MAANPUOLUSTUS

MAANPUOLUSTUS
MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
110 • JOULUKUU 2014
HAASTATTELU
Pääministeri
ALEXANDER
STUBB
TEEMA
SUOMEN PUOLUSTUKSEN
TULEVAISUUS
MAANPUOLUSTUS
Päätoimittaja: Yksikön johtaja Janne Kuusela
Toimituskunta
Päätoimittaja Arno Ahosniemi
Päätoimittaja Päivi Anttikoski
Professori Tuomas Forsberg
Eversti Jyrki Heinonen
Viestintäjohtaja Max Arhippainen
Toimittaja Tuomo Lappalainen
Osastopäällikkö Matti Saarelainen
Tieto- ja viestintäjohtaja Marjo Timonen
Toimitussihteeri: Majuri Jarkko Pirkkalainen
Toimituksen sihteeri: Anita Pursiainen
Toimitus
postiosoite: PL 266, 00171 Helsinki
käyntiosoite: Maneesikatu 6
puhelin: +358 40 149 3649
(toimistoaika maanantai-torstai klo 10.00–14.00)
sähköposti: [email protected]
www.maanpuolustuskurssiyhdistys.fi
Maanpuolustus-lehdessä esitetyt mielipiteet ovat asianomaisten kirjoittajien
omia näkemyksiä eikä niiden tarvitse välttämättä edustaa lehden
toimituskunnan tai Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kantaa.
Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käyneiden osoitteenmuutokset
toimituksen postiosoitteella tai sähköposti:
[email protected].
Alueellisen maanpuolustuskurssin käyneiden osoitteenmuutokset
alueellisille yhdistyksille, yhteystiedot lehden loppuosassa.
Maanpuolustus-lehden levikki on 12 000 kappaletta.
Ilmoitushinnat:
3. kansi (takakannen sisäpuoli) 1 200 €
kokosivu 1 000 €
½ sivu 600 €
¼ sivu 300 €
Ilmoittajia pyydetään ottamaan yhteyttä
toimituksen sihteeriin.
Graafinen suunnittelu ja taitto: Riikka Haahti
ISSN 0357-2080
Edita Prima Oy, Helsinki 2014
Seuraava Maanpuolustus-lehti ilmestyy maaliskuussa 2015. Lehden
ilmoitusten tulee olla toimituksen sihteerillä (maanpuolustuskurssiyhdistys@
gmail.com) lehden lopussa olevan mediakortin aikataulun mukaisesti.
Pääkirjoitus
Puolustusdiplomatiaa venäläisittäin
Venäjää käsittelevissä seminaareissa kuulee tavan mukaan pessimistisiä
arvioita menneisyyteen takertuvasta laskevasta suurvallasta, jolla on synkät
taloudelliset ja demografiset näkymät. Kuitenkin Euroopan turvallisuuspolitiikkaa on kuluneen vuoden ajan dominoinut nimenomaan Venäjä,
vaikka maailmalla olisi ihan riittävästi muitakin huolenaiheita.
Venäjä on toimeenpannut uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista doktriiniaan
Ukrainassa sekä esitellyt asevoimiensa reformin hedelmiä maalla, merellä
ja ilmassa. Lieneekö se ollut Venäjän toimien alkuperäinen tarkoitus, mutta
nyt oman alueen puolustaminen on noussut Natossakin asialistan kärkeen
ensimmäistä kertaa kylmän sodan jälkeen. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta
huolimatta Euroopassa on myös kuultu poikkeuksellisen jämäkkää puhetta
pyrkimyksistä oikaista syöksykierrettä puolustusmenoissa. Lisää tehoa
pienentyneistä budjeteista haetaan tiivistämällä puolustusyhteistyötä eri
kokoonpanoissa.
Puolustusmenoista keskustellaan vilkkaasti Suomessakin. Samoin tiivistyvän
puolustusyhteistyön avaamat uudet mahdollisuudet on noteerattu hyvinä
uutisina oman puolustuksemme kehittämiselle. Puolustusvoimauudistuksen
toimeenpano on edennyt loppumetreille ja sille asetetut tavoitteet saavutetaan. Tulevaisuuteen katsottaessa puolustusvoimauudistus antaa hyvän
pohjan, mutta se ei yksinään riitä. Seuraava hallitus saa linjattavakseen
tulevien vuosien puolustusbudjettien ohella edessä olevat mittavat strategiset
puolustusmateriaalihankkeet rahoitusratkaisuineen.
Siinä Suomi poikkeaa länsieurooppalaisesta valtavirrasta, että täällä Venäjä ei
missään vaiheessa hävinnyt turvallisuuspolitiikassa taka-alalle. Syyskuussa
2007 puolustusministeri Jyri Häkämies päätyi otsikoihin Washingtonissa
pitämällään puheella. Häkämies mm. arvioi, että mikäli Venäjän armeijan
hankintaohjelma vuosille 2006–2015 saa tarvittavan rahoituksen, ”voimme
odottaa sotilaallisesti paljon vahvempaa Venäjää ensi vuosikymmenen
puoliväliin mennessä.”
Ulkoministeri Alexander Stubb puolestaan diagnosoi elokuussa 2008 Georgian
kriisiä käännekohtana kansainvälisessä politiikassa ja totesi, että ”Venäjällä on
sekä halu että kyky käyttää asevoimaa ulkopolitiikan välineenä”. Ulkoministeri myös ennakoi silloisten puutulliongelmien edustavan ”vain alkuhenkäystä
poliittisen logiikan vyörymisessä talouden pelikentälle”. Jos suomalaisministereiden suoria puheita aikoinaan hämmästeltiin, niin nyt ne tuskin nousisivat
uutisaiheiksi.
Janne Kuusela
Päätoimittaja
Maanpuolustus 110
1
Puheenjohtajalta
Arvoisa yhdistyksen jäsen
Maanpuolustuskurssiyhdistyksen toimintavuosi on viety läpi suunnitelmien
mukaan. Toiminnan painopiste on ollut sisällöllisesti ja varainkäytöllisesti jäsenja julkaisutoiminnassa. Yhdistyksen talous on hyvässä jamassa.
Turvallisuuspolitiikan illat ja vuosikokouksien yhteydessä pidetyt esitelmätilaisuudet ovat houkutelleet mukavalla tavalla jäsenistöä paikalle. Puhujakorokkeella ovat tänä vuonna käyneet puolustusministeri Haglund, Naton Brunssumin
johtoportaan komentaja kenraali Domröse, Viron presidentti Ilves sekä elokuun
alussa tehtävät vastaanottanut puolustusvoimain komentaja kenraali Lindberg.
Viime vuonna aloitettua Max Jakobson Memorial Lecture -sarjaa jatkaa joulukuun yhdysvaltalaisvieraamme John Hamre, joka johtaa Center of Strategic and
International Studies -laitosta Yhdysvalloissa. Hän on aiemmin toiminut muun
muassa varapuolustusministerinä.
Maanpuolustus-lehden ulkoasu uusittiin alkuvuodesta. Uskon, että tulos tyydyttää jäsenistöä ja lehti kuluu käsissänne aikaisempien vuosien tapaan. Julkaisun
levikki on 12 000. Lienee sopivaa muistuttaa lukijoita siitä, että lehtemme on oiva
foorumi yritystenne tuotteiden mainostamiselle.
Syyskokouksessa päätettiin jatkaa yhdistyksen toimintaa ensi vuonnakin korkealla profiililla ja jäsenistön ehdoilla jo kolme vuotta samassa kokoonpanossa
toimineen hallituksen ohjauksessa. Turvallisuuspolitiikan iltojen teemat pyritään
pitämään ajankohtaisina ja esitelmöitsijät korkeatasoisina. Yhdistys tulee julkaisemaan neljä lehteä. Ylimääräisenä ohjelmanumerona on syyskuun alun matka
Tampereella pidettäville Kokonaisturvallisuus-messuille. Toimintavuoden
ensimmäinen tilaisuus on tammikuun 15. päivän iltana, jolloin Suomen Pankin
pääjohtaja Erkki Liikanen tulee pitämään esitelmän talouskysymyksistä.
Euroopan turvallisuusympäristössä on toimintavuoden kuluessa tapahtunut
paljon. Valitettavasti kehitys on ollut pääasiassa kielteistä. Puolustuskykymme
tärkeys on jälleen noussut uuteen arvoon. Oli myönteistä, että kansanedustaja
Ilkka Kanervan lähes yksimielinen selvitysryhmä esitti lähivuosille hienoisia
rahoituksen korjausliikkeitä.
Monen peräänkuuluttama avoin ja asiantunteva keskustelu erilaisista turvallisuusratkaisuvaihtoehdoista ei kuitenkaan jostain syystä käynnisty aidosti. Onkin
sopivaa kysyä, miten tiukaksi tilanteen pitää kehittyä, jotta aito dialogi muun
muassa liittoutumisen hyödyistä ja haitoista sekä vaikutuksista voisi alkaa.
Kari Jordan
Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtaja
2
Maanpuolustus 110
Kannen kuva:
Aku Siukosaari/
Puolustusvoimat
Sisältö
1
2
3
Pääkirjoitus
Puheenjohtajalta
Sisältö
HAASTATTELU
4
Pääministeri Alexander Stubb
TEEMA: SUOMEN PUOLUSTUKSEN TULEVAISUUS
12
Parlamentaarinen selvitysryhmä ja Suomen puolustuksen
pitkän aikavälin haasteet
18
Mika Peltonen: Suomen puolustuksen tulevaisuuden kehitysnäkymiä
27
Janne Kuusela & Jarkko Pirkkalainen: Puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua – katsaus Maanpuolustus-lehden arkistoihin
ARTIKKELIT
34
Mauri Koskela: Länsi-Afrikan arkea kriisinhallinnan näkökulmasta
43
Tapio Luoma: Toivoa ja luottamusta
48
Jarmo Mäkelä: Tosiasioita jäljittämässä
50
Jarmo Lindberg: Suomen puolustuksen toimintaympäristön muutos
KIRJA-ARVIOITA
47
Suomen pyhä sota – Papit jatkosodan julistajina
57
Rauhan utopia
MAANPUOLUSTUSKURSSIT
59 Puolustusvoimain komentajan puhe 210. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
62
Puolustusministerin tervehdys 210. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
64
Kun geopolitiikka teki paluun – 210. Maanpuolustuskurssin tarina
66
210. Maanpuolustuskurssi
67
Tasavallan Presidentin puhe 211. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
70
Puolustusvoimain komentajan tervehdys 211. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
72
211. Maanpuolustuskurssi
73
Oltermannit ja aiemmat kurssin johtajat
74
46. Maanpuolustuksen erikoiskurssi
MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN TOIMINTA
76
Yhdistys jakoi apurahoja ja tunnustuspalkintoja
77
Turvallisuuspolitiikan matka Brysseliin
78
Alueellisten yhdistysten johtoa Maneesilla
80
Maanpuolustusmessut 2015
82 KURSSIEN KOKOONTUMISIA
90 ALUEELLISET YHDISTYKSET
Maanpuolustus 110
3
Haastattelu
Pääministeri
ALEXANDER
STUBB
Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 30.10.2014
Janne Kuusela
M
Millaisena näette Suomen turvallisuusja puolustuspoliittisen aseman? Mikä
on arvionne turvallisuusympäristön ja
erityisesti lähialueemme kehityksestä?
Laajemmin katsottuna oma arvioni nykyisestä
turvallisuuspoliittisesta tilanteesta lähtee vuodesta 2008, jolloin Georgiassa käytiin lyhyt sota.
Silloin totesin, että Euroopan turvallisuuspoliittinen ilmapiiri ja ympäristö ovat muuttuneet.
Voimapolitiikka ja etupiiriajattelu palasivat Eu-
4
Maanpuolustus 110
Maanpuolustus 110
5
Puolustusvoimat/Aku Siukosaari
Haastattelu
”Sitä ei pidä
unohtaa, että
Venäjä valloitti
Krimin toiselta
suvereenilta
valtiolta.”
roopan rajoille. Silloin moni Suomessa oli sitä
mieltä, että analyysini oli ylireagointia, mutta
enpä ole varsinkaan Ukrainan kriisin jälkeen
enää sen tyyppisiä puheita kuullut.
Jakaisin asian kahteen osaan, joista toinen
on turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö
ja toinen talouspoliittinen. Venäjän tämänhetkinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen doktriini
näkyy muun muassa lisääntyneenä aktiivisuutena ilma- ja merivoimien toiminnassa, myös
Suomen lähialueilla. Tästä doktriinista saimme
yhden määreen presidentti Putinin puheessa
24.10.2014 sekä toisen määreen Venäjän toimissa Ukrainassa ja ennen kaikkea Krimin
niemimaalla. Sitä ei pidä unohtaa, että Venäjä
valloitti Krimin toiselta suvereenilta valtiolta.
Pidän tätä valitettavana kehityksenä, mutta siitä
huolimatta turvallisuuspoliittinen tilanne Suomessa ja Suomen rajoilla on edelleen vakaa enkä
näe sen osalta syytä huoleen tässä vaiheessa.
Talouspoliittisesta tilanteesta taas olen huomattavasti huolestuneempi ja sehän johtuu tietysti siitä, että olemme kokeneet kuusi laihaa
vuotta. Lisäksi talouden suhteen on sekä sisäistä
että ulkoista painetta, eli pitkälle menevä rakenteellinen uudistus teollisuudessa ja ulkoista
painetta globaalin taloustilanteen ja Venäjän
tilanteen kautta.
Puolustuksen pitkän aikavälin haasteita
tarkastellut parlamentaarinen selvitysryhmä jätti loppuraporttinsa lokakuun
alussa. Millaisia ajatuksia raportissa
kuvatut puolustuksen haasteet ja niistä
vedetyt johtopäätökset teissä herättivät?
On ilman muuta selvää, että tuen raportin johtopäätöksiä ja esityksiä puolustusmenojen lisäämisestä. On kuitenkin katsottava kokonaisuutta,
sillä raportissa esitetyt lisäykset ovat pitkässä
juoksussa pieniä. Meillä on tulevina vuosina
edessämme suuria hankintapäätöksiä meri- ja
ilmavoimien käytöstä poistuvan kaluston korvaamiseksi. Niiden osalta rahoitus on löydettävä
nyt esitetyn lisärahoituksen ulkopuolelta.
Kun Suomeen edellisen kerran hankittiin uusia torjuntahävittäjiä, olin itse vuonna 1992 Washingtonin suurlähetystössä virkamiesharjoittelijana. Sain tilaisuuden nuorilla silmillä seurata
6
Maanpuolustus 110
sitä päätöksentekomekanismia sekä hankkeen
mittakaavaa ja pitkälle ulottuvaa aikajännettä.
Silloin hankitut Hornet-hävittäjäthän poistuvat
käytöstä 2020-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Yleisesti ottaen on todettava, että puolustushallinto on ollut ainoa hallinnonala, joka on
tehnyt täsmälleen sen mitä on sovittu ja pyydetty kustannusten karsimisessa sekä organisaation ja toiminnan rakenteiden tehostamisessa.
Tämä viestii puolustushallinnon asenteesta ja
kyvystä, mutta on sanomattakin selvää ettei
tällä tiellä voida pitkässä juoksussa jatkaa. Suomella on oltava uskottava puolustus ja sitä on
myös rahoitettava. Olen puhunut paljon siitä,
että seuraavan hallitusohjelman pitää olla lyhyt, ytimekäs ja strateginen eikä sinne voida
kaikkea mahdollista kirjata. Mutta on itsestään
selvää, että edessä olevat puolustusvoimien isot
hankkeet on muodossa tai toisessa noteerattava.
Yksi tärkeä osa-alue, joka ei koske pelkästään puolustusvoimia, on kyberturvallisuus.
Kyberulottuvuus on olennainen osa niin nykyaikaista sodankäyntiä kuin rikollisuuttakin.
Jollei kyberturvallisuutemme ole kunnossa, voidaan koko nykyaikainen sähköstä ja tietoliikenneyhteyksistä riippuvainen yhteiskuntamme
lamauttaa. Tähän osa-alueeseen on kaikkien
turvallisuudesta huolehtivien tahojen kiinnitettävä huomiota ja myös puolustuksen osalta
sen on oltava ajan tasalla. Kyberturvallisuutta
koskevaa lainsäädäntöä tullaan tarkastelemaan
seuraavassa hallitusohjelmassa ja seuraavalla
hallituskaudella.
Kuinka ennakoitte maanpuolustuksen ja
sen kehittämistarpeiden näkyvän tulevissa
eduskuntavaalikeskusteluissa? Millaisia
asioita haluaisitte nostaa esiin suomalaiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen keskusteluun?
Puolustusvoimat/Aku Siukosaari
Pääministeri Alexander Stubb
ALEXANDER STUBB
Pääministeri Alexander Stubb on
toiminut nykyisessä tehtävässään
kesäkuusta 2014 alkaen. Tätä ennen
Stubb toimi Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä ja ulkoasiainministerinä, Euroopan parlamentin
jäsenenä, erityisasiantuntijana
Suomen EU-edustustossa Brysselissä
ja Euroopan komission puheenjohtajan neuvonantajana.
Stubb on koulutukseltaan filosofian
tohtori kansainvälisessä politiikassa,
ja hän on toiminut mm. vierailevana
professorina Brüggessa College of
Europessa, erikoistutkijana Suomen
EU-edustustossa Brysselissä sekä
tutkijana Suomen Akatemiassa ja
ulkoasiainministeriössä.
Uskon kyllä siihen, että suomalaisten maanpuolustustahto on kova, nämä asiat ovat lähellä
ihmisten sydämiä ja ne otetaan vakavasti. Jos
on joku hallinnonala, josta kansalaiset eivät
halua tinkiä niin se on puolustus. Olen varma
siitä, että vaalien yhteydessä käydään ulko- ja
turvallisuus- ja puolustuspoliittista keskustelua
ainakin kahdesta tulokulmasta. Ensimmäinen
Maanpuolustus 110
7
8
Maanpuolustus 110
Pääministeri Alexander Stubb
liittyy Nato-jäsenyyteen ja mahdolliseen Natojäsenyyttä koskevaan kirjaukseen hallitusohjelmassa. Toinen tulokulma liittyy puolustusvoimien materiaalihankintoihin ja puolustusmenoihin. Voi toki myös olla, että käydään keskustelua
muistakin asioista kuten esimerkiksi asevelvollisuudesta. Ja hyvä näin, sillä kaikki nämä asiat
ovat osa demokraattista prosessia ja niistä pitää
voida keskustella avoimesti.
Mitä tulee Nato-keskusteluun ja sitä koskevaan tietopohjaan niin meillähän on ollut noin
25 vuotta aikaa selvittää näitä asioita. Varmasti
meillä on myös ollut jonkinlainen kommunikaatiovaje, joka liittyy maamme historialliseen
asemaan kylmän sodan aikana. Suoraan sanottuna Suomessa on pelätty Nato-keskustelua. Itse
olen huomannut, että jos tekisi diskurssianalyysin siitä, millaisia ajatuksia yhdistetään sanaan
”Nato”, niin varmasti sieltä löytyisi sellaisia sanoja kuin ”kiihko”, ”into” tai ”kiima”. Eli meillä
on ollut suuria vaikeuksia keskustella rauhallisesti Nato-jäsenyyden merkityksestä. Tämä
on paradoksaalista siinä mielessä, että Suomi
on jo kahden vuosikymmenen ajan ollut Naton
kumppani ja olemme osallistuneet kaikkiin Naton suuriin kriisinhallintaoperaatioihin. Naton
jäseniin verrattuna meiltä puuttuu käytännössä
vain kaksi elementtiä: mahdollisuus osallistua
päätöksentekoon ja turvatakuut.
Totta kai Natoon liittyviä kysymyksiä pitäisi
avata nykyistä paremmin kansalaisille ja itsekin
olen sitä vaihtelevalla menestyksellä yrittänyt
tehdä jo pitkään. Natossa on 28 demokraattista
oikeusvaltiota, jotka muistuttavat meitä enemmän kuin vaikkapa YK-yhteisö, jossa yli puolet jäsenmaista on autoritäärisesti johdettuja ja
jotka eivät jaa meidän arvomaailmaamme. Samoin olen yrittänyt tuoda esiin sitä, että valtaosa
EU-maista ja noin 94 prosenttia EU:n kansalaisista kuuluvat Natoon. Edelleen, asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustuskyky toimii
turvallisuutemme perustana siitä huolimatta,
kuuluimme Natoon tai ei.
Puolustushallinto on kaukaa viisaasti kehittänyt puolustuskykyämme siten, että olemme
nykyisiin Nato-maihin verrattuna hyvällä tasolla ja sen puolesta voisimme liittyä Natoon
nopeastikin. Valitettavasti useimmille meistä
Nato on kaikesta huolimatta edelleen jonkinlai-
nen mörkö kylmän sodan ajoilta ja mitä enemmän siitä voidaan vapaasti keskustella niin sen
parempi. Aika kauan tämä keskustelu näyttää
vain kestävän.
Puolustuspolitiikan alalla on viime
vuosina tehty useita aloitteita yhteistyön
tiivistämiseksi. Kuinka arvioitte tämän
yhteistyön mahdollisuuksia Pohjoismaiden
kesken ja laajemmin Euroopassa? Entä
millaisena näette Suomen kriisinhallintaosallistumisen ja sen jatkonäkymät?
Nato-yhteistyö, pohjoismainen puolustusalan
yhteistyö, EU:n puolustusulottuvuus ja kahdenväliset yhteistyösuhteemme eivät missään
nimessä ole toisiaan poissulkevia vaan päinvastoin toisiaan tukevia ja täydentäviä. Suomen ja
Ruotsin kahdenvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö on tärkeä elementti. Mutta en pidä ajankohtaisena ajatusta Suomen ja Ruotsin välisestä
puolustusliitosta enkä näe tätä yhteistyösuhdetta
mahdollisena korvikkeena muille puolustusyhteistyön osa-alueille.
Lähtökohtana on Suomen uskottava puolustuskyky, jonka vahvistamiseksi on osattava hyödyntää kaikkia siihen avautuvia mahdollisuuksia. Koko turvallisuus- ja puolustuspoliittinen
ratkaisumme kytkeytyy vahvasti kansainvälisiin
instituutioihin. Mitä enemmän tukea ja turvaa
voimme saavuttaa eri foorumeilta niin sen parempi.
Kansainvälisen kriisinhallinnan ja Suomen
kriisinhallintaprofiilin muutoksesta en ole hirveän huolestunut. Siinä on kyse oikeastaan
läntisen maailman trendistä tällä hetkellä.
Ehkä olemme jo päässeet ylitse siitä vaiheesta,
jossa vielä laskettiin kriisinhallintajoukkojen
henkilövahvuuksia. Sellaista vanhanaikaista
mustavalkoista ajattelua meillä valitettavasti
vielä esiintyy, jossa erotetaan toisistaan kovin
jyrkästi siviili- ja sotilaallinen kriisinhallinta tai
esimerkiksi Naton johtama ja YK:n johtama kriisinhallinta.
Osaltaan nyt nähtävä muutos kriisinhallinnan osa-alueella liittyy myös Naton muuttuvaan
rooliin, jossa aikaisemmin korostuivat kriisinhallintatehtävät Balkanin ja Afganistanin laajamittaisissa operaatioissa. Ukrainan tapahtumien
Maanpuolustus 110
9
Haastattelu
”Koko turvallisuusja puolustuspoliittinen
ratkaisumme
kytkeytyy vahvasti
kansainvälisiin
instituutioihin.”
myötä Naton huomio on kohdistunut uudelleen
yhteiseen puolustukseen. Kriisinhallintaan
osallistumisella sinänsä on merkitystä, se antaa
tiettyä kansainvälistä uskottavuutta ja palvelee
samalla kansainvälisenä harjoitusmahdollisuutena oman puolustuksemme vahvistamiseksi.
Valtioneuvoston vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon
käsittelyn yhteydessä eduskunta peräänkuulutti jatkossa laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa turvallisuusstrategiaa. Mikä on
näkemyksenne nykyisen kaltaisen selontekoprosessin tulevaisuudesta?
Selonteko on kaikin puolin hyvä instrumentti
ja ennen kaikkea puolustushallinnolle, jonka
suunnittelussa tarvitaan jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ulko- ja tuvallisuuspolitiikassa näkisin tarvetta hieman nopeammalle kierrolle ja
olen pitänyt tärkeänä esimeriksi pääministerin
ilmoituksia eduskunnalle ja parlamentaarisia
selvityksiä, joiden yhteydessä käydään ulko- ja
turvallisuuspoliittista keskustelua.
Olen ollut mukana tekemässä useampia selontekoja sekä virkamiehenä että ministerinä ja
tiedostan hyvin niiden merkityksen, mutta näkisin tarvetta paremmalle ketteryydelle kun arvioimme turvallisuuspoliittisen ympäristömme
muutosta. Kyllähän esimeriksi nyt Ukrainassa
nähdyn kaltaiset tapahtumat saavat pohtimaan
sitä, kuinka nopeasti asiat joskus voivat muuttua. Näin siitäkin huolimatta, että juuri äsken
totesin, ettei Ukrainan tilanne ole aiheuttanut
suoranaista uhkaa Suomea kohtaan.
Tälläkin alalla on valitettavan paljon ihmisiä,
jotka sanovat ettei mikään muutu ja sitten kun
muuttuu niin toteavat, että tämähän oli ennakoitavissa. Tämä on mielestäni vanhanaikaista
ulko- ja turvallisuuspoliittista ajattelua. Sen pitää elää jatkuvasti ajassa ja tässäkin mielessä
esimerkiksi Nato-jäsenyyden mahdollisuuden
ennalta poissulkeminen ei ole kovin kauaskantoista ajattelua. •
10
Maanpuolustus 110
Ville Tuokko/Puolustusvoimat
TEEMA
SUOMEN
PUOLUSTUKSEN
TULEVAISUUS
F/A-18 Hornet
ilmasta-maahan
-varustuksessa.
Maanpuolustus 110
11
Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus
Parlamentaarinen
selvitysryhmä ja
puolustuksen pitkän
aikavälin haasteet
Janne Kuusela
Maanpuolustus-lehti haastatteli kolmea
selvitysryhmän pysyvinä asiantuntijoina
toiminutta virkamiestä: alivaltiosihteeri
Jaakko Laajavaa ulkoasiainministeriöstä
sekä kansliapäällikkö Arto Rätyä
ja ylijohtaja Esa Pulkkista
puolustusministeriöstä.
12
Maanpuolustus 110
Parlamentaarinen selvitysryhmä ja puolustuksen pitkän aikavälin haasteet
ovat mahdollisia. Toimintaympäristön muutos
ja Suomen geostrateginen asema sotilasliiton
rajalla ja Venäjän naapurina on otettava huomioon puolustusvoimien mitoittamisessa ja kehittämisessä.
Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon
jälkeen puolustusvoimien koko, perusrakenne
ja mitoitus vastaavat asetettuja taloudellisia
vaatimuksia. Muutosta on kuitenkin jouduttu
rahoittamaan materiaalin kustannuksella. Puolustusvoimat on mitoitettu nyt minimitasolle
eikä nykyinen puolustusbudjetti ole riittävä tarvittavien materiaali-investointien tekemiseen.
Noin vuoden kestänyttä selvitystyötä leimasi
avoimuus. Selvitysryhmä luovutti loppuraporttinsa ministerille 1. lokakuuta 2014.
Tiina Takala/Puolustusministeriö
P
Puolustusministeri Carl Haglundin 10.10.2013
asettama puolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsitellyt parlamentaarinen selvitysryhmä
luovutti loppuraporttinsa ministerille keskiviikkona 1. lokakuuta 2014 eduskunnassa. Ministeri Haglund totesi, että selvitysryhmän työ luo
tervetullutta pohjaa seuraavan hallituskauden
poliittisille linjauksille ja päätöksille puolustuksen kehittämisestä. ”Korostan, että seuraava
hallitus ei päätä vain hallituskautensa aikaisista
taloudellisista voimavaroista vaan käytännössä
puolustuksen kehittämisen poliittisista perusvalinnoista aina 2030-luvulle saakka”, muistutti
ministeri Haglund.
Selvitysryhmän raportissa arvioidaan Suomen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutosta ja tulevaisuudennäkymiä. Johtopäätöksenä on, ettei Suomeen kohdistu tällä
hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset
Maanpuolustus 110
13
Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus
Matti Matikainen/Ulkoministeriö
JAAKKO LAAJAVA
Alivaltiosihteeri Jaakko
Laajavan vastuulle kuuluu
ulkoasiainministeriön ulko- ja
turvallisuuspolitiikka. Hän on
toiminut aiemmin suurlähettiläänä Isossa Britanniassa
ja Yhdysvalloissa. Urallaan
ulkoasiainhallinnossa
Laajava on työskennellyt
lisäksi Espanjassa, Puolassa,
Jugoslaviassa sekä Sveitsissä
ETYK:ssa.
Raportin keskeisin viesti on Suomen poliittisen kentän vahva yksimielisyys siitä, että turvallisuusympäristömme edellyttää meiltä kansallisen puolustuskyvyn ylläpitoa riittävän korkealla
tasolla ja riittävässä valmiudessa. Ryhmä toteaa
myös, ettei tämä ole mahdollista ilman lisäresursseja puolustusvoimien materiaalihankkeisiin. Raportissa myös tunnistetaan 2020-luvulla
vastaan tulevat strategisen tason hankkeet merija ilmapuolustuksessa, joihin tulee ottaa kantaa
jo seuraavalla hallituskaudella.
Maanpuolustus-lehti haastatteli kolmea selvitysryhmän pysyvinä asiantuntijoina toiminutta
virkamiestä: alivaltiosihteeri Jaakko Laajavaa
ulkoasiainministeriöstä sekä kansliapäällikkö
Arto Rätyä ja ylijohtaja Esa Pulkkista puolustusministeriöstä.
Kuinka koitte parlamentaarisen selvitystyön toimivuuden prosessina? Mitkä
olivat mielestänne sen vahvuudet ja
heikkoudet?
Jaakko Laajava: Asiantuntijana toimineen
virkamiehen näkökulmasta koko hanke toimi
varsin hyvin. Sillä oli aihepiirin laajuudesta
huolimatta selkeä fokus eli materiaali-investointiresurssien turvaaminen, ja tältä osin ryhmä
myös onnistui luomaan varsin pitkälle ulottuvaa
yhteistä näkemystä. Puolustusvoimat suhtautui
tehtävään erittäin myönteisellä ja avoimella tavalla, jota uskon kaikkien selvitysryhmän jäsenten arvostaneen suuresti.
Arto Räty: Puolustukseen liittyvän poliittisen
keskustelun ja päätöksenteon tulee perustua
faktoihin eikä olettamuksiin. Nyt kaikilla puolueilla on varmasti riittävät tiedot sekä turvallisuusympäristöstämme että sotilaallisen maapuolustuksemme nykytilasta ja tulevaisuuden
haasteista. Prosessi oli mielestäni erittäin onnistunut ja sen vahvuutena on se, että kaikki
puolueet – hallitus- ja oppositiopuolueet – saivat
tasapuolisesti tietoa. Puolueiden on tietysti itse
pidettävä huoli siitä, että ne hyödyntävät ryhmään kuuluneille jaettua tietoa maksimaalisesti.
Puolustukseen liittyvät ratkaisut ulottuvat aina
useille hallituskausille, joten on tärkeää, että linjaukset tehdään laajalla pohjalla. Itse prosessista
14
Maanpuolustus 110
Parlamentaarinen selvitysryhmä ja puolustuksen pitkän aikavälin haasteet
Esa Pulkkinen: Prosessi varmasti vahvisti parlamentaarista näkökulmaa ja sitoutumista puolustuskysymyksiin. Tämä oli mielestäni käytännössä paras tapa informoida kaikkia puolueita
riittävän syvällisesti. On erittäin tärkeää, että
poliittisilla päätöksentekijöillä on käytössään
ajantasainen tilannekuva puolustuksen nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Myös puolustuksesta keskustellaan aktiivisesti mediassa ja
etenkin sosiaalisessa mediassa, jolloin syvällinen tietämys asioista ei voi rakentua ainoastaan
ajankohtaisen ja tunnepitoisen pintatiedon varaan – tarvitaan myös viranomaisten tarjoamaa
laaja-alaista faktapohjaa ja analyysia. Prosessin
ehdottomana vahvuutena pidän kansanedustajien sitoutumista yli vuoden kestäneeseen intensiiviseen työhön muun eduskuntatyöskentelyn
ohessa. Työtä tehtiin avoimessa hengessä, mutta
silti luottamuksellisuudesta tinkimättä. Heikkouksia sen sijaan on vaikeampi löytää.
Selvitysryhmän raportissa todetaan, että
”puolustusyhteistyö on välttämätöntä
Suomen suorituskykyjen kehittämiseksi,
mutta se ei tuo sotilaallisia turvatakuita”.
Miten puolustusyhteistyö mielestänne
näyttäytyy puolustuksen pitkän aikavälin
kehittämisessä?
Jaakko Laajava: Ilman muuta puolustusyhteistyö lisääntyy ja sen täytyykin lisääntyä. On
monia esimerkkejä siitä, että muun muassa Naton puitteissa toteutettu kumppanuusyhteistyö
korkeine standardeineen ja suorituskykyvaatimuksineen edesauttaa oman maanpuolustuksemme kehittämistä. Esimerkiksi isoihin harjoituksiin osallistuminen tarjoaa erinomaisia
mahdollisuuksia saada kokemuksia ja koulutusta puitteissa, joita muuten olisi vaikea luoda.
Kaikki tämä merkitsee oman puolustuksemme
kannalta kustannustehokkuutta. Parlamentaarisen selvitysryhmän tarkoituksenahan ei ollutkaan pohtia Suomen turvallisuuspoliittisia
valintoja, joten yhteistyöteemassa ei menty
kovin syvälle.
ARTO RÄTY
Tiina Takala/Puolustusministeriö
on vaikea löytää heikkouksia. Ryhmä raportin
laaja käsittely mediassa levitti tietoa laajasti yhteiskunnassa.
Kenraaliluutnantti Arto Räty on
toiminut vuodesta 2011 puolustusministeriön kansliapäällikkönä. Tätä ennen Räty on
ollut eri tehtävissä kotimaassa
ja ulkomailla mm. Puolustusvoimien operaatiopäällikkönä,
maavoimien esikuntapäällikkönä, kansallisen puolustuspolitiikan yksikön johtajana
puolustusministeriössä ja
Maanpuolustuskurssien
johtajana 2003–2004. Kansainvälistä kokemusta Rädyllä
on KFOR- ja UNTSO-operaa­
tioista, Naton esikuntatehtävistä (SHAPE) sekä lukuisilta
kursseilta.
Maanpuolustus 110
15
Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus
Tiina Takala/Puolustusministeriö
ESA PULKKINEN
Kenraalimajuri Esa Pulkkinen
toimii puolustusministeriössä puolustuspoliittisen osaston päällikkönä.
Aikaisemmin hän on toiminut
Brysselissä EU:n sotilasesikunnan operaatiopäällikkönä, suunnitteluosaston
päällikkönä ja asiantuntijatehtävissä. Lisäksi Pulkkinen
on ollut puolustusministeriössä EU-puheenjohtajuuskauden työryhmän
johtajana ja Jääkäriprikaatin
komentajana.
Arto Räty: Viimeaikaiset kriisit, erityisesti
Ukrainan kriisi, ovat tuoneet esille ns. hybridisodankäynnin uhkat. Tällaisiin uhkiin varautuminen edellyttää syvenevää yhteistyötä niin
kotimaassa eri toimijoiden kesken kuin myös
muiden valtioiden ja organisaatioiden kanssa.
Yksikään läntinen valtio ei voi enää hoitaa sotilaallista turvallisuuttaan täysin yksin. Syvenevä
yhteistyö on edellytys myös Suomen kansallisen
puolustuksen ylläpitämiselle ja kehittämiselle.
Ukrainan kriisi, kuten myös sitä edeltäneet
kriisit, ovat tehneet selväksi Nato-jäsenyyden
ja -kumppanuuden välisen selkeän eron: turvatakuut ovat vain jäsenillä. Syvä yhteistyö Naton
kanssa vahvistaa kuitenkin omaa kansallista
puolustuskykyämme. Osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin on osa Suomen osoittamaa vastuunkantoa. Samalla se tuo
sotilaalliseen maanpuolustukseen osaamista ja
kokemusta.
Esa Pulkkinen: Puolustusyhteistyö on jatkuvaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä kansallisten
suorituskykyjen turvaamiseksi. Se ei ole valinta, vaan välttämätön edellytys kansallisten
suorituskykyjen kehittämiselle. Konkreettinen
esimerkki yhteistyöstä on lisääntyvä monikansallinen koulutus- ja harjoitustoiminta. Osallistumme koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön,
koska se selkeästi vahvistaa kansallista puolustuskykyämme. Samalla se antaa myös vahvan
turvallisuuspoliittisen signaalin; Suomi on osa
länttä. Puolustusyhteistyö ei kuitenkaan ole
sama asia kuin puolustusliitto – ainoastaan puolustusliittoon kuuluvat maat ovat huonon sään
aikana kollektiivisen turvatakuun suojassa.
