötä. Tämä homma elättää
ympäri vuoden. Se on todella tärkeää, Henri Rantala
kertoo.
Energiaa myös
Kuhmoisiin
Henri Rantala ja Jukka
Heinonen ovat molemmat
vakuuttuneita puun hyödyllisyydestä energiantuotannossa. Kanta-Hämeen
metsänhoitoyhdistyksen
alueella tuotettu energiapuu
hyödynnetään lähialueiden
voimalaitoksissa sähkön
ja lämmön tuottamiseen.
Kuhmoisten kaukolämpövoimala on yksi toimitusosoitteista.
– Kun metsä tuottaa energiaa, niin miksei sitä käytettäisi. Ennen risut jätettiin
metsään, nyt niistä saadaan
jotakin hyötyä, Henri Rantala pohtii.
– Suomi nousee lamasta
töitä tekemällä, eikä puu
lopu metsistä. Tämä on kansantaloudellisestikin todella
tärkeää, Jukka Heinonen
sanoo.
Heinonen muistuttaa myös
suosiollisista ilmastovaikutuksista.
– Öljyä joudutaan hakemaan Lähi-Idästä tai Venäjältä, vaikka energiaa
saataisiin käyttöpaikkojen
läheltäkin.
Voimalasta löytyy suorituskykyä Päästötön puu?
Tuomo Hyttinen
Kuhmoisten kaukolämpövoimalan ensimmäinen talvi
on sujunut moitteetta. Lassi
Ruokola Kuhmoisten Lämpö Oy:stä kertoo, että kaukolämpökattilan suorituskykyä
ei ole tänä talvena päästy
toden teolla koettelemaan.
– Kapasiteettia löytyy
vielä isompaankin lämmityskuormaan.
Kaukolämpövoimalalta
vaaditaan venymistä kahdessa tapauksissa. Ensinnäkin,
mitä enemmän talouksia
kaukolämmöllä lämmitetään, sitä enemmän kuumaa
vettä tarvitaan. Toiseksi,
mitä kylmempi ilma talvella
on, sitä enemmän energiaa
kuluu veden lämmittämiseen. Esimerkiksi -20 asteen
pakkasessa kaukolämpövoimalan polttoaineena käytettävää haketta tarvitaan tuplasti enemmän nollakeleihin
verrattuna.
Kaukolämpövoimalan tiloissa makaa kerrallaan noin
300–400 kuutiota haketta.
Painekattilassa lämmitetty vesi siirretään turkooseilla pumpuilla kaukolämpöverkkoon.
Määrää täydennetään sen
mukaan kuin tarvetta on,
yleensä kuitenkin pari kertaa viikossa. Kuhmoisten
Lämpö Oy:llä on myös
erillinen paikka rangoille,
joka voidaan tarvittaessa hakettaa kolmen–neljän tunnin
varoajalla.
– Tarvetta näin nopeaan
hakettamiseen ei ole tullut
vastaan kertaakaan ja on
vaikea kuvitella mikä sellainen tilanne oikein olisi.
Hakemäärää pystytään sään-
nöstelemään sääennustusten
avulla, Ruokola kertoo.
Hiljaisuus kertoo
toimivuudesta
Kuhmoisten kaukolämpövoimala toimii hakevaraston
täydennystä lukuun ottamatta täysin omatoimisesti. Kun
keskustietokone huomaa
hakkeen olevan vähissä, se
pyytää täydennystä. Täydennyspyynnöstä hake kulkee
hydraulisten tankopurkain-
ten ja ruuvikuljettimien
avulla tulipesään.
Tulipesässä palava hake
lämmittää kaukolämpöverkossa kiertävää vettä.
Kovilla pakkasilla vesi lämmitetään lähelle kiehumispistettä. Kesällä verkostoon
syötetään noin 90 asteista
vettä ja lämpöä ylläpidetään
vain sen verran kuin verkosto vaatii toimiakseen.
Kuhmoisten Lämpö Oy:n
henkilökunta käy tarkastamassa paikat vähintään
kerran päivässä. Mikäli voimalassa käy tällä välin jotain
epätavallista, lähtee siitä heti
hälytys.
– Kerran pannuhuoneen
ovi jäi hieman raolleen ja
huoneen lämpötila laski.
Tietokone ilmoitti siitä meille, ja kävimme sulkemassa
oven.
Kaiken kaikkiaan lämpölaitos on pysytellyt melko
hiljaa.
– Huonoa kun ei kuulu,
niin hyvin menee. Näinhän
se tuppaa olemaa, Ruokola
sanoo.
