Sivu 1 / 5 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Katariina Mäki, 2009 Agrian sairaus- ja kuolinsyytilastot kertovat tarkasti koirarotujen terveydestä Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta järjesti lokakuussa kasvattajille ja jalostusneuvojille suunnatun luentopäiluentopä vän, jonka teemana oli koiran hyvinvoinnin huomioiminen jalostuksessa. jalostuksessa. Yksi päivän aikana kuulluista luennoista oli kanadalaisen laisen tutkijan Brenda Bonnetin pitämä katsaus ruotsalaisen Agria-vakuutusyhtiön Agria vakuutusyhtiön koirarotuprofiileista, jotka antavat tietoa rotujen sairauksista ja eliniästä. Huikean laaja Agrian tietokanta Ruotsin Agrian tietokannassa on tällä hetkellä vuosittain 225.000 koiraa, 100.000 hevosta ja 250.000 kissaa. Eläinten sairaus- ja kuolinsyytiedot kertyvät vakuutusyhtiölle ilmoitetuista, omavastuusumman ylittävistä eläinlääkärikäynneiseläinlä tä sekä vakuutuksen lakkauttamisesta ja mahdollisesta korvaushakemuksesta eläimen kuoleman yhteydessä. Tietokannasta on tehty rotukohtaisia profiileja, joista on apua rodun terveystilanteen tutkimisessa. Profiili on saatasaat vissa 80:lle Ruotsissa sa yleisimmälle rodulle, joista Agrian tilastot sisältävät kattavaa tietoa. Tietokantaa käytetään myös tutkimustarkoituksiin tarkoituksiin yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston, Guelphin yliopiston sekä Ruotsin Kennelliiton välillä. Tällä hetkellä koiraprojekteja on käynnissä tai valmistunut kuolinsyistä, kohtutulehduksesta, sydänviasta, atoat piasta, osteosarkoomasta koomasta ja nisäkasvaimista. Koirien elinikä pidentynyt ja sairastavuus lisääntynyt Agrian vakuutusaineistosta on muun muassa laskettu kaikkien vakuutettujen koirien koirien kuolleisuus vuosittain. Luku vaihvai telee eri roduilla alle yhdestä yli 18:aan prosenttiin. Uroksilla luku oli vuonna 1995 4,4 % ja vuonna 2002 3,9 %. Uroksilla oli hieman suurempi kuolleisuus kuin nartuilla, joista 3,7 % kuoli vuonna 1999 ja 3,1 % vuonna vuon 2002. Sairastavuudessa urokset olivat neljän ikävuoden jälkeen vähemmän aktiivisia kuin nartut, sitä ennen nartut kävivät uroksia sia harvemmin eläinlääkärissä hoidattamassa itseään. Vähintään yksi sairaudesta aiheutuva eläinlääkärikäynti vuosittain oli vuonna uonna 1995 14 %:lla koirista ja vuonna 2003 18 %:lla koirista. Koirien sairastavuus oli siis viimeisten kymmenen tutkimusvuoden kimusvuoden aikana lisääntynyt. Kohtutulehdus ja nisäkasvaimet yleisimpiä eläinlääkärikäyntien syitä Vuosina 1995-2002 yleisin hoitoa vaativan ativan eläinlääkärikäynnin syy oli märkäinen kohtutulehdus. Toisena tuli ihokasihoka vain, sitten nisäkasvain, korvatulehdus, traumaperäiset ihon vammat, ja kuudentena maha-suolitulehdus. maha Enemmän kuin 2200 Agriassa vakuutettua koiraa sairastuu vuosittain kohtutulehdukseen kohtutulehdukseen ja 1600 koiraa saa vähinvähi tään kerran vuodessa hoitoa nisäkasvaimen vuoksi. Koko Ruotsia ajatellen kohtutulehdukseen sairastuu vuosittain yli 7000 koiraa ja joko kohtutulehdukseen tai nisäkasvaimeen, tai kumpaankin, yli 