Savo-Karjala YHTEISTYÖSSÄ METALLIN VAALIT 2012 Ennakkoäänestys 2.–16.3.2012 • Uurnavaali 25.–27.3.2012 Valitaan parhaat päättäjiksi Metalliliitto näytti viime syksynä, miten vahva ammattiliitto voi kantaa laajasti yhteiskunnallista vastuuta ja saada samaan aikaan hyviä tuloksia edunvalvonnassaan. Lopputuloksena oli ratkaisu, joka lisää ostovoimaa ja ennen kaikkea tuo monia hyviä laadullisia uudistuksia. Ei ole liioittelua sanoa, että koko raamisopimus olisi jäänyt pelkäksi pilkkeeksi sulhasmiesten silmäkulmiin ilman teknologiateollisuuden ammattiliittojen voimakasta työntöapua. Metalliliitto kulki tietenkin tavan mukaan etummaisena. Meidän kynnyskysymyksemme liittyivät mm. perälautaan. Sellainen saatiin nyt ja se on myös riittävän pitävä. Siinä on mallia myös tulevaan. Jouduimme myös näyttämään järjestövoimaamme, onneksi työnantajat tajusivat nopeasti, mitä sellaisen voiman edessä kannattaa tehdä. Eiköhän samalla tullut selväksi sekin, että meillä riittää tarvittaessa tahtoa ja pontevuutta ajaa metallityöntekijöiden asiaa myös kovemmin konstein. Tämä oli ilmeisesti päässyt patruunoilta unohtumaan. Sopimisesta ja raamisopimuksesta seuraa mm. se, että keskusjärjestöjen asema työmarkkinakentällä on taas huomattavasti tukevampi kuin vielä vähän aikaa sitten. Kannattaa myös huomata, että edellisen hallituksen, siis porvarihallituksen ja ay-liikkeen yhteistyö ei kummoisia tuloksia tuonut. Nykyhallituksen kanssa saatiin näinkin merkittävä, koko yhteiskuntaa liikuttava sopimus aikaan jo puolen vuoden jälkeen. Niin, että kyllä niillä tekijöilläkin on väliä! Ehdokkaissa on eroja Tekijöillä on väliä myös Metalliliiton vaaleissa! On se vain niin, että maan merkittävimmän ammattiliiton päättäjiksi pitää saada maan parhaat metallimiehet ja –naiset. Metallin yhteistyön vaaliliitto tarjoaa jäsenten palvelukseen ylivertaisesti suurimman ja kattavimman ehdokasvalikoiman. Tarjolla on osaava joukko, joka ajattelee ja ajaa asioita tavallisen liiton jäsenen ja hänen perheensä näkökulmasta. Metallin liittokokousvaalit 2012 Ennakkoäänestys 2.-16.3. Uurnavaali 25.-27.3. Pikavoittoja on helppo luvata, mutta se ei ole vastuullista edunvalvontaa. Repiminen ja riiteleminenkään eivät ole sitä. Mutta vastuun kantaminen vahvan arvoperustan ja siitä johdettujen tavoitteiden ja toimintata- pojen kautta on vastuullista edunvalvontaa. Emme aina tule ajatelleeksi sitä, kuinka perustavaa laatua oleva oikeus on saada vaaleilla vapaasti valita omat edustajamme. Monessa maassa sellaisesta voidaan vain haaveilla. Jo pelkkä liittoon kuuluminen voi näissä maissa aiheuttaa tyrmään joutumisen. Metallin vaaleissa valittavat edustajat linjaavat liittokokouksessa Metalliliiton tavoitteita ja toimintaa pit- källe eteenpäin. Juuri sinä äänestäjänä päätät, kuka ja ketkä tätä liittoa kehittävät eteenpäin. Käytäthän äänioikeuttasi! Riku Aalto Metalliliiton puheenjohtaja Ammatti - yhdistys - liike, Metalli - työväen - liitto, Yhteistyön - vaali - liitto Ammattilaisten herääminen puolustamaan omia työehtoja työpaikoilla oli lähtölaukaus uuteen aikakauteen Suomessa 1800-luvun loppupuoliskolla. Ammattilaiset havaitsivat vallitsevan ristiriidan pääoman ja työn välillä. Yksittäisen jäsenen mahdollisuus muuttaa tätä valtasuhdetta toiseksi osoittautui mahdottomaksi. Ammattilaiset ymmärsivät, että ainoa väylä tilanteen korjaamiseksi oli koota työntekijät yhteen ja esittää muutoksia porukalla työpaikoilla. Nopeasti kävi ilmi, ettei pelkkä yhdistyminen riitä, tarvitaan myös toimenpiteitä, liikettä. Ammattilaiset käyttivät erilaisia kollektiivisia toimenpiteitä olosuhteiden muuttamiseksi. Vallitseva yhteiskuntajärjestelmä oli kuitenkin iso ongelma, työntekijöiden asema yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä oli korjattava. Ammattilaiset ymmärsivät, ettei työntekijöiden ja heidän perheiden asema parane ilman yhteiskunnallista valtaa. Ammattilaiset kokoontuivat porukalla yhteen. Eripuolilta Suomen metallityöpaikkoja tultiin Helsinkiin ja perustettiin Liitto. Muutamia vuosia myöhemmin saavutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kaikille Suomen kansalaisille. Näistä ajoista lähtien on Suomessa toiminut ammatillinen ja poliittinen työväenliike. 