Tuomo Hyttinen
Suomalaiset kodit ovat
lämmenneet vuosisatoja
puuenergian voimalla. Maalaisjärki sanoo sen olevan
päästötön energian tuotantomuoto, sillä kasvaahan
kaadettu metsä takaisin ajan
saatossa sitoen ilmakehälle
haitallista hiilidioksidia.
Tieteen näkökulmasta puuta
ei kuitenkaan voi pitää päästöttömänä, vaikka se usein
onkin parempi vaihtoehto
vaikkapa polttoöljyyn verrattuna.
– Puun hiilisidonta on
tapahtunut menneisyydessä. Puun polttaminen taas
vaikuttaa ilmastoon tulevaisuudessa, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Jari Liski kertoo.
Väärinkäsitys saattaa johtua kansainvälisen IPCC:n
ilmastopaneelin päästölaskentaohjeista, jonka mukaan
puunpolton vaikutuksia ei
lasketa voimalan piipusta,
vaan metsän hiilivaraston
muutoksesta. Myös politii-
5
kalla on näppinsä pelissä,
sillä Suomessa on vahva
poliittinen tahto markkinoida puuta päästöttömänä
energiamuotona.
Ilmastokysymys puun
päästöttömyydestä on kuitenkin noussut sitä mukaa,
kun hakkeen merkitys energiantuotannossa on kasvanut. Liski sanoo, että puunpolton päästövaikutukset
riippuvat siitä, millaista
puumassaa käytetään.
– Metsähakkuiden sivutuotteena syntyvät risut ovat
ilmaston kannalta parhaita.
Seuraavaksi tulevat ensiharvennuksen muut sivutuotteet
ja kannot. Sen sijaan varta
vasten energiantuotantoon
kaadettu ainespuu saattaa
olla haitallisempaa kuin
fossiiliset polttoaineet.
Liski kertoo, että mitä
pidempään tähteiden käyttö
jatkuu, sitä suotuisammaksi sen ilmastovaikutukset
muuttuvat.
– Lahoamisen myötä risujen hiilidioksidi vapautuisi
kuitenkin ilmakehään.
Kuhmoisten Sanomat
6
Hissitalo Kuhmoisten keskustaan!
As Oy Kuhmoisten Jussinhovissa
on lämmöt jo päällä ja nyt valitaan
keittiön kaapistoja ja pintamateriaaleja. Muuttamaan pääsee jo
kesällä. Jokaisessa huoneistossa
on mm. oma sauna ja tilavat lasitetut parvekkeet. Kaikissa huoneissa on vesikiertoinen lattialämmitys.
Muuta keskustan palveluiden
äärelle tai osta sijoitusasunnoksi!
Kuhmoisten Sanomat
Alustava velaton myyntihinnasto
As. 1 2 krs. 3h+k+s
74,5 m2
As. 2 2 krs. 2h+kt+s 49,5 m2
As. 3 2 krs. 2h+k+s
61,5 m2
As. 5 3 krs. 2h+kt+s 49,5 m2
Liiketila 1
101,5 m2
Liiketila 2 30,5 m2
Autopaikat 2 000 €/ kpl
2h+k+s+lasitettu parveke
61,5 m2 Vmh 166 500 e
Asukkaita
kuullaan
keväällä
Tervetuloa
tutustumaan
toisen kerroksen
huoneistoihin.
Esittely perjantaina
6.2. klo 13.30–14.30.
193 200 e
135 200 e
166 500 e
139 600 e
220 000 e
72 000 e
Keskuskatu 11
42100 Jämsä
p. 0400 287 615
Esittelyssä mukana
Jämsän OP-Kiinteistökeskus Oy/
Hellevi Laaksonen ja Tarja Mäkelä,
Kuhmoisten Osuuspankki/ asuntoasiantuntijat,
RTN Rakennus Oy/ Ilkka Nieminen.
Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan välisen kuntaliitoksen selvittäjä Pentti
Meklin esitteli valmistuneen
selvitysraportin keskeisiä
kohtia kuntarakenneselvitystyön ohjausryhmälle Jämsässä maanantaina. Raportti
julkistetaan maaliskuussa
kuntien hallitusten kommenttikierroksen jälkeen.
Selvitysraporttiin tehdään tarvittavat muutokset
hallitusten kommenttien
perusteella. Tämän jälkeen
raportti toimitetaan kuntien
valtuutetuille tutustumista
varten. Suunnitelman mukaan kuntalaiskuulemiset
järjestetään huhtikuussa ja
liitoksesta päätetään valtuustoissa kesäkuussa.
Sertifioinnille on
olemassa vaihtoehtoja
Niina Huuhtanen
Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksissä muuttui vuoden
vaihteessa vapaaehtoiseksi
uuden metsänhoitoyhdistyslain astuttua voimaan.