10.000 koiraa. Eläinlääkintäkuluja Eläinlääkin uppoaa siis kaikkein eniten sairauksiin, jotka olisivat estettävissä ja vähennettävissä sterilisaation avulla. NisäkasvainNisäkasvai tenkin todennäköisyys köisyys vähenee, jos narttu sterilisoidaan ennen kolmen vuoden ikää. Eliniässä rotujen välillä suuret erot Rotujen välillä on suuria eroja siinä, kuinka suuri osuus yksilöistä elää 10 vuoden ikään asti. Kärkipaikka kuolleisuukuolleisu dessa on irlanninsusikoiralla (taulukko 1). Pisimpään taas elävät pohjanpystykorva, bichon havanais ja siperianhusky. Niillä on myös pienin sairastavuus. Biologiset seikat sanelevat, että pienikokoisten rotujen yksilöt elävät yleensä pidempään kuin suurikokoisten rotujen yksilöt. löt. Joillakin pienikokoisilla roduilla, kuten cavalier kingcharlesinspanielilla ja mopsilla, esiintyy kuitenkin paljon pal sellaisia terveysongelmia, jotka tappavat jo nuoria koiria (taulukko 2). Sairastavuudessa kärkipaikkaa on jo kauan pitänyt bokseri (taulukko 1). Kaikki sairastavuustilastossa korkealle sijoitsijoi tuvat rodut eivät kuitenkaan välttämättä ole kuolleisuustilaston kuolleisuustilaston kärkipäässä. Toisaalta taas luonneongelmien vuoksi lopetetut koirat eivät näy sairastavuustilastoissa. Tällaiset koirat lopetetaan yleensä nuorina, jolloin niiden kuolinikä saattaa alentaa rodun keskimääräistä kuolinikää, mutta rodun sijoitus sairastavuuden sairastavuuden suhteen näyttää todellista tit lannetta paremmalta, koska nämä koirat eivät ehdi kartuttaa sairaustilastoja. Sivu 2 / 5 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Taulukko 1. Rodut, joilla suurin kuolleisuus 10 ikävuoteen mennessä sekä rodut, joiden yksilöillä eniten sairaudesta saira aiheutuvia eläinlääkärikäyntejä (sairastavuus). Sija Kuolleisuus 1995-2002 Sairastavuus 1995-2002 1995 Sairastavuus 2003-2006 2003 1. Irlanninsusikoira Bokseri Bokseri 2. Tanskandoggi Irlanninsusikoira Berninpaimenkoira 3. Bernhardinkoira Tanskandoggi Sileäkarvainennoutaja 4. Berninpaimenkoira Dobermanni Rottweiler 5. Dobermanni Airedalenterrieri Rhodesiankoira 6. Leonberginkoira Berninpaimenkoira Cavalier kingcharlesinspanieli 7. Newfoundlandinkoira Suursnautseri Saksanpaimenkoira 8. Greyhound Rottweiler Englanninspringerspanieli 9. Bokseri Sileäkarvainennoutaja Labradorinnoutaja 10. Pyreneittenkoira Skotlanninterrieri Kultainennoutaja Taulukko 2. Eri rotujen sijoitus kuolleisuudessa (10 vuoden ikään mennessä) ja sairastavuudessa vuosina 1999-2002. 1999 Rotu Kuolleisuus, sija Sairastavuus, sija Cavalier kingcharlesinspanieli 10. 17. Sileäkarvainennoutaja 9. 11. Mopsi 16. 19. Saksanpaimenkoira 14. 21. Airedalenterrieri 20. 5. Bichon frisé 61. 30. Valk. länsiylämaanterrieri 52. 16. Kääpiösnautseri 74. 27. Dalmatiankoira 49. 29. Sekarotuinen* 56. 68. Parsonrussellinterrieri 76. 66. Siperianhusky 78. 