1. No category

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011
Tämä opetussuunnitelman osa sisältää 2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1 - 5.
13.6.2011
Sisällys
1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT ...................................................................................... 4
1.1 Opetuksen arvopohja ja toiminta-ajatus .................................................................................................................... 4
1.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet .............................................................................................................. 4
2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ................................................................................................................. 5
2.1 Oppimiskäsitys ......................................................................................................................................................... 5
2.2 Oppimisympäristö ..................................................................................................................................................... 6
2.3 Toimintakulttuuri ...................................................................................................................................................... 6
2.3.1 Oppituntien ulkopuolinen toiminta .................................................................................................................... 7
2.3.2 Koulujen säännöt ............................................................................................................................................... 7
2.4 Työtavat .................................................................................................................................................................... 9
3. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI .................................................................................................. 10
3.1 Yleinen tuki ............................................................................................................................................................ 11
3.2 Tehostettu tuki ........................................................................................................................................................ 11
3.3 Erityinen tuki .......................................................................................................................................................... 12
4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT .................................................................................. 13
4.1 Eriyttäminen ........................................................................................................................................................... 13
4.2 Tukiopetus .............................................................................................................................................................. 14
4.3 Oppimissuunnitelma ............................................................................................................................................... 15
4.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) .......................................................... 16
4.5 Osa-aikainen erityisopetus ...................................................................................................................................... 17
4.6 Erityisopetus ........................................................................................................................................................... 18
4.7 Yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen .................................................................................................... 18
4.8 Pidennetty oppivelvollisuus .................................................................................................................................... 19
4.9 Toiminta-alueittain opiskelu ................................................................................................................................... 21
4.10 Ohjauksellinen ja muu tuki ................................................................................................................................... 22
4.10.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö ................................................................................................................. 22
4.10.2 Ohjauksen järjestäminen ................................................................................................................................ 22
4.10.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen ........................................................................................ 23
4.10.4 Opetusta tukeva muu toiminta ....................................................................................................................... 25
4.11 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen ........................................................................................................ 26
4.11.1 Oppilashuolto ................................................................................................................................................. 26
4.11.2 Turvallisuuden edistäminen ........................................................................................................................... 27
4.11.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen .................................................................... 28
5. OPPILAAN ARVIOINTI ................................................................................................................................ 28
5.1 Arviointi opintojen aikana: tehtävät ja periaatteet .................................................................................................. 28
5.1.1 Opinnoissa eteneminen .................................................................................................................................... 29
5.1.2 Vuosiluokalta siirtyminen ................................................................................................................................ 29
5.1.3 Vuosiluokalle jättäminen tai ehdot .................................................................................................................. 30
5.1.4 Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan ................................................................................. 30
5.1.5 Oppilaan siirtyminen toiseen kouluun ............................................................................................................. 31
5.1.6 Arvioitavat oppiaineet ...................................................................................................................................... 31
5.1.7 Työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi ........................................................................................................ 31
5.1.9 Oppilaan itsearviointi ....................................................................................................................................... 34
5.1.10 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi ................................................................................................. 34
5.1.11 Maahanmuuttajaoppilaan arviointi ................................................................................................................ 34
5.2 Päättöarviointi: tehtävät ja periaatteet ..................................................................................................................... 35
5.2.1 Arvioitavat oppiaineet ...................................................................................................................................... 35
5.3 Todistukset .............................................................................................................................................................. 35
6. OPPIAINEET ............................................................................................................................................... 38
6.1 Äidinikielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 3.-9. luokille ............................................................................. 38
6.1.1 Suomi toisena kielenä ...................................................................................................................................... 53
6.2 Vieraiden kielten opetussuunnitelmat ..................................................................................................................... 57
6.3 Matematiikka .......................................................................................................................................................... 88
6.4 Ympäristö- ja luonnontieto ................................................................................................................................... 111
6.5 Fysiikka ja kemia .................................................................................................................................................. 135
6.6 Terveystieto .......................................................................................................................................................... 148
2
6.7 Evankelisluterilainen uskonto ............................................................................................................................... 161
6.8 Ortodoksinen uskonto ........................................................................................................................................... 168
6.9 Elämänkatsomustieto ............................................................................................................................................ 178
6.10 Historia ............................................................................................................................................................... 183
6.11 Yhteiskuntaoppi .................................................................................................................................................. 187
6.12 Musiikin opetussuunnitelma vuosiluokille 3-9 ................................................................................................... 190
6.13 Kuvataide ............................................................................................................................................................ 194
6.14 Tekstiilityön opetussuunnitelma luokat 3-9 ........................................................................................................ 206
6.15 Tekninen työ ....................................................................................................................................................... 214
6.16 Liikunta ............................................................................................................................................................... 218
6.17 Kotitalous............................................................................................................................................................ 237
6.18 Taito- ja taideaineiden arviointi luokilla 3-6 ....................................................................................................... 240
6.19 Ohjauksen järjestäminen ..................................................................................................................................... 242
7 5.- 6. LUOKAN VALINNAISKURSSIT ........................................................................................................ 248
7.1 Valinnaiskurssi käden taidot ................................................................................................................................ 248
7.2 Kotitalouden valinnaiskurssi ................................................................................................................................. 248
7.3 Musiikin valinnaiskurssi ....................................................................................................................................... 248
7.4 Liikunnan valinnaiskurssi ..................................................................................................................................... 248
7.5 Tietotekniikka ....................................................................................................................................................... 248
8 VALINNAISET AINEET, luokat 7 - 9 .......................................................................................................... 254
8.1 Eräkurssi ............................................................................................................................................................... 254
8.2 Maa- ja metsätalous .............................................................................................................................................. 258
8.3 Matematiikan valinnaiskurssi (1 VVT, 9. LK.) .................................................................................................... 260
8.4 Matematiikkaa ja robotiikkaa (1 VVT, 8. LK.) .................................................................................................... 261
8.5 Teollisuus tutuksi (1 VVT, 9. LK. ) ...................................................................................................................... 262
8.6 B2 – Valinnainen kieli (Saksa) luokilla 8 - 9 ........................................................................................................ 263
8.7 Kuvataiteen valinnaiset kurssit ............................................................................................................................. 265
8.8 Musiikin valinnaiskurssit ...................................................................................................................................... 266
8.9 Liikunta ................................................................................................................................................................. 268
8.10 Tietotekniikka (2 vvt, 8. lk. ja 2 vvt, 9. lk.) ........................................................................................................ 269
8.11 Tekninen työ ....................................................................................................................................................... 277
8.12 Tekstiilityön opetussuunnitelma luokat 3-9 ........................................................................................................ 281
8.13 Kotitalouden valinnaiskurssit.............................................................................................................................. 289
8.14 Off we go – Engalnnin kieltä käytäntöön (1 VVT, 9. LK.) ................................................................................ 292
Liitteet
- Ketään ei jätetä - Vaalan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon käsikirja
(sisältää lomakkeita)
- Vuosikello
- Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma
- Pedagoginen selvitys ja oppimissuunnitelma
- Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS
- Lomakkeet HOJKSin laatimista varten:
Oppilaalle, jolla ei ole yksilöllistettyjä oppimääriä
Oppilaalle, jolla on yksilöllistettyjä oppimääriä
Oppilaalle, joka opiskelee toiminta-alueittain
3
1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
1.1 Opetuksen arvopohja ja toiminta-ajatus
Vaalan perusopetuksessa annettavan kasvatuksen ja opetuksen arvopohja muodostuu
kuudesta pääarvosta, joita selitetään tarkemmin seuraavassa kappaleessa:
1)
2)
3)
4)
5)
6)
Hyvät tavat
Terve itsetunto
Yritteliäisyys
Luonnon huomioon ottaminen
Terveet elämäntavat
Turvallisuus
Yhtenäiskoulun toiminta-ajatus:
OULUJÄRVEN RANTAMILTA JUURET JA SIIVET ELÄMÄÄN
Veneheiton koulun toiminta-ajatus:
VENEHEITON KOULU KASVATTAA JA KOULUTTAA LAPSIA JA NUORIA SAAVUTTAMAAN ELÄMÄSSÄ TARVITTAVAT TIEDOT JA TAIDOT.
Oppilaille pyritään tekemään tutuksi ja rakkaaksi omaa kotiseutua, sen luontoa, perinteitä
ja kulttuuria, jotta heille voisi kasvaa vahvat juuret, joiden varaan rakentaa elämäänsä.
Samalla heitä halutaan kasvattaa ihmisiksi, joilla on tarvittavat taidot, tiedot ja valmiudet
lähteä kohti jatko-opintoja, työelämää, aikuisuutta ja sen velvoitteita.
1.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
Vaalan perusopetuksessa pyritään antamaan laadukasta opetusta ja kasvattamaan oppilaista monipuolisia taitoja ja tietoja omaavia, toisten ihmisten kanssa hyvin toimeen tulevia,
jatko-opintoihin kykeneviä yksilöitä. Heidän yksilöllisyyttänsä halutaan kunnioittaa ja löytää
itse kunkin vahvuudet. Yhtenäisen yhdeksänvuotisen opinpolun toivotaan antavan jokaiselle niitä elämäntaitoja, joiden avulla he löytävät oman paikkansa elämässä ja selviävät
tulevaisuuden haasteissa.
On erittäin tärkeää, että oppilaista tulee rehellisiä ja oikeudenmukaisia ihmisiä, jotka kykenevät ottamaan toiset ihmiset huomioon, suvaitsemaan ja kunnioittamaan erilaisia ihmisiä
ja käyttäytymään kohteliaasti toisia kohtaan.
Oman perinteen ja kulttuurin tunteminen luo pohjan terveelle itsetunnolle. Sitä vahvistaa
jokaisen omien edellytysten huomioiminen ja kokemus siitä, että itse kutakin arvostetaan
ja kannustetaan parhaimpaansa. Oppilas, jolla on terve itsetunto, osaa paremmin arvostaa
myös muita kulttuureja, joihin hän koulutyössäkin saa tutustua.
4
Myönteistä, yritteliästä asennetta koulutyöhön ja vastuun kantamista omista tehtävistä halutaan luoda ja rohkaista oppilaissa. Siten he voivat oppia arvostamaan opiskelua ja työtä,
tekemään loppuun annetut tehtävät ja saada rohkeutta tarttua uusiin.
Luonnon läheisyys ja arvostaminen on olennainen osa koulujen arvopohjaa. Tahdomme
vaalia kestävän kehityksen periaatteita laajasti ja siihen liittyen huomioida kierrätyksen ja
energian säästämisen koulutyössä.
Liikunta, terveellinen ravinto, riittävä lepo, hygienia ja muut terveeseen elämään kuuluvat
asiat ovat tärkeitä, jotta oppilaamme voisivat kasvaa terveiksi aikuisiksi.
Jokaisella oppilaalla ja henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus tuntea itsensä ja olonsa turvatuksi ja hyväksytyksi kouluyhteisössä. On tärkeä huolehtia kouluyhteisön fyysisestä turvallisuudesta, mutta yhtä lailla siitä, että jokainen yksilö tuntee kuuluvansa yhteisöön ja on
olemassa selvät säännöt ja rajat, jotka takaavat henkilökohtaisen koskemattomuuden ja
suojan kiusaamista ja muita uhkaavia tekijöitä vastaan (Kiva koulu -malli).
Koulujemme arvojen tulee konkretisoitua jokapäiväisessä toiminnassa, ja lisäksi vuosittain
kiinnitetään erityistä huomiota pariin arvoon vuorollaan eri- ikäisille oppilaille sopivalla tavalla.
2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
2.1 Oppimiskäsitys
Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä
tietojen ja taitojen rakentamista. Oppimisprosessin käynnistymisen edellytyksenä on oppilaan motivoituminen. Motivaation virittäjänä opettajalla on tärkeä tehtävä. Opettajan tulee
olla tietoinen oppilaan tietopohjasta, oppimis- ja työskentelytavoista ja hänen käsityksestään itsestään oppijana. Oppimista säätelee myös oppijan kulttuuritausta ja hänen käsityksensä opittavan asian merkityksestä hänen elämässään.
Onnistuneessa oppimisprosessissa oppilas on tietoinen opiskelun tavoitteesta. Hänellä on
mahdollisuus olla osallisena työskentelyn suunnittelussa ja arvioinnissa. Oppiminen on aktiivista toimintaa ja tehokasta silloin, kun opittava asia kiinnostaa ja liittyy mielekkäällä tavalla aikaisempaan kokemukseen ja tietorakenteeseen.
Opiskeluprosessin ohjaamisessa ja oppimisen näkyväksi tekemisessä opettajalla on merkittävä tehtävä. Opettaja kannustaa ja auttaa oppilasta havainnoimaan ja arvioimaan oppimisen kulkua ja tavoitteen saavuttamista. Opettajan tehtävänä on myös auttaa oppilasta
jäsentämään tietoa ja ymmärtämään asiayhteyksiä aiemmin opitun ja uuden tiedon välillä.
Opettaja auttaa oppilasta ymmärtämään tiedon muuttuvaa luonnetta ja sen kulttuurisidonnaisuutta. Opetuksessa on olennaista antaa esimerkkejä ja malleja tiedon soveltamisesta
oppijan kokemusmaailmaan.
Oppiminen on tilannesidonnaista. Oppimiseen tarvitaan aikaa, ohjausta ja rohkaisua. Opetuksen suunnittelun tavoitteena on kiireetön, salliva ja luova työskentelyilmapiiri, jossa on
sijaa vuorovaikutteiseen työskentelyyn sekä opettajan että toisten oppilaiden kanssa.
5
Opettaja on opintojen ohjaaja, tukija ja kannustaja. Opiskelumotivaation herättämiseen ja
ylläpitämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Opetuksessa käytetään vaihtelevia opetusmetodeja ja hyödynnetään uutta teknologiaa. Perustietojen ja -taitojen oppimisen ohella
pyritään kehittämään oppilaan vuorovaikutustaitoja, oppimaan oppimisen taitoja ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamista. On tärkeää, että luokassa on tasa-arvoinen, salliva ilmapiiri, joka kannustaa oppilaita vuorovaikutukseen niin opettajan kuin oppilastovereidenkin
kanssa. Oppilasta rohkaistaan etsimään tietoa eri tiedonlähteistä. Eri oppiaineissa oppilasta pyritään rohkaisemaan itseilmaisuun ja yrittämiseen.
2.2 Oppimisympäristö
Opetussuunnitelman perusteissa oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimisen fyysistä ja
psyykkistä kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Koulujen psyykkinen
oppimisympäristö on kannustava. Oppilaiden ja henkilökunnan jaksamista pyritään tukemaan kehittämällä oppilaiden ja opettajien yhteisöllisyyttä.
Opetussuunnitelman taustalla oleva oppimiskäsitys edellyttää oppimisympäristön arviointia
ja kehittämistä. Hyvässä oppimisympäristössä oppilaalla on mahdollisuus tehdä valintoja
omien oppimisedellytystensä ja kiinnostuksensa mukaisesti. Oppiminen perustuu oppilaan
toiminnallisuuteen ja aktiiviseen työskentelyyn, jossa käytetään laajasti hyväksi kaikkia
koulujen ja niiden ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Uudistuva oppimisympäristö
asettaa vaatimuksia opetusmenetelmien kehittämiselle. Tavoitteena on turvallinen, ergonominen, muunneltava ja viihtyisä oppimisympäristö.
Oppimisen suunnittelussa otetaan huomioon ryhmittelyn ja samanaikaisopetuksen tarjoamat mahdollisuudet. Opetusryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon oppilaiden yksilöllinen tuen tarve ja eriyttäminen.
2.3 Toimintakulttuuri
Kouluissamme painotetaan perusteellista perusopetusta tukemalla oppilaiden kasvua, kehitystä ja koko yhteisön hyvinvointia. Tavoitteena on, että kouluistamme lähtee jatkoopintoihin ahkera, vastuullinen, aktiivinen, rehellinen ja kansainvälinen opiskelija. Toimintakulttuuria luodaan koulun sisäisellä ja ulkoisella yhteistyöllä.
Koulun sisäistä yhteistyötä on kaikki arjen toiminta koulussa. Yhteisöllisyyttä tukevat luokkien yhteiset tunnit, teemat, juhlat ja muut tapahtumat. Koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja
ovat seurakunta, vapaa-aikatoimi, vanhempainyhdistys ja erilaiset järjestöt. Yhtenäiskoululla on kansainvälistä yhteistyötä ulkomaisten partnerikoulujen kanssa.
Yhtenäiskoulussa toimivat luokkatasokohtaiset tiimit. Jokaiseen tiimiin kuuluvat luokkien
kanssa työskentelevät opettajat, erityisopettajat ja avustajat sekä kuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Tiimin sisällä pyritään käyttämään samanaikaisopetusta ja muita joustavia opetusjärjestelyjä. Tiimimalli on tukena sekä ennaltaehkäisevässä että korjaavassa oppilashuoltotyössä. Tiimit kokoontuvat vuosikellon (LIITE) mukaisesti kulloinkin tarvittavalla
kokoonpanolla.
6
2.3.1 Oppituntien ulkopuolinen toiminta
Koulutyö järjestetään lukuvuosittain työsuunnitelmaan merkittyjen tavoitteiden, painotusten
ja teemojen mukaan. Lukuvuoteen sisältyvät mm.:
a) Juhlat: Kouluillamme järjestetään pääsääntöisesti joulu- ja kevätjuhla. Muita
juhlia järjestetään teemojen ja erityistapahtumien puitteissa.
b) Teemat ja kouluvuoden tapahtumat: Säännöllisiä tapahtumia on mm. liikuntapäivä syksyisin ja keväisin. Osa tapahtumista on perusopetuksen yhteisiä.
c) Retket: luokkaretket ja yksi leirikoulu 1.-6. luokalla, kotiseuturetkiä, 8. luokalla
leirikoulu, 8.-9. luokalla mahdollisesti projektiretkiä.
d) Vanhempainkeskustelut järjestetään kerran lukuvuodessa.
e) Palaverit yhtenäiskoulussa: tarvittaessa kaikille yhteinen palaveri tai ala- ja
yläluokkien omat palaverit.
f) Palaverit Veneheitossa: henkilökunnan palaveri kerran viikossa.
g) Opettajainkokoukset pidetään kerran lukukaudessa arviointikokouksena.
2.3.2 Koulujen säännöt
Koulujemme yhdessäolon säännöt on laadittu yhteistyössä oppilaiden, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan kanssa. Sääntöjen laadinnassa on pyritty yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Yhteisillä säännöillä haluamme luoda turvallisen ja joustavan koulupäivän koko koulun väelle.
Säännöt tarkentuvat koulujen arjessa. Yhdessäolon sääntöjä täsmennetään myös oppilaan ikä- ja kypsyystason näkökulmasta luokkia 1-6 ja 7-9 koskevilla käytänteillä. Sääntöjä
ja käytänteitä päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
Yleistä säännöistä ja niitä tukevista käytänteistä:
Opettajat käyvät oppilaidensa kanssa säännöt huolellisesti läpi aina syyslukukauden
alussa
Säännöt annetaan joka lukuvuoden alussa tiedoksi vanhemmille
Jos oppilas ei noudata koulun sääntöjä, häntä voidaan rangaista peruskouluasetuksen
mukaisilla rangaistuksilla: Opettaja voi nuhdella oppilasta tai poistaa oppilaan luokasta
valvotusti. Sääntöjen rikkomisesta voi seurata kasvatuskeskustelu. Kasvatuskeskustelun jälkeen oppilas soittaa kotiin ja kertoo huoltajalleen, mitä tapahtui ja mitä keskustelussa sovittiin. Opettaja voi myös määrätä enintään kahden tunnin jälki-istunnon. Kurinpitorangaistukset antaa rehtori/lautakunta.
VAALAN PERUSOPETUKSEN YHDESSÄOLON SÄÄNNÖT
Tarvitsemme yhdessäolon säännöt, jotta jokainen kouluissamme työskentelevä lapsi, nuori
ja aikuinen tuntisi olonsa turvalliseksi ja tietäisi tehtävänsä, oikeutensa ja velvollisuutensa
koulupäivän aikana ja kouluyhteisön kaikki toiminta olisi sujuvaa.
1) Koulumatka:
Koulumatkalla käyttäydyn kohteliaasti ja rauhallisesti noudattaen liikennesääntöjä ja huoltajien, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja kouluauton
kuljettajan antamia ohjeita.
7
2) Kulkuvälineet:
Polkupyörät ja mopot säilytän koulun pihalla niille varatuilla paikoilla, en
koske niihin välitunneilla enkä aja niillä koulun pihalla.
3) Tunnit ja välitunnit:
Tulen ajoissa oppitunneille ja muihin sovittuihin koulun tilaisuuksiin.
Riisun ulkovaatteet niille varattuihin naulakoihin. Pukeudun kouluun asiallisesti ja koulupäivän tuntien edellyttämällä tavalla.
Tunnin loputtua siirryn viivyttelemättä välitunnille. Välituntien vietosta sisällä
opettajat antavat erikseen ohjeet.
Käyttäydyn välitunneilla rauhallisesti annettujen ohjeiden mukaan niin, etten
aiheuta vaaratilanteita itselle enkä muille. En juokse enkä melua koulun sisätiloissa.
Vessassa asioin pääsääntöisesti välitunnilla ja noudatan siisteyttä.
Välitunnit vietän koulun alueella enkä poistu siltä ilman opettajan lupaa.
4) Toiset oppilaat ja koulun aikuiset:
Käyttäydyn kaikkia kohtaan ystävällisesti, kunnioittavasti ja rehellisesti. Puhun ja käyttäydyn asiallisesti. En kiusaa enkä nimittele ketään. Kunnioitan jokaisen henkistä ja fyysistä koskemattomuutta.
Teen omalta osaltani kaikkeni säilyttääkseni työrauhan ja viihtyvyyden koulussamme.
Noudatan koulun aikuisten antamia ohjeita ja määräyksiä.
5) Omaisuus ja ympäristö:
En tuo kouluun mitään sellaista omaisuutta, jota en koulupäivän aikana tarvitse. Koulu ei ole korvausvelvollinen, jos jokin kouluun tuomani esine rikkoontuu tai menee hukkaan.
En turmele enkä ota luvatta käyttööni toisen ihmisen tai koulun omaisuutta.
Mikäli rikon jotain, korvaan sen.
En roskaa enkä muuten turmele koulun ympäristöä.
Aseiden ja räjähteiden tuominen kouluun on ehdottomasti kielletty!
6) Vastuu kouluvälineistä ja -tehtävistä:
Tuon mukanani kouluun tarvittavat oppikirjat ja muut välineet ja teen annetut
tehtävät niin hyvin kuin osaan.
7) Ruokailu:
Ruokailussa odotan vuoroani rauhallisesti ja ruokailen hyvien tapojen mukaisesti.
Noudatan opettajien ja muun henkilökunnan antamia ohjeita.
8) Poissaolot:
En ole aiheetta poissa koulusta.
Kun olen sairaana, on huoltajan ilmoitettava viipymättä asiasta opettajalle/luokanvalvojalle.
8
Muihin poissaoloihin pyytää huoltaja etukäteen kirjallisen luvan opettajalta/luokanvalvojalta (1-3 pv). Yli kolmen päivän poissaoloihin luvan antaa rehtori.
Kaikissa poissaolotapauksissa tuon opettajalle/luokanvalvojalle huoltajan allekirjoittaman kirjallisen selvityksen poissaolosta.
9) Tupakka ja päihteet:
Laki kieltää tupakoinnin koulun alueella kaikilta. Tupakan ja päihteiden tuominen kouluun tai mihin tahansa koulun järjestämään tapahtumaan sekä niiden käyttäminen tai niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen siellä on ehdottomasti kielletty!
10) Rikkomusten seuraukset:
Jos syyllistyn rikkomukseen, se kirjataan ylös, siitä annetaan asianmukainen
rangaistus ja ilmoitetaan kotiin.
Näitä sääntöjä voidaan tarkentaa ja täydentää opettajien antamilla kirjallisilla ja suullisilla ohjeilla. Niissä asioissa, joista ei säännöissä erikseen määrätä, noudatetaan
peruskoulua koskevia säännöksiä ja määräyksiä.
2.4 Työtavat
Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja,
joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää
oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja
sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen
kehittymistä. (Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia päivitetään lukuvuoden
2011 - 2012 aikana). Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.
Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.
Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne
virittävät halun oppia
ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista
kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja
tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä
vastuun kantamista toisista
kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia
palautetta oman toiminnan reflektointia varten
auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen
kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.
9
Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä
esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.
3. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon se, että oppilaan tuen tarve voi
vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta
useamman tukimuodon tarpeeseen tai kohti kevyempää tukea. Jokaisella oppilaalla tulee
olla mahdollisuus saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan ja onnistua oppimisessa. Tuki pyritään järjestämään oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan oman kunnan koulussa, niin pitkälle kuin on mahdollista. Tämä edellyttää
riittävää määrää erityisopettajia ja avustajia. Tarvittaessa perustetaan pienryhmiä, joiden
tarve määritellään vuosittain. Veneheiton koululla erityisopetuspalveluja tarjoaa laajaalainen erityisopettaja.
Oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain.
Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan
täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tuen
tasot ovat yleinen tuki (3.1), tehostettu tuki (3.2) ja erityinen tuki (3.3).
10
TUEN PORTAAT
Erityisen tuen päätös ja laaditaan
HOJKS
Laaditaan oppimissuunnitelma
-
YLEINEN TUKI
eriyttäminen
oppilaanohjaus
tukiopetus
lisäksi oppilashuollon tuki,
osa-aikainen erityisopetus,
samanaikaisopetus, joustava ryhmittely, apuvälineet yms., avustajapalvelut, ohjaus- ja tukipalvelut
Jos yleinen tuki ei riitä, tehdään pedagoginen arvio.
 Pedagogisen arvion perusteella aloitetaan tehostettu tuki.
ERITYINEN TUKI
- oppilashuollon tuki
- erityisopetus (kokoaikainen, osa-aikainen)
- apuvälineet yms.
- avustajapalvelut
- lisäksi samanaikaisopetus,
joustava ryhmittely, eriyttäminen, oppilaanohjaus, tukiopetus, ohjaus- ja tukipalvelut
TEHOSTETTU TUKI
- oppilashuollon tuki
- osa-aikainen erityisopetus
- avustajapalvelut
- lisäksi samanaikaisopetus, joustava ryhmittely, eriyttäminen,
oppilaanohjaus, tukiopetus,
apuvälineet yms., ohjaus- ja
tukipalvelut
Jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen selvitys.
 Pedagogisen selvityksen perusteella
opetuksen järjestäjä tekee arvion, siirrytäänkö oppilaalle antamaan erityistä
tukea.
1.
10
3.1 Yleinen tuki
Jokaisen oppilaan oikeus on saada laadukasta opetusta, ohjausta sekä tukea oppimiseen
ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen
oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien, muun henkilöstön (esim. avustajat) sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa.
Koulu käyttää keinona vastata oppilaan tuen tarpeisiin ensisijaisesti eriyttämistä (4.2).
Myös tukiopetusta (4.1), osa-aikaista erityisopetusta (4.5), avustajan työpanosta, sekä oppilaanohjausta (4.10.2.) ja oppilashuollon tukea voidaan käyttää tukimuotona. Oppilaalle
voidaan tehdä myös tarvittaessa oppimissuunnitelma (4.3). Jos yleinen tuki ei riitä, oppilaan tulee saada tehostettua tukea.
3.2 Tehostettu tuki
Jos havaitaan, että hyvä perusopetus sekä kaikille oppilaille tarkoitettu yleinen tuki ei riitä,
siirrytään tehostettuun tukeen. Se aloitetaan, kun oppilas tarvitsee säännöllistä tukea, samanaikaisesti useita eri tukimuotoja tai pitkäaikaista tukea. Tehostetun tuen tarpeesta päätetään moniammatillisena yhteistyönä pedagogisen arvion (LIITE) perusteella. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan (LIITE). Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo
mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
Tehostetun tuen tavoitteena on oppimisen ja kasvun tukeminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä koulunkäyntiin liittyvien ongelmien kasvamisen, monimuotoistumisen ja kasautumisen ehkäiseminen. Tehostettu tuki on yleistä tukea vahvempaa, yksilöllisempää ja pitkäjänteisempää tukemista. Se suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena.
Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeiden selvittämisen että
tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan.
Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tukimuotoina voidaan käyttää esimerkiksi eriyttämistä (4.2), oppilashuollon tukea (4.11.1), tukiopetusta
(4.1), osa-aikaista erityisopetusta (4.5), samanaikaisopetusta, joustavaa ryhmittelyä, apuvälineitä, avustajapalveluja, erilaisia ohjaus- ja tukipalveluja. Tehostetun tuen vaiheessa
oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää.
Oppilaan kasvua ja oppimista sekä koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti
tehostetun tuen aikana ja tarvittaessa tehdä uusi pedagoginen arvio. Jos oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen
tarvetta. Jos tehostettu tuki on auttanut ja oppilas suoriutuu koulunkäynnistä, hänet voidaan siirtää takaisin yleisen tuen piiriin. Jos tehostettu tuki ei ole riittävää, tehdään pedagoginen selvitys (LIITE), minkä perusteella harkitaan erityisen tuen tarpeellisuutta.
11
3.3 Erityinen tuki
Oppilaalle annettavan erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja
suunnitelmallista tukea niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojensa jatkamiselle peruskoulun jälkeen.
Oppilas siirtyy erityisen tuen piiriin, jos hänelle annettu tehostettu tuki ei ole riittänyt. Oppilaan siirtäminen erityisen tuen piiriin edellyttää hallintolain mukaista erityisen tuen päätöstä, jonka tekee koulun rehtori.
Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja huoltajaa sekä tehtävä pedagoginen
selvitys (LIITE). Pedagoginen selvitys laaditaan moniammatillisesti ja se perustuu pedagogiseen asiantuntemukseen. Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologin tai lääkärin asiantuntijalausunnoilla tai sosiaalisella selvityksellä.
Pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen etenemistä, hänen vahvuusalueitaan ja keskeisiä ongelmiaan. Siitä ilmenee, millaista tehostettua tukea hän on saanut
ja millainen hänen kokonaistilanteensa on. Aiemmat tukitoimet on kirjattu oppilaasta laadittuun pedagogiseen arvioon ja hänelle tehtyyn oppimissuunnitelmaan (LIITE).
Pedagogiseen selvitykseen kirjataan, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia lisäjärjestelyjä oppilas tarvitsee. Erityisen tuen päätös on tarkistettava ainakin 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä, tällöin tehdään uusi pedagoginen selvitys. Päätös tarkistetaan myös aina tuen tarpeen muuttuessa. Päätöksen perusteella oppilas joko