Lakisääteisen metsänhoitomaksun tilalle on tullut
metsänhoitoyhdistyksen
jäsenmaksu, jolla yhdistykset rahoittavat toimintaansa.
Metsänhoitoyhdistys voi
halutessaan tarjota metsäpalveluita nyt vain jäsenilleen
eikä sillä ole lakisääteistä
velvoitetta palvella kaikkia
metsänomistajia tasapuolisesti kuten metsähoitomaksun aikaan.
Monelle metsänomistajalle onkin tullut yllätyksenä,
että yhdistyksestä eroamisen myötä metsänomistajan
metsä ei enää kuuluukaan
kansainvälisen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän
piiriin. Suomen talouskäytössä olevista metsistä noin
95 prosenttia on sertifioitu
Suomen PEFC-järjestelmän
mukaisesti.
Metsäsertifikaatti kertoo puutuotteiden ostajille
Suomessa ja maailmalla,
että raaka-aine on tuotettu
sosiaalisesti, ekologisesti
ja taloudellisesti kestävien periaatteiden mukaan.
PEFC-sertifiointi edistää
metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä ja samalla
varmistaa sen, että esimerkiksi metsässä työskentelevien työolosuhteet ovat
vaatimusten mukaisia.
Sertifikaatilla metsänomistaja voi myös tavallaan
varmistaa puunsa menevän
kaupaksi.
Mikäli metsänomistaja
Suomen talouskäytössä olevista metsistä lähes kaikki on sertifioitu PEFC-järjestelmän
mukaan.
ei halua kuulua metsänhoitoyhdistykseen, mutta toivoo
puunsa olevan sertifioitua,
voi metsäsertifiointiin liittyä
esimerkiksi OTSO Metsäpalveluiden kautta. LounaisSuomen tiimiesimies Ville
Tervo kertoo, että OTSO
tarjoaa kaikille metsänomistajille mahdollisuutta
liittyä OTSO:n ylläpitämään
PEFC-metsäsertifiointiryhmään. Ainoa vaatimus on
voimassaoleva metsäsuunnitelma.
– Sertifioinnista peritään
vuosimaksua 25 euroa ja
lisäksi 10 senttiä hehtaarilta.
Näiden lisäksi tulee vielä
24 prosentin arvonlisävero.
Uusien metsäsuunnitelmien
tilaajat saavat ensimmäisen
vuoden maksutta tilausetuna.
Puun sertifioiminen onnistuu myös joulukuussa
2014 aloittaneen Kestävän
Metsätalouden Yhdistyksen
kautta. Yhdistys hallinnoi aiemmin metsänomistajien liitoille kuuluneita alueellisia
PEFC-ryhmäsertifikaatteja.
Yhdistyksen perustajajäseniä ovat Metsäteollisuus
ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK
ry sekä Suomen Sahat ry.
Metsänomistajat voivat
liittyä alueelliseen PEFCryhmäsertifiointiin joko
metsänhoitoyhdistyksen
jäsenyyden kautta, ilmoittautumalla Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle tai
metsänomistajaa edustavan
organisaation kuten puuhankintayrityksen kautta.
– Kun metsänomistaja
ilmoittautuu suoraan Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle, maksaa osallistuminen 30 euroa ja se
on voimassa vuonna 2016
toteutettaviin vuosiauditoin-
teihin saakka, sertifiointiasiamies Aija Rahikainen
Kestävän Metsätalouden
Yhdistyksestä kertoo.
PEFC-ryhmäsertifioinnissa jokaista metsätilaa
tai yritystä ei tarkasteta
erikseen, vaan metsistä ja
toimenpiteistä kerätään tietoa ja tarkastuksia tehdään
alueella satunnaisotannalla.
Näin sertifiointi on kustannuksiltaan kohtuullinen.
MTK:n mukaan viime
vuonna tehdyissä tarkastuksissa havaittiin puutteita
eniten yritysten toimintaan liittyvissä asioissa.
Parannettavaa on muun
muassa sopimuskäytännöissä ja työterveyshuollossa.
Metsänhoidossa puutteita
oli esimerkiksi juurikäävän
torjunnassa. Lieviä poikkeamia tuli tarkastuksissa esille
kaiken kaikkiaan enemmän
kuin edellisenä vuonna.