2012 elämme monimutkaisemmassa maailmassa ja ammattilaiset kohtaavat pääoman huonon käytöksen entistä raaemmalla tavalla. Tuottavia yrityksiä lakkautetaan, työntekijöiden sadan vuoden aikana saamaa valtaa halutaan kaventaa. Pääoma kiukuttelee jäykistä rakenteista ja liian korkeista tuotantokustannuksista suhteessa kilpailijamaihin. Onko ammattilaisten an- nettava periksi? Tulisiko meidän toimia yksilöinä? Tulisiko meidän lopettaa liike? Pitäisikö ammattilaisten luopua politiikasta ja jättää yhteiskunta poliitikkojen hoidettavaksi? Metallialan ammattilaiset ovat osanneet 113 vuoden ajan löytää ratkaisuja työpaikoilla ja valtakunnallisesti ammattilaisten arjen ongelmiin. Kerran neljässä vuodessa istutaan alas pohtimaan, mikä on meidän yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Toukokuussa järjestettävään Metalliliiton liittokokoukseen on ehdolla 725 yhteistyön vaaliliiton eli Metallin sosialidemokraattien ja sitoutumattomien ehdokasta. Yhteistyön vaaliliitto on koonnut yhteen ammattilaisia, jotka näkevät, että perusasiat ammattiyhdistystoiminnassa eivät ole muuttuneet, mutta ympäröivä maailma vaatii jatkuvaa kykyä uudistua ja reagoida muutokseen. Haluamme olla osa ratkaisua, emme osa ongelmaa. Ammattilaisten oikeus asiallisiin työehtoihin, toimeentuloon ja asemaan yhteiskunnassa ovat asioita, joiden puolesta kannattaa jatkossakin taistella. Ole sinäkin mukana ja anna äänesi liittokokousvaaleissa. Aslak Haarahiltunen Jäsenhankintasihteeri Metalliliitto SAVO-KARJALA YHTEISTYÖSSÄ 2 ETELÄ-SAVO Järjestäytymisen tärkeys Metalliteollisuudessa järjestäytyminen on perinteisesti ollut vahvaa. Järjestäytymisasteeksi on arvioitu n. 80 %. Työn ja työpaikkojen muuttuessa haasteet järjestäytymisasteen säilyttämiseksi korkeana kasvavat. Järjestäymisessä avainasemassa ovat luottamustehtävissä toimivat. Tutkimusten mukaan yleisin syy liittymättömyyteen on, ettei kukaan ole tarjonnut jäsenyyttä. Miksi näin on? Edunvalvojien keskeisin tehtävä mielestäni olisi tarjota mahdollisuutta liittymiseen heti työsuhteen alussa. Työtekijöitten kannalta korkea järjestäytymisaste on välttämätön. Ilman järjestäytyneitä työntekijöitä asioista neuvotteleminen ja valvonta ovat puutteellista. Paikallisten neuvottelujen lisääntyessä luottamushenkilöiden tärkein neuvotteluase työnantajaa vastaan on järjestäytynyt ja yhteishengeltään yhtenäiset työntekijät. Ilman näitä elementtejä ollaan heikoilla. Järjestäytyminen luo vakautta työelämään. Mikään tämänpäivän TES-asia ei ole aikoinaan ollut itsestään selvyys. On neuvoteltu ja väännetty kättä mm. vuosilomasta, talvilomasta, sairauspäivärahasta, pekkasvapaista, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ym. ym. Ammattijärjestöt ovat vaikuttaneet laajemminkin yhteiskuntaan esim. työlainsäädäntöön, työsuojelulainsäädäntöön, työterveyshuol- toon ja sosiaalisiin etuihin. Ammattijärjestöt eivät auta järjestäytymätöntä työntekijää. Kauemmin työelämässä olleille työntekijöille työelämä on jo opettanut, että kannattaa olla jäsen. Järjestäytymätön työntekijä on vapaamatkustaja, joka nauttii vain saavutetuista eduista. Korjataan vain hyöty, mutta ei olla valmiita taistelemaan yhteisrintamassa työtoverien rinnalla omien etujen puolesta. Pidetään järjestäymisaste korkeana ja ollaan yhteisrintamassa, kaikki työntekijät. Markku Nousiainen, nro 7, Etelä-Savon vaalipiiri pääluottamusmies levyseppä-hitsaaja Savonlinna Works Töissä Kiinan tähtilipun varjossa Olen Pentti Issakainen ja työpaikkana on ollut yli 11v Mikkelissä OPA MUURIKKA OY. Luottamusmieheksi valittuna olen ollut melkein 10v. Tässä ajanjaksossa on duunariporukka tosin pienentynyt kuin ”pyy maailmanlopun” edellä. Kun helmikuussa 2001 aloitin Mikkelissä OPA OY nimisessä talousastiatehtaassa työt, niin tuotannon puolella meitä oli kaikkiaan yli 50 työntekijää. Tällä hetkellä tuotannossa ja lähettämössä työskentelee enää 8 osasto 61:n jäsentä. Vuonna 2004 aloitettiin ensimmäiset monista YT-neuvotteluista ja ne tarkoittivat yleensä työttömyyttä. MUURIKKA liittyi OPA:aan, mutta sekään ei tuotantoa pelastanut. Duunareita irtisanottiin joka vuosi ja oman työnteon osuus pieneni ulkoistuksiin ja välitystuotteiden määrän lisääntymiseen. Suuret kotimaiset keskusliikkeet ovat suurten voittojen ja osakkeiden omistajien ahneuden vuoksi siirtäneet mm. talousastioiden valmistuksen Kiinaan. Siellä tuotteita valmistavat tehtaat tuskin noudattavat suomalaista työlainsäädäntöä ja työturvallisuutta. Mihinkähän on kadonnut takavuosina paljon mainostettu kotimaisuus ja Suomalaisen työn arvostus? Kiinasta on tullut sellainen mahti maailmalle, että sen vaikutus on vielä arvailujen varassa. Itse pelkään, että siitä ei hyvää seuraa. Moni suuryritys vetää kättä lippaan kiinalaiselle tähtilipulle syvään kumartaen, välittämättä selän takana seisovista kotimaisista työntekijöistä. Niille jääkin enää pyllistys. Me, joilla vielä on työtä, tehdään se mahdollisimman hyvin unohtamatta auttaa kaveria on mahdollisuus vaikuttaa, mutta ilmaston muutos taitaakin olla ”korkeammassa käressä”. Kapitalismi on tullut tiensä päähän. Markkinataloudeksi nimetty kapitalismi saa edelleen vapaasti koko läntisessä demokraattisessa maailmassa. Harvassa ovat ne, jotka kyseenalaistivat tämän menon. Venäjä ja Kiina