BOOMARI VAPAA

VB
VAPAABOOMARI
0 4 / 2 0 1 0
l o k a - m a r r a s k u u
KUINKA
KAIKKI
ALKOI s.16
T A M P E R E E N
Y L I O P I S T O N
K A U P P A T I E T E I D E N
O P I S K E L I J O I D E N
A I N E J Ä R J E S T Ö L E H T I
VINKIT
APPROON s.19
BOOMARIT
HELSINGISSÄ s.8
sisällys
4 PÄÄKIRJOITUS
16 smurffiviikot
4 tapahtuu
19 vb kysyy
5 NUIJAPALSTA
21 hätähuuto
yhteishengellä on tärkeä
osa kun luodaan uutta
vb valottaa boomin tärkeimpiä tapahtumia
boomissa on mahdollisuus kehittää itseään
pikakelaus huikeasta kaksiviikkoisesta kuvineen
appro tulee - konkareiden
vinkit approillalle
meneekö tämä läpänheitto joskus vähän yli?
6 kyllinluikaus
22 vb testaa
8 helsingin excu
24 muusikko
10 vaihdossa
26 työelämästä
12 näkökulma
28 tarinanurkka
sefe juhlii, eikä kyltereitä
ole suinkaan unohdettu
suomen pankilla puhuttiin talouden tilasta
Mitä suomalainen oppii
intiassa ja päin vastoin
niilo järkäs vinkkaa keinosta erottautua muista
13 boomi liikuttaa
sankarit sukkahousuissa
lähtivät jumppatunnille
tarina boomarista, jolla
on haaveita
ex-boomarikin muistaa
appron jälkeiset aamut
vb tarjoaa lukijoilleen
huipputason proosaa
29 mielipiteet
boomi järjestää myös liikuntaa, lähde mukaan!
lukijat tarjoavat VB:lle
huipputason proosaa
14 uutiset
30 arkistosta
vb kokoaa boomin päivänpolttavat uutiset
vb on jälleen käynyt kellarin laatikoilla
VAPAABOOMARI ON TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJAT BOOMI RY:N JULKAISEMA POLIITTISESTI SITOUTUMATON AINEJÄRJESTÖLEHTI
04/2010 loka-marraskuu
ISSN-L 1799-2257
ISSN 1799-2257
päätoimittaja
JAakko Pihlaja
[email protected]
toimittajat
Olli Haavanlammi
Kaisa Harjunen
Tiikku Kuuru
Eero Laitila
ANNA PEKKANEN
riikka tuomi
suurkiitos kaikille avustajille!
taitto
jaakko pihlaja
painos 650 kpl, ilmestymiskertoja 5 vuodessa. painettu
hämeen kirjapainossa
vuoden viimeinen vb 05/2010
ilmestyy joulukuussa.
mainosmyynti, palaute,
mielipiteet osoitteeseen
[email protected]
PÄÄKIRJOITUS
PÄÄTOIMITTAJA JaaKKO PIHLAJA
sinivihreä allianssi
Kesän lopulla harmitti vietävästi kun
teekkarit eivät lämmenneet johtamiskorkeakouluhankkeelle. Sinänsä
hyvää ajatusta ei vieläkään osattu pukea oikeaan muottiin, mikä on ennen
kaikkea meidän yliopistolaisten vika.
Emme osanneet ratkaista lyhyen tähtäimen uhkakuvia, eivätkä osapuolet
pystyneet näkemään kahdenkymmenen vuoden päässä häämöttäviä rajapintoja rikkovia mahdollisuuksia.
Tikulla silmään sitä, joka vanhoja
muistelee. Johtamistieteiden yksikkö
on nyt päätetty muodostaa yliopistomme sisällä. Hyppäsimme kerralla
yksikköratkaisun myötä oman yliopistomme strategian keskiöön ja
kauppatieteiden tulevaisuus Tampereella näyttää yhtäkkiä kirkkaammalta
kuin aikoihin.
Nyt on aika panostaa tosissaan siihen,
että tällä kertaa uudistuksesta seuraa
oikeita edistysaskelia toimimattomien rakenneratkaisujen sijaan. Tässä
meillä opiskelijoilla on tärkeä rooli.
Se miten me suhtaudumme uuteen
yksikköön ja siellä oleviin kanssaopiskelijoihimme ratkaisee paljon. Entä
jos tällä kertaa otettaisiinkin avoimin
mielin selvää, onko kauppa- ja hallintotieteilijöillä sekä politiikan tutkimuksen opiskelijoilla oikeasti jotain
yhteistä?
Kauppatieteiden tulevaisuus näyttää
kirkkaammalta
kuin aikoihin
Yhteistyöhön tarjoutuu syksyn aikana mahdollisuuksia mm. yhteisten
tapahtumien muodossa. Yritetään
nyt kerrankin tosissaan luoda uuden
yhteisyksikön opiskelijoille ”johtamisyksikköhenkeä” ja lähdetään rakentamaan uutta ja uljasta sinisten ja
vihreiden haalarien allianssia.
bileisiin, liikuntavuoroille ja Duuniin
Boomiin. Näissäkin jutuissa voi oppia,
ja jopa ihan eri asioita kuin luennoilla.
Haku Boomin ensi vuoden hallitukseen on nyt avoinna. Lupaa, että harkitset asiaa edes pari sekuntia. Itse
voin käsi sydämellä vannoa, että päivääkään en ole hallitukseen hakemista
katunut. Pesti on poikinut tähän menessä muun muassa kokemuksia, kavereita, loistavan kesätyön sekä tukun
unohtumattomia hetkiä. Siinä on perusteluita mielestäni ihan tarpeeksi.
Tsekkaa hallitukseen.boomi.fi!
Onneksi Boomissa on muutoksen
ohella myös paljon pysyvää! Syksy
tuo tullessaan tapahtumia suorastaan
liukuhihnalta. Kehotan kaikkia lähtemään rohkeasti mukaan excuille,
TAPAHTUU
VB valottaa tulevista tapahtumista tärkeimpiä
14.10. HÄMEENKADUN APPRO
LEGENDAARISIN, HIENOIN, SUURIN, KAUNEIN JA ÄLYKKÄIN VALTAA TAMPEREEN 28. KERRAN
2.11. SEFE 75V. JUHLASEMINAARI
sefe viettää 75-vuotisjuhliaan tampereella teemalla ”hyvinvoiva ekonomi”
4.11. kostajaiset ja HB:T
smurffit pääsevät antamaan samalla mitalla
takaisin! sotakirveet haudataan haalaribileissä
10.-12.11. ruotsin excu
vuoden suosituimmalla ja vauhdikkaimalla
exculla käydään naapurin puolella
4
12.11. ALUMNISITSIT
WANHAT BOOMARIT VERESTÄvät
muistojaan sorin klubilla
17.11. SYYSKOKOUS
BOOMI RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄISESSÄ SYYSKOKOUKSESSA VALITAAN MM. HALLITUS 2011.
2.12. PIKKUJOULUT
FIRMAN PIKKUJOULUJA JUHLITAAN JOULUKUUN ALUSSA TYYLIKKÄISSÄ MUTTA RIEHAKKAISSA MERKEISSÄ
9.12. HAALARIBILEET
JOULUKUUN HAALARIBILEET huipentavat vauhdikkaan syksyn piparintuoksuisissa tunnelmissa!
LISÄTIEDOT JA LUKUISAT MUUT TAPAHTUMAT: www.boomi.fi
NUIJAPALSTA
PUHEENJOHTAJA JOUNI MARKKANEN
Mä hoidan – Boomi kuittaa – kaikki voittaa
Olet varmasti osallistunut Boomin
järjestämään toimintaan, mutta
oletko pohtinut tekeväsi jotain
duunia ainejärjestösi hyväksi? Oli
vastauksesi mitä tahansa, haluan
kertoa sinulle muutamista asioista,
jotka seuraavat lähes väistämättä
toimiessasi tiimeissä, alajärjestöissä
tai Boomin hallituksessa.
Oppi
Luentosaleissa opetetaan erinäisiä
asioita, jotka kehittävät omaa ajatusmaailmaa syvällisemmäksi, soveltavammaksi ja sopivalla tavalla
kriittiseksi. Teoriatietoa kauppatieteistä ja muistakin tieteenaloista on
saatavilla riittävästi, mutta silti nykyistä kurssitarjotinta selailemalla
ainakin minulle tulee mieleeni, että
ehkä kaikki tarvittava oppi ei ole
saatavilla vain yliopiston penkkejä
kuluttamalla.
suurta iloista boomarilaumaa kohti
elämänsä parhaita bileitä.
Ihmissuhteet
Mielestäni vielä oppimistakin tärkeämpi hyöty ovat ihmissuhteet.
Osallistumalla tapahtumiin tutustut varmasti moniin uusiin ihmisiin,
mutta duunin tekeminen yhdessä
tekee usein kaverista elinikäisen ystävän. Lisäksi esimerkiksi NESU:n
ja Boomin hallitusten ”harmillisiin”
velvollisuuksiin kuuluu Suomen
kiertäminen ja tutustuminen etenkin kylteritovereihin toisilla paikkakunnilla. Kesällä olikin mahtava
huomata, miten jokaisesta Suomen
kaupungista löytyy kaveri, jonka
kanssa käydä bissellä sekä sohva,
jossa ottaa hetken lukua ennen uusiin taisteluihin siirtymistä.
Esimerkiksi esiintymis-, puhe-,
organisointi- ja neuvottelutaitoja
opetetaan yliopistolla rajallisesti ja
olemassa oleville kursseille eivät
mahdu kaikki halukkaat. Tähän
ainejärjestötyö tarjoaa ainakin osittaisen ratkaisun, eikä näitä opintoja suoriteta otsa kurtussa. Monet
tehtävät niin Boomissa, NESU:ssa,
BOSA:ssa kuin BoomStockissakin
opettavat näitä työelämän taitoja.
Otetaanpa konkreettinen esimerkki. Toimit kiertoajelulla pääjärjestäjänä. Kyseisessä tehtävässä neuvottelutaitosi karttuu kun rakennat
yhteistyösopimuksia pysähdyspaikkojen, bussifirmojen ja yhteistyöyritysten kanssa, organisointikyky
paranee kun liität kaikki liikkuvat
osat suureksi toimivaksi kokonaisuudeksi sekä puhe- ja esiintymistaitosi kehittyvät, kun huutelet megafoniin itse tapahtumassa ohjaten
mukaan ja duunin tekijät pääsevät
itse vaikuttamaan siihen, miten heidät palkitaan.