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015
Karvalakissa
40 kisaajaa
Frisbeegolfin talvisen Karvalakki-sarjan osakilpailu käytiin
viime lauantaina Kuhmoisten frisbeegolfradalla. Kahdeksanneksi sijoittunut Markus Pöysti lämmitteli ensimmäisen ja
toisen kierroksen välissä. – Kuva Tuomo Hyttinen
TULOKSET
Frisbeegolfin Karvalakki-sarja Kuhmoisissa 31.1.2015
Naiset:
1) Nina Hänninen,
68+68=136; 2) Kati Järvisalo, 72+67=139
Avoin:
1) Jukka Leinonen,
50+52=102; 2) Samuli Koskinen, 51+52=103; 3) Tero
Hirvelä, 53+54=107; 4) Janne Ellonen, 56+52=108; 5)
Tomi Korpinen, 54+55=109;
6 ) To m i N i e m i n e n ,
56+54=110; 7) Henri Östman, 55+56=111; 8) Anssi
Nurminen, 58+57=115; 8)
Tuomas Seppä, 57+58=115;
8) Markus Pöysti,
63+52=115; 11) Janne Kupiainen, 63+53=116; 11) Sami
Hellstén, 57+59=116; 13)
Eero Leinonen, 60+58=118;
13) Kalle Lunkka,
61+57=118; 13) Mika Lindgren, 59+59=118; 16) Tapani
Karppinen, 58+62=120; 17)
Dmitri Putskov, 63+58=121;
17) Henri Salminen,
59+62=121; 17) Niko Kuosa, 67+54=121; 17) Pasi
Pyykönen, 61+60=121;
21) Markus Leminen,
60+62=122; 22) Sami Koskinen, 62+61=123; 23) Mikko
Putaja, 65+60=125; 24) Jani
Leinonen, 67+60=127; 24)
Niklas Ahonen, 62+65=127;
26) Joonas Karin-Oka,
66+62=128; 27) Jani Tyni,
69+60=129; 27) Mika Pirilä,
64+65=129; 29) Janne Hölttä, 70+60=130; 30) Heikki Kuusela, 67+64=131;
30) Jere Karppinen,
70+61=131; 30) Mane Jyrkäs, 64+67=131; 33) Kim
Lindroos, 64+69=133, 33)
Mika Greg, 64+69=133,
33) Tuomo Hauskanen,
66+67=133, 36) Mika Ojala,
68+67=135, 37) Edmo Ounapuu, 72+66=138; 38) Mikko Seppänen, 69+70=139
Kaiken teoria
Kuhmolassa
Kuhmoisten Sanomat
Kansainvälisenä naistenpäivänä Kuhmolassa esitetään
elämänkertaelokuva Kaiken
teoria, joka kertoo tiedemies
Stephen Hawkingista.
Hawking on kosmologi ja
teoreettinen fyysikko, joka
on tutkinut muun muassa
mustia aukkoja ja säieteoriaa.
Hawking on myös tunnettu tieteen kansantajuistaja,
jonka teos Ajan lyhyt historia
on myynyt maailmanlaajuisesti yli 10 miljoonaa
kappaletta.
Suuren yleisön keskuudessa Stephen Hawking
tunnetaan myös ALS-tau-
dista. Sairaus on aiheuttanut
hänelle lähes täydellisen
liikuntakyvyttömyyden.
ALS-oireyhtymän vuoksi
Hawking on menettänyt
puhekykynsä ja viestii puhesyntetisaattorin avulla.
Hawking jäi eläkkeelle
Cambridgen yliopiston opettavan virasta vuonna 2009.
Sunnuntaina 8. helmikuuta nähtävän elokuvan
päärooleissa esiintyvät Eddie Redmayne ja Felicity
Jones.
Elokuva perustuu Stephen
Hawkingin vaimon Jane
Hawkingin muistelmiin.
Hawking on kutsunut elokuvaa pääpiirteittäin todenmukaiseksi.
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015
Kuhmoisten Sanomat
Kunta tiedottaa
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 § mukainen
KUULUTUS
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN
VAHVISTAMINEN
Ympäristöministeriö on 5.12.2014 antamallaan päätöksellä YM7/5222/2012 vahvistanut Keski-Suomen maakuntavaltuuston 14.11.2012 tekemän päätöksen, jolla
on hyväksytty Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava.
Päätöksessään ympäristöministeriö on maankäyttö- ja
rakennuslain 201 §:n perusteella määrännyt, että maakuntakaava tulee voimaan ennen kun se on saanut lainvoiman.
3. vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa.
Ympäristöministeriön päätös ja vahvistetut asiakirjat
ovat nähtävillä 6.2.2015 - 9.3.2015 Keski-Suomen
liitossa, os. Sepänkatu 4, Jyväskylä sekä Keski-Suomen
liiton jäsenkunnissa kunkin kunnan viraston aukioloaikaan.
Päätös on myös ympäristöministeriön verkkosivulla osoitteessa www.ymparisto.fi. Vahvistetusta maakuntakaavasta saa tietoa Keski-Suomen liitosta ja verkko-osoitteesta
www.keskisuomi.fi/3.vmk.
