Suomalaista siviili-ilma-alusten rakentamista vuodesta 1949 Markku Hiedanpää • • • • • • • • 1960 Hämeenlinna Ilmailukerho ry 1963 PIK-16 Vasama, KK Lehtovaara Oy 1965-67 KK-1 ”Utu”, Oy Fibera Ab 1970-1973 PIK-19 ”Muhinu”, TTK Kevytrakennetekniikan laboratorio 1972-73 PIK-20, Polyteknikkojen Ilmailukerho ry 1973-81, PIK-20, -20B, -20D, -20E, -20EII ja -20F, Molino Oy ja Eiriavion Oy. Tuotanto- ja tuotekehityspäällikkö. 1981- lähtien ilmailuviranomaisena Ollut mukana noin 450 ilma-aluksen suunnittelussa, rakentamisessa ja koelentämisessä. Ennen vuotta 1949 • Ilma-alusten rakentaminen ei ollut luvanvaraista, rakennettiin; Purje- ja liitokoneet: • • • • • • • Harakka () 57 kpl PIK-5 () 8 kpl (rakennettiin 37 kpl 1946 -62) Grunau Baby II 43 kpl Grunau 9 53 kpl Wrona 5 kpl SG-38 10 kpl Komar 6 kpl, yms Lentokoneet • Karhu 48 3 kpl • Smolik 6 kpl • Sääski 10 kpl • Karhumäki 3 kpl, yms 1918-1949 siviilikoneita rakennettiin Suomessa yli 230 kpl PIK-10 ”Paukkulauta” 4.6.1949 Koe - ja harrasteluokan ilma-alukset • Koe- ja harrasteluokkaan (EY-asetus 1592/2002, Liite II) kuuluvat ilma-alukset, joita ei ole tyyppihyväksytty tai joita on oleellisesti muutettu tyyppihyväksynnän suhteen. Nämä ilma-alukset jaetaan seuraaviin alaryhmiin: – Vanhat ja historialliset ilma-alukset (vrt. Piper J-3, tyyppisuunnittelun aloittamisesta yli 40 vuotta ja valmistuksen lopettamisesta yli 25 vuotta) – Koeilma-alukset ja muutetut ilma-alukset (vrt. Valmet L-70 ja L-90TP, M.S. 892A Mod.) – Vanhat sotilasilma-alukset (vrt. CM 170 Fouga Magister) – Harrasterakenteiset ja 51%:n säännöllä uudelleenrakennetut tai muutetut ilma-alukset – Ultrakevyet lentokoneet – Liitimet joiden tyhjämassa on alle 80 kg yksipaikkaisena ja 100 kg kaksipaikkaisena Harrasterakenteiset ilma-alukset • Harrasterakenteinen ilma-alus on itse rakennettu ilma-alus, jonka rakennustyöstä suurimman osan on tehnyt rakennusluvan haltija omana harrastuksenaan tai oppimistarkoituksessa ilman ansiotarkoitusta. • Näiden lisäksi Ilmailuhallinto voi hakemuksesta hyväksyä koe- ja harrasteluokkaan myös aiemmin tyyppihyväksytyn, uudelleen rakennetun (vanhan) tai oleellisesti muutetun ilma-aluksen (alle 25 vuotta) jos tämän työn laajuus täyttää 51%:n määritelmän ja ilmaalukselle tehdään tässä yhteydessä peruskorjaus jolla kone saatetaan uutta vastaavaan kuntoon sekä siihen katsotaan olevan riittävät perusteet. Lentokelpoisuusvaatimukset (AIR M5-1) • Ilmailumääräyksessä AIR M5-1 on perusvaatimukset ja lisäksi siinä mainitaan: ”Suunnittelussa ja rakentamisessa on lisäksi noudatettava tarkempia ohjeita, jotka on annettu Ilmailuhallinnon hyväksymässä ”Ultrakevyiden ja harrasterakenteisten lentokoneiden tarkastuskäsikirjassa”. Ohjeesta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos osoitetaan, että vastaava turvallisuustaso saavutetaan muilla keinoin.” – "Suomalaisten ultrakevyiden ja harrasterakenteisten lentokoneiden tarkastuskäsikirja" on Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry:n laatima ja Ilmailuhallinnon hyväksymä ohjekirja, joka on laadittu purje- ja moottoripurjelentokoneiden lentokelpoisuusvaatimusten JAR-22 pohjalta. Rakentaminen (AIR M5-2) • Harrasterakenteisen ilma-aluksen rakentamiseen on saatava Ilmailuhallinnon lupa. Lupahakemus liitteineen on lähetettävä lausuntoa