ovat aivan omaa luokkaansa omassa ryöstö kapitalistissään. Näissä maissa kun ei ole vapaata ammattiyhdistysliikettä, eikä riippumatonta oikeuslaitosta. Veronmaksajien varoja on syydetty jo tuhansia miljardia maailmassa pankeille ja yrityksille ilman vastinetta. Minä kysyn – mitä pahaa on siinä, että yhteiskunta säätelee taloutta? Yrittäjyys pitää sallia, mutta ahneudella pitää olla rajansa. Tämä ahneus on ollut aivan käsittämättömän suurta ja on edelleen pankki- ja va- kuutusalalla. Tosiasia on, että finanssiala pelaa pelejään muiden rahoilla ei omillaan. Ahneus on maailmanlaajuinen ilmiö. Kun Neuvostoliitto romahti, tapahtui siellä todellinen omaisuuden uusjako. Mikä pistimillä oli aikoinaan kansallistettu, sen Herratoverit toisilleen kynällä siirsivät. Samaa tehtiin myös Suomessa, valtion omistamia yhtiötä ja laitoksia vietiin pörssiin. Johtajat moninkertaistivat palkkansa ja alettiin maksaa bonuksia ja luomaan optio-ohjelmia. Mitä kansalaiset ovat hyötyneet valtion omaisuuden uusjaosta?. Koko finanssisektori on saatava tiukkaan valvontaan - ei riitä pelkästään Suomessa. EU:n ja USA:n tulee toimia yhdessä uudenlaisen maailman talousjärjestelmän luomiseksi. Ei voi olla niin, että pelkällä finanssi keinotteluilla saa parempaa tuottoa, kuin reaalitalouden työllä. Suomessa tuloerojen kasvu on ollut EU:n suurinta, ja siihen on saatava muutos. Yksityisellä sektorilla on yritysten johdolle maksettu sellaisia palkkoja, bonuksia ja optioita, joissa ei ole ollut mitään järjellisiä perusteluja. Yrityksen menestyksestä ovat ennen näkemättömän suurella kauhalla ottaneet itselleen ylisuurta palkkaa: toimitusjohtajat, johtajat ja hallituksen jäsenet. Nyt kun he ovat muuttaneet rahat erilaiseksi varallisuudeksi, on vain oikeus ja kohtuus, että sen varallisuuden luojatkin, eli koko henkilöstö saisivat siitä jotain. Ainoa tapa päästä käsiksi tähän varallisuuteen on varallisuusveron palautus ja pääomaveron korotus. Tämä tulo - jota ei ole saatu työsuoritusta parantamalla, ja joka on otettu vähintäänkin moraalisesti arveluttaval- Pentti Issakainen nro 9, Etelä-Savon vaalipiiri Pääluottamusmies Aluekokousedustaja Valtakunnallisten vaalipiirien Savo-Karjalan ehdokkaat Ahneudelle on saatava loppu Tässä iässä alkaa pakostakin muistella menneitä aikoja. Ikään kuin ne olisivat olleet paljon parempia aikoja, kuin nykyinen meno. Tavaran määrällä mitattuna entiset ajat olivat varsin puutteellista aikaa. Oikeastaan kaikesta oli puutetta vielä 1960 -luvulla - jonka muistan hyvin. Autot olivat harvinaisia, nyt niitä on jo liikaa – teitten varsiinkin hylättyinä. Mikä ennen oli paremmin, kuin nyt – se oli mielestäni yhteisöllisyys. Järjestö, näytelmä- ja urheilutoiminta oli vireää, samoin poliittinen toiminta. Ilmastonmuutoksesta pauhataan enemmän, kuin siihen meillä todellisuudessa on mahdollisuuksia vaikuttaa. Samaan aikaan en ole kuullut keneltäkään uusia avauksia, mihin maailman talousjärjestystä tulisi kehittää. Uuteen talousjärjestykseen ihmisillä tarvittaessa. Pyritään saamaan äänestysprosentti liittokokousvaaleissa mahdollisimman korkeaksi. Äänestämällä voit vaikuttaa. Autoala la tavalla, on saatava yhteiseen kassaamme. Paras ja helpoin tapa antaa siitä kohtuullinen osuus sen oikeille tuottajille, on verottaa ylisuurta varallisuutta. Siksi - on palautettava varallisuusvero ja korotettava pääomaveroa. Heikki Raittila tiedottaja Työeläkevakuuttajat TELA ry 39 Rummukainen Eero Ajoneuvoasentaja Auto-Kilta Oy, Savonlinna ao. 234 opintosihteeri Ennakkoäänestys 2.–16.3.2012 • Uurnavaali 25.–27.3.2012 3 Metallin Yhteistyön vaaliliiton ehdokkaat Etelä-Savon vaalipiirissä 2 Hirvonen Tarja 8 Uotinen Esa Työnopastaja Darekon-Electro Ky ao. 17 toimikunnan jäsen, Metallin vapaa-aika-ja kulttuurilautakunnan pj, käräjäoikeuden lautamies Cnc-sahaaja Kovil Oy varapääluottamusmies, ao 17 opintosiht. ja vapaa-ajan jaoksen pj, SAK:n paikallisjärj. hallituksen jäs. 3 Huttunen Jesse 9 Issakainen Pentti Varasto- ja logistiikkakoordinaattori Compusteel Oy pääluottamusmies, ao. 17 toimikunnan jäsen, ao. 17 vapaa-ajan jaoston jäsen Metallimies Opa-Muurikka Oy pääluottamusmies 4 Jakonen Jorma 5 Kristiansson Olli-Pekka Eläkeläinen ao. 17 veteraanijaoston jäsen Koneasentaja Savonlinna Works Oy Metallin liittovaltuuston varajäs., varapääluottamusmies, ao. 17 varapj, SAK:n aluetmk jäsen Kojeistoasentaja Norelco Oy pääluottamusmies, ao. 17 sihteeri Levyseppä-hitsaaja Savonlinna Works Oy pääluottamusmies, ao. 17 taloudenhoitaja, Metallin työttömyyskassan hallituksen jäsen 10 Lauanne Jani 11 Lång Arja 12 Mäenpää Visa 13 Puikkonen Juha Elektroniikka-asentaja Environics Oy pääluottamusmies, ao. 61 varapuheenjohtaja Kojekokooja Ensto Finland Oy ao. 61 toimikunnan jäsen 6 Kutvonen