76. *Ruotsissa suurin osa sekarotuisista on kahden rodun risteytyksiä Sivu 3 / 5 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kymmenen vuoden iän saavuttaa 68 % koirista Bonnet näytti kaavioita erirotuisten koirien riskistä kuolla 4, 6, 8 ja 10 vuoden ikään mennessä. Kaikkien rotujen rot keskiarvoriski oli neljän vuoden iässä pieni, ieni, sen jälkeen riski lähti nousemaan. Kuuden vuoden ikään mennessä me riski oli 4 %, kahdeksan vuoden ikään mennessä 6 % ja 10 vuoden ikään mennessä noin 9,5 %. Viiden vuoden iässä koirista noin 90 % on elossa, 10 vuoden iässä enää 68 %. Riskissä kuolla tiettyyn ettyyn ikään mennessä on yllättäviäkin eroja rotujen välillä: esimerkiksi sileäkarvaisennoutajan s (flatin) lukujen luulisi olevan lähellä sukulaisrotuja kultaistakultaista ja labradorinnoutajaa, mutta syöpä tappaa tämän rodun koiria jo nuorella iällä (kuva 1). Saksanpaimenkoirien anpaimenkoirien suuri kuolleisuus johtuu vuosien vu sien 1995-2002 1995 tilastojen mukaan ennen kaikkea lonkkanivelongelmista. Tämän rodun työkoiria saatetaan lopettaa l pettaa huonojen kuvaustulosten vuoksi jo ennen kuin vika alkaa oireilla. Myös cavalierilla 10-vuotiaiden 10 koirien en osuus on rotujen keskiarvoon - ja etenkin pienikokoisten rotujen keskiarvoon - verrattuna kovin pieni. Odotettavissa oleva elinikä vaikuttaa esimerkiksi päätökseen suuresta ja vaativasta leikkauksesta. Todennäköisyys, Todennäkö että 8-vuotias koira kuolee 10 vuoden ikään mennessä, on berninpaimenkoiralla noin 50 %, bordercolliella bordercollie alle 10 % ja irlanninsusikoiralla melkein 80 %. 8-vuotias vuotias bordercollie on edelleen rodun keski-ikää keski ikää nuorempi. nuore 8-vuotias irlanninsusikoira taas on jo vanhus, eikä sitä kannata enää ryhtyä ry suuresti operoimaan. Agria on uudistamassa eläinvakuutuksiaan rotukohtaisten elinikäodotusten mukaan. Pitkäikäisille roduille myönnetään tulevaisuudessa vakuutus pidemmäksi aikaa kuin lyhytikäisille. Myös pennunostajien on tärkeä tietää harkitsemansa rodun sairauksista ja odotettavissa olevasta eliniästä. Bonnet kertoi eräästä berninpaimenkoiriin rakastuneesta ihmisestä, joka ilmoitti, ettei missään nimessä nime vaihda rotua, vaikka hänen koiransa kuolisivat kaksivuotiaina. sivuotiaina. Suuri osa meistä kaikista varmasti haluaa tietyn ti tyn rotuisen koiran, maksoi mitä maksoi. Tosin, olisihan paljon onnellisempaa, jos koiransa kanssa saisi elää viiden vuoden sijasta viisitoista vuotvuo ta. Sitä paitsi, moniko ostaa heti samanlaisen auton auton tilalle, jos edellinen vastaava sanoo tyyppivian vuoksi sopimuksopimu sen irti kaksivuotiaana? Kuolinsyynä voi olla muukin kuin sairaus Koiran elinikä määräytyy perinnöllisten tekijöiden ja ympäristövaikutusten tuloksena. Siihen vaikuttavat sosiaaliset sos ja eläinlääkinnälliset suuntaukset. Lopetuspäätös on aina viime kädessä koiran omistajalla, ja yhdessä rodussa lopetuklopetu seen voi johtaa vähäpätöisempi syy kuin toisessa. Paitsi sairaudesta, lopetus voi johtua myös koiran luonneominailuonneomina suuksista, tai siitä, että koira oira on alun perin otettu väärään ympäristöön. Vaativa, perhettään terrorisoiva koira lopetelopet taan herkästi, vaikka sama koira olisi taitavammalla omistajalla varsin kunnollinen perheenjäsen. pe heenjäsen. Työkoirien