Jyväskylässä 30. päivänä tammikuuta 2015
KESKI-SUOMEN LIITTO
MAAKUNTAHALLITUS
KUULUTUS
MAASTOLIIKENNELUPAHAKEMUKSESTA
Helsingin Moottorikerho ry hakee maastoliikennelain 30
§:n mukaista lupaa 80.Päijänteen Ympäriajo -nimisen
enduromoottoripyöräkilpailun maastokokeiden ajamiseksi
Kuhmoisten kunnan alueella 21.3.2015.
Lupahakemus reittikarttoineen on nähtävillä 2.2. –
20.2.2015 Kuhmoisten teknisessä toimistossa sen aukioloaikoina (ma – ke ja pe 9 – 15).
Hakemuksen johdosta esitettävät muistutukset on toimitettava kirjallisina viimeistään 20.2.2015 Kuhmoisten kunnan
rakennuslautakunnalle, Toritie 34, 17800 Kuhmoinen.
Kuhmoisissa 2.2.2015
Kunta tiedottaa
TEEMAPÄIVÄT
15.2. 23.2. Koululla Laskiaisrieha klo 12–15
- mäenlaskua, makkaranpaistoa, hankifutista ym.
Kylpylä- ja shoppailureissu
Hämeenlinna Aulanko
-
Koko perheen voimin kylpylään rentoutumaan
lähtö 9.00 ja paluu n. klo 19.00
hinnat: 4 –14v 15€, aik. 20€, alle 4v. ilm.
ilm. Satulle 040 5410 334
24.2. YÖKUHNU Nuorisotalolla yli 13-vuotiaat
- Yhdessä olemista, kokkaillaan pizzaa, pelejä
- ilm. Satulle 040 5410 334
25.2. Elokuva ja peli-ilta Seurakuntakodilla
- Yhdessäoloa, leffa, herkut ym.
26.2. Luistelutapahtuma koululla klo 12–15
- Buffetti, musiikkia, ringetteä ym.
järj. 4H, KUNTA, SRK
Tarkemmat tiedot ilmoitustauluilla, nuorisotoimen
verkkosivulla ja facebookissa.
KOKOUKSET
KAIKEN TEORIA
Hertun Erä ry
VUOSIKOKOUS
Pidetään su 15.2.2015
klo 14.00 Alpo Hellsténillä (Ruolahdentie 624)
Tervetuloa!
Esitys Kuhmolassa
su 8.2.
Liput 6 €
klo 17.00
– K7/4 –
KUTSUT
Avointen ovien päivä
on paikalla keskiviikkoisin klo 8.30–16
Ajanvaraus ma – pe klo 8 – 16
puh. 040 5524611 /[email protected]
Liikuntatoimi
LIIKEHAKEMISTO
löytyy
KESKI-
AUKEAMALTA
Hyvä Kuhmoisten Sanomien
tilaaja, kun osoitteesi muuttuu,
muistathan ilmoittaa meillekin!
VUOSIKOKOUS
ti 24.2.2015 klo 18.00
Päijännekodin kahviossa
Sääntömääräiset asiat
Kuhmoisten Martat ry/
hallitus
Kuhmoisten
Riistanhoitoyhdistys ry:n
VUOSIKOKOUS
Kuhmoisten koulukeskuksessa ti 16.2.2015
klo 18.00. Kahvitarjoilu
ja metsästyskorttien ja
valtakirjojen tarkistus klo
17.30.
Tervetuloa!
TAPAHTUMAT
Helmikuu
To 5.2. Torstaitupa
Kuhmolassa
To 5.2. Päiväuintiretki
Jämsänkoskelle, järj.
Liikuntatoimi
Su 8.2. SPR:n perinteinen Ystävänpäivänkonsertti Päijännekodilla
8.2. Pääkirjaston galleriassa Vuokko Isakssonin näyttelyn avajaiset:
”Nainen tilkuttelee
elämäänsä”
Ma 9.2. Kyläsuunnitteluilta Päijälän Pirtillä
Ke 11.2. Maisemanhoitoinfotilaisuus
Paloasemalla
12.2. Torstaitupa
Kuhmolassa
To 12.2. Metsäveroilta
Osuuspankilla.
Kuhmoisten torilla ma 9.2. klo 10–11
Hyvää hiekkamaan
PERUNAA
van Gogh, Pito, Siikli, Nicola ym.
säkeittäin sopivasti. Multaporkkanaa ym. juureksia. Oriveden
karpaloa, puolukkasurvosta, suolasieniä, kotimaisia LOBO-omenoita ym. ym.