”Ota Boomista irti
kaikki mitä
voit saada!”
Miten?
Tätä kaikkea ei edes tarvitse tehdä
omilla rahoilla. Voit liittyä osaksi
nykyisiä rakenteita ja ottaa paikkasi
tiimeistä, alajärjestöistä tai hallituksesta. Vaihtoehtoisesti voit tehdä
itse jotain aivan omaa ja hakea tukea toiminnalle Boomin rahoista
”Mä hoidan – Boomi kuittaa” -lomakkeen kautta. Valitse vain suuresta tarjonnasta, mitä haluat tehdä
ja lähde hommaan mukaan täydellä
sydämellä.
Ota Boomista irti kaikki, mitä
voit saada! Tartu toimeen ja pian
huomaat, että käyttämäsi resurssit
palautuvat moninkertaisena oppimisen, ystävien ja konkreettisen
palkitsemisen kautta. Vaikka todennäköisesti elät tällä hetkellä elämäsi
parasta aikaa, miksi et tekisi siitä
vielä parempaa?
Materia
Boomin duunarina saat myös ihan
rahalla mitattavia palkintoja. Vuosittain boomariaktiivit pääsevät
palkitsemisbileisiin, joissa fiilistellään hyvässä seurassa open bar
-meininkejä. Jokainen tiimi palkitaan lisäksi erikseen työmäärän
Surffaa itsesi osoitteseen
sivun
www.boomi.fi ja klikkaa etu
in
om
Bo
in
uni
Du
tai
dan
Mä hoi
ä.
-linkkejä ja lue lisä
n
Boomi ry:n hallitus valitaa
syyskokouksessa 17.11.
5
KYLLINLUIKAUS
kylteriyhdyshenkilö pete pokkinen
Yhtä juhlaa
SEFEn juhlavuosi
Turku. Mitä siihen nyt sanoisi?
Mukava kaupunki, jos ihmisiä ei
lasketa. Kauniita siltoja, vaikka
osa sortuukin alta. Muuten muistikuvat rajoittuvatkin satamaan ja
laivojen lähtöön. Hieno kaupunki
siis!
SEFEllä on myös juhlan paikka kuluvana vuonna. Liitto täyttää kunnioitettavat 75 vuotta. SEFE on
ollut kiertueella pitkin vuotta eri
paikkakunnilla, ja myös Tampere
saa oman osansa 2. marraskuuta.
Ensi vuoden alussa Turkuun
päästään kuitenkin tutustumaan
paremmin, kun kaupunki saa kunnian isännöidä ja emännöidä yhtä
vuoden suurinta kulttuuritapahtumaa – Kylteripäiviä!
Kylteripäivät eli kavereiden kesken KYPÄ järjestetään Aurajoen
rannalla ensi vuonna 3.–4. helmikuuta. Ilmoittatuminen alkaa
lähiaikoina, joten seuraa ilmoittelua Boomarit-listalla, Boomin nettisivuilla ja kylterit.netistä. Hinnat
sekä muuta pelit ja pensselit selviävät myös hiukan myöhemmin.
Noin 500 kylterin tapahtumassa
Boomilla on perinteisesti ollut
vankka edustus, joten eiköhän
seuraavallekin Kypälle saada vahva
rytmiryhmä matkaan.
Niin, yksi tärkeä asia unohtui –
mitä KYPÄ oikein on? Kylteripäivillä kuunnellaan ja opitaan ensimmäinen päivä ajankohtaisia asioita
bisnesmaailmasta seminaariosuudessa. Illalla on luvassa juhlava ilta
loistavassa kylteriseurassa. Seuraavana päivänä vietetään kaiken
kruunaavaa (ja välillä myös varsin
legendaarista) KYPÄ-sillistä. Tunnelmia voit hakea myös sivun kuvista, kato vaikka!
Kannattaa siis pitää nenä ja korvat
tarkkoina, kun KYPÄn infot tarkentuvat!
6
Opiskelijajäsenillekin avoimessa
Hyvinvoiva Ekonomi -illassa nautitaan tarjoiluiden lomassa työnilon etsimisestä luennon avulla
sekä ihan varsinaista iloa saadaan
improvisaatioteatteri Snorkkelin
esityksestä. Muistathan siis saapua
paikalle, jos olet ilmottautunut!
Muutenkin Tampereelle on luvassa Cheekin sanojen mukaan
uut-uut-uutta ja tuoretta. SEFEn
Työelämäkurssi saadaan vihdoin
kaupunkiin. Kurssi alkaa marraskuussa, ja viiden luentokerran
sekä kurssisuoritusten jälkeen palkinnoksi saa kaksi opintopistettä.
Seuraa siis ilmoittelua Boomaritlistalla ja nettisivuilla.
Jutun yhteydessä olevaan laatikkoon pistin myös muutamia yleisiä SEFE-asioita, jotka on hyvä
pitää kunnossa.
Viimaa ja vauhtia kaikille syksyyn!
Pete Pokkinen
Kylteriyhdyshenkilö,
Tampereen yliopisto
puh. 040 756 7180,
[email protected]
Pidä huolta tied
oistasi!
Muistathan, että SEFEn opi
skelijajäsenenä
saat käyttöösi esimerkiksi
lakimiespalvelut
sekä uraneuvontaa.
Yksi tärkeistä eduista on
myös Kauppalehden ilmainen tilausjakso. Jos
olet maksusi
maksanut, eikä lehti jostain
syystä vielä
ilmesty, käy katsomassa ohj
eita seuraavalta
sivulta: www.kauppalehti.fi/
kylteri
Pidä myös jäsentietosi jatk
uvasti ajan tasalla. Näin esimerkiksi Kauppa
lehti putkahtaa
oikeaan osoitteeseen. Muuto
kset voit tehdä
osoitteisiin: carita.erkkila@s
efe.fi tai
[email protected]
Lisäksi voit muuttaa tietoja
si SEFEn
jäsensivuilla (www.sefe .fi
ja sieltä oikeasta
yläkulmasta eteenpäin). Ens
immäisellä kerralla kirjautumiseen tarvitse
t jäsennumerosi, jonka löydät esimerkiksi
vuosimaksusta
tai Ekonomi-lehden takaa.
Voit myös pyytää
kylliltä apua.
KYPÄ-tunnelmia
7
GIN
N
HELSI
SIO
R
U
K
EKS
talouden näkymistä
energiamarkkinoiden
tasapainoon
olli haavanlammi
BoomStockin järjestämä Helsingin ekskursio houkutteli
tällä kertaa mukaan riemastuttavan runsaan joukon innokkaita boomareita yli pääainerajojen. Täysi bussilastillinen boomareita starttasi aamutuimaan Tampere-talon
pihapiiristä kohti Suomen pankin ja Fortumin pääkallopaikkoja, joissa olisi luvassa kiintoisa kurkistus näiden
organisaatioiden toimintaan.
Suomen pankin vierailu alkoi mieluisasti tarjoilujen merkeissä, mutta hyvin nopealla aikataululla päästiin kiinni itse
aiheeseen. Tällä kertaa boomareilla oli kuultavanaan erityisen uunituoretta asiaa, sillä rahapolitiikka- ja tutkimusosaston toimistopäälliköllä Anssi Rantalalla oli esiteltävään
ainoastaan kaksi päivää sitten julkaistu Suomen pankin
ennuste taloutemme näkymistä. Tämä olikin erityisen
mielenkiintoista kuultavaa taloutta ja rahoitusmarkkinoita
seuraavien näkökulmasta, sillä ennusteen tekijät ovat täs-
8
sä tapauksessa alansa parhaita osaajia Suomen mittakaavassa.
Kohti hitaamman kasvun aikaa
Vaikka myös Suomen pankin näkökulmasta olemme
vihdoin matkalla kohti taloudellisen kasvun aikaa, ei tulevaisuuden kasvuodotuksista ollut kovinkaan positiivista kerrottavaa. Globaalilla tasolla elvyttävän finanssi- ja
rahapolitiikan tie alkaa olla kuljettu loppuun ja on aika
valmistautua hitaamman kasvun aikaan. Myös varastosyklin vaiheesta johtunut nopeamman kasvun aika alkaa
olla takanapäin ja tämän vuoden toisella neljänneksellä
nähtiinkin suurilla markkina-alueilla hidastuvaa kasvua.
Poikkeuksen tässä suhteessa teki tosin Eurooppalainen
talousalue, mutta myös täällä odotetaan kasvun hidastuvan lähitulevaisuudessa.
Suomen talous alkaa sen sijaan osoittaa elpymisen merkkejä hieman jäljessä muista kehittyneistä markkinoista,
mikä johtuu Suomen talouden erilaisesta rakenteesta.
Suomen kansantalous koki kehittyneiden markkinoiden mittakaavassa poikkeuksellisen syvän pudotuksen
vuonna 2009, jolloin bruttokansantuotteemme supistui
8 prosenttia. Tämä johtui ensisijaisesti
vientivetoisen taloutemme painottumisesta investointihyödykkeisiin, jotka ovat taantuman alkaessa erityisen
suhdanneherkkiä. Myös taantumasta
toipuminen on maailmanlaajuisesti
perustunut kulutustavaroiden kysynnän vahvistumiseen ja investointihyödykkeiden kysyntä on voimistunut
viiveellä, joka on aiheuttanut Suomen
kansantalouden vientimarkkinaa hitaamman kasvun elpymisen alkuvaiheessa.
Vaikka ennusteen mukaan bruttokansantuotteemme
kasvu on tulevina vuosina noin 2,5 prosentin luokkaa,
olemme pysyvästi putoamassa finanssikriisiä edeltäneeltä
kasvu-uralta. Pitkän aikavälin kasvu tulee näillä näkymin
vakiintumaan kahden prosentin tuntumaan tai sen alle.
Tätä selittävänä tekijöinä voidaan pitää työn tuottavuuden kasvun pysähtymistä ja työtätekevän väestön vähenemistä tulevaisuudessa. Suomen kansantalouden rakenne
on myös painottumassa kohti palvelualoja ja julkista sektoria, jossa työn tuottavuus on alemmalla tasolla.