Tämä on tullut yhä selvemmäksi Ukrainan
kriisin myötä. Jäsenyyden ja kumppanuuden
välillä ei ole harmaata aluetta eikä optiota. Puolustusliitto on puolustusyhteistyön pisimmälle
viety muoto. Se on poliittinen päätös josta varmasti keskustellaan lähestyvien vaalien alla
sekä tulevan hallituskauden aikana.
Selvitysryhmä toteaa raportissaan, että
mikäli puolustusvoimien määrärahoja
ei vuodesta 2016 alkaen lisätä, on edessä
puolustusreformi. Mitä ”puolustusreformi”
käytännössä merkitsee?
16
Maanpuolustus 110
Parlamentaarinen selvitysryhmä ja puolustuksen pitkän aikavälin haasteet
Jaakko Laajava: Selvitysryhmän työskentelyn
lähtökohtana oli se, että Suomen puolustusratkaisun perusvalintoja ei lähdetty kyseenalaistamaan.
Selvitysryhmässä nähtiin, että perusvalinnat ovat
palvelleet meitä hyvin, mutta ilman riittävää materiaali-investointien tasoa edessä voi olla laajempi
reformi tai uudistus. Ei varmaankaan ole miltään
kannalta Suomelle eduksi, että joutuisimme ”pakkoreformiin”, jossa supistukset heikentäisivät vääjäämättä puolustuksemme uskottavuutta.
Arto Räty: Puolustusreformilla tarkoitetaan nyt
käyttämiemme ”puolustuksemme perusfundamenttien” eli koko maan puolustamisen, yleisen
asevelvollisuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden uudelleen tarkastelua. Selvitystyhmän
raportissa todetaan selvästi, että ilman lisärahoitusta emme kykene ylläpitämään nykyisen
kaltaista puolustusta. Ellemme saa rahoitusongelmaa ratkaistua, joudumme siis miettimään
puolustuksemme konseptin uudelleen heti vuoden 2015 alkuun mennessä loppuun saatetun
puolustusvoimauudistuksen jälkeen. Sotilaallista
turvallisuutta ei voi ulkoistaa, eli sotilaallinen
liittoutuminen ei ole ratkaisu laskevaan rahoitukseen. Suomella on kaikissa tilanteissa oltava
riittävä kansallinen puolustuskyky.
Esa Pulkkinen: Puolustusreformi tai puolustusuudistus toteutettiin monissa länsimaissa
kylmän sodan jälkeen, kun uhkien ja turvallisuusympäristön katsottiin muuttuneen perustavanlaatuisesti ja alueellisen puolustuksen merkityksen nähtiin vähentyneen kansainvälisten
kriisinhallintatarpeiden kustannuksella. Näinhän
toimittiin meidänkin lähiympäristössämme esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Puolustusreformia tulee mielestäni tarkastella analyyttisesti ja
objektiivisesti. Kysymys ei ole tavanomaisesta
puolustuksen kehittämistyöstä, jota tehdään
luonnollisesti koko ajan, vaan syvemmästä, pitkää poliittista keskustelua vaativasta muutosprosessista, joka muuttaisi puolustuksen strategisia
perusvalintoja. Siksi siihen ei tule ajautua kevyin
perustein. Puolustuksen on toki jatkuvasti ”uudistuttava”, mutta todellinen puolustusreformi
olisi aivan eri mittaluokan asia. Vallitsevassa tilanteessa en pidä tämän tyyppistä kehityskulkua
mitenkään suotavana. •
PARLAMENTAARINEN SELVITYSRYHMÄ
Puheenjohtaja
Ilkka Kanerva (kok.)
Varapuheenjohtaja
Johannes Koskinen (sd.)
Jäsenet
Esko Kurvinen (kok.)
Tuula Väätäinen (sd.)
Sari Palm (kd.)
Thomas Blomqvist (r.)
Seppo Kääriäinen (kesk.)
Eero Reijonen (kesk.)
Jussi Niinistö (ps.)
Tom Packalén (ps.)
Annika Lapintie (vas.)
Anni Sinnemäki (vihr.)
Varajäsenet
Sofia Vikman (kok.)
Mika Kari (sd.)
Risto Kalliorinne (vas.)
Tuija Brax (vihr.)
Ismo Soukola (ps.)
Mari Kiviniemi (kesk.)
Stefan Wallin (r.) Peter Östman (kd.)
Pysyvät asiantuntijat
Puolustusministeriö:
Arto Räty
Esa Pulkkinen
Hannu Ojala
Manu Tuominen
Rami Peltonen
Ulkoasiainministeriö:
Jaakko Laajava
Pääesikunta:
Juha Rannikko
Pasi Välimäki
Selvitysryhmän sihteerit
Heikki Savola
Juha Martelius
Maanpuolustus 110
17
Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus
SUOMEN
PUOLUSTUKSEN
TULEVAISUUDEN
KEHITYSNÄKYMIÄ
Mika Peltonen
Vanhat asiat säilyvät
ja uudet tulevat
vanhojen päälle
18
Maanpuolustus 110
Puolustusvoimat
Suomen puolustuksen tulevaisuuden kehitysnäkymiä
P
Puolustusvoimat rakentaa sotilaallisen puolustuskyvyn suomalaiselle puolustusratkaisulle,
jonka peruskivenä on alueellisen puolustuksen
periaate. Se on toteutettu yleisen asevelvollisuuden avulla tähdäten koko maan puolustamiseen omin voimin ilman sotilasliiton jäsenyyttä.
Nämä perustekijät muodostavat kokonaisuuden,
jossa yksittäisen osan muuttaminen vaikuttaa
muihin, mikä taas aiheuttaa sen, että toimivaa
ratkaisua ei voi saavuttaa.
Tässä artikkelissa käsitellään suomalaista
puolustusjärjestelmää, jonka kehittämisessä
on jatkuvasti huomioitava ympäristössä tapahtuvat muutokset. Kun tarkastelunäkökulmana
on tulevaisuus, on sodankuvan muuttumiselle
ominaista tietty epämääräisyys ja arvioinnin
haasteellisuus. Varmaa on kuitenkin se, että
vanhat asiat säilyvät. Uudet asiat tulevat vanhojen päälle.
Puolustusvoimallista kokonaisuutta lähestytään kaikille puolustushaaroille yhteisten suorituskykyjen näkökulmasta. Samalla tarkastel-
Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet,
että nopeus, ennakoimattomuus ja tarkoituksellisesti luotu epävarmuus leimaavat
nykyaikaisia konflikteja. Erikoisjoukot
edustuvat suorituskykymme terävää kärkeä.
laan myös lähitulevaisuudessa nähtävissä olevia haasteita. Kokonaisuuden ohella esitellään
ilma-, meri- ja maavoimien kehitysnäkymät
niiden omista lähtökohdista.
JATKUVASTI KEHITTYVÄ SODANKÄYNTI
Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet sodankäynnissä tapahtuvan jatkuvasti muutoksia. Silmiinpistävää on ollut niiden nopeus,
ennakoimattomuus ja tarkoituksellisesti luotu
epävarmuus. Myös voimankäytön muodot ovat
muuttuneet keinojen monipuolistumisena ja niiden yhdistelminä. Mukaan on tullut valtiollisten
Maanpuolustus 110
19
Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus
KIRJOITTAJA
Kenraaliluutnantti
Mika Peltonen on ollut
Puolustusvoimien
operaatiopäällikkö
vuodesta 2011.
Tehtävässä hän vastaa
puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämisestä ja käyttämisestä.
Peltosella on monipuolinen ura, ja hän on
ollut aikaisemmin
Pääesikunnan suunnittelupäällikkö, maavoimien
esikuntapäällikkö,
komentaja operaatio
Altheassa Balkanilla,
jalkaväen tarkastaja
sekä noin kahdeksan
vuotta Tasavallan
presidentin adjutantti.
20
Maanpuolustus 110
toimijoiden rinnalle ei-valtiollisia toimijoita. Lisäksi kokonaisuutta sekoittavat erittäin monimutkaiset ja jälkiä jättämättömät informaatiooperaatiot. Samalla pitää muistuttaa, että perinteinen, konventionaalinen uhka ei ole poistunut
mihinkään.
Kiteytettynä sodan kuvan muutoksessa puolustajan on edellä mainitun voimankäytön keinovalikoiman monipuolistumisen lisäksi otettava huomioon seuraavia tekijöitä:
• kyky puolustautua selvästi sotaa alempiasteisessa tilanteessa
• yllätykseen kykenevät korkean valmiuden
joukot
• alueen haltuunottoon pyrkiminen puolustajan suvereniteetin kiistämiseksi
• kyky keskittää riittävä voima ratkaisuun
pääsemiseksi
• kokonaisvaltainen vaikuttaminen puolustajan yhteiskunnan toimivuuteen ja
• kaiken tämän mahdollistava ennakoiva ja
nopea strategisen tason päätöksentekokyky.
Näistä kehityslinjoista voidaan nostaa tarkempaan tarkasteluun osakokonaisuuksia, jotka on
huomioitava erityisesti Suomen sotilaallisen
puolustuksen suunnittelussa. Näihin osakokonaisuuksiin on kiinnitetty enenevässä määrin
huomiota niin lännessä kuin idässä. Ne eivät
suoranaisesti ja välittömästi uhkaa Suomea,
mutta niihin varautumatta jättäminen olisi edesvastuutonta.
Ensimmäinen on valmius, joka on monitahoinen kokonaisuus. Todellinen valmius edellyttää realistista tilannekuvaa, ymmärrystä ja
rohkeutta tehdä ennakoivia päätöksiä sekä suorituskykyisiä, tehtävään tarkoitettuja joukkoja.
On selvää, että toiminta-ajatuksessa on pyrittävä
tempaamaan aloite ja saamaan kehittyvä kriisi
hallintaan jo ennen sen eskaloitumista voimankäytöksi. Nopealla puolustuskyvyn luomisella
ja joustavalla voimankäytöllä sekä näiden mahdollistamalla puolustusjärjestelmän täydentämisellä luodaan mahdollisuus poliittiselle päätöksenteolle kriisin ratkaisemiseksi nopeasti.
Samalla luodaan myös mahdollisuudet puolustusjärjestelmän ylläpidolle pitkittyneessä tilanteessa eli kyky vastata vihollisen aloittamaan
hyökkäykseen sekä myöhemmin olosuhteiden
vakauttamiseen kriisin päätyttyä. Toiminta-
Puolustusvoimat
Suomen puolustuksen tulevaisuuden kehitysnäkymiä
ajatuksen on oltava poliittisesti hyväksyttävä,
mutta se ei saa perustua liian optimistiseen oletukseen poliittisesta päätöksenteosta. Ripeä ja
rohkea päätöksenteko on iso haaste, isompi kuin
halutaan tunnustaa.
Toinen kokonaisuus on kybersodankäynti.
Ei pelkästään Puolustusvoimat, vaan koko yhteiskunta odottaa päätöstä siitä, lähdetäänkö
mukaan siihen junaan, jota kaikki yrittävät kuljettaa. Ratkaisu on strateginen, koska panostus
on merkittävä resurssien, henkilöstön ja rahan
näkökulmasta. Vain niillä saadaan tarvittava
osaaminen rakennettua. Oleellista on tiedostaa
että kyber on jäämässä kuplaksi, kunnes siihen
liittyvä lainsäädäntö, resursointi ja organisointi
ovat kouriin tuntuvaa. Toistaiseksi siitä puhuminen on vain mediaseksikästä, mutta kunnossa
se ei ole. Onneksi tällä hetkellä tarpeita ja mahdollisuuksia jo kartoitetaan. Osaamista siihen
on olemassa, mutta ei tarvittavan organisoidusti. Sotilaallisen puolustuksen näkökulmasta
marssijärjestys kyberissä on suojautumisesta
vaikuttamiseen. Työ vie helposti vuosia ennen
kuin ollaan valtiollisesti tyydyttävällä tasolla.
Raskas raketinheitin 298 RSRAKH 06 (MLRS
M270) on osa Puolustusvoimien vaikuttamisen
kykyä.
Lakimuutos on hyvä ja halpa keino aloitukseksi.
Etumatkaa tässä suhteessa ei pidä antaa.
PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTEN
SUORITUSKYKYJEN KEHITTÄMINEN
Sodan ajan joukkojen määrää ei jatkossa voida
Suomen maantieteellisen laajuuden, valitun
doktriinin ja toimintaympäristön kehityksen perusteella enää vähentää. Aiemmin tehtyä sodan
ajan joukkojen määrän vähentämistä pyritään
korvaamaan puolustusvoimien koko organisaatiota tukevilla yhteisillä suorituskyvyillä. Näistä
keskeisimpiä ovat ulottuvuuden lisääminen, tulivoiman kasvattaminen ja vaikuttamismahdollisuuksien laajentaminen.
Näillä yhteisillä suorituskyvyillä pyritään siis
siihen, että vähemmällä määrällä, mutta paremMaanpuolustus 110
21
Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus
Yhteisillä
suorituskyvyillä
pyritään
kehittämään
liikkuvuutta,
tulivoimaa ja
vaikuttamismahdollisuuksia.
malla synkronisoinnilla, saataisiin aikaan enemmän. Joku voisi sanoa, että tämä on mahdotonta.
Sodan aikaisen vahvuuden pienentäminen, vähennetyt taloudelliset resurssit ja aseteknologian kallistuminen aiheuttavat sen, että mahdottomalta tuntuvasta täytyy tehdä mahdollista. Siihen pyritään rakentamalla kokonaisuutta, jossa
puolustushaarojen rakentamia suorituskykyjä
tehostetaan yhteisillä, kaikkia kykyjä yhteen
nivovalla toiminnalla. Itsenäisesti käytettävät
kyvyt ovat kalliita ylläpitää ja kankeita käyttää.
Yhteisillä suorituskyvyillä pyritään kehittämään liikkuvuutta, tulivoimaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Konkreettisesti tämä tarkoittaa
panostamista johtamisjärjestelmiin, tiedusteluun, valvontaan ja maalittamiseen sekä logistiikan järjestelmiin. Niillä pystytään tuomaan
se lisä, jolla yhdessä puolustushaarojen kanssa
rakennetaan kokonaisuus, joka luo uskottavan ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn. Samalla
alueellinen puolustus päivittyy vastaamaan jatkuvasti muuttuvaan sodankäyntiin.
Puolustusvoimauudistus mahdollistaa vain
osittain edellä mainitun rakentamisen. Ilman
lisäresursseja joukkojen varustamistilanne huononee ja puolustusvoimat kykenee täyttämään
tehtävänsä vain muutaman seuraavan vuoden
ajan.
MERIPUOLUSTUKSEN TULEVAISUUDEN
VAIHTOEHDOT
Meriyhteydet ovat Suomelle erittäin tärkeät.
Meriyhteyksien suojaamisen lisäksi merivoimien on kyettävä valvomaan merialueensa sekä
torjumaan mereltä suuntautuvat hyökkäykset.
Meripuolustuksen tehtävien toteuttaminen edellyttää riittävää merenhallinnan tasoa operaatioalueella. Merenhallinta edellyttää kykyä johtaa
suorituskykyjä sekä valvoa ja vaikuttaa pintaan,
ilmaan ja veden alle. Nämä vaatimukset koskevat niin jokapäiväistä alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista, meriyhteyksien suojaamista kuin merellisten hyökkäyksien
torjuntaa. Meripuolustuksen tehtävien toteuttaminen edellyttää koskemattomuuden valvonnan
osalta korkeaa valmiutta, kuten viime aikoina
olemme havainneet.
Tänä päivänä merivoimien kyky täyttää tehtävänsä on olosuhteisiin nähden kohtuullinen.
22
Maanpuolustus 110
Puolustusvoimat
Suomen puolustuksen tulevaisuuden kehitysnäkymiä
Merivoimat on kyennyt kehittämään suorituskykyään taistelualusten ja järjestelmien perusparantamisella ja uudishankkeilla kehittämissuunnitelmansa mukaisesti. Kaluston vanheneminen
on kuitenkin tosiasia. Rannikolla toimivien joukkojen suorituskykyä on ylläpidetty parantamalla
maltillisilla ratkaisuilla liikkuvuutta, johtamiskykyä sekä pimeätoimintakykyä.
Myös tulevaisuudessa meripuolustuksen
tulee kyetä hallitsemaan oman toiminnan kannalta tärkeät meri- ja saaristoalueet. Merenhallinta muodostetaan miinoittamalla merialueita
ja käyttämällä pintatorjuntaohjuksia. Rannikkojoukoillamme on kyettävä suojaamaan keskeiset kohteet ja toiminnot. Torjuntakyky tulee
kyetä ulottamaan kauas merelle alueille, joilta
vastustaja kykenee vaikuttamaan yhteiskunnan
ja puolustusjärjestelmän tärkeisiin kohteisiin.
Meripuolustuksen kehittämisessä on kaikissa
tapauksissa kyettävä turvaamaan pintatorjuntakyky, miinoittamiskyky sekä kyky vaikuttaa
kohteisiin pinnan alla riittävän laajalla alueella.
Nämä kaikki edellyttävät riittävää taistelualuskalustoa, jonka määrä vähenee vanhenemisen
Merivoimien iskukyvyn kärjen kolme sukupolvea,
Helsinki-, Rauma- ja Hamina-luokan ohjusveneet.
Merivoimien suorituskyky on heikkenemässä
vanhenevan kaluston vuoksi 2020-luvulla.
takia radikaalisti vuodesta 2025 alkaen. Taistelualuskalustolla saavutetaan myös edellytykset
korkeaan valmiuteen sekä riittävän pitkäkestoiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan
erityisesti kriisien alkuvaiheessa.
Meripuolustus tarvitsee laivastojoukkojen
lisäksi rannikkojoukkoja. Kiinteän rannikkotykistön saavuttaessa elinkaarensa pään, tulee
rannikkojoukkojen tulivoimaa ja liikkuvuutta
edelleen kehittää. Nykytilanteen mukainen suorituskyky kyetään ylläpitämään 2020-luvun alkupuolelle asti, mutta sen jälkeen suorituskyky
avomerellä heikkenee merkittävästi. On myös
tarkasteltava mahdollisuuksia vaikuttaa merelle
uusin asejärjestelmin.
Maanpuolustus 110
23
Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus
Ilmavoimien
vaikutuskyvyllä
mahdollistetaan
hävittäjäresurssien
aktiivinen käyttö
puolustusvoimien
yhteisissä
operaatioissa.
24
Maanpuolustus 110
Meripuolustuksen kehittämisen merkittävin
hanke tulee olemaan vanhentuvan aluskaluston
korvaavan suorituskyvyn – laivue 2020 – hankinta. Meripuolustuksella tulee olla kyky ulottaa
valvonta ja vaikuttaminen niille alueille, joilla
tehtävät toteutetaan. Tämä edellyttää kykyä
operoida Pohjois-Itämeren alueella kaikissa
olosuhteissa.
ILMAVOIMIEN KEHITTÄMINEN –
TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
Suorituskykyjen kehittäminen perustuu tarkkaan analyysiin toimintaympäristön muutoksista, sodankäynnin muutoksista ja teknisestä
kehityksestä. Ilmavoimien kehittämisessä otetaan huomioon uusien teknologioiden vaikutus
järjestelmien ja joukkojen suorituskykyvaatimuksiin. Keskeisiä kehitettäviä osa-alueita ovat
valvontakyky, johtamiskyky ja taistelukyky
sekä tappionsietokyvyn ylläpitäminen nykyaikaisen sodankuvan muokkaamien vaatimusten
mukaisiksi. Ilmavoimien päätehtävänä tulee
säilymään Suomeen ilmoitse kohdistuvan sotilaallisen voiman käytön ennaltaehkäisy ja tarvittaessa torjunta. Päätehtävään liittyen ilmatilan
vapaa käyttö estetään oman toimintamme kannalta tärkeillä alueilla.
Ilmavoimille syntyy Mid Life Update 2
(MLU2) -hankkeessa kyky ilmasta-maahan
-vaikuttamiseen. Ilmavoimien vaikutuskyvyllä
mahdollistetaan hävittäjäresurssien aktiivinen
käyttö Puolustusvoimien yhteisissä operaatioissa. Syntyvät suorituskyvyt integroidaan
osaksi Puolustusvoimien yhteistä tulenkäyttöä.
Hornet on mahdollista aseistaa erilaisilla täsmäaseilla kuten JDAM-pommeilla, JSOW-liitopommeilla ja JASSM-ohjuksilla. Päivitetyllä Hornetmonitoimihävittäjällä kyetään monipuoliseen
ilmaoperointiin. MLU parantaa myös kaluston ilmataistelukykyä, omasuojaa ja kommunikaatiojärjestelmien kansainvälistä yhteensopivuutta.
Hävittäjävoiman osalta voidaankin puhua ns.
kynnysasejärjestelmästä. Päivityksen myötä
Hornetit lähestyvät elinkaarensa parasta ja tulivoimaisinta aikakauttaan 2020-luvun vaihteessa.
Ilmavoimien suunnittelu- ja johtamiskyky paranee otettaessa käyttöön ilmaoperaatiokeskus,
uusia johtamisjärjestelmiä ja suunnittelutyökaluja. Valvontajärjestelmän suorituskykyä paran-
Puolustusvoimat
Suomen puolustuksen tulevaisuuden kehitysnäkymiä
netaan Multi Sensor Tracking (MST) -järjestelmällä, uudella keskivalvontatutkalla (KEVA2010)
ja kaukovalvontatutkien (KAVA) modifikaatiolla.
MST-järjestelmän avulla kyetään yhdistämään
eri sensoreiden tuottama tilannekuva.
Tukikohtajärjestelmällä luodaan tukeutumisedellytykset koko valtakunnan alueelle.
Tukeutumiskyvyssä keskeistä on joustavuus ja
toiminnan ennakointi. Ilmavoimien tukikohtajärjestelmä muodostuu kiinteiden ja siirtymiskykyisten taistelutukikohtien kokonaisuudesta.
Tukikohdan joukkojen siirtymiskykyisyys ja organisaatioiden modulaarisuus mahdollistavat
myös tilanteen mukaisen työkenttätaktiikan
käytön.
Maavoimien ilmatorjunnan suorituskyky
paranee laadullisesti, kun EKITO- ja NASAMSyksiköt saadaan lähivuosina operatiiviseen
käyttöön. Tämä laadullinen kehitys ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että ilmatorjunnan
kaluston vanheneminen aiheuttaa merkittävän
kaluston vähenemisen. Kaikkia suorituskykyjä
ei kyetä korvaamaan laatua parantamalla. Ilmatorjunnalla on merkittävä rooli osana ilmapuo-
F/A-18 Hornet monitoimihävittäjät ovat tärkeä
osa puolustuksemme uskottavuudelle. Kuvassa
Hornet ilmasta-maahan –varustuksessa.
lustusta, erityisesti tarjoamalla pysyvää suojaa
tärkeimmille kohteille. Jatkossa tuliyksiköiden
vähentyessä vain kriittisimmät kohteet kyetään
suojaamaan ilmatorjunnalla. Samalla joukkojen
ilmasuoja hiipuu.
Ilmavoimiin tehtyjen viimeaikaisten mittavien panostusten tuloksena ilmavoimat ovat
kunnossa ja suorituskyvyn huippuvuoden ovat
nykykalustollakin vasta edessä.
MAAVOIMIEN KEHITYSNÄKYMIÄ
Maavoimien merkitystä on maailmalla aikaajoin epäilty aseiden kehittyessä ja kriisien
luonteen muuttuessa. Kuitenkin alueita voidaan
pitää ja puolustaa tai toisaalta vallata ja hallita
vain maajoukoilla. Georgia ja Ukraina ovat tästä
vahvat esimerkit. Maavoimien tärkeys taisteluMaanpuolustus 110
25
Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus
järjestelmän kokonaisuudessa ei ole nähtävissä
olevan tulevaisuuden piirissä ainakaan vähenemässä. Maavoimien taistelutapaa ja valmiutta
kehitetään edelleen vastaamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti arvioituun uhkaan.
Maavoimien kehittämisen ja joukkotuotannon painopiste on vielä alueellisissa joukoissa.
Maavoimien taistelutavan kehittäminen on aloitettu alueellisten joukkojen taistelusta ja sen kehittäminen jatkuu edelleen. Joukkotuotannon
ja materiaalisen kehittämisen painopiste siirtyy
vuosikymmenen loppupuolella operatiivisiin
joukkoihin ja ennen kaikkea valmiuden kehittämiseen kärjen osalta.
Operatiiviset joukot on tuotettu pääsääntöisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana
ja sijoitettu henkilöstö on henkilöstötyypeiltään ja ikärakenteeltaan tarkoituksenmukaista.
Operatiiviset joukot on pääsääntöisesti hyvin
varustettu. Merkittävimmillä asejärjestelmillä
on vielä riittävästi elinjaksoa jäljellä ja ne ovat
suorituskykyisiä vielä pitkälle ensi vuosikymmen puolelle.
Paikallisjoukot on maavoimien uusi joukkotyyppi, jonka toimintaperiaatteita ja tehtäviä
tullaan edelleen kehittämään ja tarkentamaan.
Sen mukaisesti vapaaehtoinen maanpuolustus
on kytketty kiinteästi paikallisjoukkojen kehittämiseen. Paikallisjoukkojen materiaali on
pääsääntöisesti purettavilta joukoilta kohdennettavaa tehtävään nähden käyttökelpoista materiaalia, mutta niille osoitetaan myös jossain
määrin uutta sotavarustusta.
Maavoimien suorituskyvyn kannalta on keskeistä, että kertausharjoitusten määrä pystytään
palauttamaan puolustusvoimauudistuksen määrittämälle tavoitetasolle. Kokonaisuudessaan
yleinen asevelvollisuus tulee säilymään keskeisessä asemassa maavoimien suorituskyvyn
varmistamisessa. Sodan ajan joukkojen supistaminen maavoimissa on korvattavissa tiettyyn
pisteeseen asti tulivoimaa ja joukkojen käyttöperiaatteita kehittämällä.
Maavoimien valmiutta tulee kehittää. Maavoimilla tulee olla aiempaa korkeammassa
valmiudessa olevia elementtejä, joilla kyetään
vastamaan yllättävään ja nopeaan tilannekehitykseen. Joukkojen materiaalista valmiutta
tulee samalla kehittää. Nopeasti perustettavien
26
Maanpuolustus 110
joukkojen materiaalin tulee vastata tarpeeseen
niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Joukkotuotantoa on muokattava valmiusvaatimusten mukaisesti. Maavoimien on oltava kiinteästi mukana Rajavartiolaitoksen maajoukkojen
valmiuden ja suorituskykyjen suunnittelussa
ja rakentamisessa. Maavoimien on tuettava ja
osin toimeenpantava RVL:n joukkotuotantoa
tarkoituksenmukaisella tavalla. Reservin koulutustapahtumien ja varusmieskoulutuksen
keskinäistä jaksottelua tulee säätää siten, että
myös ne palvelevat korkeamman valmiuden
vaatimusta ja tukevat tarvittaessa sen toimeenpanoa joustavasti nopeassa ja yllättävässä tilanteen kehityksessä.
Tulevaisuudessa resurssien todennäköisesti
yhä kaventuessa yhteensopivuutta ja yhteistoimintaa tarvitaan yhä alemmalla tasolla maavoimien ja puolustushaarojen välillä. Tämä kehitys on nähtävissä niin kotimaan puolustuksessa
kuin kansainvälisissä operaatioissa. Muutos
edellyttää joukkojen sisäisen ja niiden välisten
synergioiden löytämistä. Uusien ajatusten ja
parhaiden käytänteiden jakaminen on tärkeää
niin maavoimien sisällä kuin yhteistoimintaosapuolien välillä. Keskeisenä mainittakoon viranomaisyhteistyön myötä tapahtuva verkottuminen muuhun yhteiskuntaan.
LOPUKSI
Puolustuksen perustekijät ohjaavat kaikkea
edellä mainittua kehitystä. Puolustusvoimien
tehtävä on tehdä annetuilla perusteilla paras
puolustusjärjestelmä. Tässä on onnistuttu toistaiseksi hyvin. Uusin toimintaympäristön kehitys luo paineita erityisesti kahdelle osa-alueelle.
Ne ovat valmius ja kyber-kyvyt. Näistä heijastuu
haasteita erityisesti lainsäädäntöön, resursointiin ja organisointiin. Vain viimemainittu on
puhtaasti puolustusvoimien käsissä oleva osakokonaisuus. •
Kuvat: Puolustusvoimat/Maanpuolustus-lehden arkisto
”Puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua”
”Puolustamisen mahdollisuudet
lähestyttäessä 2000-lukua”
Maanpuolustus-lehden toimitus
selvitti arkistoista, kuinka Suomen
puolustuksen tulevaisuudennäkymistä
keskusteltiin lehden palstoilla
kylmän sodan aikakaudella.
Maanpuolustus 110
27
Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus
Ajankohtaiset turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevät luennot
Janne Kuusela & Jarkko Pirkkalainen
”
”Ilmapuolustuksemme tilanteesta ja kehitysvaihtoehdoista on juuri laaja kokonaisselvitys
valmistumassa, joten ainekset alkavat olla käsissä perusratkaisujen tekemistä varten tällä
meille niin tärkeän puolustuksen osa-alueella.
Samanaikaisesti ovat kuitenkin – ikävä kyllä
– puolustusvoimien jokapäiväisen toiminnan
edellytykset uhkaavasti kaventuneet. Kyse on
ylläpitovarojen riittämättömyydestä, mikä ulottaa vaikutuksensa kaikkien puolustushaarojen
toimintaan. Tilanne on hintojen ja palkkojen
nousun ohella seurausta välineistön teknillistymisestä.”
”Varusmieskoulutus on yhteiskunnassamme
tapahtuneiden muutosten seurauksena saanut
uusia piirteitä. Konkreettisimpana näistä on mainittava kutsuntaikään tulevien nuorukaisten lukumäärän asteittainen väheneminen. Toisaalta
taas varusmiespalvelukseen tulevien yleisesti
ottaen heikentynyt fyysinen kunto vaatii oman
huomionsa riittävän pohjakunnon luomiseksi.”
Näin pohti Pääesikunnan päällikkö ja tuleva
28
Maanpuolustus 110
Puolustusvoimien komentaja, kenraaliluutnantti Lauri Sutela Maanpuolustus-lehdessä
kesäkuussa 1973. Kenraali Sutelaa neljä vuosikymmentä sitten puhuttaneet kysymykset eivät
ole täysin vieraita puolustusvoimien ylimmälle
johdolle tänäkään päivänä.
Maanpuolustus-lehden toimitus selvitti arkistoista, kuinka Suomen puolustuksen tulevaisuudennäkymistä keskusteltiin lehden palstoilla
kylmän sodan aikakaudella.
PARLAMENTAARINEN TUKI
PUOLUSTUKSEN KEHITTÄMISELLE
Laajapohjainen parlamentaarinen tuki ymmärrettiin avaintekijänä puolustuksen materiaalisen
valmiuden pitkäjänteiselle kehittämiselle jo varhaisessa vaiheessa. Sodanjälkeisessä Suomessa
puolustuspoliittisia perusratkaisuja valmisteltiin
ensin vuosina 1945–1949 toimineessa puolustusrevisiokomiteassa, johon kuului kansanedustajia, upseereita ja eräitä vasemmistopuolueiden
yliedustusta tasapainottaneita jäseniä.
Puolustusneuvosto aloitti toimintansa vuonna
1958 ja sai merkittävän roolin kokonaismaanpuolustuksen toimintojen johdossa. 1960-luvulle
tultaessa puolustusvoimien jatkuvat rahoitusongelmat ja yhteiskunnassa voimistunut kriittinen
”Puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua”
sekä perehtyminen ajanmukaisimpaan kalustoon ovat kuuluneet maanpuolustuskurssien ohjelmaan kaikilla vuosikymmenillä.
suhtautuminen maanpuolustukseen antoivat
kimmokkeen parlamentaarisille puolustuskomiteoille. Lähes kaikkien puolueiden edustus
takasi valmistelutyön laajapohjaisuuden ja sen
myötä eduskunnan sitouttamisen komiteoiden
esityksiin.
Kenraali Sutela luonnehti vuonna 1970 työnsä
aloittaneen ensimmäisen parlamentaarisen puolustuskomitean merkitystä seuraavasti: ”Voidaan
sanoa, että vasta parlamentaarisen puolustuskomitean mietinnön mukaisen ohjelmasuosituksen eläessä nyt toista toteuttamisvuottaan,
olemme pääsemässä käsiksi pitkäjänteisesti
toteutettavaan puolustusvoimain materiaalin
kehittämiseen.”
Tästä alkoivat useille vuosille jaksottuvat
projektiluontoiset hankkeet, joiden rahoitus varattiin valtion tulo- ja menoarvioon. Ensimmäisiä uudenmallisen hankesuunnittelun tuloksia
olivat mm. ilmavoimien Draken-hävittäjät, merivoimien heräteraivaajat ja maavoimien kenttäradiot. Puolustusmateriaalihankintojen pitkälle
aikajänteelle on kuvaavaa, että kesäkuun 1978
Maanpuolustus-lehdessä esiteltiin juuri valmistumassa olevaa ”miinanlaskijan ja koululaivan
yhdistelmää”. Kyseinen merivoimien lippulaivana toiminut miinalaiva Pohjanmaa teki viimei-
sen purjehduksensa miehitettynä sotalaivana
tasan 35 vuotta myöhemmin elokuussa 2013.
Parlamentaaristen puolustuskomiteoiden
toimintaa käsiteltiin Maanpuolustus-lehdessä
säännöllisesti. Ensimmäinen komitea asetettiin
puolustusministeri Kristian Gestrinin toimikaudella lokakuun 1. päivänä 1970. Puheenjohtajaksi kutsuttiin professori Jan-Magnus Jansson
ja mm. puolueiden puheenjohtajia käsittäneitä
jäseniä oli yhteensä 12. Pysyvinä asiantuntijoina
toimivat kansliapäällikkö Kai Sarmanne puolustusministeriöstä, kenraaliluutnantti Lauri Sutela
Pääesikunnasta ja osastopäällikkö Risto Hyvärinen ulkoasiainministeriöstä. Pääsihteerinä toimi
everstiluutnantti Aimo Pajunen puolustusneuvoston sihteeristöstä.
Aina komiteoiden suosittelemat rahoitusohjelmat eivät toteutuneet täysimääräisinä, eivätkä
kaikki osapuolet olleet tyytyväisiä puolustuskomiteoiden taipumukseen puuttua turvallisuuspoliittisiin linjauksiin. Ensimmäisen komitean
mietinnössä kansandemokraattien Kauko Hjerppen ja Toivo Åsvikin eriävässä mielipiteessä
esitettiin, että Suomen kansainvälispoliittinen
asema oli arvioitu väärin, kun Suomea pidettiin
”neutraalina välialueena”. Heidän mielestään
Suomea oli pidettävä ”yhteistyöhön NeuvostoliiMaanpuolustus 110
29
Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus
ton kanssa nojaavana, rauhan aikana puolueettomana, itsenäisenä valtiona”.
Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea
vuonna 1981 jäi sarjan viimeiseksi. Sen jälkeen
kokeiltiin puolustuspoliittisia toimikuntia, joilla
ei kuitenkaan ollut vastaavaa poliittista painoa.
107. maanpuolustuskurssin avajaispuheessa
maaliskuussa 1988 puolustusministeri Ole Norrbackin mukaan olennainen kysymys kuului:
”Mikä järjestely olisi sopivin, kun demokraattisesti hallitussa maassamme arvioidaan turvallisuuspoliittista ja sotilaallista kehitystä, annetaan
tämän nojalla vaatimuksia maanpuolustukselle
ja huolehditaan pitkän aikavälin rahoituksen järjestelyistä? Aiemmin parlamentaariset puolustuskomiteat hoitivat tätä koordinointitehtävää ja
kaikki puolueet saattoivat olla työssä mukana.”
Samassa Maanpuolustus-lehdessä kenraaliluutnantti Ermei Kanninen totesi pitäneensä
parlamentaarisissa puolustuskomiteoissa erityisen tärkeänä mahdollisuutta avata poliitikoille
”enemmän luottamuksellista ja salaista tietoa,
jota ei voida tuoda eduskunnan suureen saliin.”
Kanninen pohti, että puolustushallinnossa on
muutenkin taipumusta asioiden liialliseen salaamiseen, mikä vaikuttaa kielteisesti kansalaisten
luottamukseen ja maanpuolustustahtoon.
TURVALLISUUSPOLIITTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Arviot Suomen turvallisuuspoliittisesta toimintaympäristöstä ja sen tulevaisuudennäkymistä
ovat aina kuuluneet Maanpuolustus-lehden sisältöön. Näkökulma oli jo 1970-luvulta lähtien
maailmanlaajuinen, vaikka globalisaatiosta ei
vielä pitkiin aikoihin puhuttukaan.
Joulukuussa 1977 ulkoministeriön alivaltiosihteeri Keijo Korhonen analysoi Yhdysvalloissa
juuri valtaan astuneen presidentti Jimmy Carterin hallinnon ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
sekä sen heijastumista suurvaltasuhteisiin. Korhonen kuvaili presidentti Carterin hallinnon
ponnisteluja Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton
yhteisten etujen kartoittamiseksi mm. aseistariisunnan SALT-neuvotteluissa ja Lähi-idän tilanteen liennyttämisessä. Erityisesti Korhonen
pureutui suomalaisittain ”meidän rakkaaseen
babyymmme”, eli ETYK:n seurantakokoukseen
Belgradissa. Hän luonnehti kokousta ”lehdistöspekulaatioitten taimitarhaksi”, johon suhtau30
Maanpuolustus 110
duttiin kuin ”edessä olevaan nyrkkeilymaaotteluun.”