Jarmo Autonkuljettaja ao. 61 puheenjohtaja, Metallin liittovaltuuston varajäsen 7 Nousiainen Markku Sit. Asentaja Ensto Finland Oy pääluottamusmies Yhteistyöllä vahva liitto 14 Asikainen Rauno Hitsaaja Checkmark pääluottamusmies, ao. 201 puheenjohtaja, aluetoimikunnan jäs. 15 Tietoliikenne 4 Halminen Jyrki Kärki Arto Eläkeläinen ao. 201 varapj, Metallin liittovaltuuston jäsen, Pieksämäen kaupunginvalt., perusturvaltk jäsen 6 Jänönen Veikko Tietoliikenneasentaja Relacom Finland oy alueluottamusmies, ao. 107, Metallin liittotoimikunnan varajäsen Autoala Autoala Lattunen Pasi Autosähköasentaja, Kuopio Autotalo Laakkonen Oy ao. 112 puheenjohtaja, ao 112 taloudenhoitaja, aluekokousedustaja 41 Rautiainen Henry Mekaanikko Veho Trucks Service Oy pääluottamusmies Rusanen Marko Teliasentaja Naaran KP-Metalli Oy Varapääluottamusmies, varatyösuojeluvaltuutettu Tietoliikenne Myyntineuvottelija ao. 113 puheenjohtaja, seuturyhmän tmk jäsen 40 16 17 Autoala 71 Rastas Tuomas Autonasentaja, Mikkeli Saimaa Invest Oy pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Ahonen Joni Ajoneuvoasentaja Auto-Jeni Oy ao. 304 toimikunnan jäsen 18 Romo Jani Hitsaaja Reifer Oy Työsuojeluvaltuutettu Autoala 35 Vainikainen Maija Palkka-asiantuntija Delta Motor Group ao. 328 puheenjohtaja, Metallin liittovaltuuston jäsen Autoala 42 Viskari Pasi Polttoleikkaaja Normek Oy Naarajärven tehdas pääluottamusmies Autoala 37 KAIVOSALA 3 Heiskanen Markku Prosessityöntekijä Endomines Oy pääluottamusmies, ao. 19 toimikunnan jäsen Lehto Jere Ajoneuvoasentaja Hämeen Autovaruste Oy ao. 320 toimikunnan jäsen JALOMETALLI 3 Tuhkanen Martti Työkaluviilaaja Saurum Oy ao. 124 pj, varatyösuojeluvaltuutettu, seuturyhmän tmk jäsen Vaaliohjelma 2012 Autoala 38 Varis Jouko Autonasentaja E. Hartikainen Oy, Joensuu ao. 320 pj., Metallin liittovaltuuston varajäs., aluekokousedustaja METSÄTEOLLISUUS 3 Hyyryläinen Harri Operaattori UPM-Kymmene Pellos luottamusmies SAVO-KARJALA YHTEISTYÖSSÄ 4 POHJOIS-SAVO Metalliliitto on vahva liitto, yhteistyöllä liitto vahvistuu L i i t to ko ko u s va a l i t ovat hieno osa jäsendemokratiaa. Metalliliiton jäsenet valitsevat edustajansa maaliskuussa 2012 liittokokoukseen. Liittokokouksen valitut edustajat päättävät liiton linjasta liittokokouskaudelle ja valitsevat edustajat niitä toteuttamaan. Osallistuminen yhteisten tavoitteiden tekoon ja jäsenten toiveiden eteenpäin vienti periksiantamattomasti on Metallin Yhteistyön vaaliliiton vahvuus, se on ollut sitä aina. Jäsendemokratian kunnioittaminen, äänestystulosten kunnioittaminen ja tulosten perusteella saadun valtakirjan käyttäminen jäsenten parhaaksi on vahvalle liitolle ominaista. Savo-Karjalan alueen ehdokkaamme ovat hieno ja monipuolinen läpileikkaus jäsenistöstä. Tuttu työkaveri tai aktiivi ammattiosaston toimija löytyy varmasti ja häntä on helppo äänestää. Äänestäminen on kannanotto ja velvollisuus, mutta on se myös yhteistoiminnallisuutta. Tuntemus kuulumisesta johonkin isompaan ja tuntemus voida viedä omalta osalta asioita parempaan suuntaan on hieno asia. Tällaisia tuntemuksia Nuori aktiivi arkisen ahertamisen keskellä tarvitaan. Tuntemusten lisäksi tarvitaan tekoja. Yksin tekemällä vaikutukset jäävät vaatimattomiksi, yhteistyöllä tuloksia voi varmuudella odottaa. Yhteistyöllä vahva liitto on meidän tunnuksemme. Vaaliohjelmamme on perinteisiin nojautuva, mutta olemme avanneet meille tärkeät arvot helposti luettavaan muotoon. Tutustukaa ohjelmaan! Timo Haverinen nro 23, Pohjois-Savon vaalipiiri pääluottamusmies Normet Oy Aluejärjestön puheenjohtaja Metallin liittovaltuuston jäsen Mika Ammattiosaston toimistolla hoitamassa päivystysvuoroaan. Mika Kolehmainen (31 vuotta) liittyi Metalliliittoon yli 10 vuotta sitten, samana päivänä, kun aloitti työt nykyisessä työpaikassaan Componenta Suomivalimolla. 6 vuotta sitten hänet valittiin työpaikan varapääluottamusmieheksi. Lopullinen innostuminen ay-toimintaan tapahtui viisi vuotta sitten, kun hän tuurasi silloista pääluottamusmiestä ja joutui järjestelemään reissua työporukalle. Seuraava askel olikin sitten jo seuraavana vuonna valinta ao.148 toimikuntaan ja liittokokousehdokkaaksi. 2008 vuoden liittokokous jäi yhden äänen päähän, eli ensimmäinen varasija. 