Viimeisenä painavana ongelmana halusi Anssi Rantala ottaa esille Suomen julkisen talouden tämänhetkisen tilan,
joka on ratkaisevaa etenkin pitkän tähtäimen kehityksen
kannalta. Vaikka ennen finanssikriisiä ja sen aikana on julkisen taloutemme tila ollut suhteessa muihin kehittyneisiin talouksiin hyvässä kunnossa, on meillä tulevaisuudessa edessä merkittävä kestävyysvaje. Velkaantumisemme
on ollut jo pitkään kasvukehitystä nopeampaa ja kehityksen korjaamiseksi on tulevaisuudessa edessä menojen
vähentäminen tai verotuksen kiristäminen. Tilannetta
entisestään pahentaa maamme demografisen rakenteen
kehitys tulevaisuudessa.
tyypillinen laumakäyttäytyminen. Juuri kun rahoitusjärjestelmä on heikoimmillaan, näyttää se ulospäin vahvalta
ja ihmisten mielissä on ajatus: ”This time is different”.
Tarvitseeko kriisejä sitten edes välttää? Voihan olla että
kriisi vain siivoaa luonnollisella tavalla järjestelmän tehottomuudet tai kuplan puhjettua
jäljet on helpompi vain pyrkiä siivoamaan. Yleinen käsitys kuitenkin myös
Suomen pankissa on että kriisejä tulisi
pyrkiä estämään myös tulevaisuudessa.
Kuinka tämä sitten tulisi tapahtumaan?
Vauhkosella on esittää muutamia keinoja, jotka kohdistuvat erityisesti viime vuosikymmeninä voimakkaasti
paisuneeseen pankkisektoriin. Pankit
tarvitsevat tulevaisuudessa lisää ja
parempia pääomia sekä riittävää likviditeettiä. Erityisesti tulisi rajoittaa
pankkien kokoa ja estää niitä muodostamasta liian suurta systeemistä riskiä. Näin mahdollistettaisiin myös holtittomien pankkien konkurssit ilman liiallisia kustannuksia reaalitalouden näkökulmasta. Vaikka
nämä ratkaisut ovatkin päälinjoiltaan selkeitä ja monesti
myös yleisesti hyväksyttyjä, ei käytännön toimenpiteistä
ole kovinkaan suurta yksimielisyyttä, eikä viisasten kiveä
löytynyt tällä kertaa edes Suomen Pankista. Varmaa tulevaisuudessa on ainoastaan seuraava kriisi, mikäli historiaan on luottaminen.
Tämän erittäin innostavan rahoitusmarkkinakatsauksen
jälkeen ekskursio jatkui Fortumin pääkonttorille Keilaniemeen, jossa meille esiteltiin yhtiön riskienhallintaa ja
muita kaupallisen alan työtehtäviä organisaatiossa. Kaikkia energiasektorin palvelukseen halajavia lämmitti myös
tieto Fortumin kattavasta trainee-ohjelmasta valmistumassa oleville tai jo valmistuneille tulevaisuuden osaajille. Tietoa trainee-ohjelmasta ja muista yhtiötä koskevista
kovista faktoista löydät Fortumin nettisivuilta.
Säännelläänkö pankit
hengiltä?
Seuraavaksi estradille asteli Tampereen yliopistosta kannuksensa hankkinut ekonomisti Jukka Vauhkonen, jolla
oli painavaa sanottavaan pankkien roolista talousjärjestelmän kriisiytymisessä. Esityksessään Vauhkonen toi
mielenkiintoisella tavalla esiin kriisien dynamiikkaa, joka
näyttäytyy hyvin samantyyppisenä kriiseistä toiseen. Kriiseille on tyypillistä että riskit kasvavat pinnan alla ja niiden suuruutta entisestään voimistaa rahoitusmarkkinoille
9
vaihdossa
– tunne maasi syke
Joulukuussa Suomeen tohtorivaihto-opiskelijaksi tullutta intialaista Vivek Kumaria ja tamperelaista Miika Johanssonia yhdistää halu
matkustaa ja kokea seikkailuja sekä kaksi yliopistoa: MDI Management Development institute of Gurgaon ja kotiyliopistomme.
riikka tuomi
Ennakoitu Seikkailu
Vivek saapui Suomeen tammikuussa, mutta ehti kuitenkin tutustua
Miikaan jo Intiassa. Delhiläinen on innostunut Euroopasta ja ounastelee vaihdon Suomessa venyvän yli vuoden mittaiseksi. Suurin
muutos hänelle on ollut katujen tyhjyys: ihmisiä on ympärillä liian
vähän. Myös kaiken sujuminen organisoidusti oli Vivekille aluksi outo kokemus. Kuitenkin totuttuaan siihen, että äärimmilleen
vietynä järjestelmällisyys Suomessa voi johtaa junan myöhästyessä taksimatkaan järjestävän yhtiön laskuun, hän uskoo tulevansa
kaipaamaan juuri asioiden ennakoitavuutta. Miika puolestaan viehättyi Intian vastakohtaisuuksista ja ilmasta leijuvasta seikkailusta.
Kun asiat eivät mene todellakaan niin kuin olisi voinut terveellä
suomalaisella maalaisjärjellä ajatella, on aito mahdollisuus heittäytyä tapahtumien vietäviksi ja ajautua mitä uskomattomimpiin seikkailuihin. Toisaalta joskus yllättävät ongelmat päivittäisiä asioita
hoitaessa tuntuivat vain rankoilta.
oma asenne ratkaisee – ole utelias
Vivek hengitteli metsiämme ESN-retkellä Seitsemisessä viime maaliskuussa.
10
Vivekiin voit tutustua paremmin
facebook.com/meet.vivek
Miika itse oli seikkailumielellä jo alusta asti, eikä uskonut missään
vaiheessa vaihdosta tulevan vastaavaa kuin jossain eurooppalaisessa yliopistossa vietettynä. Linnassa yksinäisinä tunteina hän uneksi
Himalajan vuoriston valkoisena hohtavista lumihuipuista sekä rennoista hetkistä riippumatossa. Hän suosittelee kaikille lähtijöille
tutustumista kohdemaan kulttuurin etukäteen esimerkiksi kirjojen ja elokuvien kautta. Omalle kokemukselle on siten enemmän
tarttumakohtia ja ymmärrys syventyy. Intiassa Miikasta silmiinpistävintä on kulttuurien kirjo ja monitasoisuus. Kampuksen teknologiatietoisuuden vastakohtana pyhät lehmät kulkivat kadulla
muurien ulkopuolella. Kielen opettelu viimeistään paikan päällä
avaa Miikan kokemuksen mukaan uusia ovia ja pehmittää paikallisten sydämet.
Aikaa varastamassa
Elämä Intian Gurgaonin kampuksella on tiivistä
eikä yliopisto nuku koskaan. Opiskelijat asuvat
alueella vaatimattomissa asuntoloissa ja tapaavat
toisiaan jatkuvasti. Aika- ja yksityisyyskäsitykset
ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa. Ryhmätöitä
voidaan sopia aamuyön tunneille vastalauseetta tai ystävä voi yöllä ilmestyä ovellesi ja pyytää
mukaansa juomaan viskiä kampuksen katoille,
kertoo Vivek. Toisaalta tenttejäkin saatetaan siirtää viikolla vain päivää ennen sovittua. Kilpailu
opiskelupaikoista on kovaa ja opiskelijoiden
työmäärä on Miikan mukaan mitoitettu niin,
ettei aikaa jää kuin muutaman tunnin yöunille.
Vivekin mukaan kilpailu on vähentänyt luovuutta ja halua valita muita kuin hype-aineita lukujärjestykseen. Intiassa volyymit ovat huimat: 5
vuoden kuluttua siellä valmistuu enemmän vitosen keskiarvon maistereita kuin Yhdysvalloissa
on kokonaisuudessaan opiskelijoita. Kuitenkin
Vivek ja Miika kumoavat myytin intialaisten ahkeruudesta. Työltä välttyäkseen ja taatakseen tulokset intialaiset varastivat pistareiden vastaukset
yhteistoimin., kuvailee Miika erään luennon tapahtumia. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä
ei Vivekin mukaan toimisi Intiassa, sillä kukaan
ei tekisi töitä, jos voisi saada rahallista tukea tekemättä mitään.
Onko Intiassa ikuinen
vappu?
Vivekin paras suomimuisto tähän mennessä
on ehdottomasti vappu. Vapussa oli tuulahdus
Delhiä. Se muistutti sikäläistä normipäivää,
kertoo Vivek. Parasta oli, kun ihmiset tulivat
kyselemään innoissaan, mistä mies on Suomeen
eksynyt. Miika kuvailee värien ja kevään juhlaa
holia vapun kaltaiseksi, mutta paljon intensiivisemmäksi. Hän nostaa kuitenkin Intiassa vietetyn aikansa kohokohdaksi perinteisen intialaisen
tanssin bhangran tanssimisen oransseihin punjabilaisiin pukeutuneena neljän muun miehen
kanssa 500 alumni-juhlaan kutsutulle suuressa
teltassa kampuksen pihamaalla, jonne oli tuotu
myös pomppulinna. Vaihto-ajasta ei ainakaan
jäänyt kokemuksia puuttumaan.
Lisää Miikan kokemuksista voit lukea
aan.
koukuttavasta matkablogista matkainti
blogspot.com. Mukaansatempaava blog
a
toksi
muu
ttaa
aiheu
gaaminen voi kuitenkin
osti
anut
irjoitt
Allek
ä.
isess
käyttäytym
ä
kahvilasta kupin Darjeeling Himalaya -teet
n.
sijaa
in
tavallisen kahv
Miika kertoo holi-juhlasta blogissaan mm. seuraavasti. ” Meininki oli älytöntä. Rummut pärisivät. Hetki oli sekunneissa: ennen ja jälkeen seuraavaa
hyvänonnen värikasvopesua.”
11
NÄKÖKULMA
NIILO JÄRKÄS
Jouduttiin kuitenkin
valitsemaan juuri sinut
Talouselämä-lehti (25/2010) julisti muutama viikko takaperin, että ”Hyviä tyyppejä ei enää tarvita”. Mitä helvettiä? Reilun viisi vuotta pirkanmaalaisia yrityksiä kiertäneenä ja usein siinä sivussa näiden rekrytointipulmia kuunnelleena väitän täysin päinvastaista.
Kertokaa minulle, missä duunissa (patologia lukuun ottamatta) ei tehdä
joka päivä töitä elävien ihmisten kanssa? Me olemme päivittäin pelinappuloina ja osana sosiaalisia verkostoja, joiden monimutkaiset mekanismit
määrittelevät…ääh. Okei. En kauppatieteilijänä jatka enempää sosiologiasta – se on suo ja letto, jossa tarpomalla uppoan varmasti.