jatkaa erityisen tuen piirissä tai siirtyy tehostetun tuen piiriin. Päätökset erityisen tuen jatkamisesta tai lopettamisesta tekee koulun rehtori. Oppilaan huoltajalla on erityisen tuen
päätöksestä muutoksenhakuoikeus.
Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä sekä mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tarvittaessa tulee päättää oppilaan opetuksen
poikkeavasta järjestämisestä.
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä jo ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esija perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, jos se on oppilaan edun mukaista. Tätä päätöstä varten tarvitaan lääketieteellinen tai psykologinen lausunto.
Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS (LIITE). HOJKS on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sen tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. Se on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.
Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. HOJKS tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaisesti.
12
4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
4.1 Eriyttäminen
Eriyttäminen on ensisijainen yleisen tuen muoto. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä,
joilla yleisopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiaineen sisältöä, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa muokataan siten, että opetus olisi sopivaa erilaisille oppijoille. Eriyttämistä tulee käyttää myös tehostetun tai erityisen tuen aikana.
Opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilainen oppimiskyky, -nopeus
ja/tai -vaikeudet. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai
opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Opetusmenetelmät, työtavat ja/tai oppimateriaalit voivat olla myös eriytettyjä. Opetusta voidaan muokata esimerkiksi visualisoimalla tai
konkretisoimalla opetettavaa asiaa. Kommunikaatiossa ja toiminnanohjauksessa hyviä
eriyttämisen välineitä ovat erilaiset apuvälineet, kuten kuvat ja viittomat. Oppimisympäristöä voi muokata joustavasti muun muassa erilaisilla oppilaiden ryhmittelyllä ja istumisjärjestyksillä.
4.2 Äidinkielen ja matematiikan oppimisvalmiuksien testaaminen
Oppimisongelmien mahdollisimman varhaiseksi toteamiseksi ja tukitoimien käynnistämiseksi on käytettävissä erilaisia testejä. Testien ajankohdat ja toteuttajat Vaalan kunnan perusopetuksessa:
Äidinkieli: Kirjoittamisen testit
Erityisopettaja teettää oppilailla tarvittaessa kirjoittamisen testit seuraavina ajankohtina:
1. luokan keväällä
2. luokan keväällä
5. luokan syksyllä
6. luokan syksyllä
Äidinkieli: Lukemisen testit
Luokanopettaja teettää oppilailla tarvittaessa lukemisen testit seuraavina ajankohtina:
1. luokan keväällä
2. luokan keväällä
4. luokan keväällä
Yläluokkien erityisopetuksesta vastaava erityisopettaja teettää lukutestin (ALLU) 6. luokan
luetun ymmärtämistä mittaavat osiot 6. luokan lopussa.
Matematiikka
Erityisopettaja ja luokanopettaja tarvittaessa teettävät yhdessä matematiikan keskeisen
oppiaineksen kokeen (MAKEKO) 6. luokan keväällä.
13
Erityisopettaja ja aineenopettaja teettävät tarvittaessa yhdessä matematiikan keskeisen
oppiaineksen kokeen (MAKEKO) 8. luokan keväällä.
4.2 Tukiopetus
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (Perusopetuslaki 16 § 1 mom.
(642/2010)). Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu,
jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan
suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa yleisen tuen, tehostetun
tuen ja erityisen tuen vaiheissa.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta
on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.
Tukiopetuksen järjestäminen
Tukiopetus on yksi eriyttämisen muoto. Koulutyö suunnitellaan siten, että oppilaalle annetaan tukiopetusta tarpeen mukaan ja ennaltaehkäisevästi. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai
oppituntien ulkopuolella.
Tukiopetusta voidaan antaa
samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä,
pienryhmässä,
täysin yksilöllisesti,
myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa
oppituntien aikana.
Tukiopetusta annetaan
yleisen tuen aikana: poissaoloihin tai tilapäisiin oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvissä vaikeuksissa,
o vastuu tukiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kirjaamisesta (pidetyt tunnit, sisällöt ja jatkotarpeet) on luokanopettajalla/aineenopettajalla
tehostetun tuen aikana: oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen, annetaan myös poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.
o vastuu tukiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista on luokanopettajalla/aineenopettajalla, erityisopettaja on mukana lapsen tarpeiden
mukaan tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
14
erityisen tuen aikana: oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen
kirjataan HOJKSiin, annetaan myös poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.
o vastuu tukiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista on luokanopettajalla/aineenopettajalla yhteistyössä erityisopettajan kanssa
Huoltajalla on vastuu, että oppilas saapuu tukiopetukseen. Jos oppilas ei saavu sovittuna
aikana, opettaja ilmoittaa asiasta huoltajalle. Tukiopetusta antava opettaja antaa tukiopetuksesta riittävästi palautetta huoltajalle. Opettaja, oppilas sekä huoltaja arvioivat yhdessä
tukiopetuksen jatkotarpeen.
4.3 Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja
siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana
yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman laatii luokanopettaja tai aineenopettaja moniammatillisena yhteistyönä yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille.
Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma antaa opettajille tietoa oppilaan tilanteesta. Se helpottaa opettajan
oman työn suunnittelua sekä opettajien keskinäistä ja huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Huoltaja saa sen avulla tietoa oppilaan koulunkäynnistä ja voi paremmin tukea lastaan. Suunnitelman avulla oppilas oppii ottamaan vähitellen vastuuta omasta opiskelustaan. Oppimissuunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Sen avulla ei
voida kuitenkaan yksilöllistää oppiaineen oppimäärää.
Jos on tarpeen, eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Tällainen järjestely vaatii rehtorin
tekemän hallintopäätöksen ja sen lisäksi on laadittava oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä niiden suoritusjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.
Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan
joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos
perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä rehtori tekee hallintopäätöksen, minkä
jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.
Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.
Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea
Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava opetussuunnitelma. Oppilasta varten
15
pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppimissuunnitelman avulla voidaan myös syventää ja laajentaa erityisen lahjakkaan oppilaan opiskelua.
Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana
Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Se perustuu
pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelmassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista
arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Myös kuntoutussuunnitelmaa voidaan hyödyntää
huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen
esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.
4.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)
Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Tästä henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta
suunnitelmasta (HOJKS) tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. HOJKSin laadinnasta vastaa oppilaan ensisijainen opettaja. Pienryhmässä opiskelevan oppilaan HOJKSista vastaa pienryhmän opettaja
yhteistyössä kotiluokan opettajan sekä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Jos
oppilas on pääsääntöisesti perusopetuksen ryhmässä, HOJKSin laadinnasta vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja yhteistyössä erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien
opettajien kanssa. HOJKS valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.
HOJKSin tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä
suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Oppilas, jolle on tehty HOJKS, voi opiskella joko integroituna yleisopetukseen tai
erityisopetuksen pienryhmässä. Sijoituspäätös perustuu oppilaan tarpeisiin.
HOJKSissa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Siihen voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä
muilla muutoksenhakukeinoilla. HOJKSia ja sen laatimista koskevat salassapitosäädökset,
jotka on tarkemmin esitelty luvussa 4.11.3.
Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa (Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)). Oppilaan HOJKSia päivitetään aina tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan
oppimissuunnitelma.
Vaalan kunnassa on käytössä lomakkeet HOJKSin laatimista varten.
Oppilaalle, jolla ei ole yksilöllistettyjä oppimääriä (LIITE)
Oppilaalle, jolla on yksilöllistettyjä oppimääriä (LIITE)
Oppilaalle, joka opiskelee toiminta-alueittain (LIITE)
16
4.5 Osa-aikainen erityisopetus
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada
osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. (Perusopetuslaki 16 § 2 mom.
(642/2010)) Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua.
Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Samoin sitä annetaan kielen kehityksen, kuten puheen, lukemisen, kirjoittamisen vaikeuksiin
ja matematiikan tai jonkin muun oppiaineen vaikeuksiin, sekä aistitoimintojen, hahmottamisen, motoriikan, muistin, tarkkaavaisuuden, keskittymisen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmiin.
Osa-aikaista erityisopetusta voi saada kunnassamme kaikkien tuen vaiheiden (yleisen, tehostetun ja erityisen tuen) aikana. Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään oppilaan tarpeesta riippuen muun opetuksen ohessa
samanaikaisopetuksena
pienryhmäopetuksena
tai yksilöopetuksena.
Osa-aikaisella erityisopetuksella ennalta ehkäistään oppimisvaikeuksien ja muihin kasvuun
ja koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien syntyä. Sillä pyritään myös vaikuttamaan jo syntyneisiin oppimisen ongelmiin. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään
oppilaan saamaan muuhun opetukseen.
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan
osana yleistä tukea: yhteistyössä luokanopettajan/aineenopettajan ja erityisopettajan kanssa esimerkiksi samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena, yksilöopetuksena, toteutetaan joustavin järjestelyin
o osa-aikaisen erityisopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa erityisopettaja
o yhteistyössä ovat mukana luokanopettaja/aineenopettaja
o tiedottamisesta huoltajille vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja
o ennen tehostettua tukea: ellei osa-aikainen erityisopetus muiden tuen muotojen kanssa riitä, laaditaan pedagoginen arvio, jossa arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus
sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa
tehostetun tuen aikana: osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys korostuu tällä tuen
tasolla.
o erityisopettaja, luokanopettaja/aineenopettaja sekä huoltaja kirjaavat osaaikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestämisen oppimissuunnitelmaan
o erityisopettaja suunnittelee osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamisen ja
vastaa arvioinnista yhdessä luokanopettajan/aineenopettajan kanssa
o tiedottamisesta huoltajille vastaa luokanopettaja/aineenopettaja
17
erityisen tuen aikana: osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve
arvioidaan osana pedagogista selvitystä
o erityisopettaja, luokanopettaja/aineenopettaja sekä huoltaja kirjaavat oppilaalle laadittavaan HOJKSiin oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen
tavoitteet, ja järjestämisen
o erityisopettaja suunnittelee osa-aikaisen erityisopetuksen toteutuksen ja vastaa arvioinnista yhdessä luokanopettajan/aineenopettajan kanssa
o tiedottamisesta huoltajille vastaa luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisluokanopettaja
4.6 Erityisopetus
Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta (Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)). Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan
oppimista. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta tuntijaosta
sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään (Perusopetuslaki 17
§ 1 ja 2 mom. (642/2010)).
Erityisopetusta voi saada kunnassamme erityisen tuen päätökseen perustuen. Sellaisen
oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun
HOJKSin mukaisesti.
Erityisopetusta järjestetään oppilaan tarpeesta riippuen
muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena
osittain tai kokonaan pienryhmäopetuksena
Erilaisia tapoja toteuttaa erityisopetusta:
yksilöllistetty oppimäärä/yksilöllistetyt oppimäärät
pidennetty oppivelvollisuus
toiminta-alueittain opiskelu
opetuksesta vapauttaminen (HOJKSissa määritellyllä tavalla).
Erityisopetus toteutetaan eri osapuolten yhteistyönä. Mukana suunnittelussa erityisopettajan ja luokanopettajan/aineenopettajan lisäksi ovat avustajat ja moniammatillisen yhteistyöverkoston jäsenet. Työnjako ja vastuualueet määritellään tarkemmin HOJKSissa.
4.7 Yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen
Opetus järjestetään huomioiden oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin (Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003) ja 11 § 1 mom. (453/2001)). Oppilaan
opiskelua tuetaan ensisijaisesti yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Mikäli tuesta huolimatta
tavoitteiden saavuttaminen oppilaalle ei ole mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen
oppimäärä yksilöllistetään.
Yksilöllistäminen on perusteltua, jos hyvän opetuksen ja koulun tukitoimien jälkeenkin todetaan seuraavaa:
18
opintomenestys on erittäin heikkoa, eikä kyseessä ole motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai poissaolot
opettaja ja/tai erityisopettaja on todennut oppilaalla olevan laaja-alaisia vaikeuksia,
joihin tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus ei ole tarjonnut riittävää tukea
tarve yksilöllistämiseen ilmenee esimerkiksi tutkimusten kautta
yleisen oppimäärän mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.
Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Päätöksen valmistelu toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä huoltajien ja oppilaan kanssa. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on myöhemmin tarpeen lisätä tai vähentää, tehdään uusi
pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.
Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan
oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöstä, usein myös alempien luokkien
tavoitteista ja sisällöistä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta
siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyä oppimäärää/yksilöllistettyjä oppimääriä, hänen opetuksensa voidaan järjestää yleisopetuksen ryhmässä ja/tai pienryhmässä. Niissä oppiaineissa, joissa opetusta integroidaan perusopetuksen ryhmään, opetuksen suunnittelusta ja
järjestämisestä vastaa luokanopettaja/aineenopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa.
Opetuksen toteuttamistavasta ja vastuunjaosta kirjataan HOJKSiin.
Oppimäärän vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt. Rehtori tekee hallintopäätöksen jonkin oppimäärän opiskelun vapauttamisesta. Oppilaalle, joka on vapautettu oppiaineen opiskelusta pysyvästi, järjestetään muuta opetusta tai ohjattua toimintaa (Perusopetusasetus 5 § 1 mom.).
4.8 Pidennetty oppivelvollisuus
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi
ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä (9) vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta (Perusopetuslaki 25 § 2 mom.).
Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta (Perusopetuslaki 9 § 2 mom.). Opetuksessa on
tällöin tarkoitus vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset (muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset). Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.
19
Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Samalla tehdään myös päätös erityisestä tuesta. Päätöksen pidennetystä
oppivelvollisuudesta tekee sivistyslautakunta. Huoltajan tulee saada ajoissa tietoa oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi
oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen, koska esiopetus on vapaaehtoista.
Esiopetuksen kesto, järjestämispaikka ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella
lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Kun pidennettyä oppivelvollisuutta opiskeleva oppilas siirtyy kouluun, varhaiskasvatuksen henkilökunta luovuttaa opetuksen järjestämisen kannalta olennaiset tiedot koululle vastaanottavalle opettajalle
ja muille opettajille.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:
Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän
täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna,
kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna,
kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi
aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän
täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen
hallintopäätös.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden esiopetus järjestetään päiväkodissa tai Veneheiton esiopetuksessa. Oppilas osallistuu yleisopetuksen ryhmien opetukseen kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) esiopetuksen alkaessa. Opetus voidaan järjestää oppiainejakoisena, oppiainekokonaisuuksina tai jakaa
toiminta-alueisiin oppilaan vahvuudet ja tarpeet huomioon ottaen. Oppiainesisältöjä ja tavoitteita laadittaessa on huomioitava oppilaan kehitys- ja opiskeluvalmiudet sekä -taidot.
HOJKSiin määritellään tarkemmin opetuksen järjestämistapa.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat oppilaat voidaan vapauttaa toisen kotimaisen ja englannin kielen opetuksesta. Tällöin vapautuvien tuntien sisällöt voidaan muodostaa muista oppiainekokonaisuuksista.
Oppilas voidaan siirtää yleisen oppivelvollisuuden piiriin, jos hän ei tarvitse enää pidennettyä oppivelvollisuutta. Sivistyslautakunta tekee siitä hallintopäätöksen. Erityisen tuen päätöksen purkamisesta on tehtävä erikseen pedagoginen selvitys ja siihen pohjautuva päätös.
20
4.9 Toiminta-alueittain opiskelu
Silloin kun opetusta ei voida oppilaan kehitysvammaisuuden vuoksi järjestää oppiaineittain, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä. Eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan myös yhdistää. Opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat mukana oppilaan opettajat, muu henkilöstö
ja eri asiantuntijat. Toiminta-alueiden tavoitteet ja opetuksen järjestäminen määritellään
HOJKSissa.
Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot sekä kognitiiviset taidot.
Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä
edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittämistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin,
kestävyyden ja lihasvoiman kehittymiseen liittyviä osa-alueita.
Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan
kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Kommunikaatiotaitojen
osa-alueiden tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua
kehittäviä tehtäviä.
Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutusja tunnetaitojen harjoittelua.
Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan osallistumista elinympäristön toimintoihin sekä edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden
tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita.
Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen jäljittelyn ja mallioppimisen
kautta. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteiden oppimisen harjoituksia. Erilaisia toimintoja voidaan kehittää myös leikin avulla.
Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi
annetaan aina sanallisesti kaksi kertaa lukuvuodessa: lukukausitodistus syyslukukauden
lopussa ja lukuvuositodistus lukuvuoden lopussa. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia
tai todistuksen liitteessä.
21
4.10 Ohjauksellinen ja muu tuki
4.10.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa
oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Vaalan perusopetuksessa kodin ja koulun
yhteistyömuotoja ovat luokanopettajan ja -valvojan pitämät vanhempainvartit, luokkakohtaiset ja koulun yhteiset vanhempainillat ja jatkuva yhteydenpito koulun ja huoltajien välillä.
Vanhempainillat ovat tärkeä yhteistyömuoto kodin ja koulun välillä. Yhtenäiskoulun ensimmäinen vanhempainilta on koulutulokkaille koulun alkua edeltävänä keväänä järjestettävä kokoontuminen. Joka luokalla on ainakin yksi vanhempainilta lukuvuoden aikana ja
lisäksi tarpeen mukaan koko koulun tai eri luokka-asteiden yhteisiä iltoja. Joka luokan oppilaiden huoltajille järjestetään lukuvuodessa yksi vanhempainkeskustelu, jolloin huoltajalla
on tilaisuus keskustella lapsensa luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa lapsensa asioista. Jos yhteistyö ei kodin kanssa suju, huoltajat velvoitetaan tulemaan koululle keskustelemaan lapsensa asioista, mukaan otetaan tarvittaessa kuraattori.
Vanhempainyhdistys edistää koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Vanhempainyhdistys voi
mm. järjestää kahvituksia, hankkia palkintoja ja välituntivälineitä, auttaa leirikoulujärjestelyissä ja tuoda esille kannanottoja koulua koskeviin ajankohtaisiin asioihin.
Kouluun liittyvistä ajankohtaisista asioista tiedotetaan koulujen kotisivuilla. Lukuvuoden
alussa koteihin lähetetään koulusta tiedote, johon kootaan ajankohtaiset ja tarpeelliset tiedot koulun toiminnasta. Lisäksi lähetetään erillisiä tiedotteita asian vaatiessa. Huoltajat ja
opettajat voivat pitää yhteyttä Wilman, sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Huoltajan ja
opettajan tarpeen mukaan muutkin yhteydenpitokeinot kuten reissuvihko ovat mahdollisia.
Yhtenäiskoulussa jokainen huoltaja saa koululta tunnukset, joiden avulla hän pystyy seuraamaan Wilmassa oppilaan poissaoloja ja selvittämään ne. Yhteistyön toimivuutta seurataan ja arvioidaan vuosittain esimerkiksi rehtorin laatimalla kyselylomakkeella. Luokanopettaja/luokanvalvoja kokoaa vastaukset, ja ne käsitellään yhteispalaverissa.
4.10.2 Ohjauksen järjestäminen
Oppilaanohjaus kestää koko perusopetuksen ajan ja ohjaa lopuksi toisen asteen opintoihin. Ohjaukseen osallistuvat opettajat ja oppilaanohjaaja toimivat yhteistyössä oppilaan
koko perusopetuksen ajan ja koulutyön eri nivelvaiheissa.
Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta koulutyössä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Osana yleistä tukea oppilasta autetaan parantamaan hänen oppimaan oppimisen
taitojaan ja valmiuksiaan sekä yritetään ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien vaikeuksien
syntymistä. Oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen kuuluu myös jokaiselle opettajalle.
Oppilaanohjauksessa tehdään yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Keskeistä tässä yhteistyössä on työelämään tutustuminen eli TET.
Mahdollisuuksien mukaan oppilaille pyritään järjestämään muitakin tilaisuuksia tutustua
22
paikalliseen ja lähiseudun työ- ja elinkeinoelämään. Koululle kutsutaan vieraita ja tehdään
tutustumiskäyntejä toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin ja yrityksiin. Tärkeä yhteistyökumppani on työvoima- ja elinkeinotoimisto. Oppilaanohjauksen luokkatuntien lisäksi eri
oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan opinnoille ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä aineenopettajien, erityisopettajien, luokanvalvojan ja oppilaanohjaajan kanssa. Oppilas ja
hänen huoltajansa voivat olla myös yhdessä näissä tapaamisissa. Mukana voi tarvittaessa
olla oppilashuollon eri asiantuntijoita.
Oppilaanohjaus tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai
jotka ovat vaarassa jäädä ilman jatko-opintopaikkaa peruskoulun jälkeen. Päävastuu yläkoululaisten ohjauksesta on oppilaanohjaajalla. Työssä tarvitaan kaikkien opettajien, luokanvalvojien, oppilashuoltohenkilökunnan ja oppilaanohjaajan aktiivista yhteistyötä.
Jos yleinen tuki ei riitä oppilaan auttamiseksi koulunkäynnin vaikeuksissa, niin tällöin aloitetaan tehostettu tuki. Oppilaalle laaditaan oma oppimissuunnitelma pedagogisen arvion
perusteella ja tähän kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja
toimenpiteet. Erityisopettaja ja oppilaanohjaaja tekevät tässä yhteistyötä. Tavoitteena on
lisätä oppilaan motivaatiota koulutyöhön ja vahvistaa hänen itseluottamustaan. Opiskelutaitojen parantamisen lisäksi oppilasta yritetään auttaa löytämään opiskelun merkitys
omalle tulevaisuudelle.
Viimeisenä tukitoimena oppilaan auttamiseksi on pedagogisen selvityksen perusteella tehtävä päätös erityisestä tuesta. Tämän erityisen tuen päätöksen jälkeen laadittavaan
HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät toimenpiteet oppilaanohjaajan ja erityisopettajan yhteistyönä. Itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistaminen ovat edelleen tärkeinä painopistealueina. Peruskoulun päättöluokalla on selvitettävä oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja varmistettava tuen jatkuminen
uudessa oppilaitoksessa. Tukitoimet suunnitellaan tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.
4.10.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.
Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden
takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä,
sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat
että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan
23
omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen
muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen.
Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja
oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet.
Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta
samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden
symbolien avulla.
Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta
sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä
oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja
koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen ja opetuksen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun
päivittäisissä tilanteissa.
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan
tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja
oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja
mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.
Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta
muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikeaaikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja
vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve.
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja
yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja
vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa
selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämi24
seen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja
avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa.
Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.
Tarvittaessa tulkitsemispalveluja hankitaan konsultoituina kunnan ulkopuolelta. Moniammatillista yhteistyötä tehdään kuntouttavien tahojen kanssa.
Oppilaan avustajan tarve arvioidaan moniammatillisesti tehtävän pedagogisen arvion tai
pedagogisen selvityksen pohjalta. Henkilökohtaisen avustajan saamiseksi tarvitaan lausunto esim. psykologilta tai lääkäriltä. Rehtori hoitaa avustajan hankkimiseen liittyvät järjestelyt, joissain tapauksissa sisäisin järjestelyin. Koulussa on viisi vakinaista avustajaa, ja
muiden avustajien määrästä päättää sivistyslautakunta määrärahojen puitteissa.
4.10.4 Opetusta tukeva muu toiminta
Oppilaskunta
Oppilaiden osallisuus toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen koulussa luo meidän kouluhenkeä ja opettaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuseen. Siksi on tärkeä, että jo alaluokilla oppilaat osallistuvat heidän ikänsä ja mahdollisuutensa huomioivalla tavalla koulussa tehtävään yhteistyöhön.
Vaalan yhtenäiskoulussa toimii oppilaskunta oppilaiden yhteistyöelimenä. Siihen valitaan
lukuvuoden alussa joka luokalta yksi edustaja. Oppilaskunta järjestäytyy ensimmäisessä
kokouksessaan sen opettajan johdolla, joka vastaa oppilaskunnan ohjauksesta. Luokilla
voi lisäksi olla vuosittain valittavat luottamusoppilaat, joiden tehtävä on avustaa heille sopivissa käytännön tehtävissä ja edustaa tarvittaessa oppilaita.
Kummitoiminta
Vaalan yhtenäiskoulun ensimmäisen luokan oppilaat saavat kummit viidenneltä luokalta
aloittaessaan koulun. Samat kummit ovat heidän tukenaan neljä vuotta aina neljännen
luokan loppuun asti, jolloin kummit itse lopettavat kahdeksannen luokan. Päättöluokan oppilaat eivät ole kenenkään kummeja, mutta he voivat huomioida pienempiä oppilaita joissakin erityistilanteissa, esimerkiksi jakaa heille aapiset syksyn ensimmäisenä koulupäivänä.
Kerhotoiminta
Koulujen kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista
kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää
myönteisten harrastusten viriämistä, terveellisten elämäntapojen omaksumista ja liikunnan
lisäämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.
Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat
oppilaille vapaaehtoisia.
25
Kerhotoiminnan tavoitteet ovat
kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen
lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen
mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen
kasvamiseen
mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen
luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen
lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan
mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen
harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.
Lukuvuosisuunnitelmassa päätetään kunkin lukuvuoden kerhoista talousarvion luomissa
puitteissa. Pyrkimyksenä on tarjota kerhotoimintaa kaikenikäisille oppilaille.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Koululaisten aamupäivätoiminta tapahtuu päiväkodilla. Koululaisten iltapäivätoiminta järjestetään luokkien 1 - 2 oppilaille ja kaikille, joilla on erityisen tuen päätös. Toiminnasta
vastaa Vaalan yhtenäiskoulu, ja toiminta tapahtuu Väistölässä.
4.11 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen
4.11.1 Oppilashuolto
Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia
tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Oppilashuollolla edistetään huolenpidon ilmapiiriä ja puututaan tarvittaessa ongelmiin. Oppilashuollossa
kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien
hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon
koulun arjessa.
Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista
huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä,
edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä
varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään
ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia
mahdollisimman varhain ja puuttumaan niihin. Oppilashuoltotyön keskeisenä tavoitteena
on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää
koko työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa työryhmässä.
Oppilashuolto edellyttää kiinteää yhteistyötä toisaalta luokan- ja aineenopettajien, toisaalta
kodin ja huoltajien kanssa. Oppilashuollosta vastaavien tehtävänä on ehkäistä ennakolta
oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia sekä tarvittaessa etsiä keinoja vaikeuksissa olevan oppilaan auttamiseksi ongelma- ja kriisitilanteissa, joita aiheuttavat oppimisvaikeudet, kiu26
saaminen, väkivalta ja päihteet. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan mielenterveyden
turvaamiseen. Näin oppilaalle tarjotaan tukea ja ohjausta koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien poistamiseksi. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Oppilashuolto lisää kouluyhteisön turvallisuutta ja tukee terveyttä sekä mielenterveyttä edistävää oppimis- ja kasvuympäristöä.
Vaalan koulujen oppilashuoltotyö kuvataan tarkemmin Ketään ei jätetä -Vaalan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon käsikirjassa. (LIITE)
4.11.2 Turvallisuuden edistäminen
Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen
ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun
henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa.
Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä
turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön
tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa
sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä.
Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.
Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä
noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja
turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia.
Työturvallisuuteen liittyviä asioita on runsaasti teknisen työn opetuksessa. Lisäksi kouluissa järjestetään säännöllisesti poistumisharjoituksia ja teemapäiviä. Turvallisuuteen liittyviä
esittelyjä ja vierailuja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Kahdeksasluokkalaiset osallistuvat NouHätä-kilpailuun. Koulujen turvallisuussuunnitelmien säännöllisellä päivittämisellä pidetään huoli muuttuvien tilanteiden vaikutuksista turvallisuuteen.
Turvallisuutta ohjaavia suunnitelmia Vaalan kouluissa:
pelastussuunnitelmat
kriisisuunnitelmat
järjestyssäännöt
kiusaamisen vastainen toimintamalli ja KiVa-toiminta
työturvallisuussuunnitelmat ja -ohjeet
27
Em. suunnitelmat löytyvät koulujen turvallisuuskansioista.
4.11.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen
Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja
huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Ratkaisu
asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella
erikseen. Huoltajan kirjallisella suostumuksella oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua
myös muita tarvittavia tahoja. Yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa käsiteltäessä oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet perusteluineen, osallistuneet henkilöt sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu (LIITE).
Salassa pidettäviä tietoja ovat mm. oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaiset asiat. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta,
opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat. Oppilashuoltoa koskevat asiakirjat, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä sekä oppilaan koesuoritukset
ovat myös salassa pidettäviä. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto.
Salassapitovelvollisia ovat kaikki opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt sekä
opetusharjoittelijat, kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöt. Oppilashuoltotyöhön
osallistuvilla on kuitenkin oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajille oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.
Salassa pidettävän tiedon siirtoon pyritään aina hankkimaan huoltajan suostumus. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetukseen tai aamu- tai iltapäiväkerhoon,
aikaisemman opetuksen järjestäjän on toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Toisen asteen oppilaitoksiin siirryttäessä salassa pidettäviä tietoja ei voida luovuttaa ilman huoltajan suostumusta.
Vaalan yhtenäiskoulussa on käytössä vuosikello, josta ilmenee ajankohdat ja vastuuhenkilöt tiedonsiirtoon sekä oppilaskeskusteluihin. Yhteistyö päiväkodin kanssa käsittää tiedonsiirtoa esikoululaisista koululle, vierailuja puolin ja toisin ja opettajavaihtoa. Tiedonsiirron
varmistamiseksi luokanopettaja ja/tai rehtori osallistuu esikouluvuoden keväällä päiväkodin
