Pennun hoito-
OPAS
www.pinserit.fi
Uusi koti
sivu 4
Perustarvikkeet
koiralle
sivu 6–7
Ruokinta
sivu 8–9
Terveys
A JAN T
IS T
iloisen ja valloittavan
pinserin hoitoon
KSI
Parhaat
vinkit
UE
OM
sivu 10–13
c
Iloinen ja
onnellinen
Pinseri
Esipuhe
Pentu tulee kotiin
Onneksi olkoon valinnastasi - kotiisi tulee
energinen ja valloittava tehopakkaus.
Uusi perheenjäsenesi tarvitsee turvallisuutta
ja ystävällistä ja lempeätä kohtelua. Se kaipaa
huolenpitoa erityisen paljon juuri nyt muuttaessaan uuteen kotiinsa.
Olemme Pinserit ry:ssä keränneet vuosien varrella
kasvattajilta sekä rodun harrastajilta tietoa tähän
pennun hoito-oppaaseen ja haluamme tällä taata
pennulle tasapainoisen ja turvallisen alun elämälle.
Pinserit ry
Kasvattajan yhteystiedot
________________________________________
E
loisuus, temperamentikkuus, itsevarmuus ja luonteen tasaisuus yhdistyneenä älykkyyteen ja kestävyyteen
tekevät pinseristä miellyttävän koti-, vahtija seurakoiran.
Pinserit ry
________________________________________
Kasvattaja on uuden koiranomistajan lähin tukihenkilö.
Käänny mahdollisissa kysymyksissä ja ongelmissa
kasvattajan puoleen. Hän voi auttaa sinua tai
ohjata hakemaan ulkopuolista apua tarvittaessa.
Pinserit
ry:n
kotisivuilta
www.pinserit.fi löytyy paljon
tietoa rodusta, yhdistyksen
järjestämistä tapahtumista jne.
Kotisivuilta löytyy myös lomake,
jolla voi liittyä yhdistyksen
jäseneksi. Jäseneksi kannattaa
liittyä!
Jäsen saa monipuolisen ja paljon
mielenkiintoista ja ajankohtaista asiaa sisältävän jäsenlehden
neljä kertaa vuodessa. Lehdessä
on myös harrastussivut mm.
agility-, toko- ja pk-lajeista.
Pinserit ry julkaisee lehteä
yhdessä Suomen Kääpiöpinserit
ry:n, Suomen Snautserikerho
ry:n ja Suomen Affenpinserit
ry:n kanssa.
Uusi koti
Uusi perheenjäsen
Pentu tulee kotiin
K
un pentu tulee uuteen kotiinsa ja uuteen ympäristöön, se on
altis kaikille vaikutteille.
Hyvinkin pieniltä tuntuvat
asiat saattavat vaikuttaa
pentuun yllättävän voimakkaasti.
P
ennun totuttaminen
tavanomaisiin
kodin ääniin; meteliin, ihmisiin ja toisiin koiriin, on
tärkeää. Pentu tarvitsee
myönteisiä kokemuksia ja
kannustusta.
Omistajan
käyttäytyminen ja asioihin
suhtautuminen on pennulle ”malli”, siksi on hyvä
tarkkailla omaa käyttäytymistä.
Stressaantunut
omistaja vain vahvistaa
pennun pelkoa tai epäluuloa.
K
un pentu on tottunut
omistajaansa ja koti-
4
ympäristöönsä, sitä on
hyvä viedä paikkoihin,
missä on enemmän ihmisiä ja liikennettä. Pennun
on hyvä tutustua kaikkeen
tiellä liikkuvaan (autot,
pyörät, rollaattorit jne).
Etenkin lapsiin pentua tulee tutustuttaa ja opettaa
sekä pennulle, että lapsille
oikeanlaista, rauhallista yhdessäoloa.
S
osiaalistaminen
on
ehdottoman tärkeää,
koska sillä on vaiku-
tusta koiran myöhempään
käyttäytymiseen.
Hyvin
sosiaalistetusta pennusta
tulee yhteiskuntakelpoinen koira, jonka kanssa on
mukava liikkua kaikkialla.
T
oisiin koiriin tutustumisen voi aloittaa
ensin tuttujen koirien
kanssa jo ennen rokotuksia, sillä emän vasta-aineet
suojaavat pentua aina
ensimmäiseen
rokotukseen saakka.
A
lle vuoden vanhan
koiran
liikunnan
tulisi muodostua leikeistä
ja kevyistä kävelylenkeistä.