Myös Euroopan integraatiokehitystä ja Suomen suhdetta siihen seurattiin Maanpuolustuslehdessä. Maaliskuussa 1988 valtakunnalliselle
maanpuolustuskurssille pitämässään ajankohtaisessa esitelmässä ulkomaankauppaministeri
Pertti Salolainen antoi perusteellisen katsauksen
”Länsi-Euroopan integraatiosta”. Keskustelu ECjäsenyydestä oli vilkkainta Itävallassa, Norjassa
ja Ruotsissa, joissa kaikissa löytyi kannatusta jäsenyydelle niin teollisuudessa kuin hallituspuolueidenkin riveissä, mutta kansalaismielipide
ei ainakaan toistaiseksi puoltanut jäsenyyttä.
Suomessa tätä kehitystä seurattiin Salolaisen
mukaan valppaasti ”tarkoituksena etujemme
turvaaminen kaikilla ilmansuunnilla”.
Jos arktisten alueiden kasvavasta merkityksestä puhutaan paljon tänä päivänä, oli aihe
näkyvästi esillä myös 1970- ja 1980-luvuilla.
Toisen parlamentaarisen puolustuskomitean
mietinnössä kesäkuussa 1976 todettiin mm.
seuraavaa: ”Meristrategiset tekijät ovat lisänneet
Fennoskandian pohjoisosia ympäröivien merialueiden ja pohjoiskalotin merkitystä johtavien
suurvaltojen strategiassa. Mannerjalustan öljyesiintymät lisäävät tätä merkitystä.”
Vastaavasti toukokuussa 1988 Maanpuolustuskorkeakouluyhdistyksen vuosikokouksessa
puhunut Puolustusvoimain komentaja, kenraali
Jaakko Valtanen arvioi arktisten alueiden merkityksen olevan jatkuvasti kasvusuuntauksessa.
Valtasen mukaan ”Pohjoisen arktiset alueet ja
erityisesti pohjoiset merialueet ovat monesta
syystä tulleet meitä aikaisempaa paljon lähemmäksi.” Valtanen toivoi arktisen alueen taloudellisten voimavarojen ja niiden hyödyntämisen
johtavan suurvaltoja lähentävään yhteistyöhön,
jossa ”Pohjolan mailla on monia mahdollisuuksia olla hyödyllisesti mukana.”
Alueloukkaukset aiheuttivat keskustelua
myös kylmän sodan olosuhteissa. Kenraali Valtanen kertoi 106. maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan tammikuussa 1988 ilmavalvonnan havaitsevan vuosittain 10–20 ilmatilanloukkausta.
Vastaavasti merivalvonnassa havaittiin vuosittain saman verran aluevesiloukkauksia. Kenraali
Valtasen mukaan suurin osa alueloukkauksista
aiheutui eksymisestä, huolimattomuudesta tai
”Puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua”
MAANPUOLUSTUS-LEHTI JA KRUUNUNHAAN MANEESI
Maanpuolustus-lehden tarina alkoi joulukuussa 1966. Maanpuolustuskorkeakouluyhdistyksen puheenjohtaja, varatuomari Nils
Svartström lausui lehden syntysanat ensimmäisessä numerossa:
”(…)kaipaaympärimaatammeasuvasuurijäsenistöuuttatietouttajajatkuvaakiinteääkosketustayhdistykseemme.Oma,aluksi
kaksikertaavuodessailmestyvätiedotuslehtemmepyrkiiosaltaan
peittämäännäitäaukkoja”.
Sinivalkoinen kansiväri ja ilmestymispäivien valinta myötäilivät
yhdistyksenisänmaallistamaailmankuvaa;vuodenensimmäinen
numero sijoitettiin ilmestyväksi kesäkuun alussa Mannerheimin
syntymäpäivänä ja toinen itsenäisyyspäiväksi. Nils Svarströmin
ohjeita noudattaen Maanpuolustus-lehti ilmestyy nykyään neljä
kertaavuodessajalevikkionyli12000kappaletta.Tuttusinivalkoinenvärimaailmalöytyylehdenuudistuneestakinulkoasustaja
lehdenvoilukeamyöse-lehtenäMaanpuolustuskurssiyhdistyksen
verkkosivuilla.
Piirros Kimmo PälikköMaanpuolustus-lehden arkisto
Vuonna1988Maanpuolustus-lehtiesittelialkuvuodestakäyttöön
otettuaKruununhaanManeesia.Noinvuodenkestäneenrakennusvaiheenmyötävenäläistensantarmiupseereidenvanharatsastuspaikkamuutettiinnykyaikaiseksikoulutuskeskukseksi,jonnesiirtyi
valtakunnallisten maanpuolustuskurssien toiminta. Luentosaliin
saatiin paikat aina 90 osallistujalle ja vanhaan jauhomakasiiniin
saneerattiinryhmätyötilat.Kuinpisteenäi:npäälleManeesinaulaan tuli pieni kahvio, josta Maanpuolustus-lehden mukaan ”saa
kurssipäivänvälttämättömätkahvikupilliset”.
Maanpuolustus 110
31
32
Maanpuolustus 110
”Puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua”
”…maanpuolustuskin on hyvinvointia.
Yhtä lailla kun
huolehdimme
terveydenhuollosta,
meidän on
hoidettava tämä
hyvinvoinnin
sektori…”
piittaamattomuudesta ”eikä niillä pääsääntöisesti
ollut sotilaallista tai poliittista merkitystä”.
Poikkeuksen muodostivat maailmanlaajuista huomiota osakseen saaneet Inarinjärveen iskeytynyt ohjus vuonna 1984 ja erään
saksalaisnuorukaisen pienkonelento Suomesta
Moskovan Punaiselle torille kesällä 1987. Näiden osalta Valtanen kuitenkin huomautti, että
”ilmavalvontamme havaitsi molemmat tapaukset ja teki niistä asiaankuuluvat ilmoitukset.”
Silminnäkijöiden ilmoituksia sukellusveneiden
periskoopeista tai pinnalla nähdyistä pyörteistä
tuli muutamia kertoja vuodessa, mutta niiden
tutkinnassa ei havaittu sukellusveneiden loukanneen Suomen aluevesiä.
”SUOMEN PUOLUSTAMISEN MAHDOLLISUUDET
LÄHESTYTTÄESSÄ 2000-LUKUA”
Keväällä 1988 Maanpuolustus-lehti kutsui koolle
ryhmän asiantuntijoita keskustelemaan aiheesta
”Suomen puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua”. Puhetta johti lehden päätoimittaja kenraaliluutnantti Ermei Kanninen.
Ryhmässä syntyi vilkasta ajatustenvaihtoa
turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön tulevaisuudennäkymistä. Sotakorkeakoulun strategian opettaja, everstiluutnantti Pekka Visuri
totesi lähialueidemme olot vakaaksi, mutta
huomautti kaukaistenkin kriisien ”voivan ulottaa vaikutuksia myös Pohjois-Eurooppaan nopeammin kuin ennen uskottiin.”
Visurin mukaan useissa amerikkalaisarvioissa kertovan taloudellisen ja sotilaallisen
kehitykseen kytkeytyvän entistä tiiviimmin toisiinsa, ja painopisteen siirtyvän Euroopasta Tyynenmeren ja Kaukoidän suuntaan. Visuri myös
siteerasi tuoretta arvovaltaista amerikkalaistutkimusta, joka hahmotteli tulevaisuutta kahden
vuosikymmenen päähän ja päätyi siihen, ”ettei
Euroopassa ole nähtävissä mitään käänteentekeviä uusia tilanteita.”
Professori Jan-Magnus Jansson puolestaan
pohti Länsi-Euroopan integraation pitkän tähtäimen merkitystä puolustukselle. Esimerkiksi
Ranskan ja Saksan tiivistyvään yhteistyöhön oli
Neuvostoliitto reagoinut poikkeuksellisen voimakkaasti. ”Onko varteenotettava mahdollisuus,
että Länsi-Euroopan yhteistyö tulee myös sotilaallisella alalla merkittäväksi?”, kysyi Jansson.
Lisäksi Suomen talouden kantokyky ja puolustusmateriaalin teknistyminen ja jatkuva hinnannousu aiheuttivat ryhmässä keskustelua.
Aseiden tarkkuuden, ulottuvuuden ja nopeuden kasvusta pidettiin kuvaavana esimerkkinä
Yhdysvaltojen ilmaiskuja Englannista käsin Libyaan vuonna 1986. Suomen kannalta erityisenä
haasteena pidettiin 1990-luvulla edessä olevia
merkittäviä hankintoja, kuten esimerkiksi ilmavoimien uusia torjuntahävittäjiä, joiden rahoitus
eivät millään mahtuisi puolustusbudjetin raameihin.
Suomen Pankin Sirkka Hämäläinen kantoi
huolta maailmanlaajuisesti muuttuneesta taloudellisesta ympäristöstä ja valtion jatkuvasta
velkaantumisesta. Hänen mukaansa ”meillä on
tehty huomattavia eläkeratkaisuja ja meillä on
sellaisia sosiaali- ja terveysmenopaineita, jotka
sitovat suuren osan kasvusta”. Vientiponnistelujen ja investointien ohella Hämäläinen toivoi
lisää panostusta koulutukseen ja tutkimukseen.
Maanpuolustuskurssien johtaja, kommodori
Sakari Visa kysyi ”eikö poliitikoille yhä selvemmin pitäisi korostaa, että maanpuolustuskin
on hyvinvointia? Yhtä lailla kun huolehdimme
terveydenhuollosta, meidän on hoidettava tämä
hyvinvoinnin sektori. Muutkin ovat turhia, ellei
tämä ole kestävää.” •
Maanpuolustus 110
33
Artikkelit
KIRJOITTAJA
Länsi-Afrikan
arkea kriisinhallinnan
näkökulmasta
Prikaatikenraali Mauri
Koskela on toiminut
marraskuusta 2013
alkaen UNMILoperaation esikuntapäällikkönä Liberiassa.
Koskelalla on laaja
kokemus puolustusvoimien kansainvälisestä toiminnasta. Hän
on lisäksi osallistunut
ISAF, UNPREDEP,
IFOR/SFOR ja UNDOF
-operaatioihin sekä
toiminut Puolustusvoimien kansainvälisen
keskuksen johtajana.
34
Maanpuolustus 110
Mauri Koskela
YK:n UNMIL-operaatio
Liberiassa
Y
Yhdysvalloista vapautettujen orjien siirtokunnaksi vuonna 1822 perustettu Liberia sijaitsee
Afrikan länsiosassa, suomalaisille tutun Afrikan
tähti -pelin Kultarannikon länsipuolella. Liberia julistautui itsenäiseksi 26.7.1847, eli tänä
vuonna se juhli 167-vuotiasta olemassaoloaan.
Tällä kertaa juhlittiin tosin poikkeuksellisissa
merkeissä. Suunniteltu pääjuhla ja suurimmat
kokoontumiset oli peruttu ja kielletty maahan
levinneen Ebola-epidemian vuoksi.
Epidemia on ollut erittäin raskas isku muutenkin hauraaseen yhteiskuntaan, joka on läpikäynyt kaksi peräkkäistä ja hyvin veristä
sisällissotaa vuosina 1989–1996 ja 1999–2003.
Suurin syy näille sodille oli vapautettujen orjien
ja paikallisten, alueella aina asuneiden heimojen
taistelu vallasta. Yhdysvalloista vapautetut orjat
pitivät valtaa aina 1980-luvulle asti huolimatta
siitä, että heidän osuutensa väestöstä oli vain viitisen prosenttia. Sinä aikana maan talouselämä
kuitenkin kasvoi voimakkaasti, erityisesti yh-
UN Photo/Shima Roy
Mauri Koskela: Länsi-Afrikan arkea kriisinhallinnan näkökulmasta
dysvaltalaisten sijoittajien voimin. Valitettavasti
maan saamat tuotot ohjautuivat – kuten tänäkin
päivänä – hallitsevan valtaeliitin käsiin eikä niitä
käytetty kansalaisten elinolosuhteiden parantamiseen.
Muita levottomuutta aiheuttavia tekijöitä ovat
aikanaan vedetyt rajalinjaukset Länsi-Afrikan
maiden kesken sekä heimojen väliset väkivaltaisuudet ja valtatasapaino. Yleensä rajanveto
toteutettiin esimerkiksi jokien kaltaisten luonnollisten maastoesteiden mukaisesti. Eri heimojen asuinalueet jakautuivat useissa tapauksissa
rajan molemmille puolille. Tämä johti yhdessä
sotien aikaisten väestönsiirtojen kanssa kiistoihin maiden ja muun omaisuuden omistuksesta,
jotka edelleen aiheuttavat heimojen välisiä jännitteitä. Sovitustuomioistuimista huolimatta
näitä kiistoja ei ole kyetty ratkaisemaan.
Liberian talouselämää hallitsevat runsaat
luonnonvarat, kuten kumi, kulta, timantit ja
puu. Näiden hyödyntäminen on lähes 100-pro-
YK:n operaatio United Nations Mission in Liberia
on edistänyt vakautta ja turvallisuutta alueella
mittavista haasteista huolimatta. Yli 2000
kapinallista on luopunut aseista rauhan vuoksi.
Kuvassa Camp Schieffelin.
Maanpuolustus 110
35
Artikkelit
Täällä komentaja
ei johda joukkojaan
edestä vaan
pysyttelee tiukasti
omassa norsunluutornissaan
operaation
esikunnassa.
senttisesti ulkomaisten yritysten vastuulla.
Tästä seuraa säännöllisin väliajoin jopa väkivaltaiseksi muuttuvia mielenosoituksia paikallisen
väestön vaatiessa suurempia osuuksia yhtiöiden
voitoista, parempia työskentelyolosuhteita, koulutusta ja terveydenhuoltoa sekä erityisesti merkittäviä johtotehtäviä yritysten johdossa. Usein
jää kuitenkin huomaamatta se, missä määrin
kansainväliset yritykset tuovat vaurautta lähiympäristöönsä ja maksavat sopimusten mukaisia korvauksia hallinnolle.
Paikallisen väestön työllistymismahdollisuuksia rajoittavat merkittävästi koulutuksen
puute sekä eurooppalaisittain katsottuna erittäin
alhainen työskentelymoraali. Viimeksi mainittuja seikkoja voidaan yleisemminkin pitää kehityksen jarruna. Maalla olisi loistavat puitteet
vesivoiman rakentamisen suhteen, sillä viisi
pääjokea olisi osittain valjastettavissa energiantuotantoon ja Liberia voisi toimia Länsi-Afrikan
sähköistäjänä. Jostain syystä näin ei kuitenkaan
ole tapahtunut. Runsaista luonnonvaroista huolimatta Liberiaan jäävä taloudellinen hyöty on
varsin pieni; vuoden 2014 ensimmäisen puolivuotiskauden timanttituotoista vain noin 3 % jäi
paikalliselle hallinnolle maan elinolosuhteiden
kehittämiseen, joka luonnollisesti lisää väestön
tyytymättömyyttä.
UNMIL-OPERAATIO
UNMIL:n edeltäjänä Liberiassa toimivat toisen
sisällissodan jälkeen maahan perustetut LänsiAfrikan talousalueen (ECOWAS) sotilasjoukot,
joiden perinnettä nykyinen UNMIL-operaatio
jatkaa. UNMIL perustettiin syyskuussa 2003 YK:n
turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1509,
mutta varsinainen vallanvaihto tapahtui 1. lokakuuta 2003. Tällöin ECOWAS:n joukot asettivat
päähänsä taistelukypärän sijaan YK-baretin. Siitä
lähtien YK:n sininen väri on tullut tutuksi kaikille
liberialaisille valkoisten YK-tunnuksilla merkittyjen ajoneuvojen ohella. Näiden kahden sotilaallisen rauhanturvaoperaation avulla eri heimojen väliset väkivaltaisuudet saatiin viimeinkin
lopetettua ja maan jälleenrakentaminen saattoi
alkaa. Useiden vuosien ajan UNMIL oli kooltaan
ja laajuudeltaan yksi YK:n suurimpia operaatioita, vahvuuden ollessa enimmillään noin 15 000
sotilaallista rauhanturvaajaa.
36
Maanpuolustus 110
UN Photo/Shima Roy
Mauri Koskela: Länsi-Afrikan arkea kriisinhallinnan näkökulmasta
Operaatio on ns. Intergated Mission eli yhtenäisoperaatio, jossa sekä siviilikomponentti että
sotilaat ja YK-poliisit työskentelevät yhdessä ja
osin yhteisissä organisaatiorakenteissa paikallisen yhteiskunnan auttamiseksi omille jaloilleen.
Sotilaskomponentin tehtävä on turvallisen ja vakaan toimintaympäristön luominen, mahdollistaen muille toimijoille vapauden toteuttaa omia
tehtäviänsä. Lisäksi sotilaat ovat osallistuneet
uudistetun Liberian armeijan kouluttamiseen.
Poliisikomponentin osalta tehtävä on kaksijakoinen. Turvallisen toimintaympäristön lisäksi
heidän tehtäviinsä kuuluu paikallisen poliisin,
vankilaviranomaisten sekä rajavartioston kouluttaminen, mentorointi ja muu tukeminen.
Siviilipuolella on selkeä jako kahden pilarin
kesken. Näistä toinen keskittyy yhteiskunnan
kaikinpuoliseen kehittämiseen tukemalla ja
neuvomalla hallintoa sen eri toimialoilla. Toinen
pilari valvoo ja neuvoo oikeusvaltioperiaatteen
toteutumista ja toimintaa. Kolmas siviilikomponentti on koko operaatiota tukeva huolto-
Kansainvälinen poliisijoukko aamupalaverissa
UNMIL:n esikunnassa Monroviassa. International Police Service tukee paikallisten poliisiviranomaisten toimintaa.
Maanpuolustus 110
37
Artikkelit
organisaatio eli operaation huoltotuki (Mission
Support).
Tällä hetkellä operaatiota johtaa ruotsalainen YK:n pääsihteerin erityisedustaja Karin
Landgren. Hänen alaisuudessaan on kaksi
apulaiserityisedustajaa, joista hyvän hallinnon
tukemisesta vastaa etiopialainen ja oikeusvaltioperiaatteen tukemista italialainen apulaiserityisedustaja. Sotilaskomponenttia johtaa kenialainen kenraalimajuri, poliisia australialainen
poliisikomentaja ja huolto-organisaatiota yhdysvaltalainen entinen huoltojoukkojen upseeri.
Operaatiossa on tällä hetkellä edustettuna 43
eri maata. Tämä kansallisuuksien kirjo tulee valitettavasti vähenemään jatkossa. Tällä hetkellä
kuusi kansallisuutta on ilmoittanut vetäytyvänsä
operaatiosta, johon pääasiallisena syynä lienee
vallitseva Ebola-tilanne. Suomi on toistaiseksi
päättänyt jatkaa operaatiossa.
UNMIL:n on helppo todeta olevan monikansallinen YK-operaatio. Parhaiten tämän huomaa
ja panee merkille esikunnan aluella, jossa vastaan kävelee monenlaista maasto- ja virkapukua.
Tämä monikansallisuus heijastuu sotilaskomponentin toimintakulttuuriin ja -tapoihin. Se,
mihin me suomalaiset upseerit olemme tottuneet komentajan johtamistoiminnan osalta, ei
valitettavasti toteudu UNMIL:ssa. Täällä komentaja ei johda joukkojaan edestä, vaan pysyttelee
tiukasti omassa norsunluutornissaan operaation esikunnassa. Jopa komentajan vierailut tai
käynti esikunnan eri osastoilla edellyttää tiukan
minuuttiohjelman laatimista ja siinä pitäytymistä. Johtaminen perustuu pääosin sähköpostiviesteihin kasvokkain kohtaamisen sijaan. Tästä
johtuen viimeksi kuluneen vuoden aikana esille
tulleet lukuisat tietotekniset ongelmat ovat osin
jopa halvaannuttaneet esikunnan toiminnan.
Toisaalta operaatio on hyvin poliittinen, sillä
lähes kaikista päätettävistä asioista tulee saada
aikaiseksi jonkinlainen konsensus ja hyväksyntä
operaatiota johtavalta siviilitaholta. Tämä heijastuu voimakkaasti myös sotilaskomponentin
johtamiseen; päätöksen tekeminen tai pikemminkin sellaisen hyväksyttäminen vie runsaasti
aikaa. Koska kyseessä on nk. vanha operaatio,
sille on kehittynyt erittäin mittava johtamistoimintaan vaikuttava byrokratia, YK:lle jo muutenkin normaalin byrokratian lisäksi. Tämä nä38
Maanpuolustus 110
kyi toimenpiteiden käynnistämisen kankeutena
Ebola-epidemian puhkeamisen jälkeen, mikä
puolestaan hidasti taudin torjuntaa.
Operaation kokonaisvahvuus oli pitkään yli
15 000 sotilasta, poliisia ja siviiliä, mutta vuonna
2012 käynnistettiin sen kolmivaiheinen supistaminen. Tällä hetkellä ollaan kolmannessa vaiheessa (1.7.2014–30.6.2015), jonka päätteeksi
alueelle on tarkoitus jäädä noin 3 750 sotilasta,
1 500 YK-poliisia ja noin 300 kansainvälistä siviilityötekijää kokonaisvahvuuden ollessa tällöin
hieman yli 5 500 henkilöä.
Ebola-epidemia on kuitenkin vaikuttanut
myos operaation jatkosuunnitelmiin. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti operaation mandaatti oli määrä uusia syyskuun lopussa 2014,
mutta YK:n pääsihteeri on epidemiasta johtuen
esittänyt kolmen kuukaden ns. teknistä jatkoa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki supistamiseen liittyvät toimenpiteet on toistaiseksi
keskeytetty ja toiminta painottuu taisteluun
Ebolaa vastaan. Ebolan vastaisen taistelun takia
Liberiassa toimii lisäksi YK:n erikseen tätä tarkoitusta varten perustama UNMEER-operaatio
osin UNMIL:n kanssa päällekkäisiä resursseja
käyttäen.
Operaatiossa on vuodesta 2003 alkaen toiminut kerrallaan kaksi suomalaista. Toinen on
koko operaation taisteluväline- ja ampumatarviketurvallisuudesta vastaava upseeri ja toinen
operaation tiedustelukeskuksessa työskentelevä
osastoesiupseeri. Vuoden 2013 marraskuusta alkaen sotilaskomponentin esikuntapäällikkönä
on toiminut suomalainen kenraali, jolla on ollut
myos suomalainen avustaja. Viimeksi manittujen osalta oli kyseessä erillinen YK:n pyyntö
asettaa operaatioon esikuntapäällikkö ja hänelle
avustaja. Kyseessä oli määräaikainen vuoden
kestävä komennus, joka päättyi kuluvan vuoden
marraskuussa, ja operaatiossa jatketaan aiemmin mainituilla kahdella upseerilla.
Mitä UNMIL ja Liberia ovat saaneet aikaan 11
rauhan vuoden aikana? Asiaa nopeasti tarkastellen voidaan todeta, että ei kovinkaan paljon
– valitettavasti. Mutta kehitystäkin on toki tapahtunut. Parhaiten asian huomaa infrastruktuurin
osalta. Liberian katu- ja tieverkostoa on päällystetty ja kunnostettu runsaasti kansainvälisen
rahoituksen avulla ja kansainvälisten yritysten
UN Photo/Staton Winter
Mauri Koskela: Länsi-Afrikan arkea kriisinhallinnan näkökulmasta
sekä UNMIL:n pioneerijoukkojen projekteina
varsinkin pääkaupungin Monrovian alueella
sekä päällystämättömillä pääteillä eri maakunnissa. Samoin suur-Monroviaa ja sen lähiympäristöä on pyritty sähköistämään. Osa katuvaloista toimii aurinkoenergialla, mikä onkin tässä
valoisassa toimintaympäristössä paras ratkaisu.
Osin nämä hankkeet ovat UNMIL:n ponnistelujen tulosta, mutta myös useat kansainväliset
yritykset osallistuvat jälleenrakennukseen liiketaloudellisin perustein.
Monrovian alueella on käynnissä useita kehityshankkeita. Osittain suomalaiseen teknologiaan perustuvaa megawatti-luokan voimalaitosta ollaan rakentamassa Monrovian alueelle.
Valitettavasti toiminta on keskeytynyt Ebola-epidemiasta johtuen. Osittain suomalaisin voimin
kehitetään myös Monrovian vesijohto- ja viemäriverkostoa, joka onkin päässyt rapistumaan
todella huonoksi. Käytännössä yli neljän miljoonan ihmisen kansakunta mm. laskee lähes
kaiken jätevetensä puhdistamattomana mereen
ja juomaveden osalta joudutaan tukeutumaan
pullotettuun tai pussitettuun veteen. Sadekauden aikana kadut ja valtakunnan päätiet ovat
Alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen avasi
Post-2015 -tilaisuuden Monroviassa
loppuvuodesta 2012. Oikealla Liberian
talousministeri Amara Konneh ja vasemmalla
UNDP:n maajohtaja Dominic Sam.
Maanpuolustus 110
39
Artikkelit
Useiden vuosien
ajan UNMIL
oli kooltaan ja
laajuudeltaan
yksi YK:n
suurimpia
operaatioita.
tulvien peitossa haitataen normaalia ajoneuvoliikennettä merkittävästi. Samoin huonokuntoisesta viemäri- ja hulevesiverkostosta aiheutuen
vuosikymmeniä sitten päällystetyt tiet saavat
oman osuutensa; asfalttiin tuleva pienikin reikä
muuttuu nopeasti henkilöauton kokoiseksi ja
valitettavasti sellaisia reikiä on todella paljon.
Hallinnon kehittäminen on kohdannut suuria vaikeuksia. Liberian hallinto ei edelleenkään
kykene maksamaan työntekijöidensä palkkoja,
korruptio rehottaa ja eri hallinnonhaarat riitelevät keskenään vallasta sekä taistelevat rahoituksesta. Maassa on hyvin vahva pääkaupunkijohtoinen keskushallinto, jota on UNMIL:n johdolla
pyritty hajauttamaan. Kaikkiin maakuntiin pyritään rakentamaan keskushallinnon etäpiste,
jota alueella kutsutaan nimella Security Hub.
Kyseisessä toimipisteessä on tarkoitus koota
saman katon tai hallintoalueen sisälle niin paikallishallinto, tuomiovalta kuin poliisitoimikin.
Toistaiseksi vain yksi etäpiste on saatu operatiiviseen käyttöön. Paljon on siis vielä tekemistä
ennen UNMIL:n mandaatissa mainitun todellisen demokratian ja toimivan yhteiskunnan
toteutumista.
EBOLA
Länsi-Afrikassa riehuva Ebola-epidemia vaikuttaa erittäin paljon Liberian kehitykseen, elinolosuhteisiin ja jopa katukuvaan. Epidemian
seurauksena hallinnon toimintaa on jouduttu
rajoittamaan, koulut ovat olleet useita kuukausia suljettuina, lento- ja laivaliikenne sekä sen
myötä kaupankäynti ovat vaikeutuneet, monet
ovat menehtyneet Ebolaan tai paenneet kotiseudultaan turvallisemmille alueille. Viimeksi mainitusta syystä eräät vilja-aitaksi kutsutut alueet
ovat menettäneet lähes kaiken työvoimansa ja
pienimuotoinen nälänhätä on uhkaamassa osaa
väestöstä. Valtaosa kansainvälisistä yrityksistä
on keskeyttänyt toimintansa, joka edelleen heikentää valtion taloudellista tilannetta ja kykyä
ylläpitää yhteiskunnan perustoimintoja.
Toimintaa vaikeuttavat lisäksi väärä tai puutteellinen informaatio, vanhat uskomukset ja
hoitohenkilökunnan puute. Osa paikallisesta
väestöstä ei edes usko koko Ebolan olemassaoloon, vaan pitää siitä liikkuvia tietoja yhtenä
presidentin lisäkeinona kerätä rahaa itselleen
40
Maanpuolustus 110
UN Photo/Marlon Lopez
Mauri Koskela: Länsi-Afrikan arkea kriisinhallinnan näkökulmasta
ja suvulleen. Vanhat uskomukset liittyvät niin
kutsutun ”puskapirun” (Bush Devil) tautia levittävään vaikutukseen. Sitä pidetään kylien tai
perheiden ylle langetettuna kirouksena. Myös
eräiden uskontokuntien tapa käsitellä vainajiaan
vaikeuttaa taudin ehkäisyä. Ruumiit pestään,
puetaan, halataan ja suudellaan, eli hyvästellään
tuonpuoleiseen lähisuvun toimenpitein ennen
lopullista hautaamista. Koska Ebola tarttuu vain
sairaan ihmisen ruumiin nesteiden välityksellä
ja jos henkilö on kuollut Ebolaan, altistaa kyseinen tapa tartunnalle koko suvun. Asia on
aiheuttanut myös väkivaltaiseksi muuttuneita
yhtenottoja kyläyhteisöjen ja maan turvallisuusviranomaisten kesken.
Oikean informaation jakamisessa ja sitä
kautta taudin ehkäisyssä UNMIL:lla on ollut
merkittävä rooli. Rauhanturvajoukkojen partiot
ovat kulkeneet kylissä jakamassa taudin ehkäisystä kertovia lentolehtisiä sekä valistamassa
väestöä Ebolan vaaroista. UNMIL-radio, joka
kattaa lähes koko maan, on ollut yksi parhaimmista tiedottamiskanavista, koska suuri osa
kansasta on luku- ja kirjoitustaidotonta. Radion
Rauhanturvaoperaatioista vastaava alipääsihteeri Hervé Ladsous kävi toteamassa Liberian
lohduttoman Ebola-tilanteen. YK nosti asian
omalle agendalleen, ja päätti tukea Liberiaa
Ebolan nujertamiseksi.
Maanpuolustus 110
41
Artikkelit
”Jatkuvasti
lisääntyviä
ambulanssin
hälytysajotehtäviä ei voi
olla panematta
merkille
katukuvassa.”
42
Maanpuolustus 110
merkitys korostui aikanaan myös niin sanotun
DDRR-prosessin (Disarmament, Demobilization,
Reintegration and Repatriation) alkaessa, jolloin
UNMIL:n toimesta järjestettiin mm. sodanaikaisten aseiden poiskeruuohjelma. UNMIL-radio on
ainoa radiokanava koko maassa, joka kykenee
saavuttamaan syrjäisimmätkin alueet maan kaikilla kielillä.
Kyetäkseen hallitsemaan Ebolan leviämistä ja
sen vaikutuksia, hallinto on asettanut useita rajoitteita mm. julistamalla kansallisen hätätilan ja
määräämällä päivittäisen ulkonaliikkumiskiellon klo 23.00–06.00. Viranomaisten valtuuksia
on lisätty merkittävästi ja ensimmäistä kertaa
sisällissodan jälkeen Liberian armeija on osallistunut yleisen järjestyksen ylläpitoon ja turvaamiseen. Kriisin johdosta maahan on perustettu
useita Ebola-potilaiden hoitopaikkoja (Ebola Treatment Unit, ETU), joilla tarjotaan hoitoa ja pyritään ehkäisemään taudin leviämistä. Jatkuvasti
lisääntyviä ambulanssien hälytysajotehtäviä ei
voi olla panematta merkille katukuvassa. Näitä
ajoneuvoja näkee ja kuulee erityisesti Monrovian alueella runsaasti. Valitettavasti katuvassa
näkyy myös Ebolaan kuolleiden ruumiita sekä
niitä polttohautaukseen kokoavia Ebola-uhrien
keruuyksiköitä.
Ilman vahvaa kansainvälistä apua Liberialla ei ole kykyä selvitä vallitsevasta kriisistä.
Kaikeksi onneksi, jos niin voidaan sanoa tässä
yhteydessä, Liberiaan on saapunut useita kansainvälisiä avustusjärjestöjä ja erkoishenkilöstöä
auttamaan tilanteen hoitamisessa. Lisäksi eri
järjestöt, valtiot ja muut tahot ovat antaneet Liberialle taloudellista ja materiaalista apua sekä
henkilöstöä Ebolan torjuntaan liittyen; Yhdysvallat, Ruotsi, Kiina ja Euroopan unioni muutamia mainiten. Toivottavasti tämän ulkopuolisen
panostuksen tuloksena näemme mahdollisimman pian Ebolasta vapaan Liberian. Muussa
tapauksessa vaara taudin leviamisesta koko Afrikkaan ja myös muihin maanosiin, Eurooppa
mukaan lukien, on erittäin suuri. Niin kauan
kuin maassa on yksikin Ebola-tapaus, tautia ei
voida katsoa voitetuksi. •
Tapio Luoma: Toivoa ja luottamusta
KIRJOITTAJA
Toivoa ja
luottamusta
Tapio Luoma
Espoon piispa Tapio
Luoma on koulutukseltaan teologian tohtori.
Hän on aikaisemmin
toiminut muun muassa
Seinäjoen seurakunnan
kirkkoherrana ja
Ilmajoen seurakunnan
kappalaisena.
Kristillisen uskon
merkitys maanpuolustushengelle
L
Loppusyksystä 2012 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tarkastettiin Jouni Tillin väitöskirja, jossa tutkittiin papiston retoriikkaa jatkosodan aikana. Tutkimuksen mukaan papit käyttivät puheissaan laajasti
raamatullisia ja muita uskonnollisia käsitteitä
”valitun kansan” kamppailusta suurta vihollista
vastaan aina kuvauksiin kansakunnan yhteisestä
tehtävästä ”pyhän sodan” tai ”ristiretken” toteuttamisessa. Jouni Tillin väitöstutkimus herätti
keskustelua, jonka seurauksena ilmestyi mm.
Helsingin Sanomissa aihetta käsitellyt artikkeli.
Tutkimuksen pohjalta julkaistu yleistajuinen
teos Suomen pyhä sota – Papit jatkosodan julistajina valittiin kuluvana syksynä vuoden kristilliseksi kirjaksi.
Joidenkin arvioiden mukaan Tillin tutkimus
toi esille lopulta varsin vähän sellaista, mitä ei
olisi jo tiedetty. On tunnettua, että erityisesti sotilaspapiston puheissa kuvastui vahva sitoutuminen syvään kriisiin ajautuneen valtion sotaponnisteluihin. Yhteistä tehtävää palveli retoriikka,
Maanpuolustus 110
43
Artikkelit
jonka kautta haluttiin löytää merkitys kaikkia
järkyttäneille tapahtumille.
Sodanaikaisen papiston puheiden kriittisessä
arvioimisessa piilee kaksi vaaraa. Niistä ensimmäinen liittyy kaikkiin yrityksiin ymmärtää historiaa. Oman aikamme valossa on suuri kiusaus
nähdä menneiden sukupolvien elämä, heidän
ratkaisunsa ja asenteensa milloin huvittavina,
milloin kauhisteltavina. Vaatii aina tarkkuutta
yrittää asettua menneisiin tilanteisiin ja koettaa
nähdä maailma meitä edeltäneiden sukupolvien
silmin niiden ehtojen valossa, joille esivanhempamme eivät voineet mitään.
Toinen vaara on se, että mielikuva kristillisen
uskon ja kirkon merkityksestä kansakunnan selviytymiskamppailulle rakennetaan yksinomaan
sodanaikaisen papiston retoriikka tarkastelemalla. Maanpuolustushenki ja kristillisen uskon
rooli sen yhtenä tukipilarina ovat olleet aina hyvin monisyinen kokonaisuus, jota ei helposti voi
selittää vain yhdestä näkökulmasta. Siksi kristillisen uskon ja maanpuolustushengen keskinäistä suhdetta erityisesti omassa suomalaisessa
kontekstissamme on syytä pohtia laajemmasta
perspektiivistä.
Kristillisen uskon yhtenä perustava piirteenä
on näkemys, että elämä on aina lahjaa. Kukaan
ei ole voinut itse vaikuttaa syntymiseensä eikä
niihin oloihin ajassa ja paikassa, joihin on syntynyt. Elämä on annettu. Elämän oivaltamisesta
ansaitsemattomaksi lahjaksi nousevat oikeastaan kaikki ne osin keskenään jännitteisetkin
näkemykset, joita kristillisen uskon pohjalta halutaan tuoda esiin kannanottoina esimerkiksi
ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ja sosiaalieettisiin kysymyksiin.
Elämän lahjaluonteesta seuraa, että tästä lahjasta on täysi syy olla kiitollinen. Kiitollisuus
elämän tärkeänä perusvireenä palvelee vastavoimana tyytymättömyydelle ja katkeruudelle,
jotka tunteina aika ajoin heijastuvat – usein toki
aivan oikeutetusti – niin yksittäisen ihmisen
asenteissa kuin laajemminkin yhteiskunnan
ilmapiirissä. Pitkään jatkuessaan tyytymättömyys ja varsinkaan katkeruus eivät enää palvele muutosvoimana vaan ne kivettyvät mielenmaisemaksi, joka lopulta kahlitsee luovuuden.
