Niittylahden kansakoulu 1925 - 1967 …
Rajalahden Meijeri Oy:n toiminta oli loppunut ja Niittylahden kylällä oli tarve kansakoululle.
Entisen meijerin tilat katsottiin sopiviksi pienen remontoinnin jälkeen.
Vuonna 1924 Säämingin kunnanvaltuusto päättikin kyseisen alueen ja rakennuksien
ostamisesta ja jo seuraavana syksynä vuonna 1925 alkoi Taipaleenniemessä toimia
yläkansakoulu ja kahta vuotta myöhemmin myös alakansakoulu.
Parhaimmillaan Niittylahden kansakoulu oli lähes sadan oppilaan kolmiopettajainen
opinahjo.
… ja sen pitkäaikaiset asukkaat
Pitkän päivätyön siellä teki opettajapariskunta Hilja ja Jalmari Vaahtoluoto. Lopulta koulu
kuitenkin koki monien muiden pienten kyläkoulujen kohtalon; oppilasmäärien pienetessä
sen toiminta lakkasi 1.8.1967.
Jalmari Vaahtoluoto (aik. Wilenius)
12.5.1890 Hollola – 6.2.1963 Savonlinna, opettaja ja suomalainen kirjailija
(Jalmari Vaula). Vaahtoluoto oli naimisissa vuodesta 1925 opettaja Hilja
(Hilda) Kankkusen kanssa.
Vaahtoluodon vanhemmat olivat kauppias Juho Edward Wilenius ja Matilda
Mandelin. Hän kävi Jyväskylän seminaarin vuosina 1908-1912 ja toimi
kansakoulunopettajana Kiuruveden Rapakkojoella 1912-1925, Parikkalan
Rasvaniemessä 1925-1926 ja Säämingin Niittylahdessa 1926-1954.
Vaahtoluoto jäi eläkkeelle vuonna 1955.
Kirjoittamista ja maalaamista harrastanut Vaahtoluoto kirjoitti kaikkiaan
yksitoista kirjaa Jalmari Vaulan nimellä ja hänen tekstejään julkaistiin myös
sanoma- ja aikakauslehdissä. Kuollessaan Vaahtoluodolta jäi keskeneräiseksi
romaani Luonto ja sydän joka kuvasi hänen lapsuuden ajan kotikylänsä
Herralan ihmisiä ja elämää.
Pajamäki
Mä unohdanko vanhan, rakkaan pajan tuon sepän mökin kosken partaalla, omenapuun, tuon
ikälopun suuren, ja omenat sen kirpeen katkerat, nokisen sepän rautamoukareineen, ja
vuorenkolon, jonka harmajaan asunto peittyi niin kuin huuhkan pesä rosoisen rinteen peittyy
louhenkoloon?
Paja on tuolla mäen törmällä, sen luona kasvaa piikkitakiainen niin valtavin ja runsain
lehdistöin, niin että aivan pajan pääty peittyy. Nokisen akkunan, mi lävitseen vain joskus
vaisun päivänvalon päästää, on suitsuttanut umpeen pajan sauhu, mi pilvenpaksuisena
möykkyinä pullahtaa ulos vanhan kiviahjon kidasta, konsa vanha, uuras seppä paljetta polkee,
sillä terästä on tänään määrä saada kirveeseen, on auran vannas vanha korjattava ja tahkon
kampi äsken katkennut on kuntoon saatava, ei auta muu.
Ote kesken jääneestä teoksesta Luonto ja sydän
Teoksia
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kotkanpoika : luonnonkuvaus, kuvitus K.
Eskola. Aura, Turku 1945
Kita, romaani, tekijän kuvittama. WSOY
1945
Kultasiipinen sudenkorento, satuja, kuvitus
Eeli Jaatinen. Kuva ja sana, Helsinki 1945
Pitkä pakomatka, kuvitus Eeli Jaatinen.
Kuva ja sana, Helsinki 1945
Luolapojat, kertomus esihistorialliselta
ajalta, kuvitus Ami Hauhio, Kirjokannen
poikien kirjasto 6. Kirjokansi, Helsinki 1946
Onnen maa ja muita satuja. Valistus 1946
Takametsän mustakorva, eläintarina. WSOY
1946
Salapolttajien jäljillä. Suomen opettajien
raittiusliitto, Helsinki 1947
Udina kukkaiskeiju, Nuorten tähtikirjasto 2.
Aura, Turku 1947
Kuolemanlaakson kurimuksessa,
jännitysromaani nuorisolle. Gummerus 1952
Huippuvuorten koira: seikkailukertomus,
kuvitus Eeli Jaatinen, Gummeruksen
nuorten kirjasto 26. Gummerus 1957