Nevala
SEURAT
Torstaitupa Kuhmolassa 5.2. klo
10–13. Seurakuntahetkessä klo 11.30
vierailee vs. kirkkoherra Auni
Kaipia. Tervetuloa iloiseen
seuraan!
Pe 6.2.2015 yhteislaulut Kuhmolassa
klo 13.
Kuhmoisten Sotainvalidit ry:n Naisjaoston VUOSIKOKOUS ja PÄIVÄKAHVIT pidetään torstaina 12.2.2015 klo 13.00
Veljestuvassa, Kokonniementie 9. Tervetuloa!
Rakennuslautakunta
Liikuntaneuvoja Hannele Kaperi
TORIMYYJÄT
KOPOLASSA
11.2.2015 klo 12 – 18
Osoite Velisjärventie 50.
Lämpimästi tervetuloa
tutustumaan taloon
ja toimintaan!
Sydänkerhon kevätkausi alkaa ma
9.2.2015 klo 13
Kuhmolassa. Pirkko
Koivunen avartaa joogan
maailmaa. Tervetuloa!
Tervetuloa
Marttojen
lauluiltaan Eroloille (Toritie 28) ti 10.2 klo 18. Omat
käsityöt mukaan! Kahviraha
2€. Ilmoittautumiset Tytille
050-3455932 8.2. mennessä.
Muistikerhossa jälleen mukavaa yhdessäoloa Kuhmolassa ti
10.2.15 klo 12.00. Muistattehan tulla! Kuhmoisten Seniorit ry
AVOIMET TYÖPAIKAT
Kerran viikossa ilmestyvä paikallislehti
Kuhmoisten Sanomat
hakee vakituiseen työsuhteeseen
TOIMISTONHOITAJAA
huolehtimaan asiakaspalvelukonttorin monipuolisista
tehtävistä, mm. markkinoinnista, tilaus- ja ilmoitusasioista, myös ilmoitusvalmistuksesta, ym. tavanomaisista
toimistotöistä. Toimi täytetään sopimuksen mukaan ja
viimeistään 1.7.2015 alkaen.
Toivomme, että olet oma-aloitteinen, ripeä, myyntityöstä
ja asiakaspalvelusta pitävä ja siitä kokemusta omaava,
myönteisesti elämään suhtautuva, tulet toimeen erilaisten
ihmisten kanssa ja olet valmis tarttumaan haasteellisiinkiin
tehtäviin. Ammatillisen osaamisen suhteen odotamme
sinulta kaupallista peruskoulutusta tai työkokemuksen
myötä hankittuja vastaavia taitoja, sekä tietokoneen
perusohjelmistojen (Word, Excel, Internet) osaamista.
InDesignin, PhotoShopin, Corelin/Illustratorin ja YAP:n
lehtiohjelmiston tuntemuksen katsomme eduksi.
KIINNOSTUITKO?
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluettelon ja
palkkatoivomuksen kera 6.2.2015 mennessä osoitteella
Kuhmoisten Sanomat, Ossi Simola, Toritie 52, 17800
Kuhmoinen, kuoreen merkintä ”toimistonhoitaja”, tai
sähkö-postitse [email protected].
Tiedustelut toimitusjohtaja Ossi Simola p. 0400 640 622.
(Ilmoitus julkaistu myös numerossa 3/2015)
7
Kuhmoisten
Sanomat
Puolueeton kotiseutulehti
Sanomalehtien Liiton jäsen
Levikki 2792 (LT-2013)
ISSN 0356-228X
Painopaikka Lehtisepät Oy
postiosoite:
Toritie 52, 17800 Kuhmoinen
sähköpostiosoitteet:
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
www.kuhmoistensanomat.fi
ILMOITUS- JA TILAUSASIAT
p. 040 515 2345
asiakaspalvelukonttori avoinna:
ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13,
to sulj.
TOIMITUS
Vastaavat toimittajat
Yhteiskunnalliset asiat
Hannu Lahtinen
Elinkeinoelämä
Päivi Malin
Kulttuuri ja vapaa-aika
Rauno Riihimäki
Toimittaja
Päivi Hotokka
opintovapaalla 1.9.-14–31.5.-15
sijaisuutta
hoitaa:
Toimittaja
Niina
Huuhtanen
040 769 4777
Toimittaja
Tuomo
Hyttinen
040 358 1888
Ilmoitustilavaraukset, tilaukset
ym. asiakaspalvelu
Taija
Kuivalainen
040 515 2345
Ilmoitusvalmistus
Kati Sirén/Katinkontti Oy
Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden
toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan
jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus.