kohdalla lopettamiseen taas voivat johtaa koiran heikot käyttöominaisuudet. Vuosina 1995-2002 2002 kaikkien rotujen kuolinsyistä ennen 10 vuoden ikää yleisin oli kuolema ilman diagnoosia. SeuraaSeura vaksi tulivat liikennevahingot (1500 koiraa Ruotsissa vuosittain), epilepsia (900 koiraa), syöpä (lymfooma, (lymfo sarkooma), sydänvika, ydänvika, munuaissairaudet ja lonkkanivelen kasvuhäiriö. Kuva 1. Keskimääräinen 5 ja 10 vuoden iässä elossa olevien koirien osuus vuosina 1995-2002. 1995 Kaikki = kaikkien rotujen jen keskiarvo; LN = labradorinnoutaja; KN = kultainennoutaja; kulta SN = sileäkarvainennoutaja; noutaja; SP = saksanpaimensaksanpaime koira; BP = berninpaimenkoira; RH = rhodesiankoira; CK = cavalier kingcharlesinspanieli. kin charlesinspanieli. Sivu 4 / 5 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Syöpä tappaa eri roduissa eri-ikäisiä ikäisiä koiria Berninpaimenkoirilla riski kuolla tiettynä ajanjaksona on suurempi kuin kaikilla roduilla keskimäärin, ja enemmän kuin joka kolmas kuolema rodussa liittyy erilaisiin syöpiin. Riski kuolla lymfoomaan tai sarkoomaan on bernillä yhdeksänyhdeksä kertainen verrattuna muihin rotuihin. Flateilla joka toinen kuolinsyy liittyy syöpään. sy Vuosina 2003-2006 2006 Ruotsissa kuoli syöpään yli 3000 koiraa. Tyypillinen sairastumisikä syövän kohdalla vaihtelee vai eri roduilla: kultaisellanoutajalla se on 14 vuotta, flatilla 6 vuotta ja berninpaimenkoiralla 2 vuotta. On tietysti paljon luonnollisempaa mpaa ja hyväksyttävämpää, että sairastuja on vanhus, kuin että tappava sairaus iskee jo hyvin nuoreen koiraan. Siksi sairauden vakavuutta rotutasolla mietittäessä tulee koirien kärsimysten ja sairauden sa yleisyyden lisäksi ottaa huomioon myös rodun koirien tyypillinen yypillinen sairastumisikä. Myös suhteellisen sairastumisriskin määrittäminen auttaa rodun kokonaistilanteen hahmottamisessa. Suurilukuisen Suuril rodun sairaudet näkyvät eläinlääkäreiden vastaanotoilla taajaan, vaikka rodun riski sairastua tiettyyn sairauteen ei e olisi keskimääräistä suurempi. Saksanpaimenkoiria on paljon, joten niitä näkyy myös eläinlääkäreiden eläinlääk vastaanotoilla paljon. Eläinlääkärit törmäävät saksanpaimenkoiran kohdalla usein syöpäsairauksiin. On totta, että rodun syöpäluvut ovat korkeat, mutta suuri uri on myös koirien lukumäärä. Kaikkiin rotuihin verrattuna saksanpaimenkoiran, tai vaikkapa kultaisennoutajan, riski sairastua syöpään ei ole suurempi kuin kaikilla roduilla r duilla keskimäärin. Sen sijaan berneillä ja flateilla riski on selvästi suurempi kuin roduilla duilla keskimäärin, vaikka lukumäärinä mitattuna eläinlääkärit eivät hoidahoid kaan näiden rotujen koiria kovin paljon. Ruotsin yleisimmällä rodulla keskimääräistä suurempi riski useaan sairauteen Edellä mainittu saksanpaimenkoira on Ruotsin yleisin rotu, jossa rekisteröidään vuosittain hieman yli 2500 koiraa. ko Tilastovuosina 2003-2006 2006 saksanpaimenkoiran kymmenen yleisintä kuolinsyytä olivat lonkkanivelen kasvuhäiriö, ka syöpä, maha-suolitulehdukset, iho-ongelmat, ongelmat, vammat, hermostolliset