perheneuvolapalaveriin. Siirryttäessä 6. luokalta 7. luokalle, pidetään tiedonsiirtopalaveri,
johon osallistuvat luokanopettaja, tuleva luokanvalvoja, opinto-ohjaaja ja erityisopettajat.
Opinto-ohjaaja vastaa yhteistyöstä jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten ja muiden jatkoopintoihin liittyvien tahojen kanssa.
5. OPPILAAN ARVIOINTI
5.1 Arviointi opintojen aikana: tehtävät ja periaatteet
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin teh-
28
tävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.
Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Sen tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla.
Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin
avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa
häntä ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä
arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä
osaamisesta. Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee
myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin
osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.
Kunkin oppiaineen arvioinnin kriteerit löytyvät ko. oppiaineen opetussuunnitelmasta. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja selvitetään
pyydettäessä jälkikäteen, miten niitä on arvioitaessa sovellettu.
Perusopetuksessa oppilaat arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1 - 4 ja siitä eteenpäin numerolla. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Sanallisesti
arvioitaessa lukuvuositodistuksesta käy ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään kunkin valinnaisaineen opetussuunnitelmassa.
Perusopetuksen oppilaat saavat lukukausi-/välitodistuksen joululoman alkaessa ja lukuvuositodistuksen lukuvuoden lopussa. Luokkien 1 - 4 todistukset ovat liitteinä (LIITE).
Luokkien 5 - 9 todistuspohjat ovat Primuksessa.
5.1.1 Opinnoissa eteneminen
Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet on määritelty perusopetusasetuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa. Opetuksen tavoitteita ja oppilaan opintojen etenemistä tarkastellaan säännöllisesti huoltajien ja opettajan välisissä keskusteluissa
ja muussa yhteistyössä. Mikäli oppilaalla on vaikeuksia edetä opinnoissaan, hänelle tarjotaan tukiopetusta ja muita opiskelun kannalta tarkoituksenmukaisia tukimuotoja.
5.1.2 Vuosiluokalta siirtyminen
Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, mikäli hän on suorittanut opetussuunnitelmassa
määritellyt vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas katsotaan yhdeksännen
29
luokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.
5.1.3 Vuosiluokalle jättäminen tai ehdot
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänellä on yhdessä tai useammassa vuosiluokan
oppiaineessa hylätty suoritus ja arvioidaan, ettei hän suoriudu seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarpeen, vaikkei hänellä olisikaan hylättyjä suorituksia. Vuosiluokalle jäävän
oppilaan suoritukset raukeavat aina.
Jos oppilaalla on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan osa-alueet, jotka
oppilaan on suoritettava hyväksytysti siirtyäkseen seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus osallistua kesällä kokeeseen, ns. ehtolaiskuulusteluun, jossa hän
voi osoittaa hallitsevansa hyväksytysti sen tai ne oppiaineet, joista hän on saanut ehdollisen päätöksen.
Jos oppilas on vaarassa saada ehdot tai jäädä vuosiluokalle, opettaja tekee tiivistä yhteistyötä huoltajan kanssa. Asia otetaan puheeksi huoltajan kanssa viimeistään maaliskuussa,
jolloin oppilaalla on vielä mahdollisuus parantaa suorituksiaan. Opettaja sopii oppilaan ja
huoltajan kanssa, mitä suorituksia oppilaan on kevään kuluessa tehtävä saadakseen hyväksytyn arvosanan. Lopullinen päätös ehdoista tai luokan kertaamisesta tehdään aina
huoltajia kuullen (LIITE).
Ehtoja saaneiden oppilaiden kuulustelu järjestetään viimeistään kesäkuun lopussa. Mikäli
samalla oppilaalla on ehdot kahdesta oppiaineesta, järjestetään toinen kuulustelupäivä
noin viikkoa ennen edellä mainittua päivää. Opettaja tekee oppilaalle kokeeseen valmistautumista varten opiskelupaketin, joka sisältää ohjeita ja tehtäviä. Tämä ohjeisto lähetetään kirjeitse oppilaan huoltajalle yhdessä liitteen mukaisen kaavakkeen kanssa, jossa on
sekä opettajan että rehtorin nimikirjoitus ja josta otetaan kopio koululle. Opettaja selittää
koulussa oppilaalle, mitä hänen on tehtävä valmistautuakseen ehtolaiskuulusteluun. Opettaja myös tekee kuulustelun ja korjaa sen. Rehtori määrää kuulustelun valvojan.
Korjattu kuulustelu lähetetään kirjeessä kotiin. Sen mukana tulee opettajan ja rehtorin allekirjoittama ilmoitus, josta käy ilmi, onko oppilas suorittanut hyväksyttävästi kuulustelun vai
ei ja voidaanko hänet siirtää seuraavalle vuosiluokalle (LIITE). Koululle jää kopio kokeesta
ja ilmoituksesta huoltajalle.
5.1.4 Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa
mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan
oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä
seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.
30
Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja
hän eroaa koulusta.
5.1.5 Oppilaan siirtyminen toiseen kouluun
Jos oppilas siirtyy pois Vaalan perusopetuksesta jonkin toisen kunnan perusopetusta antavaan kouluun, hänelle annetaan erotodistus, josta käy ilmi hänen edistymisensä eri oppiaineissa erohetkeen mennessä. Erotodistuksen liitteenä ovat koulun tuntijako ja mahdolliset muut oppilaan koulunkäynnin kannalta olennaiset tiedot, mikäli huoltajalta on kirjallinen lupa jälkimmäisten tietojen siirtoon.
5.1.6 Arvioitavat oppiaineet
Arvioitavat oppiaineet löytyvät opetussuunnitelman oppiainekohtaisesta osiosta.
5.1.7 Työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia, joka kohdistuu oppilaan
kykyyn suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Huomioon otetaan myös
oppilaan vastuullisuus työskentelyssään ja taito tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet, ja se on
osa oppiaineen arviointia.
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja
ympäristön sekä noudattaa koulun yhdessäolon sääntöjä, joiden pohjana ovat koulun kasvatustavoitteet. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki häntä opettavat opettajat seuraavien kriteerien mukaisesti:
31
Käyttäytymisen sanallisen arvioinnin kriteerit luokat 1. - 4.
Arviointikriteerit käyttäy- Erinomaisesti
tymisen ja työskentelytaitojen arvioimiseen
Hyvin
Noudattaa koulun yhteisiä sääntö- Noudattaa sääntöjä omatoimi- Noudattaa sääntöjä
jä
sesti ja säännöllisesti
omaehtoisesti
Tyydyttävästi
Jossain määrin
useimmiten Pyrkii noudattamaan sääntöjä, Noudattaa sääntöjä opettajan
joistain asioista muistutettava
valvonnassa
Rehellinen
Noudattaa hyviä käytöstapoja
On sisäistänyt hyvät tavat ja ne Noudattaa hyviä käytöstapoja
ilmenevät hänen käytöksessään
kohteliaisuutena esim. tervehtii, Tervehtii, kiittää, pyytää anteeksi
avaa ovia, pyytää anteeksi, kiittää yms.
Käyttäytyy useimmiten hyvien Osaa käyttäytyä hyvien käykäytöstapojen mukaan
töstapojen mukaisesti joissain tilanteissa opettajan
valvonnassa
Suhtautuu asioihin myönteisesti
Osaa työskennellä yhdessä tois- Auttaa, hyväksyy, kannustaa, Ottaa huomioon toiset oppilaat ja Ei ota toisia tarpeeksi huomi- Osaa toimia valitsemansa
ten oppilaiden kanssa
rohkaisee, sovittelee
heidän mielipiteensä
oon, yhteistyötaidoissa vielä ryhmän / parin kanssa
opittavaa.
Ryhmän toiminnan kannalta po- Osallistuu rakentavasti yhteiseen
Häiritsee joskus
sitiivisesti kantava voima
työskentelyyn
Antaa useimmiten työrauhan.
Luo työrauhaa
Antaa työrauhan toisille
Osaa työskennellä itsenäisesti
Suunnittelee ja tekee työnsä
innostuneesti, oma-aloitteisesti,
nopeasti, siististi ja pitkäjänteisesti
Osaa suunnitella työtään, ryhtyä
työhön ja saattaa sen valmiiksi
edellytystensä ja ohjeiden mukaisesti
Keskittyy tehtäviinsä
Paneutuu työhönsä perusteelli- Keskittyy työskentelyyn työn vaa- Useimmiten keskittyy tehtäviin- Lisäohjausta saatuaan jaksesti häiriötekijöistä huolimatta
timan ajan
sä niiden vaatiman ajan
saa keskittyä työhönsä uudestaan
Huolehtii tehtävistään ja tavarois- Säännöllisesti huolehtii
taan
vänsä ja tavaransa
Useimmiten kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan ja
tekemään työnsä valmiiksi itsenäisesti
Tarvitsee työhönsä ryhtymiseen lisäohjeita ja opettajan
kannustusta ja tukea. Saa
työnsä vaihtelevasti valmiiksi
tehtä- Huolehtii tehtävistään ja tavarois- Huolehtii useimmiten tehtävän- Unohduksia läksyissä ja tataan melkein aina
sä ja tavaransa
varoita puuttuu
32
Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit luokat 5.-9.
Arvosana
Käytös
Oppilas:
- on rehellinen ja luotettava
- on oikeudenmukainen
- on yhteistyöhaluinen ja osallistuu rakentavasti yhteiseen työskentelyyn
- edesauttaa työrauhan säilymistä
10
(erinomai- on huomaavainen, auttavainen ja kohtelias
nen)
- suhtautuu vastuullisesti koulu- ja työympäristöön
- ottaa huomioon sekä oman että kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden
- noudattaa sääntöjä omaehtoisesti ja säännöllisesti ilman laiminlyöntejä
- hoitaa koulutyönsä säännöllisesti ja täsmällisesti.
Oppilas
- on rehellinen ja luotettava
- noudattaa hyviä käytöstapoja
- ottaa huomioon toiset oppilaat ja heidän mielipiteensä
9 (kiitettävä)
- on yhteistyöhaluinen
- antaa työrauhan toisille
- hoitaa koulutyönsä säännöllisesti ja täsmällisesti
- noudattaa koulun sääntöjä
Oppilas
- on yleensä rehellinen, kohtelias ja ystävällinen
8 (hyvä)
- käyttäytyy asiallisesti ja tilanteeseen sopivalla tavalla
- suhtautuu koulunkäyntiin ja kouluyhteisöön myönteisesti
- noudattaa useimmiten koulun sääntöjä
7 (tyydyttävä) Oppilas
- suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen joskus kielteisesti
- noudattaa koulun sääntöjä joissain tilanteissa, on saanut huomautuksia käyttäytymisestään
- ei ota riittävästi huomioon toisia ihmisiä, hänellä on puutteita yksin ja ryhmätyöskentelyssä
6 (välttävä)
5 (heikko)
4 (hylätty)
Oppilas
- käyttäytyy häiritsevästi ja piittaamattomasti
- rikkoo koulun sääntöjä usein, on saanut rangaistuksia
- käyttää usein asiatonta kieltä
- asenne koulutyöhön kielteinen
Oppilas
- rikkoo koulun järjestyssääntöjä tietoisesti ja jatkuvasti
- käyttäytyy sopimattomasti ja kielenkäyttö on törkeää
- ei ole parantanut käytöstään lukuisista rangaistuksistaan huolimatta
Oppilaan koulunkäynnissä on tehty erityisjärjestelyjä väkivaltaisuuden tai muun poikkeavan käytöksen takia.
33
5.1.9 Oppilaan itsearviointi
Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja
opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä
oppilas oppii myös itse tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.
Oppilasta ohjataan ikätasolleen sopivalla tavalla arvioimaan osaamistaan ja oppimistaan ja
hänelle annetaan säännöllistä palautetta hänen työskentelystään.
5.1.10 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään HOJKSissa. Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiainetta yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen
yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä
tukea koskevassa päätöksessä on päätetty.
Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan arviointi perustuu HOJKSissa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain.
5.1.11 Maahanmuuttajaoppilaan arviointi
Maahanmuuttajaoppilaan oppiminen voi edetä vuosiluokkiin sidotun opetuksen ulkopuolella, oman oppimissuunnitelman mukaisesti. Keskeiset opetuksen tavoitteet ja päämäärät
kirjataan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan.
Riippumatta siitä, eteneekö maahanmuuttajaoppilaan oppiminen vuosiluokkiin sidotusti tai
ei, eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä
suomen kielen taito. Arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta oppilas kykenee osoittamaan osaamistaan suomen kielen puutteista huolimatta.
Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta.
34
5.2 Päättöarviointi: tehtävät ja periaatteet
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Työskentelyn arviointi sisältyy päättöarvioinnissa oppiaineen
arvosanaan. Oppilaan osaaminen tulee arvioida perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli
hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämisellä.
Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli
hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Sanallisessa
arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan
oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet.
Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan päättöarvioinnissa HOJKSissa määriteltyihin yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu HOJKSissa asetettuihin tavoitteisiin.
5.2.1 Arvioitavat oppiaineet
Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli
ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka,
kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan oppilaan opiskelema oppimäärä. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen.
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin
oppimäärän, arvioidaan numeroin.
Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.
5.3 Todistukset
35
Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä,
ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat
1. Lukukausi-/välitodistus
2. Lukuvuositodistus
3. Päättötodistus
4. Erotodistus
Lukukausi-/välitodistus annetaan oppilaalle syyslukukauden päättyessä. Lukuvuositodistus
annetaan lukuvuoden päättyessä ja päättötodistus 9.luokan suorittamisen jälkeen.
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta
tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen
liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy Vaalan kunnan toiseen kouluun.
Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, oppilaan nimi ja
syntymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä
oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen
arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen
16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä
päättää todistusten ulkoasusta.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen,
mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.
Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin
koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.
Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä
sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä
koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
36
Perusopetuksen päättötodistus
Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa
numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä.
Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10). Oppiaineista,
joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet,
uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota
oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.
Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään
nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen
yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.
Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä
arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.
Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen
joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja
todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin.
Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei
tule mainintaa päättötodistukseen.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen
yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.
Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.
37
Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän
mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä,
että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.
Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten
välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.
Muut todistukset
Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat
1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta
2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä
3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan
perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus
osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä
on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän
suorittamisesta.
Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti
kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
6. OPPIAINEET
Vaalan kunnan perusopetuksen tuntijako (Liite E)
6.1 Äidinikielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 3.-9. luokille
Suomen kieli on oppilaalle ikkuna ja talo. Hän asuu siinä talossa. Se on hänen ihonsa.
(Pentti Saarikoski, muk.)
3. - 5. LUOKKA
38
TAVOITTEET
KIELITIETO
Oppilas
kiinnostuu kielestä
oppii ymmärtämään suomen kielen rakennetta
havaitsee myös muita ympäristössään kuulemiaan kieliä ja osaa arvostaa niitä
tunnistaa puhekielen ja kirjoitetun kielen eroja
KIRJALLISUUS JA LUKEMINEN
Oppilas
lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta
osaa valita itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa
säilyttää positiivisen asenteen lukemista kohtaan
lukee sujuvasti erilaisia tekstejä
pohtii tekstien herättämiä ajatuksia
pohtii tekstien merkitystä itselleen ja omalle ympäristölleen
on tottunut tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana
on tutustunut erilaisiin lukutapoihin
harjaantuu käyttämään erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
opettelee etsimään tietoa erityyppisistä lähteistä
koulut voivat halutessaan ottaa käyttöön lukudiplomin
KIRJOITTAMINEN
Oppilas
osaa rakentaa erilaisia tekstejä kirjallisesti
oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin
on tuottanut kirjoitelmia käsialakirjoituksen lisäksi myös tekstinkäsittelyohjelmalla
ottaa huomioon luokkatasonsa mukaisen oikeakielisyyden
39
PUHEVIESTINTÄ
Oppilas
oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja
rohkaistuu keskusteluihin ja omien mielipiteiden esittämiseen
kehittää taitoaan ilmaista itseään (myös sanavaraston laajeneminen ja täsmentyminen)
tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan
pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään
MEDIALUKUTAITO
Oppilas
oppii perustietoja mediasta
hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti
oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat
vuorovaikutuksessa
kriittinen suhtautuminen mediaan
SISÄLLÖT
3. LUOKKA
KIELITIETO
yksikkö ja monikko
sanaluokat: substantiivi, adjektiivi, verbi; persoonapronominit
lausetyypit: väitelause, kysymyslause, huudahduslause
pilkku luettelossa
vuorosanaviiva
KIRJALLISUUS
tutustuminen erilaiseen kirjallisuuteen, esim. satu, runo, kertomus, tietokirjallisuus,
näytelmä
tutustuminen kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteisiin, esim. päähenkilö,
juoni, ympäristö, aika
kirjaston käytön harjoittelu, sopivan luettavan valitseminen aakkosjärjestystä apuna
käyttäen
muutaman kokonaisteoksen lukeminen omaa lukutaitoa vastaavasti
opettajan lukemien kirjallisuuden tuotteiden kuuntelu
lastenkulttuuriin tutustuminen monipuolisesti, kansainvälisyys huomioiden (esim.
elokuva ja teatteri)
lukukokemuksen jakaminen, mielipiteen esittäminen
fakta / fiktio
KIRJOITTAMINEN
40
selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelu; käsialakirjoituksen harjoittelu
oikeinkirjoituksen perusasioita luokkatasoa vastaavasti
yleiskielen käytön harjoittelu
oman tekstin monipuolistaminen; sanavaraston laajentaminen
kertomuksen perusrakenne, johon kuuluu ehjän, juonellisen kertomuksen kirjoittaminen
ehjän, juonellisen kertomuksen kirjoittaminen
PUHEVIESTINTÄ
kertominen, tutun asian selostaminen
oman mielipiteen esittäminen
aktiivinen, toiset huomioonottava kuuntelu
kysymysten teko kuullusta / luetusta
äänenkäyttö- ja ilmaisuharjoituksia
asiointi
MEDIALUKUTAITO
kriittinen suhtautuminen joukkoviestintään
sanomalehti luokkatasoa vastaavasti
lastenohjelmien, elokuvien yms. analysointia
4. LUOKKA
KIELITIETO
persoonapronominit, pronominiryhmät
verbin persoonamuodot
adjektiivin vertailumuodot
numeraalit
partikkelit
lauseenjäsennys: predikaatti ja subjekti
pilkku lauseiden erottajana
KIRJALLISUUS
sarjakuviin ja kirjasarjoihin tutustuminen
kirjaston luokitusjärjestelmään tutustuminen
mieluisan luettavan valitseminen
muutaman kokonaisteoksen lukeminen
lukukokemuksen jakaminen ja analysointi
KIRJOITTAMINEN
monipuolinen kirjoittamisen harjoittelu
sadun kirjoittaminen
mielipiteen ilmaiseminen kirjoittamalla
41
tietoon perustuva kirjoittaminen
kielen rikastaminen
lauserakenteiden kehittäminen
käsialan harjoittaminen
PUHEVIESTINTÄ
keskustelupuheenvuoron käyttäminen
puhe-esityksen harjoittelu
tukisanalistaan tutustuminen
MEDIALUKUTAITO
mainonta
5. LUOKKA
KIELITIETO
perustaitojen vahvistaminen, esim. isot alkukirjaimet ja yhdyssanat
tutustuminen pää- ja sivulauseeseen
sanaluokkien syventäminen
sijamuodot: nominatiivi, genetiivi ja partitiivi
aikamuotoihin tutustuminen
tutustuminen pääluokkiin: aktiivi ja passiivi
lauseenjäsennys: predikaatti, subjekti ja objekti
johtolause ja puheenvuoro
KIRJALLISUUS
kokemuksien laajentaminen kirjallisuuden eri lajeista
tietokirjat, tiedonhankinta
ohjatun kirjaesittelyn tekeminen
joihinkin kirjailijoihin ja heidän tuotantoonsa tutustuminen
muutaman kokonaisteoksen lukeminen
kirjasto- ja kirjastoautokäynnit
luetun tekstin käsittelyn syventäminen
KIRJOITTAMINEN
otsikoinnin, kappalejaon sekä ajatuskartan käytön ja laadinnan harjoittelu
mielipidekirjoitus
vaihtelevien lauserakenteiden käyttö
tekstin suunnittelu ja parantaminen
oppilas saa numeristakin palautetta
opettajalta / luokkatovereilta saadun palautteen hyödyntäminen
42
henkilökohtaisen kirjoitustyylin ja käsialan vakiintuminen
PUHEVIESTINTÄ
oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttaminen, täsmällinen ilmaisu
esitysten laatiminen, jaksottaminen ja havainnollistaminen
tukisanalista
kontaktin ottaminen yleisöön
palautteen antaminen positiivisessa mielessä / itsearviointi
erityyppisiä puheviestinnän harjoituksia, esim. haastatteluja, väittelyitä ym.
MEDIALUKUTAITO
mediaan tutustuminen ja kriittinen suhtautuminen siihen
6. - 9. LUOKKA
TAVOITTEET
Oppilas
haluaa kehittyä viestijänä: viestin lähettäjänä ja vastaanottajana
osaa toimia tavoitteellisesti erilaisissa kielellisissä viestintätilanteissa
osaa ottaa viestinnässään huomioon vastaanottajan/yleisön
hyväksyy erilaiset näkemykset ja tunnistaa erilaiset tavat osallistua vuorovaikutukseen
osaa tärkeimmät lukemisen ja kuuntelun tekniikat
tunnistaa tavallisimmat tekstilajit
hallitsee myös tekstin tulkintatasoja
käyttää opinnoissaan mahdollisimman monenlaisia lähteitä ja suhtautuu niihin kriittisesti
osaa etsiä tietoja ja käyttää niitä monipuolisesti
kehittyy kirjoittajana
osaa tuottaa sekä asia- että mielikuvitustekstejä
perustelee mielipiteitään kirjallisesti ja suullisesti
osaa ottaa kantaa toisten teksteihin
tuntee tekstin havainnollistamiskeinoja
tottuu suunnittelemaan omia puhe- ja kirjoitustehtäviään
osaa ja haluaa vaikuttaa kielen avulla
hallitsee yleiskielen normit
tunnistaa puhekielen eri normit ja erottaa ne yleiskielestä
tuntee kielen keskeiset rakenteet, vaihtelut ja muutokset
hallitsee välimerkit ja mahdollisimman monipuolisen sanaston
tuntee ja tunnistaa kirjallisuuden lajeja ja osaa keskeiset kirjallisuuden termit
43
tutustuu erityyppisiin kirjoihin ja kirjailijoihin
tutustuu muutamiin suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin, kirjallisuuden vaiheisiin ja tyylisuuntiin
syventää suomalaisen ja paikallisen kulttuurin tuntemustaan
tunnistaa joukkotiedotuksen sanomatyypit
osaa tulkita kuvia
ymmärtää median ja tekstin keinot muokata maailmankuvaa ja ohjata valintoja
haluaa laajentaa esteettistä kokemusmaailmaansa
kasvaa suvaitsevaiseksi kielenkäyttäjäksi
SISÄLLÖT
6. LUOKKA
KIELITIETO
perustaitojen vahvistaminen, esim. alkukirjaimet, yhdyssanat
virke
pää- ja sivulause
konjunktiolause, relatiivilause ja kysyvä sivulause
sanaluokkien kertaus
sijamuodot: nominatiivi, genetiivi ja partitiivi sekä paikallissijat
aikamuodot
pääluokat
lauseenjäsennys: predikaatti, subjekti ja objekti
välimerkkejä
suora esitys; johtolause ja puheenvuoro, suoran esityksen välimerkit
epäsuora esitys ja välimerkit epäsuorassa esityksessä
KIRJALLISUUS
käsitellään 1 - 3 kokonaisteosta
tutustuminen sekä kotimaisiin että ulkomaisiin lasten– ja nuortenkirjailijoihin
kirjastokäynnit
omien lukukokemusten jakaminen (esim. kirjaesittelyt)
omia tulkintoja ja tekstejä kirjallisuuden pohjalta
termistöä: henkilöt, miljöö, aika, juoni (käännekohta), teema ja motiivi
KIRJOITTAMINEN
3 - 4 numeerisesti arvioitavaa kirjoitelmaa
erityyppisiä kirjoitelmia, esim. seikkailu-, jännitys-, kauhu-, mielipidetekstejä
pienimuotoisten aineistojen käyttäminen kirjoitelmissa
ohjattu kirjoitelma (esim. opettaja kuljettaa juonta)
kappalejako
käsialahuolto
asian esittäminen omin sanoin ja tiedon kriittinen käsittely
harjoitellaan konseptiarkille kirjoittamista
44
PUHEVIESTINTÄ
äänenkäyttö
pieni esitelmä, johon liittyy tiedon hakua ja lähteiden käyttöä
pienoisnäytelmiä
MEDIALUKUTAITO
sanomalehtien monipuolinen hyödyntäminen
kriittinen suhtautuminen mediaan
mahdollisesti sähköpostin käyttäminen
7. LUOKKA
KIELITIETO
keskeisen rakenteellisen perusoppiaineksen kertaus ja laajentaminen: sanaluokat
alalajeineen, perussijamuodot, subjekti, predikaatti ja objekti, virkkeen rakenne ja
lauselajit
sanaston ja nimistön harjoituksia
välimerkkien, ison ja pienen alkukirjaimen käytön kertaus ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen
yleiskielen, kirjakielen ja puhekielen erottaminen toisistaan
KIRJALLISUUS
lukuprosessin ja lukemisen tasojen harjoittelua
luetun analysointia ja lukukokemusten jakamista esitysten, keskustelujen ja kirjoitusten avulla
kirjallisuuden perustermien sisäistäminen
omien ja kirjallisuudesta valittujen näkökulmien harjoittelua
erilaisten tekstityyppien ja –lajien tunnistaminen
3 - 4 kokonaisteosta
mahdollisimman paljon myös lyhyiden tekstien käsittelyä
fiktioiden analysointia, esim. sadut, fantasiakirjat ja nuortenkirjat
runo
KIRJOITTAMINEN
tuotettavan tekstin sisällön, kielen, rakenteen ja muodon suunnittelu: miellekartta,
otsikon ja tekstin vastaavuus, kirjoittamisjärjestys jne.
esityksen kokonaisuuden hahmottaminen: jäsentelytapoja, jaksotus, aloitus ja lopetus
käsin kirjoittamista ja tietotekniikan hyödyntämistä
3 - 4 kirjoitelmaa
muita kirjoitusharjoituksia: kuvauksia, uutisia, kirja-arvosteluja sekä omien taitojen ja
kehityksen arviointia
pieni tutkielma, johon sisältyy tiedonhakua ja tekstinkäsittelyä
45
Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä konekirjoituksen opetus: puoli vuosiviikkotuntia
Tavoite:
Oppilas osaa kirjoittaa sujuvasti, mahdollisimman virheettömästi ja sormiin katsomatta
tekstiä näppäimistöltä ja valmistaa tekstinkäsittelyohjelmalla pienen tutkielman.
Sisältö:
konekirjoituksen alkeet, kymmensormijärjestelmän hallinta, sokkokirjoitus
tiedonhaku Internetiä käyttäen
lähteiden käyttö
tutkielman aiheen valinta, rajaaminen ja rakenne
tiedon valikointi
tutkielman kirjoittaminen
PUHEVIESTINTÄ
luovuutta tukevia esiintymisharjoituksia, joilla pyritään lisäämään esiintymisrohkeutta, esim. näyttelemistä, esittävää lukemista ym.
perustietoa vuorovaikutuksesta
kuuntelemisen harjoittelua
keskusteluja ja mielipiteen perustelutapoja
pieni esitelmä
omien ja ryhmän tuotosten esittelyjä
MEDIALUKUTAITO
joukkotiedotuksen sanomatyypit, uutinen
fiktiivisen ja dokumentaarisen aineksen erottaminen toisistaan
teatteri- ja elokuvaesitysten erittelyä ja kokemusten jakamista
tietojen hankintaa eri menetelmin ja lähteiden käytön harjoittelua
kirjastoon tutustuminen
8. LUOKKA
KIELITIETO
lauseenjäsennys
modukset
nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet
KIRJALLISUUS
romantiikka ja realismi
kirjallisuuden lajit: novelli ja pakina; epiikan lajit
kokonaisteosten lukemista ja analysointia
KIRJOITTAMINEN
yleisönosaston kirjoitus/vastine
referaatti
aineistoa käyttöä kirjoittamisessa
46
runo
vähintään 2-3 kirjoitelmaa
kielen kuvallisuus
PUHEVIESTINTÄ
kuunteleminen
sanallinen ja sanaton viestintä
ilmaisuvalmiuksien kehittäminen
paneelikeskusteluja, väittelyjä, mielipidepuheita, puheenvuoron valmistaminen
kirjallisuustöiden esittäminen (novellianalyysi, kirjareferaatti)
omien taitojen seuraaminen ja arviointi
MEDIALUKUTAITO
kuvan lukeminen
mainos
eri mediat (esim. elokuva, televisio)
sanomalehden juttutyypit (esim. pääkirjoitus, kolumni)
haastattelu
9. LUOKKA
KIELITIETO
suomen kielen ominaispiirteet
tarkoitukseen sopiva kielenkäyttö (kirjakieli, yleiskieli ja puhekieli)
murteet, slangi
sukukielet
keskeiset oikeakielisyysasiat kielenkäytön kannalta
KIRJALLISUUS
kansanperinnettä
Mikael Agricola ja kirjakielen synty
Kalevala
suomalaisen kirjallisuuden historiaa (ainakin Runeberg, A. Kivi ja Seitsemän veljestä, Minna Canth, Ilmari Kianto, Eino Leino ja moderni runo, Linna ja Tuntematon sotilas, Mika Waltari)
kirjallisuustyö oppilaan valitsemasta kotimaisesta kirjailijasta ja hänen teoksestaan
KIRJOITTAMINEN
aineen rakentaminen (otsikot, aloitus, lopetus, rakenne)
aineistosta kirjoittaminen
asiointikirjoittamista (esim. raportti, hakemus)
yhteensä neljä kirjoitelmaa
PUHEVIESTINTÄ
kuunteleminen
päättöesitelmä
47
tilannepuhe
MEDIALUKUTAITO
erilaisiin teksteihin perehtymistä, lukustrategioita
kriittinen suhtautuminen mediaan
AIHEKOKONAISUUDET
Aihekokonaisuudet otetaan huomioon äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa.
ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN ARVIOINTI
3. - 6. LUOKKIEN OPPILASARVIOINTI JA KRITEERIT ERI ARVOSANOILLE
Arvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on saavuttanut äidinkielen oppimäärän
tavoitteet kyseisellä vuosiluokalla.
Arvioinnissa huomioidaan mm. kirjalliset kokeet, kirjoitelmat, erilaiset tehtävät, aktiivisuus
ja oma-aloitteisuus tunneilla, harrastuneisuus, esitelmät sekä ilmaisuharjoitukset. Oppilasta rohkaistaan lisäksi myös itsearviointiin. Arviointi on jatkuvaa.
3. ja 4. luokilla käytössä on sanallinen arviointi ja 5. ja 6. luokilla suoritukset arvioidaan
numeerisesti.
3. ja 4. luokka
Asteikko:
Erinomaisesti
Hyvin
Tyydyttävästi
Jonkin verran
Ei vielä
3. lk.
kielitieto
lukeminen
kirjoittaminen
puheviestintä
4. lk.
kielitieto
lukeminen ja kirjallisuus
kirjoittaminen
puheviestintä
3. lk. ja 4. lk.
KIELITIETO
Erinomaisesti:
- osaat sisällöt erinomaisesti
- osaat käyttää oppimaasi erinomaisesti
Hyvin:
- osaat opetetut sisällöt lähes virheettömästi
48
- osaat yleensä käyttää oppimaasi
Tyydyttävästi:
- osaat suurimman osan opetetuista sisällöistä
- osaat käyttää oppimaasi ohjattuna
Jonkin verran:
- osaat pienen osan opetetuista sisällöistä
- tarvitset runsaasti ohjausta
Ei vielä:
- et osaa opetettuja sisältöjä
- et selviydy työskentelystä edes ohjattuna
3. lk.
LUKEMINEN
Erinomaisesti:
- luet sujuvasti ja tarvittaessa eläytyen
- ymmärrät, mitä luet ja osaat vastata tekstiin liittyviin kysymyksiin
- luet mielelläsi ja harrastat lukemista myös vapaa-ajalla
Hyvin:
- luet sujuvasti ja virheettömästi
- ymmärrät, mitä luet ja osaat yleensä vastata tekstiin liittyviin kysymyksiin
- luet mielelläsi
Tyydyttävästi:
- luet melko sujuvasti ja lähes virheettömästi
- ymmärrät suurimmaksi osaksi, mitä luet ja osaat vastata vaihtelevasti tekstiin liittyviin
kysymyksiin
Jonkin verran:
- lukemisesi on takeltelevaa
- ja / tai sinulla on ongelmia luetun ymmärtämisessä
Ei vielä:
- lukemisesi on hidasta, takeltelevaa ja virheitä esiintyy yleisesti
- ja / tai sinulla on suuria puutteita luetun ymmärtämisessä
4. lk.
LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS
Erinomaisesti:
- luet sujuvasti ja ilmeikkäästi
- osaat sisällöt erinomaisesti
- ymmärrät, mitä luet ja osaat vastata tekstiin liittyviin kysymyksiin
- luet monipuolisesti ja innokkaasti erilaisia tekstejä
Hyvin:
- luet sujuvasti
- osaat sisällöt
- ymmärrät, mitä luet ja osaat yleensä vastata tekstiin liittyviin kysymyksiin
- luet mielelläsi
49
Tyydyttävästi:
- luet melko sujuvasti
- sinulla on puutteita sisältöjen hallinnassa
- ymmärrät suurimmaksi osaksi mitä luet ja osaat vastata vaihtelevasti tekstiin liittyviin
kysymyksiin
- osoitat jonkinlaista kiinnostusta lukemiseen
Jonkin verran:
- takeltelet lukiessasi
- sinulla on suuria puutteita sisältöjen hallinnassa
- sinulla on selviä ongelmia luetun ymmärtämisessä
- et lue mielelläsi
Ei vielä:
- luet hitaasti, takellellen ja teet virheitä
- et osaa opetettuja sisältöjä
- sinulla on suuria puutteita luetun ymmärtämisessä
- lukeminen ei kiinnosta juuri ollenkaan
3. lk.
KIRJOITTAMINEN
Erinomaisesti:
- hallitset oikeinkirjoituksen perusasiat lähes virheettömästi
- käsialasi on selkeää ja sujuvaa
- osaat itsenäisesti tuottaa juonellisen kertomuksen
Hyvin:
- hallitset oikeinkirjoituksen perusasiat
- käsialasi on melko selkeää ja sujuvaa
- osaat tuottaa juonellisen kertomuksen
Tyydyttävästi:
- hallitset osan oikeinkirjoituksen perusasioista
- käsialasi on luettavaa
- osaat tuottaa juonellisen kertomuksen ohjattuna
Jonkin verran:
- oikeinkirjoituksessa on selviä ongelmia
- käsialasi on epäselvää ja vaatii harjoitusta
- osaat kirjoittaa lyhyitä kertomuksia ohjattuna
Ei vielä:
- sinulla on suuria ongelmia oikeinkirjoituksessa
- käsialasi ei suju ja tarvitset lisäharjoitusta
- tuotat yksittäisiä lauseita, joista ei muodostu kertomusta
4. lk.
KIRJOITTAMINEN
Erinomaisesti:
- kirjoitat monipuolisesti erilaisia tekstejä lähes virheettömästi
- osaat käyttää vaihtelevia lauserakenteita
- käsialasi on selkeää, sujuvaa ja vakiintunutta
50
Hyvin:
- kirjoitat monipuolisesti erilaisia tekstejä ja osaat oikeinkirjoituksen perusasiat
- käsialasi on melko selkeää ja sujuvaa
Tyydyttävästi:
- osaat kirjoittaa erilaisia tekstejä ja tavoittelet oikeakielisiä ilmaisuja
- käsialasi on luettavaa
Jonkin verran:
- osaat kirjoittaa muutamia erilaisia tekstilajeja
- käsialasi on epäselvää ja vaatii harjoitusta
- huomattavia puutteita oikeinkirjoituksessa
Ei vielä:
- et osaa tuottaa erilaisia tekstilajeja
- käsialasi ei suju ja tarvitset paljon lisäharjoitusta oikeakielisyydessä
3. lk. ja 4. lk.
PUHEVIESTINTÄ
Erinomaisesti:
- osallistut tuntityöskentelyyn aktiivisesti
- olet taitava erilaisissa viestintätilanteissa ja esiinnyt mielelläsi
Hyvin:
- osallistut tuntityöskentelyyn aktiivisesti
- osaat toimia erilaisissa viestintätilanteissa ja esiinnyt tarvittaessa
Tyydyttävästi:
- osallistut vaihtelevasti tuntityöskentelyyn
- sinulla on puutteita viestintätilanteissa esim. kuuntelu, selostaminen ja oman mielipiteen ilmaiseminen
- arkailet jonkin verran esiintymistilanteissa
Jonkin verran:
- osallistut harvoin tuntityöskentelyyn
- sinulla on vaikeuksia viestintätilanteissa esim. kuuntelu, selostaminen ja oman mielipiteen ilmaiseminen
- arkailet esiintyä
Ei vielä:
- et osallistu tuntityöskentelyyn
- et osaa toimia erilaisissa viestintätilanteissa
- et halua esiintyä
5. ja 6. luokka
Opetushallitus on opetussuunnitelman perusteissa määritellyt hyvän osaamisen kriteerit
viidennen luokan päättyessä. Kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Saadakseen numeron kahdeksan (8) oppilaan pitää keskimäärin osoittaa hallitsevansa vuosiluokan tavoitteet. Joidenkin tavoitteiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden tavoitteiden tason ylittämisellä.
51
Oppilas on saavuttanut äidinkielessä vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän
pystyy jossakin määrin osoittamaan saavuttaneensa tavoitteet kyseisellä vuosiluokalla.
7. - 9. LUOKKIEN OPPILASARVIOINTI
Arviointi on olennainen osa äidinkielen opetusta. Se liittyy kaikkiin äidinkielen osa-alueisiin
siten, että oppilas itse, hänen luokkakaverinsa sekä opettaja arvioivat suorituksia tarkoituksenmukaisella tavalla. Kokeet, kirjoitelmat ja valmistettavat suulliset esitykset arvioidaan yleensä numeroarvosanalla, mutta oppilaat saavat lisäksi myös sanallista palautetta
joko kirjallisesti tai suullisesti. Todistusarvosanaan vaikuttaa paitsi kaikki suoritukset myös
asennoituminen oppiaineeseen, annettujen tehtävien tekeminen, tuntityöskentely ja kotitehtävien tekeminen.
Arvosana 8
Oppilas saa arvosanan kahdeksan, jos hän
opiskelee asiallisesti ja hoitaa tehtävänsä tunnollisesti, jolloin tavoitteet toteutuvat
hyvin
saavuttaa yleensä hyviä tuloksia oppiaineen eri osa-alueilla
alittaa hyvän arvosanan jollain osa-alueella mutta kompensoi sen jollakin toisella
osa-alueella
Arvosana 5
Oppilas
yrittää työskennellä opettajan ohjeiden mukaan
suorittaa edellytystensä mukaisesti suurimman osan annetuista tehtävistä
kiinnostuu vain harvoin äidinkielen opiskelusta
saa aikaan näyttöjä, jotka osoittavat, että hän selviää kielellisesti arkielämässä