2009 vuoden ylimääräiseen liittokokoukseen Mika pääsi jo mukaan, joka teki suuren vaikutuksen. Kiinnostus Metalliliiton aktiivina oloon ei ole hiipunut, vaan pikemminkin päinvastoin. Iisalmen Metallityöväen ammattiosasto 148 valitsi vuoden 2009 syyskokouksessa Mikan pu- heenjohtajakseen. Tämän valinnan myötä tuli lisää töitä ja vastuuta, kuten esim. Ylä-Savon seuturyhmän puheenjohtajuus ja Kymi – Savo-Karjalan aluetoimikunnan jäsenyys. Vuonna 2010 työkaverit valitsivat Mikan myös oman työpaikan pääluottamusmieheksi. Lyhyessä ajassa tuli paljon uusia luottamustehtäviä ja joistakin on pitänyt jo luopua ajanpuuteen takia. Paljon aikaa vievä harrastus on myös antanut paljon esim. uusia tuttuja ja kavereita. Kiireisen nuoren miehen muita harrastuksia ovat perhokalastus, moottoripyöräily (h-d) ja elokuvien katselu. Aikaa ja kiinnostutusta kiireistä huolimatta on Liittokokoukseen, mutta sen ratkaisee äänestäjät, miten käy. Mika Kolehmainen nro 26, Pohjois-Savon vaalipiiri Pääluottamusmies os. 148 puheenjohtaja alueen nuorisojaoston jäsen aluetmk jäsen Yksin ei pysty parantamaan työolojaan Savolaisella lupsakkuudella pienen ihmisen asialla Terveenä työssä - terveenä eläkkeellä. Siinä yhtälö jonka ratkaisu ei ole helppo. Olen itse eläkkeellä ja suht hyvässä kunnossa. Työuraa on takana 39 vuotta. Siinä ajassa ovat työolot muuttuneet paljon parempaan suuntaan. Tähän työolojen parantumiseen on vaikuttanut erityisesti Liittomme jämäkkä toiminta työsuojelun saralla. Olen kuopiolainen 45-vuotias kojeistoasentaja yrityksestä Norelco Oy, jossa olen työskennellyt viimeiset 24 vuotta. Vapaa-ajallani toimin ammattiosasto 60 ry:n talouden- ja jäsenasiainhoitajana. Luonteeltani olen ikuinen seikkailija, joka reissuillansa koettelee lauluillansa ja huumorillaan kanssaihmisten sietokykyä joskus ehkä liiankin pitkälle. Motto: Savolaisella lupsakkuudella pienen ihmisen asialla ja puolesta. Muutama asia, jotka askarruttavat nykymenossa työpaikoilla Tänä päivänä entisestään lisääntyvä halukkuus järjestäytyä YTK:n leiriin. Nämä ”jänikset” ovat valmiita nauttimaan mm. Liitto on kehittänyt tarkastustoimintaa sekä vaatinut lakiin parannuksia. Paljon on työsuojelun saralla vielä tekemistä. Jatkuvasti tulee uusia kemikaaleja ja raaka-aineita, joiden pitkäaikaisia vaikutuksia ei tunneta. Työntekijöiden parempi perehdyttäminen työn vaaroihin on varmasti pitkässä juoksussa kannattavaa. Kunnollisella perehdyttämisellä vältytään turhilta poissaoloilta ja ennen kaikkea sairastuneen kärsimyksistä. Yhteistuumin ja yhtenäisenä joukkona pystymme luomaan paremman ja turvallisen työpaikan. Jaakko Putkonen nro 10, Pohjois-Savon vaalipiiri eläkeläinen, Varkauden sairauskassan hallituksen puheenjohtaja liiton neuvottelemista palkkaratkaisuista vailla halua maksaa saamistaan etuisuuksista. Vetoankin teihin, ystävät, pitäisikö meidän pyrkiä poistamaan sopimusten yleissitovuus YTK:n jäsenten osalta, jolloin pääsisimme näkemään työnantajan lojaalisuuden heidän sopimuksissaan. Työnantajan halukkuus noudattaa uusille sopimuksille ainoana työaikamallina 37.5 tuntia/viikko aikaisemman 40 tuntia/ viikko sijaan. Tavoitellaanko tällä työurien pidentämistä? En usko! Sen sijaan järjestelmä aiheuttaa työntekijöiden kesken eriarvoistumista ja mm. 6,3 % heikennystä vuodessa bruttoansiotasolla! Halukkuus paikallisen sopimisen mahdollisuuden lisäämiseksi on ainakin työnantajien keskuudessa viimeisillä neuvottelukierroksilla lisääntynyt, mutta mitkä ovat meidän jäsentemme resurssit? Kaikilla työpaikoillamme ei ole luottamushenkilöä, saatikka neuvotteluvalmiuksia tai -taitoa. Uskoakseni lisääntyvä uhkakuva työnantajan sanelupolitiikasta on realistinen! Siksi on syytä muistaa ja noudattaa TES:n mukanaan tuomaa ”perälautaa” sopimuksissa. Ystävät, nyt kun YTK:n ja työnantajien väki ei pääse huseeraamaan mielipiteillään, on meillä aika ja mahdollisuus päästä vaikuttamaan äänestämällä hyvä ehdokas Tampereella 27.-30.5.2012 järjestettävään 21. liittokokoukseen. Jaa, vieläkö on saamaton ja turhautunut fiilis!? Minäpä annan vinkin: numero 17. Jari Kärkkäinen nro 17, Pohjois-Savon vaalipiiri ao. 60 taloudenhoitaja Ennakkoäänestys 2.–16.3.2012 • Uurnavaali 25.–27.3.2012 5 Metallin Yhteistyön vaaliliiton ehdokkaat Pohjois-Savon vaalipiirissä 2 Halonen Esa Hitsaaja Högfors GST Oy Pääluottamusmies 3 Huopainen Mikko Cnc-koneistaja Geotools Oy ao. 18 toimikunnan jäsen, ao. 18 nuorisojaoksen puheenjohtaja 8 Karttunen Antero 9 Pulliainen Veli Metallimies Metalliset Oy pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, ao. 24 opintosihteeri, SAK:n aluetmk jäsen Levyseppä Oy U-Cont LTD pääluottamusmies, Joroisten kunnanvaltuutettu, sivistystoimen jäsen 14 Hynynen Mika 15 Jääskeläinen Reino Asentaja Junttan Oy pääluottamusmies, varatyösuojeluvaltuutettu Asentaja Simetek Works Oy pääluottamusmies 20 Hyvärinen Tuula 21 Kukkonen Mishka Saumaaja Metso Fabrics Oy ao. 147 puheenjohtaja, varapääluottamusmies, seuturyhmän puheenjohtaja Viimeistelijä Metso Fabrics Oy ao. 147 taloudenhoit., Metallin liittovalt. varajäs., pääluottamusmies, alueellisen nuorisojaoston jäsen 26 Kolehmainen Mika 27 Peurajärvi Jenni Valimotyöntekijä Componenta Finland Oy Suomivalimo pääluottamusmies, ao. 148 puheenjohtaja