Pienlaskutuslisä alle 25,- e:n ilmoituksista on 4,- e. Hintoihin sisältyy
alv 24%. Ilmoituksia välitetään
myös muihin lehtiin niiden omilla
ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu
ilmoituksen hintaan; puhelimitse
annettujen ilmoitusten virheestä
vastuu on ilmoittajan.
Tilaushinnat 2015 (kotimaa)
(sis. alv 10%)
12 kk/kestotilaus 12 kk / määräaik. tilaus
65 e
70 e
Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk.
(sis. alv 24%)
Etusivulla
1,79 e /pmm
Tekstissä
1,55 e /pmm
Takasivulla 1,62 e /pmm
Seurapalsta
2,23 e /rivi
Johan on markkinat
Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä,
vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10,- e ja lisärivit 4,- e/rivi.
Alle 25,- e:n ilmoituksesta perimme
pienlaskutuslisän 4,00 e. Hintoihin
sisältyy alv 24%.
Anna juttuvinkki!
Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea?
Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa,
mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille,
muodossa tai toisessa.
Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen.
Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan
toimittajien kanssa erikseen.
Lukijapostia-palstalla voit kiittää,
kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää
ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla
nimelläsi, nimmerkki hyväksytään
vain poikkeustapauksessa.
8
Kuhmoisten Sanomat
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015
Kunta tiedottaa
KUTSU
KYLÄSUUNNITTELUILTAAN
Kuhmoisten kunta järjestää yhdessä
Päijälän kyläyhdistyksen kanssa kyläsuunnitteluillan
maanantaina 9.2.2015 klo 17
Päijälän Pirtillä, Päijäläntie 12.
Tilaisuudessa tutustutaan Päijälän kylän
asioiden ohella kyläsuunnitelman laatimisen
käytäntöihin. Tilaisuus sopii sekä Päijälän kylätoiminnasta että yleisesti kyläsuunnitelmien
laatimisesta kiinnostuneille!
Kyläsuunnitelmatyöhön opastavat
Kuhmoisten kunnan aluearkkitehti Marja Kuisma
ja kyläasiamies Reena Laukkanen-Abbey
Keski-Suomen kylät Ry:stä.
Tervetuloa!
Petri Liehun Ponsse-metsäkone raivasi talvileimikoita Ansiolahdella maanantaina. Metsää raivataan tarvittaessa ympäri
vuorokauden, vaikka pimeys hieman hidastaakin työtahtia. – Kuva Tuomo Hyttinen
Leuto talvi tuo haasteita
puunkorjuulle
Niina Huuhtanen
Kuhmoisten itäpuolen kangasmetsässä tehdään parhaillaan talvileimikoiden
harvennushakkuuta yhdentoista hehtaarin alueella.
Ansiolahdella Saametsäntien varrella työskentelevä
Petri Liehu kertoo, että
puunkorjuu on sujunut tähän
mennessä hyvin. Leuto talvi
on tuonut kuitenkin omat
hankaluutensa työn suorittamiselle.
– Puunkorjuusta ei ole tänä
talvena haasteita puuttunut.
Alkusyksy oli märkä ja lämmin, ja sitten tammikuun
runsaat lumisateet pilasivat
pohjan jäätymisen. Jotkut
pehmeämmät paikat odottavat edelleen kovempia
pakkasia. Mutta puuta on
korjattu ja korjataan edelleen
täydellä höyryllä.
Yli kaksikymmentä vuotta
koneenkuljettajana toimi-
neen Liehun päätoimiala
on puunkorjuussa. Vuosien
varrella Liehu on nähnyt
monenlaisia talvia, mutta
ihanteellisia – kylmiä ja
vähälumisia – vain harvakseltaan. Talvileimikon
hakkuille Liehu toivoisi 15
asteen pakkasta ja noin 10
senttimetrin lumikerrosta.
– Tu n t u u s i l t ä , e t t ä
2000-luvulla on tapahtunut jonkinlaista muutosta
lämpöisempään suuntaan.
Esimerkiksi viime talvena
meillä jäi useita leimikoita
harventamatta, koska talvi
oli niin lyhyt. Tänä talvena
yksi kohde on jäänyt tekemättä leudon sään takia ja
muita saattaa jäädä kesken,
mikäli kelit jatkuvat tällaisina.
Lämmin talvi ei ole ainoa
tekijä, joka tuottaa puunkorjuulle hankaluuksia. Liehun
mukaan Kuhmoisten vaihteleva maasto on hakkuiden
kannalta yksi haastavimmista Suomessa.
– Varsinkin Päijänteen
rannat ovat hankalia, kun on
kivikkoa ja jyrkkiä rinteitä,
joiden yli ei pääse eikä niiden
kiertäminenkään aina onnistu. Kuhmoisissa maasto on
myös sellaista, että märkiä
paikkoja on aina, oli leimikkorakenne minkälaista
tahansa.