Elämää lahjana pitävä kiitollisuus estää juuri
tällaisen kivettymisen.
44
Maanpuolustus 110
Elämän ymmärtäminen lahjaksi ei herätä
ainoastaan kiitollisuutta vaan myös vastuullisuutta. Ei ole yhdentekevää, miten saamaamme
lahjaa käsittelemme, mitä siitä ajattelemme ja
millaisia merkityksiä siihen liitämme. Vastuullisuuden käsite pitää sisällään ajatuksen tilivelvollisuudesta ja vastuunkantajaa ylemmästä
”tasosta”, olkoon se sitten lähimmät ihmiset,
kansa, menneet ja tulevat sukupolvet, luonto
tai – kristillisen uskon mukaan kaikkein perustavimpana – Jumala.
Maanpuolustushenki voidaan näistä lähtökohdista käsin määritellä kiitollisuudesta nousevaksi vastuulliseksi asenteeksi, joka haluaa
puolustaa yhteisiä arvoja ja elää niitä todeksi
maanpuolustushengen yhdistämien ihmisten
omilla ehdoilla. Maanpuolustushenkeä ei siis
pidä mieltää vain sotilaalliseksi tai muulla tavalla aseelliseksi toiminnaksi. Yhteisistä arvoista
puhuminen on epäilemättä ongelmallista, koska
nykyaikainen länsimainen yhteiskunta pitää sisällään laajan kirjon erilaisia, keskenään jopa
ristiriitaisia arvoja. Maanpuolustushenki on tärkeää kuitenkin myös tässä tapauksessa, koska se
kannustaa luottamaan omiin mahdollisuuksiin
itse löytää ratkaisu arvoristiriitoihin.
Se, mitä nimitämme maanpuolustushengeksi,
on lopulta hyvin katsomuksellinen asia. Omassa
suomalaisessa yhteiskunnassamme arvostamme
demokratiaa ja sen myötä ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja sananvapautta. Kaikki nämä
vapaudet ovat niitä katsomuksellisia arvoja, joita
on tarpeen puolustaa kaikkia sellaisia voimia
vastaan, jotka uhkaavat niiden toteutumista.
Maanpuolustushengen tehtävänä on turvata
vapaus myös sen katsomuksellisessa merkityksessä. Siksi maanpuolustus on aina maailmankatsomuksellista toimintaa.
Maanpuolustushenki ohjaa puolustautumaan
muun muassa sellaisilta vapautta uhkaavilta voimilta kuin itsekkyys ja kateus, joiden voi nähdä
vaikuttavan taustalla niin pienissä kuin suurissakin konflikteissa. Ne ovat paitsi jokaisen ihmisen
tuntemuksia myös yhteiskunnallisen elämän
piirteitä. Umpioituneeksi nationalismiksi kasvaneina ja vallanhaluun yhdistyneinä ne osoittavat
jatkuvasti tuhoisuutensa ja sisäänrakennetun
pyrkimyksensä vastustaa demokratian arvoja.
Maanpuolustushenki nousee viime kädessä yk-
SA-kuva
Tapio Luoma: Toivoa ja luottamusta
sittäisen ihmisen sisimmästä, josta ovat peräisin
myös ne uhat, joita vastaan on puolustauduttava.
Oman aikamme uhkakuvia voisi maalailla loputtomiin. Silmäys kansainväliseen tilanteeseen
kertoo nopeasti paljon. Maanpuolustushengen
valossa voidaan arvioida myös niitä uhkia, joita
mahdollisesti omaan elinympäristöömme ja yhteiskuntaamme sisältyy. Vaikka demokratian
arvot ovat keskeisiä puolustamisen kohteita,
on tarpeen oivaltaa myös demokratian ja moniarvoisuuden kääntöpuoli: sen näkemyksen ja
kokemuksen ohentuminen, mitä on yhteinen
elämä. Rajojaan jatkuvasti koetteleva individualismi pakottaa näkemään elämän vain yksilön
henkilökohtaisena projektina, joka ei jätä paljon
tilaa pohdinnalle, mitä ylipäätään on yhteinen
elämä. Onkin kysyttävä, jääkö jäljelle mitään yhteisesti puolustettavaa, jos näkemys yhteisestä
elämästä tyystin katoaa?
Kristillisen uskon ihmiskuvan oleellisimpia
piirteitä on näkemys, että ihmistä ei koskaan
voi määritellä puhtaana yksilönä, täysin itsenäisenä ja muista irrallisena olentona. Kristillisen
käsityksen mukaan ihminen on pikemminkin
Papit kokoontuneena Rukajärven teatteritalolla
13. syyskuuta 1941.
persoona, jonka identiteetti syntyy ja muodostuu suhteessa toisiin ihmisiin. Uskonnollisesta
näkökulmasta on tietysti vielä muistettava ihmisen suhde Jumalaan, joka kristillisen uskon ja
monien muiden uskontojen opetuksen mukaisesti nähdään kaiken olevan perustana.
Ihmiskuva, joka painottaa persoonien kesken
vallitsevia suhteita, relaatioita, ihmisen identiteetin tärkeimpänä rakennusaineksena, pitää
sisällään yhteisöllisyyden ajatuksen. Tarkalleen
ottaen ei ole olemassakaan yksilöllistä elämää,
koska sellainen puhtaaksi viljeltynä edellyttäisi,
että kaikki vuorovaikutus omaan elinympäristöön lakkaisi.
Länsimaisessa kulttuuripiirissämme kristillinen usko on vaikuttanut laajasti ajatteluun –
myös siihen katsomuksellisuuteen, joka haluaisi pyrkiä eroon kaikesta uskonnollisuudesta.
Sodan ja rauhan kysymykset ovat kuuluneet
Maanpuolustus 110
45
Artikkelit
lukuisien teologien asialistoille. Kirkot ovat
suhtautuneet kristillisen uskon pohjalta omien
yhteiskuntiensa äärimmäisiin kriisitilanteisiin
vaihtelevasti, mutta kaikissa tapauksissa on
taustalla ollut pyrkimys pitää yllä ymmärrystä
yhteisestä elämästä.
Kristillisen uskon näkökulmasta sota ja sen
syyt voidaan nähdä voimakkaimmaksi mahdolliseksi osoitukseksi omasta kyvyttömyydestämme
tulla toimeen rajallisuutemme sekä itsessämme
ja keskuudessamme ilmenevän itsekkyyden ja
kateuden kanssa. Tosiasia on, että mahdollisten tulevien sotien siemeniä kylvetään jo nyt.
Kristinuskon käsitteistössä sana ”synti” on aina
pyrkinyt kuvaamaan ilmiötä, jossa ihminen on
unohtanut, miten elämän lahjaa tulisi käsitellä,
jotta lahjan Antajan tarkoitus toteutuisi. Vastaavasti toinen perinteinen kristillisen kielenkäytön sana ”sovitus” korostaa sovintoa, rauhaa
ja ennen kaikkea uudelleen alkamisen mahdollisuutta. Kristinuskon sanoman ytimeen kuuluu lisäksi ajatus, että vaikka meillä on velvollisuus toimia rauhan ja sovinnon toteutumisen
hyväksi, ne ovat elämän tavoin meille annettu
lahja, jota tulee kohdella sen arvon mukaisesti.
Kaiken edellä kirjoitetun tarkoituksena on
osoittaa, että kristillisen uskon merkitys maanpuolustushengelle on löydettävissä lähtökohtaisesti sen syvimmästä sanomasta, joka sisäisen
logiikkansa, käsitteistönsä ja niiden synnyttämien katsomuksellisten virtausten kautta on
monin tavoin vaikuttanut käsityksiin ihmisestä,
politiikasta, ihmisten ja kansojen keskinäisistä
suhteista, sodasta ja rauhasta. Näiden ”syvätasojen” lisäksi on mahdollista tarkastella kristillisen
uskon merkitystä maanpuolustushengelle myös
hieman konkreettisemmin.
Kriisitilanteissa uskonnollisuus kannustaa
työskentelyyn, varjelee henkiseltä lamautumiselta ja auttaa sen vuoksi jaksamaan uuvuttavissa
oloissa. Kansanomaisesti on puhuttu ”kansakunnan henkisestä selkärangasta”, jolla erityisesti
sota-aikana tarkoitettiin puolustustahtoa ja yleistä
luottavaista mielialaa. Viime sodissa Suomen
evankelis-luterilaisen kirkon toiminta pyrki lujittamaan tätä ”selkärankaa” monin tavoin. Sotilaiden sielunhoitoon panostettiin erityisesti
rintamalla. Paikallisseurakunnissa kannettiin
huolta kotirintaman jaksamisesta. Ainutlaatui46
Maanpuolustus 110
sena ilmiönä koko maailmassa kentällä kaatuneet
huollettiin kunnioittavasti ja heidät haudattiin
oman kotiseurakuntansa hautausmaahan. Sodan
jälkeen paikallisseurakunnat ottivat veteraanien
asian omakseen osallistuen monenlaiseen yhteistyöhön veteraanijärjestöjen kanssa.
Vähäpätöistä ei ollut sekään, että kristillisen
uskon pohjalta rohkaistiin ihmisiä luottamaan
Jumalaan ja rukoilemaan. Tämä puolestaan auttoi mieltämään ankarat vaiheet osana suurempaa merkitysten kokonaisuutta, jonka täydempi
ymmärtäminen jäi odottamaan parempaa aikaa.
Usko Jumalaan, jonka käsissä myös ”kansojen
kohtalot” ovat, toi arjen vaikeuksien keskelle
näkökulmaa, joka auttoi näkemään omaa välitöntä elinpiiriä laajemmalle. Ajatus tulevaisuudesta, joka kaikista synkistä pilvistä huolimatta
on ihmistä suuremman Voiman käsissä, on aina
kuulunut kristillisen uskon toiveikkuutta herättävään ja ylläpitävään sisältöön.
Maanpuolustushenki on laaja käsite, jonka
avaaminen ei ole yksinkertaista. Oleellista on
havaita, että se ei ole vain joidenkin asialle omistautuneiden harrastus vaan viime kädessä kaikkia elämän lahjan saaneita koskeva velvollisuus.
Maanpuolustushengen suurimpia haasteita
onkin jatkuvasti löytää keinot voittaa yhteistä
elämää uhkaavista haasteista kenties sittenkin
suurin: välinpitämättömyys. Sille ei löydy käyttöä sodan aikana, joka on poikkeustiloista raskain, vaativin ja ankarin, ja jolloin yhteiskunta
ja kirkko sen yhtenä osana joutuvat suostumaan
äärimmäiseen. Mutta maanpuolustushengen valossa voi kysyä, onko välinpitämättömyydelle
käyttöä rauhankaan aikana. •
Kirja-arvio
Papit jatkosodan julistajina
Jouni Tilli: Suomen pyhä sota – Papit jatkosodan julistajina.
Keuruu 2014.
Yht. tri Jouni Tillin (s. 1979) tutkimus
Suomen pyhä sota – Papit jatkosodan
julistajina perustuu hänen englanninkieliseen väitöskirjaansa (2012). Papit
tasapainoilivat poliittisten päättäjien
ja sotilaiden välissä. He tukivat sotilaita henkisesti ja hengellisesti mutta
myös muokkasivat sotilaiden mielialoja tukemaan suomen kulloisiakin
tavoitteita.
Tilli ei halua liittyä niihin, jotka
pitävät pappeja pelkästään propagandisteina tai valheellisina ihmismieleen vaikuttajina. Pappien puheet
kumpusivat syvästä vakaumuksesta,
vaikka niitä väritti ajan paatoksellinen
puhetapa. Materiaalina on lehdissä
julkaistuja sekä arkistoissa säilyneitä
julkaisemattomia saarnoja.
Jatkosodassa palveli n. 880 pappia
sotilaspappeina, yli 62 % tuon ajan
koko papistosta. Valtaosa pappien
toiminnasta jää tämän tutkimuksen
ulkopuolelle. Suurin osa puheista
on pidetty vapaasti tai ne eivät ole
tallentuneet arkistoihin. Joukkojen keskellä virrellä, yksinkertaisella
evankeliumilla ja sielunhoidolla on
ollut kiitollisin vastaanotto. Aatteellisempi mielipiteiden muokkaus, jota
Tilli käsittelee, sijoittunee enemmän
kotirintamalle.
Tutkimuksen ansioihin kuuluu
laajan materiaalin siteeraaminen.
Lainauksista vain osa on sotilaspapeilta. Sen sijaan hän lainaa tiheään
sota-ajan piispoja ja professoreita.
Toinen kirjan ansio on havainto
julistuksen painopisteen ja sisällön
muuttumisesta sodan eri vaiheissa. Jatkosodan hyökkäysvaihetta leimasi
innokas ristiretkiajattelu ja pyhän sodan retoriikka. Sota oli pohjimmiltaan
hyvän ja pahan taistelua, jossa suomalaiset sotilaat taistelivat Kristuksen
sotureina antikristillistä bolsevismia
vastaan.
Puutteena näen, että bolsevismin
toimia – kirkon ja noin 20–30 miljoonan ihmisen tuhoamista Neuvostoliitossa 1920–30 -luvuilla ei ole kuvattu
taustalukuna.
Asemasodan mukanaan tuomaan
moraalin heikkenemiseen papit reagoivat kohdistamalla saarnan kärjen parannuksen tekoon synneistä. Heikko sotamenestys oli rangaistus
siitä, ettei Jumalan tahtoa ollut noudatettu. Rauhanteon jälkeen Neuvostoliittoon oli suhtauduttava suopeasti
ja pappien puheissa painottuivat anteeksiannon teemat. Papit tulkitsivat
Raamattua kuhunkin tilanteeseen
sopivasti. Yhdistävänä kaarena oli
Suomen kohtaloiden samaistaminen
Raamatun Israeliin, joka sai Jumalan
avulla luvatun maan, mutta menetti
sen syntiensä vuoksi.
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa
Maanpuolustus 110
47
Artikkelit
Tosiasioita
jäljittämässä
Jarmo Mäkelä
Faktabaari
on poliittisesti
sitoutumaton
ja kaikille
avoin kansalaispalvelu.
48
Maanpuolustus 110
V
Viime keväänä pidettyjen eurovaalien tulos oli
Suomen kannalta hyvä: Euroopan parlamenttiin
lähetettiin täältä nimekkäämpi ja kokeneempi
joukkue kuin koskaan aiemmin.
Eikä siinä kaikki. Alkusyksystä kävi ilmi,
että Suomessa oli vaalien yhteydessä kokeiltu
innovaatiota, jonka toteuttajille EU:n presidentti
Herman Van Rompuy lokakuun puolivälissä
ojensi arvostetun European Public Communication -palkinnon. Muitakin ottajia olisi ollut:
kilpailuun osallistui 28 ehdokasta 12 EU-maasta.
Hanke tunnetaan nimellä Faktabaari. Se
toimii vain internetissä ja otti eurovaalien yhteydessä tehtäväkseen tutkia vaalikampanjan
aikana EU:sta esitettyjä väitteitä ja oikoa niissä
havaittuja virheitä. Vaaleihin mennessä hankkeen toimihenkilöt ja heitä avustaneet eri alojen
asiantuntijat olivat tarkistaneet sekä vaaleihin
osallistuneiden puolueiden vaaliohjelmat että
yli 60 väittämää – ja korjanneet niistä yli 40.
Sivuston tekniseen toteutukseen tekijät saivat
tukea ulkoasiainministeriön alaisen Eurooppatiedotuksen kansalaisjärjestöavustuksista.
Sanomattakin on selvää, että Faktabaari on
poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kansalaispalvelu, joka ei toimi minkään poliittisen
puolueen puolesta tai mitään puoluetta vastaan.
Sen taustalla on Avoin Yhteiskunta ry., jonka
tavoitteena on edistää avoimuutta, tuoda yhteiskunnallinen päätöksenteko lähelle kansalaisia
sekä antaa heille entistä parempia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.
Journalismissa tällainen toiminta tunnetaan
Jarmo Mäkelä: Tosiasioita jäljittämässä
faktantarkistuksen nimellä. Verkkojournalismissa se on suhteellisen nuori ilmiö. Alan suomalaissa ammattilehdessä julkaistun selvityksen mukaan faktantarkastuksen pioneereja ovat
amerikkalaiset FactCheck (2003) ja Politifact
(2007). Vuoden 2010 jälkeen sivustoja on kuitenkin jo syntynyt kymmenittäin ja nykyään
niitä tunnetaan ainakin viitisenkymmentä.
Usein niitä toimittavat journalistit, joskus myös
erilaiset aktivistit. Sisältöjensä puolesta sivustot
keskittyvät yleensä joko poliitikkojen sanomisiin
tai median virheisiin.
Samoihin aikoihin, kun Faktabaarin puuhamiehet – baarin isäntä Mikko Salo ja toimittaja
Tuomas Muraja – kävivät pokkaamassa eurooppalaisen tunnustuspalkintonsa, he saivat myös
hyviä uutisia Suomesta. Helsingin Sanomain
Säätiö oli myöntänyt Faktabaarille 59 000 euron
toiminta-avustuksen, jotta sen toiminta voidaan
vuoden vaihteessa käynnistää uudelleen – tällä
Faktabaarin isäntä Mikko Salo (oik.) ja Tuomas
Muraja ottivat European Public Communication
-palkinnon vastaan Brysselissä 15.10.2014.
kertaa kevään eduskuntavaaleihin, sen vaaliteemoihin ja kampanjointiin liittyen.
Toiminnan suunnittelu on jo täydessä käynnissä. Edessä on varmasti viimekeväistä haastavampi ja raskaampi tehtävä. Faktabaari aloittaa
avoimen keskustelun faktantarkistuksessaan priorisoitavista teemoista blogistaan irtautuneella
Debattibaari-alustalla.
Jos vaaleja hallitsevat sellaiset teemat kuin
talouskasvu, työttömyys, energiapolitiikka tai
vaikka Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys,
faktojen tarkastamista riittää – samoin myös
oikaistavaa. •
Maanpuolustus 110
49
Puolustusvoimat
Puheet
Suomen puolustuksen
toimintaympäristön muutos
Kenraali Jarmo Lindbergin esitelmä
Helsingin yliopiston juhlasalissa
23.10.2014.
50
Maanpuolustus 110
A
Kenraali Jarmo Lindbergin esitelmä
Arvoisa herra puheenjohtaja,
hyvät naiset ja herrat.
Kiitän kutsusta saapua esitelmöimään Maanpuolustuskurssiyhdistyksen jäsenistölle. On erittäin
hienoa olla täällä näin arvovaltaisen yleisön
edessä. Mikäli teistä joku on ollut viime viikkojen aikana esimerkiksi MTS:n tilaisuudessa, vihreiden syyspäivillä Korpilahdella tai maanantaiiltana Paasikivi-seuran tilaisuudessa, saattaa esitys näyttää tutulta. Se johtuu siitä, että olemme
olleet samoissa tilaisuuksissa, ja yhteistä on se,
että minä olen toiminut esitelmän pitäjänä.
Olen kuitenkin hieman jalostanut tämän esityksen sisältöä, jossa aluksi käyn läpi teeman
mukaisia asioita, puhun hieman puolustusvoimien uudistumisesta, puolustusvoimauudistuksesta, asevelvollisuudesta ja lopuksi vielä naisten varusmieskoulutuksesta.
Aloitetaan toimintaympäristön muutoksesta
ja tarkastelu Krimiltä ja Ukrainasta. Aikaisemmin on ehkä ollut sellainen ajatus, että saamme
useiden kuukausien tai jopa vuoden ennakkovaroituksen kriiseistä ja kriisien etenemisistä
sotaan asti. Nyt voi tietysti kysyä kuka mahtoi
saada tämänkaltaisen ennakkovaroituksen, vai
oliko tämä kaikki kaikille meille, ja valtaosalle
maapallolla yllätys, että tilanne näin kehittyi.
Ja löytyisikö jostain jokin organisaatio, joka
sanoisi ennustaneensa kaiken jo puoli vuotta
aikaisemmin kertoen milloin ja mitä Krimillä
tulee tapahtumaan. Tuskinpa.
Toinen huomattava seikka on, että tapahtumien alku on hyvin epämääräinen. Siitäkin
voidaan käydä keskustelua, milloin ja mitä on
tapahtunut. Eli haasteena tilanteessa on ennakkovaroitus, onko sitä, sekä kriisin ja sodan alkamisen epämääräisyys.
Itsekin olen syyllistynyt hybridisodankäyntitermin lanseeraamiseen Maanpuolustuskurssin
avajaispuheessani. Mutta toisaalta on hyvä, että
on jokin nimi tälle muutokselle. Meillä voi olla
useita eri käsityksiä siitä, miten sodankäynti
on muuttunut. Kun käytämme tämänkaltaista
termiä, puhumme jostain muutoksesta ja sillä
on yksi nimi, vaikka meillä olisi erilaisia näkemyksiä itse sisällöstä. Tällä pyrin hahmottamaan sitä, että perinteiset sodankäyntitavat
eivät ole mihinkään kadonneet. Kun katsomme
uutiskuvia ja kun katsomme sodankäyntiä, ovat
siellä edelleen maastopukuiset sotilaat rynnäkkökiväärien kanssa. Panssaroiduilla ajoneuvoilla
siirrytään, tykillä ammutaan ja lentokoneilla
pommitetaan. Ja aamulla saatetaan käydä tiellä
katsomassa uutta monttua, ja mietitään onko se
tullut tykistä vai lentopommista.
Tämä ei ole siis kadonnut mihinkään, mutta
sen päälle ovat tulleet uudet elementit. On tullut verkko-operaatiot, kyberoperaatiot ja informaatiosodankäynti. Vanhat elementit eivät siis
kadonneet alta pois, mutta työkalupakkiin on
tullut uusia työkaluja. Näin perspektiivi on laajentunut. Kriiseissä on vuoronperään käytetty
poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen keinoja. Painopistettä on vaihdettu sen
mukaan, mikä on parhaiten toiminut.
Venäjän toiminnasta tämän vuoden aikana
voisin ottaa esille kaksi asiaa. Venäjällä on ollut
huomattavan nopea kyky poliittisiin ja sotilaallisiin päätöksiin sekä ylipäätään kyky tehdä strategisen tason päätöksiä. Ja ajoittain tämän vuoden
aikana länsimaailma, Eurooppa ja muut valtiot
ovat näyttäytyneet sellaisina, että ovat reaktiivisessa asemassa ja hieman ihmetelleet, missä
nyt mennään. Ja taas seurasi Venäjän taholta
jokin uusi yllätys. Toinen mikä on huomattavaa,
on Venäjän hyvin nopea voimanprojisointikyky
oman valtion sisällä. Noin viikon ajanjaksossa on
kyetty siirtämään useita pataljoonia, asejärjestelmiä tai lentokoneita sotilasalueiden ja sotilaspiirien eri puolille. Eli keskeistä on päätöksenteon
nopeus sekä voiman projisoinnin nopeus.
•
Tästä siirrymme Afganistaniin, missä itsekin
vierailin Kabulissa ja Mazar-e-Sharifissa muuMaanpuolustus 110
51
Puheet
”Nato on
ilmiselvästi
muuttamassa
toimintaansa.”
52
Maanpuolustus 110
tama viikko sitten. Naton ISAF-operaatio on
suurin operaatio, mitä Natolla on koskaan ollut.
Suurimmillaan ISAF-operaatiossa on ollut noin
130 000 henkilöä. Tällä hetkellä vahvuus on menossa alaspäin ja on noin 30 000. ISAF-operaatio
päättyy tämän vuoden lopulla ja ensi vuoden
alussa alkaa uusi ”Resolute Support Mission”, jossa
Afganistanissa on noin 12 500 henkilöä eli noin
kymmenesosa siitä mitä ISAF-operaatiossa oli
suurimmillaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Afganistanista näinä kuukausina kotiutetaan valtaosa joukoista ja kalustosta ja joukot palaavat
Eurooppaan.
Täällä halutaan säilyttää joukkojen tässä operaatiossa saavuttama hyvä yhteistoimintakyky
”Interoperability.” Se ylläpidetään järjestämällä
harjoituksia, eli tulemme Euroopassa näkemään
yhä enemmän Naton toimintaa. Euroopassa Naton itäiset jäsenmaat ovat peräänkuuluttaneet
artikla viiden turvatakuita, ja siihen suuntaan
Nato on ilmiselvästi muuttamassa toimintaansa.
Se tarkoittaa sitä, että osa näiden lisääntyvien
harjoitusten skenaarioista ei enää ole nopeita
siirtoharjoituksia kriisinhallintaoperaatioihin tuhansien kilometrien päähän, vaan ne ovat näiden omien kotialueiden puolustamisia ja artikla
viiden mukaisia harjoituksia.
Yhdysvallat on ilmoittanut panostavansa miljardi dollaria Euroopassa tapahtuviin harjoituksiin, ja tästä voi todeta että miljardilla dollarilla
saa toteutettua melko paljon harjoitustoimintaa.
Tulemme näkemään aikaisempaa enemmän
amerikkalaisia joukkoja Euroopassa.
Viimeaikaisten tilanteiden seurauksena Nato
on siirtänyt maajoukkoja Baltian alueille, sinne
on ensin siirtynyt laskuvarjojoukkoja noin
komppanian verran kuhunkin Baltian maahan,
mutta juuri parhaillaan niitä muutetaan siten,
että ne ovat raskaampia komppanioita. Samalla
on tuotu taistelupanssarivaunuja kuhunkin maahan noin komppanian verran. Määrät eivät ole
suuria, mutta niillä on hyvin voimakas symboliarvo.
Aikaisemmin ilmapäivystys on toteutettu
siten, että Liettuassa Šiauliain tukikohdassa
on ollut yksi lentoyksikkö, jossa on ollut noin
neljä hävittäjää. Tämän lisäksi on nyt aktivoitu
Virossa Ämarin tukikohta, joka on noin 40 kilometriä Tallinnasta länteen. Siellä on parhail-
Kenraali Jarmo Lindbergin esitelmä
laan saksalainen Eurofighter-yksikkö, jossa on
neljä konetta. Tällä hetkellä Šiauliaissa on kanadalaisia Hornet-hävittäjiä ja portugalilaisia
F16-hävittäjiä. Mikäli olette aivan lähipäivinä
seuranneet tiedotusvälineitä, niin nämä koneet
ovat käyneet eilen tunnistamassa venäläisiä tiedustelukoneita Itämeren yllä. Myös Puolaan ja
Romaniaan on tuotu Naton hävittäjiä. Eli Naton
ilmakomponentti on aikaisempaan monivuotisiin keskiarvoihin verrattuna noin nelin–viisinkertainen. Siinä keskeisimpiä muutoksia toimintaympäristössämme.
•
Walesin huippukokouksessa Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat isäntämaapöytäkirjan, ”Host Nation
Support, Memorandum of Understanding” -yhteisymmärryspöytäkirjan. Tämä on kattoasiakirja,
tai viiteasiakirja, jossa käsitellään logistista tukea tänne tuleville harjoitusjoukoille. Se ei siis
ole mikään joukkojentuontisopimus, vaan asiakirja jossa käydään läpi logistisen tuen lisäksi
mm. verotuksellisia ja finanssiasioita. Kaikkeen
harjoitustoimintaan on tähänkin asti jouduttu
tekemään tällainen ”MoU” ja sen lisäksi myös
tekninen yhteistoimintapöytäkirja ”Technical Agreement,” ja ne on joka kerta jouduttu tekemään
erikseen. Nyt meillä on standardisoitu kattoasiakirja, ja siihen viitaten ei tarvitse aina tehdä uudestaan kaikkia erillisiä sopimuksia.
Natolle Walesissa tämä ”HNS MoU” ei ollut
tärkein asia. Natolle tärkein asia oli ”RAP” eli
”Readiness Action Plan”, joka tarkoittaa uutta erittäin nopean toiminnan joukkoa. Tässä joukossa
haetaan noin 48 tunnin valmiutta 3 000–5 000
hengen suuruiselle joukolle. Ja kun suunnittelu
Naton esikunnissa on saatu valmiiksi, tullaan
varmasti näkemään lisää joukkojen rotaatiota ja
tämän erittäin nopean joukon harjoittelua Naton
itäisillä alueilla.
Itämeren alueella toiminta on vilkastunut.
Meidän pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna
tämä vuosi on ollut hyvinkin vilkas. Meidän itäpuolella, Baltian maissa, Ruotsissa; maalla, merellä ja ilmassa. Tässä voisi jo todeta että aivan
viimepäivinä pinnan allakin on kuplinut. Tämä
toiminta on kuitenkin sen kaltaista, että mitään
uutta uhkaa niistä ei ole muodostunut Suomelle.
Mutta meidän toimintaympäristömme Itämeren
alueella on aiempaa vilkkaampi.
•
Muutama sana Puolustusvoimien uudistuksesta,
joka urheilutermein on kirikierroksella ja siinä
on meille loppusuora aukeamassa. Viemme sen
maaliin ensi vuoden tammikuun ensimmäiseen
päivään mennessä. Olemme annettujen aikataulu- ja säästötavoitteiden puolesta aikataulussa. Puolustusvoimissa oli nähty tarve uudistumiseen jo vuosia aikaisemmin, 3–4 vuotta sitten.
Tähän saatiin lisää vauhtia hallitusohjelmassa
ja hallitusohjelman muodostamassa budjettineuvotteluissa, kun 10 % puolustusbudjetista leikattiin. Tämän lisäksi uudistusta nopeutettiin.
Meillä oli tavoitteena tehdä uudistus vuoden
2016 alkuun mennessä, mutta saimme ohjausta
tehdä se vuoden 2015 alkuun mennessä, ja näin
tietysti teemme.
Tässä on meille aika isoja tunnuslukuja, kun
katsotaan että puolustusvoimista noin 2 100 tehtävää vähennetään. Meillä on ollut noin 14 500
henkilöä, ja tästä kun menemme muutamia vuosia taaksepäin, voimme huomata että henkilöitä
oli yli 20 000 ja olemme jo tähänkin asti tulleet
alaspäin. Nyt siitä noin 14 500 menemme noin
12 300 ensi vuoden alussa, siis 2 100 vähemmän.
Vielä hetki sitten oli muutoksen alaisina noin
800 henkilöä ja julkisuudessakin käytiin keskustelua, että he ovat ikään kuin yt:n alaisina.
Tästä tuntuu olevan sellainen mielikuva,
että kun jossain käynnistetään yt-neuvottelut,
niin se olisi yhtä kuin kaikkien irtisanominen.
Näin ei missään vaiheessa ole puolustusvoimissa
ollut, vaan on ollut useita selviytymispolkuja
tälle henkilöstölle ja aikakin on ollut tässä puolellamme. Henkilöstö on käyttänyt näitä selviytymispolkuja. Tämän seurauksena viimevuonna
meidän piti irtisanoa 10 henkilöä, tänä vuonna
126 ja ensi vuonna ehkä parikymmentä. Luvut
ovat siis huomattavasti pienentyneet. Toki 126
irtisanottavaa on erittäin paljon valtionhallinnossa ja puolustusvoimissa. Ja se on erittäin
dramaattinen asia jokaiselle johon se kohdistuu.
Noin 2 000 henkilöä vaihtaa paikkaa tehtävän
myötä paikkakunnan sisällä ja noin 1 500 vaihtaa paikkakuntaa uuden tehtävän perässä. Kun
Maanpuolustus 110
53
Puheet
”Kun kierrän
joukko-osastoja,
kerron siellä
henkilöstölle että
puolustusvoimien
johdossa ei tällä
hetkellä ole uutta
muutossuunnitelmaa pöytälaatikossa.”
54
Maanpuolustus 110
mietimme mitä tarkoittaa kun 1 500 lähtee eri
paikkakunnalle, se tarkoittaa perheessä pohdintaa, laitetaanko asunto myyntiin ja puoliso etsii
uudelta paikkakunnalta itselleen töitä ja lapselle etsitään uusi koulu tai päiväkoti. Eli kyse
on kohtalaisen konkreettisesta toiminnasta. Ja
jos näin ei tehdä, se tarkoittaa toisen puolisoista
lähtemistä maanantaiksi toiselle paikkakunnalle
ja palaamista perjantaina. Tämän takia meillä ei
puolustusvoimissa ole juuri tällä hetkellä suurta
sisäsyntyistä tarvetta uuteen muutokseen,
vaikka olemmekin muutos- ja kehityshakuisia.
Kun kierrän joukko-osastoja, kerron siellä
henkilöstölle, että Puolustusvoimien johdossa
ei tällä hetkellä ole uutta muutossuunnitelmaa
pöytälaatikossa. Kun viemme tämän suuren
muutoksen ensi vuoden alkuun mennessä läpi,
ei ole tiedossa uutta. Seuraavaksi vedämme henkeä ja jalkautamme uuden rakenteen. Emmekä
sen jälkeen kuin kammesta kääntäen aseta tätä
uuteen asentoon. Erittäin tärkeää on, että toiminnan taso palautetaan. Nopeimmin saadaan
säästöjä kun leikataan toimintaa ja näin on myös
tehty. Ensi vuoden alusta lähtien palautamme
kertausharjoitusten määrän, maastovuorokaudet, lentotunnit ja alusvuorokaudet. Se tarkoittaa, että henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset pääsevät harjoittelemaan ydintehtäviään
ja se on erittäin tärkeää.
Haasteeksi tästä jää materiaalinhankintakehys. 10 % leikkaus on toteutunut kautta linjan.
Kun meillä noin kolmannes budjetista menee
palkkoihin, kolmannes materiaalihankintoihin
ja kolmannes toimintaan, ovat materiaalihankinnat olleet vuodessa noin 700 miljoonaa ±50 miljoonaa. Nyt ne tippuvat 500 miljoonaan. Viime
talvena jossain vaiheessa ollessani pyörälenkillä,
kuuntelin uutisradiota ja kuulin sellaisen luvun,
että Espoon kaupunki tekee hankintoja vuosittain 600 miljoonalla. Sitä en tiennyt. Ja totean
että puolustusvoimat hankkii vuodessa 500 miljoonalla ja Espoon kaupunki 600 miljoonalla.
Mitä tässä tulee haasteeksi, olemme parhaillaan lähivuosina lanseeraamassa maavoimien
uutta taistelutapaa. Tämä kohtalaisen suuri
muutos koskettaa nimenomaan maavoimien
alueellisia joukkoja. Samalla tulee haasteita,
kun maavoimilla on järjestelmiä joiden elinkaari
päättyy. Elinkaaret ovat tyypillisesti kalustosta
Kenraali Jarmo Lindbergin esitelmä
riippuen 25–35 vuotta. Maavoimilla on ilmantorjuntajärjestelmiä, panssarintorjuntajärjestelmiä,
maastokuorma-ajoneuvoja, panssariajoneuvoja
ja joitakin johtamisjärjestelmän osia, joiden elinkaari päättyy. Ja ne tietysti pitäisi korvata. Tässä
esitettynä on lukuja, ja 50–150 miljoonan lisäys
tarkoittaa sitä, että se asento mihin Puolustusvoimat nyt laitetaan, se myös kyetään ylläpitämään. Lisäksi nämä vanhenevat järjestelmät
kyetään korvaamaan.
Mutta meidän aikaisempi materiaalihankintojen kehittämisohjelma on tästä eteenpäin
ylläpito-ohjelma. Me ylläpidämme mahdollisilla lisärahoilla tämän tekemämme uuden järjestelmän vuosikymmenen vaihteeseen asti ja
ehkä muutaman vuoden myös siitä eteenpäin.
2020-luvulla on sitten omat haasteet ja uudet
suuret hankkeet, joita julkisuudessakin on tuotuna esille.
Joukkorakenteen lasku 350 000:sta 230 000
henkeen tarkoittaa, että meidän operatiivisen
suunnittelu henkilöstö, joka näitä joukkorakennesuunnitteluja tekee, on tällä hetkellä
erittäin kiireinen. Ei ole ollenkaan vähäpätöinen tai pieni tehtävä muuttaa 350 000 sotilaan
sodanajan joukkorakennetta 230 000 sotilaalle.
Kaikille organisaatioille tulee tehdä nimi ja rakenne sekä suunnitelmat. Se on siis suuri työ ja
se on parhaillaan meneillään. Tämänkin vuoksi
emme juuri kaipaa mitään uutta asentoa, kun
aluksi saisimme tämän tähän asentoon.
Aikaisemmin on ollut noin 25 000 reserviläistä koulutettavina vuosittain, ja ensivuodesta lähtien koulutamme noin 18 000 reserviläistä joka vuosi. Ja tämä 18 000:n suhdeluku
230 000:een on parempi kuin 25 000:n suhdeluku 350 000:een. Eli tulemme suhteessa kouluttamaan enemmän reserviläisiä.
Joukkorakenteessa tulee olla terävä kärki,
jolla on uskottava materiaali, jolla tulee olla
kynnysasejärjestelmiä ja niiden tulee olla riittävän korkeassa valmiudessa. Se terävä kärki
voi olla erikoisjoukkoja, raketinheitinjoukkoja,
ilmatorjuntajoukkoja, ilmavoimien taistelukoneyksiköitä tai se voi olla merivoimien taistelualus.