sairaudet, ei mainittua syytä, immunologiset sairaudet, koko kroppaan liittyvät oireet ja sydänongelmat. Yhdentenätoista tuli käyttäytyminen. Verrattuna kaikkiin rotuihin, saksanpaimenkoiran riski kuolla ennen 10 vuoden ikää oli iho-ongelmissa iho viisinkertainen ja immunologisissa ongelmissa ngelmissa kolminkertainen. Sydänongelmissa riski taas oli matalampi kuin kaikilla roduilla keske kimäärin. Saksanpaimenkoirilla oli yli 130 diagnoosin kohdalla kaikkiin rotuihin verrattuna kaksinkertainen riski kuolla ennen 10 vuoden ikää. Toisaalta rodun yksilöitä yks käytetään paljon jon työkoirina, joiden ei voi antaa kärsiä ontumisista tai raapimisista. Tällaiset koirat yleensä lopetetaan helpommin he pommin kuin lemmikkikoirat, joita joskus hoidetaan aivan liialliliiall suuksiin asti. Saksanpaimenkoiran yleisin sairaudesta aiheutuvan aiheutuvan eläinlääkärikäynnin syy oli perianaalifistelia eli anaalifurunkuloosi: anaalif kivulias, krooninen ja etenevä peräaukkoa ympäröivien kudosten tulehdus. tulehdus Sen riski saksanpaimenkoirien saksanpaime tappajana oli 12-kertainen kertainen verrattuna muiden rotujen riskiin. Suuri osa kaikkien rotujen terveysongelmista liittyy immuunijärjestelmään Kuten saksanpaimenkoiralla, myös labradorinnoutajalla suurin tappaja liittyy luustoon: riski kuolla rodun yleisimpään yle kuolinsyyhyn - kyynärnivelen nivelrikkoon - ennen 10 vuoden ikää on labradorilla kaikkien rotujen keskiarvoon verratverra tuna nelinkertainen. Silti kyynärnivelen nivelrikko on labradorilla vasta 18. yleisin hoitoa vaatineen eläinlääkärikäyneläinlääkärikäy nin syy. Berninpaimenkoirilla suurin riski aiheutuu syövästä, samoin flateilla ja kultaisillanoutajilla. kultaisillanoutajilla. Cavalierin Cav merkittävin kuolinsyy taas on sydänvika, johon rodulla on muihin rotuihin verrattuna 10-kertainen 10 kertainen riski kuolla ennen 10 vuoden ikää. Siinä ajassa kun sydänvika ehti tappaa Agriassa vakuutetuista cavaliereista 270 yksilöä, rodun rodu toinen vitsaus, syringomyelia, tappoi vain 20 yksilöä. Shetlanninlammaskoiran suurin riski kuolla ennen 10 vuoden ikää johtuu maha-suolitulehduksesta maha suolitulehduksesta ja munuaisongelmunuaisonge mista, mutta rotu ei kuitenkaan kuulu niiden rotujen joukkoon, joilla on keskimääräistä suurempi s riski kuolla ennen kyseistä ikää. Myöskään suomenpystykorvan, lapinkoiran ja suomenajokoiran riski ei ole keskimääräistä suurempi. Näiden rotujen tyypillisimmät kuolinsyyt ovat loukkaantuminen (suomenpystykorva (suomenpyst korva ja suomenajokoira) ja ongelmat umpieritysrauhasten itysrauhasten toiminnassa (lapinkoira). Suuri osa eri rotujen ongelmista liittyy immuunijärjestelmään (syövät, iho-ongelmat, iho ongelmat, tulehdukset, autoimmuunitauautoi dit). Näihin olisi helppo puuttua laveammalla jalostuksella, kun kerran tiedetään, että rotujen jalostuspohjat jalost ovat nykyisin aivan liian kapeita. Bonnet mainitsi, että Norjassa käytetään kaikista uroksista jalostukseen noin 8 %. SamanSama kaltaisia lukuja on raportoitu