Talvileimikoita
huhtikuuhun asti
Liehu kertoo, että mustikkatyyppisessä metsässä 10
senttimetrin paksuinen routakerros riittää kannattelemaan raskaita metsäkoneita.
Suomailla routaa olisi hyvä
olla ainakin puoli metriä.
– Talvi on tärkeää aikaa
puunkorjuulle. Etenkin kuusikoissa ja koivikoissa tulee
herkästi runko- ja juurivaurioita, jos metsään mennään
ajamaan sulan maan aikana.
Tämä taas lisää juurikääpäriskiä.
Metsäkeskuksen mukaan
Suomessa juurikäävän aiheuttaman tyvilahon ja tyvitervastaudin on arvioitu
tuottavan jopa 50 miljoonan
euron vuotuiset vahingot
metsänomistajille.
Puun juuria ja runkoa
lahottava tauti voi johtaa
pahimmillaan puun kuolemaan.
Kuhmoisissa talvileimikoiden hakkuut aloitettiin
tänä talvena joulunaikaan
ja niitä olisi tarkoitus jatkaa
niin pitkään kuin mahdollista.
– Ennen joulua tehtiin
kelirikkoleimikoita. Viime
talvena lopetimme talvileimikoiden korjuun huhtikuun
puolenvälin paikkeilla. Keväällä kaikki riippuu teistä ja
siitä miten hyvin ne kestävät
koneiden painoa.
Hirviä laskettiin kopterista
Tuomo Hyttinen
Kuhmoisten hirvikantaa on
kartoitettu viime viikonlopun ja alkuviikon aikana.
Sarvipäitä helikopterin kyydissä laskenut Unto Sarvala
kertoo, että Kuhmoisten pinta-alasta on tutkittu puolet.
– Viikonlopun ja maanantain aikana kävimme
läpi alueen kirkonkylästä
länteen. Siitä jatkamme
kohti itää.
Alustavan laskennan mukaan hirvikanta näyttäisi
olevan samansuuruinen kuin
aikaisempina laskentaker-
toina.
Hirvet talvehtivat pääasiassa Kuhmoisten pohjoisosissa, jossa maasto on
korkeampaa ja ruokamaat
runsaampia.
Lumisateinen sää on heikentänyt näkyvyyttä ja hankaloittanut laskijoiden työtä.
Sarvala kertoo, että kartoittamisen jakaantuminen usealle
päivälle ei juurikaan aiheuta
päänvaivaa.
– Samoja eläimiä ei lasketa kahteen kertaan, sillä
hirvet pääasiassa talvehtivat
paikallaan. Pienellä liikkeelläkään ei ole merkitystä.
Kuhmoisten kunta
Keski-Suomen kylät Ry
Maisemanhoitoinfot
Onko sinulla hoitoa kaipaava maisema, niitty, metsälaidun, hakamaa, reunavyöhyke, metsäsaareke tai kosteikon paikka? Tiedätkö, mikä on maisemanhoitoalue ja
miten sellaisen voi perustaa? Tule kuulemaan, millaisia
mahdollisuuksia ja korvauksia alueiden hoitoon on tarjolla
viljelijöille ja yhdistyksille: ke 11.2.2015 klo 14 Sahanranta, Paloaseman koulutustila (Vellahdentie 1, Kuhmoinen) ja ke 11.2.2015 klo 18 Hassin Mäntylä
(Juuvantie 3, Jämsä).Tilaisuudet järjestää Mahdollisuutena
maisema –hanke. Kahvitarjoilu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
Paula Rantanen, puh. 043 824 9641,
paula [email protected]
Metsäseminaari
Kuhmoinen, kirjasto, Toritie 42
pe 13.2.2015 klo 17.00
Erkki Lähde
metsänhoidon emeritusprofessori
METSÄN JATKUVA KASVATUS
AVOHAKKUUN TILALLE
Vuokko Isaksson
Nainen tilkuttelee elämäänsä
Lady Quilts the Blues
50 vuotta nykytilkkutaidetta
8.2.–12.4.2015
kirjaston galleria, Toritie 42
Avajaiset Lainan päivänä su 8.2. klo 11–15
Lainanpäivän perinteiset kakkukahvit
Kaikki sydämellisesti tervetulleita!
Juha Lahdenperän helikopteria tankattiin Kuhmoisten Nesteellä maanantaina. Unto Sarvala kertoo, että helikopterin
liikehdintä on huomattu Kuhmoisissa. – Lapset ja pilkkimiehet
vilkuttavat, kun lennämme heidän yllään.