Sit. Särmääjä HT Laser Oy ao. 148 toimikunnan varajäsen 4 Lautiainen Mika 5 Soininen Miia Putkiseppä-hitsaaja YIT Teollisuus, Voimalaitoshuolto luottamusmies, ao. 24 nuorisovastaava, ao. 24 toimikunnan jäs. 7 Jokela Kari sit. Logistikko Fiskars Home, Sorsakoski ao. 18 toimikunnan jäsen 6 Heikkinen Toni Särmääjä Parmarine Oy, Leppävirta pääluottamusmies Hitsaaja Warkaus Works Oy pääluottamusmies 10 Putkonen Jaakko 11 Silvast Ari 12 Tsupari Heikki 13 Vartiainen Panu 16 Kiuttu Pauli 17 Kärkkäinen Jari 18 Nyman Ismo 19 Vainikainen Sari Eläkeläinen Varkauden sairauskassan hallituksen puheenjohtaja Eläkeläinen 22 Ansamaa Risto 28 Turunen Juhani Cnc-käyttäjä työsuojeluvaltuutettu, ao. 148 taloudenhoitaja, tarkastuslautakunnan varajäsen Eläkeläinen Varastonhoitaja Sahala Works Oy pääluottamusmies Kojeistoasentaja Norelco Oy ao. 60 taloudenhoitaja 23 Haverinen Timo 29 Lahtinen Timo Asentaja Normet Oy pääluottamusm., ao. 148 varapj, Metallin liittovalt. jäsen, Iisalmen kaupunginvalt., vapaa-ajan ltk pj Alihankintavastaava Arctic Machine Oy pääluottamusmies, SAK paikallisjärjestön varapj, ao. 233 puheenjohtaja, seuturyhmän sihteeri Hitsaaja Aikawa Fiber Technologies Oy pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, ao. 24 toimikunnan jäsen Iv-mittamies Yit Kiinteistötekniikka Oy ao. 60 sihteeri Operaattori European Batteries Oy pääluottamusmies Nc-koneistaja Hydroline Oy Yhteistyöllä vahva 24 25 liitto Karppinen Matti Yrittäjä Lapinlahden kunnanvaltuutettu Katainen Ismo Elektroniikka-asentaja Genelec Oy pääluottamusmies, os. 148 toimikunnan jäsen, os. 148 nuorisojaoston jäsen SAVO-KARJALA YHTEISTYÖSSÄ 6 POHJOIS-KARJALA Vahva ammattiosasto pystyy palvelemaan jäseniä hyvin Vielä riittää maailmassa tekemistä Reilun 30 vuoden ay-kokemuksella voi sanoa, että maailma ei ole milloinkaan valmis. Edelleen tarvitaan vahvaa Metalliliittoa turvaamaan työpaikkojen edunvalvontaa. Metalliliitto on jäsentensä liitto ja näin on edelleenkin jatkuttava. Jäsenen äänen tulee kuulua liiton hallinnossa jokaisella tasolla. Nykyinen työehtosopimus perälautoineen on kentällä todettu hyväksi ja tällä tiellä on jatkossakin hyvä mennä. Yrityksien pirstaloituminen pienempiin osiin edellyttää myös alueellista yhteistyötä. Työurien pidentämiseen on paineita, tämä asia hoituu parhaiten panostamalla työhyvinvointiin. Yhteistyön vaaliliitossa on voimaa! Eero Holsti nro 18, Pohjois-Karjalan vaalipiiri Pääluottamusmies Abloy Oy, Joensuun tehdas Metallin liittotoimikunnan jäsen Murikka-opiston johtokunnan jäsen ao. 221 taloudenhoitaja Määräaikaisiin työsuhteisiin ja niiden laittomaan jaksottamiseen on löydettävä ratkaisu. Työntekijöiden usko tulevaisuuteen horjuu pahasti tällaisten ”työsuh- teiden” myötä. Mielestäni tähän epäkohtaan tulisi puuttua välittömästi valtakunnallisella lainsäädännöllä. Tietääkseni työnantajan etu on tyytyväinen työntekijä, näin ei saavuteta työntuottavuuden paranemista, henkilöstön sitoutumista tavoitteisiin ja laadukkaiden tuotteiden valmistumiseen. Suurissa työpaikoissa nähdään ammattiosaston rooli ns.” kultapossukerhona”, jossa juodaan kahvia pikkurilli pystyssä posliinikupista. Tämä ei todellakaan ole sitä! Ammattiosasto 59:n toimistolla päivystyksessä sekä päivittäisissä puhelinkeskusteluissa luottamusmiesten ja muiden jäsenten kanssa olen havainnut, että kaikki asiat eivät ole niin hyvin miltä ne voivat näyttää. Paikallisia sopimuksia, lomautuksia, palkkakiistoja, tes-tulkintoja, oikeusapuhakemuksia ym.. Näitä kysymyksiä ja tehtäviä satelee päivittäin. Juuri tällaista edunvalvontaa tarvitsemme jatkossakin enenevissä määrin. Kokemukseni mukaan vahva ja yhtenäinen ammattiosasto pystyy vastaamaan tähän haasteeseen. Ammattiosasto sekä Metalliliitto kouluttavat edunvalvojista tehokkaita ja periksiantamattomia ammattilaisia. Ammattilaisia, jotka pystyvät auttamaan jäsenistöä työelämää koskevissa tiukoissakin kysymyksissä. Edellä mainitusta joutuen liittoon kuulumattomat ”vapaamatkustajat” ovat uhkana myös yhtenäiselle edunvalvonnalle sekä tavoitteelliselle työehtojen parantamiselle. tajien taholla ja päätökset eivät ole merkityksettömiä. Äänestysaktiivisuus vaaleissamme on ollut perinteisesti muiden ammattiliittojen liittovaaleihin verrattuna jonkin verran parempi. Tosin viime vaaleissa jäi äänestysprosentti alle 50:n. Meidän tulee pitää huoli siitä, että äänestysprosentti alkaa näissä vaaleissa vähintään viitosella. Savo-Karjalan alueella äänestysaktiivisuus on ollut muita vaalipiirejä korkeampi. Pidetään huoli siitä tälläkin kertaa. Vaaliliitollamme on hyvä ja kattava ehdokasjoukko, joten jokaiselle varmasti löytyy sopiva ehdokas jota äänestää. Vaalijärjestyksen mukaan vaalit käydään kahdessa osassa. Ennakkoäänestys tapahtuu postin välityksellä 2.