Jos oppilas on suorittanut jonkin osa-alueen tyydyttävästi tai sitä paremmin, se voi
kompensoida hylätyn suorituksen.
Jos oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteereitä, hänet on syytä ohjata erityisopetukseen
hyvissä
ajoin
ennen
lukukauden
päättöarviointia.
52
6.1.1 Suomi toisena kielenä
VUOSILUOKAT 1−9
Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän
sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan
vastaa suomi äidinkielenä -opetusta.
Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne:
oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä.
Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon
osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja
että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi vähitellen saavuttaa
äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen
kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja
rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.
Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline
koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä
edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja
opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa.
Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan
voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys.
Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan
suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä: sanaston kasvattaminen ja kielen rakenteiden harjoitteleminen kietoutuvat kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen ja oppijan kulttuuritietouden lisäämiseen. Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään koulussa ja koulun ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden
kokemuksia ja havaintoja niistä.
53
TAVOITTEET
Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa
ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta, keskustelemaan yleisistä
aihepiireistä ja saamaan hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla sekä radio- ja televisio-ohjelmista, jos aihepiiri on tuttu
selviämään käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ja tekemään
puheessaan eron keskeisten puheen rekisterien välillä
ymmärtämään eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä, lukemaan
itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta sekä kehittämään
sen avulla sanastoaan ja ymmärtämystään ja löytämään kirjallisuudesta elämyksiä
kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä ja esittämään ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä käyttämään kirjoittaessaan kirjoitetun
kielen rekisteriä
kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan
käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi
arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä
kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla ja luokkahuoneen ulkopuolella
vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria sekä viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa, ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureita.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan
henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä
sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat
ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto;
vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet
eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet
juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto
Rakenteet ja kielitieto
äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet
kielen rakenteista keskeisimmät; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; verbityypit ja
tärkeimmät nominityypit; sija-, persoona- ja aikamuodot sekä modukset pääpiirteissään; lauseenjäsenten tunnistaminen; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden
tunnistaminen; lausetyypit; sanojen johtamisen pääperiaatteet; välimerkit ja oikeinkirjoitus
sana, lause, virke; sidoksisuus; erilaisten tekstilajien päätyypit
puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu
54
suomi maailman kielten joukossa
Lukeminen ja kirjoittaminen
suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne-vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet
mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä
tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin
Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus
ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sanalaskut kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset
keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuuden
päävaiheet
mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri
kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta
tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä
Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot
puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen
kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen,
esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen
omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen
puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä
neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen
Kielenopiskelutaidot
oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana,
merkityksen päättely asiayhteydestä, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen, oman kielitaidon arviointi
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen.
Kielitaito
Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 2) mukaan:
B1.1–B1.2
Kulttuuritaidot
Oppilas
tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja
ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä
ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa.
55
Kielenopiskelutaidot
Oppilas
on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja.
56
6.2 Vieraiden kielten opetussuunnitelmat
Vaalan perusopetuksen kieliohjelma (Liite F)
1. Yleistavoitteet
Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaille valmiudet toimia vieraalla kielellä jokapäiväisissä viestintätilanteissa, tutustuttaa omaan ja vieraisiin kulttuureihin ja opettaa arvostamaan niitä. Oppilas ymmärtää, että kielten oppiminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista työskentelyä ja kokee vieraan kielen opiskelun myönteisenä ja saa valmiudet jatko-opinnoille.
2. A-kieli
Vuosiluokat 1 - 2
Vaalan kunnassa vieraan kielen opiskelu alkaa 3. luokalla, mutta alkuopetuksen aikana
opettaja voi tutustuttaa oppilaan vieraisiin kieliin oman kiinnostuksensa ja valmiuksiensa
mukaan.
Tavoitteet
Kiinnostuksen herättäminen ja myönteisen asenteen omaksuminen kielten opiskelua ja eri
kieliä ja kulttuureita kohtaan kielisuihkeiden avulla.
Sisällöt
- leikit, laulut, lorut
- jokapäiväiseen elämään ja omaan lähiympäristöön liittyviä asioita, esim.
tervehtiminen, kiittäminen, anteeksipyyntö
A1 –kieli (englanti) luokilla 3-6
Tavoitteet
Oppilas tottuu viestimään vieraalla kielellä arkipäiväisissä ja konkreettisissa tilanteissa.
Oppilas omaksuu tärkeät kielenopiskelun tavat:
-
kuullun ja luetun ymmärtäminen
sanojen oikean ääntämisen ja kirjoitusasun opettelu
tekstin lukeminen
sanaston käyttö
oppimateriaalin käyttö
57
-
kuorotoisto ja muu suullinen harjoittelu
pari- ja ryhmätyöskentely
Pääpaino 3-6 luokilla on suullisessa viestinnässä.
Tavoitteet vuosiluokille 3-4
Kolmannen ja neljännen vuosiluokan aikana oppilas omaksuu myönteisen asenteen englannin kielen opiskelua kohtaan. Hän ymmärtää yksinkertaisia lauseita ja oppii viestimään
englannin kielellä yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa. Oppilas tutustuu omaan ja vieraisiin kulttuureihin ja oppii arvostamaan niitä. Oppilas omaksuu kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Hän kokee onnistumisen elämyksiä kielen opiskelun parissa.
Sisällöt vuosiluokilla 3-4
Tilanteet ja aihepiirit
-
Oppilas tervehtii ja esittelee itsensä englannin kielellä
Oppilas tutustuu ennen kaikkea seuraaviin aihealueisiin: värit, eläimet, perhe, koti,
asuminen ja ruokailu.
Opetettavat rakenteet 3. luokalla
-
tervehtiminen, esittely, iän kertominen
omista taidoista kertominen (can, can´t)
lukusanat 1-12 ja tasakymmenet
säännöllinen monikko
paikan prepositiot (in, on, under, behind)
kielto, käsky
s- genetiivi
pronominit (I, you, he, she, it, my, your)
omistaminen (have got ja has got, myös kielteiset muodot)
*tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle
Opetettavat rakenteet 4. luokalla
-
persoonapronominit (I, you, he/she, it, we, you, they)
be -verbin preesens
lukusanat 0-100, 1000
there is / there are -rakenne
paikan prepositiot (next to, in front of, between)
58
- do -kysymys
- kysymyssanat (what, where, when)
- have to -ilmaus
- komparatiivi
- yksikön 3. persoonan s
- kestopreesens
*tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle
Tavoitteet vuosiluokille 5-6
Viidennen ja kuudennen vuosiluokan aikana oppilas oppii viestimään englannin kielellä
konkreettisissa arkielämän tilanteissa kuunnellen, puhuen ja kirjoittaen, kuitenkin niin, että
pääpaino on suullisessa viestinnässä. Oppilas syventää ja kehittää kielen opiskelun työtapojaan. Hän tutustuu englanninkielisen kulttuurin tapoihin ja kohteliaaseen kommunikointiin vieraalla kielellä. Oppilas toimii vastuullisena kielen opiskelijana käyttäen itsenäisesti
tutuksi tullutta oppimateriaalia. Hän arvioi omaa työskentelyään ja kielitaitoaan.
Sisällöt vuosiluokilla 5-6
Tilanteet ja aihepiirit
- Oppilas osaa kertoa englannin kielellä perustiedot omasta ja kohdekulttuurista.
- Oppilas laajentaa tietojaan ja taitojaan etenkin seuraavien osa-alueiden kohdalta: vapaaajan harrasteet, asioiminen julkisilla paikoilla, koulu, oma kulttuuri ja kohdekulttuuri sekä
asuminen maalla ja kaupungissa.
Opetettavat rakenteet 5. luokalla
-
possessiivipronominit
järjestysluvut
adjektiivien vertailu (lyhyet)
was, were ja säännöllinen imperfekti
does / doesn´t
does -kysymys
artikkeli (a / an)
prepositiot (into, from, above, opposite, round, past, through, along,
across, over)
didn`t
did -kysymys
*tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle
59
Opetettavat rakenteet 6. luokalla
-
epäsäännöllinen imperfekti
persoonapronominien objektimuodot
ly -päätteiset adverbit
adjektiivien vertailu (pitkät)
vertailu (as-as, not so-as)
futuuri, konditionaali
kestoimperfekti
of-genetiivi
be going to -rakenne
pronominit (-self, -thing, -one, -body, -where loppuiset)
*tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle
Viestintästrategiat
-
Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.
Kielen osaamisen taso 6.luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan:
-
kuullun ymmärtäminen
puhuminen
tekstin ymmärtäminen
kirjoittaminen
A2.1 (A1.1)
A1.3 (A1.1)
A2.1 (A1.1)
A1.3 (A1.1)
*suluissa vähimmäistasovaatimus hyväksytylle arvosanalle
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja.
Oppimaan oppiminen
Oppilas käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua.
60
Arviointi
Englannin arviointikriteerit vuosiluokilla 3-4
Erinomaisesti
Hyvin
Tyydyttävästi
Olet omaksunut työtavat (3. lk.)/
Käytät kielenopiskelun työtapoja
(4. lk.)
- osaat etsiä kirjasta tietoa ja
hyödyntää sitä tehtävien teossa
- osaat käyttää sanastoa
- osaat toimia parin kanssa ja
ryhmässä
- osallistut aktiivisesti tuntityöskentelyyn
- osaat toimia itsenäisesti sekä
oppitunnilla että kotona (läksyjen
teko, kokeisiin lukeminen)
- osaat yleensä etsiä kirjasta tietoa ja hyödyntää sitä tehtävien
teossa
- osaat yleensä käyttää sanastoa
- osaat yleensä toimia parin
kanssa ja ryhmässä
- osallistut yleensä aktiivisesti
tuntityöskentelyyn
- osaat yleensä toimia itsenäisesti sekä oppitunnilla että kotona
(läksyjen teko, kokeisiin lukeminen)
- osaat useimmiten käyttää tarvittavia työtapoja, mutta tarvitset
apua
Ilmaiset itseäsi suul- Kirjoitat sanoja ja lyhyitä
lisesti
lauseita (3. lk.) /
Kirjoitat lauseita (4. lk.)
- ymmärrät luokkatilan- -ilmaiset itseäsi suul- - osaat kirjoittaa lauseita ja
teessa
kuulemaasi lisesti rohkeasti ja osaat soveltaa opittua kieenglannin kieltä
ymmärrettävästi
liainesta
Ymmärrät kuulemaasi
- ymmärrät luokkatilanteessa
kuulemaasi
englannin kieltä melko
virheettömästi
- ilmaiset itseäsi suullisesti melko rohkeasti ja ymmärrettävästi
- osaat kirjoittaa sanoja ja
lauseita melko virheettömästi ja osaat jonkin verran
soveltaa opittua kieliainesta
- ymmärrät kuulemas- - osaat ilmaista help- - osaat kirjoittaa opittujen
tasi perusasiat, koko- poja ja yksinkertaisia mallien mukaisia sanoja ja
naisuus jää joskus asioita
useimmiten lauseita
61
Jonkin verran
Ei vielä
epäselväksi
- tarvitset lähes aina apua työta- - ymmärrät yksittäisiä
pojen käyttämisessä
sanoja ja lyhyitä opittuja fraaseja (esimerkiksi
What`s your name?I`m
eight.)
- et osaa käyttää työtapoja ja - et ymmärrä kuuletoimia omatoimisesti.
maasi
- tarvitset opettajan jatkuvan tuen - et osaa erotella äänteitä ja sanoja toisistaan
ymmärrettävästi
- osaat tuottaa yksit- - osaat kirjoittaa vähäisen
täisiä sanoja
määrän helpohkoja, yksittäisiä sanoja ja lyhyitä opittuja
fraaseja
- et pysty ilmaise- - et osaa kirjoittaa oikein
maan itseäsi suulli- sanoja etkä lauseita
sesti englannin kielellä
62
Englannin kielen hyvän osaamisen taso ja vähimmäisvaatimukset hyväksytyn arvosanan saamiselle 5. luokan lopussa.
8
5
Työtavat
- osaat etsiä kirjasta tietoa ja
hyödyntää sitä tehtävien teossa
- osaat käyttää sanastoa
- osaat toimia parin kanssa ja
ryhmässä
- osallistut aktiivisesti tuntityöskentelyyn
- osaat toimia itsenäisesti sekä
oppitunnilla että kotona (läksyjen teko, kokeisiin lukeminen)
- osaat useimmiten käyttää tarvittavia työtapoja, mutta tarvitset apua
Kuullun ymmärtämien
- ymmärrät luokkatilanteessa
kuulemaasi
englannin kieltä
Suullinen ilmaisu
-ilmaiset itseäsi suullisesti rohkeasti ja
ymmärrettävästi
Kirjoittaminen
- osaat kirjoittaa lauseita ja
osaat soveltaa opittua kieliainesta
- ymmärrät kuulemastasi perusasiat, kokonaisuus jää joskus
epäselväksi
- osaat ilmaista help- - osaat kirjoittaa opittujen malpoja ja yksinkertaisia lien mukaisia sanoja ja lauseiasioita
useimmiten ta
ymmärrettävästi
63
A1 -kieli (Englanti) luokat 7-9
Tavoitteet
Opetuksella pyritään laajentamaan oppilaan kielitaitoa niin, että hän selviää vaativammissa sosiaalisissa tilanteissa, kuten harrastuksissa, palveluissa ja yleensä julkisessa elämässä, ja ymmärtää myös laajempaa yleistietoa sisältävää, selvästi jäsennettyä tekstiä.
Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa vähitellen.
Oppilaan oman kulttuurin tuntemusta pyritään vahvistamaan ja antamaan hänelle valmiuksia vertailla omaa ja kohdekulttuuria, arvostaa niitä molempia sekä viestiä ja toimia kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa.
Tavoitteena on myös opettaa oppilaalle erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten
asiayhteydestä päättelyä ja äidinkielessä opitun hyödyntämistä. Taito korvata oman kielitaidon puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin on myös tärkeä oppia. Oppilaalle pyritään antamaan valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyödykseen ja oppia arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Sisällöt
Tilanteet ja aihepiirit:
-
vapaa-aika ja harrastukset
julkiset palvelut
opiskelu, työ ja elinkeinoelämä
kestävä kehitys
terveys ja hyvinvointi
tiedotusvälineet
Opetettavat rakenteet 7. luokalla
-
perfekti ja pluskvamperfekti
futuuri päälauseessa ja if-ehtolauseessa
indefiniittipronominit
sanajärjestys ja liikkuvat määreet
konditionaali päälauseessa ja if-ehtolauseessa
imperatiivi
adjektiivien vertailu
*tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle
64
Opetettavat rakenteet 8. luokalla
-
apuverbit laajemmin
relatiivipronominit
adverbit
refleksiivipronomini
liitekysymykset
*tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle
Opetettavat rakenteet 9. luokalla
-
2. konditionaali ja ehtolause
passiivi
relatiivilauseet (who, which)
infinitiivi/ing-muodot
epäsuorat kysymykset
*tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle
Viestintä
Lähdetään liikkeelle jo luokilla 3-6 harjoitelluista yksinkertaisista jokapäiväisen elämän
viestintätilanteista ja esimerkiksi ohjatusta kirjallisesta tuottamisesta ja edetään vähitellen
kielitaidon kehitysvaiheet huomioon ottaen vaativampiin vastaanottamis-, tuottamis- ja
vuorovaikutusstrategioihin, kuten kantaaottavaan keskusteluun ja itsenäiseen kirjalliseen
tuottamiseen.
Arviointi
Hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteerit 7. luokalla taitotasoasteikon (liite) mukaan:
-
kuullun ymmärtäminen
puhuminen
tekstin ymmärtäminen
kirjoittaminen
A2.1 (A1.2)
A1.3 (A1.1)
A2.1 (A1.2)
A1.3 (A1.1)
*suluissa vähimmäisvaatimustaso hyväksytylle arvosanalle
Hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteerit 8. luokalla taitotasoasteikon (liite) mukaan:
-
kuullun ymmärtäminen
puhuminen
tekstin ymmärtäminen
kirjoittaminen
A2.2 (A1.3)
A2.1 (A1.2)
A2.2 (A1.3)
A2.1 (A1.2)
65
*suluissa vähimmäisvaatimustaso hyväksytylle arvosanalle
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Kielen osaamisen taso 9.luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan:
-
kuullun ymmärtämisessä
puhumisessa
tekstin ymmärtämisessä
kirjoittamisessa
B1.1 (A2.1)
A2.2 (A1.3)
B1.1 (A2.1)
A2.2 (A1.3)
*suluissa vähimmäistasovaatimus hyväksytylle arvosanalle
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä
historiallisia juuria.
Oppimaan oppiminen
Oppilas osaa käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja on ymmärtänyt kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
3. B-kieli (Ruotsi) vuosiluokat 7 - 9
Tavoitteet
Ruotsin kielen opiskelun tavoitteena on saada peruskielitaito, jolla pystyy kommunikoimaan arkipäivän tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Oppilas tutustuu suomenruotsalaiseen kulttuuriin, muihin Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin. Samalla hän oppii tunnistamaan itsensä pohjoismaisen yhteisön jäsenenä,
joka luo pohjan suvaitsevaisuudelle ja kansainvälistymiselle.
Opetuksessa käytetään erilaisia työtapoja, perinteistä luokkaopetusta, yhteistoiminnallisia
menetelmiä, paritöitä ja itsenäistä työskentelyä. Oppilasta opastetaan löytämään oma oppimistyylinsä sekä toimimaan ryhmässä.
Oppilas oppii etsimään tietoa eri lähteistä sekä käyttämään myös tietotekniikkaa
tiedon hankkimisessa ja viestinnässä. Tavoitteena on myös kehittyä vastuuntuntoiseksi
66
ja omatoimiseksi oppijaksi, joka pystyy arvioimaan omaa oppimistaan ja työtapojaan päämäärätietoisesti.
Sisällöt
Tilanteet ja aihepiirit:
-
itsestä ja lähiympäristöstä kertominen, esim. koti, ystävät, lemmikit
harrastukset ja vapaa-aika
koulu
asuminen maalla ja kaupungissa
arkielämän tilanteet, esim. ostoksilla käynti, matkustaminen ja tien neuvominen sekä kotityöt
julkisten palvelujen käyttö, esim. lääkärissä käynti
kotimaa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat
Opetettavat rakenteet 7. luokalla
-
lukusanat ja kellonajat
persoonapronominit, omistuspronominit
preesens
imperatiivi
substantiivien taivutus
adjektiivien taivutus
päälauseen sanajärjestys
*tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle
Opetettavat rakenteet 8. luokalla
-
järjestysluvut ja päivämäärät
imperfekti
adjektiivien vertailu
perfekti, pluskvamperfekti
sivulause ja jälkilause
*tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle
Opetettavat rakenteet 9. luokalla
-
sin, sitt, sina
konditionaali
att+infinitiivi
substantiivien muodot eri pronominien yhteydessä
67
-
refleksiiviverbit
sanajärjestys
*tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle
Viestintä:
Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Kielen osaamisen taso 7.luokalla taitotasoasteikon mukaan
Kriteerit arvosanalle 8
- kuullun ymmärtämisessä
- kirjoittamisessa
- puhumisessa
- tekstin ymmärtämisessä
A1.3
A1.2
A1.3
A1.2
Kriteerit arvosanalle 5
-
kuullun ymmärtämisessä
kirjoittamisessa
puhumisessa
tekstin ymmärtämisessä
A1.1
A1.1
A1.1
A1.1
Kielen osaamisen taso 8.luokalla taitotasoasteikon mukaan
Kriteerit arvosanalle 8
-
kuullun ymmärtämisessä
kirjoittamisessa
puhumisessa
tekstin ymmärtämisessä
A1.3
A1.3
A1.3
A1.3
Kriteerit arvosanalle 5
-
kuullun ymmärtämisessä
kirjoittamisessa
puhumisessa
tekstin ymmärtämisessä
A1.1
A1.1
A1.1
A1.1
68
Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitotasokuvasasteikon (liite) mukaan
- kuullun ymmärtämisessä
- kirjoittamisessa
- puhumisessa
- tekstin ymmärtämisessä
A2.1 (A1.2)
A1.3 (A1.2)
A2.1 (A1.1)
A1.3 (A1.2)
*suluissa vähimmäistasovaatimus hyväksytylle arvosanalle
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä
sekä historiallisia juuria.
Oppimaan oppiminen
Oppilas käyttää kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja ymmärtää kielen opiskelussa pitkäjänteisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
Arviointi
Arviointi perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Sekä oppilas että opettaja
arvioivat oppimisprosessia, työtapoja ja tuloksia.
B 2 - valinnainen kieli (saksa) luokilla 8-9
Tavoitteet
Opetus painottuu puheviestintään tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa. Oppilas ymmärtää jokapäiväistä elämää käsittelevää helpohkoa tekstiä ja tuottaa em. asioista lyhyitä
suullisia ja kirjallisia viestejä. Tavoitteena on suppeahko ja toimiva alkeiskielitaito, joka luo
käyttökelpoisen pohjan kielen jatko-opinnoille.
Oppilas tutustuu saksankielisen kielialueen kulttuuriin oppien viestimään sille luontevalla
tavalla ja suhtautumaan arvostavasti kohdekulttuurin edustajiin. Mahdollisten kansainvälisten projektien myötä oppilas rohkaistuu hyödyntämään kielitaitoaan.
Oppilas oppii hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita.
Oppilaalle pyritään antamaan valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyödykseen ja
oppia arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Sisällöt
69
Tilanteet ja aihepiirit
- perusvuorovaikutustilanteet, esim. tervehtiminen, esittely, kiittäminen, toivotukset
- itsestä ja perheestä kertominen
- arkipäivän tilanteet, esim. ostoksilla käynti, ruokaileminen ja matkustaminen
- asuminen, kotipaikkakunnan ja kotimaan esittely
- vapaa-aika ja harrastukset
- terveys ja hyvinvointi
- luonto ja kestävä kehitys
Rakenteet
8. luokka
- lukusanat
- verbin preesens
- kysymyslauseet
- artikkelit
- persoonapronominit ja omistuspronominit
- päälauseen sanajärjestys
- substantiivien monikko
- modaaliverbien preesens
- eriävät yhdysverbit
- imperatiivi
- akkusatiivi
9. luokka
- perfekti
- sivulause
- datiivi
- kansallisuudet
Viestintä
Suullisista ja kirjallisista arkielämän tilanteista edetään vähitellen vaativampaan kielitaitoon. Sen kehittyessä siirrytään tunnistamisen tasolta vaativampaan kirjalliseen ja suulliseen tuottamiseen painottaen kuitenkin puheviestintää eri vuorovaikutustilanteissa.
Arviointi
Arviointi perustuu suulliseen ja kirjalliseen kielitaitoon.
70
Kielen osaamisen taso 8. luokalla taitotasoasteikon mukaan
Kriteerit arvosanalle 8:
- kuullun ymmärtäminen A 1.2
- puhuminen A 1.2
- luetun ymmärtäminen A 1.3
- kirjoittaminen A 1.2.
Kriteerit arvosanalle 5:
- kuullun ymmärtäminen A 1.1
- puhuminen A 1.1
- luetun ymmärtäminen A 1.1
- kirjoittaminen A 1.1
Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitotasoasteikon mukaan
Kriteerit arvosanalle 8:
- kuullun ymmärtäminen A 1.3
- puhuminen A 2.1
- luetun ymmärtäminen A 2.1
- kirjoittaminen A 2.1
Kriteerit arvosanalle 5:
- kuullun ymmärtäminen A 1.1
- puhuminen A 1.1
- luetun ymmärtäminen A 1.1.
- kirjoittaminen A 1.1
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä
historiallisia juuria.
Oppimaan oppiminen
Oppilas osaa käyttää säännöllisesti kielten opiskelussa tyypillisiä työtapoja ja on ymmärtänyt kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
71
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
Taitotaso
A1
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
Kuullun ymmärtäminen
A1. Kielitai- * Ymmärtää erittäin rajal1
don al- lisen määrän tavallisimkeiden pia sanoja ja fraaseja
hallinta (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä.
* Ei edes ponnistellen
ymmärrä kuin kaikkein
alkeellisinta kieliainesta.
*Tarvitsee erittäin paljon
apua: toistoa, osoittamista, käännöstä.
Taitotaso
A1
Puhuminen
*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin
varassa, ja puhuja turvautuu
ehkä äidinkieleen tai eleisiin.
* Puheessa voi olla paljon
pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia.
* Ääntäminen voi aiheuttaa
suuria ymmärtämisongelmia.
* Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.
* Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat
kaavamaiset ilmaisut voivat
olla melko virheettömiä.
Luetun ymmärtäminen
*Tuntee
kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää
tekstistä vain hyvin vähän.
*Tunnistaa
vähäisen
määrän tuttuja sanoja ja
lyhyitä fraaseja ja osaa
yhdistää niitä kuviin.
* Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana
edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen.
Kirjoittaminen
*Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin.
*Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet
ja numerot kirjaimin, merkitä
muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin
tuttuja sanoja ja fraaseja.
*Osaa joukon erillisiä sanoja ja
sanontoja.
* Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein
muutamia sanoja ja ilmauksia.
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen
Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen
A1. Toimiva * Ymmärtää yksinkertai- *Osaa kertoa lyhyesti itses- * Pystyy lukemaan tuttuja *Selviytyy kirjoittamalla kaik3
alkeis- sia lausumia (henkilö- tään ja lähipiiristään. Selviy- ja joitakin tuntemattomia kein tutuimmissa, helposti en72
kielitaito
kohtaisia kysymyksiä ja
jokapäiväisiä
ohjeita,
pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa
tilanneyhteyden
tukemana.
* Pystyy seuraamaan
yksinkertaisia, välittömiin
tilanteisiin tai omaan kokemukseensa
liittyviä
keskusteluja.
* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta.
tyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.
* Kaikkein tutuimmat jaksot
sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.
*Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.
*Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja
perustason lauserakenteita.
* Alkeellisessakin puheessa
esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.
sanoja. Ymmärtää hyvin
lyhyitä viestejä, joissa
käsitellään arkielämää ja
rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita.
* Pystyy löytämään tarvitsemansa
yksittäisen
tiedon lyhyestä tekstistä
(postikortit, säätiedotukset).
nakoitavissa arkisiin tarpeisiin
ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
*Osaa kirjoittaa yksinkertaisia
viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).
* Osaa kaikkein tavallisimpia
sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kir* Lyhyenkin tekstipätkän
joittaa muutamia yksilauseisia
lukeminen ja ymmärtämivirkkeitä.
nen on hyvin hidasta.
* Alkeellisessakin vapaassa
tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.
73
Taitotaso
A2
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
Kuullun ymmärtäminen
A2. Perus- * Pystyy ymmärtämään
1
kieliyksinkertaista puhetta tai
taidon
seuraamaan keskustelua
alkuvai- aiheista, jotka ovat hähe
nelle välittömän tärkeitä.
* Pystyy ymmärtämään
lyhyiden, yksinkertaisten,
itseään
kiinnostavien
keskustelujen ja viestien
(ohjeet,
kuulutukset)
ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa.
* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta,
joka usein täytyy lisäksi
toistaa.
Puhuminen
* Osaa kuvata lähipiiriään
muutamin lyhyin lausein.
Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja
tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun,
mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua.
*Tuottaa sujuvasti joitakin
tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia.
* Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus
on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia
ymmärtämisongelmia.
*Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia
keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja
konjunktioita).
* Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa,
mutta virheitä esiintyy yhä
Luetun ymmärtäminen
*Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita).
Kirjoittaminen
* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.
* Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka
liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä
yksinkertaisia, luettelomaisia
kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista).
*
Ymmärtää tekstin
pääajatukset ja joitakin
yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja
verrata yksittäisiä tietoja
ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.
*Osaa käyttää perustarpeisiin
liittyvää konkreettia sanastoa
* Lyhyenkin tekstipätkän ja perusaikamuotoja sekä yklukeminen ja ymmärtämi- sinkertaisin sidossanoin (ja,
nen on hidasta.
mutta) liitettyjä rinnasteisia
lauseita.
*Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet
melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa
(aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja
74
paljon perusrakenteissakin.
vapaassa tuotoksessa.
75
Taitotaso
A2
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen
A2. Kehitty2
vä pe- * Ymmärtää tarpeeksi
ruskieli- kyetäkseen
tyydyttätaito
mään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti
selväpiirteisen
asiapuheen pääkohtia.
* Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä
puolista. Pystyy
osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi
tarvita apua keskustelussa ja
*Pystyy yleensä tunnis- vältellä joitakin aihepiirejä.
tamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallis- *Puhe on välillä sujuvaa,
ta sanastoa ja hyvin ra- mutta erilaiset katkokset ovat
jallisen joukon idiomeja hyvin ilmeisiä.
tuttuja aiheita tai yleistie- *Ääntäminen on ymmärrettoa käsittelevässä tilan- tävää, vaikka vieras korostus
nesidonnaisessa
pu- on ilmeistä ja ääntämisvirheiheessa.
tä esiintyy.
* Yksinkertaisenkin vies- *Osaa kohtalaisen hyvin tatin ymmärtäminen edel- vallisen, jokapäiväisen salyttää
yleispuhekieltä, naston ja jonkin verran
joka äännetään hitaasti idiomaattisia ilmaisuja. Osaa
ja selvästi. Toistoa tarvi- useita yksinkertaisia ja myös
taan melko usein.
joitakin vaativampia rakenteita.
* Laajemmassa vapaassa
puheessa esiintyy
paljon
virheitä perusasioissa (esim.
verbien aikamuodoissa) ja
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
*Ymmärtää pääasiat ja
joitakin
yksityiskohtia
muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin
verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat,
aikataulut) sekä faktatekstejä
(käyttöohjeet,
pikku-uutiset).
* Pystyy hankkimaan
helposti
ennakoitavaa
uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä.
Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja
kontekstista.
* Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa.
*Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen,
yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä
arkipäiväisistä puolista (lyhyet
kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit).
*Osaa arkisen perussanaston,
rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot.
* Kirjoittaa yksinkertaiset sanat
ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa
rakenteissa ja muodoissa ja
tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.
* Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä
tekstikappaleen
ymmärtämiseksi.
76
ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.
77
Taitotaso
B1
Selviytyminen arkielämässä
Kuullun ymmärtäminen
B1. Toimiva
1
perus*Ymmärtää pääajatukset
kielija keskeisiä yksityiskohtaito
tia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä
tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa
radiouutisten, elokuvien,
tv-ohjelmien ja selkeiden
puhelinviestien pääkohdat.
* Pystyy seuraamaan
yhteiseen kokemukseen
tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää
tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja.
* Pitemmän viestin ymmärtäminen
edellyttää
normaalia hitaampaa ja
selkeämpää yleiskielistä
puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.
Puhuminen
*Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja
epävirallisista keskusteluista.
Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman
vaativammissa
tilanteissa.
Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat
ilmeisiä vaikeuksia.
*Pitää yllä ymmärrettävää
puhetta, vaikka pitemmissä
puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä.
*Ääntäminen on selvästi
ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä
esiintyy jonkin verran.
*Osaa käyttää melko laajaa
jokapäiväistä sanastoa ja
joitakin yleisiä fraaseja ja
idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita.
* Laajemmassa vapaassa
puheessa
kielioppivirheet
ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu),
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
*Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös
valmistautumatta.
* Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään
kiinnostavista todellisista tai
kuvitelluista aiheista.
* Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän
parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja
tärkeitä yksityiskohtia.
*Osaa kirjoittaa selväpiirteisen
sidosteisen tekstin liittämällä
erilliset ilmaukset peräkkäin
jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset,
tarinat, puhelinviestit). Pystyy
välittämään tehokkaasti tuttua
tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa.
*Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien
laadintaan riittävän sanaston
ja rakenteet, vaikka teksteissä
esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja.
* Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista.
* Rutiininomainen kieliaines ja
perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta
jotkut vaativammat rakenteet
ja sanaliitot tuottavat ongelmia.
78
mutta ne haittaavat harvoin
ymmärrettävyyttä.
79
Taitotaso
B1
B1. Sujuva
2
peruskielitaito
Selviytyminen arkielämässä
Kuullun ymmärtäminen
* Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy
tuttuihin ja melko yleisiin
aiheisiin jonkin verran
vaativissa
yhteyksissä
(epäsuora
tiedustelu,
työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit).
* Ymmärtää pääkohdat
ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä
laajemmasta
muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta.
* Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko
tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat
yksityiskohdat
tuottavat vaikeuksia.
Puhuminen
*Osaa kertoa tavallisista,
konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja
selostaa myös muita aiheita,
kuten elokuvia, kirjoja tai
musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa.
*Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy.
*Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan
kohdekielen mukaisia.
*Osaa käyttää kohtalaisen
laajaa sanastoa ja tavallisia
idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita.
* Kielioppivirheitä esiintyy
jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää.
Luetun ymmärtäminen
* Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia
tekstejä
monenlaisista
aiheista
(lehtiartikkelit,
esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös
jonkin verran päättelyä
vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa.
* Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä
suorittaakseen jonkin tehtävän.
Kirjoittaminen
*Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä,
kertoa niissä uutisia ja ilmaista
ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista.
* Osaa kirjoittaa muutaman
kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja,
lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta).
Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa
lukijan huomioon.
* Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakentei* Pitkien tekstien jotkin
ta. Osaa ilmaista rinnasteiyksityiskohdat ja sävyt
suutta ja alisteisuutta.
saattavat jäädä epäselviksi.
*Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä
esiintyy vaativissa rakenteissa,
tekstin jäsentelyssä ja tyylissä
ja vaikka äidinkielen tai jonkin
muun kielen vaikutus on ilmei80
nen.
81
Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
B2. Itsenäi- * Ymmärtää asiallisesti *Osaa esittää selkeitä, täs- *Pystyy lukemaan itse1
sen kie- ja kielellisesti kompleksi- mällisiä kuvauksia monista näisesti muutaman sivun