monessa maassa, myös Koiranetin luvut ovat tällaisia, tai jopa alhaisempia. Rodut on alun perin in luotu pienestä joukosta koiria, joiden perimää on sitten vielä hukattu sulkemalla sulk malla suurin osa koirista pois jalostuksesta. Silloin on tietysti odotettavissakin, että eläinten immuunijärjestelmä alkaa pettää. Sivu 5 / 5 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Jalostuksessa käytettävät tietolähteet usein hankalasti hyödynnettävissä Koska täsmätietoja rotujen suurimmista ongelmista ei useinkaan ole saatavilla, rotujärjestöt tuppaavat keskittymään keski yksittäisiin, helppoihin pikkuongelmiin, sen sijaan, että jalostuksen voimavarat keskitettäisiin rodun jalostuspohjan jalost laajentamiseen ja suurimpien kuolinsyiden torjumiseen. Erilaista tietoa on koirista kerätty ja tallennettu jo kauan. Kennelliitot tallentavat koirista esimerkiksi syntymäaikoja, syntym polveutumisia ja tiettyjen sairauksien tutkimustuloksia. Yleensä kennelliitot kennelliitot eivät kerää sitä ehkä kaikkein kai tärkeintä tietoa, kuolinikää ja -syytä, syytä, joten tässä Suomen Kennelliitto onkin taas kerran maailmanlaajuinen edelläkävijä. Eläinlääkäriasemat ja yliopistolliset klinikat tallentavat omaa käyttöään varten yksittäisten yksittäisten koirien sairaussairaus ja hoitotietoja. Klinikoilla ei ole tietoja koko rodun tilasta. Jo aiemmin todettiin, että rodun yleisyys vinouttaa eläinlääkärien tilastoja, koska suurilukuisten rotujen ongelmat ovat useammin näkyvillä kuin pienilukuisten. Myös kyselytutkimuksilla tutkimuksilla saadaan tietoa rotujen tilasta. Kyselyiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon ongelmia, onge joista ehkä suurin on osallistujajoukon valikoituminen. Voi olla, että vain sairaiden koirien omistajat, tai vain terveiterve den koirien omistajat, vastaavat. Terveysongelmien määrittely ja diagnoosien varmistaminen voi olla vaikeaa. VastaVast usprosenttina 80 on kattava, mutta jos vastausprosentti on vain 30, ei kyselyllä saatavasta tiedosta tiedo ole kovin paljoa hyötyä, vaikka vastausten lukumäärä olisi suurikin. Bonnett antoi myös vinkkejä kyselyn laatimiseen. Hyvä kyselykaavake keskittyy muutamaan pääasiaan eikä väsytä vastaajaa kymmenen sivun blanketilla. Kysely ei toisaalta saa olla liian helppokaan, koska silloin vastaaja vasta ei joudu pohtimaan vastauksiaan. Rotuprofiilit ilit saatavissa Agriasta Luennolla esitetyistä rotuprofiileista on muokattu CD:lle tallennettuja pdf-dokumentteja. pdf dokumentteja. Kullekin Ruotsin rotujärjesrot töistä on annettu kyseisten rotujen tilastotiedot sisältävä CD, jotta ne voivat hyödyntää tietoja jalostustyössään. jalostustyö Profiileista nähdään kunkin rodun yleisimmät sairaudet ja kuolinsyyt sekä sairaudet, joihin rodulla on suurempi riski kuin muilla roduilla keskimäärin. Profiilit on myös jaoteltu esimerkiksi vuoden mukaan, jolloin nähdään sairastavuudessa ja kuolinsyissä sä ajan kuluessa tapahtuneet muutokset. Eri rodut on ryhmitelty 11:lle CD:lle, joita voi tilata Ruotsin Agrian kotisivuilta agria.se/breedprofiles.