Vapaana koira voi juosta
niin paljon kuin haluaa,
silloin kun siihen on mahdollisuus ja se on turvallista. Rakkaudella ja rajoilla
pennusta kasvaa mukava
ja valloittava pinseri.
TARVIKKEET,
joita koira tarvitsee
Koiran peti
Muut tarvikkeet
Pennulle kannattaa hankkia heti riittävän iso peti,
johon se mahtuu aikuisenakin. Petiin laitetaan
pehmusteeksi jonkinlainen patja tai vaikka vanha
peitto.
Turkin hoitoon riittää säämiskä, suka tai harja.
Kynsien leikkausta varten kannattaa hankkia hyvät
kynsisakset. Turvallista autolla matkustamista
varten koiralla olisi hyvä olla turvavaljaat tai kuljetushäkki. Rauhallista autossa matkustamista
ja olemista tulee pennun kanssa harjoitella heti
alusta alkaen, esim. lyhyillä kauppareissuilla.
Koiran pedille paras paikka on esim. vedoton
nurkka. Sellainen paikka, jossa se voi levätä rauhassa olematta silti eristettynä muusta perheestä.
Pentu ja talutin
Lelut
Pennulle soveltuu parhaiten nahkainen kaulapanta, jossa on kasvunvaraa. Paras talutin on kunnollinen, sopivan pitkä talutin. Flexi on huono vaihtoehto, sillä pinseri on herkkä vetämään ja flexissä
koiraa on myös vaikeampi opettaa kulkemaan
vetämättä. Näyttelypannaksi sopii kevyempi ”puolikuristava” panta tai ketju ja näyttelytaluttimeksi
ohut, lyhyt remmi. Pentu kannattaa opettaa myös
näyttelypantaan pienestä pitäen.
Aktiivisena koirana pinseri tarvitsee monenlaisia
virikkeitä. Lelut kannattaa valita siten, että niistä
ei irtoa paloja, mitkä voivat olla koiralle vaaraksi.
Koirille löytyy aktivointileluja ja paljon muita
virikkeiksi sopivia leluja hyvin varustetuista eläinliikkeistä. Puruluut ovat sopivia, mutta niitä ei
kannata jättää pennulle silloin, kun se on yksin.
Puruluista voi irrota paloja, jotka voivat olla pennulle kohtalokkaita. Riittävän suuri oikea luu, esim.
naudan potkaluu on hyvää järsittävää. Kypsennettyjä luita EI saa antaa koiralle, sillä niistä voi irrota teräviä paloja, jotka voivat vahingoittaa koiran
ruoansulatuselimistöä.
Ruoka- ja vesikuppi
Ruoka- ja vesikupiksi soveltuu parhaiten astia,
joka pysyy tukevasti lattialla ja jota koira ei mielellään kuljettele hampaissaan. Ruokakupissa ei ole
ruokaa tarjolla kaiken aikaa, vaan pentu opetetaan
syömään ruoka sopivina ruoka-aikoina. Vesikupissa on aina raikasta vettä.
Leikin koiran kanssa aloittaa ja lopettaa aina
omistaja!
Ravinto
Ruokinta
Oikealla ruokinnalla on ratkaiseva merkitys koiranpennun
terveelle kasvulle ja kehitykselle. Se on osa vastuullista
koiranhoitoa. Kasvavaa pentua on ruokittava sen kasvua
oikein tukevalla ruoalla. Paras perusta pennun ruokinnalle
on jokin laadukas kuivamuona, jota voi täydentää esim.
eläinkaupasta saatavilla liha-, kala- yms. tuotteilla.
Yrjölän puuro
Jos on kiinnostusta koiran
luonnonmukaiseen ruokintaan (esim. BARF), pitää ensin
tutustua huolella eri lähteistä
saataviin tietoihin ja ohjeisiin. Pikkupennuille ei heti
suositella luonnonmukaista
ruokintaa.
Pennun ruokinnassa kannattaa noudattaa kasvattajan
antamia ohjeita. Itsekin voi
selvittää, mikä pennullesi sopii parhaiten, sillä pennutkin
ovat yksilöitä ja se mikä sopii
yhdelle, ei välttämättä sovi
toiselle.
8
Pentua ruokitaan aluksi 3–4 kertaa päivässä.
Aikuiselle riittää annos aamulla, toinen illalla.