litaidon sen puheen pääajatuk- kokemuspiiriinsä
liittyvistä pituisia tekstejä (lehtiarperusset, kun se käsittelee asioista, kertoa tuntemuksis- tikkeleita, novelleja, viihtaso
konkreetteja tai abstrak- ta sekä tuoda esiin tapahtu- de- ja tietokirjallisuutta,
teja aiheita. Pystyy seu- mien ja kokemusten henkilö- raportteja ja yksityiskohraamaan yleisesti kiin- kohtaisen merkityksen. Pys- taisia ohjeita) oman alan
yleisistä
aiheista.
nostavaa yksityiskohtais- tyy osallistumaan aktiivisesti tai
ta kerrontaa (uutiset, useimpiin käytännöllisiin ja Tekstit voivat käsitellä
haastattelut,
elokuvat, sosiaalisiin tilanteisiin sekä abstrakteja, käsitteellisiä
melko muodollisiin keskuste- tai ammatillisia aiheita, ja
luennot).
luihin. Pystyy säännölliseen niissä
on
tosiasioita,
* Ymmärtää puheen vuorovaikutukseen syntype- asenteita ja mielipiteitä.
pääkohdat, puhujan tar- räisten kanssa vaikuttamatta *Pystyy tunnistamaan kirkoituksen,
asenteita, tahattomasti huvittavalta tai joittajan ja tekstin tarkoimuodollisuusastetta
ja ärsyttävältä. Kielellinen il- tuksen,
paikantamaan
tyyliä. Pystyy seuraa- maisu ei aina ole täysin tyyli- useita eri yksityiskohtia
maan laajaa puhetta ja kästä.
pitkästä tekstistä. Pystyy
monimutkaista argumen- *Pystyy tuottamaan puhejak- nopeasti
tunnistamaan
tointia, jos puheen kulku soja melko tasaiseen tahtiin, tekstin sisällön ja uusien
on selvästi merkitty eri- ja puheessa on vain harvoin tietojen käyttöarvon päätlaisin jäsentimin (sidesa- pitempiä taukoja.
tääkseen,
kannattaako
nat, rytmitys). Pystyy tii- *Ääntäminen ja intonaatio tekstiin tutustua tarkemvistämään tai ilmaise- ovat selkeitä ja luontevia.
min.
maan
kuulemastaan *Osaa käyttää monipuolisesti * Vaikeuksia tuottavat
avainkohdat ja tärkeät kielen rakenteita ja laajahkoa vain
pitkien
tekstien
yksityiskohdat.
sanastoa mukaan lukien idiomit ja kulttuuriviittaukidiomaattinen ja käsitteelli- set.
* Ymmärtää suuren osan nen sanasto. Osoittaa kasympärillään käytävästä vavaa taitoa reagoida sopikeskustelusta, mutta voi vasti tilanteen asettamiin
Kirjoittaminen
* Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista
itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista
aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia
sosiaalisia viestejä (arvostelut,
liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot).
*Osaa kirjoittaessaan ilmaista
tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden
näkemyksiä. Osaa yhdistellä
tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin.
* Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen.
* Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin.
Tuotoksessa saattaa näkyä
82
kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa.
muotovaatimuksiin.
* Kieliopin hallinta on melko
hyvää, eivätkä satunnaiset
virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä.
äidinkielen vaikutus. Vaativat
rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.
83
Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
Kuullun ymmärtämi- Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
nen
B2. Toimiva * Ymmärtää elävää tai *Osaa pitää valmistellun esi- *Pystyy lukemaan itse2
itsenäitallennettua, selkeästi tyksen monenlaisista yleisis- näisesti usean sivun pinen kieli- jäsentynyttä yleiskielis- täkin aiheista. Pystyy tehok- tuisia, eri tarkoituksiin
taito
kompleksisia
tä puhetta kaikissa so- kaaseen sosiaaliseen vuoro- laadittuja
siaalisen elämän, kou- vaikutukseen syntyperäisten tekstejä (päivälehtiä, nolutuksen ja työelämän kanssa. Osaa keskustella ja velleja, kaunokirjallisuuttilanteissa (myös muo- neuvotella monista asioista, ta). Jotkin näistä voivat
dollinen keskustelu ja esittää ja kommentoida vaa- olla vain osittain tuttuja
syntyperäisten välinen tivia ajatuskulkuja ja kytkeä tai tuntemattomia, mutta
sanottavansa toisten pu- henkilön itsensä kannalta
vilkas keskustelu).
heenvuoroihin. Osaa ilmaista merkityksellisiä.
* Pystyy yhdistämään itseään varmasti, selkeästi ja
vaativia tehtäviä varten kohteliaasti tilanteen vaati- * Pystyy tunnistamaan
kompleksista ja yksi- malla tavalla. Esitys voi olla kirjoittajan asennoitumityiskohtaista tietoa kuu- kaavamaista, ja puhuja tur- sen ja tekstin tarkoitukPystyy paikantalemistaan laajoista kes- vautuu toisinaan kiertoilma- sen.
uksiin.
maan
ja yhdistämään
kusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ää- *Osaa viestiä spontaanisti, useita käsitteellisiä tietoja
neen
lausumattomia usein hyvinkin sujuvasti ja monimutkaisista teksteisasenteita ja sosiokult- vaivattomasti satunnaisista tä. Ymmärtää riittävästi
tiivistääkseen pääkohdat
tuurisia viitteitä sekä epäröinneistä huolimatta.
arvioida kriittisesti kuu- *Ääntäminen ja intonaatio tai ilmaistakseen ne toisin
lemaansa.
ovat hyvin selkeitä ja luonte- sanoin.
* Ymmärtää vieraita
puhujia ja kielimuotoja.
Huomattava taustamelu, kielellinen huumori
ja
harvinaisemmat
Kirjoittaminen
*Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja
epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille
ja toisinaan tuntemattomille
lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen
selostuksen,
muistiinpanoja
jatkotehtäviä
varten ja yhteenvetoja.
*Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista
kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa
ja ajatuksia.
* Kielellinen ilmaisuvarasto ei
rajoita havaittavasti kirjoittamista.
via.
* Vaikeuksia tuottavat
* Hallitsee laajasti kielelliset vain pitkien tekstien harkeinot ilmaista konkreetteja vinaisemmat idiomit ja
ja käsitteellisiä, tuttuja ja tun- kulttuuriviittaukset.
temattomia aiheita varmasti,
selkeästi ja tilanteen vaati-
* Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen.
Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaat84
idiomit ja kulttuuriviitta- maa
muodollisuusastetta
ukset saattavat yhä noudattaen. Kielelliset syyt
tuottaa vaikeuksia.
rajoittavat ilmaisua erittäin
harvoin.
* Kieliopin hallinta on hyvää.
Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä.
tisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.
85
Taitotasot C1- Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa
C2
Kuullun
ymmärtä- Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
minen
C1. Taitavan
*Ymmärtää suhteelli- *Osaa pitää pitkähkön, val- *Ymmärtää yksityiskoh1
kielitaidon sen vaivattomasti pi- mistellun muodollisenkin esi- taisesti pitkähköjä, kompperustaso tempääkin puhetta tai tyksen. Pystyy ottamaan ak- leksisia tekstejä eri aloilesitystä (elokuvia, lu- tiivisesti osaa monimutkaisiin ta.
entoja, keskusteluja, käsitteellisiä ja yksityiskohtia *Pystyy vaihtelemaan luväittelyjä)
erilaisista sisältäviin tilanteisiin ja joh- kutapaansa tarpeen mututuista ja yleisistä ai- taa rutiiniluonteisia kokouk- kaan. Osaa lukea kriittiheista myös silloin, sia ja pienryhmiä. Osaa käyt- sesti ja tyylillisiä vivahteikun puhe ei ole sel- tää kieltä monenlaiseen so- ta arvioiden sekä tunniskeästi jäsenneltyä ja siaaliseen
vuorovaikutuk- taa kirjoittajan asennoisisältää idiomaattisia seen. Tyylilajien ja kielimuo- tumisen ja tekstin piiloilmauksia ja rekiste- tojen vaihtelu tuottaa vaike- merkityksiä. Pystyy paikantamaan ja yhdistärinvaihdoksia.
uksia.
mään useita käsitteellisiä
*Ymmärtää hyvin eri- *Osaa
viestiä
sujuvasti, tietoja
monimutkaisista
laisia äänitemateriaa- spontaanisti ja lähes vaivat- teksteistä,
tiivistämään
leja yksityiskohtaises- tomasti.
ne ja tekemään niistä
ti ja puhujien välisiä *Osaa vaihdella intonaatiota vaativia johtopäätöksiä.
suhteita ja tarkoituksia ja sijoittaa lausepainot oikein *Vaativimmat
yksityistunnistaen.
ilmaistakseen kaikkein hie- kohdat ja idiomaattiset
*Vieras aksentti tai noimpiakin merkitysvivahtei- tekstikohdat
saattavat
hyvin
murteellinen ta.
vaatia useamman lukupuhekieli
tuottavat *Sanasto ja rakenteisto ovat kerran tai apuvälineiden
vaikeuksia.
hyvin laajat ja rajoittavat il- käyttöä.
maisua
erittäin
harvoin.
Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla.
Kirjoittaminen
*Pystyy kirjoittamaan selkeitä,
hyvin jäsentyneitä tekstejä
monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon
vastaanottajan. Osaa kirjoittaa
todellisista ja kuvitteellisista
aiheista varmalla, persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä
joustavasti ja monitasoisesti.
Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja
laajoja selostuksia vaativistakin aiheista.
*Osoittaa, että hallitsee monia
keinoja tekstin jäsentämiseksi
ja sidosteisuuden edistämiseksi.
*Kielellinen ilmaisuvarasto on
hyvin laaja. Hallitsee hyvin
idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat.
* Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.
86
*Kieliopin hallinta on hyvää.
Satunnaiset virheet eivät
hankaloita ymmärtämistä, ja
puhuja osaa korjata ne itse.
87
6.3 Matematiikka
Matematiikka on välineaine, jonka päämääränä on tarjota kaikille oppilaille mahdollisuus
hankkia ne matemaattiset perustiedot ja taidot, jotka antavat valmiuksia selvitä
jokapäiväisessä elämässä. Samalla luodaan pohjaa jatko-opinnoille. Oppimismotivaatioon
on kiinnitettävä huomiota, jotta oppilaiden luontainen kiinnostus matematiikkaan säilyisi
koko perusopetuksen ajan ja oppilailla olisi myönteisiä asenteita matematiikkaa kohtaan.
Opetus tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kukin oppilas riippumatta henkilökohtaisista
kyvyistään kokee mahdollisimman usein onnistumisen tunteita.
Matematiikan opetukselle luovat perustaa suomalainen kulttuuri, kansainvälisyys ja yleinen
tiedonkäsitys. Oppimisessa korostuu ymmärtäminen. Opetuksen keskeisiä periaatteita
ovat:
Ongelmakeskeisyys, looginen ajattelu
Toiminnallisuus
Havainnollisuus ja havaintoihin perustuva johtopäätösten tekeminen
Oma kokemusmaailma ja arkielämän läheisyys
Eriyttäminen, yksilön huomioonottaminen
Sosiaalisuus ja kommunikointi; matemaattisten ilmiöiden ja ratkaisujen sanallinen
kuvaaminen
Matematiikan opetuksen tavoitteet
Oppilas oppii
tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä
käyttämään matemaattisia käsitteitä
peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita
perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille
esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta
käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita
keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä
Työtavat matematiikan opetuksessa
Työtapojen valinnassa lähtökohtana ovat opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet sekä
opetussuunnitelman perusteissa esitetyt ajattelun taitojen ja menetelmien keskeiset
sisällöt. Lisäksi työtapoja valitessa voidaan ottaa huomioon oppilaiden kehitysvaihe ja
erilaisuus, oppilaskeskeisyys, toiminnallisuus, tarkoituksenmukaisuus sekä oppimateriaalin
tarjoamat ideat.
Työtavoista esimerkiksi mainittakoon:
opettajajohtoinen kyselevä opetus
ongelmakeskeinen opetus
itsenäinen opiskelu
mallintaminen
88
tietokoneavusteinen opetus
työpistetyöskentely
toiminnallinen lähestymistapa
yhteistoiminnallinen työtapa
käsitekartta
tarina
peli tai leikki
89
Tarkennetut painopistealueet vuosiluokittain
Lukukäsite ja laskutoimitukset
3.lk.
4.lk.
5.lk.
6.lk.
Lukualue
1- 1 milj.
1-10 milj.
→
→
Yhteen - ja vähennys- →
laskut
→
→
→
Kerto- ja jakolaskut
Kertotaulujen
taminen
Paikkajärjestelmä
Kymmenjärjestelmä
→
Kertolaskun käsite
Jakolaskun käsite
varmen- Laskualgoritmeja
(kaikki laskutoimitukset)
Kertolaskun algoritmi
Kertotaulut
Jakolaskun algoritmissa
yksinumeroinen jakaja
90
Murtoluvut
Murtoluvun käsite
→
→
→
Samannimisten murtolu- Murtolukujen muun- Murtolukujen sukujen yhteen- ja vähen- nokset
pistaminen ja lanyslasku
ventaminen
Murtolukujen kertominen ja jakaminen
luonnollisella luvulla
Desimaaliluvut
Desimaaliluvun käsite
→
→
Yhteys murtolukuun
Prosenttilasku
Desimaalilukujen
yh- Desimaalilukujen jateen- ja vähennyslasku kaminen ja kertominen luonnollisella lu- Desimaaliluvun
Murtoluvun, desimaalilu- vulla
esittäminen murtovun ja prosentin välinen
lukuna
yhteys ?
Prosenttilasku:
- käsite
- kerroin
- arvon laskeminen
- alennukset
91
Yhtälöt ja lausekkeet Lausekkeen käsite
→
Lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen
→
→
Päättelemällä sään- Yksinkertaisten lausek- Yhtälöiden ja epäyh- Lukuparin etsiminönmukaisuuksia,
keiden kirjoittaminen ja tälöiden
ratkaisujen nen koordinaatissuhteita ja riippuvuuk- tulkitseminen
etsiminen
päättele- tosta
sia
mällä
Yhtälön ja muuttujan käsite
Yhtälön ratkaiseminen vaakamallin
avulla
92
Geometria ja mittaaminen
3. lk.
4. lk.
Kappaleiden ja kuvi- Symmetria ja yh- →
oiden tutkiminen
tenevyys konkreetein
välinein
Piirtäminen
Mittaaminen
Yhdensuuntaiset
kohtisuorat suorat
5. lk.
6. lk.
→
→
ja
Suurennoksia ja pienen- Yhdenmuotoisuus ja Kolmioihin ja neliTutustuminen kappa- nöksiä
mittakaava
kulmioihin liittyviä
leiden
geometrisiin
käsitteitä ja niiden
ominaisuuksiin
Kulman suuruus ja kul- Peilauksia suoran ja piirin ja pinta-alan
mien luokittelu
pisteen suhteen
laskeminen
Mittaamisen periaatteen vahvistaminen Erilaisten monikulmioi- Ympyrän ja sen osia Säännölliset moniden tutkiminen ja luokit- sekä piirtäminen
kulmiot
Mittayksiköiden käyt- telu
tö, vertailua ja muunKulman mittaaminen Ympyrä ja siihen
tamista
Piirin käsite
ja piirtäminen
liittyvät nimitykset
Mittayksiköiden arviointia ja mittauksen
tarkistaminen
Mittaustuloksen arvi- Tutustuminen yhointia ja mittauksen tenevyyden ja yhtarkistaminen
denmuotoisuuden
käsitteisiin
Symmetria suoran
ja pisteen suhteen
Rahat
Eurorahan käyttö
→
93
Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys
3. lk.
4. lk.
5. lk.
6. lk.
94
Tietojen
etsiminen, →
kerääminen, tallentaminen ja esittäminen
→
→
Yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammi- Koordinaatisto (1. ja 4. Tietojen
etsiminen,
en lukeminen
neljännes)
kerääminen, tallentaminen ja esittäminen
Koordinaatisto (1. neljännes)
Koordinaatisto
Kokemuksia tilastollisesta todennäköisyydestä
Keskiarvon käsite ja
laskeminen
Tietojen luokittelu ja
järjestäminen,
tyyppiarvon ja mediaanin
käsitteiden pohjustaminen
Kokemuksia
klassisesta ja tilastollisesta
todennäköisyydestä
95
Oppisisällöt:
3. vuosiluokka
Luvut ja laskutoimi- Algebra ja funktiot
tukset
Geometria
Tietojen
käsittely, Aihekokonaitilastot ja todennä- suudet
köisyys
96
-kymmenjärjestelmän -lausekkeen käsite
-symmetria
ja
yh- -tietojen
etsiminen, Vastuu ympärisvarmentaminen, lu- -lukujonojen tulkitse- tenevyys
konkreetein kerääminen ja tallen- töstä, hyvinvoinkualue 1-1 milj., tu- minen ja kirjoittami- välinein
taminen
nista ja kestävästä
tustuminen
60- nen
yhdensuuntaiset ja ja esittäminen
tulevaisuudesta:
järjestelmään,
kel- kohtisuorat suorat
-koordinaatisto
(1. lonajat,
aikavälin säännönmukaisuuk- -tutustuminen kappalei- neljännes)
kulutuskäyttäytypäättely
sia, suhteita ja riippu- den geometrisiin ominai- -yksinkertaisten taulu- minen
-lukujen luokittelua, vuuksia päättelemällä suuksiin
koiden ja diagrammi- Teknologia ja ihjärjestämistä
(kes-mittaamisen periaatteen en laatiminen ja lu- minen:
keisenä luonnolliset
vahvistaminen
keminen
-tietokoneiden ja
luvut, rationaalilukui-mittayksiköiden käyttö,
laskinten käyttö
hin tutustuminen)
vertaaminen ja muuntaIhmisenä kasvu:
-kertolaskua, kertominen
-ihmismittojen tuttaulut
-mittaustulosten arvioinkiminen
-sisältö- ja ositusjako
tia ja mittausten tarkislaskualgoritmeja:
taminen
yhteen- , vähennysja kertolaskuja, kertolaskussa yksinumeroinen kertoja
- päässälaskuja
- murto- ja desimaaliluvun käsite,
1/10 =0,1
-laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen
-sulkeiden käyttö
-erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tarkistaminen
97
4. vuosiluokka
Luvut ja laskutoi- Algebra ja funktiot
mitukset
Geometria
Tietojen
käsittely, Aihekokonaitilastot ja todennä- suudet
köisyys
98
-lausekkeen
käsite, -suurennoksia ja pie- -tietojen
etsiminen, Vastuu ympäriskymmenjärjestelmän yksinkertaisten
lau- nennöksiä
kerääminen ja tallen- töstä, hyvinvoinkertaaminen, luku- sekkeiden kirjoittami- -symmetria
ja
yh- taminen
nista ja kestäväsalue 1-10 milj., kel- nen ja
tenevyys
konkreetein ja esittäminen
tä tulevaisuudeslonajat
tulkitseminen
välinein
-koordinaatisto (1. ja ta:
-lukujen luokittelua, -kulman suuruus ja kul- 4. neljännes)
järjestämistä
säännönmukaisuuk- mien luokittelua
- yksinkertaisten tau- kulutuskäyttäy-negatiivisen koko- sia, suhteita ja riippu- -erilaisten monikulmioi- lukoiden ja diagram- tyminen
naisluvun käsite, yh- vuuksia päättelemällä den tutkiminen ja luokit- mien laatiminen ja lu- Teknologia ja ihteenlaskua
telu
keminen
minen:
-kertolaskua, kerto-piirin käsite
-tietokoneiden ja
taulujen varmenta-tutustuminen kappaleilaskinten käyttö
mine
den geometrisiin ominaiTurvallisuus
ja
-sisältö- ja ositusjaon
suuksiin
liikenne:
varmentaminen
-mittaamisen periaatteen
-tietojen
kerää- laskualgoritmeja ja
vahvistaminen
mistä, taulukoipäässälaskuja
:
-mittayksiköiden käyttö,
den ja diagramkaikki
peruslaskuvertaaminen ja muuntamien
laadintaa
toimitukset, jakolasminen
liikenteestä
kussa yksinumeroi-mittaustulosten arvioinnen jakaja
tia ja mittausten tarkis-murto- ja desimaalitaminen
luvun käsite
-murtoluvun,
desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys
samannimisten
murtolukujen ja desimaalilukujen
yhteen- ja vähennyslaskua
-laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen
-sulkeiden käyttö
-erilaisten vaihtoehtojen
lukumäärän
tarkistaminen
99
5. vuosiluokka
Luvut ja laskutoi- Algebra ja funktiot
mitukset
Geometria
Tietojen
käsittely, Aihekokonaitilastot ja todennä- suudet
köisyys
100
-ajan
yksikkömuu- -lausekkeen
käsite, -suurennoksia ja pie- -tietojen
etsiminen, Vastuu ympäristoksia, yhteen- ja yksinkertaisten
lau- nennöksiä
kerääminen ja tallen- töstä, hyvinvoinvähennyslaskua
sekkeiden kirjoittami- -yhdenmuotoisuus
ja taminen
nista ja kestäväsajanyksiköillä, lyhyi- nen ja
mittakaava
ja esittäminen
tä tulevaisuudesden aikavälien las- tulkitseminen
-peilauksia suoran ja pis- -koordinaatisto (kaikki ta:
kemista
teen suhteen
neljännekset)
-lukujen luokittelua, säännönmukaisuuk- -kulman mittaaminen ja -yksinkertaisten taulu- kulutuskäyttäyjärjestämistä
sia, suhteita ja riippu- piirtäminen
koiden ja diagrammi- tyminen
-negatiivisen koko- vuuksia päättelemällä -pinta-ala
en laatiminen ja luke- Teknologia ja ihnaisluvun käsitteen -yhtälöiden ja epäyh- -kappaleiden geometris- minen
minen:
vahvistaminen, yh- tälöiden
ratkaisujen ten ominaisuuksien tut- -keskiarvon käsite
-tietokoneiden ja
teen- ja vähennys- etsiminen
päättele- kiminen
laskinten käyttö
laskua kokonaislu- mällä
-mittaamisen periaatteen
Turvallisuus
ja
vuilla (vähentäjä povahvistaminen
liikenne:
sitiivinen)
-mittayksiköiden käyttö,
-tietojen
kerää- laskualgoritmeja ja
vertaaminen ja muuntamistä, taulukoipäässälaskuja
:
minen
den ja diagramkaikki
peruslasku-mittaustulosten arvioinmien
laadintaa
toimitukset,
tia ja mittausten tarkisliikenteestä
-murto- ja desimaalitaminen
Ihmisenä kasvaluvun käsitteen varminen:
mentaminen
-ihmismittojen
-murtolukujen
tutkiminen , histomuunnokset
riaa ja omia mit-murtolukujen ja detoja
simaalilukujen
yhOsallistuva kanteen- ja vähennyssalaisuus ja yritlaskua sekä kertotäjyys:
minen ja jakaminen
-esim. leirikoulu
luonnollisella luvulla
rahoituksen seu-laskutoimitusten turanta
losten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen
-sulkeiden
käytön
varmentaminen
-erilaisten vaihtoehtojen
lukumäärän
tarkistaminen
101
102
VUOSILUOKAT 6-9
Vuosiluokkien 6-9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen
vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.
Tavoitteet
Oppilas oppii ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä
näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisen yhteyden. Oppilas osaa erilaisia laskutaitoja ja ratkaista matemaattisia ongelmia käyttäen loogista ja luovaa ajattelua. Oppilas
oppii soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan sekä osaa
ilmaista ajatuksensa yksiselitteisesti ja pystyy perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään.
Oppilas oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojensa perusteella ja pystyy havaitsemaan säännönmukaisuuksia. Oppilas osaa työskennellä keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimia ryhmässä.
Keskeiset sisällöt
Ajattelun menetelmät
vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja
riippuvuuksien etsimistä ja niiden esittämistä
vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö
matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen
todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset, kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys, vääräksi osoittaminen
matematiikan historiaa
määritelmien ja lauseiden yhteys
luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna
ongelmien ratkaisua eri menetelmillä
ajattelua
tukevien
piirrosten
ja
välineiden
käyttöä
103
6. vuosiluokka
Luvut ja laskutoimitukset
Algebra ja funktiot
Geometria
Tietojen käsittely, Aihekokonaisuudet
tilastot ja todennäköisyys
-luonnolliset luvut, kokonaisluvut -lukuparin esittämi--kolmioihin ja nelikulVastuu ympäristöstä, hyja rationaaliluvut
nen koordinaatistos-mioihin liittyviä käsitvinvoinnista ja kestävästä
-vastaluku, itseisarvo
sa
teitä
tulevaisuudesta:
-aikalaskut, aikaväli
-yhtälön ja muuttu--säännönmukaiset
-kulutuskäyttäytyminen
-jaollisuussääntöjä, SYT ja PYJ jan käsite
monikulmiot
Teknologia ja ihminen:
-murtoluvun supistaminen ja la- -yhtälöiden
ratkai--ympyrä ja siihen liit-tietokoneiden ja laskinventaminen
seminen vaakamal-tyvät nimitykset
ten käyttö
-desimaaliluvun esittäminen mur- lin avulla
-kolmioiden ja neliTurvallisuus ja liikenne:
tolukuna
kulmioiden piirin ja
-tietojen keräämistä, tau-lausekkeiden sieventäminen
pinta-alan laskeminen
lukoiden ja diagrammien
-suhde
-tutustuminen
yhlaadintaa liikenteestä
-prosenttikäsite, - kerroin, -arvon
tenevyyden ja yhlaskeminen, -luvun laskeminen,
denmuotoisuuden käOsallistuva kansalaisuus
alennukset
sitteisiin
ja yrittäjyys:
-pyöristäminen ja arviointi, laski-symmetria suoran ja
- esim. leirikoulu rahoimen käyttö
pisteen suhteen
tuksen seuranta
7. vuosiluokka
Luvut
Luvuista muuttujiin
Geometria
Aihekokonaisuudet
·Luonnolliset luvut, kokonaisluvut, ·Potenssimerkintä,
eksponentin · Geometrian peruskäsit- Vastuu ympäristöstä, hyrationaaliluvut, reaaliluvut
vaikutusalue, laskujärjestys, sa- teitä: piste, viiva, suora, vinvoinnista ja kestävä
·Vastaluku, itseisarvo, käänteislu- mankantaiset potenssit
puolisuora, jana, taso, tulevaisuus
ku
·Tulon ja osamäärän potenssi, kulma, kulman puolittaja, · matematiikka osana ar· Laskujärjestys, yhteen- ja vä- potenssin potenssi, kymmenpo-vieruskulmat, ristikulmat, kipäivää
hennyslasku, kertolasku, jakolas- tenssi
normaali, keskinormaali,
ku
·Nolla ja negatiivinen luku ekspo- yhdensuuntaiset
suorat,
·Murtolukujen sieventäminen ja nenttina
samankohtaiset kulmat
Teknologia ja ihminen
desimaaliluvun esittäminen murto- · Juuren käsite ja laskutoimituksia ·Kulmaparit
· tietokoneiden ja laskinja sekalukuna
neliöjuurella
·Kolmion sisään ja ulko- ten käyttö
104
·Kertominen ja jakaminen desi- ·Polynomin käsite ja samanmuo-puolelle piirretty ympyrä
maaliluvuilla ja murtoluvuilla
toisten termien yhdistäminen
sekä Thalesin lause
Turvallisuus ja liikenne·Prosenttilasku
· Monikulmiot: kolmio, ne-käyttäytyminen
likulmio ja säännöllinen · tietojen kerääminen ja
monikulmio
tulosten esittäminen tau· Ympyrä ja siihen liittyvät lukossa ja diagrammissa
käsitteet
·Avaruuskappaleet tasokuvioina
· Yhtenevyys, symmetria
suoran ja pisteen suhteen
· Kierto ja siirto tasossa
8. vuosiluokka
Muuttujalaskentaa
Yhtälöt
ja Tasogeometria
Prosentteja ja to- Aihekokonaisuudet
epäyhtälöt
dennäköisyys
·Polynomin arvon laskeminen ·Peruskäsitteet,
·Tasokuvioiden piirin · Perustapaukset, Vastuu ympäristöstä, hyja polynomien laskutoimituk-yhtälön ratkaise- ja pinta-alan laske-muutos- ja vertai- vinvoinnista ja kestävä
set
minen,
yhtälöt, minen
luprosentti
tulevaisuus
· Kokonaislukujen jaollisuus, jossa on vakiokir- ·Pythagoraan lause ·Yhtälöt ja pro- · pinta-ala ja piiri
suurin yhteinen tekijä, pienin jaimia, nimittäjien · Yhdenmuotoisuus, senttilasku, korko- · prosentit arkielämässä
yhteinen jaettava
poistaminen,
pinta-alojen suhde lasku, promille
· liuokset ja verotus
· Lukujonot, ongelmanratkai-identtiset yhtälöt, ja mittakaava
· Sovelluksia esim. · lainan hoitaminen
sua
toisen asteen yhliuokset ja verotus Teknologia ja ihminen
tälöt
· Klassinen- ja ti- · tietokoneiden ja laskin· Sanallisten tehlastollinen toden- ten käyttö
tävien ratkaiseminäköisyys, peräk- · puhelinlaskun suuruus
nen yhtälön avulla
käiset tapahtumat, ajan funktiona
·Epäyhtälö
vastatapahtuma · turvallisuus ja liikenne·Suhde ja verrankäyttäytyminen
nollisuus
· rattijuopumus
· onnettomuustilastot
105
9. vuosiluokka
Funktio
Trigonometria ja Yhtälöpari
Tilastot
Aihekokonaisuudet
avaruusgeometria
·Funktion käsite, funktion arvo ·Suorakulmaisen ·Yhtälöpari ja sen · Frekvenssi ja Vastuu ympäristöstä, hy·Ensimmäisen asteen funktio, kolmion
tri- ratkaiseminen
al- suhteellinen frek- vinvoinnista ja kestävä
paraabeli. Määrittely ja arvo- gonometria
gebrallisesti ja graa- venssi
tulevaisuus
joukko
·Kappaleiden ni- fisesti
·Keskiarvon, moo- ·väestönkasvu
·Funktion nollakohta, suurin ja meäminen ja luo-·Yhtälöparin käyttö din ja mediaanin ·raaka-aineiden riittävyys
pienin arvo, kasvaminen ja kittelu
sanallisissa
tehtä-määrittäminen
· polttoaineen kulutus
väheneminen
·Kappaleen
tila-vissä
·Keskihajonnan
·Suoraan ja kääntäen verran- vuuden ja pintakäsite
Teknologia ja ihminen
nollisuus
alan laskeminen
·Diagramminen
· autoistuminen
· Oman kappaleen
tulkintaa
· rakennusten materiaalirakentamien
ja
·Tietojen keräämi- laskentaa
sen pinta-alan ja
nen, muuntaminen Turvallisuus ja liikennetilavuuden laskuja
esittäminen käyttäytyminen
kaavan esittämikäyttökelpoisessa ·jarrutusmatka nopeuden
nen
muodossa
funktiona
106
Arviointi
Kolmannella ja neljännellä luokalla arviointi tapahtuu sanallisesti. Luokilla 5-9 käytetään
numeroarvostelua. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon seuraavia asioita:
kokeet ja testit
työskentelyn ja ajattelun taidot
kotitehtävien tekeminen
itsearviointi
Hyvän osaamisen kriteerit 3. - 4. lk.
3. lk.
Osaat luvut ja laskutoimitukset
(lukualueella 1-1 milj.)
Hyvin
ymmärtää ja osaa paikka- ja kymmenjärjestelmän, osaa esim. luetella lukuja
ratkaisee yhteen- ja vähennyslaskut
ymmärtää kerto-, jako- ja murtoluvun käsitteet
Osaat kertotaulut
Hyvin
osaa kertotaulut melko nopeasti ja varmasti sekä lähes virheettömästi
ymmärtää periaatteen
Osaat päässälaskut
Hyvin
ratkaisee päässälaskutehtävät miltei virheettömästi
Sovellat oppimaasi
Hyvin
selviytyy useimmista sanallisista tehtävistä
osaa muuttaa sanallisessa muodossa olevan ongelman matemaattiseen muotoon
sekä esittää kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta
tarvitsee joskus ohjausta
4. lk.
Osaat luvut ja laskutoimitukset
(lukualueella 1- 10 milj.)
107
Hyvin
ymmärtää ja osaa paikka- ja kymmenjärjestelmän, osaa esim. luetella lukuja
ratkaisee yhteen- ja vähennyslaskut
ymmärtää kerto-, jako-, murto- ja desimaaliluvun käsitteet ja osaa näihin liittyvät
opetetut peruslaskutoimitukset
osaa arvioida tuloksen oikeellisuutta
Osaat päässälaskut
Hyvin
ratkaisee päässälaskutehtävät miltei virheettömästi
Sovellat oppimaasi
Hyvin
selviytyy useimmista sanallisista tehtävistä
osaa muuttaa sanallisessa muodossa olevan ongelman matemaattiseen muotoon
tarvitsee joskus ohjausta
Arviointi vuosiluokilla 5-9
Arviointi
Todistusarvosanaa annettaessa huomioidaan osaaminen ja työskentely. Päättöarvosanaa
annettaessa
painottuu
9.
luokan
opiskelu.
Arvosana
8
1. Osaaminen
Kuvaus hyvästä osaamisesta 5. lk:n päätteeksi löytyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista s 160. Päättöarvosanan kriteerit arvosanalle 8 löytyvät Perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteista s. 164.
Lisäksi:
Oppilas hallitsee pääsääntöisesti opetussuunnitelmassa vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden edellyttämät tiedot ja taidot. Oppilas osoittaa osaamisensa summatiivisissa ja formatiivisissa
kokeissa
sekä
jatkuvasti
oppitunneilla.
2.
Työskentely
Oppilaan työskentely on säännöllistä, aktiivista ja vastuullista koti- ja tuntitehtävien tekemisessä. Oppilas osaa työskennellä sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa.
Arvosana
5
1.
Osaaminen
Oppilas pyrkii opetussuunnitelmassa vuosiluokalle asetettujen matematiikan tavoitteiden
saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää
osaamista. Oppilas osoittaa osaamisensa summatiivisissa ja formatiivisissa kokeissa ja
tuntityöskentelyssä. Oppilas on läsnä oppitunneilla ja osallistuu kokeisiin
108
2.
Työskentely
Oppilaalla on tarvittavat työvälineet mukana. Oppilas yrittää työskennellä tunneilla ja yrittää
suorittaa
annetut
tuntitehtävät.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet
osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä, kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa jne.
osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon
osaa muuttaa sanallisessa muodossa olevan ongelman matemaattiseen muotoon,
tehdä suunnitelman sen ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden
osaa käyttää joukkoja ongelman ratkaisemisessa
osaa tehdä systemaattisen lista kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas osaa
arvioida tulosta sekä laatia suunnitelman laskutoimituksista ja hänellä on luotettava peruslaskutaito
korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihin
määrittää luvun neliöjuuren laskimella
käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen
tulevien ongelmien ratkaisussa sekä tuntee matemaattisten peruskäsitteiden
historiaa
Geometria
Oppilas osaa
suorittaa mittauksia ja siihen liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa
muuntaa tavallisia mittayksiköitä
tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuuksia
soveltaa piirin, pinta-alan ja tilavuuden kaavoja
käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen
löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tulkitsemisessa
soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien
ratkaisemiseen
Tilastot ja todennäköisyys
Oppilas osaa
109
lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja osaa määrittää annetusta aineistosta
frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja moodin
määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän
järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä sekä ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa
Funktiot
Oppilas osaa
määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
laatia taulukon pistepareista annetun säännön mukaan
ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti
jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti
säännön annetun lukujonon muodostumisesta
osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä ja tietää kulmakertoimen ja vakion merkityksen
määrittää trigonometristen funktioiden arvot tietyillä kulman arvoilla käyttäen laskinta
Algebra
Oppilas osaa
muodostaa yksinkertaisista arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä
käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen ja ymmärtää vaakametodin yhtälön ja epäyhtälön ratkaisemisessa
arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkistaa ratkaisunsa eri vaiheet
sieventää algebrallisia lausekkeita sekä kertoa polynomin vakiolla
korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset
110
6.4 Ympäristö- ja luonnontieto
Sisältö:
YMPÄRISTÖJA
BIOLOGIA
MAANTIETO
BIOLOGIA
MAANTIETO
VAALAN YLEISIÄ KASVEJA
LUONNONTIETO
vuosiluokat
(vuosiluokat
(vuosiluokat
(vuosiluokat
(vuosiluokat
3-4)
5-6)
5-6)
7-9)
7-9)
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO
Tavoitteet perusopetuksen vuosiluokille 3-4:
3. lk.
Oppilas oppii
tuntemaan luontoa ja tekemään havaintoja omassa elinympäristöstään
hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä tutkimalla, havainnoimalla sekä käyttämään erilaisia lähdemateriaaleja
tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita
laatimaan ja lukemaan yksinkertaisia karttoja
suojelemaan luontoa ja säästämään luonnonvaroja
toimimaan ympäristössä turvallisesti ja noudattaa ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä
3 SISÄLLÖT
TYÖTAVAT
AIHEKOKONAISUUDET
Eliöt ja elinympäristöt
- kasviluettelo (lii- Vastuu
ympäristöstä,
- erilaiset elinympäristöt ja te)
hyvinvoinnista ja kestäeliöiden sopeutuminen nii- - CD-romput
västä kehityksestä
hin
- kuvataulut
tavallisimmat kasvi-, sieni- - luontoelokuvat
ja eläinlajit omassa lähiympäristössä
kasvin osat, erilaiset
lehdet ja kukat
selkärangattomat ja
–rankaiset eläimet
muodonvaihdos
ravintoketjun osa
Oma lähiympäristö, koti- - luontoretket
Kulttuuri-identiteetti
seutu ja maapallo ihmi- - lähiseudun luonsen elinpaikkana
tokohteet
Ihmisenä kasvaminen
- oman elinympäristön ha- - erilaiset kartat
vainnointi
- kotiseutumuseo Osallistuva
kansalai- luonnon ympäristö ja ra- - Lamminaho
suus ja yrittäjyys
111
kennettu ympäristö
- Suomen luonto- omaan kotiseutuun tutus- videot ja CDtuminen
romput
- karttaan tutustuminen
karttamerkit
ilmansuunnat
erilaiset kartat
- Suomen maantiede
Suomen luonto
elinkeinot
luonnonvarat
Ympäristön ilmiöitä
- ISVET –sarja Ihminen ja teknologia
- yksinkertaisiin laitteisiin fysiikantutkimuk(esim. vipu, pyörä, jousi) siin
tutustuminen ja toiminta- - tutkimukset ja
periaatteiden tutkiminen kokeet
- erilaisten rakenteiden lujuuteen
tutustuminen
(esim. kolmio- ja putkirakenteet)
- magneettisiin ja sähköisiin ilmiöihin tutustuminen
Ympäristön aineita
- luokan kierrätys- Ihminen ja teknologia
- kierrätys
järjestelmä
- jätteiden lajittelu
Vastuu
ympäristöstä,
- ympäristön säästäminen
hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä
Ihminen ja terveys
- pienet ensiapu-Ihmisenä kasvaminen
- terveelliset elämäntavat harjoitukset
- sairastaminen ja ensiapu: - ruokailutavat
112, yksinkertaiset en- - terveydenhoitasiaputoimet
jan vierailu
henkinen hyvinvointi
Turvallisuus
- käyttäytymista- Turvallisuus ja liikenne
- kiusaaminen ja väkivallan vat
ehkäiseminen
- retket
- hyvät tavat
- säännöt
- liikennekäyttäytyminen
4. lk.
Oppilas oppii
hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tekemällä pieniä kokeiluja ja käyttämällä erilaisia lähdemateriaaleja
käyttämään kartastoa
esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa
112
4
SISÄLLÖT
TYÖTAVAT
AIHEKOKONAISUUDET
Eliöt ja elinympäristöt - ISVET- sarja fysii- Vastuu
ympäristöstä,
- tutustutaan eliöiden kantutkimuksiin
hyvinvoinnista ja kestäelinehtoihin luonnossa, - luontoretki
västä kehityksestä
mitä eliöt tarvitsevat - mikroskooppi
elääkseen (valo, vesi, - muu tutkimusväravinto ja lämpö) , teh- lineistö
dään havaintoja
- eläinten talvehtiminen
- vesi elinympäristössä
Oma lähiympäristö, ko- - luontoretket
Osallistuva kansalaisuus
tiseutu ja maapallo ih- - lähiseudun luonto- ja yrittäjyys
misen elinpaikkana
kohteet
- ihmisen elinehdot
- erilaiset kartat
Kulttuuri-identiteetti
ja
- Pohjoismaihin ja nii- - kotiseutumuseo kansainvälisyys
den lähialueiden luon- - Lamminaho
nonoloihin tutustuminen - Suomen luonto- kartan käyttö
videot ja CD-romput
- Vertaillaan Suomea ja
muita maita
- huomioidaan miten
maantie- teellinen sijainti vaikuttaa alueen luontoon ja ihmisten elämään
Ympäristön ilmiöitä
- lämpömittari
Ihminen ja teknologia
- lämpöilmiön tutkimi- - diagrammit
nen, lämpötilan mittaa- - säähavainnot
minen, lämmön siirtyminen ja lämmittäminen
Ympäristön aineita
- ISVET-sarja fysii- Ihminen ja teknologia
- veden käyttö ja kierto- kantutkimuksiin
kulku, olomuodot, omi- - muu tutkimusvänaisuuksien tutkiminen lineistö
- ilman tutkiminen ja - paloasema/ paloominaisuudet
päällikön vierailu
- palaminen ja paloturvallisuus
Ihminen ja terveys
- terveydenhoitajan Ihmisenä kasvaminen
- omasta terveydestään vierailu
huolehtiminen
- liikunnan viikko113
- terveellinen ravinto
suunnitelma
- terveellisen ruuan
suunnitelma
Turvallisuus
- luokkasäännöt ja Turvallisuus ja liikenne
- koti- ja vapaa-ajan ta- koulun säännöt
paturmat
- retki
- sopimukset ja säännöt - pienet ensiapuhar- rahan käyttäminen, joitukset
toisen
omaisuuden - turvallisuussuunnikunnioittaminen
telma
- oman koulun turvallisuus
- liikennekäyttäytyminen
Hyvän osaamisen kuvaus neljännen luokan päättyessä
Oppilas
tekee havaintoja ja luokituksia käyttäen erilaisia välineitä, menetelmiä
ja tietolähteitä
tekee yksinkertaisia tutkimuksia
ymmärtää elollisen ja elottoman luonnon erot
ymmärtää luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja
ymmärtää karttaa