Mistä näitä sosiaalisesti lahjakkaita ja aikaansaavia superhessuja sitten
oikein tulee? Harjaannutaanko työelämätaidoissa pelkästään Linnan lukusalissa pänttäämällä ja vitosen keskiarvoon sekä vajaan neljän vuoden
maisteriputkeen tähtäämällä? Työnantajat haluavat värittömiä ja kilttejä
työmuurahaisia? (p**kaa! p**kaa! p**kaa!) Väitän, että vain erilaisissa
sosiaalisissa verkostoissa, ehkä jopa yhteisiä asioita hoitamalla, voi valmistautua siihen pyöritykseen, joka alkaa, kun se tutkintotodistus on kädessä.
Nyt otettuani lähes 10 vuotta etäisyyttä aktiiviseen opiskelijaelämään,
voin julistaa että aikanaan aktiivinen osallistuminen sekä Boomissa että
ylioppilaskunnassa oli jumalattomasti Pinni B:tä tai D10a:ta parempi
kansankorkeakoulu.
Kukaan ei ole työelämään siirtymisen jälkeen kiinnostunut siitä, muistammeko mitään esimerkiksi Limpergin teorian arvostussäännön sisällöstä.
Kukaan ei tosissaan kysy mikä oli yleisarvosananasi laskentatoimessa tai
miksi vuonna X et kerännyt juuri lainkaan opintoviikkoja. Sen
sijaan jokaisessa työhaastattelussa kysytään, että mitä muuta
olet tehnyt opiskeluaikanasi tai mitä harrastat.
Parhaan palautteen ja todisteen aktiivisuuden lieveilmiöistä
minä sain kuitenkin kaikissa liemissä keitetyltä, arvostamaltani
ex-kollegalta. Silloisen esimieheni palaute tuli lähes seuraavana
päivänä, kun olin ottanut vastaan ensimmäisen vakituisen työpaikkani: ”Niilo. Vaikka meillä oli hakijoina lukuisia edustavia
naisia, joilla oli kympin paperit – jouduttiin kuitenkin valitsemaan juuri sinut”. Ja voin vakuuttaa, että se tuli sydämestä.
Niilo Järkäs on entinen boomariaktiivi, joka vaikuttaa
nykyään mm. Pirkanmaan Ekonomien hallituksessa.
12
”Aktiivinen osallistuminen oli
jumalattomasti
D10a:ta parempi
kansankorkeakoulu”
boomi
liikuttaa
Etsitkö salaista asetta syysmasennusta vastaan? Haluaisitko jaksaa sheikata tanssilattialla nykyistä pidempään? Kaipaatko vastapainoa tenttikirjoille ja arjen
aherrukselle? Jos vastasit kyllä, ota suunnaksi Atalpa
ja liiku itseesi uutta virtaa Boomin liikuntavuoroilla!
tiikku kuuru
Tämän lukuvuoden vuorot
ovat seuraavat:
• Maanantai: 17.30-19.00 Sähly
(Lohko C)
• Tiistai: 18.00-20.00 Juoksulenkki
(lähtö Atalpan edestä)
• Keskiviikko: 19.00-20.00 Futsal
Vuoroille ovat tervetulleita kaikki boomarit pääaineeseen tai juomapullon merkkiin katsomatta. Lystin kustannus on Atalpan kertamaksu tai kausikortilla pääset mukaan kerralla koko lukuvuodeksi.
Viikottaisten vuorojen lisäksi Boomi osallistuu yliopiston liikuntasarjoihin, joissa kamppaillaan futiksen,
sählyn ja futsalin parissa. Ulkofutissarja on jo käynnissä, sählysarja alkaa lokakuun alussa ja futsalissa Boomin edustus starttaa marraskuun aikana. Joukkueilla on omat yhteyshenkilönsä ja oma kiinnostuksensa tietyn lajin toimintaa olisi hyvä ilmoittaa sähköpostilla kyseisille henkilöille, jotta saa ajan tasalla olevaa informaatiota peleistä. Yhteyshenkilöt, otteluohjelmat ja kaikki muu löytyvät Boomin nettisivuilta kohdasta
vapaa-aika ja liikunta.
Juomapullo kainaloon, urheilutossut jalkaan ja menoksi!
Boomin liikuntavuoroilla vuodatetaan hikeä, muttei kyyneliä, ja kuntoa kohotetaan rennolla fiiliksellä. Tervetuloa
mukaan!
Mikäli jo olemassa oleva tarjonta ei tyydytä juuri sinun
liikuntatarpeitasi, niin uusia ehdotuksia otetaan ilomielin
vastaan. Niitä voit laittaa Boomin nettisivuille kohtaan ”Mä
hoidan – Boomi kuittaa” tai ottamalla suoraan yhteyttä Eero
Jantuseen.
Jos jokin asia askaruuttaa, lisätietoja Boomin liikunnasta antavat liikuntatoimihenkilöt Allan Seuri ([email protected])
ja Eero Jantunen ([email protected]) sekä Boomin hallituksen kv- ja vapaa-aikavastaava Sonja Soininen (kv-asiat@
boomi.fi).
ksia ja opiskelee!
Edari - voittaa turnau
Lue myös VB testaa: vatsa-peppu -muo
kkaus sivuilta 22-23!
13
uutiset
vb toteuttaa sivistystehtäväänsä ja kertoo mitä boomissa tapahtuu
yliopistoon kattava johtamistieteiden yksikkö
Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden ja
TTY:n tuotantotalouden ja tietojohtamisen yhteistyösuunnitelmat kariutuivat pitkien keskusteluiden
jälkeen elokuussa. Aivan viime päivien aikana on
päädytty muodostamaan Tampereen yliopiston sisällä uusi johtamistieteiden yksikkö (School of Management). Uudelleenmäärittely liittyy yliopistossamme
käynnissä olevaan historialliseen rakenneuudistukseen, jossa perinteiset tiedekunnat ja laitokset korvataan tieteenalakohtaisilla yksiköillä. Yksikkörakenteen avulla on tarkoitus selkeyttää yliopiston sisäistä
organisaatiota ja parantaa johtamismalleja.
Nykyinen kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta
kasvatettuna vanhan organisaation mukaisella politiikan tutkimuksen laitoksella muodostaa uuden
päätöksen mukaan yhtenäisen johtamistieteisiin
keskittyvän yksikön, jonka fokus tulee olemaan yksityisen ja julkisen sektorin rajapinnan osaamisen kehittämisessä. Uudessa yksikössä tulee olemaan jopa
3500 opiskelijaa, mikä tekee tästä yksiköstä erittäin
ison toimijan Tampereen yliopistossa. Myös uuden
yksikön asema yliopiston strategian keskiössä on
turvattu, sillä yksikön fokus (yksityisen ja julkisen
sektorin rajapinta) on ainutkertainen kansallisessa
ja jopa kansainvälisessä mittakaavassa ja vastaa hyvin
yliopistomme tarpeita.
UUDISTUKSELLA
TIUKKA AIKATAULU
Loppuvuonna kauppa- ja hallintotieteiden opetuksen ja tutkimuksen käytännön järjestämistä yliopistolla selvittää kolme ”iskuryhmää”. Kauppatieteiden
14
työryhmässä vaikuttavat opiskelijajäseninä Boomista Jouni Markkanen ja Antti Johansson. Uusien
rakenteiden määrittelyssä edetään ripeästi, sillä nykyinen tiedekuntamme lakkaa olemasta jo vuoden
2011 alussa. Täysin valmiina uusi johtamistieteiden
yksikkö tulee olemaan vuoden 2012 alkuun mennessä. Tavoitteena on, että vuonna 2012 saapuvat uudet
opiskelijat tulevat kokonaan uudenlaiseen yksikköön,
jossa opetussuunnitelmat vastaavat yliopiston strategisia tavoitteita. Keskeisintä opetuksen uudistamisessa on siirtyminen laajoihin kandiohjelmiin ja uudenlaisten synergioiden etsiminen ja painopistealueiden
vahvistaminen.
Uusi yksikköpäätös tulee vaikuttamaan myös ainejärjestökenttään myöhemmin selviävällä laajudella.
Yksikkörakenteen nyt varmistuttua aloitetaan keskustelut yksikkökohtaisten kattojärjestöjen tarpeesta
ylioppilaskunnan sisällä. Erityisesti tullaan pohtimaan miten edunvalvonta on opiskelijoiden kannalta
järkevintä järjestää yksikköjen sisällä ja ovatko pääainepohjaiset ainejärjestöt tarpeellisia, kun pitkällä
aikavälillä siirrytään kohti laajapohjaisia kandiohjelmia. Tässä keskustelussa opiskelijoiden panos tulee
olemaan ratkaisevan suuri.
Yliopistouudistuksen vaiheista boomareiden kannalta tiedotetaan Boomin nettisivujen www.boomi.fi
BBB-foorumin Hallitus tiedottaa -osiossa. Osallistu
keskusteluun sivuilla ja kerro oma näkemyksesi siitä, miten toivoisit Boomin ajavan juuri sinun asiaasi.
Nyt on aika tehdä yhdessä töitä entistä paremman
tamperelaisen kaupallisen alan korkeakoulutuksen
puolesta!
opiskelevan suomen
kuumin puheenaihe
28. kerran järjestettävä Hämeenkadun Appro on perinteiseen tapaan syksyn kovin ilmiö. 14.10.2010 järjestettävän
tapahtuman liput vietiin hyväksi totuttuun tapaan täysin
käsistä. Niin teekkarit kuin omankin yliopistomme janoiset
jonottivat lippuja tunnollisesti tuntikaupalla päästäkseen
kokemaan sen kemiallisen huuman, jonka vain Appro voi
tarjota. Facebook-fanisivulla on tykkääjiä jo lähes pari tuhatta, ja tapahtumaan samaisessa paikassa on osallistumisensa
ilmoittanut jo yli 3800 henkeä. Meininki on siis taattu, ja siitä
huolen pitävät haalarikansan lisäksi loppubileissä Bricksissä
esiintyvä Kalle Päätalo, Senssillä lavalle nouseva O’JESS sekä
kirkkaimpina tähtinä Tampere Areenan pääbileissä Cheek ja
Paula Koivuniemi! Myös ilman varsinaista Approlippua jääneet pääsevät mukaan tunnelmaan Love Hotelissa järjestettävässä VarjoApprossa, jossa fiiliksen kattoon nostattaa Alex
Kunnari.