varten Suomen Ilmailuliitto ry:lle, joka toimittaa sen lausunnollaan varustettuna edelleen viranomaiselle. Mikäli Suomen Ilmailuliitto ry tai Ilmailuhallinto katsoo tarpeelliseksi vaatia lisäselvityksiä, on hakijan ne toimitettava. Lupa voidaan myöntää tapauksesta riippuen erilaisin ehdoin. – – Rakentaja on vastuussa ilma-aluksensa rakentamisesta ja sen lentokelpoisuudesta. Rakentaja vastaa myös siitä, että kohdassa rakennustyön valvojalla on mahdollisuus riittävästi seurata rakennustyötä. Rakennustyön valvojan tehtävänä on valvoa, että rakennustyössä noudatetaan ilmailumääräyksiä ja rakennusluvan ehtoja sekä puuttua tarvittaessa havaitsemiinsa epäkohtiin. Hänen on seurattava rakentamista ja koelentotoimintaa alusta lähtien aina siihen saakka, kun ilma-alukselle myönnetään rajoitettu lentokelpoisuustodistus. Ilmailuviranomaisen myöntämät luvat • • • • Ilmailuviranomaisena on 1949 jälkeen toiminut Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ilmailuosasto, Liikenneministeriön ilmailuosasto, Ilmailuhallitus, Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinto tai Ilmailuhallinto. 4.6.1949 - 12.2.2007 välisenä aikana on myönnetty 922 rakennus- tai muutostyölupaa koe- ja harrasteluokan ilma-aluksille. Koe- ja harrasteluokan ilma-alus on saatu valmiiksi tai muutostyö tehty kaikkiaan 660 ilma-alukselle, eli noin kymmenen vuodessa valmistuu. Joka on noin 70% hakemuksista. Viimeisen 10 vuoden aikana on lupia myönnetty 334 kpl, eli reilut 30 vuodessa. Suomalaisia suunnittelijoita • Organisaatiot – – – – • Insinöörisuunnittelijat – – – – – – – – • Valmet Oy; Viima II, Leko-70 ja L-90 TP Fibera Oy; KK-1 Utu Eiriavion Oy; PIK-20B, PIK-20D ja PIK-20E Teknillinen korkeakoulu; PIK-20, PIK-19 ja PIK-23 T. Eklund; TE-1 K. Mellen ja I. Lounamaa; PIK-11 J. Heinonen; HK-1 ja HK-2 I. Lounamaa, J. Rinta ja K. Mellen; PIK-15 S. ja K. Kokkola; KO-3 ja KO-4 J. Tervamäki; ATE-3, JT-5 ja JT-6 I. Lounamaa ja J. Taimio; PIK-18 K. Mellen; PIK-11, PIK-15, PIK-21 ja PIK-26 Maalikkosuunnittelijat – E. ja A. Hietanen; HEA-23B – J. Kyllönen; Iimu – M. Koivurova; ATOL Myönnetyt luvat ilma-alusryhmittäin Luvat Muu 2 Autogiro 22 Helikopteri 25 Moottoripurjelentokone 42 Purjelentokone 48 Ultrakevyt lentokone 317 Lentokone 451 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Rakennustapa Exp. maahantuonti 1% Vanhan I/A:n uudelleenrakennus 11 % Itse suunniteltu 7% Muutostyö exp. I/A:n 16 % Rakennetaan piirustuksista 33 % Muutostyö I/A exp. luokkaan 11 % Rakennetaan sarjasta 21 % Rakennusmateriaali Puu 25 % Sekarakenne 40 % Lujitemuovi 13 % Metalli 22 % Ju kk a Te rv a IK IY ry ry 4 m äk i n 4 rin re e 4 Po m pe O y or tO y on e 5 Ta Sp vi an n ry 5 Sk y Ei ria Al PI K or tO y y 15 nt ti Sp O O y 25 Pe ltr a lm et e ar vik Va lu t 35 U Ilm ai Rakentajat 10 kärjessä 40 35 30 25 21 20 12 10 4 3 0 Rakennusluvat 10 kärjessä 60 56 50 40 30 23 20 20 19 16 10 10 9 8 8 5 0 Rans S- Valmet 6 Coyote L-90 TP II PIK-15 Excec Beaver Moottori- Pitts S-1 Beaver 550 Lerche 650 PIK-11 Fly Baby Eniten rakennetut konetyypit... Valmet L-90 TP PIK-15 ”Hinu” Osoitteita: • Ilmailumääräykset: • http://www.lentoturvallisuushallinto.fi/lentoturvallisuushallinto/normit/ normi_uusi/pdf/ • Rakennusluvat: • http://www.ilmailuliitto.fi/experimental/index.htm
© Copyright 2024