tietää kotiseudustaan, ymmärtää sen osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita
osaa käyttää yksinkertaisia tutkimisvälineitä
osaa selittää yksinkertaisten laitteiden toimintaa ja tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä
tietää veden olomuodot ja veden kiertokulun luonnossa
ottaa vastuuta luonnosta perehtymällä ekologiseen elämäntapaan
osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja
pohtii turvallisen ja terveen elämän perustaa
osaa kohteliaan käytöksen ja ryhmässä toimimisen
Arviointikriteerit
Ympäristö- ja luonnontieto 3. lk.
Jonkin verran:
Osaat sisällöt
Oppilas
- tunnistaa joitakin yleisimpiä kasvi- ja eläinlajeja
- tuntee yleisimpiä karttaan liittyviä peruskäsitteitä
- osaa nimetä joitakin Suomen ja oman lähiympäristönsä luonnon- ja rakennetun ympäristön kohteita
Osallistut tunnilla
Oppilas
114
-
kiinnostuu ainakin satunnaisesti työskentelystä, vaikka tarvitseekin siinä paljon tukea
jättää läksyjä ja tehtäviä tekemättä, työvälineitä puuttuu
Hyvin:
Osaat sisällöt
Oppilas
- tekee havaintoja ja luokituksia käyttäen erilaisia välineitä, menetelmiä ja tietolähteitä
- tekee yksinkertaisia tutkimuksia
- ymmärtää elollisen ja elottoman luonnon erot
- ymmärtää luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja
- ymmärtää karttaa
- tietää kotiseudustaan, ymmärtää sen osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita
- osaa käyttää yksinkertaisia tutkimisvälineitä
- osaa selittää yksinkertaisten laitteiden toimintaa
- ottaa vastuuta luonnosta perehtymällä ekologiseen elämäntapaan
- pohtii turvallisen ja terveen elämän perustaa
Osallistut tunnilla
Oppilas
- osaa kohteliaan käytöksen ja ryhmässä toimimisen
- kiinnostuu oppiaineesta, huolehtii tehtävät ja osallistuu aktiivisesti
Ympäristö- ja luonnontieto 4. lk.
Jonkin verran:
Osaat sisällöt
Oppilas
- tunnistaa joitakin yleisimpiä kasvi- ja eläinlajeja
- osaa nimetä Suomen lähialueilla sijaitsevia valtioita
- tuntee käytännön tasolla arkipäivään liittyviä fysikaalisia ilmiöitä
Osallistut tunnilla
Oppilas
- kiinnostuu ainakin satunnaisesti työskentelystä, vaikka tarvitseekin siinä paljon tukea
- jättää läksyjä ja tehtäviä tekemättä, työvälineitä puuttuu
Hyvin:
Osaat sisällöt
Oppilas
- tekee havaintoja ja luokituksia käyttäen erilaisia välineitä, menetelmiä ja tietolähteitä
- tekee yksinkertaisia tutkimuksia
- ymmärtää elollisen ja elottoman luonnon erot
115
-
ymmärtää luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja
ymmärtää karttaa
tietää kotiseudustaan, ymmärtää sen osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita
osaa käyttää yksinkertaisia tutkimisvälineitä
osaa selittää yksinkertaisten laitteiden toimintaa ja tuntee erilaisia valon, äänen ja
lämmön lähteitä
ottaa vastuuta luonnosta perehtymällä ekologiseen elämäntapaan
tietää veden olomuodot ja veden kiertokulun luonnossa
pohtii turvallisen ja terveen elämän perustaa
Osallistut tunnilla
Oppilas
- osaa kohteliaan käytöksen ja ryhmässä toimimisen
- on kiinnostunut oppiaineesta, huolehtii tehtävät sekä osallistuu aktiivisesti
BIOLOGIA
Tavoitteet perusopetuksen vuosiluokille 5-6:
Oppilas oppii
liikkumaan luonnossa, havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa
keräämään kasveja
tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja sopeutumista elinympäristöihinsä
tekemään havaintoja itsestään, huolehtimaan terveydestään
ottamaan vastuuta omista teoistaan ja ottamaan huomioon toiset ihmiset
pohtimaan kasvuun, kehitykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen
liittyviä kysymyksiä
toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja
suojelemaan luontoa
kuvaamaan luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia ja
selostamaan
niiden
tuloksia
116
Keskeiset sisällöt
5
TYÖTAVAT
AIHEKOKONAISUUDET
SISÄLLÖT
Kasviluettelo
(liite)
Ihmisenä kasvaminen
Eliöt ja elinympäristöt
Tärkeimmät viljelykasvit ja tuotantoeläimet sekä niistä
Cd-romput
saatavat ravintoaineet
Luontoretket
Rokua,
Erilaiset tuotantotavat (luomu- ja tehoviljely)
Suppa
- Oulujärvi
Ihmisen ravintokilpailijat (rikkakasvit, tuhoeläimet ja
- Pelso luontopolku
mikrobit) sekä niiden torjunta
- Oulujoki
Lähiympäristön eliöiden lajintuntemus ja luokittelu
Kuvataulut
eliöryhmiin
Preparointi
Luontofilmit
Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys
Oman kehon tutkiskelu
Ihmisenä kasvaminen
Ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot
Cd-romput
ruoansulatus
Kouluterveydenhoitaja
hengitys
Opetuskansio
eritys
liikkuminen
Elintoimintojen säätely
aistit ja hermosto
Ihmisen lisääntyminen, murrosiän fyysiset, psyykkiset
ja sosiaaliset muutokset
Oman terveyden hoitaminen
Luonnon ja ympäristön suojeleminen
Luontoretket
Vastuu ympäristöstä,
ympäristöystävällisen toiminnan harjoitteleminen
Siivouspäivät
hyvinvoinnista ja kesjokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
Kierrätys
tävästä kehityksestä
6 SISÄLLÖT
TYÖTAVAT
AIHEKOKONAISUUDET
Eliöt ja elinympäristöt
Kasviluettelo (liite)
Vastuu
ympäristöstä,
Metsä eliöyhteisönä
Luontoretket
hyvinvoinnista ja kestäMetsien ja soiden keskeinen eliölajisto
västä kehityksestä
Luonnon- ja ympäristönsuojelu
Luontoretket
Vastuu
ympäristöstä,
117
Uhanalaisuus, suojelualueet ja rauhoitukset
Kulutustottumukset, jätteiden lajittelu, uudelleen käyttö
ja kierrätys
Jätehuolto, jätevesien puhdistus, ympäristön suojelu
Kompostointi
Jätteiden lajittelu
hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä
118
Hyvän osaamisen kuvaus kuudennen luokan päättyessä
Oppilas
tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja kerää yleisimpiä Vaalassa esiintyviä
kasveja (ks. liite)
tietää vihreiden kasvien yhteyttämisen ja ravintoketjun periaatteet
osaa tehdä yksinkertaisia tutkimuksia ja selostaa niiden tuloksia
ymmärtää ihmisen riippuvaisuuden luonnosta ja luonnonsuojelemisen
tärkeyden
osaa perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista sekä selittää
seksuaalisen kehityksen muutokset
osaa tarkastella asioita muiden ihmisten näkökulmasta ja tietää omat
vastuunsa ja oikeutensa
MAANTIETO
Tavoitteet perusopetuksen vuosiluokille 5-6:
Oppilas oppii
hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön
ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista
mahdollisuuksista maapallolla
laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään kriittisesti tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä sekä tiedon lähteenä että
tulosten kuvaamisessa ja raportoinnissa
oppilas perehtyy Euroopan maantietoon ja oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, kansoihin ja kulttuureihin
5 SISÄLLÖT
Eurooppa osan maailmaa
Euroopan karttakuvan hahmottaminen ja Euroopan keskeinen nimistö
Euroopan luonto:
ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet,
pinnanmuodot
Euroopan väestö
ja valtiot
EU
Ihmisen
elämän
ja
elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla
luonnon ja ihmi-
TYÖTAVAT
AIHEKOKONAISUUDET
KulttuuriKartat
identiteetti
ja
Videot
kansainväliYstävyyskunsyys
tatoiminta
Audiovisuaaliset
lähteet
Viestintä ja
mediataito
Ihminen ja teknologia
119
sen
toiminnan
vuorovaikutus
Euroopassa
maatalouden ja
teollisuuden edellytykset
tärkeimmät
tuotantoalueet
6 SISÄLLÖT
TYÖTAVAT
Ihmisten elämän ja
elinympäristöjen monimuotoisuus maapalolla
Afrikan ja Lähiidän sijainti ja
karttakuva Eurooppaan verrattuna
tropiikin ilmankierto ja sen aiheuttamat lämpö- ja kasvillisuusvyöhykkeet
sademetsän,
savannin, aavikon ja talvisateiden
alueiden
luonto
Afrikan ja Lähiidän luonnonvarat ja niiden
käyttö
maailman, erityisesti Aasian,
Australian
ja
Oseanian karttakuva
ihmisen elämää
eri
lämpövyöhykkeillä
kulttuurien monimuotoisuus
AIHEKOKONAISUUDET
Kartat
KulttuuriCd-romput
identiteetti ja kanAudiovisuaaliset tiedonsainvälisyys
lähteet
Hyvän osaamisen kuvaus kuudennen luokan päättyessä
120
Oppilas
osaa käyttää kartastoa, tulkita tilastoja ja diagrammeja ja havainnollistaa
tietoa niiden avulla
tuntee pääpiirteissään Euroopan, Aasian, Afrikan, Australian ja Oseanian
luonnonmaantieteelliset alueet ja ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja
niissä vaikuttavat keskeiset ilmiöt
tietää maailmankartan keskeisen nimistön
pohtii ihmisen toiminnan vaikutusta maapallon ekosysteemeille
pohtii oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä
BIOLOGIA
Tavoitteet perusopetuksen vuosiluokille 7-9:
Biologian opiskelun tulee perustua tutkivaan oppimiseen
Kaikilla luokilla oppilaat viedään luontoon
Oppilas oppii
kotiseudun keskeisen lajiston
ekosysteemin toiminnan
metsähoidon keskeiset perusteet
solun rakenteen
ymmärtää evoluution perusteet
ymmärtää ihmisen kudosten ja elinten rakenteen ja toiminnan
ymmärtää keskeiset perusteet ihmisen lisääntymisestä ja perinnöllisyydestä
ymmärtämään kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun merkityksen
Oppimisympäristö ja menetelmät biologiassa
oppimisympäristön tulee tukea opiskelun menetelmiä
tilojen ja välineistön tulee vastata biologian opiskelun vaatimuksia:
laborointi- ja maastotyöskentelyn mahdollistavat ryhmäkoot
tilat ja välineistö (mikroskoopit, näytteenottovälineet)
tiedonhankintamahdollisuudet eri lähteistä (nettiyhteydet, määrityskirjallisuus)
Arviointi
Hankittuja tietoja ja taitoja arvioidaan monin tavoin. Arvioinnissa otetaan huomioon tiedollisten taitojen lisäksi työskentelytaidot, aktiivisuus, harrastuneisuus ja yleinen kiinnostus
biologiaa kohtaan.
Kirjallisten kokeiden lisäksi arviointi perustuu vihkotyöhön, tutkielmiin, laborointeihin ja
maastotyöskentelyyn.
121
Keskeiset sisällöt
7
SISÄLLÖT
VESIEKOSYSTEEMI
8
Vesi kiertää
Vesi – erilainen ympäristö
Kasveja rannalla ja vedessä
Planktoneliöt
Vesien eläimiä
Hajottajat kierrättävät
ravinteita
Virtaavat vedet
Oulujärvi, Otermanjärvi
Tervajoki, Kutujoki
Elämä syntyi merissä
SISÄLLÖT
METSÄEKOSYSTEEMI
Metsän kasvuolosuhteet
Metsätyypit
Muuttuvat metsät
Eläimet – metsän kuluttajat
Sienet
Vuodenajat
Vesi- ja maaekosysteemien vertailu
Suon ekosysteemi
TYÖTAVAT
AIHEKOKONAISUUDET
Kasvija
Vastuu ympäristöstä, hyvineläinnäytteet
voinnista ja kestävä kehitys
Vesinäytteet
vesien suojelu
Maastotyöskentely
Pienimuotoinen
Kulttuuri-identiteetti
tutkimus
sisävesien merkitys
Mikroskopointi ja
veden kiertokulku
laborointi
Kasviluettelo (liite)
TYÖTAVAT
AIHEKOKONAISUUDET
Vastuu ympäristön tilasta ja
Maastoretket
kestävä kehitys
Kasvi- ja eläinnäyt- kestävä metsätalous
teet
luonnonsuojelualueet
Mikroskopointi
uhanalaiset eliöt
ja laborointi
ihmisen toiminta
Manamansalon
oma käyttäytyminen
leirikoulu
Kulttuuri-identiteetti
Pieni tutkimus
metsäluonnon merkitys
Kasviluettelo (liite) suomalaisille
122
ELÄMÄ JA EVOLUUTIO
Elämän edellytykset
solun rakenne
kasvu- ja lisääntyminen
evoluution perusteet
elämän synty
eliökunnan järjestelmä
9
Sisällöt
IHMISEN RAKENNE JA ELINTOIMINNOT
Solut, kudokset, elimet ja elimistöt
Iho, lihakset ja luusto
Aineenvaihdunta, ravinto ja ruuansulatus sekä kuonaneritys
Veri ja verenkiertoelimistö
Keuhkot ja hengitys
Hormonitoiminta
Hermosto ja aistitoiminta
Elimistön puolustus
Mikroskopointi ja laborointi
Internet
Työtavat
Aihekokonaisuus
Ihmisenä kasvaminen
fyysinen, psyykkinen ja
sosiaalinen kasvu
Mikroskopointi
Turvallisuus ja liikenne
Solu- ja kudospre- päihteiltä suojautumiparaatit
nen
Veriryhmän määritys
Näytteet
Laborointi
Pieni tutkimus
123
IHMISEN LISÄÄNTYMINEN JA SEKSUAALISUUS
Ihmisenä kasvaminen
- eettiset kysymykset
Seksuaalisuuden biologinen perusta
Sukukypsyys
Hedelmöitys, alkion ja sikiön kehitys
Raskauden ehkäisy ja sukupuolitaudit
Perinnöllisyyden perusteet
ELÄMÄ JA EVOLUUTIO
Genetiikka ja sen eettisyys
Ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio
Biotekniikan perusteet
YHTEINEN YMPÄRISTÖ
Kestävä kehitys ja monimuotoisuus
Pieni tutkimus omasta elinympäristöstä
Vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys
Kestävä elämäntapa ja oma
kulutuskäyttäytyminen
124
Välttävä arvosana (5)
Alimman hyväksytyn arvosanan kriteerit:
Hyväksytyn arvosanan saamiseksi oppilaan tulee tietää jotain ekosysteemien rakenteesta
sekä tuntea ihmisen perusrakennetta ja elintoimintoja.
Oppilas
on yleensä läsnä oppitunneilla
huolehtii tehtävistään satunnaisesti
ei pysty työskentelemään vastuullisesti yksin eikä ryhmässä
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Biologian tutkimustaidot
Oppilas osaa
käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan
työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa sekä kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti
toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia
Luonto ja ekosysteemit
Oppilas osaa
jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja
kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan
nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä sekä osaa vertailla niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä
tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suo- ekosysteemiin liittyviä tutkimuksia
selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä
kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä esitellä metsien kestävän käytön periaatteet
Elämä ja evoluutio
Oppilas osaa
kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta
selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta
kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä
selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet
jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn
selostaa biotekniikan arkipäivän sovellusten merkityksen ja pohtia niihin liittyviä
eettisiä kysymyksiä
Ihminen
Oppilas osaa
kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet
125
kuvata seksuaalisuuden biologisen perustan ja selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja
selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen,
raskauden kulun ja synnytyksen
määritellä periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä
Yhteinen ympäristö
Oppilas osaa
kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä ympäristösuojelun tavoitteita ja
merkitystä
tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta
kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja antaa
esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden
mukaisesti
Maantieto
Tavoitteet perusopetuksen vuosiluokille 7-9:
Karttojen ja diagrammien sekä muiden maantieteellisten tietolähteiden tulkintaa ja havainnollistamista
Oppilas osaa
laatia ja tulkita karttoja
havainnollistaa maantieteellistä tietoa
ymmärtää tärkeimmät maapallon sisäiset ja ulkoiset prosessit
tietää Euroopan ja Suomen kartan keskeisen nimistön
ymmärtää ihmisen ja luonnonympäristön välisen vuorovaikutuksen
keskeiset globaalit ympäristöongelmat ja ratkaisumahdollisuudet
tietää vastuunsa kuluttajana
Oppimisympäristön tulee tukea maantieteen opiskelun menetelmiä. Tiloja kehitetään
vastaamaan maantiedon opiskelun vaatimuksia. Opetuksessa käytetään:
tietokoneita verkkoyhteyksin varustettuna
tarvittavia AV-välineitä
mielellään riittävän tilavaa luokkatilaa (karttojen käsittely, jne.)
ryhmäkokojen tulee mahdollistaa tarkoituksenmukainen työskentely
Arviointi
Hankittuja tietoja ja taitoja arvioidaan monin tavoin. Arvioinnissa otetaan huomioon tiedollisten taitojen lisäksi työskentelytaidot, aktiivisuus, harrastuneisuus ja yleinen kiinnostus
maantietoa kohtaan.
Kirjallisten kokeiden lisäksi arviointi perustuu vihkotyöhön, tutkielmiin ja projektitöihin.
126
7
8
Sisällöt
Maa ihmisen kotiplaneetta
Maailman karttakuvan
hahmottuminen
Amerikan karttakuva
Maapallon sisäiset ja
ulkoiset
tapahtumat
Maapallon vyöhykkeiden
tarkastelu Amerikan avulla
Ihminen Amerikassa
Eurooppa
Karttakuva
Luonnonolot
Maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet
sekä
niiden vuorovaikutus
Euroopan maantieteellinen tarkastelu osan maailmaa
Euroopan ja eurooppalaisten tulevaisuus
9 Suomi
-
-
KulttuuriKarttatyöt
Diagramminen identiteetti
laatiminen
suvaitsevaiInternetin käyttö suus
Pieni tutkielma eri kulttuurit
- jokin Amerikan eriarvoisuus
maa
Kestävä kehitys
ympäristömuutokset
Ihmisenä
kasvaminen
oikeudenmukaisuus maailmassa
KulttuuriKarttatyöt
Diagrammien identiteetti
laatiminen
pakolaisuus
Internetin käyt- siirtolaisuus
tö
Pieni tutkielma
Kestävä kehi- jokin Euroopan tys
maa
ympäristöongelmat
Kestävä kehiSuomen luonto
Karttatyöt tys
Karttakuva
Diagrammien oma elämänPohjolan kallaatiminen
tapa ja käyttäytymilioperä
Internetin käyt- nen
Jääkauden jältö
jet
Pieni tutkielma
Luonnontapah- oma kotiseutu
tumat ja ihmisen
toiminta
Pohjolan ilIhminen ja
masto
teknologia
Suomen maisema-alueet
energia- ja
127
Suomen väestö
- Väestön rakenne
ja
keskittyminen
-
Talous
Suomi Pohjolassa
Baltia ja Pohjola
ympäristöongelmat
Viestintä ja
mediataito
viestintäteknologian monipuolinen käyttäminen
Tutkielma Pohjoismaista
128
Välttävä arvosana (5)
Alimman hyväksytyn arvosanan kriteerit:
Oppilas hallitsee vain vähän maantiedon eri osa-alueiden sisältöjä.
Oppilas
on yleensä läsnä oppitunneilla
huolehtii tehtävistään satunnaisesti
ei pysty työskentelemään vastuullisesti yksin eikä ryhmässä
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Maantieteelliset taidot
Oppilas osaa
etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa
tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä käyttää hyväksi
uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa
havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla
vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse
ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella
Maailman jäsentäminen
Oppilas osaa
hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet
soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle
Euroopan jäsentäminen
Oppilas osaa
kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää
Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden
vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa
Suomen jäsentäminen
Oppilas osaa
selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla
kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinojen alueellisia piirteitä ja sijoittumista
Suomessa
analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tunnistaa arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat
osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman
elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen
129
suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun
ympäristöön liittyviä tutkimuksia
tunnistaa oman kulttuurin piirteitä, tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit sekä hahmottaa oman alueellisen identiteettinsä
kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa
Yhteinen ympäristö
Oppilas osaa
selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten ilmaston lämpeneminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma
kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä esittää keinoja
parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa
kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi, ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista
LIITE
Alfred Varkki 10.7.2003
VAALAN YLEISIÄ KASVEJA
PIHAMAAT
Nokkonen
Pihatatar
Ahosuolaheinä
Lutukka
Ketohanhikki
Poimulehti (-det)
Valkoapila
Kumina
Maahumala
Silmäruoho (t)
Piharatamo
Siankärsämö
Pihasaunio
Pujo
Leskenlehti
Syysmaitiainen
Voikukka
Kylänurmikka
KASVITARHAT, PELLOT
Rönsyleinikki
Pihatähtimö
Peltohatikka
Jauhosavikka
KEDOT, TIEPIENTAREET
Niittyleinikki
Heinätähtimö
Mesimarja
Lupiini
Hiirenvirna
Niittynätkelmä
Puna-apila
Koiranputki
Ukonputki
Pikkulaukka
Isolaukka
Harakankello
Kissankello
Karvaskallioinen
Ahojäkkärä
Kissankäpälä
Päivänkakkara
Harakankeltano (t)
Ahokeltano (t)
Lampaannata
Tuoksusimake
Nurmirölli
Nurmipuntarpää
130
Ukontatar
Kiertotatar
Hevonhierakka
Niittysuolaheinä
Pelto-orvokki
Peltoukonnauris
Aitovirna
Maitohorsma
Vuohenputki
Peltolemmikki
Kirjopillike
Peltopillike
Orvontädyke
Savijäkkärä
Peltosaunio
Peltovillakko
Suo-ohdake
Peltovalvatti
Juolavehnä
Nurmitähkiö
Ruokohelpi
ROKUANVAARA
Keltalieko
Sananjalka
Sianpuolukka
Kangasajuruoho
Kielo
SUOT
Vaivaiskoivu
Suopursu
Suokukka
Vaivero
Isokarpalo
Juolukka
Pyöreälehtikihokki
Pitkälehtikihokki
Muurain
Kurjenjalka
Suoputki
Raate
Luhtakuusio
Rimpivesiherne
Punakämmekkä
Maariankämmekkä
Leväkkö
Villapääluikka
Tupasluikka
RAUTATIE
Hietapitkäpalko
Kannusruoho
Pietaryrtti
Rantavehnä
METSÄT
Riidenlieko
Katinlieko
Metsäkorte
Metsäalvejuuri
Metsäimarre
Raita
Haapa
Kanerva
Puolukka
Mustikka
Isotalvikki
Variksenmarja
Metsätähti
Lillukka
Vattu
Pihlaja
Metsäkurjenpolvi
Karhunputki
Metsämaitikka
Kangasmaitikka
Kultapiisku
Huopaohdake
Oravanmarja
Herttakaksikko
Yövilkka
Valkolehdokki
Kevätpiippo
Nuokkuhelmikkä
Metsälauha
Korpikastikka
VEDET
Pohjanlumme
Ulpukka
Rantaleinikki
Järvisätkin
Vesitatar
Äimäruoho
Ruskoärviä
Isovesitähti
Isovesiherne
Vesikuusi
Nuottaruoho
131
Luhtavilla
Tupasvilla
Jouhisara
Mutasara
Siniheinä
RANNAT, OJAT
Järvikorte
Rentukka
Harmaaleppä
Puna-ailakki
Aho-orvokki
Suo-orvokki
Rantakanankaali
Rantaenätti
Rantaluhtalitukka
Kiiltopaju
Terttualpi
Mesiangervo
Pikkulimaska
Kelluskeiholehti
Ratamosarpio
Uistinvita
Ahvenvita
Rantapalpakko
Järvikaisla
Rantaluikka
Pullosara
Rantapuntarpää
Järviruoko
KIRJALLISUUTTA
Retkeilykasvio, Luonnontieteellinen keskusmuseo 1998
Maarianheinä, mesimarja ja timotei.
Otava 1986
Arviointi
BIOLOGIA
Arvosana:
5
Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen. Hän yrittää työskennellä oppitunneilla. Hän osoittaa, että on tehnyt annettuja tehtäviä vaikka niissä olisi virheitäkin ja vaikka näytöt kokonaisuutena ovat niukkoja.
Arvosana:
8
Oppilas hallitsee opetussuunnitelmassa mainitut oppisisällöt hyvin ja näin osoittaa kriteerien mukaista hyvää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jättämisen voi kompensoida muiden osa-alueiden vahva osaaminen. Oppilas pystyy hankkimaan tietoa eri lähteistä, sekä pystyy esittämään ja tulkitsemaan hankkimaansa tietoa. Lisäksi hän osaa tehdä itsenäisiä havaintoja luonnossa, osaa mikroskopoida, sekä ymmärtää laborointi- ja tutkimustöiden ja teoreettisen tiedon välisen asiayhteyden. Oppilas on lisäksi yritteliäs ja yhteistyökykyinen ja pystyy ottamaan vastuuta omasta työstään.
Maantieto
Arvosana:
5
Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen. Hän yrittää työskennellä oppitunneilla. Hän osoittaa, että on tehnyt annettuja tehtäviä vaikka niissä olisi virheitäkin ja vaikka näytöt ovat kokonaisuutena niukkoja.
Arvosana:
8
Oppilas hallitsee opetussuunnitelmassa mainitut oppisisällöt hyvin ja näin osoittaa kriteerien mukaista hyvää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jättämisen voi kompensoida muiden osa-alueiden vahva osaaminen. Hän pystyy hankkimaan, esittämään ja tul132
kitsemaan eri tietolähteistä saatua maantieteellistä tietoa sekä osaa päätellä eri lähteistä
hankkimiensa tietojen perusteella esim. millaiset luonnonolot, elinkeinojenharjoittamismahdollisuudet tms. tietyllä alueella on. Oppilas on lisäksi yritteliäs ja yhteistyökykyinen ja
pystyy ottamaan vastuuta omasta työstään.
TERVEYSTIETO
Arvosana: 5
Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen. Hän yrittää työskennellä oppitunneilla. Hän osoittaa, että on tehnyt annettuja tehtäviä vaikka niissä olisi virheitäkin ja vaikka näytöt kokonaisuutena ovat niukkoja.
Arvosana: 8
Oppilas hallitsee opetussuunnitelmassa mainitut oppisisällöt hyvin ja näin osoittaa kriteerien mukaista hyvää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jättämisen voi kompensoida muiden osa-alueiden vahva osaaminen. Hän pystyy käyttämään terveystiedon keskeisiä käsitteitä ja tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä sekä ymmärtää terveellisen elämän edut, ihmisen perusrakenteen ja keskeisten elintoimintojen hallitsemisen, psyykkisen
sekä fyysisen kasvun. Oppilas on lisäksi yritteliäs ja yhteistyökykyinen ja pystyy ottamaan
vastuuta omasta työstään.
Biologia ja maantieto luokka 5
Arvosana 5
Oppilas
- tunnistaa joitakin yleisimpiä kasvilajeja
- tuntee ihmisen perusrakennetta ja elintoimintoja
- tunnistaa joitakin kartan symbolien ja värien merkityksen
- osaa nimetä muutamia Euroopan valtioita
- kiinnostuu ainakin satunnaisesti työskentelystä vaikka tarvitseekin siinä paljon tukea
Arvosana 8
Oppilas
- tunnistaa ja keräilee kotikuntamme yleisimpiä kasvilajeja
- tietää vihreiden kasvien yhteyttämisen ja ravintoketjun periaatteet
- ymmärtää ihmisen riippuvaisuuden luonnosta ja luonnonsuojelemisen tärkeyden
- osaa perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista sekä osaa selittää seksuaalisen kehityksen muutokset
- osaa käyttää kartastoa, tulkita tilastoja ja diagrammeja sekä havainnollistaa tietoa
niiden avulla
- tuntee pääpiirteissään Euroopan luonnonmaantieteelliset alueet ja ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja niissä vaikuttavat keskeiset ilmiöt
- tietää maailmankartan keskeisen nimistön
Biologia ja maantieto luokka 6
Arvosana 5
Oppilas
- tunnistaa muutamia yleisimpiä kasvilajeja
133
-
tuntee ihmisen perusrakennetta ja elintoimintoja
osaa jonkin verran luokitella eliöitä eri ryhmiin
tuntee joidenkin peruselintarvikkeiden alkuperän
tuntee jonkin verran maapallon keskeistä nimistöä
tunnistaa ja osaa nimetä joitakin ilmasto- tai kasvillisuusvyöhykkeitä
osaa ohjatusti tulkita yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja
kiinnostuu ainakin satunnaisesti työskentelystä vaikka tarvitseekin paljon tukea
Arvosana 8
Oppilas
- tunnistaa keräillen yleisimpiä Vaalassa esiintyviä kasveja
- tietää vihreiden kasvien yhteyttämisen ja ravintoketjun periaatteet
- osaa tehdä yksinkertaisia tutkimuksia ja selostaa niiden tuloksia
- ymmärtää ihmisen riippuvaisuuden luonnosta ja luonnonsuojelemisen tärkeyden
- osaa tarkastella asioita muiden ihmisten näkökulmasta ja tietää omat vastuunsa ja
oikeutensa
- osaa käyttää kartastoa, tulkita tilastoja ja diagrammeja sekä havainnollistaa tietoa
niiden avulla
- tuntee pääpiirteissään Euroopan, Aasian, Afrikan, Australian ja Oseanian luonnonmaantieteelliset alueet ja ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja niissä vaikuttavat
keskeiset ilmiöt
- tietää maailmankartan keskeisen nimistön
- pohtii ihmisen toiminnan vaikutusta maapallon ekosysteemeille
- pohtii oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä
134
6.5 Fysiikka ja kemia
VUOSILUOKAT 5-6
Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee
innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja
toimimaan siinä vastuullisesti.
Tavoitteet
Oppilas oppii
työskentelemään turvallisesti sekä noudattamaan annettuja ohjeita
tunnistamaan tutkittavaan aiheeseen liittyviä syy-seuraussuhteita sekä
käyttämään fysiikan ja kemian käsitteitä
tekemään havaintoja ja mittauksia
tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta
tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan
toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen
Keskeiset sisällöt
SISÄLLÖT
5 Vesi
TYÖTAVAT
veden ominaisuu-det
veden kiertokulku
Ilma
ilman koostumus ilmakehä
ilmalla toimivia koneita
Avaruus
avaruuden rakenne
aurinkokunta
Voima
maan vetovoima
eli painovoima
kitka
telluurio
käytössä
olevat tutkimuslaitteet
kello
prismat,
magneetit
ym.
tutkimusvälineet
AIHEKOKONAISUUDET
Ihminen ja teknologia
135
6 Aineet ympärillämme maaperän aineita,
niiden
ominaisuuksia, erilaisia erottamismenetelmiä ja kemialli- sia merkkejä
erilaisia ympäristön aineita sekä niistä
saatavien
käyttö ja elinkaari
tupakan, alkoholin
ja huumausaineiden haitat
Sähkö
uusiutuvat ja uusiutumattomat
luonnonvarat sähkön ja lämmön
tuotannossa
sähkön muuntaminen valoksi, lämmöksi ja liikkeeksi
aineiden ja sähkön
käytön turvallisuus
ainenäytteet Vastuu
ympäristöstä,
ja niiden tutkimi- hyvinvoinnista ja kestänen
västä kehityksestä
esim.
kierrätyskeskus
Turvallisuus ja liikenne
tutkimusvälineet
(pipetit,
koeputket jne.)
koulun turvallisuusohjeet
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
osaa tehdä havaintoja, mittauksia ja yksinkertaisia kokeita eri mittausvälineillä sekä
esittää mittaustuloksiaan ja tekee niistä johtopääköksiä ja pohtii tulosten oikeellisuutta
tuntee eri jännitelähteitä
tietää, että sähkö ja lämpö voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla
osaa luokitella uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat
osaa tutkia vuorovaikutuksesta aiheutuvia voimia (esim. painovoima, kitka)
tunnistaa maan ja kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä ja tuntee aurinkokunnan rakenteen
tuntee ilman koostumuksen ja veden ominaisuudet
tuntee perusasiat aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja ominaisuuksista
sekä osaa perustella, miksi päihde- ja huumausaineiden käyttöä pitää välttää
FYSIIKKA
136
VUOSILUOKAT 7–9
Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja.
Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset
sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista
edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä
käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja
ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun.
Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus
antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.
Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti
energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa.
Tavoitteet
Oppilas oppii
luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista
havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista ja luokittelemista,
hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista
suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja
varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä
riippuvuuksia
muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä
sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta
käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita
käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa
tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.
Keskeiset sisällöt
137
SISÄLLÖT
TYÖTAVAT
AIHEKOKONAISUUDET
7 Värähdys- ja aaltoliike
pari- ja ryhmätyöt
Vastuu ympäristöstä, hyerilaiset värähdys- ja
laborointi
vinvoinnista ja kestävästä
aaltoliikkeiden
peprojektit ja tutkielmat tulevaisuudesta
rusilmiöt,
aaltoliikvideot
valo ja ääni
keen synty, vastietokoneavusteinen
taanottaminen, haopetus
Turvallisuus ja liikennevaitseminen, heijaskeskusteleva
luok- käyttäytyminen
tuminen ja taittumikaopetus
melulta suojautuminen
nen, sekä niihin liittyöselostukset
tyvät ominaisuudet,
Teknologia ja ihminen
suureet ja lait
optiset laitteet
äänen ja valon mervalo tiedonsiirrossa
kitys ja sovellukset
optisten
laitteiden
toimintaperiaatteita
Lämpö
kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt
sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä
ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys
ja sovellukset
energian säilyminen
ja
huononeminen,
lämpö energiamuotona
8 Liike ja voima
vuorovaikutus, niistä
syntyvät voimat, niistä aiheutuvat liike- ja
tasapainoilmiöt sekä
niiden esiintyminen
ympäristössä
liike, tasaisen ja tasaisesti
kiihtyvän
liikkeen mallit
voiman tekemä työ,
mekaaninen energia
ja teho.
pari- ja ryhmätyöt
Vastuu ympäristöstä, hylaborointi
vinvoinnista ja kestävästä
projektit ja tutkielmat tulevaisuudesta
videot
energian tuotanto ja
tietokoneavusteinen
käyttö
opetus
keskusteleva
luok- Turvallisuus ja liikennekaopetus
käyttäytyminen
työselostukset
liikenneturvallisuuden
fysikaalinen perusta
9 Sähkö
kappaleiden väliset
sähköiset ja mag-
pari- ja ryhmätyöt
Vastuu ympäristöstä, hylaborointi
vinvoinnista ja kestävästä
projektit ja tutkielmat tulevaisuudesta
138
neettiset voimat
tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden
soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa
sähkömagneettinen
induktio ja sen käyttö energian siirrossa
sekä sähkön käyttö
kotona
Luonnon rakenteet
luonnon rakenteet ja
mittasuhteet
rakenneosia koossa
pitävät vuorovaikutukset sekä energian
sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien
välisissä
prosesseissa
radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja
fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus
elolliseen luontoon
sekä säteilyltä suojautuminen
Maailmankaikkeus
ja
Universumi
oma planeettamme,
Maa
oma
aurinkokuntamme
tähtijärjestelmät eli
galaksit
Muuta
liike, lämpö, voima,
ääni ja sähkön (kertausta)
kaavojen käyttö
rakenteita ja järjestelmiä
elektroniikka
informaation kerääminen ja välittäminen
videot
sähkölaitteiden käyttietokoneavusteinen
tökustannukset
opetus
keskusteleva
luokTurvallisuus ja liikennekaopetus
käyttäytyminen
työselostukset
sähkölaitteet
voimalaitoksen hyödyt
ja haitat
säteilyltä suojautuminen
Teknologia ja ihminen
elektroniikka
informaation kerääminen ja välittäminen
sähkömagneettinen
viestintä
139
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen
• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella
yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä asettaa tavoitteita tai päämääriä
yhdessä muiden oppilaiden kanssa
• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen
ja graafien avulla sekä tulkita niitä
• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten
luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä
• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää
käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.
Liike ja voima
Oppilas
• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita,
kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima
• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista
sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden
tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen
• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen
ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia
• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja selittää niiden
avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden
avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan
• tuntee työn ja energian välisen yhteyden
• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.
Värähdys- ja aaltoliike
Oppilas
• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn,
etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen
• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia
ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla
• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen
erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa
• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi
melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.
Lämpö
Oppilas
• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa
tulkita niitä
140
• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla
• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.
Sähkö
Oppilas
• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön
periaatteet sekä arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia
• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien
vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta
ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina
• tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia, kuten sähkömagneettisen viestinnän
• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa
selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten
hyötyjä ja haittoja.
Luonnon rakenteet
Oppilas
• tuntee säteilylait ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä
• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa
havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla
• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, mm. energia, vuorovaikutus
ja säteily
• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.
141
KEMIA
VUOSILUOKAT 7-9
Tavoitteet
Oppilas
osaa käyttää erilaisia tutkimusmenetelmiä ja tehdä kemiallisista ilmiöistä hypoteeseja, havaintoja ja johtopäätöksiä.
oppii tulkitsemaan ja esittämään tuloksia graafisesti.
ottaa huomioon turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja noudattaa annettuja ohjeita.
oppii havaitsemaan ja ymmärtämään ympäristössä tapahtuvia kemiallisia prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle.
tuntee aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja osaa
käyttää niitä.
ymmärtää aineiden rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja
sekä osaa selittää rakenteessa tapahtuvia muutoksia näitä malleja käyttäen.
osaa kuvailla kemiallisia reaktioita ja niissä tapahtuvia energianmuutoksia asiamukaisia käsitteitä käyttäen sekä mallintamaan aineiden muuttumista reaktioyhtälöiden
avulla.
soveltaa omia tietojaan ja taitojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa sekä tuntee
kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja
yhteiskunnassa.
Keskeiset sisällöt
SISÄLLÖT
7 