-16.3.2012 (palautuskuori postitettava viimeistään 13.3.). Toinen osa vaaleista käydään uurnavaaleina, joka kaikkien ammattiosastojen tulee järjestää 25.27.3.2012. Toivotan ehdokkaille ja tukiryhmille reilua ja rehtiä vaalityötä, eikä kaveria jätetä yksin. Yhdessä olemme vahvoja! Hannu Koistinen nro 4, Pohjois-Karjalan vaalipiiri työsuojeluvaltuutettu ao. 59 puheenjohtaja Metallin liittovaltuuston jäsen Aluesihteerin kynästä Tämä vuosi on vaalivuosi. Maalle on valittu uusi presidentti ja syksyllä on kunnallisvaalien vuoro. Nyt on aika valita edustajat metallin liittokokoukseen, jotka päättävät suuntaviivoista seuraavan neljän vuoden ajalle, sekä liiton johdon ja hallinnon. Vahva liitto – Sinä ja Metalli, on liittomme tunnus ja mitä aktiivisem- min jäsenet osallistuvat toimintaan ja päätöstentekoon, sitä vahvempi liittomme on. Savo-Karjalan alueelta valitaan liittokokoukseen 36 edustajaa ja lisäksi valtakunnallisista vaalipiireistä äänimääristä riippuen myös edustajia. Savo-Karjala-alueella Yhteistyön vaaliliiton ehdokkaaksi on asettunut 67 eh- dokasta ja lisäksi valtakunnallisissa vaalipiireissä alueeltamme on 13 ehdokasta, joten Yhteistyön vaaliliitolla on Savo-Karjalassa ehdokkaita 80, josta kiitos kaikille ehdokkaille ja ehdokkaiden tukiryhmille. Yhteistyön vaaliliiton tunnus on YHTEISTYÖLLÄ VAHVA LIITTO ja sitä me tarvitsemme myös vaalityön tekemisessä. Jokaisessa vaalipiirissä käydään suhteellisella vaalitavalla oma vaali ja vaaliliiton saama äänimäärä ratkaisee kunkin vaaliliiton edustajien määrän. Metallin vaaleja seurataan varsin tarkkaan, sillä onhan liittomme maan suurin teollisuusliitto ja liittokokouksen päätöksiä seurataan niin median, kuin myös työnan- TUKENASI TYÖELÄMÄSSÄ METALLILIITTO SAVO-KARJALAN ALUETOIMISTO Aluesihteeri Hannu Savolainen Aluetoimitsija Osmo Rantanen Toimistonhoitaja Tiina Sorvoja Työttömyyskassan palvelunumero Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 VARKAUS 020 77 41401 / 040 821 9361 020 77 41400 / 040 860 1635 020 77 41402 020 690 455 www.metalliliitto.fi Hannu Savolainen aluesihteeri Metalliliitto Savo-Karjalan aluetoimisto Ennakkoäänestys 2.–16.3.2012 • Uurnavaali 25.–27.3.2012 7 Metallin Yhteistyön vaaliliiton ehdokkaat Pohjois-Karjalan vaalipiirissä 2 Karvinen Kari Koneasentaja John Deere Forestry Oy pääluottamusmies 3 Kirvesniemi Miikka Tiiminvetäjä Jotwire Oy varatyösuojeluvaltuutettu 8 Martikainen Kari 9 Pakarinen Juha Asentaja Konepaja Antti Ranta Oy pääluottamusmies, ao. 59 varapuheenjohtaja, ao. 59 opintosihteeri Kiinteistönhoitaja Thermo Fisher Scientific PLM, TSV, ao. 59 toimik. jäsen, ao. 59 työsuojelujaoston pj, Metallin valtakunnallisen tasa-arvotoimikunnan jäsen, Kontiolahden ympäristöltk jäs. 14 Huovinen Markku 15 Jääskeläinen Pentti Lankakipinätyöstäjä Okun Koneistuspalvelu Oy ao. 196 sihteeri, pääluottamusmies Eläkeläinen 4 Koistinen Hannu 5 Kuuru Jarkko Levyseppä-hitsaaja Kesla Oyj, Joensuun tehdas pääluottamusmies, ao. 59 toimikunnan jäsen 7 Maksimainen Tapio Erikoismaalari Vexve Oy pääluottamusmies 6 Lehikoinen Juha Koneasentaja John Deere Forestry Oy ao. 59 pj, työsuojeluvaltuutettu, Metallin liittovaltuuston jäsen, Joensuun kaupunginvaltuutettu Metallimies Ouneva Oy pääluottamusmies 10 Roivas Pasi 11 Törttö Marko 12 Häkkinen Ari 13 Voutilainen Pekka 16 Morozov Pavel 17 Rummukainen Kimmo 18 Holsti Eero 19 Salminen Sami 20 Tahvanainen Katja 21 Tarvainen Viljo 22 Parviainen Vesa 23 Pitkänen Matti Vaihdetyöntekijä Muuntosähkö Oy pääluottamusmies Cnc-lävistäjä Finelcomp Oy pääluottamusmies, ao. 196 nuorisojaoston puheenjohtaja Levyseppähitsaaja Aillos Oy pääluottamusmies, ao. 59 toimikunnan jäsen Koneistaja New Steel- yhtiöt pääluottamusmies, ao. 196 toimikunnan jäsen Cnc-koneistaja Valtimo Components Oyj ao. 76 puheenjohtaja, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Pääluottamusmies Abloy Oy Joensuun tehdas ao. 221 tal.hoit., Metallin liittotoimik. jäs., Murikka-opiston johtok. jäs., Metallin aluetoimikunnan jäs., Metallin seututoimikunnan jäs. Keskuspesukoneenhoitaja Abloy Oy Joensuun tehdas ao. 221 toimikunnan jäsen Koneasentaja Ratemex Oy os. 333 puheenjohtaja, pääluottamusmies, kaupunginhallituksen jäsen Tuotantomekaanikko Joptek Lieksa ao. 153 toimikunnan jäsen Ajaja-asettaja Abloy Oy Joensuun tehdas luottamusmies, os. 221 opintosihteeri, työsuojeluvaravaltuutettu Lämpökäsittelijä Abloy Oy Joensuun tehdas ao. 221 varapuheenjohtaja, varapääluottamusmies Metallimies Kesla Oyj ao. 333 taloudenhoitaja, varapääluottamusmies SAVO-KARJALA YHTEISTYÖSSÄ 8 Suomen työläisille raskas presidentinvaali on ohi. Turpiin tuli oikein kunnolla. Pääluotto, johon kaikki luottavat sanoi, että vaalitulos oli oikein Lipposelle ja SDP:lle mutta