0,5 dl ohraryynejä (rikottuja)
0,5 dl tummaa riisiä
0,5 dl hirssisuurimoita
0,5 dl tattarisuurimoita
hiukan merisuolaa
1 dl rasvatonta maitojauhetta
2 dl raastettua porkkanaa
500 g sika-nauta jauhelihaa tai
muuta lihaa tai kalaa
noin 1,5 l vettä
Kypsennä uunissa noin 2,5–3 h,
175 astetta.
Koiranruokinnassa on monia eri tapoja,
Puuroja voi myös pakastaa! Kasviksia ja viljalajikkeita voi vaihdella tai käyttää vain jotakin
esim. tummaa riisiä. Lisäksi puuroon voi laittaa
ruokaöljyä.
joista yhdenkään ei voida sanoa olevan
ainoa oikea. Koira voidaan ruokkia niin
teollisella valmisruualla, kotiruualla kuin
raakaravinnollakin.
Koiranomistajan
täytyy valita ruokintatapa, jolla koira voi
hyvin ja joka sopii omistajalle.
Terveys
P
Rokotukset
Koiran rokotukset on syytä pitää voimassa.
E
nnen rokotusta tulee
huolehtia
pennun
madotuksesta. Madotus
on hyvä tehdä noin 2 viikkoa ennen rokotusta.
E
nsimmäisellä
koiran
rokotuskerralla
12
viikon iässä pentu saa yhdistelmärokotteen,
joka
sisältää rokotteen penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta ja parvovirusta
vastaan. Seuraavaksi 16
viikon iässä pennulle annetaan tehosterokotteena
sama
yhdistelmärokote
10
insereiden rokotusreaktiot
Pinsereillä on todettu jo
lähes 30 vuoden ajan rokotuksen jälkeisiä neurologisia reaktioita, jotka
poikkeavat ns. normaaleista yliherkkyyteen liittyvistä rokotusreaktioista.
Rokotusoireet näyttävät
olevan perinnöllisiä. Tarkkaa tietoa niiden aiheuttajasta ei ole.
O
ireet
uudestaan. Lisäksi koira
tarvitsee rabiesrokotteen.
R
abiesrokotetta ja yhdistelmärokotetta
ei
suositella
annettavaksi
yhtä aikaa. Jos oireita tulee, ei voida tietää kumpi
rokote ne aiheutti.
V
ilustumista,
rasitusta ja stressiä on
vältettävä mielellään noin
kaksi viikkoa rokotusten
jälkeen
vasta-aineiden
muodostuessa. Rokotuksissa noudatetaan SKL:n
voimassaolevia rokotusohjeita. Tietoa saa Suomen
Kennelliiton www-sivuilta
tai eläinlääkäriltä.
U
lkomailta saapuvien
koirien kohdalla noudatetaan Kennelliiton rokotusmääräysten
lisäksi
EVIRAn (Elintarviketurvallisuusvirasto)
kulloinkin
voimassa olevia ohjeita.
•
Oireet
ilmenevät
pennulla
yleisimmin
ensimmäisen, joskus hyvin
harvoin toisen tai jopa
myöhemmän rokotuksen
yhteydessä. Oireet eivät
yleensä toistu.
• Oireet alkavat noin 8–14
vrk penikkatautirokotuksen jälkeen.
• Ensioireita voivat olla
esim. voimakas nieleskely
ja kakistelu, koiran lämpö
voi nousta tai silmät vuotaa.
• Koiralla voi ilmetä pidätysvaikeuksia, tärinää tai
pientä horjumista. Heti
ensioireiden ilmestyessä
koiralle annetaan yksi kyytabletti päivässä, kolmen
päivän ajan.
• Esim. suuret tasapainovaikeudet,
epilepsiaa
muistuttavat krampit tms.
ovat jo vakavampia
neurologisia oireita. Tällöin
on viivyttelemättä otettava yhteyttä eläinlääkäriin.
Hoitona annetaan kortisonia ja B-vitamiinia, lisänä
mahdollisesti nesteytys ja
rauhoittava lääkitys.
Huom!
Oireiden ilmaantuessa on
aina hyvä olla yhteydessä
pennun kasvattajaan!
Terveys
Muut
asiat
hin tai kodin kemikaaleihin yms. Pennulle
jätetään sopivaa pureskeltavaa ja turvallisia leluja, joista ei irtoa pieniä paloja. Näin
voidaan vähentää tuhovimmaa ei-toivottuihin esineisiin.