Takavuosina on käyty ns. mustavalkoista keskustelua, että olemmeko nyt tekemässä jotain
teknoarmeijaa vai kansanarmeijaa. Vastauksena
on että emme ole tekemässä teknoarmeijaa. Kos-
kaan rahat eivät ole riittäneet teknoarmeijan
tekemiseen, eli ei Suomessa ole sellaista rahaa
jolla kaikki nykyinen järjestelmä leivottaisiin
teknoarmeijaksi.
Kärjen tulee olla uskottava, sillä tulee olla uskottava materiaali ja sen tulee olla valmiudessa
Suomen kokoisessa valtiossa, joka on suurvallan
naapurissa, sotilasliiton rajalla. Tätä maata ei
puolusteta pelkästään sillä pienellä teknokärjellä, minkä vuoksi tarvitsemme riittoisan reservin ja meillä pitää olla alueellista ja ajallista
kattavuutta.
Taitolajina tässä on näillä työkalupakin työkaluilla tasapainottaa se kombinaatio. Ja tietysti
meidän tulee tämänvuotisten kokemusten perustella tarkastella myös meidän valmiustilanne,
eli minkälainen valmiuden kohottamisen nopeus meidän terävimmällä kärjellä oikein on.
Me emme ole muodostamassa mitään uusia eliittijoukkoja emmekä hankkimassa mitään uusia
korkean teknologian järjestelmiä. Meillä on jo
se terävä kärki ja nyt meidän pitää tarkastella
sen valmiutta.
•
Suomalainen asevelvollisuus on lakisääteinen
ja tämä lakisääteinen järjestelmä tuottaa meille
meidän sodanajan joukot ja sodanajan joukkorakenteen. On erittäin tärkeää, että puolustusvoimat voivat luottaa siihen että, että me saamme
joukkorakenteen täyteen.
Sillä on myös suuren suomalaisen enemmistön kannatus. Luvut ovat jossain 72 % tienoilla.
Kun katsomme näitä lukuja ja minkä kokoinen
määrä suomalaisista miehistä suorittaa asevelvollisuuden, niin meille tarkat luvut tulevat
siinä vaiheessa, kun kukin ikäluokka täyttää
30 vuotta. Silloin saamme lopullisen luvun.
1983-ikäluokasta tämä luku oli 76,5 %. Ja viimevuosina poistuma on ollut kohtalaisen vakaa.
On ollut sellaista käsitystä, että poistuma olisi
ollut koko ajan kasvussa, mutta esimerkiksi viimeiset viisi vuotta se on ollut kohtalaisen vakaa, ja itse asiassa se on aivan viime aikoina
vähentynyt. Ne pylväät mistä meillä tämä tieto
on peräisin, eivät ole lopullisia eivätkä virallisia
tilastoja, joten emme tämänlaisia väliaikatietoja
julkaise. Mutta itsellämme on jonkinlaiset käsiMaanpuolustus 110
55
Puheet
”Tilanne naisten
vapaaehtoisessa
asepalveluksessa
näyttää tällä
hetkellä erittäin
hienolta.”
tykset siitä missä mennään, ja totean että se on
vakaa ja viimeaikoina jonkin verran vähentynyt.
•
Lopuksi muutama sana naisten vapaaehtoisesta
asepalveluksesta, jossa tilanne näyttää tällä hetkellä erittäin hienolta. Naisten asevelvollisuus
on ollut mahdollista vuodesta 1995 lähtien, ja
noin 6 000 naista on suorittanut varusmiespalveluksen ja heistä noin 60 % on saanut johtajakoulutuksen. Ensimmäisenä vuonna hakijoita
oli 793, sen jälkeen luvut laskivat sinne 400–500
välille, mutta hakeutuvien määrä on viime vuosina ollut nousussa.
On erityisen ilahduttavaa että tänä vuonna
tehtiin kaikkien aikojen ennätys, kun 818 naista
haki vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen.
Tämä on siis ensi kertaa suurempi luku kuin
ensimmäisenä vuonna 1995. Tämä on vielä siihen ensimmäiseen vuoteen verrattuna erityisen merkittävä luku koska aivan ensimmäisenä
vuotena oli ikään kuin patoumaa, koska varusmiespalvelus ei ollut ollut mahdollinen aikaisemmille ikäluokille. Nyt se on ollut koko ajan
mahdollista ja silti tehtiin uusi ennätys.
Me toivotamme naiset tervetulleiksi varusmiespalvelukseen ja meille se sopii erittäin hyvin, jos luku tästä vielä kasvaa ja menee esimerkiksi yli tuhanteen. Jos se räjähdysmäisesti kasvaa ja kerralla tulisi yllättäen yli tuhansia naisia,
tulee meidän katsoa meidän infrastruktuuria ja
varuskuntarakennetta. Puolustusvoimissa palvelee tällä hetkellä sotilastehtävissä 300 naista
ja heistä upseereita on 100.
•
Lopuksi totean, että olemme tämän vuoden aikana säätäneet tiedustelujärjestelmämme valmiutta moneen kertaan ja olemme säätäneet
meidän valvontajärjestelmän valmiutta moneen
kertaan. Olemme myös säätäneet meidän tiettyjen yksiköiden valmiutta ja toimet on nähty
myös julkisuudessa.
Eli olemme siis hereillä, olemme valmiita ja
olemme torjuntakykyisiä.
Kiitoksia. •
56
Maanpuolustus 110
Kirja-arvio
Kenraali Hägglund arvioi ajankohtaisia Suomen
ja maailman turvallisuuden kysymyksiä
Gustav Hägglund: Rauhan utopia. Jyväskylä: Docendo 2014, 182 sivua
Kenraali Gustav Hägglund on toiminut monissa Puolustusvoimien
tehtävissä ja luonut uran joka huipentui lähes seitsemän vuotta kestäneeseen kauteen Puolustusvoimien komentajana vuosina 1994–
2001. Tämän lisäksi hän toimi rauhanturvajoukkojen komentajana
Lähi-idässä vuosina 1985–1988
ja ensimmäisenä EU:n sotilaskomitean puheenjohtajana vuosina
2001–2004. Hägglund on ollut reserviin siirtymisen jälkeen aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija,
jonka näkemyksiä kuunnellaan ja
arvostetaan.
Kenraali Hägglund on koonnut
näkemyksiään maailman menosta
kesällä ilmestyneeseen kirjaan
”Rauhan utopia”. Hän käy läpi kansainvälisen politiikan suuria muutoksia sekä Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikan kehitystä ja
haasteita. Kirja edustaa sivistynyttä
mutta samalla vahvasti kantaa ottavaa perinnettä. Moniin siinä esitettyihin näkemyksiin on helppo
yhtyä. Mutta on joitakin kohtia,
jotka antavat aihetta tarkempaan
pohdintaan ja joskus myös vastaargumentteihin.
Hägglund asettuu realistisen
koulukunnan valtavirtaan. Suomi –
ja kaikki muut valtiot – pyrkii ulko-,
turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan kansallisten etujensa mahdollisimman tehokkaaseen puolustamiseen. Maamme on kehittänyt itselleen puolustusratkaisun, jonka
avulla sen valtiollinen itsenäisyys
ja vapaus ovat parhaiten turvattavissa.
Hägglund käsittelee paljon Afganistanin tilannetta, mutta hänen arvionsa on liian pessimistinen. Afganistanin saamista myön-
teisen kehityksen tielle on hidastanut moni tekijä, mm. talibanien
aseellinen vastarinta. Silti on liioiteltua sanoa, että Naton kriisinhallinta olisi kokenut siellä ”haaksirikon”. Afganistan ei ole vielä valmis
yhteiskunta, mutta ei kyse sentään
haaksirikosta ole. Se on kuitenkin
selvää, että Afganistan on kansainväliselle yhteisölle pitkäaikaisempi
ja vaikeampi projekti kuin aluksi
oletettiin. Projekti kuitenkin jatkuu,
eikä kansainvälinen yhteisö ole hylkäämässä sitä.
Venäjä on osoittautunut vaikeasti maaksi ennakoida. Ylioptimismiin ovat syyllistyneet lähes
kaikki Venäjän kehitystä vuoden
1991 jälkeen arvioineet, allekirjoittanut mukaan luettuna. Jos Hägglund olisi kirjoittanut arvionsa puoli
vuotta myöhemmin, hänen johtopäätöksensä olisivat toisenlaiset.
Olen samaa mieltä siitä, miten Venäjään tulee suhtautua, että sitä on
”turha ärsyttää oppimestaria leikkimällä”. Mutta kun Venäjä on rikkonut systemaattisesti kansainvälisen oikeuden periaatteita ja solmimiaan sopimuksia, kyse ei enää ole
heidän omista asioistaan ja ratkaisuistaan. Puuttuminen sen toimintaan Ukrainassa on siksi ollut välttämätöntä.
Naton Hägglund tuntee hyvin
sekä kansallisten että kansainvälisten tehtäviensä kautta. Hänen suhtautumisensa siihen on lähtökohtaisesti myönteinen, edustaahan
se samoja arvoja ja tavoitteita kuin
me. Hägglund myöntää, että moni
tekijä puoltaisi Suomen jäsenyyttä:
kuulumme samaan arvoyhteisöön,
meidän olisi hyvä istua kaikissa
niissä pöydissä joissa meitä koskevia ratkaisuja tehdään ja jäsenyys
Maanpuolustus 110
57
Kirja-arvio
toisi meidät Naton peruskirjan 5.
artiklan piiriin. Lisäksi Hägglund uskoo, että jäsenyysanomuksemme
olisi tarvittaessa mahdollista käsitellä melko nopeastikin.
Hägglund arvioi myös selityksiä, joilla jäsenyyttä on vastustettu.
Hän esimerkiksi torjuu väitteen,
että Naton jäsenenä Suomi joutuisi
vedetyksi mukaan konflikteihin eri
puolilla maailmaa. Ainoana syynä
Nato-jäsenyydestä pidättäytymiselle Hägglund pitää jäsenyyden
kielteistä vaikutusta maanpuolustustahtoon. Hän uskoo, että
Naton jäsenenä meillä ei olisi enää
entisenlaista vahvaa maanpuolus-
tustahtoa vaan puolustus jäisi muiden vastuulle. Tästä en ole samaa
mieltä vaan uskon suomalaisten
maanpuolustustahdon olevan vahvan ennen muuta siksi, että se kytkeytyy niin vahvasti historiallisiin
kokemuksiimme.
Hägglundin mukaan suomalaisten halu puolustaa isänmaataan
romahtaa, mikäli syntyisi uskomus,
että sotilaallisen liittoutumisen
myötä muut hoitaisivat puolustuksemme. Hän perustelee väitteensä
sillä, että lähes kaikki Naton uudet
jäsenmaat ovat ajaneet puolustuksensa alas. Mutta onko todellakin
näin? Neuvostoliiton hajoamisesta
VARMUUS.NET
Varmuus, turvallisuus
& johtaminen
Yhteiskunta, yritykset, yhteisöt.
Hallinta-alojen ammattilaisten ja aloista
kiinnostuneiden foorumi.
58
Maanpuolustus 110
Ukrainan kriisin syttymiseen saakka
Euroopassa uskottiin turvallisuusjärjestelmään, jossa Venäjä olisi aktiivisesti mukana. Nyt kun tilanne
on muuttunut, eurooppalaiset valtiot ovat pyörtämässä aikaisempaa
linjaustaan, jonka mukaan perinteinen sotilaallinen puolustus olisi uhkien vähäisyyden vuoksi korvattavissa parannetulla kriisinhallintavalmiudella.
Suomi on 1990-luvulta lähtien
supistanut puolustusmenojaan ja
panostanut sotilaalliseen kriisinhallintaan. Kansainvälisten tehtävien osuus Puolustusvoimien kokonaiskuluista on kuitenkin vain
murto-osa. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä toteutetut määrärahojen supistukset tullaan ainakin näillä näkymin korjaamaan seuraavien vuosien aikana – tästä ovat
puolueet suurelta osin jo yksimielisiä. Nato-jäsenyyden ei uskota vaikuttavan Suomen nykyiseen puolustusratkaisuun – yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen, joihin korkea maanpuolustustahtomme perustuu.
Kenraali Hägglundin kirja on
luettavasti kirjoitettu ja toimii hyvänä johdantona ajankohtaisten
turvallisuus- ja puolustuskysymysten pohdintaan. Hän on sanavalmis
ja osaa kärjistämisen taidon, kuten
kirjan tiimoilta jo käyty keskustelu
osoittaa. Siksi on syytä esittää toivomus, että hän ei jättäisi kirjoittamista tähän. Olisi hyvä kuulla hänen kokemuksensa niistä kansainvälisistä kriiseistä, joiden parissa
hän on työuransa aikana työskennellyt. Olisiko siksi mahdollista, että
saisimme luettavaksi hänen muistelmansa, jossa hän käsittelisi perusteellisemmin sekä Euroopan
turvallisuuden että Lähi-idän monimutkaista kehitystä ja tulevaisuutta? Olen varma, että tällaiselle
kirjalle löytyisi paljon kiinnostuneita lukijoita.
Jyrki Iivonen
MPK
210.
Puolustusvoimat
Maanpuolustuskurssit
Puolustusvoimain
komentajan puhe
210. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
15.9.2014
Herra ministeri,
Arvoisat 210. Maanpuolustuskurssin osanottajat,
Hyvät naiset ja herrat
Herr Minister,
Ärade deltagare i 210:e Försvarskursen,
Mina damer och herrar,
Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille, jolla on suomalaisessa yhteiskunnassa jo selkeä
institutionaalinen luonne. Kurssi on
osaltanne suuri ajallinen uhraus kokonaisturvallisuutemme hyväksi.
Tulette suorittamaan kurssinne sellaisessa tilanteessa, joka varmasti
motivoi teitä syventymään kurssin aikaisiin harjoituksiin ja keskusteluihin.
Hyvät kuulijat,
Toimintaympäristömme on
muutoksessa. Vain aika näyttää, mihin asentoon turvallisuutemme
kannalta olennaiset elementit keskenään asettuvat tulevaisuudessa.
Emme pysty juurikaan vaikutta-
maan tähän ulkoiseen muutokseen, mutta seuraamme tilanteen
kehitystä tiiviisti.
Puolustusvoimat tuottaa yhteiskunnalle turvallisuutta, parhaimmillaan kriisejä ennaltaehkäisevällä tavalla. Verkottuneessa ja keskinäisriippuvuuksien tiivistämässä
maailmassa turvallisuuden – ja turvattomuuden – käsite on laajentunut. Poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset tekijät kietoutuvat toisiinsa erottamattomaksi kokonaisuudeksi.
Muutosnopeus, ennakoimattomuus sekä epävarmuus vaikuttavat siihen, että eriasteiset yllätykset
ovat mahdollisia. Kriisitilanteet ovat
muuttuneet entistä epämääräisemmiksi, ilman selkeää alkua tai loppua. Sotiakaan ei varsinaisesti julisteta, ne alkavat ja loppuvat ”omia
aikojaan.” Tälle ajalle on ominaista
rauhan, kriisin ja sodan rajojen sulautuminen eräänlaiseksi harmaan
epävakauden alueeksi. Raja perinteisen ja epätavanomaisen sodankäynnin välillä hämärtyy – tai paremminkin ne sekoittuvat uudella
tavalla toisiinsa, sodankäynnin uu-
Maanpuolustus 110
59
Maanpuolustuskurssit
sia elementtejä hyödyntäen. Juuri
tästä nykysodankäynnissä, jota nyt
myös hybridisodaksi kutsutaan, on
kyse. Itä-Ukrainan tapahtumat ovat
siitä ajankohtainen esimerkki. Sinänsä idea ei ole uusi, mutta keinovalikoima on laajentunut.
Hybridisodan valmisteluvaiheessa kohdealueelle luodaan mahdollisimman paljon epävakautta.
Keinovalikoima on suurelta osin eisotilaallinen. Painopiste on monipuolisessa informaatiosodankäynnissä, jonka ulottuvuuksia ovat mediavaikuttaminen ja psykologiset
operaatiot myös sosiaalista mediaa
hyödyntäen. Mediaan syötetään uskottavasti vääristeltyä tietoa, tilannekuva tehdään epäselväksi. Olennaista on, että puolustajan päätöksenteko tehdään mahdollisimman
vaikeaksi.
Edelleen, talouteen liittyvät kiristystoimet ja sotilaallisen uhan kasvattaminen rajojen lähellä syventävät epävarmuutta. Valmisteluun voi
liittyä myös yhteiskunnan elintärkeään infrastruktuuriin kohdistuvaa
tuholaistoimintaa ja tietoverkkooperaatioita. Tavoitteena on kyseenalaistaa näkyvästi kohteen poliittisen johdon toimintakyky, aiheuttaa yleistä epävarmuutta ja heikentää väestön puolustustahtoa.
Varsinaisessa toimintavaiheessa
hybridisodassa yhdistetään sodankäynnin erilaisia elementtejä toisiinsa. Periaatteena on se, että asevoimaa käytettäisiin mahdollisimman vähän. Päätavoitteena on aikaansaada tilanne, jossa hyökkääjä
voi mahdollisimman väkivallattomasti ottaa haltuunsa kohteen tai
sen osan. Keinovalikoimaan kuuluvat erikoisjoukkojen käyttö, manipuloidut kansanliikkeet, materiaalituki, aseellisten yhteenottojen synnyttäminen ja tarvittaessa sotilaallisen voiman käyttö, kohteen luonteesta riippuen. Massiivinen asevoiman käyttö toimii jatkuvana pelotteena.
Kansainväliseen reaktioon vai-
60
Maanpuolustus 110
kuttaminen on yhtä lailla suunniteltua kuin kohteen alistaminenkin.
Tilanteen epämääräisyydellä vaikeutetaan päätöksentekoa. Kohteelle myötämielisen median rinnalle tuodaan systemaattisesti vaihtoehtoista informaatiota. Tärkeintä
on, että tilanne saadaan näyttämään mahdollisimman epäselvältä,
jolloin kohteen päätöksentekijöistä
syntyy kyseenalainen ja epävakaa
vaikutelma.
Asevoiman käytön ja sillä uhkaamisen vaikuttavuus perustuu osaltaan hyökkääjän kykyyn projisoida
voimaa nopeasti ja yllättävästi. Sotaharjoitusten ja organisaatiomuutosten suojassa toteutetaan suunnitelmaa, jonka lopputulos toimii
riittävänä pelotteena. Käytettävien
joukkojen miesvahvuus ei ole alkuvaiheessa ratkaisevaa, vaan hyökkääjän tulenkäyttökyky suhteessa
puolustajan kykyyn suojata arimmat kohteensa. Perinteisen asevoiman osalta painopiste on tiedustelussa sekä erikoisjoukkojen, ilmaaseen ja kaukovaikutteisen tulen
käytössä. Mikäli hyökkäyksen kohteella ei ole käytössään terävää torjuntakärkeä, puolustaja joutuu heti
altavastaajaksi.
Suomen turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta voidaan
kysyä, toimittaisiinko meitä vastaan
samoilla menetelmillä? Mitä tämä
edellyttäisi poliittisesti, sotilaallisesti
ja taloudellisesti? Tämänkaltaisen
haastava tilannekehitys luo oivan
kehyksen valtakunnallisen maanpuolustuskurssin tarkasteluille kokonaisturvallisuudesta.
Hyvät kuulijat,
Keskitymme edelleen puolustusvoimauudistukseen ja sen johtamiseen kohti asetettua tavoitetilaa. Tämä uudistus on koskettanut käytännössä koko henkilöstöämme ja muuttanut organisaatiorakenteita sekä prosesseja. Puolustusvoimauudistuksen seurauksena
kykenemme palauttamaan puolus-
tusvoimien toiminnan riittävän korkealle tasolle. Harjoittelua maalla,
merellä ja ilmassa tehostetaan. Palkattu henkilökunta, varusmiehet ja
reserviläiset pääsevät jälleen täysillä
harjoittelemaan ydintehtäviään.
Nostamme tästä eteenpäin reservin koulutuksen takaisin joukkojen
suorituskykyjen edellyttämälle tasolle. Osaava reservi on sodan ajan
suorituskykymme selkäranka. Kertausharjoituksia täydennetään vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella.
Pystyimme pienentämään irtisanottavan henkilöstön määrän
murto-osaan alkuperäisistä laskelmista erilaisten selviytymispolkujen ansiosta. Tässä aika toimi apunamme. Merkittävä osa henkilöstöstämme joutuu siirtymään toiselle paikkakunnalle uuden tehtävän perässä. Esimiesten johtamistyön merkitys on suuri, kun uusissa
kokoonpanoissa rakennetaan toimintakykyä ja tehokkuutta.
Puolustusvoimauudistuksen toteutus on tyyppiesimerkki tämän
ajan muutosjohtamisesta. Tarinan
sankareita ovat tässäkin tapauksessa Puolustusvoimien työntekijät.
Ilman henkilöstön ymmärrystä ja
myötävaikutusta emme olisi tässä
onnistuneet. Myös esimiesten sitoutuneisuus ja kyky kohdata ihmisten johtamisen vaikeimmat haasteet on laitettu uudistuksessa kovaan testiin. Tämän testin on Puolustusvoimien henkilöstö läpäissyt
arvosanalla erinomainen.
Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon jälkeen Puolustusvoimien koko, perusrakenne ja mitoitus vastaavat asetettuja taloudellisia vaatimuksia. Puolustusvoimien
johdon taholta ei ole lähiajan tarvetta uuteen rakenteelliseen muutokseen, vaikka olemmekin kehitys- ja muutosmyönteisiä. Muutoksen yhteydessä on myös materiaalihankinnoista jouduttu tinkimään.
Puolustusvoimat on mitoitettu nyt
minimitasolle, joka kyetään säilyttä-
Maanpuolustuskurssit
mään, mikäli tarvelaskelmien mukaiset lisäresurssit materiaali-investointeihin pystytään kohdentamaan.
Hyvät kuulijat,
Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset ovat mahdollisia. Puolustusvoimien mitoituksessa tulee huomioida Suomen fyysinen koko sekä
geostrateginen asema suurvallan
naapurina sotilasliiton rajalla. Tarvitsemme maanpuolustukseen sopivan yhdistelmän palkattua henkilökuntaa ja osaavia reserviläisiä. Korkea maanpuolustustahto on tällaisen järjestelmän kulmakivi. Ilman
henkilökohtaiseen tahtoon ja motivaatioon perustuvaa vapaaehtoisuutta järjestelmää ei pystytä uskottavasti toteuttamaan.
Kun toimintaympäristömme on
muutostilassa, suomalainen sotilas ei voi katsoa toiseen suuntaan.
Kuluneen vuoden aikana olemme
säätäneet tiedustelun ja valvontajärjestelmän valmiutta tilanteen
edellyttämällä tavalla. Teemme
ympäristön muutoksesta tarvittavat analyysit, joiden perusteella
kehitämme puolustusjärjestelmäämme. Puolustusvoimilla on oltava ennaltaehkäisevästi uskottavaa torjuntakykyä. Kansainvälinen
yhteistyö tuottaa meille yhteensopivuutta ja tietotaitoa, jotka ovat
hyödyksi kotimaan puolustuksessa.
Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle
sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Tämä edellyttää Puolustusvoimilta tehtävien
mukaista todellista suorituskykyä
kahdesta näkökulmasta: työkalupakissa täytyy olla niin nopean valmiuden kynnyssuorituskykyjä kuin
laajan pitkäkestoisen kriisin työkaluja oikeassa tasapainossa. Lyhyesti
sanottuna: tarvitsemme terävän
torjuntakärjen ja riittoisan reservin.
Nämä kaksi elementtiä muodostavat ennaltaehkäisevästi uskottavan
maanpuolustuksen ytimen. Myös
hybridisodan näkökulma on otettava huomioon. Nämä seikat asettavat maanpuolustuksen resurssoinnille uusia, ’kovennettuja’ vaatimuksia. Kumpaakaan elementtiä ei
voi laiminlyödä ilman, että maanpuolustuksemme kokonaisuskottavuus vaarantuu.
Joukot on varustettava ja koulutettava riittävällä ja ajanmukaisella
sotavarustuksella. Puolustusvoimille osoitettu budjettikehys ei tule
riittämään esimerkiksi elinkaarensa
lopussa olevan maavoimien sotavarustuksen korvaamiseen tällä
vuosikymmenellä – puhumattakaan toimintaympäristön ja sodankäynnin muutoksen edellyttämistä
kehitysinvestoinneista.
Siinä missä yrityselämässäkin kilpailukykyä luodaan kehittämällä
tuotteita ja niitä tukevia prosesseja,
Puolustusvoimatkin tarvitsevat tulevaisuuden tuote- ja prosessikehitystä. Erityisesti nyt kun tuotekehityksen toimintaympäristö – entistä
vaikeammin hahmotettavat kriisit –
luo kasvavaa painetta suorituskykyjemme ajanmukaistamiselle. Siinä
eivät kaluston mekaaniset korvausinvestoinnit yksin riitä. Olisi vastuutonta väittää mitään muuta.
Kriisitilanteisiin valmistautumisessa muualta yhteiskunnasta saatava tuki on ratkaisevaa sotilaallisen puolustuksen toteuttamiseksi.
Suomen puolustuksen tarve ja
Puolustusvoimien tehtävät pysyvät jatkossakin samoina. Ilman riittävää materiaali-investointitasoa
puolustuksen perusvalinnat – koko
maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen liittoutumattomuus – edellyttävät uudelleenarviointia. Kansallisen puolustuksemme uskottava ylläpito ja kehittäminen vaativat pitkäjänteisiä
päätöksiä, jotka ajankohtaistuvat
hyvää vauhtia.
Arvoisat maanpuolustuskurssin
osanottajat,
Ottakaa kaikki irti seuraavista viikoista. Verkottukaa ja ystävystykää. Tuokaa oma osaamisenne peliin ja haastakaa luennoitsijat. Ennen kaikkea, kirkastakaa oma käsityksenne turvallisuutemme kokonaisuudesta. Toivotan Teille menestystä näihin opintoihin!
Utnyttja allt möjligt under dom
nästa fyra veckorna. Nätverka och
få nya vänner. Sätt Dina egna kunskaper på bordet och utmana kursens uppträdare. Först och främst,
kristallera Din egen uppfattning
om vår säkerhet. Jag önskar Er
framgång under kursen! Maanpuolustus 110
61
MPK
210.
Puolustusvoimat
Maanpuolustuskurssit
Puolustusministerin
tervehdys 210.
Maanpuolustuskurssin avajaisissa
15.9.2014
62
Maanpuolustus 110
Hyvät maanpuolustuskurssilaiset,
kummikurssilaiset,
Puolustusvoimain komentaja,
hyvät naiset ja herrat, bästa kursdeltagare, mina damer och herrar!
Viime vuosina kansainvälisen puolustusyhteistyön saralla on tapahtunut paljon ja monella rintamalla.
Pohjoismainen Nordefco-yhteistyö etenee viime vuonna Suomen
puheenjohtajakaudella laaditun vision pohjalta, EU:n huippukokous
viime joulukuussa keskittyi ensimmäistä kertaa puolustuskysymyksiin ja kahdenvälistä yhteistyötä
Ruotsin kanssa ollaan tiivistämässä.
Ajankohtaisimpana aiheena tällä
hetkellä on kuitenkin puolitoista
viikkoa sitten Walesissa järjestetty
Naton huippukokous. Kokouksessa
oli poikkeuksellisesti myös kaksi istuntoa kumppanimaiden puolustusministerien kanssa, joihin osallistuin. Walesin huippukokous oli monella tapaa merkittävä. Ymmärrettävästi Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet Ukrainassa hallitsivat
Nato-maiden keskinäisiä kokouksia. Turvallisuusympäristömme on
muuttunut ja Walesissa Nato päätti
konkreettisesti vastata tähän muu-
tokseen. Liittokunta mm. hyväksyi uuden valmiussuunnitelman,
päätti perustaa uudet erittäin korkean valmiuden joukot, vahvistaa
sotilaallista läsnäoloaan Naton itäisissä jäsenmaissa ja lisätä harjoitustoimintaansa. Afganistanin ISAF
-operaation päättyessä ja Ukrainan
kriisin vauhdittamana Nato siirtää
toimintansa painopistettä suurista
kriisinhallintaoperaatioista kohti
varautumista ja oman alueensa
puolustusvalmiuden parantamista.
Tämä muutos näkyy myös naapurustossamme.
Naton painopisteen muutos koskee kumppanimaita myös suoraan,
erityisesti Suomen ja Ruotsin kaltaisia kumppaneita, jotka jo pitemmän aikaa ovat osallistuneet aktiivisesti Naton kriisinhallintaoperaatioihin sekä koulutus- ja harjoitustoimintaan. Päätehtävänsä ohella
ISAF-operaatio on toiminut yli kymmenen vuoden ajan siihen osallistuvien maiden yhteistoimintakyvyn ja sotilaallisten suorituskykyjen
kehittäjänä. Operaation päättyessä
vuoden 2014 lopussa nämä hyödyt
on jatkossa taattava muilla keinoin.
Suurten Nato-johtoisten kriisinhallintaoperaatioiden ajanjakso on
päättymässä ja tämä merkitsee tar-
Maanpuolustuskurssit
vetta uudistetulle yhteydenpidolle
myös Suomen ja Naton välillä. Kehitys on ollut käynnissä jo useamman
vuoden ajan eikä siis ole syntynyt
Ukrainan kriisin myötä.
Bästa åhörare,
Även för Finland har militär krishantering på Balkan och i Afghanistan varit ett centralt drivande element i Finlands Nato-samarbete.
Nu måste även vi anpassa oss till
den internationella utvecklingen
samt händelserna i vårt närområde.
Det inbegriper att vi fördomsfritt
ser även på nya former av Natosamarbete. När vi drar ner på vårt
engagemang i Nato-ledd militär
krishantering, måste vi i stället vara
beredda att i allt större utsträckning delta bland annat i övningsverksamhet.
Walesissa Nato uudisti myös yhteistyötään kumppanimaiden
kanssa. Poliittista dialogia on jo pitkään käyty pääosin ISAF-kokoonpanossa, mutta operaation päättyessä
tämä muuttuu. Naton uuden kumppanuusaloitteen myötä yhteistoiminnasta liittokunnan ja kumppanien välillä keskustellaan jatkossa
nykyistä enemmän erilaisissa kokoonpanoissa.
Huippukokouksessa Suomi oli
kutsuttu sekä laajempaan 24 kumppanimaan kokoukseen että suppeampaan viiden kumppanimaan
(Suomi, Ruotsi, Australia, Georgia,
Jordania) istuntoon. Näille viidelle
kumppanimaalle Nato tarjoaa laajennettuja yhteistyömahdollisuuksia. Kuulumme tähän joukkoon aktiivisen Nato-yhteistyömme ja EU-jäsenyytemme vuoksi. Kyseessä ei ole
mikään kiinteä ryhmä vaan jokainen
maa osallistuu haluamaansa toimintaan omista lähtökohdistaan. Esimerkkejä 28+5 yhteistyöstä voivat
olla esimerkiksi säännöllinen poliittinen dialogi, vaativampi harjoitusyhteistyö ja varmistettu pääsy joukkojen evaluointiin ja sertifiointiin.
Kumppanuustoiminnan uudis-
tamisessa Suomen yleisenä tavoitteena on ollut vähintään nykyisen tason yhteistyömahdollisuuksien säilyttäminen muuttuvissa olosuhteissa. Naton pohtiessa kumppanuuksien tulevaisuutta Suomi
laati tänä keväänä yhdessä Ruotsin
kanssa paperin, jossa toimme keskusteluun omia näkemyksiämme.
Walesin kokousten jälkeen olen vakuuttunut, että olemme onnistuneet saamaan näkemyksillemme
hyvin vastakaikua Natossa ja että
kumppanuuksia ollaan tulevaisuudessa valmiita räätälöimään eri
kumppanimaiden tarpeiden ja valmiuksien mukaisiksi. Huippukokous oli uudistetun kumppanuuden
poliittinen lähtölaukaus ja nyt alkaa työ sen konkretisoimiseksi. Toimeenpanon eteneminen tulee olemaan ratkaisevaa ja meidän tulee
olla myös siinä aktiivisesti mukana.
Arvoisat kuulijat,
Kuvaamani kehitys vaikuttaa Suomeen monella eri tavalla. Yhteistoimintaan olennaisena osana sisältyvän koulutus- ja harjoitustoiminnan
volyymi kasvaa. Harjoitukset muuttuvat myös entistä vaativammiksi
ja osa niistä on avoinna ainoastaan
kyvykkäimmille kumppanimaille,
kuten Suomelle. Tämä jo aiemmin
alkanut kehitys mahdollistaa joukkojemme ja henkilöstömme kouluttamisen tehokkaammin ja entistä laaja-alaisemmin kaikkiin puolustusvoimien tehtäviin. Uudistettu kumppanuus avaa myös uusia
mahdollisuuksia poliittisen dialogin
osalta, mikä on meille tärkeää. Harjoittamamme puolustusyhteistyö
vahvistaa Suomen asemaa ja kehittää omaa puolustuskykyämme. Yhteistyön avulla pystymme kehittämään ja ylläpitämään suorituskykyjämme tehokkaammin itse valitsemillamme aloilla.
Puolustusyhteistyö ei kuitenkaan
ole sama asia kuin sotilaallinen liittoutuminen tai kollektiivinen puolustus. Tämä ero tulee tehdä sel-
väksi. Puolustusliittoon kuuluvat
ovat vieneet yhteistyön huomattavasti syvemmälle. Ne ovat sitoutuneet puolustamaan toisiaan, sopineet kuinka se tehdään ja harjoittelevat sen toteuttamista käytännössä. Tämä ennaltaehkäisevä pelote nostaa voimankäytön kynnystä. Puolustusliittoon kuulumattomat maat jäävät näiden sitoumusten ulkopuolelle. Ukrainan
kriisi on yksi esimerkki siitä, että
sotilasliittoon kuulumattomalla
maalla ei ole yhteisen puolustuksen antamaa ennaltaehkäisykykyä
ja turvaa, johon nojata. Siksi meidän
on syytä pitää huolta omasta puolustuskyvystämme ja varauduttava
puolustamaan Suomea tarvittaessa
omin voimin.
On kuitenkin muistettava, että
liittoutumiskysymys ei ole ainoa
määrittävä tekijä pohdittaessa Suomen puolustuskyvyn kehittämistä
pitkällä aikavälillä. Puolustuksemme
perustana on oltava oma kansallinen kyky, olimme sitten sotilaallisesti liittoutumattomia tai liittokunnan jäseniä. Jatkossa tämä oma
kyky luodaan yhä enenevässä määrin yhteistyössä muiden kanssa.
Kansainvälisen yhteistyön lisäksi
on tärkeää, että puolustuksellemme
turvataan tulevaisuudessa myös
riittävät resurssit. Viimeisen vuoden
aikana on asettamani parlamentaarinen selvitysryhmä puheenjohtajansa kansanedustaja Ilkka Kanervan johdolla kattavasti selvittänyt
minkälaisia panostuksia oman puolustuskykymme ylläpito edellyttää.
Nyt ryhmän työskentely on loppusuoralla ja reilun kahden viikon
kuluttua selvitysryhmä esittelee raporttinsa, mitä odotan mielenkiinnolla. Uskon, että parlamentaarisesti laadittu selvitys tarjoaa meille
poliittisille päättäjille hyvät edellytykset tehdä puolustusvoimien tulevaisuutta koskevia taloudellisia
ratkaisuja.
Pitkän aikavälin ratkaisuja tarkasteltaessa meillä on myös oltava val-
Maanpuolustus 110
63
Bästa åhörare,
Jag skulle själv gärna se att vi
kan uppnå en situation där allt
samarbete med Nato inte tolkas
som en konspiration som tar oss
närmare ett medlemskap samt där
varje form av initiativ, oberoende
av hur tekniskt det må vara, inte
behöver växa upp till republikens
största nyhetsrubriker. En eventuell ansökan om Nato-medlemskap
skulle vara ett så stort beslut att
ingen behöver oroa sig över att
det kunde fattas i smyg.
Hyvät kuulijat,
Suomi – kuten kaikki muutkin
maat – tarvitsee yhteistyötä. Kylmän sodan aikana opimme miten
toimitaan parhaalla mahdollisella
tavalla tilanteessa, jossa olemme
pakotettuja olemaan puolueettomia ja toimimaan yksin. Nyt Suomen on opeteltava toimimaan
parhaalla mahdollisella tavalla
keskinäisriippuvuuden ajassa.
Puolustuksemme näkökulmasta
Naton meille nyt tarjoama uudistettu kumppanuus ja dialogi ovat
meille tärkeitä.
Bästa kursdeltagare,
Ni har framför er flera veckor
av högklassiga föreläsningar och
en flod av mångsidig information.
Försvarskursen är mycket ansedd,
och det med skäl. Jag önskar er en
givande kurs!
Toivotan teille antoisaa valtakunnallista maanpuolustuskurssia!
64
Maanpuolustus 110
KURSIIN
TARINA
mius käydä vakava pohdinta Natojäsenyydestä nykyisen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen nojaavan puolustusratkaisumme
vaihtoehtona. Jäsenyys ei kuitenkaan ole mikään säästöohjelma,
jonka varjolla omaan puolustukseen käytettäviä resursseja voitaisiin leikata, mutta se takaisi liittokunnan tasoisen uskottavan puolustuksen pienellekin maalle.
210.