Hämeenkadun Appro on tapahtumana Boomin suurin yksittäinen voimannäyte, jonka mahdollistaa Boomin ahkera
jäsenistö. Vuosittain töissä ahertaa projektivastaavan ja kymmenen hengen RoyalStaffin lisäksi satapäinen smurffistaff.
hae hallitukseen
vuodeksi 2011!
Boomin hallitus vuodelle 2011 valitaan Boomi ry:n sääntömääräisessä syyskokouksessa
17.11.2010. Hallitukseen voivat hakea kaikki
Boomin jäsenet opiskeluvuosiin tai pääaineeseen katsomatta. Hallituspestissä on mahdollista hankkia kokemusta, jota ei luentosaleissa
istuessa kerry. Kokemuksen lisäksi vuoden aikana on tarjolla lukuisia tilaisuuksia laajentaa
sosiaalista piiriä ja pitää hauskaa.
Haku hallitukseen tapahtuu suoraan hallituspesteihin, joita on esityksen mukaan vuonna 2011
12 kappaletta. Mukaan hakuun pääset lähettämällä hakemuksesi etukäteen Boomin puheenjohtajalle osoitteeseen [email protected]. Ehdolle
voit asettua kuitenkin myös syyskokouksessa.
Katso tarkemmat hakuohjeet ja pestikuvaukset ynnä muuta aiheeseen liittyvää osoitteesta
hallitukseen.boomi.fi.
Seuraa uusimpia uutisia kätevästi osoitt
eessa
:
www.boomi.fi
15
Smurffiviikot. Kahden viikon koettelemus täynnä elämyksiä,
ystäviä, bileitä, hauskaa, uutta,
jännittävää ja vaikka mitä. Palataan vielä hetkeksi syyskuun
alkuun ja palautellaan mieliin
hatarat muistikuvat uusien opiskelijoiden ensitaipaleelta
RAKAS PÄIVÄKIRJA
– mitä oikeastaan tapahtuikaan?
MAANANTAI
teksti: HANNA ALBERS, KAROLIINA JASKARI JA IRINA IVANOVA, KUVAT:
timo teräväinen, anna mustonen, juha eerola ja jaakko pihlaja
Aamulla herätyskello soi aikaisin. Kello näytti puoli seitsemää
eivätkä viisarit tuntuneet liikkuvan yhtään. Tänään yliopiston
ovet avautuisivat meille palkintona monia kuukausia kestäneestä pääsykokeisiin pänttäämisestä. Kyseisenä aamunahan
ei jännittänyt ollenkaan…
EIPÄ VISSIIN! Mahassa pyöri
legioonalaisparvi perhosia eikä
kahvikaan meinannut pysyä sisällä.
Edellisenä iltana olimme tavanneet tulevan opiskeluporukan
kanssa Tammerin baarissa. Jälkeenpäin naurattaa muistella,
16
kuinka seisoimme kaikki 27
ihmistä tuppisuina. Tutoreiden
kertomukset yliopistomaailmasta ja opintojen aloituksesta
saivat meidät odottamaan tulevalta paljon. Nyt oli aika ottaa
selvää noista lupauksista.
Maanantaina meidät toivotettiin tervetulleiksi yliopistoon,
ja jopa opinto-ohjaaja kehoitti
meitä ottamaan kaiken irti tulevista Smurffiviikoista: ”Elinikäisiä ystäviä saa varmasti ja
samanhenkistä porukkaa löytyy”. Näin jälkeenpäin voimme
todeta opon olleen aika pitkälti
oikeassa.
TIISTAI
Tiistaina luennon ja Boomin
hallituksen esittelyn jälkeen
matkasimme tutorin luo. Pääaineetkoilujen jälkeen suuntasimme kohti Grill&Chilliä.
Smurffipassit kaulassa kipitimme sisään Sahaan ja pääsimme nauttimaan grilliruoasta
sekä juomista – hyvää seuraa
ja musiikkia unohtamatta. Ilta
menikin sekä uusiin että vanhempiin kauppatieteilijöihin
tutustuessa. Myös vaihto-oppilaita oli eksynyt paikalle. Iloliemen ansiosta suomalainen
ujous unohtui hetkeksi ja kommunikaatio pelasi molemmin
puolin. Ilta oli kaiken kaikkiaan
aivan mahtava, tuli naurettua ja
tanssittua paljon. Ahkerimmille boomarinaluille hallitus avasi mystisen Sorin Klubin ovet
ja opetti aina niin asiallisia, faktapohjaisia boomarilauluja.
BoomStock. Mustalla huumorilla maustettu Soul Kitchen
oli juuri sopiva elokuva tasapainottamaan edellisen illan rankkaa nesteyttämisharjoitusta.
TORSTAI
T niin kuin torstai ja K niin
kuin kiertoajelu. Allekirjoittaneiden mielestä Tampereen
kierros oli hauskin ilta koko
tapahtumaperiodin
aikana.
Selviytymispaketti reissulle oli
terästä, varsinkin meille Matti
Myöhäisille, jotka emme ehtineet käydä kaupassa ennen lähtöä. Sorin lentokentältä sireeni
kuljetti meidät Koskenrantaan
ja muutaman laulun jälkeen
jatkoimme Keskustorille. Bosan Mörkö kädessä hyppäsimme TKL:n bussiin ja lähdimme
valloittamaan kaupunkia. Särkänniemen, Tamkin ja teekkareiden valtakunnan valloituksen kautta päädyimme takaisin
lähtöpisteeseemme, josta jatkoimme Rumaan. Illalla hilpeenä kaljaa, aamulla kalpeena
hiljaa. Hatunnosto heille, jotka
Ruman jälkeen taistelivat vielä
tiensä takaisin Sorin Klubille.
KESKIVIIKKO
Keskiviikkona suuntasimme
KinoBoomiin. Ennen elokuvaa järjestetyssä rekrytointitilaisuudessa yritys saada uusia
toimijoita oli kova. Boomin
tiimien lisäksi puheenvuoron saivat niin olutseura Bosa
kuin esimerkiksi asiallisempi
17
TIISTAI
MAANANTAI
Edellisen viikon jäljiltä vielä
voimia keräillen puimme verkkarit ylle ja lähdimme Pyynikille kisaamaan urheilupystistä.
Onneksi kilpailu pysyi leikkimielisenä ja itse kuntoilu oli
toissijaista. Verta, hikeä tai kyyneliä ei näissä kisoissa siis paljoa näkynyt. Tarjolla oli virvoitusjuomia kaikille osallistujille
ja kisojen jälkeen Sorin Sauna
odotti kylmiä urheilijoita lämpimänä ja kutsuvana. Tällaista
on urheilu parhaimmillaan!
Tiistai: leit kaulaan ja matka
Hawajille –lähdimme siis sitsaamaan Sorin Klubille. Ainoa
lämmintä tunnelmaa viilentävä
asia illassa oli ruoka. Kylmät
lohkoperunat ja purkkihedelmät eivät vastanneet odotuksia
herkkuillallisesta. Saimme siis
todenmukaisen kuvan sitseistä:
sitsit ovat tunnetusti epäonnistuneet jos juomat pysyvät
kylminä ja ruoka lämpimänä.
Mukavat ihmiset ja iloinen
tunnelma korvasivat kuitenkin paljon. Punishmentit tulivat tutuiksi, vaikka itse emme
päässeetkään nauttimaan koiranmakkarasta ja raa’asta valkosipulista. Todella harmillista.
TORSTAI
Kahden viikon bailaamisesta
hieman väsähtäneinäkin jaksoimme vielä suorittaa rasteja
Tampereen baareissa, koska
eihän smurffiviikkojen huipentumaa – kastajaisia – voinut
missata! Luvassa oli nestepitoinen ilta uusien ystävien kanssa.
Ilolla ja ylpeydellä voimmekin
kertoa, että omat Verotarkastajamme voittivat! Kastajaisten
jälkeen suuntasimme vuoden
ensimmäisiin kuumankosteisiin Haalaribileisiin Love Hotelliin. Läpi yön ja perjantaiaamun
pekoniaamiaisille meistä selvisivät vain kaikista urheimmat ja
sitkeimmät juhlijat.
KESKIVIIKKO
Vakuutusmainonta, Nordean
Check-in asiakkuus ja uratarinat
tulivat tutuiksi ensimmäisellä
exculla Tampereen Nordeassa
keskiviikkona. Löytyipä pankin
joukoista yksi kokkikin. Ainakin opimme, että vaikka päätyisimme amikseen tai AMK:hon,
on meillä silti mahdollisuus
luoda ura pankissa.
18
inoinnin Chile
n teema, markk
vi
ke
is
n
te
is
ja
Kasta
VB kysyy:
Millä eväillä
Approon?
kaisa harjunen
1. Legendaarisin Appromuistosi?
2. Odotuksesi tämän vuoden Approlle?
3. Vinkkisi hengissä selviytymiseen?
Daniel Mikkola, 6.vsk.
1. Legendaarisinta lienee varmaankin
tuplatohtori tokana vuonna.
2. Tältä vuodelta odotan perushyvää
meininkiä ja erityisesti Senssiä ja loppubileitä siellä.
3. Seuraavana aamuna Drinan rulla ja
itse Approssa hyvä kaveriporukka, joka
pitää yhtä. Näillä selviytyy.
Saara Reikko, n.vsk.
1. Approjatkot Areenan jälkeen sekä
uudet tuttavuudet ovat aina legendaarisia. Etenkin jatkot teekkarien kanssa ovat
jääneet mieleen.
2. Tänä vuonna en pääse Approon, koska
olen töissä. Paulaa odottaisin muuten.
Aiemmin olen kuitenkin tarkoituksella
ottanut myös perjantain vapaaksi.
3. Pysy liikkeessä ja käy välillä ehkä syömässäkin jotain.
Heidi Kivelä, 3.vsk.,
Appron projektipäällikkö 2010
Haluamme kiittää kaikkia
Smurffiviikoille osallistuneita
unohtumattomasta kahdesta
viikosta. Erityiskiitos kuuluu
tutoreillemme, jotka opettivat
meidät talon tavoille!
1. En ole itse päässyt suorittamaan
Approa vielä kertaakaan. Viime
vuonna näin kuitenkin Samu Haberin pelkkä pyyhe päällä.