1 Hampaat
Hampaiden vaihtuminen pysyviksi alkaa noin 4–5 kuukauden iässä. Tässä vaiheessa pennulle on hyvä antaa kovaa
pureskeltavaa. Kulmahampaiden vaihtumista kannattaa tarkkailla. Jos maitohampaan viereen kasvaa pysyvä hammas,
eikä maitohammas irtoa, on syytä kääntyä
eläinlääkärin puoleen.
luita tai naudan luuta. Myös hampaiden
säännöllinen harjapesu ehkäisee hammaskiven syntyä.
Paha hammaskivi
aiheuttaa
helposti
ientulehduksia.
Silloin on syytä käyttää koira eläinlääkärissä hammaskiven poistossa.
Pinserin oikea purenta on saksipurenta,
eli ylähampaiden sisäpinta koskettaa
kevyesti alahampaiden etureunaa.
Puhdista pennun korvat, jos ne näyttävät
likaisilta. Jos korvat tulehtuvat, on tarpeellista käydä eläinlääkärissä. Tulehtunut
korva on usein punainen ja haisee
pahalta, koira voi myös raapia korvaansa
ja ravistella päätään.
Täysikasvuisella koiralla on 42 hammasta,
jotka jakautuva seuraavasti:
Yläleuka:
6 etuhammasta, molemmin puolin 1 kulmahammas, 4 välihammasta (premolaari),
2 poskihammasta (molaari)
Alaleuka:
6 etuhammasta, molemmin puolin 1 kulmahammas, 4 välihammasta (premolaari),
3 poskihammasta (molaari).
Hammaskiven ennaltaehkäisemiseksi on
hyvä antaa kovaa purtavaa esim. puru-
12
2 Korvat
Pinserin korvanlehtien kärkiä tulee tarkkailla, sillä niihin voi tulla verta valuvia
haavaumia. Etenkin kylmillä ja/tai sateisilla ilmoilla voi korvan kärki aueta, kun koira
ravistelee itseään. Kuivia korvanlehtiä voi
tarvittaessa rasvata esim. valkovaseliinilla.
Jos korvanlehti aukeaa, kasvattajalta kannattaa kysyä tarkempia neuvoja/vinkkejä.
3 Yksinolo
Kun pentu jää yksin kotiin, huolehditaan, ettei se pääse käsiksi sähköjohtoi-
Yksin jättäminen aloitetaan heti, kun pentu on kotiutunut. Yksinoloa harjoitellaan
pieniä aikoja kerrallaan. Kun pentu jää yksin, sitä ei kannata kovasti huomioida, eikä
leikittää esim. 20 minuuttiin ennen yksin
jättämistä. Jos pentua kovasti leikitetään
ja aktivoidaan ennen yksin jättämistä, sille
jää helposti ”vauhti päälle” ja vilkkaus voi
purkaantua tarpeettomana tuhoamisena
tai meluamisena.
Tilaksi voi rajata vain jonkun huoneen,
eteisen tms. Ei ole tarpeellista, että pennun tilana on koko koti sen yksinollessa.
Pentua ei pidä sulkea kuitenkaan mihinkään huoneeseen oven taakse, vaan
rajata sopiva tila esim. portilla.
4 Sisäsiisteys
Pentu menee tarpeilleen melkein heti
herättyään ja syötyään ruokansa. Vie
pentu viipymättä ulos ja kehu vuolaasti
oikein ulos tehdystä tarpeesta. Pentu, jota
viedään ripeästi ja usein ulos, oppii nopeasti sisäsiistiksi. Sanomalehtiä tai muita
sisällä käytettäviä pissa-alustoja kannattaa sijoittaa ovien läheisyyteen, jolloin
koira oppii hakeutumaan ovelle, kun sillä
on hätä. Kaikki muut sisälle tulleet vahingot siivotaan pois kaikessa hiljaisuudessa,
sillä koira ei menneitä muistele ja toruminen on turhaa.
5 Muut toimenpiteet
Pentua tulee totuttaa seisomaan tarkoitukseen sopivalla pöydällä silloin kun
sitä hoidetaan. Pöydällä pentua käsitellään rauhallisesti ja määrätietoisesti.
Kynsiä tulee leikata säännöllisesti. Makupalat toimivat hyvin apuna kynsien leikkuussa. Turkin hoitoon riittää harjaaminen silloin tällöin. Koiraa ei tarvitse
pestä usein, vain kun se on likainen.