Maanpuolustuskurssit
Kun geopolitiikka
teki paluun
”Tulette suorittamaan kurssinne sellaisessa tilanteessa, joka varmasti
motivoi teitä syventymään kurssin aikaisiin harjoituksiin ja keskusteluihin.”
Näillä sanoilla saatteli Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg
210. Maanpuolustuskurssin osallistujat 3,5 viikon taipalelle lokakuun
puolivälissä Ritarihuoneella.
Ja toden totta. Pitää mennä neljännesvuosisata taaksepäin Neuvostoliiton hajoamisen ja Berliinin
muurin murtumisen aikoihin, jolloin viimeksi elettiin maanpuolustuskurssilaisten kannalta näin dramaattista ja kiinnostavaa aikaa.
Maailma oli juuri herätetty uuteen turvallisuuspoliittiseen todellisuuteen. Geopolitiikka oli tehnyt
paluun. Venäjä oli tehnyt paluun.
Turvallisuuspolitiikan asiantuntijat olivat alkaneet pommittaa kuulijoita uusilla käsitteillä: informaatiosota, hybridisota, psykologiset operaatiot, epätavanomainen sota, mediavaikuttaminen, trollitehtaat.
Venäjä oli keväällä liittänyt Krimin
väkisin itseensä. Sitä seurasi koko
kesän jatkunut Ukrainan sota, johon
saatiin näennäinen tulitauko juuri
kurssin alkaessa. Taistelut kuitenkin
jatkuivat, ja venäläisiä joukkoja liikkui Itä-Ukrainan Donbasissa.
Samaan aikaan Nato alkoi vahvistaa läsnäoloaan Baltiassa ja Puolassa. EU asetti Venäjälle pakotteita,
joihin myös Suomi osallistui. Suomalaiset jonottivat kaupoissa ”venäläistä Oltermannia”.
Venäläiset lentokoneet olivat alkusyksyllä loukanneet viikon aikana
kolme kertaa Suomen ilmatilaa.
Puolustusvoimat tehosti valmiuttaan ja tiedusteluaan. Ilmavoimat
siirsi Hornet-hävittäjiä Vantaalle.
Venäläinen sota-alus ja tutkimusalus Aranda kohtasivat Gotlannin
läheisyydessä. Eräät Arandalla olevat tutkijat kokivat venäläisten toiminnan uhkaavana. Ruotsi lähetti
paikalle jopa hävittäjälentokoneen.
Tukholman saaristossa alkoi lokakuussa operaatio, jota Ruotsin viranomaiset eivät halunneet kutsua
sukellusvenejahdiksi, vaikka veden
alta etsittiinkin.
Tapahtumia vyöryi myös muualla. Jihadistijärjestö Isis perusti kesällä Syyriaan ja Irakiin kalifaatin.
Sen nimissä tehtiin julmia joukkomurhia ja tapettiin länsimaisia panttivankeja. Yhdysvallat vastasi ilmapommituksilla. Länsi-Afrikan Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa
riehui tappava ebolavirus. Suomi
varautui sen leviämiseen.
Nato on lopettelemassa Isaf-operaatiotaan Afganistanissa. Nato onkin alkanut siirtää painopistettään
suurista kriisinhallintaoperaatioista
kohti oman alueen puolustamista.
Juuri ennen kurssin alkua Nato järjesti Walesissa huippukokouksen,
jossa Suomi kutsuttiin niiden viiden
kumppanimaan joukkoon, joille tarjotaan laajennettuja yhteistyömahdollisuuksia.
Maanpuolustuskurssin sovelletun
harjoituksen laatijoilla olikin poikkeukselliset kissanpäivät. Harjoituksissa kurssilaisten eteen vyörytettiin
tutun oloista kriisiä kriisin perään.
Faktan ja fiktion raja hämärtyi.
210. Maanpuolustuskurssilla oli
43 osallistujaa. Kurssin alkamista oli
ilmeisesti odotettu innolla, koska
Juha Valtamo
Maanpuolustuskurssit
jotkut tunnustivat nukkuneensa
avajaisia edeltäneen yön huonosti.
Syynä oli se, ettei avajaisista haluttu
myöhästyä. Kellokallen eli kurssin
johtajan Heikki Välivehmaan määrittelemä ”napakka kolmen mariannekarkin mittainen tauko” tulikin heti tutuksi. Kahvin siinä ehti
rauhassa hakea, mutta pulla piti jo
popsia pikaisesti.
Eräs pääopettajista arvioi, että
210. kurssi oli hänestä keskimääräistä hiljaisempi. Miten lie, mutta
ainakin Villa Upinniemen illanvietossa naisväkeä piti jo yöllä pidätellä puoliväkisin, etteivät he olisi
lähteneet jatkoille ”Kirkkonummen
yöhön”.
Kurssi teki varuskuntavierailut
Panssariprikaatiin ja Satakunnan
lennostoon Pirkkalaan.
Panssariprikaatissa toden tuntua lisäsi, että kurssilaisia kuljetettiin Ukrainan sodan uutiskuvista tu-
tuilla kulkupeleillä: BMP-2- ja MTLB-vaunuilla.
Ilmavoimat esitteli Pirkkalassa
parastaan: paikalla olivat Hornet,
Casa, Pilatus, Vinka ja Learjet. Hornet teki esittelylennon, jossa kuulemma vaikeinta oli lentää ”hitaasti
ja matalalla”. Yksi 210-kurssilaisista
oli Puolustusvoimien pääinsinööri
Kari Renko, joka on ollut keskeisesti
mukana suomalaisten Hornetien
koko elinkaaressa.
Kurssin internaattiosuuden isäntänä toimi Suomenlahden meripuolustusalue ja sen komentaja Markus
Aarnio. Upinniemeen kurssi purjehti miinalaiva Hämeenmaalla. Sotasatamassa oli laiturissa vastassa
käytöstä poistettu miinalaiva Pohjanmaa kuin muistutuksena, että
Merivoimien edessä on uuden alusluokan hankkiminen.
Suomenlahden meripuolustusalue muuttuu ensi vuoden alussa
Rannikkoprikaatiksi. Sen pääpaikka
Upinniemi oli osuva kohde, sillä prikaatin tuleva komentaja Raimo Pyysalo oli kurssilaisia.
Maanpuolustuskurssi 210 järjesti
päättäjäispäivällisen Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalirakennuksessa Santahaminassa. Sen huipentuma oli toimistoupseeri Arto Kujalan lukema Tommy Tabermannin
runo kurssisihteeri Marjo Korkeamäelle. Kurssi 210 oli Marjolle jo sadas, jonka järjestelyissä hän on ollut mukana.
Kaikkea saa tehdä,
kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia täytyy tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
elinehto:
Värisevää sielua
ei saa tallata.
Jarmo Huhtanen
Maanpuolustus 110
65
MPK
210.
Puolustusvoimat
Maanpuolustuskurssit
15.9.–8.10.2014
Eturivi vasemmalta:
Puheenjohtaja Silja Paavola, johtaja
Satu Kiiskinen, viestintäoikeuden
professori Päivi Korpisaari, johtaja
Tarja Holi, toimitusjohtaja Pekka
Soini, poliitikko Sari Essayah,
vastaava päätoimittaja Satu
Takala, järjestöpäällikkö Sanna
Kalinen, professori Päivi Naskali,
varatoimitusjohtaja Pia AhtolaHollo ja kansanedustaja Juha
Väätäinen.
66
Maanpuolustus 110
Keskirivi vasemmalta:
Insinööriprikaatikenraali Kari
Renko, hallitusneuvos Merja
Muilu, toimittaja Pirjo Auvinen,
lakiasiainjohtaja Saija Kivinen,
johtaja Kalle Kuusimäki,
toimitusjohtaja Stefan Damlin,
toimitusjohtaja Stefan Björkman,
toimitusjohtaja Juha Aalto,
lakiasiainjohtaja Jukka Hakkila,
maatalous- ja metsätieteiden
maisteri Jaakko Helenius,
henkilöstöpäällikkö Hannu
Laitinen, apulaisbudjettipäällikkö
Juha Majanen, johtaja Petteri
Niemi, johtaja, puheenjohtaja
Keijo Kouvonen ja eversti Pertti
Kuokkanen.
Takarivi vasemmalta:
Oikeusneuvos Jukka Sippo,
yksikön päällikkö Jan Wahlberg,
toimitusjohtaja Jarkko Sairanen,
strategiajohtaja Tuomas
Hyyryläinen, vararehtori Harri
Melin, toimittaja Jarmo Huhtanen,
kommodori Raimo Pyysalo,
maajohtaja Matti Arvela, johtaja
Kari Paaso, operatiivinen johtaja
Ville Iho, vararehtori Jaakko
Puhakka, poliisipäällikkö Taisto
Huokko, yksikön päällikkö Jukka
Pesola, puheenjohtaja Vesa
Harmaakorpi, toimitusjohtaja Jari
Pousi, tietohallintojohtaja AriPekka Neuvonen ja henkilöstö- ja
kehitysjohtaja Tapio Pouta.
Luottamusjohto:
Oltermanni, poliitikko Sari Essayah,
Emäntä, vastaava päätoimittaja
Satu Takala, Isäntä, toimitujohtaja
Pekka Soimi
MPK
211.
Puolustusvoimat
Maanpuolustuskurssit
Tasavallan
presidentin puhe
211. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
10.11.2014
Toivotan teidät omasta puolestani
lämpimästi tervetulleeksi 211. valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Kurssin tehtävänä on antaa
teille laaja-alainen kuva siitä, miten Suomi turvallisuuttaan hoitaa
niin normaalioloissa kuin poikkeusaikanakin. Kurssin pääviesti on se,
että vastuu turvallisuudesta koskee
meitä kaikkia – niin viranomaisia,
yrityksiä kuin järjestöjäkin, sinua ja
minua. Turvallisuus tarkoittaa yhteistyötä. Tähän ymmärrykseen nojaa kokonaismaanpuolustuksen
ja turvallisuuden ajatusmalli, jota
Suomessa on vuosikymmenet rakennettu. Se on vahvuutemme
myös nyt, kun maailmantilanne tällaistenkin vahvuuksien perään taas
näyttää hieman kyselevän.
Aloitimme kuluvan vuoden tietoisina siitä, että tämä olisi sata
vuotta sitten syttyneen ensimmäisen maailmansodan muistovuosi.
Siitä tuli kuitenkin myös uuden
konfliktin – Ukrainan kriisin – vuosi.
Olemme jälleen joutuneet kuule-
maan sodan äänen Euroopassa.
Konflikti Ukrainassa on vaatinut jo
tuhansien ihmisten hengen. Sadattuhannet ovat joutuneet jättämään
kotinsa ainakin väliaikaisesti.
Miksi tuo järkyttävä konflikti Ukrainassa oikein puhkesi? Lähtökohtana voidaan pitää Ukrainan sisäistä kehitystä, jossa maan kehittäminen lyötiin pahasti laimin vuosikausien ajan. Ukrainan valtajärjestelmä oli laillinen, mutta se oli
niin pahoin korruptoitunut ja rämettynyt, että monien ukrainalaisten mitta oli yksinkertaisesti tullut täyteen. Tässä tilanteessa kansalaisten muutostoiveet kanavoituivat Euroopan unioniin ja sen tarjoamaan assosiaatio- ja vapaakauppasopimukseen. Sopimuksen vaatimat uudistukset ja toisaalta sen tarjoamat mahdollisuudet näyttäytyivät tienä parempaan, kenties ainoana mahdollisuutena.
Tämä kehitys oli kuitenkin pahassa ristiriidassa sen kanssa, miten
Ukrainan itänaapuri Venäjä asiat
Maanpuolustus 110
67
Maanpuolustuskurssit
näki ja omat etunsa punnitsi. Moskovasta katsottuna EU:n kanssa solmittava sopimus näyttäytyi Ukrainan siirtymänä kohti Eurooppaa,
sen yhteiskuntamallia ja vaikutuspiiriä, ja siten Venäjän intressien
vastaisena. Kun Ukrainan kehitys
sitten Maidanin myötä kääntyi juuri
tähän suuntaan, veti Venäjä omat
johtopäätöksensä ja toimi niiden
mukaan. Olemme nähneet ja näemme edelleen, mitä tästä on seurannut.
Me luonnollisesti olemme sitä
mieltä, että Ukraina ja ukrainalaiset ovat itse parhaita päättämään
omasta ulko- ja kauppapolitiikastaan. Kylmän sodan loppuvaihe
itse asiassa osoitti, miten kestävää
on yrittää pitää tämä tai tuo kansa
asemassa, joka on sen tunnon vastainen. Nämä padot tuppaavat
murtumaan, ennemmin tai myöhemmin. Tilannetta monimutkaistaa kuitenkin se, että usein padot
ovat myös valtioiden sisällä, ei vain
niiden välillä.
Ukrainan tapahtumilla on laajempia, jopa systeemisiä, vaikutuksia. Itä-Euroopan alueellinen tilanne on muuttunut epävarmemmaksi. Euroopan turvallisuusjärjestelmä ja sen periaatteet muun
muassa konfliktien rauhanomaisesta ratkaisusta sekä toisen valtion
suvereniteetin ja oman päätösvapauden kunnioittamisesta on kokenut vakavia kolhuja.
Kriisin seurauksena käsillä on nyt
myös tilanne, jossa Venäjän ja lännen välit ovat kireimmät sitten kylmän sodan päivien. Tämä uusi, tai
sanoisin pikemminkin uudenlainen
kylmä sota, on vakava kehityskulku,
joka uhkaa muuttaa kansainvälisen ympäristömme hauraampaan
suuntaan pitkäksi aikaa. Se ei ole
enää kokonaan vältettävissä, mutta
kenties se on vielä jossain määrin
lievennettävissä. Meillä ei ole tällaisessa kehityksessä mitään voitettavaa, joten siksi meidän kannattaa
ponnistella sitä vastaan.
68
Maanpuolustus 110
•
Ukrainan konfliktin vaikutus Euroopan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön koskee tietenkin myös
meitä suomalaisia. On todettava,
että yleisempi jännityksen kasvu
näkyy myös Itämerellä, välittömällä lähialueellamme. Toistaiseksi
kuitenkin voidaan puhua laajemman kriisin heijastumista, ei siitä,
että Itämeren alue olisi itsessään
menettämässä vakauttaan. Mutta
nämä heijastumatkin herättävät
ymmärrettävästi huolta, sillä aktiivinen sotilaallinen läsnäolo lähialueillamme, joka oli elävää arkipäivää
vielä kylmän sodan aikana 80-luvulla, ehti tässä välillä jo unohtua.
Erilaisten murrosvaiheiden keskellä kuuluu usein äänekkäimpänä kehotus liikkua muutoksen
mukana. Kehotetaanpa pitämään
myös kiirettä. Tämä on usein aivan
oikea neuvo. Muutokset on havaittava ja niihin on reagoitava – jos
ennakointiin ei ole kyetty.
Turvallisuuspoliittisissa muutosvaiheissa on kuitenkin muutoksen ohella tarkattava sitä, mikä ei
kenties muutukaan. Tämä muuttuvaisen ja muuttumattoman erittely ja punninta on ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpiä tehtäviä. Siksi, että virheet tällä saralla
maksavat paljon ja pahimmillaan
niitä voi olla mahdoton korjata. Esimerkkejä löytyy historiasta, ja vähän kyllä nykyisyydestäkin. Kiihkeät
ja kärsimättömät mielet kuvaavat
maltin helposti pelkuruudeksi tai
vastuun väistöksi. Siitä ei kuitenkaan ole kyse.
Eräs opettavainen venäläinen sananlasku kuuluu: ”kazak berjot što
ploha ležit” eli ”kasakka ottaa sen,
mikä on huonosti kiinni”. Tätä epäilemättä kokemukseen perustuvaa
huushollinpito-oppia kannattaa
kuunnella. On pidettävä huolta asioistaan, pidettävä kiinni. Ellei pidä,
voi alkaa tapahtua. Tämä koskee
kaikkea, turvallisuudesta talouteen.
Olemme halunneet rakentaa Suomen turvallisuutta nimenomaan kokonaisuutena. Kokonaisuuden osia ovat muun muassa tiivis kiinnittäytyminen kansainväliseen yhteistyöhön, niin EU:n jäseninä kuin erilaisia kumppanuuksia
Ruotsin, pohjoismaiden ja Naton
kanssa rakentaen. Kokonaisuuteen
kuuluvat myös hyvien naapuruussuhteiden vaaliminen sekä uskottavan ja meidän olosuhteisiimme
rakennetun uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen. Toki turvallisuuteemme kuuluu myös laajempi, maailmanlaajuinen ulottuvuus, jossa pyritään ylläpitämään
kansainvälistä oikeutta ja ratkaisemaan ihmiskunnan mittaisia haasteita vaikkapa YK:n piirissä.
Kun turvallisuutemme kerran on
kokonaisuus, on tarkattava sen osia
ja niiden välistä tasapainoa. Mutta
sellainen politiikka, jossa koko turvallisuutemme asetettaisiin tai jouduttaisiin asettamaan vain yhden
ulottuvuuden eli tämän tai tuon
kortin varaan, olisi kannaltamme
huonoa kehitystä. Mitä enemmän
meillä on eri mahdollisuuksia vahvistaa turvallisuuttamme, sitä parempi. Suomen intressinä onkin pitää mahdollisimman tarkka huoli
siitä, että sekä turvallisuutemme
osaset että tasapaino ovat kunnossa. Tietenkin tilanteiden muuttuessa näitä osia pitää tarvittaessa
säätää uudelleen, jotta kokonaisuus toimii.
Uskottava kansallinen puolustus on ja pysyy yhtenä turvallisuutemme kulmakivistä. Kyse ei ole
siitä, miten ison sodan Suomi voittaisi tai olisi voittamatta, vaan ennen muuta siitä, että puolustuksemme tulee kaikissa oloissa muodostaa vahva pidäke meihin mahdollisesti kohdistuvalle sotilaalliselle voimankäytölle ja painostukselle. Sotilaallinen maanpuolustus
ei saa olla huonosti kiinni.
Puolustuksemme uskottavuus
Maanpuolustuskurssit
•
Nyt alkava maanpuolustuskurssinne tulee antamaan teille entistä
paremmat eväät itse arvioida Suomen turvallisuuteen liittyviä asioita
sekä toimia niiden puolesta. Tiedän,
että kaikki teistä ovat jo mestareita
omalla alallaan. Maanpuolustuskurssi antaa kuitenkin Teille tilaisuuden katsoa myös oman osaamispiirin ulkopuolelle ja sitä kautta hahmottaa kokonaisuutta. Näin tästä
kokonaisuudesta – meistä - tulee
enemmän kuin osiensa summa.
Toivotan teille mitä antoisinta
maanpuolustuskurssia!
TULEVA
TOIMINTA
VALTAKUNNALLISET
MAANPUOLUSTUSKURSSIT
• 212. Maanpuolustuskurssi
19.1.–11.2.2015
• 213. Maanpuolustuskurssi
2.–25.3.2015
• 57. Täydennyskurssi
25.5.2015
• 96. Jatkokurssi
26.–27.5.2015
• 47. Erikoiskurssi
9.–11.6.2015
Puolustusvoimat
on sekin kokonaisuus, riippuvainen
monista seikoista kuten puolustustahdosta, sotatekniikasta ja taktiikasta. Ja tässäkin tarvitaan tasapainoa. Tahto ilman ajanmukaista varustusta ei välttämättä riitä. Ajanmukainen varustus ilman tahtoa ei
varmasti riitä. Jos taas taktiikka on
pielessä, eivät tahto ja varustuskaan
välttämättä pelasta.
Puolustustahtoa meillä suomalaisilla kyllä on, mutta kysymys kuuluu nyt, riittääkö meillä rahaa? Taloudesta uhkaa nykymenolla tulla
meidän Akilleen kantapäämme. Talouskehityksestä johtuen vastakkain
ovat toisaalta paine supistaa valtion menoja ja toisaalta paine nostaa puolustusmäärärahoja. Meillä
on kuitenkin varsin pitkälle menevä
yhteisymmärrys siitä, että Puolustusvoimien toimintakyky – ja myös
tarvittavat kehityshankkeet – on
voitava turvata.
Maanpuolustus 110
69
MPK
211.
Puolustusvoimat
Maanpuolustuskurssit
Puolustusvoimain
komentajan
tervehdys 211.
Maanpuolustuskurssin avajaisissa
10.11.2014
70
Maanpuolustus 110
Herra Tasavallan Presidentti,
Kurssin 211 osanottajat,
Hyvät naiset ja herrat
Vuosia tehty puolustusvoimauudistus on nyt loppusuoralla. Tavoitteena on ollut Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen samalla kun puolustusvoimien
koko ja toiminta saatetaan tasapainoon rahoituksen kanssa. Uudistuksessa kustannusrakennetta on
korjattu pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi, muun muassa henkilöstö- ja kiinteistö-menoista. Materiaalirahoitusta jouduttiin samalla
merkittävästi supistamaan annettuun rahoitustasoon pääsemiseksi
ja muutoksen rahoittamiseksi.
Puolustusvoimauudistus on
edennyt aikataulussa ja asetetut
numeeriset tavoitteet saavutetaan,
niin henkilöstön, tilojen kuin säästöjen suhteen vuoteen 2015 mennessä. Uusien toimintatapojen
käyttöönottoa ja rakenteiden muutosten toimeenpanoa jatketaan organisaation jokaisella tasolla vielä
tämän jälkeen.
Sodan ajan joukkojen vahvuus
lasketaan noin 230 000 sotilaaseen,
joka tarkoittaa noin 35 % henkilös-
tösupistusta. Tähän muutokseen
liittyvä operatiivinen suunnittelukierros on ollut suuri ponnistus valmistelijoille. Jäljelle jäävien joukkojen sodan ajan varustukseen ja
koulutukseen on mahdollisuus panostaa aiempaa enemmän. Puolustusvoimien johtamisrakennetta
madalletaan ja toimintoja uudistetaan. Rauhan ajan henkilöstön vahvuus lasketaan noin 12 300 henkilöön. Vuoden lopussa lippuja lasketaan jälleen kolmella paikkakunnalla, kun Pioneerirykmentti Keuruulla, Hämeen Rykmentti Lahdessa ja Lentosotakoulu Kauhavalla lakkautetaan.
Arvoisat kuulijat,
Samanaikaisesti puolustusvoimauudistuksen kanssa toimintaympäristömme on muuttunut.
Lokakuun ensimmäisenä julkistettiin Ilkka Kanervan johtaman, noin
vuoden työskennelleen parlamentaarisen selvitysryhmän loppuraportti. Raportissa eduskunnassa
edustettuna olevat puolueet suosittavat lähes yksimielisesti puolustusvoimille asteittain nousevaa lisärahoitusta tämän vuosikymmenen loppuun. Vihreät liittivät ra-
Maanpuolustuskurssit
porttiin täydentävän lausuntonsa
ja vasemmistoliitto eriävän mielipiteensä.
Raportissa suositeltu lisärahoitus palauttaisi noin puolet vuonna
2011 päätetyistä leikkauksista. Lisärahoitus tarvitaan 1.1.2015 voimaan astuvan organisaation ja
puolustusjärjestelyn toimivuuden
ja uskottavuuden takaamiseen. Rahoitus turvaisi uuden, pienemmän
rakenteen ylläpidon – ei kehittämistä.
Uudistukseen sisältyvistä pysyvistä kustannussäästöistä vuositasolla puolet on toteutettu leikkaamalla puolustusmateriaalin rahoitusta. Puolustusmateriaalin osalta
selvitysryhmän raportissa suositellulla lisärahoituksella pystytään
paikkaamaan lähivuosina vanhentuvien asejärjestelmien aiheuttamat suorituskykypuutteet. Uusia
suorituskykyjä ei pystytä luomaan.
Ensimmäiset johtopäätökset toimintaympäristömme muutoksesta
on tehty. Joukkojen korkean toimintavalmiuden merkitys on saamassa uudenlaisen painoarvon Euroopassa. Myös Suomessa puolustusvoimien tehtävien toteuttaminen edellyttää osalla joukoista nykyistä nopeampaa toimintavalmiutta. Meillä on syytä tarkastella
myös lainsäädännölliset edellytykset nykyistä nopeampaan valmiuden kohottamiseen.
Hyvät läsnäolijat,
Vuoden 2015 pääteemana Puolustusvoimissa on toiminnan tason
palauttaminen. Tällä tarkoitetaan
valmiuden ja koulutuksen näkökulmasta riittäviä toimintaresursseja
kaikissa puolustushaaroissa. Varusmieskoulutuksessa pystytään koh-
dentamaan keskimäärin 2,5 kouluttajaa joukkotuotettavaa joukkuetta
tai jaosta kohti. Samalla maastovuorokausien määrää nostetaan 40
%, 35 vuorokauteen. Noin 18 000
reserviläistä saa kutsun kertausharjoituksiin ensi vuonna. Kun mukaan
lasketaan Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattavat kurssit ja
vapaaehtoiset harjoitukset, nousee
koulutettavien reserviläisten määrä
45 000:en. Merivoimien alusvuorokaudet ja ilmavoimien lentotuntimäärät palautetaan leikkauksia
edeltäneelle tasolle.
Toivotan 211. MPK:n osallistujille
opettavaista ja antoisaa kurssia.
Vastineeksi arvokkaasta ajastanne
saatte korkeatasoista opetusta ja
myös ainutlaatuisen oppimisympäristön. Saatte verkottua, jopa ystävystyä. Ottakaa tästä mahdollisuudesta kaikki hyöty irti! Chemistry for
water-intensive
industries
Kemira provides expertise and tailored combinations of chemicals
for water intensive industries. We innovate together with our customers
for sustainable solutions where water meets chemistry. www.kemira.com
Maanpuolustus 110
71
211.
MPK
Puolustusvoimat
Maanpuolustuskurssit
10.11.–3.12.2014
Eturivi vasemmalta:
Yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka
Räsänen, kansanedustaja Elina
Lepomäki, toimialajohtaja Päivi
Niemi-Laine, yksikön päällikkö Satu
Suikkari-Kleven, toimittaja Riikka
Venäläinen, toimitusjohtaja Hans
Holmberg, toimitusjohtaja Kimmo
Palmu, viestintäjohtaja Taina Pieski,
päätoimittaja Kristiina Kunnas,
pääsihteeri Marja-Riitta Ketola,
tarkastusjohtaja Leena Kallasvuo
72
Maanpuolustus 110
Keskirivi vasemmalta:
Ohjelmapäällikkö Kaj Färm, johtaja
Jaakko Haapakangas, ylijohtaja
Kirsi Varhila, liiketoimintajohtaja
Elina Latvanen-Nieminen, johtaja
Ilkka Mattila, talousjohtaja Risto
Hakoila, varautumisjohtaja Karim
Peltonen, liikennejohtaja Petri
Auno, alivaltiosihteeri Tuomas
Saarenheimo, asiakaspäällikkö
Markku Jenu, talousjohtaja Kristian
Pullola, toimitusjohtaja Mika
Mäkilä, suunnittelupäällikkö Miika
Snellman, toimitusjohtaja Jouko
Koski, varatoimitusjohtaja Eero
Eriksson, eversti Pasi Välimäki,
everstiluutnantti Hannu Tervo
Takarivi vasemmalta:
Poliittinen sihteeri Esa Erävalo,
yksikön johtaja Timo Nuutinen,
vararehtori Pertti Panula,
eversti Petteri Koskinen,
riskienhallintajohtaja Tapio
Huovinen, pelastusjohtaja VeliPekka Ihamäki, everstiluutnantti
Vesa Nissinen, johtava ylilääkäri
Juha Tuominen, kansainvälisten
asiain sihteeri Samuli Virtanen,
energiajohtaja Jari Suominen,
kansainvälisten asiain neuvos Kari
Salo, pääjohtaja, professori Petteri
Tiippana, talous- ja hallintojohtaja
Ville Jaakonsalo, toimitusjohtaja
Lauri Sipponen, kognitiotieteen
professori Pertti Saariluoma ja
elokuvatuottaja Ilkka Matila
Luottamusjohto:
Oltermanni, toimitusjohtaja Hans
Holmberg, Emäntä, toimittaja Riikka
Venäläinen, Isäntä, toimitusjohtaja
Kimmo Palmu
Maanpuolustuskurssit
Puheensorina Maneesilla oli vilkasta.
Maneesi sai erityisen arvovaltaisia
vieraita torstaina 30.10., kun 81 oltermannia ja kahdeksan aiempaa
kurssin johtajaa vieraili Maneesilla.
Johtajia paikalla oli nykyisen, eversti
Heikki Välivehmaan lisäksi poikkeuksellisen pitkältä aikaväliltä. Kenraali Jaakko Valtanen, amiraali Jan
Klenberg, kenraaliluutnantti Jussi
Hautamäki, vara-amiraali Esko Illi,
kenraaliluutnantit Kari Rimpi ja Ilkka
Aspara sekä lippueamiraali Timo
Junttila ja eversti Kim Mattsson seurasivat ohjelmaa totuttuun tapaan
salin laidalta.
Oltermanneja oli saapunut hieno
joukko, ja todettakoon että vanhinta paikalla ollutta kurssia 13.
MPK edusti oltermanni, FM Veikko
Löyttyniemi. Tuoreinta polvea
207. MPK:lta edusti toimitusjohtaja
Magnus Björklund. Iltapäivän aikana sekä ohjelma että tunnelma
olivat tiiviitä. Paikalla olleet saivat
perehtyä Maanpuolustuskurssien
nykypäivään ja puolustushallinnon
ajankohtaisiin asioihin.
Ajankohtaisena teemana käsiteltiin Ukrainan tilannetta kahden Ukrainan hyvin tuntevan asiantuntijan
voimin; ulkoasiainministeriön itä-
osaston päällikön Terhi Hakalan ja
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan, everstiluutnantti Pentti Forsströmin alustuksin. Alustukset olivat asiantuntevia, mutta myös kokeneen kuulijajoukon analyyttiset
kysymykset antoivat paljon oppimisen aihetta.
Illan kruunasi maittava buffet-iltapala, ja puheensorina Maneesilla
oli ilahduttavan vilkasta.
Juha Valtamo
Oltermannit ja
aiemmat kurssin
johtajat
Aiempia kurssin johtajia oli paikalla useilta vuosikymmeniltä.
Maanpuolustus 110
73
EK
46.
Maanpuolustuskurssit
Maanpuolustuksen
46. erikoiskurssi
28.–29.10.
Maanpuolustuksen 46. erikoiskurssi
kokosi yhteen 28.–29.10. valmiuslainsäädännön soveltamisen ja kehittämisen kannalta keskeisiä henkilöitä.
Kaksipäiväisen kurssin 40 osallistujaa edustivat pääasiassa eri ministeriöitä. Mukana oli myös muuta
valtionhallintoa sekä eräiden järjestöjen ja yritysten edustajia.
Vuoden toisen erikoiskurssin tarkoitus oli tarkastella suomalaisen
yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kysymyksiä ja syventyä erityisesti valmiuslainsäädännön tematiikkaan. Samalla kurssilaisille tarjoutui mahdollisuus verkostoitua
ja keskustella kurssilaisina olevien
eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
Kurssin ohjelma oli laadittu yhdessä
puolustusministeriön ja Puolustusvoimien asessorin kanssa.
Ensimmäisen päivän ohjelmaan
74
Maanpuolustus 110
sisältyvät luennot konkretisoivat
niitä vaatimuksia, joita valmiuslain
soveltaminen poikkeusoloissa edellyttää. Sodan ja kriisien kuvaa taustoittavia luentoja täydensi vierailu
Kaartin jääkärirykmenttiin, missä
kurssilaiset saivat perehtyä maavoimien suorituskykyyn ja henkilöstön osaamiseen. Asutuskeskustelutaisteluharjoituksen seuraaminen
päättyi vasta hämärän laskeutuessa
Santahaminaan. Kaartin jääkärirykmentti oli laittanut muiden maavoimien joukkojen tukemana esille
laajan kattauksen kalustoa. Maavoimien esittelystä olikin luontevaa
siirtyä pimeälle merelle. Suomenlahden meripuolustusalueen miinalautalla laivueen henkilöstö esitteli kurssilaisille meripuolustusta ja
merivoimien toimintaa. Merimatkan aikana perehdyttiin mm. miinoittamiseen, alueellisen koske-
mattomuuden valvontaan ja navigointiin saaristossamme.
Toinen päivä pureutui syvemmälle juridisiin kysymyksiin. Luennoitsijat esittelivät niin normaaliolojen lainsäädännön kuin valmiuslainsäädännön mahdollisuuksia
vastata erilaisiin häiriötilanteisiin ja
poikkeusoloihin. Iltapäivällä kurssilaisille esiteltiin havaintoja valtionhallinnon valmiusharjoituksista ja
niissä esiin nousseita havaintoja.
Käsittelyä syvensi asiantunteva paneeli. Voidaan todeta, että kurssille oli tilausta ja palautteen perusteella olisi muutama kurssilainen
vielä jatkanut asian käsittelyä kolmannenkin päivän. Tässä tärkeässä
teemassa tunnistettiin haasteita,
eikä asiaa luonnollisesti saatu valmiiksi. Luennoitsijat olivat varanneet runsaasti aikaa kurssilaisten
kysymyksille ja keskustelulle. Luen-
Puolustusvoimat
Maanpuolustuskurssit
toja täydensi mielenkiintoiset näkökulmat, jotka nousivat kurssilaisten kysymyksistä. Valmiuslainsäädännön erikoiskurssilla keskustelussa esiin nousi Suomen kyky
nostaa valmiutta ja ottaa käyttöön
poikkeusolojen toimivaltuuksia riittävän joustavasti uusien uhkien ja
hybridisodankäynnin maailmassa.
Ymmärryksen syventäminen yhdessä ja mahdollisuus poikkihallinnolliseen verkottumiseen edesauttavat jatkossa valmislakiin liittyvien
kysymysten käsittelyä.
MAANPUOLUSTUKSEN
46. ERIKOISKURSSIN
OSANOTTAJAT
Hallitusneuvos Immo Aakkula,
opetus ja kulttuuriministeriö;
valmiuspäällikkö Petri AholaLuttila, Muoviteollisuus ry;
neuvotteleva virkamies Sari
Alho, työ- ja elinkeinoministeriö;
vanhempi osastoesiupseeri Niclas
von Bonsdorff, puolustusministeriö;
ylitarkastaja Jaakko Ellisaari,
sosiaali- ja terveysministeriö;
lainsäädäntöneuvos Maria Guseff,
ulkoasiainministeriö; tutkija
Ville Haataja, oikeusministeriö;
hallitussihteeri Inka Hassinen,
sosiaali- ja terveysministeriö;
pelastusylitarkastaja Veli-Pekka
Hautamäki, sisäministeriö;
lainsäädäntöneuvos Jaana
Heikkinen, Rajavartiolaitoksen
esikunta; johtaja Hanna
Helinko, Maahanmuuttovirasto;
lainsäädäntöneuvos Sanna
Helopuro, valtioneuvoston
kanslia; hallitussihteeri Jenni
Herrala, puolustusministeriö;
erityisasiantuntija Ville
Hinkkanen, oikeusministeriö;
neuvotteleva virkamies Jarmo
Huotari, valtiovarainministeriö;
lainsäädäntöneuvosHannele
Kerola, valtiovarainministeriö;
lainsäädäntöneuvos Timo
Kerttula, sisäministeriö;
viestintäneuvos Timo Kievari,
liikenne- ja viestintäministeriö;
liikenneneuvos Kimmo Kiiski,
liikenne- ja viestintäministeriö;
poliisitarkastaja Niina Koivisto,
Poliisihallitus; hallitusneuvos
Anne Koskela, sosiaali- ja
terveysministeriö; lakiasioiden
päällikkö Marko Lahtinen, FiCom
ry; turvallisuuspäällikkö Marko
Lavikkala, valtioneuvoston
kanslia; hallitusneuvos Rita Linna,
liikenne- ja viestintäministeriö;
lakiasiainjohtaja
Marina
Louhija, Fingrid Oyj; ylitarkastaja
Tiina Mantere, sisäministeriö;
lainsäädäntöneuvos
Kirsi Martinkauppi,
ympäristöministeriö;
lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi,
opetus- ja kulttuuriministeriö;
lainsäädäntöneuvos Krista
Oinonen, ulkoasiainministeriö;
hallitussihteeri Juha Post,
ympäristöministeriö; neuvotteleva
virkamies Kirsi Päivänsalo,
sosiaali- ja terveysministeriö;
hallitussihteeri Miikka Rainiala,
valtioneuvoston kanslia;
lainsäädäntöneuvos Taina
Riihinen, oikeusministeriö;
neuvotteleva virkamies
Harri Sivula, sisäministeriö;
lainsäädäntöneuvos Anneli
Tahvanainen, valtioneuvoston
kanslia; komentaja Taneli
Uosukainen, Pääesikunta;
lähetystöneuvos Liisa
Valjento, ulkoasiainministeriö;
lainsäädäntöneuvos Laura
Vilkkonen, liikenne- ja
viestintäministeriö; lakimies
Nina Väänänen, Finanssialan
Keskusliitto ry; neuvotteleva
virkamies Jaakko Weuro,
valtiovarainministeriö. Maanpuolustus 110
75
Puolustusvoimat
Maanpuolustuskurssiyhdistys
Maanpuolustuskurssiyhdistys huomioi syyskokouksessaan Päiviö Hetemäen rahastosta henkilöitä apurahoin ja tunnustuspalkinnoin.