2. Toivon, että sää suosii, ihmiset
ovat iloisia ja etenkin, että Paula
rokkaa täysillä.
3. Känni päälle niin pärjää parhaiten
ja älkää unohtako kunnon suojia!
19
HÄTÄHUUTO
PAINEITA JOITA ERÄS YKSILÖ KOKEE TAMPERELAISENA KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJANA
Humanisti-humoristi
EERO LAITILA
Ensiksi pari faktaa: boomari opiskelee käytännönläheistä, tuottavaa
alaa, joka tulee tulevaisuudessa hyödyttämään sekä häntä itseään että
ympäröivää yhteiskuntaa. Humanisti
opiskelee kaiken kosketuksen todellisuuteen kadottanutta teorisointia,
jolla pystyy pätemään verorahoillamme maksetun teekupin ääressä
muille villapaitakansan edustajille.
Näinhän se menee, eikö?
sioikoinen? Ihanko totta joku näkee
opiskelun olevan kannattavaa vain
suoraan kansantalouteen heijastuvilla aloilla? Toisaalta, onhan olemassa
myös henkilöitä jotka rinta rottingilla innosta puhkuen ravaavat yhtä
lailla SKP:n kuin Kokoomuksenkin
puoluekokouksissa kumartamassa
kukin omaa ideologista alttariaan
täysin sokeasti.
Vaikka äskeinen onkin ronskisti kärjistetty lausunto, tietävät kaikki kirjallisuuden, englantilaisen filologian
ja mitänäitänytonkaan opiskelijat,
että tulevaisuus työmarkkinoilla on
huomattavasti kivisempi kuin meillä kaupallisen maailman tulevilla
uraohjuksilla. Boomari veistelee aiheesta säännöllisesti (kerran pariin
tuntiin) oivaltavan vitsin, jolla kuitataan parit hymähdykset Bolassa
ja parempi itsetunto loppupäiväksi,
mutta vitsailussa piilee vaara.
Kolikolla on kaksi
puolta, mutta elämä
ei ole vain kolikoita
Korviini kantautui joskus kesällä
tuntemattomaksi jääneen henkilön
kommentti opintojen rahallisesta
tukemisesta. Tarkkaa sanamuotoa
en muista, mutta viesti kuului suunnilleen ”opintotukijärjestelmää pitäisi korjata ohjaamaan tukia oikeasti tuottaville aloille kaiken maailman
kulttuuri- ja humanistihömpän sijaan”. Oli kommentti sitten tosissaan
tai läpällä kirjoitettu, epäilys jäi mieleeni kytemään.
Onko oikeasti olemassa ihmisiä,
joiden kuva maailmasta on näin yk-
Kirjoittaja on porvari, mutta ei ylpeä
siitä
Elämä on valintoja
Vitsit vitseinä, mutta kyllä maailmankatsomustaan pitäisi hieman jokaisen tällaisissa(kin) asioissa avartaa.
En oikein jaksa uskoa esimerkiksi,
että jotain ”1700-luvun poliittinen
runous” -kurssia käyvä pyrkii tentis-
tä läpi lukemalla arkistosta tärpit ja
unohtaa kaiken lukemansa samalla
hetkellä kun talsii ulos D10ab:stä.
Kyllä noita aloja opiskellaan aidosta kiinnostuksesta ja intohimosta
aiheeseen, ja näistä yksilöistä on
mahdollisuus kehittyä uusia suomalaisen identiteetin kehittäjiä ja esikuvia Aleksis Kiven, Mika Waltarin ja
Tommy Tabermannin jälkeen (on
niitä naispuolisiakin merkkihenkilöitä, ei nyt vaan juuri tullut mieleen,
sori NaMi). Boomari saattaa päästä
Kauppalehden kanteen, mutta näitä
nimiä painetaan historiankirjoihin.
Enkä nyt siis missään nimessä väheksy valitsemaamme alaa. Ajatuksena on vain, että kaikki sivistys
kannattaa. Henkilö, joka perustaa
tulevaisuuden suunnitelmansa etnomusikologian tai latinan ja antiikin
tradition opiskelun varaan, ottaa valtavan riskin, mutta on valmis tekemään sen, että saa tehdä jotain, mitä
rakastaa. Puhun tietysti vain omasta
puolestani, mutta minulle kaupalliset opinnot ovat ainakin vain työväline, joka mahdollistaa tulevaisuudessa onnellisen elämän tarjoamalla
resurssit omien intohimojen toteuttamiseen. Edellä mainittuja hömpötyksiä ei varmastikaan voi opiskella
samoilla motiiveilla, vaan se onnellinen elämä on juuri tässä ja nyt. Joku
muistaa kuolinvuoteellaan kirkkaimmin sen intensiivisen väittely
Wittgensteinin teesien tulkinnoista
alakuppilassa tiistai-iltapäivänä. Ja
ohikulkiessani lohkaisen jälleen
osuvan kaskun ihmiskilvestä, mutta
sisimmässäni olen hieman kade.
”Ylhääl paratiisis on nälänhätä, ja
alhaal helvetis on ähkyt. Otetaan
taivaalle, otetaan tuonelalle.”
21
vb testaa:
peppu
a
s
vat
s
-muokkau
”Yliopistoliikunnan parissa voit tutustua ryhmäliikunnan eri muotoihin ja uusiin liikuntalajeihin, harrastaa eri palloilulajeja porukalla ja ja kohentaa kuntoasi kahdella eri kuntosalilla.” Näillä sanoilla kuvaillaan yliopistoliikuntaa ja sen olennaisena osana liikuntakeskus Atalpaa yliopiston nettisivuilla.
Mutta mikä on totuus, kun suositulle Vatsa-peppu -muokkaustunnille ilmestyy
kaksi raavasta miestä trikoissa? Tästä Vapaaboomari lähti ottamaan selvää!
anna pekkanen
Liikuntasalin ulkopuolella parveilee tiukkoihin trikoisiin
ja jumppatoppeihin sonnustautuneita tyttösiä. Hieman
erillään heistä, hiukan kiusaantuneen näköisinä, odottelevat urheat herrasmiehemme, Topias ja Joni (nimet ehkä
muutettu). Urheilulliset nuoret miehet ovat tottuneet viettämään aikaa liikkumisen parissa, mutta tämä on heille jotain ihan uutta.
Joni valmistautuu urheilusuoritukseen ammattimaisen
rauhallisesti, venyttelemällä ja lämmittelemällä huolella.
Topias sen sijaan on jo etukäteen käynyt hakemassa hien
pintaan Atalpan kuuluisalta MIESTEN kuntosalilta. Ja
voimailijoitahan riitti. ”Itse käyn salilla aamuisin, jolloin
laitteelle kuin laitteelle pääsee jonottamatta. Nyt painot ja
laitteet ovat vallanneet testosteronia puhkuvat sonnit, eikä
tähän seuraan kehtaa tällainen ruipelo tulla”, Topias pudistelee päätään. Hän neuvookin painonnoston vaihtoehdoksi
lenkkeilyä sen kiinteyttävän vaikutuksen vuoksi. ”Kyllä fitness on aina fitness, tytötkin tykkää siitä!”, vinkkaa Topias
ja vilkaisee naisia täynnä olevaan saliin.
Kun ohjaaja saapuu, asettuvat pojat salin toiseen reunaan ja
musiikki alkaa pauhata. Alussa on luvassa pitkä lämmittely.
”Tunsin oloni silmätikuksi, onko tämä sitä Tamyn sukupuolitasa-arvoa?”, tunnustaa Topias. ”Niin kuin olisi tullut
väärään paikkaan!”, parahtaa Joni. Lämmittelyn ohessa ehtii kuitenkin vilkuilla ympärilleenkin. ”Aika kaksijakoista
minusta. Parhaista on hyvä ottaa mallia ja trikoot ovat ihan
ehdottomat! Mitä edemmäksi salia katseli, sitä paremmaksi
näkymät muuttuivat”, pojat myhäilevät.
22
Oikea varustus on tärkeä osa onnistunutta liikuntakokemusta
Topias hakemassa alkulämpöä
Pojat VPM:n sykkeessä
Itse jumpassa miehisyys joutui koetukselle. ”Tämä on tämmöistä akkojen keinuttelua”, tuhahtaa Topias. Hän vertaa jumppaa Joutsenlampibalettiin ja vaihtaisi 20 minuutin keinuttelun 5 minuutin kyykkyihin.
”Tosin lihaskunto-osuudessa alkoi rasituskin lisääntyä”, hän tuumaa.
”Paljon rankempaa kuin odotin”, toteaa Joni ja pyyhkäisee hikeä otsaltaan huvittuneena.
Mukavuusalueen ulkopuolella liikkuminen kuultaa testihenkilöidemme puheissa. ”Osa lihaskuntoliikkeistä oli aika perverssejä ja venyttely
tuntui todella irstaalta! Asennot olivat hyvin outoja. Ei tosimies kaikkeen edes taivu,” puhkuu Topias.
Jälkitunnelmat ovat ristiriitaiset. ”Ei tämä VPM mikään sikatreeni ole,
mutta toimiva pumppi. Ohjaaja oli hieman vanhempi kuin odotin,
odotin timmiä kaunotarta, jollaisia on kuntosalien mainoksissa!”, Topias pohdiskelee. ”Minulle jäi kyllä hyvä fiilis, vaikka en suorituksessa
loistanutkaan”, toteaa Joni. ”Pääasia että osaa nauraa itselleen.”
Saunassa viimeinenkin katkeruus katoaa. ”Kävin saunassa ensimmäistä kertaa, sopiva kosteus ja lämpö!”, hehkuttaa Topias. Kertoessaan että
sauna lämmitetään vain iltapäivissä, hänen ilmeensä mustuu. ”Miksi
helvetissä ei? Olisi kiva käydä löylyissä aamusalin jälkeen!”
Jotain iloa jumpasta selvästi kuitenkin oli, sillä pukuhuoneesta poistuu
viimein kaksi iloisesti hymyilevää
miekkosta. Ensi kerralla kokeillaan
Zumbaa?
SINUN
MAINOKSESI
TÄHÄN?