6 Koulutus
Pentua aletaan kouluttaa heti pienimuotoisesti leikin varjolla. Pentu ei pysty
keskittymään kauan, joten opetustuokioiden tulee olla lyhyitä. Kontaktin harjoittelu on kaiken opetuksen perusta. Pennun
toimiessa oikein, palkitse se välittömästi,
joko makupalalla tai kiitoksella. Tärkeitä
taitoja ovat mm. luoksetulo, irrottaminen
ei-toivotusta esineestä ja odottaminen.
Muista aina palkita koira onnistuneen
suorituksen jälkeen!
Nuorelle koiralle on opetettava kulkeminen kiskomatta (ei juuri onnistu flexin kanssa).
Monilla paikkakunnilla on koirakerhoja/yhdistyksiä, jotka järjestävät pentukursseja,
pentutreffejä sekä agility-, toko- tai muita kursseja esim. pk-lajeista.
•
Luonnollisen
arkuuden kehitys
alkaa.
•
Tässä iässä
muovautuu olennaisin
osa koiran tulevasta
luonteesta ja
käytöksestä,
siksi koiran oikea
käsittely ja kohtelu on
erityisen tärkeää.
Pinseri on erittäin älykäs ja oppivainen, mutta vaatii etenkin nuorena pitkäjänteisyyttä
ja kärsivällisyyttä isännältään.
Henkisen kehityksen kaudet
Pentu on keskellä tärkeintä sopeutumisen vaihetta juuri,
kun se muuttaa uuteen kotiinsa. Pentu tarvitsee rohkaisevan
kumppanin tutustuessaan ympäristöönsä.
Vastasyntyneen kausi
(0–2 viikkoa)
•
Täydellinen riippuvuus
emosta
•
Aistit heikosti
kehittyneet
•
•
14
Pentu elää syödäkseen
ja nukkuakseen,
mitkään ulkoiset
ärsykkeet eivät ohjaa
käytöstä.
Lihasten
yhteistoiminta on
huono.
Muutosten kausi
Sosiaalisen kehityksen
kausi (3–12 viikkoa)
•
Tämä kausi alkaa,
kun pentu on noin 13
vuorokautta.
•
Tärkein kausi koiran
elämässä, kestää noin
2 kuukautta.
•
•
Pentu avaa silmänsä.
Pentu aloittaa
liikunnan harjoittelun.
•
Lajitietoisuuden
oppiminen – olen
koirapentu.
•
Noin 3 viikon ikäinen
pentu alkaa reagoida
ääniin.
•
Oppii tuntemaan
aggressionsa rajat,
kun se leikkii emon ja
sisarustensa kanssa.
•
Tällöin on tärkeää
myös kosketus
ihmiseen sekä
ympäristön ääniin.
•
5–8 kk
•
Nuoruuskaudet
3–5 kk
•
•
•
•
Nuoruusiässä
pennun on
hallittava sosiaalisen
käyttäytymisen
alkeet, jotta se osaa
suhtautua toisiin
koiriin, ihmisiin ja
ympäristöönsä.
Siteet emoon ja
sisaruksiin alkavat
lopullisesti höllentyä.
Epäsuotuisin aika
kaikelle vaativalle
opetukselle ja
koulutukselle. Nuori
koira ei jaksa keskittyä
pitkäjänteiseen
koulutukseen.
Pentu tutustuu
laajemmin
ympäristöönsä.
Tämä vaihe vaatii
pitkäjänteisyyttä
omistajalta, sillä koira
on villi.
•
Pentu saattaa
säikkyä asioita ja
esineitä, joita se ei
aikaisemmin ole edes
ehtinyt huomata.
Rauhallisesti
puhumalla ja
pelon kohteeseen
tutustumalla
pelko on kuitenkin
voitettavissa.
Pentu opettelee
yhteistyötä ja tämä
on suotuisa aika
opetukselle ja
koulutuksen aloittamiseen. Kaikesta
yhdessä tehdystä,
opetuksesta ja
harrastamisen
aloittamisesta
tässä vaiheessa on
myöhemmin erittäin
paljon hyötyä.
8–12 kk
•
Tässä iässä
urospennun
reviiritietoisuus alkaa
herätä. Pentu saattaa
merkkailla reviiriään
myös asuinhuoneissa
pissimällä huonekaluille yms.
Pennulle tuleekin
ensimmäisillä kerroilla
tehdä selväksi, että
se on ehdottomasti
kiellettyä.
•
Puberteetti-ikä,
joka vaatii omistajalta
kärsivällisyyttä.
•
Narttupennuilla on
usein ensimmäinen
juoksuaika.
Ruokinta kasvattajan luona:
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
Madotus:
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________