TYÖTAVAT
turvallinen laborato-
riotyöskentely

puhdas aine ja seos
sekä menetelmät,
joiden avulla seoksen eri aineosat
saadaan erilleen
liuos

atomin rakenne

alkuaineiden kemialliset merkit

kemiallinen reaktio
ja yhdiste

reaktionopeus

AIHEKOKONAISUUDET
laborointi
Vastuu ympäristöstä,
ryhmä- ja parityöt hyvinvoinnista ja keskäsitekartat
tävästä
tulevaisuutietokoneavustei- desta
nen opetus
 kemian
merkitys
työpistetyöskenteihmiselle ja luonly
nolle
työselostukset
 happamuuden yhprojektit ja tutteys luontoon
kielmat
 ympäristössä
takeskusteleva luokpahtuvat ilmiöt
kaopetus
Turvallisuus ja liikenoppimispelit
nekäyttäytyminen
luokittelu
 turvallinen työsken142



palaminen
paloturvallisuus
ilma ja vesi
8 
jaksollinen
järjes- 
telmä ja erilaisten 
sidosten muodos- 
tuminen yhdistees- 
sä

 happamuus
ja
emäksisyys

 suolanmuodostus
 luonnon happamoi- 
tuminen

 reaktioyhtälö ja sen 
tasapainottaminen
sekä
kemiallisen
energian sitoutuminen ja vapautuminen
 metallien valmistus,
ominaisuudet ja reaktiokyky
 hapettuminen
ja
pelkistyminen
 sähkökemiallisia
ilmiöitä kuten korroosio ja sen tutkiminen jännitesarjan
avulla sekä sähköpari, elektrolyysi ja
niiden sovellukset
9 





hiilen kemiaa

öljynjalostus ja sen 
tuotteet
alkaanit, alkeenit ja 
alkyynit

Alkoholit,
karboksyylihapot ja esterit
Hiilihydraatit, valku- 
aisaineet,
rasvat,
niiden koostumus ja 
merkitys ravintoaineina sekä teolli- 
suuden
raakaaineina

kemian teollisuuden 
tuotteita:
paperi,
tely
videot
laborointi
ryhmä- ja parityöt
käsitekartat
tietokoneavusteinen opetus
keskusteleva
luokkaopetus
luokittelu
työselostukset
oppimispelit
Vastuu ympäristöstä,
hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta
 aineiden vaikutus
ihmisen ja ympäristön hyvinvointiin
 omat valinnat kuluttajana
Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen
 turvallinen työskentely
laborointi Vastuu ympäristöstä,
ryhmäja hyvinvoinnista ja kesparityöt
tävästä
tulevaisuukäsitekartat desta
tietoko hiilen
merkitys
neavusteinen
luonnolle ja ympäopetus
ristölle
työselos ekologinen ajattelu
tukset
 tuotteiden elinkaari
projektit ja
tutkielmat
Turvallisuus ja liikenkeskustele- nekäyttäytyminen
va luokkaopetus  turvallinen työskenoppimispelit
tely
luokittelu
143