väärin Suomen työtätekevää kansaa kohtaan. Vuorineuvoksilla ei tule olemaan hätäpäivää seuraavaan kuuteen vuoteen. Varmaan Björn Wahlrooskin saa kutsun Itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Meillä on nimittäin kutsuja yhtä paljon. Täysi nolla. Kyllä Tarja piti huolta tasa-arvosta tässäkin asiassa. Jos ei Nalle, niin ei Sepän Sällikään linnaan. Varapääluotto, joka on vähän nuorempi ammattimies, jonka olemme laittaneet kasvamaan pääluotoksi aikanaan, sanoi sattuvasti, että onneksi Lipponen ei ole mukana Metallin vaaleissa. Ei tosin ole hänen entinen kaverinsakaan eli Putkonen. Kummatkaan eivät siis sotke selvää asiaa. Kaikki vaikuttamaan äänestämällä Kahviporukassakin aprikoitiin Metallin liittokokousvaaleja. Joku nuorempi oli ollut utelias, että mistä kaikista ne siellä päättävät, jotka kokoukseen valitaan? Pääluotto, joka on ollut liittokokouksessa useamman kerran sanoi, että pääasiassa linjataan, miten metallilaisten edunvalvontaa, kuten sopimuspolitiikkaa, hoidetaan seuraavat neljä vuotta. Liiton huippujohto, johon kuuluu liiton puheenjohtaja ja muu liittotoimikunta sekä liitto- valtuuston jäsenet valitaan myös neljäksi vuodeksi. Liiton hallitukseen eli liittotoimikuntaan valitaan kuten liittovaltuustoonkin aivan tavallisia metallilaisia eri puolilta Suomea. Ovat tietenkin luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja ammattiosastojen johtohenkilöitä. Näin päätöksenteko pysyy Metallin kentän käsissä. Liittokokous antaa myös julkilausumia eri asioista mukaan lukien kansainväliset kysymykset. Pääluotto sanoi, että jos hänet valitaan, niin hän esittää pahoittelut Kreikan työläisille ja antaa huutia vellihousupoliitikoille ja kiroaa ahneet rahamaailman herrat. Pääluotto totesi, että vielä reilut parikymmentä vuotta sitten liittokokouksessa käytiin kovaa puoluepoliittista kisaa sosialidemokraattien ja kommunistien välillä. Sosialidemokraattien piti torjua vaatimukset Suomen muuttamiseksi Neuvostoliiton mukaiseksi neuvostojen maaksi, jossa valta oli perustuslaissa määrätty yhdelle puolueelle, etujoukolle. Sosialidemokraatit torjuivat nämä päätösesitykset ja keskittyivät tavallisten metallityöläisten asioiden hoitamiseen. Tämän toiminnan ansiosta sosialidemokraatit ovat olleet enemmistönä linjaamassa Metalliliiton toimintaa jäsenistön tuella, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Ajat näyttävät taas olevan nykysanonnan mukaan ”haastavat”. Suomesta on noin kymmenen vuoden aikana hävinnyt elektroniikkateollisuuden massavalmistus kokonaan. Viimeinen niitti oli kännykkätuotannon lopettaminen Salossa. Koko maailman kännykkäteollisuuden kehto! Elektroniikkateollisuus joutuu sopeutumaan samaan, mihin metsäteollisuus, kone- ja laiteteollisuus ja metallin perusteollisuus on vuorol- laan joutunut. Pois massatuotteista erikoistuotteisiin ja lyhyihin sarjoihin sekä teollisen palvelun suuntaan. Sen mitä ammattiliitto voi asioihin vaikuttaa, ovat Metallin sosialidemokraatit oppineet vuosien varrella. Pääluotto sanoikin, että ottaa sydänalasta kun miettii kaikkea murhetta mitä Salossa tällä hetkellä on. Oma liitto on kuitenkin tukena kaikessa mihin vähänkin voi vaikuttaa. Pitää vähän pelätä, mutta ei vaipua epätoivoon. Pääluotollakin on jo neljäs työnantaja vaikka sorvi on sama. PS. Sepän Sällikin äänestää jälleen Metallin Yhteistyön vaaliliiton ehdokasta eli omaa pääluottoaan, jotta voi olla varma siitä, että metallityöläisen asioita hoidetaan pitkäjänteisesti ja asiallisesti. Joensuun Metallityöväen ammattiosasto 59 ry Metalli 59 on vuonna 1930 perustettu osasto jossa on jäseniä n. 2000 Yhteystiedot: Puheenjohtaja Hannu Koistinen Puh. 040 547 3124 Toimisto avoinna tiistaisin klo 17.00 – 18.00 osoitteessa: Torikatu 7 B 24 80110 JOENSUU Puh. 013-227 862 tai 040 734 8215 Nettisivut: www.metalli59.fi Ammattiosaston kevätkokous osaston toimistolla 11.3.2012 klo 18.00 MIKKELIN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 61 RY Miksi liittyä osastoomme? Olemme paikkakuntamme metalliteollisuuden asiantuntevin porukka. Meiltä saat avun ja opastuksen pienissä ja suurissa asioissa. Pääset kauttamme vaikuttamaan myös yhteiskunnallisesti. Järjestämme myös erilaista vapaa ajan toimintaa. Kaikki tämä 1,75 % bruttopalkasta. Osaston jäsenmäärä on 664 jäsentä. Yhteystietomme: Kuopion Metallityöväen ammattiosasto 60 ry. Tulliportinkatu 26 A 70100 Kuopio Toimisto avoinna perjantaisin kello 13-17 Puhelin 017-262 7168 [email protected] Tervetuloa Osoite: Savilahdenkatu 5 -7, 50100 MIKKELI Puhelin: (015) 366 286 Sähköposti: [email protected] http://www.mikmet61.fi/ Päivystys: tiistaisin klo 17.00 -18.00 14 Mika Hynynen 15 Reino Jääskeläinen 16 Pauli Kiuttu 17 Jari Kärkkäinen 18 Ismo Nyman 19 Sari Vainikainen