Lue lisää:
boomi.fi/vb
Laura Moisio ei ole ainoastaan kandityön ääressä ahertava 3.vuosikurssin markkinoinnin opiskelija – hän on myös lahjakas laulaja-lauluntekijä, joka haluaa
tulevaisuudessa pitää inhimillisyyden puolia kovassa musiikkibisneksessä. Tällä
hetkellä hän panostaa täysillä omaa nimeään kantavan bändinsä luotsaukseen.
rakkaudesta
musiikkiin
tiikku kuuru
Tekemisen
meininkiä
Markkinoinnin ihmeellisessä maailmassa yliopistolla viihtyvän Laura Moision, 23, suurin intohimo
(markkinoinnin ohella) on musiikki. Pienestä tytöstä saakka laulanut
vaalea kiharapää kirjoitti ensimmäiset biisinsä riparin jälkeen. Nyt kasassa on oma bändi, ainutlaatuinen
taito kaapata hetkiä ja tunteita ja
pukea ne biisien sanoiksi, musiikkialaa käsittelevä kandityö hyvässä alkuvauhdissa ja vahva visio siitä, että
musiikki on oma juttu.
– Viimeisen vuoden aikana oma
halu musiikin tekemiseen on todella
vahvistunut, haluan puskea juttuani niin pitkälle kuin pystyn, Laura
aloittaa.
Tällä hetkellä musiikin tekeminen
tiivistyy oman bändin ympärille.
Laura Moisio on kuuden nuoren
muusikon voimannäyte, jossa Lauran lisäksi vaikuttavat Perttu Tuomaala (haitari), Kalle Ruusukallio
(basso), Paavo Malmberg (perkussiot), Saara Moisio (taustalaulu) sekä
uusi vahvistus Lauri Seppä (kitara).
Soittolistoilta löytyy runsaasti Lauran omia biisejä sekä covereita, jotka bändi on sovittanut taidokkaasti.
Viimeisen vuoden aikana bändin
keikkamäärä on lisääntynyt ja asenne tekemistä kohtaan on muuttunut
määrätietoisemmaksi.
– Meillä on kasassa todella lahjakas
porukka ja tekemisessä hyvä henki,
Laura kuvailee bändiään.
”Suurin unelma on tietysti
levytyssopimus”
Biisit syntyvät
hetkistä
Lauran musiikki on popahtavaa ja
folk-vivahteista. Hän tekee biisejä
suomeksi ja oma suosikki on tällä
hetkellä Ada-kappale, jossa Laura
itse tarttuu kitaran varteen.
– Biisit voivat syntyä mistä tahansa.
Omilla fiiliksillä on paljon merkitystä siihen, minkälainen kappale syntyy, Laura kuvailee.
Laura rakastaa musiikissa akustisuutta ja maanläheisiä soundeja.
Oma musiikkimaku on laaja ja biiseihin tarttuukin vaikutteita monenlaisesta musiikista, kiitos bändin
jäsenten erilaisten mieltymysten.
Halu musiikin tekemiseen kumpuaa Lauralla monesta asiasta. Hän
nauttii esiintymisestä ja on lavalla
elementissään. Lisäksi hänestä on
upeaa päästä esittämään omaa tuotantoa.
24
KUVA: ARTTU HOKKANEN
Sydämellä mukana
Laura on oman musiikin kanssa tosissaan ja tavoitteetkin ovat selkeät.
– Lyhyellä tähtäimellä haluaisin saada meille keikkoja Tampereen ulkopuolelle. Suurin unelma on tietysti
levytyssopimus, Laura valottaa.
Tulevaisuudessa Laura näkisi mielellään itsensä töissä musiikkibisneksen parissa esimerkiksi levy-yhtiön tai ohjelmatoimiston leivissä.
Kauppatieteiden opiskelu antaa hänelle vahvaa osaamista sekä bisnesvaistoa, joita ilman musiikkialalla
ei pärjää. Lauran oma ura artistina
toisi asioihin myös inhimillistä aspektia, kun hän osaa katsoa asioita
niin artistin kuin yrityksen intressien kautta.
– Tottakai musiikkibisnes on kovaa
ja kaupallista, mutta usein täytyy
luottaa omaan fiilikseen ja intuitioon, aina päätöksenteko ei olekaan
niin rationaalista. Musiikkialalla
monet tuovat esiin tärkeimpänsä ja
ovat sydämellä mukana, Laura kuvailee kiinnostustaan alaa kohtaan.
Myös Lauralla on tekemisessään
sydän mukana. Sen kuulee laulusta,
näkee lavalta ja havaitsee tavasta,
jolla hän musiikista puhuu. Siinä on
tunnetta.
– Musiikki kulkee mukana joka hetkessä, Laura tiivistää.
Musiikki kulkee mukana
joka hetkessä,
Laura tiivistää.
Laura Moisio keikalla Tilanteessa (Itsenäisyydenkatu 23) 15.10.2010 klo 20.00.
Uusi EP ilmestyy marraskuussa. Bändin
musiikkia ja tunnelmia lisää osoitteesta
www.myspace.com/lauramoisio
25
”
ennakkoluulottomuus
on valttiA
työnhaussa
olli haavanlammi
Näin toteaa Nordean yritysasiakasvastuullinen johtaja Vesa Leinonen, kysyttäessä evästystä työelämään siirtymistä havitteleville kauppatieteilijöille.
Ennakkoluulottomuutta löytyi häneltä itseltäänkin, kun hän Tampereen yliopistosta valmistuttuaan hakeutui töihin Nordean edeltäjään Meritaan
2000-luvun taitteessa. Markkinointiekonomiksi
valmistuttuaan rahoitusalan yritys ei ehkä ollut niitä kaikkein itsestään selvimpiä vaihtoehtoja muiden
markkinointiin tavallisesti yhdistettävien työtehtävien rinnalla, mutta ennakkoluulottomuus ja kyky
hypätä tuntemattomaan johtivat lopulta oikeaksi
osoittautuneeseen ratkaisuun.
Tällä hetkellä Vesan toimenkuva koostuu hyvin
monipuolisesta työstä yritysasiakkaiden parissa
ja hänen asiakassalkkunsa koostuu noin 80:stä
Tampereen alueen keskisuuresta yrityksestä. Yritysasiakasvastuullinen johtaja edustaa pankkia
asiakkaaseen päin, niin hyvässä kuin pahassakin ja
mukautuminen erilaisiin tilanteisiin on enemmän
kuin tärkeää. Yhteyshenkilönä toimimiseen liittyy
kiinteästi myös laaja-alainen pankin tarjoamien
palvelujen tuntemus, jossa etenkin rahoitukseen
liittyvät asiat ovat keskiössä. Aivan kaikessa ei
kuitenkaan tarvitse olla se paras asiantuntija, sillä
26
Nordealla on Tampereen yritysasiakkaita varten
laaja tiimi, josta löytyy erityisosaamista kaikilla
osa-alueilla.
Mitä työ sitten sisältää?
Vastaavanlaisiin tehtäviin kenties tulevaisuudessa
hakeutuvaa boomaria varmaan kiinnostaa myös
mikä tekee tästä työstä mielenkiintoista. Tätä kysyttäessä on Vesan vastaus yksioikoinen: ”Työn
monipuolisuus on sen paras puoli. Tässä tehtävässä
pääsee seuramaan läheltä yritystoimintaa aina metallialan alihankinnasta uuden teknologian IT -yrityksiin.” Vesan päivittäinen työ koostuukin paljolti
henkilökohtaisista tapaamisista yritysten edustajien kanssa. Myös erilaisten yritysten toimitilat tulevat tässä toimenkuvassa tutuksi, sillä yritysvierailut ovat hänelle arkipäivää konttorilla tapahtuvien
neuvotteluiden lisäksi.
Tapaaminen alkaa usein kysymyksellä: ”Miltä
talouden tilanne
näyttää tällä
hetkellä?”
Vesa Leinonen pitää työssään eniten
sen monipuolisuudesta
Pohjoismaisen finanssikonsernin palveluksessa
työskentelemiseen liittyy myös monia haasteita,
kuten asiaan kuuluu. Asiakasrajapinnassa työskenteleminen on työn henkilökohtaisesta luonteesta johtuen ajoittain haasteellista ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat näissä tilanteissa kultaakin
kalliimpia. Myös taloudellisen toimintaympäristön mullistukset luovat haasteita alati muuttuvassa rahoitusmaailmassa.
Jäikö yliopistosta
jotain käteen?
Käytännön työ ja yliopistomaailmassa opitut asiat nivoutuvat yhteen myös tässä työtehtävässä.
Tärkeimpänä yliopistossa opittuna asiana Vesa
pitää talouden lainalaisuuksien ymmärtämisen
oppimista, joiden kanssa hän joutuu tekemisiin
päivittäin. Etenkin yritysasiakkaiden kanssa toimiessa alkaa tapaaminen usein kysymyksellä:
”Miltä talouden tilanne näyttää tällä hetkellä?”.
Yliopisto-opiskelusta on Vesalle jäänyt hyödyllisen tietojen ja taitojen lisäksi käteen myös monia
muistoja. Päällimmäisenä hänelle tulee mieleen
suullinen esitys suomalaisesta pörssiyhtiöstä
Hämeenkadun Appron jälkeisenä aamuna. No,
ainakin juttua riitti ja luennoitsijakin kiitteli. Ehkei kaikki tänä päivänä olekaan niin erilaista kun
kymmenen vuotta sitten.
27
viimeinen yö kanarialla
VB tarjoaa lukijoilleen koukuttavan kaunokirjallisuuden klasssikon pala kerrallaan
Ilmassa tuoksui rankkasateen jälkeinen raikkaus. Tuuli puhalsi jo lempeästi, äskeinen rantavarjoja riepotellut ja palmujen oksia lennättänyt puhuri oli tyyntynyt niin nopeasti kuin oli noussutkin. Värjöttelimme rantabaarin valkoisilla sohvilla
ostamiasi kahveja juoden. Normaalisti en olisi juonut sitä, sillä se ei ollut kovin terveellistä vaan kuivatti ihoa. Nyt millään ei
ollut väliä. Tarjoilija luisteli märällä lattialla meitä kohti ja totesi irvistäen “Parempi, että jäätte vielä hetkeksi tänne suojaan.
Myrsky saattaa vielä palata.” Samalla hän laski eteemme Mai Tait ja tunsin rommin tuoksahduksen sieraimissani. Sinä kiitit
hymyillen ja totesit kummastuneen katseeni nähdessäsi “Paikallinen tapa eikö vain, he haluavat pitää huolta asiakkaistaan.
Täällä jos jossain osataan luoda lojaaleja asiakkaita. Juodaan pois vaan!”