Päiviö Hetemäen tunnustuspalkinto maanpuolustuksen edistämisestä -rahaston tarkoituksena on
palkita kokonaisturvallisuuden eri
aloilla suoritetusta ansiokkaasta kehitystyöstä sekä tukea valtakunnan puolustusvalmiuden edistämiseksi tehtävää tutkimustyötä, kasvatusta ja muuta toimintaa. Yhdistys sai Maanpuolustuskorkeakoulun koordinoimana useita hakemuksia, joista poliisi- ja pelastustoimen osalta esivalinta oli tehty jo
hallinnonalalla.
Kasvatustieteen tohtori Soili Paananen; apuraha konferenssiin osallistumiseksi
76
Maanpuolustus 110
DI Lauri Rummukainen; apuraha
tutkimuksessa vaadittavien laitteiden hankintaan
Eversti Mika Kalliomaa ja majuri
Antti-Tuomas Pulkka; tunnustuspalkinto heidän tekemästään tutkimuksesta
Johtaja Pentti Kurunmäki; tunnustuspalkinto juhlajulkaisun laatimisesta
Yksikön päällikkö, yliopettaja
Jussi Korhonen; tunnustuspalkinto
ansioista pelastustoimen alueella
Poliisiylitarkastaja Jorma Laitinen;
tunnustuspalkinto ansioista poliisitoimen alueella
Lisäksi Maanpuolustuskurssiyhdistys huomioi tunnustuspalkinnoin everstiluutnantti
Tatu Mikkolan ja Maanpuolustuskurssien kurssisihteeri Marjo
Korkeamäen heidän tekemästään
ansiokkaasta työstä Maanpuolustuskurssien hyväksi.
Puolustusvoimat
Yhdistys jakoi
syyskokouksessa
apurahoja ja
tunnustuspalkintoja
Maanpuolustuskurssiyhdistys
MPKY:n turvallisuuspolitiikan
matka Brysseliin 10.–11.9.2014
Maanpuolustuskurssin päättyessä
moni huomaa kurssinsa sijoittuneen poikkeuksellisen mielenkiintoiseen ajankohtaan. Maanpuolustuskurssiyhdistyksen perinteisellä
turvallisuuspolitiikan matkalla todettiin ilmiön ylittävän kurssirajat,
kun 32 maanpuolustuskurssilaista
viideltä eri kurssilta huomasi nousevansa kuljetuskoneeseen kohti
Brysseliä juuri poikkeuksellisen
mielenkiintoisena ajankohtana.
Naton päämajassa osallistujat
pääsivät tuoreeltaan kuulemaan,
millainen on Naton suunta edellisellä viikolla järjestetyn Walesin
huippukokouksen jälkeen. Suomen Nato-suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ja apulaissotilasedustaja, everstiluutnantti Tuomo Repo
esittelivät miltä Nato näyttää Suomen kannalta ja miten Walesin uudistukset, kuten Suomen solmima
Isäntämaatukisopimus, vaikuttavat
Suomen ja Naton suhteeseen.
Suomalaisen näkökulman jälkeen Jonathan Parish, joka toimii Natossa sekä pääsihteerin puheenkirjoittajana että vanhempana
suunnittelijana, esitteli Naton johdon ja hallinnon perspektiivistä
huippukokouksen vaikutuksia ja
suhteita Suomeen. Parish korosti,
että Walesissa asetettujen keskeisten suuntaviivojen lisäksi kannattaa alkavaa toimeenpanoa ja sen
tuomia muutoksia seurata mielenkiinnolla.
Perinteiseen tapaan osallistujien
kysymyksille oli varattu reilusti aikaa jokaisen esityksen jälkeen. Keskustelumahdollisuus oli huomioitu
myös suurlähettiläiden Pia RantalaEngbergin ja Per-Mikael Engbergin residenssissä järjestetyllä vastaanotolla, jonne oli kutsuttu Brysselissä työskenteleviä suomalaisia ja eurooppalaisia diplomaatteja ja sotilasasiamiehiä keskustelemaan maanpuolustuskurssilaisten kanssa.
Matkan toinen päivä alkoi aamukävelyllä Euroopan komissioon,
missä edellisenä päivänä komission varapuheenjohtajaksi valittu
Jyrki Katainen esitteli Euroopan taloudellista tilannetta sekä uutta komissiota ja tehtäväänsä. EU:n toiminnasta ja ajankohtaisista asioista
olivat kertomassa myös Kataisen
kabinetista Aura Salla sekä Taneli
Lahti, jonka siirtyminen komission
Juha Valtamo
Walesin kokouksen
tunnelmia Naton
päämajassa –
EU-komission
uutisia tuoreelta
komissaarilta
Maanpuolustus 110
77
varapuheenjohtaja Dombrovskisin
kabinettipäälliköksi tuli julkiseksi
pian tilaisuuden jälkeen.
Päivä jatkui korkeatasoisilla esitelmillä EU:n ulko-, turvallisuus- ja
puolustuspolitiikan eri toimijoista,
ulottuvuuksista ja ajankohtaisista
asioista. Esittelemässä ja kurssilaisten kanssa keskustelemassa olivat
EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa Suomen suurlähettiläänä toimiva Piritta Asunmaa,
kenraalimajuri Markku Nikkilä, joka
on Suomen sotilasedustaja EU:ssa ja
Natossa, Olli Ruutu Euroopan puolustusvirastosta, EU:n sotilas-tiedustelujohtaja, lippueamiraali
Georgij Alafuzoff sekä erityisasiantuntija Lotta Lampela EU:n tiedusteluanalyysikeskuksesta.
Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtaja, vuorineuvos
Kari Jordan ja Maanpuolustuskurssien johtaja, eversti Heikki Välivehmas olivat varanneet kaikille esitelmöijille kiitospuheenvuoron lisäksi
aina sopivia tuliaisia Suomesta; salmiakkia ja Muumi-mukeja. Paluulennon puheensorinasta päätellen
myös matkan osallistujilla oli tuliaisia kotiin viemisiksi: ajankohtaista
tietoa, Nato-kaupan kynä tai paita
sekä ennen kaikkea mieleenpainuva kokemus turvallisuuspolitiikan matkasta poikkeuksellisen mielenkiintoisena ajankohtana.
Juha Valtamo
Jarkko Pirkkalainen
Maanpuolustuskurssiyhdistys
Alueellisten
yhdistysten johtoa
Maneesilla
Alueellisten yhdistysten johtoa kokoontui tarkastelemaan yhdistysten toimintaa Maneesille 23.10.
Mukana oli kaikkiaan 14 yhdistystä ja 19 henkilöä. Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan kertoi osallistujille yhdistyksen keskeisistä tapahtumista ja valotti tulevan vuoden toimintaa. Maanpuolustuskurssien johtaja avasi vieraille valtakunnallisten kurssien si-
sältöä, kursseilta saatua palautetta
ja tulevien kurssien ohjelmaa. Tilaisuuden täydensi kunkin yhdistyksen katsaus omaan alueelliseen yhdistystoimintaan. Voidaan todeta,
että Maanpuolustuskurssiyhdistyksen toimintaa täydentää hienolla
ja monipuolisella tavalla alueelliset yhdistykset omalla aktiivisuudellaan. Toiminta ei valtakunnassa
rajoitu pelkästään valtakunnallisen
ja alueellisten yhdistysten järjestämään toimintaan, vaan nähtävissä
on yhä syvenevä alueiden välinen
keskinäinen yhteistyö jäsenistön
palvelemiseksi. Tilaisuutta seurasi
yhdistyksen syyskokous ja esitelmätilaisuus Helsingin yliopistolla.
Jarkko Pirkkalainen
MPKY verkossa
Yhdistyksen internetsivusto palvelee jatkossa jäsenistöään entistä paremmin. Löydät sivuilta mielenkiintoisia
katsauksia Maanpuolustus-lehden arkistosta menneiltä vuosikymmeniltä.
www.maanpuolustuskurssiyhdistys.fi
78
Maanpuolustus 110
Maanpuolustuskurssiyhdistys
MP-JUOKSIJAT
Rock’n’ rollia
ja maratonia
Portugalissa
Maanpuolustusjuoksijoiden tämän
vuoden maratonmatka sujui kepeästi rock’n’ rollin tahdissa. Matkakohteena oli nimittäin Lissabonin Rock’n’ Roll -maraton ja -puolimaraton, jotka juostiin lämpimässä
ja aurinkoisessa säässä lokakuussa.
MP-juoksuklubin maratonmatkoja on järjestetty vuodesta 2008
lähtien ja niiden suosio on ollut joka vuosi hyvä. Tälläkin kertaa
osallistujia oli yhteensä 22.
Lissabonin maratonreitti tarjoaa
yhden hienoimmista näköaloista
Euroopassa. Lähtöpaikka oli Cascaisista, idyllisestä rantalomakaupungista, josta reitti kulki rannikkoa ja
Tejo-joen rantaa pitkin Lissabonin
keskustan läpi Parque das Naçõesiin. Ikimuistoinen oli myös puolimaratonin lähtöpaikka, Vasco da
Gaman silta, joka on Euroopan pisin silta.
MP-juoksijat valmistautuivat koitokseen juoksuklubin jäsenemme,
Suomen Portugalin suurlähettilään
Outi Holopaisen ja hänen puolisonsa Pekka Holopaisen kotona järjestetyssä pasta partyssa. Maratonin
jälkeen juoksuja analysoitiin residenssin saunassa sekä illallisella Lissabonin vanhassa kaupungissa.
Kerhomme päättynyttä lenkkikautta voi luonnehtia erittäin onnistuneeksi, sillä vuoden aikana juostiin 7 yhteislenkkiä, ja niissä kävi
noin 100 juoksijaa. Isäntinä toimivat
Maanpuolustuskorkeakoulu, Itella,
Kaiku Helsinki, Otavamedia, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Apetit
sekä OP-Pohjola.
MP-juoksuklubin puolesta lämmin kiitos kaikille isännille ja lenkkeilijöille. Uudet jäsenet – tähtäät
sitten kympille, puolimaratonille tai
maratonille – ovat tervetulleita mukaan toimintaamme. Yhteydenotot
eversti Jyrki Heinoselle, [email protected]
Vuoden 2015 juoksukausi starttaa perinteisesti maalis–huhtikuussa yhteislenkillä Santahaminassa.
Tervetuloa juoksemaan!
Timo Anttila
MPKY:N TULEVA TOIMINTA
2014
• 8.12. Max Jakobson Memorial Lecture, John Hamre (USA)
2015
• 15.1. Turvallisuuspolitiikan ilta, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen
• 25.3. Kevätkokous ja esitelmätilaisuus
• 15.–16.9. Turvallisuuspolitiikan matka, Bryssel
• 15.10. Syyskokous ja esitelmätilaisuus
Maanpuolustus 110
79
STURVAL
AI
UUS
LIS
KOKON
Maanpuolustuskurssiyhdistys
2015
KOKONAISTURVALLISUUS – YHTEISKUNTA YHDESSÄ
Maanpuolustuskurssiyhdistys
järjestää jäsenistölleen matkan
maanpuolustusmessuille 2015.
Lisätietoa ensi vuoden
numeroissa.
Turvallisuuskomitea päätti viime
vuonna, että seuraavat maanpuolustusmessut järjestetään Tampereella 4.–6.9.2015. Samalla messujen teemaksi sovittiin Kokonaisturvallisuus 2015. Messut rakentuu
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyn kokonaisturvallisuuden käsitteen ympärille.
tön muutosten vaikutuksia kokonaisturvallisuuteemme. Lauantaina
5.9. toteutetaan Tampereen keskustassa viranomaisten yhteistoimintanäytös. Näytöksen jälkeen pidetään messuilla tiedotustilaisuus,
jossa viranomaisten edustajat kertovat yhteistoimintanäytöksen tapahtumista ja asioiden hoidosta.
MESSUJEN SLOGAN, KOKONAISTURVALLISUUS – YHTEISKUNTA
YHDESSÄ, KUVAA HYVIN MISTÄ
ON KYSYMYS
VARSINAISET MESSUPÄIVÄT
PERJANTAISTA SUNNUNTAIHIN
4.–6. SYYSKUUTA 2015
Yhteiskuntamme varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden
periaatteella, jossa yhteiskunnan
elintärkeät toiminnat turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän sekä
järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuus
2015 -messut kehittää omalta osaltaan tätä tärkeää yhteistoimintaa.
KOKONAISTURVALLISUUDEN
SUURTAPAHTUMA TAMPEREELLA
Kokonaisturvallisuus 2015 -messut
ei ole vain messutapahtuma vaan
suurtapahtuma. Messuviikolla,
keskiviikkoiltana 2.9., on Tamperetalossa Kaartin soittokunnan konsertti. Torstaina 3.9. iltapäivällä järjestää ulkoasiainministeriö yhteistyössä Turvallisuuskomitean ja eri
yhteistyökumppaneiden kanssa seminaarin, jossa tarkastellaan kansainvälisen turvallisuusympäris-
80
Maanpuolustus 110
Kokonaisturvallisuus 2015 -messut
järjestetään Tampereen Messu- ja
Urheilukeskuksessa. Messutapahtuma on tarkoitettu sekä suurelle
yleisölle että ammattilaisille. Tarkoitus on näyttää messuvieraille
mistä ja miten kokonaisturvallisuutemme muodostuu, mikä on ammattilaisten ja kansalaisten osuus
kokonaisturvallisuudessamme, ja
miten kansalainen voi itse osallistua kokonaisturvallisuuden lisäämiseen. Interaktiivisten messuosastojen lisäksi messuilla järjestetään
useita näytöksiä ja tietoiskuja sekä
seminaareja.
Puolustusvoimat esiintyy messuilla näyttävästi. Onhan kysymyksessä ensimmäinen vuosi puolustusvoimauudistuksen jälkeen. Luvassa on muun muassa paljon mielenkiintoista uudenaikaista materiaalia, toiminnallisia näytöksiä ja
varusmiessoittokunnan esityksiä.
Maanpuolustuskurssiyhdistys
puolustus -messuista ja nyt kokonaisturvallisuus-messuista.
KANSAINVÄLISTÄ ULOTTUVUUTTA
Kokonaisturvallisuus 2015 -messuilla on myös kansainvälistä ulottuvuutta. Tämä tulee näkymään
niin näytteilleasettajissa kuin suurtapahtumassa käsiteltävissä aiheissa. Kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset vaikuttavat
kokonaisturvallisuuteemme.
Tervetuloa Kokonaisturvallisuus
2015 -messuille.
Erkko Kajander
www.kokonaisturvallisuus.fi
Facebook: facebook.com/kokonaisturvallisuus
Twitter: @TampereenMessut,
#Kokonaisturvallisuus
Messujen teemana on kokonaisturvallisuus.
Seminaareista nostaisin esiin Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden
foorumin, joka järjestetään perjantaina 4.9. alkaen klo 12.00 lounaalla.
Foorumin sisältö on Yhteiskunnan
turvallisuusstrategian mukainen.
Turvallisuuskomitean puheenjohtajan avauspuheenvuoron lisäksi käsitellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot alkaen valtion johtamisesta
henkiseen kriisinkestävyyteen. Kysymyksessä on ”maanpuolustuskurssipäivä”, jossa kokonaisturvallisuutemme tilanne tulee päivitetyksi.
Perjantai on ammattilaisten ja
koululaisten päivä. Ammattilaisille
messut on tapahtuma, jota ei voi sivuuttaa. Alle 18-vuotiaat pääsevät
messuille ilmaiseksi. Tällä tarjotaan
kouluille ja oppilaitoksille mahdollisuus järjestää perjantaista koulujen
kokonaisturvallisuuden päivä.
Messuilla toteutetaan oppilaille,
perheille ja yrityksille osallistava
Survival Track – kokonaisturvallisuuden kilpailu.
Lauantai ja sunnuntai ovat varsinaiset perheiden messupäivät, jolloin paikalle kannattaa tulla perheen kaikki sukupolvet sukupuo-
leen katsomatta. Onhan kokonaisturvallisuus meidän yhteinen
asiamme.
KIRJOITTAJA
MAANPUOLUSTUSMESSUJEN
HISTORIASTA
Ensimmäiset maanpuolustusmessut järjestettiin Helsingin Jäähallissa
v. 1992. Messujen primus motor oli
kenraaliluutnantti Ermei Kanninen.
Messujen ns. purkutilaisuudessa
hän sanoi: ”älkää sitten unohtako
näitä maanpuolustusmessuja”. Allekirjoittanut ei ole unohtanut. Hän
on johtanut maanpuolustusmessuja
siitä lähtien.
Kokonaisturvallisuus 2015 -messut on seitsemännet maanpuolustusmessut, jotka järjestetään. Kaksi
kertaa on oltu Helsingissä, kerran
Jyväskylässä, kaksi kertaa Lahdessa
ja ensi vuonna toista kertaa Tampereella.
Maanpuolustusmessut ovat kehittyneet yhteiskuntamme kokonaismaanpuolustuksen ajattelun myötä.
Tämä näkyy messujen nimissä.
Alussa puhuttiin vain maanpuolustusmessuista, sitten puolustus ja turvallisuus -messuista, turvallisuus ja
Teollisuusneuvos Erkko
Kajander on maanpuolustusmessujen puheenjohtaja, ja
toimii Kokonaisturvallisuus
2015 -messujen messutoimikunnan puheenjohtajana. Hänen pääharrastuksensa on vapaaehtoinen maanpuolustus
ja kokonaisturvallisuus.
Työuransa Erkko Kajander on
tehnyt kemianteollisuudessa.
Hän on käynyt 131. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin.
Maanpuolustus 110
81
Kurssien kokoontumisia
KURSSIEN
KOKOONTUMISIA
Kesä- ja syyskauden aikana
toimituksen tietoon on tullut
seuraavat kurssitapaamiset ja
-kokoukset, jotka on pidetty
28.10.2014 mennessä.
Tapaamisista julkaistaan vain
ajankohta ja paikka, mikäli
kurssi ei ole toimittanut
tapahtumasta erillistä
kertomusta.
• Kertomus tulee
lähettää osoitteeseen
maanpuolustuskurssiyhdistys@
gmail.com.
• Tekstin enimmäispituus
1500 merkkiä, enintään
1 kuva/juttu, kuvakoko: leveys
vähintään 1600 pikseliä.
• Toimitus pidättää oikeuden
muokata tekstiä tarvittaessa.
• Seuraavaan Maanpuolustuslehteen nro 111 aineiston
pitää olla toimituksella
5.2.2015 mennessä.
82
Maanpuolustus 110
”100 kurssin traditio”: 110. Maanpuolustuskurssin edustajat osallistuivat 210. Maanpuolustuskurssin avajaisiin 15.9.2014 Ritarihuoneella.
”50 kurssin traditio”: 160. Maanpuolustuskurssin edustajat seurasivat ”kummikurssina” 210.
Maanpuolustuskurssin opetusta
7.10.2014 Kruununhaan Maneesissa.
62. Maanpuolustuskurssi kokoontui 23.10.2014 ennen Maanpuolustuskurssiyhdistyksen syyskokousta Ravintola Kappelissa.
88. Maanpuolustuskurssi teki
oltermanninsa Eero Rantalan johdolla junamatkan Hennalan varuskuntaan Lahteen. Käynnillä oli vähän nostalginen leima, sillä historiallisen varuskunnan sotilaskoulutus on päättymässä. Avecit mukaan
lukien vierailulle osallistui yhteensä
l7 henkeä.
Lahden upseerikerholla everstiluutnantti Seppo Toivonen piti tervetulopuheenvuoron varuskunnan
tilanteesta. Perinteikkään komeissa
tiloissa nautitun lounaan jälkeen
kurssiveli Ilmari Ojala esitteli kerholla olevan upseerien muotokuvakokoelman. Hänen esityksessään
kuului asiaan perehtyneen miehen
ääni persoonallisin painotuksin.
Hennalan upean tyylikästä sotilaskotia esitteli puheenjohtaja
Katriina Jouko. Yhdistykseen kuuluu noin 200 sotilaskotisisarta,
joista 25–50 osallistuu toimintaan
aktiivisesti. Varusmiesten loppuessa sotilaskodin toiminta on siirtymässä Lahden keskustaan ja tärkeämpiä kohteita ovat jatkossa sotaharjoitukset ja -leirit.
Maanpuolustuskurssimme sai
vielä tutustua Seppo Toivosen johdolla erittäin mielenkiintoiseen Sotilaslääketieteen museoon ja Sotilasmusiikin museoon. Ne antoivat
hienon läpileikkauksen molempien
toimialojen historiasta. Näidenkin
museoitten toiminta on Lahdessa
päättymässä.
Jussi Viljanen
88. Maanpuolustuskurssi vieraili
Hohenlockstedtissa sekä Hampurissa oltermanninsa Eero Rantalan
johdolla 14.–16.10.2014. Matkalle
osallistui 11 kurssilaista ja 7 avecia. Hampurin lentokentältä kurssi
jatkoi suoraan Hohenlockstedtiin,
jossa meitä vastassa oli Hohenlockstedtin pormestari Jürgen Kirsten
sekä Hohenlockstedtin kulttuuri- ja
historiayhdistyksen puheenjohtaja
Achim Jabusch. Myöhemmin isäntien joukkoon liittyi entinen pitkäaikainen pormestari Horst Bollmann. Perehdyimme vesitornimuseon monipuoliseen näyttelyyn,
teimme kiertokäynnin jääkäreiden
leirialueella ja laskimme seppeleen jääkärimuistomerkille. Tapaamisemme päättyi yhteiseen lounaaseen, jonka jälkeen jatkoimme
kohti pääkohdettamme Hampuria.
Seuraavana päivänä vierailimme
Saksan asevoimien pääopinajossa
Führungsakademiessa, jossa isäntänämme toimi akatemian apulaisjohtaja konta-amiraali Karsten
Schneider. Kuulimme mielenkiintoiset esitykset Führungsakademien kurssitoiminnasta, mukaan
lukien siellä pidettävät YK-esikuntakurssit. Kontra-amiraali Schneider
valotti Saksan turvallisuuspolitiikkaa ja Suomen apulaispuolustusasiamies, everstiluutnantti Kimmo
Tarvainen Saksan asevoimien voimakasta muutosprosessia. Edellisenä iltana oli Führungsakademissa opiskelunsa syksyllä aloittanut majuri Jukka Heinänen kertonut meille ensikokemuksiaan opiskelustaan. Päivän toisena pääkohteena oli kuuluisa Hampurin raatihuone, jossa isäntinämme toimivat
Hampurin osavaltion parlamentin
varapuhemies Barbara Duden sekä
Baltic Sea Forumin puheenjohtaja,
Saksan entinen liikenneministeri
Kurssien kokoontumisia
88. MPK. Vierailuryhmämme oltermannimme Eero Rantalan johdolla kuvattuna Hohenlockstedtin kuuluisan
vesitornin juurella. Nykyinen pormestari Jürgen Kirsten kuvassa äärimmäisenä oikealla ja entinen pormestari
Horst Bollmann toinen oikealta.
Kurt Bodewig. Käyntimme päättyi
hyvin opastettuun kiertokäyntiin
raatihuoneen tiloissa.
Viimeisenä päivänä ohjelmassa
oli monipuolinen Hampurin kiertoajelu, josta oltermannillamme
Eero Rantalalla oli paljon mielenkiintoista kerrottavaa. Kurssikokouksessamme päätimme kokoontua
ensi vuoden keväällä Hämeenlinnassa. Mahdollisen seitsemännen
ulkomaanmatkamme jätimme toimikunnan valmisteltavaksi.
Pääsihteeri Tauno Aaltonen
90. Maanpuolustuskurssi kokoontui vuosikokoukseensa
10.9.2014 Ostrobotnia Runebergkabinetissa. Paikalla oli 12 aktiivista.
Aiheena oli tällä kertaa Ukrainan tilanne. Koska osallistujat olivat seuranneet tapahtumia ja talouspakotteita oman kokemuksensa tuomasta näkökulmasta, käytiin iltapäivän aikana vilkasta ja näköaloja
avartavaa keskustelua.
Pääsihteeri Pentti Airio
93. Maanpuolustuskurssin lounaskokous järjestettiin 4.9.2014 ravintola Bellevuessa.
99. Maanpuolustuskurssin matka
suuntautui 27.–29.8.2014 Ahvenanmaalle.
101. ja 102. Maanpuolustuskurssit tekivät yhteisen matkan 8.11.9.2014 Murmanskiin ja Petsamoon.
109. Maanpuolustuskurssin kurssitapaaminen pidettiin Huoltovarmuuskeskuksessa Helsingissä
1.10.2014 toimitusjohtaja Ilkka Kanasen isännöimänä.
Tilaisuudessa toimitusjohtaja
Kananen esitti perusteellisen ajankohtaiskatsauksen Suomen huoltovarmuuden nykyisistä ja tulevista
haasteista.
Esitys kattoi kansallisen huoltovarmuuden säädöspohjan ja geopolitiikan asettamat vaatimukset
huoltovarmuudelle. Esityksessä tarkasteltiin myös yhteiskunnan riip-
puvuutta kansainvälisestä ympäristöstä sekä nykyaikaisen yhteiskunnan haavoittuvuutta. Esitys korosti
Suomen olevan osa globaalia verkostotaloutta ja alueellisia klustereita. Samalla Kananen pohti globalisaation hyötyjä ja haittoja Suomelle sekä Suomen vahvuuksia ja
talouden rakenteellista monipuolistumista.
Ilkka Kananen esitti, miten huoltovarmuustavoitteet ovat kehittyneet ja muuttuneet 25 vuoden aikana. Yhteiskunnan huoltovarmuuden on elettävä ajassa ja siinä on
otettava huomioon huoltovarmuuden muutosten tarve eri sektoreilla
toimintaympäristön muuttuessa.
Voimassa oleva huoltovarmuutta
koskeva valtioneuvoston päätös
on peräisin vuodelta 2013. Siinä on
määritelty yhteiskunnan huoltovarmuuden kehittämisen painopistealueet. Huoltovarmuuden suunnittelu perustuu arvioihin tulevaisuuden toimintaympäristöstä erilaisissa vaihtoehdoissa.
Erityisesti kriisioloissa energia-
Maanpuolustus 110
83
Kurssien kokoontumisia
110. MPK aveceineen Viru-hotellin 23.keroksen, ”KGB-kerros”, parvekkeella.
huollon turvaaminen korostuu. Toimitusjohtaja Kanasen esityksessä
Suomen energiariippuvuuden käsittely saikin ansaitsemansa huomion. Esitys kosketteli energiasektoria useista näkökulmista. Energiasektorilla strategiset omistukset
ovat yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta tärkeä kysymys.
Ilkka Kanasen esityksen pohjalta käytiin erittäin vilkas ja antoisa
keskustelu. Esitämme parhaat kiitokset tilaisuuden isännälle, Huoltovarmuuskeskukselle ja tilaisuuteen osallistuneille 15 kurssitoverillemme. Meillä oli ainutlaatuinen tilaisuus kuulla mitä ajankohtaisin katsaus Suomen huoltovarmuudesta.
Tarmo Pukkila
Kimmo Pulkkinen
110. Maanpuolustuskurssi juhli
25-vuotista taivaltaan juhlakokouksessaan 15.–16.9.2014. Juhlintaan osallistui 16 kurssilaista ja 14
avecia. Kurssilaiset aloittivat kokouksen 100-kurssin perinteen mu-
84
Maanpuolustus 110
kaisesti osallistumalla kummikurssin, 210. Maanpuolustuskurssin
juhlaviin avajaisiin Ritarihuoneella.
Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg ja puolustusministeri Carl Haglund antoivat tilaisuudessa hyvät turvallisuuspoliittiset virikkeet Tallinnan matkalle. Matkan teemaksi oli määritetty ”Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen tilanne 2015”. Päämääränä oli luoda katse lähitulevaisuuteen. Kevään ja kesän tapahtumat
toivat matkalle erityisen kiinnostavuuden.
Kurssi julkaisi juhlavuoden merkeissä e-kirjan ”Turvallisuus yhteinen asiamme – neljännesvuosisata
muutoksen virrassa”. Kurssi toimitti
esitteen kirjasta linkkiosoitteineen
tervehdyksenä kummikurssilleen.
Julkaisu löytyy osoitteesta www.ejulkaisu.fi/110-MPK/turvallisuus_
yhteinen_asiamme/. Julkaisu lienee tähän mennessä ainoa laatuaan maanpuolustuskurssien historiassa.
Avecit liittyivät mukaan sata-
massa ja matka jatkui Tallinnaan,
jossa iltapäivä aloitettiin vierailulla
Suomen suurlähetystöön. Lähetystössä suurlähettiläs Kirsti Narinen,
sotilasasiamies Jussi Voutilainen ja
Viron Kansainvälisessä puolustustutkimuskeskuksessa tutkijana toimiva Pauli Järvenpää kertoivat tilanteesta naapurimaassamme ja presidentti Barack Obaman vallitsevassa
tilanteessa tehdyn vierailun merkityksestä Virolle. Tiistaiaamuna vierailimme Viron puolustusministeriössä, jossa puolustuspoliittisen
osaston alivaltiosihteeri Sven Sakkov piti mielenkiintoisen katsauksen
puolustuspoliittisesta tilanteesta.
Näin kurssi aveceineen oli saanut
varsin kattavan virolaisen näkökulman Itämeren alueen turvallisuustilanteesta. Valitettavasti tilannekuvaan liittyi paljon huolta aiheuttavia kysymyksiä. Virossa tilanne nähtiin selvästi huolestuttavammalta
kuin Suomessa. Tähän osaltaan varmasti vaikuttaa Viron lähihistoria.
Toisaalta Nato-jäsenyys näyttää antavan vahvan luottamuksen puo-
Kurssien kokoontumisia
lustuksen kestävyydestä, mikäli tilanne eskaloituisi Viron kannalta uhkaavaksi.
Tiistai-iltapäivä jatkui tutustumisella Viru hotellin 23. kerrokseen, jossa neuvostoaikana sijaitsi
KGB:n toimitiloja kuunteluhuoneineen. Asiantuntevan oppaan kertomana saimme konkreettisen kuvan kylmän sodan ajan valvontakoneiston toiminnasta. ”Iso veli” todella valvoi.
Iltapäivän päätteeksi ennen laivaan siirtymistä tutustuttiin vielä
omatoimisesti Tallinnan Merimuseoon. Museo teki vaikutuksen monipuolisuudellaan ja erilaisilla vuorovaikutteisilla laitteistoilla ja olihan siellä mm. mahdollisuus tutustua Itämerellä operoineeseen sukellusveneeseen.
Kurssikokouksessaan kurssi myös
päätti toimintasuunnitelmasta
vuosille 2015–2019. Vuoden 2015
kokous pidetään päämajakaupunki
Mikkelissä ja teemana on ”Puolustusvoimat 2015”
Pääsihteeri Olavi Jäppilä
111. ja 112. Maanpuolustuskurssit kokoontuivat kurssitapaamiseen 9.10.2014 Kruununhaan Maneesille. Paikalle tuli parikymmentä
kurssilaista. Olipa mukavaa taas tavata ja palata Maneesille. Majuri
Jarkko Pirkkalainen avasi tilaisuuden kertomalla nykyisestä kurssitoiminnasta. Paljon on koulutus
muuttunut vuosien varrella.
Päivän ensimmäinen varsinainen teema oli ”Bioenergiako tulevaisuuden pelastaja”? Tästä alusti
diplomi-insinööri Magnus Diesen
Aalto yliopistosta. Erinomainen tietopaketti, mielenkiintoisesti esitettynä ja koko maailman kattavana
haasteena. Kurssiveljemme Metsähallituksen tuore toimitusjohtaja
Esa Härmälä kommentoi.
Toinen teema oli ”Kyberturvallisuus”. Aihetta käsitteli eversti evp,
sotatieteiden tohtori ja Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden
dosentti Martti Lehto. Kuten tittelit osoittavat hän on kyberasioiden
vahva asiantuntija. Mittava paketti
kyberturvallisuutta kaikista kulmista katsottuna oli mieleen painuva. Eversti evp Asko Inkilä kommentoi.
Kokouksen päätteeksi 111. kurssin jäsenet saivat ”sadan kurssin”
kutsun 211. Maanpuolustuskurssin
avajaisiin 10.11.2014. Sama kutsu
tulee myös 112. kurssille vuodenvaihteen jälkeen 19.1.2015, kun
212. Maanpuolustuskurssi alkaa.
112. MPK:n pääsihteeri
ja isäntä Kaarle Ruutu
117. Maanpuolustuskurssi kokoontui 18.9.2014 Helsingin Suomalaisella Klubilla.
125. Maanpuolustuskurssi vieraili
17.9.2014 Tammenlehvän Perinneliitossa Helsingin Itä-Pasilassa. Kokoontumista isännöi kurssin pääsihteeri eversti evp Pekka Holopainen, joka toimii nykyisin perinneliiton toiminnanjohtajana. Hän kertoi kokoontumisen aluksi vuonna
2003 perustetun liiton taustoista
ja tulevaisuuden suunnitelmista.
Tammenlehvän Perinneliitto on
22 veteraani- ja maanpuolustusyhteisön kattojärjestö, joka vaalii vuosien 1939–1945 sotien ja niiden veteraanien perinteitä. Suurena haasteena on se, miten perinnetoiminta
järjestetään tulevina vuosikymmeninä, kun sotien veteraaneja ei
enää ole elossa ja järjestökenttä on
hajanainen ja monimuotoinen.
Perinneliiton jäsenyhteisöjen alaisuudessa toimii nyt 2 750 eri yhdistystä.
Kokoontumisen pääaiheena oli
Ukrainan kriisi kaikkine kummallisuuksineen ja Venäjän viimeaikainen toiminta. Aiheesta esitti ajankohtaisen katsauksen professori
Stefan Forss monista eri lähteistä
kokoamiensa tietojen pohjalta.
Forssin luottamuksellinen katsaus
sekä arvio lähitulevaisuudesta olivat karua, jopa hiuksia nostattavaa
kuultavaa, vaikka professori katsoikin, että Suomeen tuskin tulee Krimillä nähtyjä “vihreitä ukkoja”. Epämääräiset tulijat torjutaan jo rajalla.
Arto Astikainen
128. Maanpuolustuskurssin vuositapaaminen pidettiin 25.9.2014
Professori Stefan Forss arvioi 125. MPK:lle Ukrainan kriisin tapahtumia,
Venäjän toimintaa ja lännen tilaa.
Maanpuolustus 110
85
Kurssien kokoontumisia
MPK 130 Kadettiveistoksen äärellä.
Brysselin sijaan Helsingissä ravintola
Kellarikrouvin tutussa kabinetissa.
Viime vuonna 20-vuotistapaamisessa esillä ollut matka Brysseliin
peruuntui varmojen osallistujien vähennyttyä merkittävästi. Myös yhden vierailukohteen eli EU-parlamentin syksyn aikataulut olivat toukokuun vaalien jäljiltä osin selkiintymättömät vielä pitkälle kesään.
Vuositapaamisen aiheena oli
ajankohtainen Ukrainan kriisi, joka
kiinnosti ainakin paikalla olleita
17:ää kurssin aktiivia – varmaan
myös tapaamisesta estyneitä.
Olimme saaneet paikalle alustajaksi
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin YTT Arto Nokkalan, joka kävi
ansiokkaasti ja seikkaperäisesti läpi
kriisin etenemistä, eri osapuolten
toimintaa, tavoitteita ja päämääriä.
Osapuolina Nokkalan esityksessä
olivat paitsi Ukraina, venäjämieliset
kapinalliset ja Venäjä myös USA,
Nato ja EU.
Nokkalan analyyttisen alustuksen yksi keskeisimmistä ja optimis-
86
Maanpuolustus 110
tisimmista viesteistä oli, että Venäjä
ei todennäköisesti hae kriisiin sotilaallista ratkaisua, vaan sen euraasialaiseen ulkopolitiikkaan sopivaa
neuvottelutulosta, joka vahvistaa
Itä-Ukrainan asemaa ja pitää Ukrainan pois EU:sta ja Natosta. Venäjämielisten valtaamille Donetskin ja
Luhanskin alueille Ukrainan myöntämä kolmen vuoden rajoitettu itsehallinto on ensimmäinen, mutta
merkittävä askel tässä prosessissa.
Lounaalla keskustelu Nokkalan
kanssa jatkui vilkkaana. Tällöin Ukrainan kriisin ja pakotteiden lisäksi
keskustelussa nousi esiin myös nopeasti Irakissa ja Syyriassa alueita
vallannut terrosristijärjestö ISIS,
josta on tullut USA:lle Ukrainan tilannetta paljon suurempi ja vakavampi ongelma.