Otin kulauksen, mutta jäin empiväisenä miettimään kuinka erilaisista maailmoista olimmekaan. Olin ymmälläni siitä, kuinka
läheiseksi tunsin tuon ihmisen, jonka olin tavannut vasta muutama päivä sitten.
“Tiedätkö, en oikein pidä koirista” sanoin.
“Niinkö?”
“Ne ovat niin tavattoman ja ikävystyttävän ennalta-arvattavia.” Jatkoin ja sinä hymyilit isoa hymyäsi ja tiesin, että ymmärsit
toisin kuin he.
“Entä kissoista?” sinä kysyit ilkikurinen pilke silmäkulmassasi.
“Ne saavat minut raivon valtaan.”
“Arvasin!”
“Niinkö?”
“Kyllä, sillä niitä ei voi kesyttää. Et sinä haluaisikaan, mutta raivostut siitä, etteivät ne välitä sinusta. Tiedät siis mitä haluat
ja tiedät yhtälailla sen olevan täysin mahdoton yhtälö. Siksi istut täällä kanssani etkä heidän kanssaan. Et voi hallita tätä,
vaikka sinun tarvitsisi, mutta toisaalta et haluakaan. ”
Ilta oli jo tummumassa odotuksia täynnä olevaksi yöksi. Minun ei ollut kylmä, vaikka vaatteeni olivatkin osittain märät
rantahiekalta sateensuojaan juostun spurtin jäljiltä. Sade oli yllättänyt meidät niin yhtäkkiä, vähän niin kuin tämä romanssimmekin. Vyörynyt jostain, vienyt mukanaan, riepoitellut ja hukuttanut hetkeen. Vaikka tiesimmekin, että päivämme yhdessä
olivat jo ennalta lasketut.
Join drinkkini seuraavalla kulauksella ja viitoin meille seuraavat. Tästä tulisi mahtava ilta. Seurasi oli kuin ekstaasia
minulle, en välittänyt tulevasta kunhan saisin nyt tanssia kanssasi. Kaskaat alkoivat viritellä konserttiaan illan tummuessa.
Tunsin kuinka kaikki oli vasta alkamassa, vaikka olikin viimeinen yösi Kanarialla.
“Miksi haluat palata sinne takaisin?” kysyin.
“Kaikki on niin kesken, bisnekset ja muut…mutta me tapaamme vielä.” Vastasit, ja minä uskoin.
“Kertoisitko viimein miksi nyt asut täällä? Et ikinä paljastanut sitä” kuulin kauhukseni sinun sanovan,
ja tunsin kuinka koko kehoni jännittyi sillä sekunnilla.
Viimeinen yö Kanarialla
joka
on VapaaBoomarin klassikkokertomus,
itkirjo
an
Tarin
.
llaan
kerra
ero
num
y
synty
ittää
määr
ja
jan
taja haastaa itselleen jatka
tarinaan sisällytettävät sanat.
Tarinan aloitti Henna Nummi,
joka sai käytettäväkseen sanat
ekstaasi, empiväinen ja luistella.
Vuoden viimeisessä VapaaB
oomarissa
tarinaa jatkaa Markus Kari.
Tarinan seuraavaan osaan
on
sisällytettävä sanat
rivitalo-osake, nihilistinen ja
polskutella.
Miten käy viimeisenä yönä
Kanarialla?
Sen saat selville vain lukem
alla VapaaBoomaria. Jatkuu ensi num
erossa...
28
MIELIPITEET
[email protected]
Jumalauta toimitus
Mahtavaa smurffit!
Tää mielipidepalsta on ihan yksi iso vitsi ja teidän keskinäinen oman kivan kerho. Joka jutun kirjoitatte itse
ja naureskelette siellä keskenänne toistenne huonoille läpille. Pois tällainen paska lehdestä ja tilalle jotain
oikeaa, esim. kuvia lääkistytöistä. Mutta turhahan tällaisia toiveita on esittää, ei tässä mikään muutu. Ja se
johtuu siitä, että tämänkin tekstin kirjoititte itse.
Näin vanhempana opiskelijana sydäntä lämmitti kun
näin ryhmän smurffeja hamstraamassa take away -kahvikuppeja Juvenekselta ja suuntaavan niiden kanssa
Bolaan. Onhan se tietysti 20 sentin säästö kun ei tarvitse Bolan pahvimukista erikseen maksaa. Boomari
on rotta!c
Nimim. Boomari ja ylpeä siitä
Nimim. Pettynyt elämään
Hyvä Pettynyt elämään
Kiitos palautteestasi. Olet nostanut esiin tärkeän seikan,
mutta sinun pitää ymmärtää, että täytyy sitä jostain
toimituksenkin huumorinsa repiä. Koska lukijat eivät
kirjoita piinallisen noloja mielipiteitä, joille toimituksen
kelpaisi naureskella olusen kera, täytyy toimituksen itse
nolata itsensä ja juoda samalla olutta. Arvon smurffit, nyt
on viimeinen hetki rohkaistua ja hankkia merkintä reissuvihkoon. Toivomme myös sinulta Pettynyt elämään, että
lisäät ensi kerralla vähän sisältöä siihen mielipiteeseesi.
Kiitos.
Arvon “toimitus”
Vapaa Boomari on nykyään kauhean tylsääluettavaa.
Miksette ota mallia sellaisista journalismin kulta kimpaleista kuten 7päivää tai Hymy, joita tekee mieli lukea
paljon mieluummin ja lehdistä saatava info on paljon
arvokkaampaa kuin joku hikinen johtamiskorkea koulu. Toivon todella että seuraava päätoimittaja keskittyy
vähempi yhdyssanoihin ja pilkkuvirheisiin, ja enempi
kunnon juoruihin. VB:n nyky maine on ulkopuolisten
lukijoiden keskuudessa asiallinen, ja sitä saa boomarina hävetä jatkuvasti. Tekisi mieleni avautua vielä lisää,
mutta BB alkaa, joten toivon että tajusitte nyt tästäkin
lyhyestä kritiikistä pistää hommanne kuosiin.
Nimim. ”Iso veli valvoo”
Hyvä Iso veli valvoo,
Kiitos palautteestasi. Hallitus haku on avoinna.
Hyvä Boomari ja ylpeä siitä,
Kiitos palautteestasi. Rehellisyys maan perii, mutta viisas
pääsee vähemmällä. Tämä kyseinen kommentti ei edusta
Boomi ry:n virallista kantaa.
Hyvät Boomin organiseeraavat tahot
Tahdon kiittää loistavaa organisointia ja järkkäilyä
Smurffiviikkojen osalta, sillä niistä todellakin tuli
melko ikimuistoiset, vaikka hieman sumuisen suodattimen lävitse muistot lopulta suodattuivat Kuohun ja
Mörön seurassa. Reissuvihkoon taisi merkintöjäkin
kertyä hieman enemmän kuin vähemmän ja useammin helpommin kuin vaikeammin ja/sekä/tai täysin
uusia ennaltamainitsemattomia asioita. Ilman Smurffiviikkoja en olisi ihminen tai oikeastaan kai sitä olisi
voinut jotain epäinhimillistä harrastaa, mutta Sorin
Saunan sohvalta herääminen matkaryhmän tullessa
siivoamaan on sekin kokemus olotiloista ja pöllitystä
takista huolimatta. ”Eteenpäin!” sanoi mummo lumessa ja seuraavaksi Viperin inspiroimana Nesu-semmaan
ilmoittautumista kehiin.
Täysin puolueettomia kommentteja jakaen,
Nimim. Bönthöö Bönthöö
Hyvä Bönthöö Bönthöö,
Kiitos palautteestasi. Toimitus pahoittelee sitä, että elämäsi
ennen Smurffiviikkoja on ollut niin merkityksetöntä, että
äidyt kirjoittamaan VapaaBoomariin siitä, kuinka unohtumattomia hetkiä olet viettänyt Kuohun ja Mörön parissa. Ota itseäsi niskasta kiinni ennen kuin sorrut Merviin.
etkö saa tarpeeksi huomiota osaksesi? haluatko muuten vain esille? tuntuuko joskus
siltä että on pakko nostaa jalat ylös? kerro mikä mieltäsi askarruttaa ja lähetä mielipiteesi osoitteEseen [email protected]. saat äänesi kuuluviin (JA REISSUVIHKOON MERKINNÄN)!
29
ARKISTOSTA
VB Selaa vanhoja vapaaboomareita ja kerää helmiä vuosien varrelta
JAAKKO PIHLAJA
Boomin kopiokone oli kuuminta
hottia yliopistolla ainakin oheisen mainoksen mukaan vuonna
1981. Kopiorintamallakin Boomi oli aikoinaan jo 1960-luvulla
edelläkävijä, sillä tarina kertoo,
että yliopistolla Boomin kone
oli laajassa käytössä ja silloisessa Boomilaaksossa vierailtiin ahkerasti ihmettelemässä
tätä tekniikan riemuvoittoa.
Oli siinä humanistillä ihmettelemistä kun boomarit eivät
rasittaneet ranteitaan turhalla
kirjoittamistyöllä vaan tyytyivät lainaamaan prujut kaverilta ja käyttämään käsiään
fiksumpiin tarkoituksiin.
Muistakaa, että hallitushaku on avoinna ja VB:n toimitus kaipaa uusi kykyjä vuoden 1987 tapaan myös vuonna 2011!
KAKSI MARJAA
VB LÖYTÄÄ YHDENNÄKÖISYYTTÄ BOOMARIN JA kuuluisuuden VÄLILLÄ
RUDI VÖLLER
Maailmanmestari
30
EERO JANTUNEN
Kylterimestari
ZZZSZFFRPğNLVDOOL
Sinustako
kisälli?
3Z&HWVLLWXOHYDLVXXGHQRVDDMLDMDWDUMRDD
YXRVLWWDLQ\OLNRUNHDNRXOXRSLVNHOLMDOOH
PDKGROOLVXXGHQWXWXVWXDDVLDQWXQWLMDQW\ùKùQ
.LVÃOOLRKMHOPDQVDNDXWWD.LVÃOOLSDLNNRMDOù\W\\
QLLQQHXYRQWDSDOYHOXLGHQWLOLQWDUNDVWXNVHQ
YHURNRQVXOWRLQQLQNXLQ\ULW\VRLNHXGHQNLQSDULVWD
9XRGHQKDNXRQNÃ\QQLVVÃŋ
/LVÃWLHWRMDMDKDNXORPDNNHHQOù\GÃWRVRLWWHHVWD
ZZZSZFFRPğNLVDOOL