Isäntä Matti Rantanen
130. Maanpuolustuskurssi kokoontui muutaman vuoden tauon
jälkeen perinteiseen vuositapaamiseen, joka oli samalla 20-vuotista-
paaminen. Maanpuolustuskorkeakoululla 4.9.2014 iltapäivän lopulla
paikalla oli 13 kurssilaista, kolmen
ilmoittautuneen saatua äkillisen esteen. Perinnehuoneessa tapahtuneen kahvittelun jälkeen vararehtori, eversti Jyrki Heinonen esitteli
Maanpuolustuskorkeakoulun ajankohtaisia asioita sekä Puolustusvoimien rakenneuudistusta. Mielenkiintoinen esittely herätti niin
vilkkaan keskustelun, että isäntä
Tuomo Lähdesmäki joutui keskeyttämään ja esittämään kiitoksensa
erinomaisesta esityksestä varusmiesaikaiselle ilmatorjuntaruotukaverilleen.
Tämän jälkeen siirryimme korkeakoulun Wihma-kabinettiin aistikkaasti katetulle illalliselle, jonka
pääruokana nautimme ajankohtaan sopivasti sorsaa. Maittavan illallisen lomassa, jokainen osallistuja kertoi viimeisten vuosien kuulumisensa. Vilkas keskustelu käsitteli myös ajankohtaisia asioita, kuten Venäjän viimeaikaisia toimia,
Kurssien kokoontumisia
Puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia, seuraavan kurssitapaamisen
ajankohtaa ja sisältöä jne. Ukrainan
kriisiä emme saaneet ihan ratkaistua, mutta päätimme kokoontua
jatkopalaveriin vuonna 2015 Helsingissä Katajanokalla ulkoasiainministeriön vieraina 3.9.2015. Pääsihteeri lähettää ensi vuoden puolella tarkempaa tietoa tapaamisen
järjestelyistä.
Totuttuun tapaan tilaisuus päättyi ajallaan ja kuljetus kaupunkiin
lähti ennakkoon ilmoitetun ohjelman mukaisesti. Tuomo esitti kiitokset pääsihteerillemme Hannu
Aikiolle ja hänen kauttaan myös
Maanpuolustuskorkeakoululle erinomaisista järjestelyistä ja kehotti
kurssilaisia merkitsemään seuraavan vuoden tapaamisen aikavarauksen kalentereihin.
Esko Vaahtolammi
134. Maanpuolustuskurssi teki
kurssimatkan Berliiniin teemalla
Saksan puolustuspolitiikka ja Berliini tutuksi. Matkalla tutustuttiin
suurlähetystön merkittävällä myötävaikutuksella Saksan uudistettuun parlamenttirakennukseen,
puolustusministeriöön sekä kaupungin nähtävyyksiin ja elämänmenoon, osin omatoimisesti.
Kurssin kokoontumisille on ollut luonteenomaista runsas osallistuminen. Nyt oli kuitenkin joukossa
käynyt kato. Vain yhdeksän sitkeintä ymmärsivät, että vaikka matkaan lähtö edellyttikin omatoimisuutta, niin perillä järjestelyt ja kustannukset olivat sujuvaakin sujuvammat. Kurssikassaa velotettiin jo
aiemmin tehdyn linjauksen ja hyvä
maun mukaisesti – kursailematta ja
haikailematta poissaolijoita.
Vakavasti sanottuna voisi yhteenvedon tiivistää toteamalla, että
134. kurssi matkusti arvolleen sopivalla ja totutulla tasolla.
Mukaan olivat uskaltautuneet:
Markku Autti, Heikki Salmi, Leena
Pitkänen, Antti Kuosmanen, Heikki
Ala-Ilkka, Ben Grass, Matti Lievonen, Reijo Vihko, Mika Peltonen.
Kurssi haluaa samalla kiittää Berliinin sotilasasiamiestoimistoa hienosta valmistelusta ja toteutuksesta. Erityiskiitos osoitetaan everstiluutnantti Kimmo Tarvaiselle vakuuttavan asiantuntevasta kaupunkiesittelystä.
Hieno reissu!
Pääsihteeri Mika Peltonen
139. Maanpuolustuskurssi tapasi
27.8.2014 hotelli Radisson Blu Plazassa Helsingissä. Tapaamisen ansiokas ohjelma toteutettiin kurssilaisten omin voimin. Siitä sovittiin jo edellisellä kerralla jälkiruokaa
nautittaessa, joten järjestely toimi
mutkattomasti. Kurssitoveri, tasaarvovaltuutettu Pirkko Mäkinen
kertoi ”Suomalaisesta tasa-arvotilanteesta” oman työnsä näkökulmasta. Toisen esityksen piti kurssitoveri, apteekkari Hannes Wahlroos ja hänen aiheensa oli ”Ajankohtaiskatsaus apteekkialalta”. Esitykset olivat hyvin valmisteltuja ja
kiinnostavia. Niissä katsottiin historiaa ja taustoja, tuoreita näkökulmia nykyhetkeen ja kurkistusta tulevaan. Keskustelu oli runsasta, ta-
paamisen tunnelma vilkas ja viihtyisä. Kiitos, Pirkko ja Hannes, että
annoitte korkean ammattitaitonne
käyttöömme! Tapaamiseen osallistui 17 kurssilaista.
Emäntä Erja Takala
141. Maanpuolustuskurssi vieraili
1.10.2014 Suomen Pankissa.
155. Maanpuolustuskurssin tapaaminen järjestettiin 10.9.2014
Teknologiateollisuuden tiloissa Etelärannassa.
161. Maanpuolustuskurssin käyneet kokoontuivat 13. elokuuta
Nordean tiloissa Helsingin Aleksanterinkadulla. Peräti 27 tunnuksen ”semper prudens” tunnistavaa kurssiveteraania saapui tapaamaan ryhmäläisiä sekä kuulemaan
maailman, Euroopan ja Suomen taloudesta.
Tapaamista isännöinyt Jukka
Perttula oli koonnut kiinnostavan
ja ajankohtaisen ohjelman. Varsinkin Venäjän tilanne ja talouspakotteet puhuttivat osanottajia. Talouspolitiikan ohella tarjolla oli hyötytietoa varallisuuden hoidosta ja rahastoista.
Kurssi 161 sopi jo ensi vuoden tapaamisesta.
Maanpuolustus 110
87
Kurssien kokoontumisia
171. MPK. Ryhmäkuva Skeppsholmenin linnan kattoterassilla Tukholmassa.
Säännöllisesti tavannut kurssin
161 väki sopi seuraavan kokoontumisen lähes tarkalleen vuoden päähän. 12.8.2015 meidän on määrä
tavata Lappeenrannan teknillisessä
yliopistossa. Siellä meidät ottaa
vastaan yksi kurssitovereista, rehtori Anneli Pauli.
Katariina Kivistö
171. Maanpuolustuskurssi kokoontui 10-vuotistapaamisen merkeissä Tukholmassa. Ajankohta
oli oiva, 15.10., vain viikko ennen
Ruotsin suurta etsintäoperaatiota
Tukholman edustalla. Osallistujia
oli kaikkiaan 20, mukaan luettuna
Maanpuolustuskurssien nykyinen
johtaja, eversti Heikki Välivehmas.
Juhlakokoontumisen ohjelma
toteutettiin yksipäiväisenä: aamulla lento Tukholmaan ja illaksi takaisin kotiin. Ohjelma alkoi Suomen suurlähetystössä, jossa kurssiveljemme eversti Manu Tuominen otti meidät vastaan. Suurlähettiläs Jarmo Viinanen piti erinomaisen esityksen Ruotsin poliittisesta tilanteesta ja vastasi kurssilaisten kiperiin kysymyksiin. Manu
Tuomisen ruotsalaista turvallisuuspolitiikkaa ja puolustusvoimia käsittelevän alustuksen jälkeen pää-
88
Maanpuolustus 110
sihteeri Tommy Åkesson piti esitelmän otsikolla ”Overview of the Development of Swedish Armed Forces and Defence Policy”. Esitys oli
rautainen tietoisku Ruotsin toukokuussa julkaisemaan parlamenttariseen puolustusta käsittelevään
selontekoon.
Maittavan lounaan tarjosi kurssiveljemme Niklas Savander. Lounaan aikana saimme Niklaksen
toimesta erinomaisen käsityksen
Elektan roolista taistelussa syöpää
vastaan. Ruotsalaisen kriisinhallinnan kokonaiskuva selkiintyi Sjöofficerssällskapetilla Skeppsholmenin
linnassa. Försvarshögskolanin Lars
Hedstöm, IHT:n johtaja (Institutet
för högre totalförsvarsutbidning),
syvensi meidän kaikkien tietämystä
naapurimaan kriisinhallinnan organisoinnista ja toiminnasta.
Ennen Manu Tuomisen järjestämää ”Mingelbuffé”:ta suurlähetystön Outi Lehtimäki kierrätti meitä
vielä Tukholmassa. Vaikka jokainen meistä on Tukholmassa useasti
käynnyt, avasi Outin esitys kaupunkia uudella tavalla. 10-vuotiskokoontumisemme huipentui Manun
järjestämään vastaanottoon. Tiivis,
informatiivinen ja antoisa 10-vuotiskokoontuminen oli samalla kurs-
simme 12. tapaaminen. Seuraava
tapaaminen on sovittu ensi kesäkuulle.
Pääsihteeri Janne Muurinen
176. Maanpuolustuskurssi kokoontui 12.11. kurssitapaamisen
merkeissä puolustusministeriössä.
Tilaisuutta isännöivät Janne Kuusela, Timo Kivinen ja Sami Nurmi. Illan aikana saatiin ajankohtaiskatsaukset puolustusvoimauudistuksen
tilanteeseen, Suomen ja Ruotsin tiivistyvään yhteistyöhön sekä puolustuksen tulevaisuuteen yleensä.
Keskustelu oli vilkasta ja eteenpäin
katsovaa. Paikalla oli yhteensä 21
kurssilaista, mikä on MPK 176 kurssitapaamisten uusi ennätys.
178. Maanpuolustuskurssi kokoontui 23.10.2014 kurssiveli Mika
Kalliomaan kutsumana Pääesikunnassa. Iltapäiväkahvien lisäksi tarjolla oli asiantuntijaluento ISISislamismin nousuun sekä Irakin ja
Syyrian alueelle julistetun kalifaatin perustamiseen johtaneesta kehityskaaresta. Aiheesta syntyneen
syväluotaavan keskustelun jälkeen
siirryimme yhdistyksen syyskokoukseen Helsingin yliopiston juhlasaliin. Kokouksen jälkeen pidetyn
Kurssien kokoontumisia
kenraali Lindbergin esityksen ja sitä
seuranneen keskustelun päätteeksi
aktiivisimmat jatkoivat vielä kuultujen teemojen työstöä kotvan aikaa
virvokkeiden ääressä.
Ari Uusikartano
181. Maanpuolustuskurssi tutustui syystapaamisessaan järjestäytyneen ja kyberrikollisuuden torjuntaan. Isäntänä Keskusrikospoliisin jyhkeässä päärakennuksessa Jokiniemessä oli KRP:n päällikkö Robin Lardot. Pääsimme myös vierailemaan Rikosmuseoon, missä kuvin
ja esinein esitellään alan mielenkiintoista kehitystä Lallista ja piispa
Henrikistä tähän päivään.
Emäntä Pihla Allos
182. Maanpuolustuskurssin
matka suuntautui 26.–28.9.2014
Pietariin.
182. ja 183. Maanpuolustuskurssien vuositapaaminen järjestettiin
3.10.2014 Satamatalossa Katajanokalla. Isäntinä olivat Helsingin Satama ja Arctia Shipping Oy.
186. Maanpuolustuskurssi tutustui 18.9.2014 Veikkaus Oy:n tiloihin
ja toimintaan sekä rahapelimaailmaan kurssiveli Juha Koposen isännyydessä.
189. Maanpuolustuskurssi kokoontui 9.10.2014 syyskauden tapaamiseen 20 kurssilaisen voimin
Elisaan kurssiveli Asko Känsälän toimiessa isäntänä. Tapaamisessa esiteltiin niin Elisan toimintoja yleensä
kuin myös yhtiön varautumista
poikkeustilanteisiin. Kurssilaisten
tietämys yhteiskunnan eri osapuolten varautumisesta nousi taas kerran pykälää ylemmäs.
Pääsihteeri Anders Gardberg
191. Maanpuolustuskurssi kokoontui Metsäteollisuus ry:n tiloissa 28.8.2014 kurssiveli Timo Jaatisen kutsumana. Kurssilaisia oli
runsaasti paikalla. Fokuksemme oli
ajankohtaisesti Venäjän metsissä,
joista kuulimme loistavan puheenvuoron.
Emäntä Soili Vasikainen
194. Maanpuolustuskurssilta lähes 20 kurssilaista tutustui 9. syyskuuta Vallisaareen ja teki osansa
saaren kunnostustöistä haravat kädessä. Mielenkiintoisen kiertokävelyn oppaana oli Jarmo Nieminen.
Päivä päätettiin päivälliseen Suomenlinnassa.
Pääsihteeri Heikki Välivehmas
195. Maanpuolustuskurssin tapaaminen 29.9.2014 järjestettiin
Karkialammella Mikkelissä.
202. Maanpuolustuskurssi rapujen äärellä. Kurssisisaremme, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli
järjesti kurssi numero 202:lle unohtumattoman iltapäivän ja illan Tampereella ja Kangasalla 29. elokuuta.
Saimme rautaisannoksen tietoa
yliopiston toiminnan ja organisaation virtaviivaistamisesta. Tapaamisen huipennuksen koimme luonnon helmassa ”Holliwoodiksi” nimetyllä tilalla.
Kaijan ehtymättömien rapumertojen saaliista, laulusta sekä haitarimusiikista nautti 25 kurssilaista.
Kurssin 202 puolesta kiittäen
Isäntä Ilkka Ahtiainen
207. Maanpuolustuskurssi tutustui 9.9.2014 Vallisaareen.
209. Maanpuolustuskurssi kokoontui 3.–4.10. Mikkelissä. Jo kurssin aikana sovimme, että ensimmäinen tapaaminen järjestetään
päämajakaupungissa Heikki Hämäläisen isännöimänä. Näin toimittiin, ja Maneesilta lähtenyt yhteiskuljetus suuntasi Mikkelin Vaakunaan. Mukana oli koko luottamusjohto ja yhteensä noin 30 kurssilaisen joukko.
Maittavan buffet-lounaan jälkeen Heikki kuvasi Etelä-Savon business-näkymiä, mitkä eivät näyttäneet lainkaan heikoilta.
Perjantain ohjelmaa täydensi
hienolla tavalla prikaatikenraali Peri
Hulkon kattava analyysi maavoimien tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tästä jatkoimme mukavissa
tunnelmissa Päämajamuseoon.
Illan huipensi perin traditionaaliseen tapaan nautittu illallinen Mikkelin Klubilla. Klubin maukasta ateriaa täydensivät huolella valitut viinit sekä klubin puheenjohtajan värikkäät tarinat historiasta.
Runsas osallistujajoukko vahvisti luottamusjohdon laatiman toimintasuunnitelman vuosille 2015–
2016.
Pääsihteeri Jarkko Pirkkalainen
209. MPK sai nauttia Mikkelin Klubin ja kurssiveli Heikki Hämäläisen
vieraanvaraisuudesta.
Maanpuolustus 110
89
Alueelliset yhdistykset
Lappeenrantalainen Rakuunasoittokunta on perinteisesti
juhlistanut Kouvolassa
järjestettyjä esitelmätilaisuuksia.
Soittokuntaa johti kapteeni
Ilpo Luukkonen.
ja kiinnostusta herättävällä tavalla.
Esitelmän jälkeen puhujaa muistivat Kymen läänin Maanpuolustusyhdistys standaarillaan, Pohjois-Kymen Kadettipiiri ”Kymen kuriiri” –
kirjalla ja Kymen Sotilasläänin perinneyhdistys pronssisella plakaatilla. Sillanpään marssilaulu yhteislauluna soittokunnan säestämänä
kuului varsin komeasti tilaisuuden
päätökseksi.
Ennen esitelmää oli tunti aikaa
nautiskella kahvituksesta, vaihtaa
kuulumisia ja keskustella muuten
vain. Kahvi kirvoittikin kielten kannat varsin vilkkaisiin keskusteluihin.
Vuonna 2015 lokakuussa järjestetään seuraava esitelmätilaisuus samassa paikassa.
Teksti ja kuvat
Paavo Mikkonen
Kannas murtui
70 vuotta sitten
nasoittokunnan esityksistä. Soittokuntaa johti kapellimestarina kapteeni Ilpo Luukkonen. Maanpuolustusyhdistyksen puheenjohtaja, lääkintöneuvos Kari Soininen toivotti
kuulijat tervetulleiksi ennen illan
esitelmöitsijä ST, evl Janne Mäkitalon puheenvuoroa.
Janne Mäkitalo selvitti Kannaksen murtumaan johtaneita asioita
seikkaperäisesti, mielenkiintoisesti
Sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo kertoi syistä
ja seurauksista Karjalankannaksen
murtumisesta 70 vuotta sitten. Perinteisen tilaisuuden järjestelyistä
vastasivat Kymen läänin Maanpuolustusyhdistys, Pohjois-Kymen Kadettipiiri, Kymen sotilasläänin perinneyhdistys, Kouvolan Rotarit Intercity, Kouvolan seudun Lottaperinneyhdistys, Vapaussodan ja Itsenäisyyden perinneyhdistys, JP27:n
Perinneyhdistyksen Kymenlaakson osasto, Karjalan Prikaatin Kilta
ja kouvolalaiset reserviläisjärjestöt.
Torstaina 16.10.2014 Kouvolan kaupungintalon juhlasalissa järjestettyyn tapahtumaan oli yhteensattumien vuoksi tullut hieman vajaa salillinen yleisöä. Kuuntelijat saivat
nauttia lappeenrantalaisen Rakuu-
ST, evl Janne Mäkitalo ja yhdistyksen puheenjohtaja, lääkintöneuvos Kari
Soininen seurasivat tarkkaavaisina Rakuunasoittokunnan esityksiä.
Kymen läänin
Maanpuolustusyhdistys ry
90
Maanpuolustus 110
Alueelliset yhdistykset
Pohjois-Savon
Maanpuolustusyhdistys ry
Yhdistyksen matka
Tampereelle
9.–10.10.2014
Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistys järjesti kaksipäiväisen tutustumis- ja seminaarimatkan Tampereelle 9.–10.10.2014.
Matkan aluksi perjantaina pääsimme tutustumaan Maavoimien
materiaalilaitoksen esikuntaan,
jossa vierailun isäntänä toimi esikuntapäällikkö, eversti Olli-Matti
Salminen.
Eversti Salminen esitteli meille
laitoksen toimintaa ja tulevaisuutta. Esitelmä herätti osallistujissa runsaasti kysymyksiä ja mielenkiintoista keskustelua. Tilaisuuden päätteeksi puheenjohtaja
Pertti Rusanen luovutti yhdistyksemme levykkeen Maavoimien materiaalilaitokselle. Levykkeen otti
vastaan eversti Salminen.
Perjantaina 10.10. oli vuorossa
seminaaripäivä. Päivän aiheena oli
mielenkiintoinen aihe eli ”Johtaminen ja toimintakyky turvallisuustilanteissa”.
Poliisiammattikorkeakoulu yhdessä Kadettikunnan, Suomen Reserviupseeriliiton ja Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen kanssa
järjestivät jo yhdeksättä kertaa peräkkäin ”Nuoret, arvot ja maanpuolustus” hankkeeseen kuuluvan arvoseminaarin. Seminaari järjestettiin Poliisiammattikorkeakoulun
kampusalueella Tampereella. Seminaari järjestettiin nyt ensimmäistä
kertaa täällä Tampereella. Tilat ja
järjestelyt toimivat erittäin hyvin
koko seminaaripäivän osalta.
Seminaarissa käsiteltiin toimintakykyä ja sen merkitystä onnistuneelle johtamiselle turvallisuustoimijoiden vaativissa työtehtävissä
sekä vaarallisissa tilanteissa. Lisäksi
tilaisuudessa esiteltiin kyselytutkimuksen tuloksia kansalaisten mielipiteistä erilaisissa turvallisuustilanteissa.
Seminaarissa yksi puhuttelevimpia aiheita oli Harri Gustafsbergin esimerkit käytännön tasolla tapahtuneista toiminnoista kentällä
ja näiden asioiden vaikutuksista ihmisen henkisen tason toimintaan
ja käyttäytymiseen. Harri Gustafsberg on toiminut 25 vuotta poliisin valmiusyksikkö ”Karhussa”. Gustafsberg on kouluttanut valmiusyksikössä fyysisiä ja psyykkisiä taitoja.
Yhdistyksen jäseniä vierailulla Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnassa Tampereella 9.10.2014. Kuvassa
vasemmalta: Seppo Räihä, Veikko Matikainen, Eero Heikkinen, Juha Möykkynen, Liisa Rantanen, Risto Rantanen,
Helena Piispa Perälä, Pertti Rusanen sekä isäntämme eversti Olli-Matti Salminen (kuvasta puuttuu Jouni Perälä).
Maanpuolustus 110
91
Alueelliset yhdistykset
Työtehtävien kautta hän on nähnyt
ja kokenut sen mitä ihmismieli voi
kauheimmillaan tuottaa. Valmistautuminen vaikeisiin tilanteisiin
on ennen kaikkea mielen ja henkisen kestävyyden harjoittamista.
Hieman toisenlaisen näkökulman ja lähestymistavan toi professori Risto Harisalo Tampereen yliopistolta. Hän johdatteli aiheeseen
”johtamisen trendit turvallisuusalueella”. Harisalo lähestyi aihetta ns.
kaupallisella ja tavalleen suoralla,
mutta humoristisella sekä erittäin
asiapitoisella tavalla joka sai ajoittain seminaariväen hyväntuulisiin
naurunpurskahduksiin. Alustus antoi taas meille kaikille ajattelemisen
aihetta omissa päivittäisissä työtehtävissämme. Seminaarissa oli
kaikkiaan 8 puhujaa ja päivä päättyi paneelikeskusteluun päivän aiheista.
Seminaaripäivän loppupuheenvuoron piti rehtori, Kadettikunnan puheenjohtaja, lippueamiraali
Veijo Taipalus Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistyksen jäsenet olivat erittäin
tyytyväisiä matkan antiin ja kotimatkalle kohti Kuopiota lähdettiin
linja-autolla, jossa käytiin vielä vilkasta keskustelua matkan vierailuista ja seminaarin aiheista. Huomasimme myös, että Tampereella
on vielä paljon mielenkiintoisia tutustumiskohteita, joten jäimme
suunnittelemaan seuraavaa käyntikertaa ja kohteita.
Kiitos kaikille jotka olitte matkalla mukana.
Teksti ja kuva Risto Rantanen
Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistys, varapuheenjohtaja
92
Maanpuolustus 110
Uudenmaan
Maanpuolustus-yhdistys ry
Venäjä haluaa
jäädyttää
Ukrainan kriisin
Huononevatko Suomen ja Venäjän suhteet Naton isäntämaatukisopimuksen myötä? Onko Suomi
nyt informaatiosodan täsmäkohde? Onko kylmä sota lähellä?
Näitä synkkiä näkemyksiä kuunteli
lähes sata Uudenmaan Maanpuolustusyhdistyksen jäsentä yhdistyksen syksyn avanneessa 13. turvallisuuspoliittisessa illassa. Yhdistyksen puheenjohtaja, pelastusylitarkastaja Matti Virpiaro toivotti luennoitsijat sekä yhdistyksen väen tervetulleeksi hyvin ajankohtaisen aiheen äärelle.
Tervehdyssanat yhdistyksen väelle lausui Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtaja, eversti
Heikki Välivehmas. Hän kuvasi tervehdyspuheessaan uudenlaisen,
hybridisodan olemusta. Sen ensimmäiseen aaltoon kuuluu informaatiosota, joka sotkee tilannekuvaa – pitävää kuvaa on vaikea rakentaa eri suuntiin repivästä informaatiosta.
Maanpuolustuskurssien Maneesi, Helsingin Kruununhaassa oli
viimeistä paikkaa myöten täynnä,
kun Uudenmaan Maanpuolustusyhdistys tarjosi jäsenilleen syyskauden aluksi turvallisuuspoliittisen illan, teemana Venäjä ja Ukrainan
sota. Luennoitsijat pitivät yleisön
hereillä suorilla analyyseillä naapurimaamme ja Ukrainan tilanteesta.
Helsingin Yliopiston Aleksanteriinstituutin tutkija, VTT Hanna Smith
kertoi, kuinka Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen heikko Ve-
näjä vahvistuu: Maa korjaa aggressiivisesti, vääriksi kokemiaan alueluovutuksia. Smithin mukaan ItäUkraina sodan lopputulos voi viitoittaa laajemminkin Venäjän rajaalueiden tulevaisuutta.
Suurlähettiläs Heikki Talvitie sanoi, että Suomen ja Naton välinen
isäntämaatukisopimus tulee heikentämään Suomen ja Venäjän välisiä suhteita. Talvitien mukaan
asiakirjaa ei voi selittää Venäjälle
poliittiseksi pöytäkirjaksi. Venäjä
tekee lähentymisestä oman tulkintansa ja tulee toimimaan sen mukaisesti. Talvitie pitää hyvänä että
Tasavallan presidentillä on hyvä
keskusteluyhteys Venäjän presidenttiin: ”Angela Merkel ja meidän
porukka, siinä on Putinin keskustelukumppanit nyt”.
Komentaja Juha-Antero Puistola kertoi omassa alustuksessaan,
että Suomi on nyt informaatiosodan täsmäkohde. Suomalaiseen
keskusteluun Venäjästä ja Ukrainan sodasta pyritään vaikuttamaan
voimakkaasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Puistolan mukaan
Venäjä haluaa Itä-Ukrainaista käytävän Venäjältä Krimille turva-alueineen: ”tässä voisi olla yksi sotimisen lopettamisen avain”.
Varapuheenjohtajan, ajankohtaistoimituksen päällikkö Petri Kejosen juontama paneelikeskustelu
kirvoitti vilkkaan keskustelun niin
panelistien kesken, kuin yleisön
suuntaan.
Alueelliset yhdistykset
Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistys ry – Vasa läns
Försvarsförening rf
”Liikkuvaa syksyä”
toivotti ministeri
Paula Risikko
Vaasan läänin MPY:n
syyskokouksessa
Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistys ry – Vasa läns Försvarsförening rf:n syyskokous järjestettiin
3.11.2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tiloissa Terveysteknologiakeskus Mediwestissä Seinäjoella. Kokouksen
isäntänä toimi ylilääkäri Kari Saarinen, joka vastaa myös sairaanhoitopiirin valmiusasioista.
Ylilääkäri Kari Saarinen kuvasi
sairaanhoitopiirin huoltovarmuuden olevan hyvällä tasolla. Hän selosti organisaation varautumista
erilaisiin uhkatilanteisiin, luonnon-
katastrofeihin ja onnettomuuksiin
sekä kuvasi kokemuksia ja toimintaa muutamissa onnettomuustilanteissa.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula
Risikko piti vuosikokousesitelmän
liikennepolitiikan ajankohtaisista
tavoitteista. Liikennepolitiikalla tavoitellaan sekä yritysten että ihmisten näkökulmista elinvoimaa ja palveluja. Väylänpidon painopisteenä
on liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen. Tavoitteena on henkilöliikenneremontti. Maailman muuttumista
hän kuvasi energiamurroksena, fyysisen ja virtuaalisen liikkumisen sekoittumisena, yhteisölliseen ja automatisoituvaan liikenteeseen siirtymisenä sekä nettikauppana.
Muutoksen mahdollistajat liikenteessä, toisin sanoen ajurit, ovat
teknologian kehittyminen, lainsäädäntö, asenteiden, arvojen ja tottumusten evoluutio sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet. Tähän
tarvitaan yhteinen selkeä visio ja
rohkea asenne, lainsäädännön uudistamista, kokeiluja sekä ihmisiä ja
yrityksiä.
Maanpuolustus 110
93
Alueelliset yhdistykset
Ministeri Risikko kertoi, että kevään 2014 kehyspäätöksessä perusväylänpitoon eli valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon
kohdennettiin 100 miljoonan euron säästö ja 30 miljoonan euron lisäys työllisyyttä ja kasvua tukeviin
kohteisiin. Budjettiriihessä päätettiin 30 miljoonan euron lisäyksestä
perusväylänpitoon. Perusväylänpitoon esitetään budjetissa 973 miljoonaa euroa, millä pidetään nykyverkko liikennöitävässä kunnossa.
Vuosikokousesitelmässään ministeri Risikko totesi valtion omista-
94
Maanpuolustus 110
man liikenneverkon keskeisen yhteyden maanpuolustukseen ja kriisitilanteisiin.
Kokouksessa oli läsnä 48 jäsentä.
Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Mauri Volama Seinäjoelta, varapuheenjohtajaksi valittiin Saara Ijäs
Seinäjoelta, hallituksen uusiksi jäseniksi Jari Myllymäki Kokkolasta ja
Pirkko Raitila Seinäjoelta.
Yhdistys viettää 18.4.2015 Vaasassa 50-vuotisjuhlaansa.
Marja-Liisa Tenhunen
Varsinais-Suomen
Maanpuolustusyhdistys ry
Toimelias syksy
Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
ja TYKS esittäytyivät yhdistyksen jäsenille. Nelisenkymmentä jäsentä
oli kokoontunut johtaja Olli-Pekka
Lehtosen johdolla kuuntelemaan
laitoksen johtoryhmän esitystä sairaanhoitopiirin valmiudesta ja turvallisuudesta. Sairaanhoitopiirillä
on omien turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien lisäksi yleinen varautumissuunnitelma sekä suunnitelma suuronnettomuustilanteiden varalle. Viimeksi mainittua jouduttiin testaamaan mm. Estoniaonnettomuudessa. Omat pelastusja turvallisuussuunnitelma joutuivat koetukselle viimeksi U-sairaalan
tulipalon yhteydessä. Tulipalossa
oli kaikki ainekset vakavaan suuronnettomuuteen. Lehtosen mukaan kiittäminen oli tehtyjä ja toimivia suunnitelmia ja ennen kaikkea osaavaa henkilökuntaa.
Yhdistys teki maakuntamatkan
Ahvenanmaalle. Maakuntavirastossa hallintojohtaja Rainer Åkerblom selvitti maakunnan viranomaistoimintaa kattavalla esityksellään. Esitys oli hyvä paketti maakunnan asioista ja valtion etujen
valvonnasta saarimaakunnassa.
Keskustelu vei osallistujat myös
meneillään olevaan kuntauudistukseen ja ahvenanmaalaisille niin tärkeään kotiseutuoikeuteen. Matkan
kulttuuriaiheena oli postitie ja sen
päätepiste Eckerö. Laivamatka hyödynnettiin syventymällä kansainväliseen vaalitarkkailuun, jota selvitti
eversti Risto Hurme omien kokemustensa värittämänä.
Alueelliset yhdistykset
Upea lounas Eckerön postitalon pihalla.
Syyskokouksessa merivoimien
esikuntapäällikkö lippueamiraali
Juha Vauhkonen esitelmöi syksyllä
pidetystä monikansallisesta
Northern Coasts 2014 kriisinhallintaharjoituksesta.
Harjoitus oli suuri voimainponnistus puolustusvoimille ja ennen
kaikkea harjoitusvastuussa olleelle
merivoimille. Harjoitukseen osallistui yli 3 000 henkilöä 13 maasta ja
yli 50 alusta. Harjoitusalueena oli
Suomenlahti ja Selkämeri. Ahvenanmaa ei luonnollisesti kuulunut
harjoitusalueeseen. Harjoitus on
alun perin saksalaisten alulle panema kriisinhallintaharjoitus, jota
Suomi johti nyt toista kertaa. Harjoituksessa oli erittäin paljon yksittäisiä harjoitustapahtumia niin
maalla, ilmassa kuin rannikkoalueellakin. Vauhkonen piti harjoitusta
erittäin merkittävänä jo pelkästään
siksi, että Suomella ei yksinkertai-
Merivoimien esikuntapäällikkö
lippueamiraali Juha Vauhkonen
piti NOCO 2014 harjoitusta ja sen
tuloksia erittäin merkittävinä.
sesti ole mahdollisuutta saada aikaan omin voimin harjoitusta, johon osallistuisi näin lukuisa määrä
erityyppisiä sota-aluksia ja ilmaaluksia, sukellusveneistä puhumattakaan.
Harjoitus näkyi selvästi myös Turun katukuvassa ja satamassa, jossa
harjoituksen laivat myös esittäytyivät kansalaisille. Harjoitus ajoittui
arkaan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Kuulijoille kävi kuitenkin selväksi, että harjoitus sujui hyvin ilman minkäänlaisia vaikeuksia,
vaikka Turun satamassa olikin muutaman kymmenen mielenosoittajan joukkio. Itänaapurikin kunnioitti
arvokkaasti harjoitusta ja pysyi seuraajan etäisyydellä.
Yhdistyksen syyskokous valitsi
vanhan hallituksen jatkamaan. Yhdistyksessä on 540 jäsentä.
Teksti ja kuvat
Sakari Kinnarinen
Maanpuolustus 110
95
Alueelliset yhdistykset
Alueellisten yhdistysten sihteerit
Etelä-Savon Maanpuolustusyhdistys ry
Sihteeri Anneli Niskanen
Purolantie 3
50350 NOROLA
040 519 0881
[email protected]
Kanta-Hämeen Maanpuolustusyhdistys ry
Sihteeri Ilpo Heporauta
Halmekatu 3 B
13130 HÄMEENLINNA
0500 367 150
[email protected]
Keski-Suomen Henkisen Maanpuolustuksen Liitto ry
Sirkku Laurila
Kolikkotie 5 A 10
40320 JYVÄSKYLÄ
050 68186
[email protected]
Kymen läänin Maanpuolustusyhdistys ry
Paavo Mikkonen
Keskikoskentie 4 A 3
46800 MYLLYKOSKI
044 550 9375
[email protected]
Lapin Maanpuolustusyhdistys ry
Johtaja Jari Aalto
Lapin aluehallintovirasto
PL 8002
96101 ROVANIEMI
040 520 0486
[email protected]
Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ry
Kristina Alho
Arkkitehdinkatu 18 A 10
33720 TAMPERE
040 833 8490
[email protected]
Pohjois-Karjalan Maanpuolustusyhdistys ry
Toimistosihteeri Marko Jalkanen
Pohjois-Karjalan aluetoimisto
PL 28
80101 JOENSUU
0299 434 161
[email protected]
96
Maanpuolustus 110
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanpuolustusyhdistys ry
Pelastusylitarkastaja Tom Tallberg
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
PL 293
90101 OULU
0400 159 789
[email protected]
Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistys ry
Eero Heikkinen
Hiihtäjäntie 15 B 19
70200 KUOPIO
050 490 5711
[email protected]
Päijät-Hämeen alueen Maanpuolustusyhdistys ry
Toiminnanjohtaja Tuija Nummela
Suojalantie 21
12130 MOMMILA
050 544 8682
[email protected]
Satakunnan Maanpuolustusyhdistys ry
Hannu Aho
Peltopyyntie 22
28200 PORI
044 788 3100
[email protected]
Uudenmaan Maanpuolustusyhdistys ry
Sihteeri Aili Lamminen
Koroistentie 3 B 25
00280 HELSINKI
040 199 0755
[email protected]
Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistys ry
Vasa läns Försvarsförening rf
Marja-Liisa Tenhunen
Ajurintie 6
67100 KOKKOLA
040 7544 113
[email protected]
Varsinais-Suomen Maanpuolustusyhdistys ry
Pelastustarkastaja Pirjo Tuominen
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
PL 22
20801 TURKU
040 539 1024
[email protected]
Oikotie yhteiskunnan huipulle
MAANPUOLUSTUS
MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU
Maanpuolustus on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti,
jonka jakeluun kuuluvat muun muassa kaikki valtakunnallisen
maanpuolustuskurssin käyneet. Lehden levikki on 12 000
kappaletta. Maanpuolustus on kokonaisturvallisuuden ajankohtaisiin aiheisiin teemanumeroittain syventyvä julkaisu,
joka tarjoaa yritykselle kanavan antaa täsmätietoa korkealaatuisista tuotteistaan ja palveluistaan suoraan yhteiskunnallisille vaikuttajille. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1966.
AIKATAULU 2015
Numero 111 ilmestyy 19.3.
Teema: Viisi vuotta arabikeväästä
Painovalmis ilmoitusaineisto toimituksessa 5.2.
1/1
Numero 112 ilmestyy 3.6.
Teema: Energiaturvallisuus
Painovalmis ilmoitusaineisto toimituksessa 23.4.
Numero 113 ilmestyy 24.9.
Teema: Kaukoidän turvallisuuspoliittinen tilanne
Painovalmis ilmoitusaineisto toimituksessa 13.8.
1/2
pysty
Numero 114 ilmestyy 3.12.
Teema: Kyberturvallisuus
Painovalmis ilmoitusaineisto toimituksessa 22.10.
1/2
vaaka
ILMOITUSKOOT JA HINNAT
3. kansi (takakannen sisäpuoli) 170 x 250 mm
1/1 sivu
170 x 250 mm
1/2 sivu vaaka
170 x 125 mm
1/2 sivu pysty
85 x 250 mm
1/4 sivu
85 x 125 mm
Huom! Muista lisätä leikkausvara 3 mm
1 200 €
1 000 €
600 €
600 €
300 €
ILMOITUSTILAN VARAUKSET JA TIEDUSTELUT
Toimituksen sihteeri Anita Pursiainen
puh. 040 149 3649
[email protected]
1/4