muovi, kosmetiikka,
tekstiilikuidut ja lasi
tuotteen elinkaari,
lajittelu ja kierrätys
ihmisen toiminnan
ympäristövaikutukset
*ainemäärä
Teknologia ja ihminen
 kemian
teollisuuden eri alat
144
Arviointi
Fysiikka ja kemia luokka 5
Arvosana 5
Oppilas
- pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen
- tekee töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytysten mukaisesti
Arvosana 8
Oppilas
- osaa tehdä havaintoja, mittauksia ja yksinkertaisia kokeita eri mittausvälineillä sekä
esittää niiden tuloksia
- osaa luokitella uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat
- osaa tutkia vuorovaikutuksesta aiheutuvia voimia
- tunnistaa maan ja kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä ja tuntee aurinkokunnan rakenteen
- tuntee ilman koostumuksen ja veden ominaisuudet
Fysiikka ja kemia luokka 6
Arvosana 5
Oppilas
- pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen
- tekee töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytysten mukaisesti
Arvosana 8
Oppilas
- osaa tehdä havaintoja, mittauksia ja yksinkertaisia kokeita eri mittausvälineillä sekä
esittää mittaustuloksiaan ja tekee niistä johtopäätöksiä ja pohtii tulosten oikeellisuutta
- tietää että sähkö ja lämpö voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla
- tuntee eri jännitelähteitä kuten paristo ja akku
- osaa luokitella uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat
- tuntee aurinkokunnan rakenteen ja tunnistaa maan ja kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä
- tuntee perusasiat aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja ominaisuuksista
sekä ymmärtää päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden
Fysiikka ja kemia luokilla 7-9
Arviointi
Todistusarvosanaa
annettaessa
huomioidaan
osaaminen
ja
työskentely.
Arvosana
8
1.
Osaaminen
Oppilas hallitsee pääsääntöisesti opetushallituksen määräämien kriteerien edellyttämät
tiedot ja taidot. Oppilas osoittaa osaamisensa summatiivisessa ja formatiivisissa kokeissa
sekä
jatkuvasti
oppitunneilla.
2.
Työskentely
145
Oppilas tekee kotitehtävät säännöllisesti. Tunneilla hän on aktiivinen. Kokeellisessa työskentelyssä hän osoittaa huolellisuutta ja vastuullisuutta, yhteistyökykyä ja tarvittaessa
omatoimisuutta.
Arvosana
5
1.
Osaaminen
Oppilas pyrkii tavoitteidensaavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin
kriteerien edellyttämää osaamista. Oppilas osoittaa osaamisensa summatiivisissa ja formatiivisissa kokeissa ja tuntityöskentelyssä. Oppilas on läsnä oppitunneilla ja osallistuu
kokeisiin.
2.
Työskentely
Oppilaalla on tarvittavat työvälineet mukana. Oppilas yrittää työskennellä ja tekee kokeellisia töitä turvallisuusohjeita noudattaen.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ilma ja vesi
Oppilas
tietää, että kemia on keskeinen luonnontiede ja osaa nimetä kemian tutkimuskohteita ja tutkimusmenetelmiä
osaa tunnistaa, erotella ja luokitella aineita niiden ominaisuuksien perusteella
osaa tavallisempien alkuaineiden kemialliset merkit
osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia kokeita
osaa esittää kokeidensa tulokset graafisesti ja tulkita niitä
tietää, että aineen rakenneosia kuvataan mallien ja merkkien avulla
tietää, että olomuodot ovat yhteydessä aineen rakenneosasten liikkeeseen ja
ymmärtää olomuodon muutokset energian kannalta
tuntee kemiallisen reaktion esim. palamisen perusedellytykset ja niiden merkityksen ja riskit jokapäiväisessä elämässä
ymmärtää hapen ja vedyn merkityksen ihmiselle ja luonnolle
tuntee käsitteet: happamuus, emäksisyys, neutraali , pH ja indikaattori ja ymmärtää happamuusasteen yhteyden luonnon ja ympäristön tilaan.
Tuntee veden ominaisuuksia ja osaa hankkia vettä koskevaa tietoa ja esittää sitä
Ymmärtää yhteyttämisen ja palamisreaktion välisen yhteyden ja osaa selittää
ympäristössään havaitsemiaan ilmiöitä kemian tietojen pohjalta
Raaka-aineet ja tuotteet
Oppilas
osaa kuvata atomia, elektroniverhoa ja kemiallisia sidoksia asiamukaisia malleja
käyttäen
osaa tehdä päätelmiä aineenreaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta
kemiallisessa reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä
tunnistaa ioniyhdisteen ja molekyyliyhdisteen
146
osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä esim. hapettumispelkistymisreaktioita
osaa erottaa toisistaan jalot ja epäjalot metallit sekä happamat ja emäksiset aineet
ymmärtää metallin elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttajana
osaa kirjoittaa kemiallisia kaavoja esimerkiksi happoja emäksiä ja suoloja
tietää ja ymmärtää, että monet aineet ja niiden reaktiot vaikuttavat ihmisen ja
ympäristön hyvinvointiin
Elollinen luonto ja yhteiskunta
Oppilas
tuntee hiilen kiertokulun luonnossa, niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle
erottaa toisistaan rakenne- ja molekyylikaavat, osaa nimetä ja tunnistaa yksinkertaisimmat orgaaniset yhdisteet
tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita sekä niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä, esimerkiksi erilaiset materiaalit , kodin kemiakaalit, petrokemian tuotteet ja lääkeaineet
tuntee puun teollisuuden raaka-aineena
ymmärtää elinkaariajattelun ja osaa toimia elämässään ekologisesti kestävällä
tavalla
Taidolliset tavoitteet
Oppilas
osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä sekä
tiedostaa työskentelyyn liittyvät riskit ja ottaa huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat
pystyy käsittelemään asiamukaisesti laboratoriovälineitä ja laitteistoja sekä tekemään havaintoja
osaa suunnitella yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita ja niihin liittyviä järjestelyjä
osaa koota yksinkertaisia mittausjärjestelmiä ja arvioida sen toimivuutta sekä
tarvittaessa muuttaa sitä
osaa tehdä havaintoja ja esittää tulokset järkevästi
osaa tehdä tekemistään töistä muistiinpanoja
pystyy sopimaan työnjaosta ja tehtävistä muiden ryhmän jäsenten kanssa
osaa piirtää graafisia kuvaajia
osaa käsitellä havaintotuloksia esim. tietotekniikan avulla
osaa tulkita mittaustuloksia ja arvioida niiden luotettavuutta ja tarkkuutta
osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia
147
6.6 Terveystieto
Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen
tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista.
Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas arvostaa terveyttä ja osaa tehdä omaa terveyttään edistäviä valintoja.
Terveys ymmärretään fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden
edistämiseksi. Opetuksen lähtökohtana on lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä
ihmisen elämänkulku.
Opetus perustuu tutkivaan oppimiseen ja omatoimisen ajattelun kehittämiseen. Tavoitteena on terveisiin elämäntapoihin sitoutunut kansalainen, joka arvostaa itseään ja kanssaihmisiään sekä ympäristöään.
Vuosiluokilla 3–6 terveyskasvatus kuuluu luontevana osana koulun ja luokan arkeen. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä niin, että
hän ymmärtää erilaisten elämän arkitoimintojen ja hyvinvoinnin olevan sidoksissa toisiinsa.
Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas arvostaa terveyttä ja osaa tehdä omaa terveyttään edistäviä valintoja. Hän ymmärtää omat vaikuttamisen mahdollisuutensa terveyden ja
turvallisuuden edistämisessä ja sairauksien ennalta ehkäisemisessä. Vuosiluokkien 3–4 ja
5–6 terveystiedon tavoitteet ja sisällöt on laadittu erikseen. Sisällöt on koottu erittelemällä
yleiset ja eri oppiaineiden ops:aan sisältyvät terveystiedon osa-alueet.
VUOSILUOKAT 3–4
TAVOITTEET
Oppilas oppii
psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista
osaamista
terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä toimintatapoja, käsitteitä ja
sanastoa sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja
tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia
ymmärtämään terveellisen ja monipuolisen ravinnon ja liikunnan terveyttä edistävän
vaikutuksen
toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään ja muita suojellen sekä noudattamaan sovittuja sääntöjä koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä
yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä hakemaan ja hälyttämään apua tarvittaessa
148
SISÄLLÖT
AINE
3. LUOKKA
4. LUOKKA
OMA KEHO JA TERVEYS, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Yleistä
päivittäinen peseytyminen ja puhtapuhtauden tärkeys terveyttä edistä+ LI
us
vänä tekijänä
monipuolinen ja säännöllinen ravinruokailutilanteet, hyvät ruokailutavat
to ja liikunta osana lapsen tervettä
sairastamisen, hoidon ja itsehoidon
kasvua ja kehitystä
perusasioita
yleisimpien lasten sairauksien tunhyvä kunto terveyden edistäjänä
nistaminen
sairauksien ennaltaehkäisy
YL
terveelliset elämäntavat
omasta terveydestään huolehtiminen
sairastaminen ja ensiapu: 112, yksinkertaiset ensiaputoimet
terveellinen ravinto
henkinen hyvinvointi
liikunnan viikkosuunnitelma
terveydenhoitajan vierailu
terveellisen ruuan suunnitelma
KASVU JA KEHITYS
Yleistä
elämänkulun hahmottaminen
elämänkulun eri vaiheet
+ LI
kasvaminen ja yksilölliset erot kaskasvamisen ja kehittymisen yksilöllivussa ja kehityksessä
set erot
sukupuolinen kehitys/ tykkääminen
sukupuolinen kehitys/ esipuberteetti
YL
US
ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja
keskeisiä elintoimintoja
pohtii turvallisen ja terveen elämän
perustaa
pohdintaa erilaisiin tunteisiin ja tilanteisiin liittyen ihmissuhteissa
pohdintaa erilaisiin tunteisiin ja tilanteisiin liittyen ihmissuhteissa
VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ
Yleistä
+ LI
säännöt ja sopimukset koulun ja
kodin arjessa
toisen omaisuuden kunnioittaminen
turvalliset liikuntavälineet ja varusteet
YL
oman elinympäristön havainnointi
säännöt
kiusaaminen ja väkivallan ehkäiseminen
hyvät tavat
turvallinen liikennekäyttäytyminen
lapsen oikeudet ja velvollisuudet
oikean ja väärän erottaminen
turvalliset liikuntavälineet ja –
varusteet sekä turvallinen toisia
kunnioittava käytös
vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen, reilu peli
oma lähiympäristö, kotiseutu ja
maapallo ihmisen elinpaikkana
ihmisen elinehdot
palaminen ja paloturvallisuus
koti- ja vapaa-ajan tapaturmat
sopimukset sekä luokan ja koulun
säännöt
149
rahan käyttäminen, toisen omaisuuden kunnioittaminen
oman koulun turvallisuus
turvallinen liikennekäyttäytyminen
pienet ensiapuharjoitukset
turvallisuussuunnitelma
kohtelias käytös ja ryhmässä toimiminen
150
VUOSILUOKAT 5–6
TAVOITTEET
Oppilas oppii
arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina
tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä ja ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta
tietämään, että murrosikä on osa ihmisen normaalia yksilöllistä kasvua ja kehitystä
tekemään havaintoja itsestään, huolehtimaan terveydestään
pohtimaan ja tietämään, millä ravintoon liittyvillä tekijöillä on merkitystä kasvulle,
kehitykselle ja terveydelle
huolehtimaan omasta terveydestään ja välttämään terveysriskejä
käsittelemään ja nimeämään omia ja muiden tunteita
pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä
ottamaan vastuuta omista teoistaan
ottamaan huomioon toiset ihmiset ja hyväksymään erilaisuutta
toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan
luontoa
toimimaan ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita
ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden
151
SISÄLLÖT
AINE
5. LUOKKA
6. LUOKKA
OMA KEHO JA TERVEYS, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Yleisterveyden edistäminen, tuntee tertervettä kasvua ja kehitystä tukevat
tä + LI
veyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja totja haittaavat tekijät: monipuolinen
tumuksia, esim. henkilökohtainen
ravinto ja säännöllinen ateriarytmi,
hygienia, terveellinen ravinto, liikunhenkilökohtainen hygienia, uni ja leta ja uni
po, harrastukset ja läheiset ihmisterveyteen ja sairauteen liittyvät käsuhteet sekä näiden tärkeys omassitteet
sa elämässä
perusensiaputaitojen harjoittelua
ensiaputaitojen harjoittaminen
BI/GE
oman terveyden hoitaminen
KASVU JA KEHITYS
Yleistä
murrosikä: murrosiän tunnus+ LI
piirteet eri sukupuolilla, seksuaalisen kehityksen yksilölliset
vaihtelut
BI/GE
Ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot
- ruoansulatus
- hengitys
- eritys
- liikkuminen
Elintoimintojen säätely
- aistit ja hermosto
Ihmisen lisääntyminen, murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset
US
omaa pohdintaa nuorten elämänkysymysten ympärillä
luonnossa virkistäytyminen
psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset
muutokset murrosiässä
oppilaiden
mykset
omat
elämänkysy-
eettisyyteen kasvaminen, oikeudenmukaisuus
saa myönteistä
soonansa kasvuun
tukea
per-
saa aineksia oman elämänkatsomuksen muodostamiseen
VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ
Yleistä + LI
tapaturmien ehkäiseminen
onnettomuuksien ennaltaehkäisevä toiminta
päihde- ja vaikuteaineiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä ja välttämisestä syntyviä hyötyjä
152
FYKE
tupakan, alkoholin ja huumausaineiden haitat
ympäristönsuojelu, kierrättäminen
153
ESIMERKKEJÄ TOIMINTATAVOISTA JA TERVEYSTIEDON INTEGROINNISTA VUOSILUOKILLA 3–6
Esim. hygieniaan, ruokailuun ja unentarpeeseen liittyvät asiat tulevat parhaiten esille
koulun jokapäiväiseen arkeen liittyvissä tilanteissa. Yhdessä keskustelemalla oppilaat
saavat tärkeää tietoa mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja ohjeita terveelliseen elämään.
Liikuntatunnit ja pukuhuonetilanteet ovat hyvä paikka terveyttä, hyvinvointia ja murrosikää käsitteleville keskusteluille luokkatovereiden ja liikunnan- ja/tai luokanopettajan kanssa.
Liikuntatuntien yhteydessä voidaan tutustua myös mm. kehonhallintaan ja ryhtiin sekä yleisimpien liikuntavammojen ensiapuun.
Kouluterveydenhoitaja on hyvä yhteistyökumppani käsiteltäessä esim. eri sairauksia,
pieniä vammoja/tapaturmia, murrosiän muutoksia, hygieniaa sekä tutustuttaessa
oman alueen terveys- ja sosiaalipalveluihin.
Kiusaamisen ehkäisy on hyvin tärkeää huomioida koulun toiminnassa. Koulullamme
on oma kiusaamisen vastainen malli, jonka mukaan kiusaamisen ehkäisyssä ja kiusaamistilanteissa toimitaan. Lukuvuonna 2007–2008 koulumme oli mukana KIVAkoulu-hankkeessa, jonka mukaan lukuvuonna toimittiin ja pidettiin mm. hankkeeseen
kuuluvia oppitunteja 3.-6.-luokille. KIVA-toimintamallia käytetään todennäköisesti
myös seuraavina lukuvuosina.
Ensiaputaitoja voidaan harjoitella säännöllisin väliajoin koko koulussa järjestettävänä
EA-koulutuksena. Esim. lukuvuonna 2007–2008 koulullamme järjestettiin jokaiselle
luokalle ensiapukoulutustunnit, joiden pidosta huolehti alan koulutuksen omaava koulumme erityisluokanopettaja.
Liikennekasvatusta ja -käyttäytymistä olisi hyvä käsitellä lukuvuosittain, esim. liikennepäivien puitteissa.
VUOSILUOKAT 7–9
TAVOITTEET
Oppilas oppii
tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa
ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja
sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä
kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja
huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun
tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa
tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä
selviytymisen taitoja
154
arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta
käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä
ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi
ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten
perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.
155
SISÄLLÖT
7. LUOKKA
KASVU JA KEHITYS
8. LUOKKA
terveyden merkitys
fyysinen, psyykkinen ja
sosiaalinen kehitys
itsetunto
tunteet
pelot
toisten huomioiminen
RAVINTO
ravitsemussuositukset
ruoan aineosat
ateriarytmitys
energiantarve
LIIKUNTA
liikunnan
terveysvaikutukset
kestävyysliikunta
lihaskuntoharjoittelu
TUPAKKA JA PÄIHTEET
tupakka, nuuska, imppaaminen
alkoholi
raittius-riippuvuus
SEKSUAALISUUS
elämäntavat ja valinnat
uni, lepo
puhtaus, hygienia
kuulo
näkö
sosiaaliset suhteet
ristiriitojen ratkaisu
vastuut elämässä
9. LUOKKA
ihmisen elämänkulku, ikäkaudet, syntymä
ja kuolema
perhe ja sosiaaliset suhteet, sosiaalinen
tuki, turvaverkostot
mielen ja ruumiin tasapaino, mielenterveys ja sen ongelmat
mielenterveyspalvelut
rasvat, kolesteroli
lihavuus, laihuus
syömishäiriöt
luuston kehitys
omien ruokatottumusten puntarointi
vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet
erityisruokavaliot ja ruoka-allergiat
lihastasapaino
ryhti
venyttely
nopeus- ja taitoharjoittelu
liikunnasta nauttiminen
oman kunnon seuranta
terveysliikunta
huumausaineet
lääkkeet
myyttejä päihteistä
päihteet ja media
156
seksuaalisuus-seksi
seksuaalisuuden
yksilöllisyys
fyysinen kehitys
ihmissuhteiden kirjo
seksuaaliset oikeudet
seurustelu
ehkäisy
seksuaalilainsäädäntö
abortti
seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden moninaisuus
sukupuolitaudit
hedelmättömyys
terveydenhoitopalvelut sukupuoliasioissa
157
ITSEHOITO JA SAIRAUDET
oireiden
ja
vaivojen
niska-, hartia- ja selkävaivat ja niiitsehoito
den hoito
flunssa
allergiat, astma
vatsavaivat ja –kivut
diabetes
suolistovaivat
epilepsia
TURVALLISUUSTAIDOT
hätäensiapu (painelu- ja
puhalluselvytys,
sokki,
suuret verenvuodot, äkilliset sairauskohtaukset)
kodin paloturvallisuus
turvallisesti vapaa-aikana
ja liikenteessä
ensiapu eri tilanteissa (tuki- ja liikuntaelinvammat, haavat, palo- ja
paleltumavammat)
turvallisesti mopolla
turvallisesti vesillä ja jäällä
päihteet ja liikenne
puutos- ja tartuntataudit
yleisimmät kansantaudit
elimistön puolustusjärjestelmät
lääkehoito
kunnalliset terveys- ja sairaanhoitopalvelut
yleinen vaaramerkki (kaasuvaara, säteilyvaara)
turvallisuuden tunneperusta elämälle
ensiapu (sähkötapaturmat, myrkytykset,
syövytysvammat,
hypotermia,
pään
vammat)
onnettomuustilanteissa toimiminen
158
AIHEKOKONAISUUDET
Terveystiedon aiheet liittyvät saumattomasti useampaan aihekokonaisuuteen. Aihekokonaisuudet sitovat yhteen monia tärkeitä kasvatuskysymyksiä, joiden tulisi olla osa koulun
jokapäiväistä toimintaa (esim. käytöstavat ja hygieniasta huolehtiminen).
Ihmisenä kasvaminen. Ihmisen kasvun eri ulottuvuuksia sekä fyysiseltä, psyykkiseltä
että sosiaaliselta näkökannalta.
Turvallisuus ja liikenne. Liikennekäyttäytyminen ja vaara- ja onnettomuustilanteissa
toimiminen.
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Ihmisten välinen vuorovaikutus, erilaisuus ja
suvaitsevaisuus.
Viestintä ja mediataito. Lasten ja nuorten kriittinen medialukutaito, joka on tärkeä osa
myös oman kasvun tutkimisessa.
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Viihtyisän, terveellisen ja kestävän ympäristön merkitys terveydelle.
ARVIOINTI
Saatuja tietoja ja taitoja arvioidaan monipuolisesti, oppilaan oppimistulokset ja työskentely
huomioiden. Opiskelun aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilasta, kehitetään hänen edellytyksiään itsearviointiin. Arvioinnin päämääränä on myös mitata oppilaan omakohtaista oppimista. Vuosiluokilla 3-6 ei anneta erillistä arvosanaa terveystiedosta, koska ainetta ei opiskella erillisenä oppiaineena. 7. luokasta lähtien käytetään
numeroarviointia. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetussuunnitelman perusteissa olevaan päättöarvioinnin kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8).
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kasvu ja kehitys
Oppilas
tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta
osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia
osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista
tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään
osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata
niiden mahdollisia ratkaisuja.
Terveys arkielämän valintatilanteissa
159
Oppilas
tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä
osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin,
huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön
syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä
tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön
esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta
osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään
tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.
Voimavarat ja selviytymisen taidot
Oppilas
osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa
esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan
säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla
osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet
osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää
esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja
osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.
Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri
Oppilas
tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä
osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään
tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti
osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.
160
6.7 Evankelisluterilainen uskonto
Tavoitteet vuosiluokille 3-5
Oppilas
oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä
näkemään ja arvostamaan uskonnon merkitystä omassa ja muiden elämässä
saa aineksia persoonalliseen kasvuunsa
saa tietoa omasta uskonnosta ja sen merkityksestä
tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin
tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin
ymmärtää kirkkovuoden juhlien merkityksen, oppii yhdistämään kirkkovuoden ja
Jeesuksen elämänkaaren
tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan
tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin
katsomuksiin
oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä
kristillisen etiikan soveltamista
tutustuu paikalliseen uskonnolliseen elämään ja perinteeseen
Oppisisällöt
3. LUOKKA
Jumala turvallisena isänä ja Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta
Vanhaan testamenttiin tutustuminen: alkukertomukset ja patriarkat ja matka luvattuun maahan
Herran Siunaus ja hiljentyminen
pohdintaa erilaisiin tunteisiin ja tilanteisiin liittyen ihmissuhteissa
kirkko- ja kalenterivuoden kristillisiä juhlia
uskonnollinen musiikkiperinne
4. LUOKKA
ihmisen arvo luomisen näkökulmasta
Saapuminen luvattuun maahan. Raamatun Vanha Testamentti lähteenä: Mooseksen, Joosuan, Tuomarien ja Kuninkaiden kirjat.
psalmit ja sananlaskut ja kymmenen käskyä alustavasti
161
Vanha Testamentti juutalaisuuden pyhänä kirjana: ilmoituksena Jeesuksen synnystä
alustava tutustuminen Uuteen testamenttiin
Isä meidän –rukous, hiljentyminen
alustava tutustuminen muihin kristillisiin kirkkokuntiin ja muihin uskonnollisiin yhteisöihin
pohdintaa erilaisiin tunteisiin ja tilanteisiin liittyen ihmissuhteissa
uskonnollinen musiikkiperinne
kirkolliset toimitukset ihmisen elämänkaaressa
kirkko- ja kalenterivuoden kristillisiä juhlia
5. LUOKKA
Uusi testamentti; evankeliumit keskeisin osa-alue
Jeesuksen elämänkaari
luterilaisen uskon käsitys Jumalasta, armosta ja pelastuksesta
Isä meidän -rukous
kristilliset symbolit arjen keskellä, kirkkotaide
pohdintaa nuorten elämänkysymyksistä
suvaitsevuus: alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämänpiiriin
luterilaisen kirkonkäsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta
uskonnollinen musiikkiperinne
Arviointi 3─5
3. LUOKKA
Osaa sisällöt:
HYVIN
▪ ymmärtää ihmisen arvon luomakunnan vaalijana
▪ tuntee VT:n henkilöitä ja kertomuksia
▪ osaa Herran Siunauksen
▪ kykenee ohjatusti käyttämään Raamattua ja virsikirjaa oppimisen apuna
JONKIN VERRAN
▪ oppilas muistaa muutaman VT:n henkilön ja kertomuksen
162
▪ on tutustunut Herran Siunaukseen
▪ Raamatun ja virsikirjan käyttö vaikeaa
Osallistuminen tunnilla:
HYVIN
▪ huolehtii omista koulutarvikkeistaan
▪ viittaa säännöllisesti
▪ tuotokset siistejä ja huoliteltuja
JONKIN VERRAN
▪ unohtelee
▪ osallistuu hyvin satunnaisesti
▪ tuotoksissa huolittelun varaa
4. LUOKKA
Osaa sisällöt:
HYVIN
▪ ymmärtää ihmisen arvon luomakunnan vaalijana
▪ tuntee Vanhan testamentin luomiskertomuksen sekä profeettojen, tuomarien ja kuninkaiden
kirjojen keskeisen sisällön
▪ tuntee Jeesuksen kuoleman, ylösnousemuksen ja taivaaseenastumisen sekä niiden merkityksen
▪ osaa Isä meidän -rukouksen
▪ tuntee kirkkovuoden juhlia ja niihin liittyviä tapoja ja perinteitä
▪ tuntee perhepiirin kirkolliset juhlat ja tavat
JONKIN VERRAN
▪ tunteen Vanhan testamentin luomiskertomuksen sekä profeettojen, tuomareiden ja kuninkaiden kirjojen sisällön auttavasti
▪ tuntee muutamia perhepiirin ja kirkkovuoden juhlia ja niihin liittyviä tapoja ja perinteitä
▪ on tutustunut Jeesuksen kuolemaan, ylösnousemukseen ja taivaaseenastumiseen
Osallistuminen tunnilla:
HYVIN
▪ huolehtii omista koulutarvikkeistaan
▪ osallistuu keskusteluun
▪ tuotokset siistejä ja huoliteltuja
▪ osaa käyttää Raamattua ohjatusti tehtäviensä sisällön lähteenä
JONKIN VERRAN
▪ unohtelee
▪ osallistuminen satunnaista
▪ tuotoksissa huolittelun varaa
5. LUOKKA
163
Arvosana 8
▪ tuntee keskeisimmät asiat kristinuskon synnystä
▪ tuntee keskeisiä asioita luterilaisesta uskosta
▪ tunnistaa luterilaisen kirkon symboleja
▪ osaa käyttää uskonnollista tietoa
▪ tuntee kristillisen etiikan perusteet ja osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Arvosana 5
▪ tunnistaa joitakin luterilaisen kirkon symboleja
▪ hallitsee joitakin kristinuskon opillisia perusasioita
▪ hallitsee välttävästi kristillisen etiikan perusteita ja tunnistaa satunnaisesti eettisen vastuunsa
▪ ottaa satunnaisesti osaa keskusteluun
Tavoitteet vuosiluokille 6─9
Oppilas
tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä
perehtyy Raamattuun, ymmärtää sen merkityksen inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen yksityisen ihmisen ja yhteiskunnan
elämässä
perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa
soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa
saa myönteistä tukea persoonansa kasvuun
varjelee kaikkea luotua ja ymmärtää olevansa luonnosta riippuvainen
saa tietoja uskonnon vaikutuksesta kannattajiinsa
ymmärtää uskonnon kulttuuriperintöä
saa aineksia oman elämänkatsomuksen muodostamiseen
tutustuu paikalliseen uskonnolliseen elämään ja perinteeseen
Oppisisällöt
6. LUOKKA
164
toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen, vastuullisuus ja pyhyyden kokeminen
kotiseurakunta ja sen keskeiset toiminnat
kristittynä eläminen, oppilaiden omat elämänkysymykset, Raamatun opetuksia ja
elämänohjeita (esim. psalmit ja sananlaskut)
eettisyyteen kasvaminen, oikeudenmukaisuus, kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä sekä Jeesuksen opetukset eettisyydestä
alkuseurakunnan vaiheita
Apostolien teot ja Paavalin elämäntyö
lähetystyön alkuvaiheet
idän ja lännen kirkkojen eriytyminen
kirkko keskiajalla ja uskonpuhdistus
suomalainen uskontoperinne
uskonto tämän päivän Suomessa: luterilaisen, katolisen ja ortodoksisen kirkon pääpiirteet; islamilaisuus, kristillisiä yhteisöjä ja liikkeitä sekä uskonnonvapaus ja uskonnottomuus
nuorten virsiä ja hengellistä musiikkia, tutustuminen erilaiseen jumalanpalvelukseen
orientoituminen maailman uskontoihin
7. LUOKKA
uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
maailmanuskonnot (oppi, elämä ja levinneisyys)
kristinusko (synty, oppi, levinneisyys ja merkitys)
8. LUOKKA
VT ja Israelin historia
VT juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
UT Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
kristikunnan historia (kirkon syntymästä nykypäivään)
kristilliset yhteisöt
tutustuminen kotiseurakuntaan
9. LUOKKA
165
kristillisen elämänkatsomuksen perusteet
suomalaisen uskonnollisuuden monimuotoisuus (muinaisuskosta nykypäivään)
herätysliikkeet ja kristilliset sekä muut uskonnolliset yhteisöt Suomessa / Vaalassa
uskonnonvapaus
kristillinen etiikka
Arviointi 6─9
Kriteerit arvosanoille 8 ja 5
Uskonnon arvosana muodostuu seuraavista osista:
koe ja/tai muut kirjalliset kuulustelut
tuntiaktiivisuus
kotitehtävien säännöllinen osaava suoritus
sosiaalisuus oppitunnilla (aktiivisuus ryhmä- ja paritöissä)
mahdollinen kotona tehtävä itsenäinen työ (esitelmä/projektityö)
oppilaan tiedonhankinta ja –hallintataidot
motivaatio (myönteinen opiskeluasenne)
Arvosana 8 muodostuu seuraavista tiedollisista kokonaisuuksista:
6. LUOKKA
tuntee alkuseurakunnan keskeisten henkilöiden elämän päävaiheet
tuntee alkuseurakunnan päävaiheet (vainot, seurakunnan synty)
tietää kirkon historiaa (kristikunnan jakaantuminen, uskonpuhdistus)
tuntee luterilaisen, katolisen ja ortodoksisen kirkon opin ja uskonelämän piirteitä
osallistuu eettiseen keskusteluun
7. LUOKKA
osaa nimetä ja erottaa toisistaan maailmanuskonnot ja tuntee niiden opilliset pääpiirteet, uskonnolliset tavat ja levinneisyyden
tuntee kristinuskon synnyn, sisällön ja merkityksen pääpiirteissään
8. LUOKKA
tuntee Raamatun keskeisen sisällön
tuntee alkuseurakunnan historiaa (Paavalin merkitys, seurakuntien synty, vainot)
tietää kristinuskon historian päävaiheet
tuntee katolisen, ortodoksisen ja protestanttisten kirkkojen yhtäläisyydet ja erot
9. LUOKKA
PÄÄTTÖARVIOINNIN
KRITEERIT
ARVOSANALLE
8
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta
kirkosta.
166
Oppilas
•
tuntee
Raamatun
keskeisen
sisällön
• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset
vaiheet
• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden
perusluonteen
• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas
ymmärtää
uskontoa
ilmiönä
• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen
luonnetta
• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
•
tuntee
maailmanuskontojen
keskeiset
piirteet
uskonnollista
tietoa
• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Oppilas
•
•
tuntee
osaa
uskon
hahmottaa
ja
käyttää
tiedon
oman
perusluonteen
sekä
niiden
maailmankatsomukseensa
keskinäisen
vaikuttavia
suhteen
tekijöitä
• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
Oppilas
•
osaa
kykenee
toimia
eettisesti
vastuulliseen
vastuullisella
eettiseen
tavalla
pohdintaan
• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.
Arviointikriteerejä arvosanalle 5
oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi, mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien edellyttämää osaamista
oppilas hallitsee välttävästi vain joitakin oppisisältöjä
perustehtävien tekemisessä suuria vaikeuksia
oppilaan työskentely ja asenne melko kielteinen
167
6.8 Ortodoksinen uskonto
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa on keskeisintä oppilaan ortodoksisen identiteetin
vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta motivoidaan ortodoksisen kirkon opetuksien
kautta eettisten, moraalisten ja tasa-arvokysymysten pohdintaan, jotta hän oppisi vastuunsa itsestä, toisista ihmisistä, ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.
Turvallisuuden edistämiseksi välitetään väkivallattomuutta edistäviä kristillisiä toimintamalleja.
Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään
uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa
ja kansainvälisyyskasvatuksessa ovat esillä sekä henkinen että osittain aineellinen kulttuuriperintö. Lähtökohtana on oma hengellinen kulttuuri, suomalainen ortodoksisuus, josta
edetään pohjoismaiselle, eurooppalaiselle ja globaaliselle, kansainväliselle tasolle. Hänelle
annetaan monipuolinen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys sekä valmiudet
kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteisiin pyritään yhteistyössä kodin, Kajaanin ortodoksisen seurakunnan ja muiden tahojen kanssa.
Ortodoksisen uskonnon arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppimistuloksiin, tuntityöskentelyyn ja toisten huomioonottamiseen. Arvioinnin yhtenä tavoitteena on kehittää oppilaan
itsearviointitaitoja. Arviointi tapahtuu pääsääntöisesti kirjallisten kokeiden avulla. Oppilas
voi osoittaa osaamistaan myös erilaisten oppiaineeseen soveltuvien omien tuotosten avulla opettajan kanssa ennalta sovitun aiheen mukaisesti.
VUOSILUOKAT 1-5
Ortodoksisen uskonnon ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja kasvamiseksi
eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi.
TAVOITTEET
Oppilas
vahvistaa ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkovuoteen,
pyhien ihmisten elämään, liturgiseen elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimintaan
tutustuu uskonopin peruskysymyksiin
perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta
ja oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä
tutustuu muihin kirkkoihin ja uskontoihin
KESKEISET SISÄLLÖT
Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset
pyhät ajat
kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat
oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä
paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset
168
kirkon suuria opettajia ja marttyyreja
Kirkon jäsenenä
ortodoksinen perinne perheessä
ortodoksina koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa ja maailmassa
oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan
lapsityö
luostareita
kirkollisia järjestöjä
muita lähiympäristön kirkkoja ja uskontoja
oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla
juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä
Raamattu pyhänä kirjana
Vanha testamentti
alkukertomukset ja patriarkkakertomukset
Egyptistä luvattuun maahan
Uusi testamentti
Jeesuksen elämä ja opetukset
evankeliumien kirjoittajat
ylösnousemus ja uusi elämä
uuden testamentin ajanhistoriaa
Liturginen elämä
jumalanpalvelusten toimittajat
liturgia–jumalanpalvelus
sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen
kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja
kirkkoarkkitehtuuri
ikonitaide
Uskonoppi
uskontunnustus
Herran rukous
Jumalan kuva ja kaltaisuus
10 käskyä
VUOSILUOKAT 6-9
Ortodoksisen uskonnon ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan
ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta
ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.
169
TAVOITTEET
Oppilas
vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan, uskonkäsitykseen ja liturgiseen elämään
tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana
tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa
soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
KESKEISET SISÄLLÖT
Raamattu
Raamatun synty ja sisältö
Raamattu pyhänä kirjana
profeetat, kuninkaiden aika, psalmit
Apostolien teot
yhteenveto aikaisemmin opitusta
Kirkkohistoria
kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat
kirkkokunnat sekä ekumenia
Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja hallintoa
Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys
Maailmanuskonnot
keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja
elämän pääpiirteet
uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
Liturgiikka ja uskonoppi
sakramentit
jumalanpalvelukset (liturgia, vigilia, paastoliturgia)
muita kirkollisia toimituksia
kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki
uskonopin keskeiset kohdat
Etiikka
ortodoksinen ihmiskäsitys
eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen
Vuorisaarnan etiikka
Lisäksi opetussuunnitelmaan kuuluu kerran vuodessa tehtävä opintokäynti ortodoksiseen
kirkkoon.
170
VUOSILUOKAT 3-5
Ortodoksisen uskonnonopetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-5 on tietojen, taitojen ja
pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.
Tavoitteet
Sisältö vuosiluokalle 3
Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset:
- pääsiäinen ja siihen liittyvät liikkuvat juhlat
- oman kirkon pyhä ja Johannes Kastajan elämä
- suuren paaston käytäntöjä ja merkitystä.
Kirkon jäsenenä:
- ortodoksinen perinne kotipaikkakunnalla ja Suomessa
- kotiseurakunta ja sen toimintakulttuuri.
Raamattu pyhänä kirjana:
- alkukertomukset ja patriarkkakertomukset
- Egyptistä luvattuun maahan
- ylösnousemus pääsiäisen yhteydessä.
Liturginen elämä:
- sakramenteista ehtoollinen
- tutustuminen liturgiaan ja sen toimittajiin kirkkomatkan yhteydessä
- yleisimmät kirkkoveisut.
Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen:
- ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena
- kymmenen käskyn etiikkaa omassa elämässä ja suhteessa muihin kulttuureihin
- pelastus pääsiäisen yhteydessä.
Arviointikriteerit
Hyvä osaamisen
- oppilas hallitsee hyvin vuosiluokan oppisisällöt ja osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn
Jonkin verran osaamisen
- oppilas hallitsee puutteellisesti vuosiluokan oppisisältöjä ja osallistuu satunnaisesti
oppitunnilla
Sisältö vuosiluokalle 4
171
Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset:
- oppilaan oma suojeluspyhä
- suuret juhlat ja pääsiäinen kirkkovuoden mukaan.
Kirkon jäsenenä:
- kirkko, seurakunta ja tapakulttuuria
- Suomen ortodoksinen kirkkokunta hiippakuntineen
- juutalaisuuden ja kristinuskon yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä
- vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen elämä.
Raamattu pyhänä kirjana:
- Jeesuksen opetukset
- Jeesuksen kärsimyshistoria ja pelastustyö.
Liturginen elämä:
- sakramentit ja muut pyhät toimitukset elämän eri tilanteissa
- suurten juhlien ikonit
- yleiset kirkkoveisut.
Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen:
- Pyhän Kolminaisuuden persoonat
- kirkon ja seurakunnan tehtävä
- tavoitteellinen itsensä kehittäminen kilvoittelun kautta
- pelastus ja iankaikkinen elämä pääsiäisen yhteydessä.
Arviointikriteerit
Hyvä osaamisen
- oppilas hallitsee hyvin vuosiluokan oppisisällöt ja osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn
Jonkin verran osaamisen
- oppilas hallitsee puutteellisesti vuosiluokan oppisisältöjä ja osallistuu satunnaisesti
oppitunnilla
Sisältö vuosiluokalle 5
Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset:
- pääsiäinen ja suuria juhlia
- pyhät marttyyrit
- evankeliumien kirjoittajat.
Kirkon jäsenenä:
- luostarien toiminta
- ortodoksinen kulttuuri Vaalassa, Suomessa ja maailmassa
- Ortodoksisten Nuorten Liiton toiminta
- vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen toiminta sekä suhteet toisuskoisiin.
172
Raamattu pyhänä kirjana:
- Jeesuksen kärsimyskertomukset, ylösnousemus ja uusi elämä
- Jeesuksen opetukset.
Liturginen elämä:
- sakramentit ja niiden merkitys ortodoksin elämässä
- kirkkomusiikki, sen tavallisimmat veisut rukouksen osana
- liturginen elämä ortodoksisuudessa.
Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen:
- lähimmäisenrakkauden ulottuvuudet Suomessa ja kansainvälisellä tasolla
- ystävyys ja suvaitsevaisuus.
ARVIOINTIKRITEERIT HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee tiedon hankinnan pohjaksi keskeiset asiat ortodoksisuudesta
- tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan
kirkkovuotta omassa elämässään
- tuntee ortodoksisen ihmisnäkemyksen sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään
- tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää.
Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
- tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen
- tuntee Kristuksen opetuksia ja elämänvaiheet
- osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä
ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
- tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä
- tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää
- hänellä on käytössään aineksia ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi
- kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään.
Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja
- tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä
- tunnistaa oman perheen uskonnollisen taustan
- tuntee oman kotiseurakunnan toimintaa
- tuntee lähiympäristössä olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.
Arviointikriteerit arvosanalle viisi
● oppilas tuntee muutamia ortodoksisen kristillisyyden sisältöjä ja osaa käyttää oman
uskontokuntansa uskonnollista tietoa jossain määrin
● hallitsee auttavasti joitakin Raamatun keskeisistä kertomuksista
● on tutustunut lähiympäristön toisiin uskontoihin
● osallistuu satunnaisesti tuntityöskentelyyn
173
Vuosiluokat 6-9
Ortodoksisen uskonnonopetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa
oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen
luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.
Tavoitteet
Oppilas
● vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan, uskonkäsitykseen ja liturgiseen elämään
● tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä
● perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana
● tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa
soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
● tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
● oppii osallistuvaksi ja vuorovaikutustaitoiseksi yhteisöllisessä toiminnassaan
● osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Vuosiluokka 6
Tavoitteet
Vahvistaa ja syventää oppilaan ortodoksista identiteettiä perehtymällä ortodoksiseen kirkkoon ja sen liturgiseen elämään, Raamattuun pyhänä kirjana ja osallistumalla ortodoksiseen liturgiaan.
Raamattu:
- Raamatun synty ja sisältö
- profeetat, kuninkaat ja psalmit
- evankeliumit ja apostolien teot.
Kirkkohistoria:
- alkukirkon synty
- pyhät kirkon sanoman viejinä, lähetystyö ja sen merkitys.
Maailmanuskonnot:
- juutalaisuus ja islamilaisuus
- juutalaisten, islamilaisten ja kristittyjen vuorovaikutussuhteet Suomessa ja maailmassa.
Liturgiikka ja uskonoppi:
- jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia
- juhlat kirkkovuoden kierron mukaan
- kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki.
Etiikka:
- ortodoksinen ihmiskäsitys
174
-
vuorisaarnan etiikka tavoitteellisessa itsensä kehittämisessä
lähimmäisenrakkaus väkivallattomuutta edistävänä toimintamallina.
Vuosiluokka 7
Tavoitteet
Ortodoksisen identiteetin syventämisen ja laajentamisen lisäksi osallistutaan liturgiaan ja
perehdytään kirkon historiaan ja uskonkäsitykseen.
Kirkkohistoria:
-
kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat
eri kirkkokunnat ja ekumenia
ortodoksiset paikalliskirkot
Suomen ortodoksisen kirkon historiaa
Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa
ortodoksiset luostarit ja järjestöt Suomessa
kirkkovuoden paastoaikojen ja suurten juhlien historiallinen sanoma ja merkitys
Vuosiluokka 8
Tavoitteet
Opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa ortodoksista uskonkäsitystä. Myös Raamattuun perehdytään pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana. Lisäksi tutustutaan keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään
uskonnon ja katsomuksen merkitystä ihmisille ja yhteisöille. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia kohdata eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä Suomessa ja muualla maailmassa.
Raamattu:
-
Raamatun synty ja sisältö
Raamattu pyhänä kirjana
Raamatun käyttö kirkon paastoaikojen ja suurten juhlien yhteydessä
Maailmanuskonnot:
-
keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja
elämän pääpiirteet
uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
Maailmanuskontojen sisältöalueen opiskelussa korostuu oman kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden kohtaamisen merkitys. Opittua syvennetään vertailemalla ortodoksisen kirkon ja maailmanuskontojen opillisia näkemyksiä.
Vuosiluokka 9
Tavoitteet
175
Ortodoksiseen liturgiaan osallistumisen ja perehtymisen lisäksi oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ja tutustuu eettisen ajattelun peruskäsitteisiin sekä niiden soveltamiseen elämässä. Yksilön vastuun merkitys korostuu.
Liturgiikka ja uskonoppi
-
sakramentit ja niiden merkitys
jumalanpalvelukset (vigilia, liturgia ja paastoliturgia)
kirkkorakennus
kirkkotaide
kirkkomusiikki
Etiikka
-
ortodoksisen kirkon ihmiskäsitys ja eettinen opetus
Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen
elämässä
Vuorisaarnan etiikka
kirkkovuoden paastoaikojen ja suurten juhlien eettinen sanoma
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta
tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan
ortodoksista kirkkovuotta
tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen
on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista
tuntee sakramentit ja muita pyhiä toimituksia sekä tuntee niiden merkityksen
tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omassa elämässään.
Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön
tuntee Raamatun sisäisen rakenteen ja ymmärtää pelastusilmoituksen
ymmärtää Raamatun osana kirkon traditiota
tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt
osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa
tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja historian vaikutuksia nykyhetkeen
tuntee oman seurakunnan (Kajaanin) toimintaa
tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa
tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa.
Oppilas tuntee maailmanuskontoja
ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle
tunnistaa suuret maailmanuskonnot
osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
176
PÄÄTTÖARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5
● Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi, mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien
edellyttämää osaamista
● Oppilas hallitsee välttävästi vain joitakin oppisisältöjä
● Perustehtävien tekemisessä suuria vaikeuksia
● Oppilaan työskentely ja asenne melko kielteinen
177
6.9 Elämänkatsomustieto
Perusopetuslain mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka
ei osallistu uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään
kolme.
Elämänkatsomuksessa on kyse itse kunkin suhteesta omaan itseensä ja henkilökohtaisesta maailmasuhteesta. Elämänkatsomuksemme on käsityksemme siitä, millaisia olemme
itse ja millainen on se todellisuus, josta olemme osa. Elämänkatsomustieto palvelee katsomustaustaltaan erilaisia kirkkoon tai uskontokuntiin kuulumattomia oppilaita sekä huoltajan pyynnöstä sellaisia uskontoa tunnustavia oppilaita, jotka eivät saa oman uskontokuntansa mukaista opetusta. Oppiaineen tulee olla samanaikaisesti katsomukselliselta sisällöltään riittävän väljä ja erilaisuutta suvaitseva, mutta sen on muodostettava tavoitteiltaan,
sisällöiltään ja työtavoiltaan riittävän yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen peruslähtökohtana pidetään avarakatseista sekulaaria humanismia, joka vastaa myöhäismodernin yhteiskunnan tarpeita (mm. informaation moninaisuus, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset ja kansainvälistyminen). Elämänkatsomustiedon tehtävänä on harjoittaa sellaisia
valmiuksia ja tietoja, jotka edesauttavat oppilaan henkilökohtaisen identiteetin rakentumista, kasvua toimintakykyiseksi, itsenäiseksi ja suvaitsevaiseksi persoonaksi. Elämänkatsomuksen erityistehtävänä on käsitellä sitä, mitä elämänkatsomus tarkoittaa, miten se rakentuu ja miten se vaikuttaa sekä koota katsomuksellisen ymmärryksen kokonaisuutta. Opetuksen ytimessä on ajattelutaitojen kehittäminen ja moraalikysymykset. Elämänkatsomustieto ottaa aineksia opetukseensa filosofiasta, historiasta, psykologiasta, etiikasta, kirjallisuudesta ja yhteiskuntatieteistä. Tavoitteita lähestytään spiraaliopiskelun kautta – samoihin teemoihin palataan opiskelun aikana useampaan kertaan.
Oppimistulosten arvioinnissa käytetään 3.-4. vuosiluokilla sanallista arviointia. Arvioinnissa
painotetaan lapsen kykyä tunnistaa ja arvioida arkipäivän moraalisia kysymyksiä ja moniarvoisen yhteisön jäsenyyden vaatimuksia. Muilla vuosikurssitasoilla opiskelun tulokset
arvioidaan numeroilla. 5. vuosiluokan arvostelukriteereinä käytetään valtakunnallisen opetussuunnitelman hyvän arvosanan kriteerejä (s. 142 - 143). 6.-9. vuosiluokan arvostelussa
sovelletaan päättöarvioinnin teemakohtaisen hyvän arvosanan kriteerejä. 9. vuosiluokan
päättöarvioinnissa oppilaan elämänkatsomuksellisen pohdinnan tieto- ja taitotavoitteita arvioidaan laajahkon portfoliotyyppisen projektityön avulla. Arviointiin liittyy oppilaan itsearviointi arvoistaan ja moraalisista periaatteistaan sekä elämänkatsomustiedon merkityksestä
oppilaan kehityskaarta tukevana oppiaineena.
Vuosiluokkien oppisisällöt
Elämänkatsomustiedossa ryhmien pienuuden vu
Oppisisällön yleisjaottelu
joudutaan käyttämään luokkarajat ylittävää opetu
3.lk
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Perhe, kaverit, koulu
Toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettumi- Ihmisten erilaisuus
nen
Ihmisoikeudet
Hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen,
ihmisen hyvyys
4.lk
Vuosiluokat 3- 5
178
Ystävyyden sisältö
Miten olla ? Miten elää?
Oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuus jokapäi- Tärkeitä asioita – vastuu, rohkeus ja ystävyys
väisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa
Ajattelun vapaus, uskonnon-elämänkatsomuksen 5.lk
vapaus sekä suvaitsevaisuus
Minä ja kaverit
Hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elä-Moraalisia ongelmia ja niiden ratkaisuja
mässä
Eettisiä periaatteita
3.lk
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Elämää ennen vanhaan
Kuka minä olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet
4.lk
Erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikult- Elämää kaupungissa ja maalla
tuurisuus
Suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivä- 5.lk
hemmistöt ja maailman kulttuuriperintö
Elämänkatsomuksen perusteita
Elämänkatsomus, uskomus, luulo ja ymmärrys, eri- Suomalainen minuus
laisia elämän- ja maailmankatsomuksia
Erilaisia kulttuureja
Yhteisö ja ihmisoikeudet
3.lk
Yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, Perhe
luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö
Minä ja kaverit
Lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus sekä ihmisoi-Ihmisoikeudet
keudet
Tasa-arvo ja rauha, demokratia ja tulevaisuuden 4.lk
maailma
Perhe
Etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon Minä ja kaverit
tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia Koulunkäynti
ja niiden ratkaisuja
5.lk
Kansainvälinen vastuu
3. - 5.lk
Miten luonto toimii?
Ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonIhminen ja luonto
nossa
Kulttuuriperintö
Elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia
5.lk
muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
Evoluution perusteita
Luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä,
maailmanperintö ja ympäristö
Ihminen ja maailma
Vuosiluokat 6-9
Oppisisällön yleisjaottelu
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
Yhteiskuntateorian perusteet ja demokratia
Oppisisällöt vuosiluokittain
Elämänkatsomustiedossa ryhmien pienuuden vu
joudutaan käyttämään luokkarajat ylittävää opetu
6.lk
Kansalaisoikeudet
8.lk
Ihminen ja yhteiskunta
179
( valta, vastuu, arvot, normit ja kansalaisena yh
kunnassa)
Suomalaisen yhteiskunnan ongelmia
Elämän ja kuoleman kysymyksiä
Vähemmistöt ja enemmistöt
6.lk
Uskonnonvapauden historiaa
Katsomusten historiaa ja katsomusvapaus
Uskonnoton elämänkatsomus
Maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatso-Lähi-idän uskonnot
mus
8.lk
Tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
Moniarvoinen maailma
Uskonto ja uskonnottomuus sekä oma elämänkat-Uskonnot maailmassa
somus
Suomessa vaikuttavat uskonnolliset ryhmät
Uskonnoton ajattelu
Prometheus – leirien esittely
6.lk
Kulttuuri
Antiikin maailma
Kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto
7.lk
Kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri ja suvait- Maailmankuva ja maailmankatsomus
sevaisuus
Maailmankuvan muuttuminen
Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanisti-Mitä on kulttuuri?
nen, utilitaristinen, mystinen ja luontokeskeinen
Myytit ja riitit ennen ja nyt
9.lk
Suomalaiset ja luonto
Eri aikakausien luontokäsityksiä
Luonnon arvot
Kohti kestävää kehitystä
6.lk
Etiikka ja hyvä elämä
Moraalisia ongelmia ja niiden ratkaisuja
Etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä
7.lk
Ihmisoikeusetiikka ja ympäristöetiikka
Kuka minä olen?
Monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä
Mikä on ihminen?
Moraali – moraalin pätevyys ja moraalitajun kehi
Vapaus ja vastuu
Hyvä elämä
8.lk
Etiikan pääsuuntia
Kansalaisetiikka
9.lk
Miksi maailma on epätasa-arvoinen?
9.lk
Tulevaisuus
Erilaisia aikakäsityksiä
Tulevaisuuden tutkiminen
Tulevaisuudentutkimus
Luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus ja maailmanpe-Kirjallisuus / taide tulevaisuuden kuvaajana
rintö
Uhkakuvia ja yhteisiä ponnisteluja
Minun tulevaisuuteni ja toimiminen tulevaisuuden Projektityö
hyväksi
Katsomusten maailma
180
Arviointikriteerejä arvosanalle 5
Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi, mikäli hän
pystyy osoittamaan jossakin määrin elämänkatsomustiedon tavoitteiden edellyttämää
osaamista.
Hyvän osaamisen kriteerit 5. luokan päättyessä
Oppilas kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta.
Ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan omien periaatteidensa vastaisesti.
Kykenee pohtimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten
toimintalähtökohtien olemassaolon.
Ymmärtää, että konfliktitilanteisiin on olemassa väkivallattomia ratkaisuja.
6.-9. vuosiluokan arvostelussa sovelletaan päättöarvioinnin teemakohtaisen hyvän
arvosanan kriteerejä.
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä.
Tunnistaa etiikan perusnäkökohtia.
Pystyy tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen ratkaisumallin.
Kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivässä ja pystyy esittämään perusteltuja näkemyksiä eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömän arvioinnin välillä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja.
Kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteissä.
Ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron.
Osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääsisällön.
Hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön.
181
Tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä.
Tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida tasa-arvo- ja oikeusvaatimuksia.
Ihminen ja maailma
Ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita.
Tuntee ympäristöetiikan perusteita.
Osaa arvioida eettisiä näkökulmia suhteessa ympäristöön.
Ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän aikavälin vaikutukset.
9. vuosiluokan päättöarvioinnissa oppilaan elämänkatsomuksellisen pohdinnan tieto- ja
taitotavoitteita arvioidaan laajahkon portfoliotyyppisen projektityön avulla. Arviointiin liittyy
oppilaan itsearviointi arvoistaan ja moraalisista periaatteistaan sekä elämänkatsomustiedon merkityksestä oppilaan kehityskaarta tukevana oppiaineena. Arvioinnissa tulee ottaa
huomioon, että katsomukselliset kysymykset ovat henkilökohtaisia, mutta niiden perustana
ovat ajattelun yleisesti hyväksytyt tiedolliset kriteerit, kuten johdonmukaisuus ja kriittisyys.
182
6.10 Historia
Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi,
joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään historiallisen kehitysprosessin luonne ja sen merkitys. Opetuksessa käsitellään
sekä yleistä että Suomen historiaa. Informaation määrän kasvaessa historian opetuksella
on tärkeä tiedon käsittelyyn ja arviointiin liittyvä harjoittava merkitys. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas
minäkuvansa ja maailmankuvansa rakentamiseen
iaan ja kulttuuriin
Mahdollisuuksien mukaan opetuksessa kytketään kansalliset ja kansainväliset historialliset
ilmiöt ja tapahtumat kotiseudun historiaan. Paikallisaineistolla opetusta voidaan konkretisoida, rakennetaan paikallista identiteettiä ja liitetään opetus nuoren kokemuspiiriin. Opetussuunnitelman kuntakohtaiset painotukset ovat suosituksia opetuksen konkretisoimiseksi. Historian oppisisällöt soveltuvat useiden perusopetuksen oppiaineiden rajat ylittäviin
aihekokonaisuuksien käsittelyyn. Valinnaiset kronologiset teemat soveltuvat parhaiten 6. ja
8. vuosiluokan oppisisältöihin. Teemojen valinnassa noudatetaan vuorotteluperiaatetta.
Historian juhlavuosia pyritään hyödyntämään opetuksessa mahdollisuuksien mukaan.
Oppilaan oppimistulosten arvioinnissa tukeudutaan yhteismitallisena perusteena hyvän
arvosanan saavuttamisen edellytyksistä annettuihin valtakunnallisiin perusteisiin. Oppilaan
tiedot ja taidot arvioidaan numeroarvostelulla.
Teema /vuosiluokka 5─6
Kuntakohtaisia sovellutuksia
Aikamatka menneisyyteen ( 5)
Kiinnostuksen herättäminen historiaan ja historia
tiedon hakemiseen. Tarinat/ elämykset.
Vanhemmat ja isovanhemmat, oman kylän ja ku
historian tapahtumia ja ilmiöitä.
Lamminahon talomuseo, Säräisniemen kirkko,
hämän museoalue, Säräisniemen kotiseutum
jne.
Omat juuret ja historiallinen tieto
Oman perheen ja kotiseudun historia
Muistelujen, kirjoitusten, esineiden,
kuvien ja rakennetun ympäristön tulkitseminen
Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset
korkeakulttuurit (5)
Kivikauden ihmisen elinolot ja niissä tapahtuneet
muutokset pronssin ja raudan keksimisen seura-
183
uksena
Paikallinen esihistoriallinen perinne
Maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoi- mm. esinelöydöt ja asuinpaikat.
tustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elä- Nimisjärvi, kuoppapyynti Vaalan alueella
mään
Vierailu Kainuun museossa tai Pohjois-Pohjanm
Mesopotamia
museossa.
Egypti
Jää väistyy, ihminen Pohjolaan
Suomen esihistoriaa - kivikausi
Eurooppalaisen sivilisaation synty (5)
Antiikin maailma:
- Kreeta
- foinikialaiset
- Troijan sota
- Ateena ja Sparta
- Aleksanteri Suuri
- etruskit
- Rooman tasavalta
- Caesar, Augustus, Pax Romana
- Länsi- Rooman hajoaminen
- Bysantti
Keskiaika (5- 6)
Kristillinen Eurooppa
Islamilainen maailma
Kaarle Suuri
Viikinkiretket
Linna ja talonpoika
Ristiretket
Eurooppalainen kaupunki
Kauppa
Suomen liittäminen osaksi Ruotsia
Pähkinäsaaren rauhan rajalinja
Taistelu Perämeren rannikon omistuksesta
Pohjanlahden rannikon asutushistorian perusteita
Oulujoki kauppa- ja lohijokena
Uuden ajan murros (6)
Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen
muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa:
renessanssi taiteessa, löytöretket, uskonnossa
reformaatio, tieteiden kehitys
Englannin nousu
Suomi Ruotsin valtakunnan osana (6)
Vaasat Ruotsin johdossa
Hallinto, Turku
Uskonpuhdistus
Asutushistoriaa
Nuijasota
Ruotsin suurvaltakausi 1600-luvulla
Kreivin aika
Savolaisasutuksen leviäminen Kainuuseen
Rappasota 1570─1595 Oulujärven seudulla, Tä
nän rauhan raja 1595
Oulun kaupungin perustaminen 1605, Oulun l
Oulun kaupungin kehitys 1600- ja 1700-luvulla,
jaanin kaupungin perustaminen 1651, Pietari Br
vapaaherrakunta, liikenneyhteydet, tervatalou
Oulujoen lohikalastus.
184
Terva
Kuolonvuodet 1690-luvulla
Suuri Pohjan sota ja isoviha, Venäjän nousu
Säätyvallan aika, Viapori
Kustaa III
Säräisniemen kirkko ja Paltamon kuvakirkko
Oulun nousu tervakaupunkina
Ruotuarmeija
Ranskan vallankumouksen aikakausi (6)
Ranskan vallankumous ja sen vaikutukset
Napoleonin Ranska
Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jossa kehitystä Valitaan vuorotteluperiaatteen mukaan.
tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle Suositukset: a- kohdassa valitaan esimerkiksi a
lainen tai afrikkalainen korkeakulttuuri
saakka
a.) Jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri b- kohta: Itämeren piirin kauppa/ Laukkukauppa t
b.) Kaupankäynnin kehitys
Vaihtokaupasta Internet-kauppaan.
c.) Liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
c- kohta: Suomen historia / yleinen historia
d.) Väestössä tapahtuneet muutokset
d- kohta: Suomen historia/ yleinen historia
Teemat/ vuosiluokat 7─8
Kuntakohtaisia teemoja
Suomen sota Oulun seudulla / Kajaanin pataljoo
Kaskeaminen
Suomi liitetään Venäjään
Tervatalonpojat, Oulun tervaporvarit.
Elämää 1800-luvun Suomessa
Pettu
1800-luvun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansal- Väestöryhmät Säräisniemellä ja muualla Suomes
lisuusaatteen vaikutukset Euroopassa
Lönnrot Kainuussa
Kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa, kansallinen herääminen
Rautaruukit Oulujärven seudulla; Myllyrannan ru
Teollinen vallankumous ( 7 )
Liikenteen kehitys, maatieverkko, höyrylaivaliik
Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään Oulujärvellä, rautatie.
Imperialismi
Siikajoen uittokanava, uittoperinne
Teollistumiskehitys Suomessa
Muuttoliike ja siirtolaisuus
Kansakoulun vaiheet Säräisniemellä/Vaalassa
Murrosten aika Suomessa ( 7 )
Kansalaisjärjestöt mm. maamiesseurat, nuoriso
Sääty-yhteiskunnan mureneminen
rat ja työväenliike
Suomen venäläistäminen ja sen vastustus
Kutsuntalakot
Kainuulaiset jääkärit, etappitiet
Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate (7)
Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen ( 7- 8 )
Ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Säräisniemeltä eduskuntaan 1917: kansaned
Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden ja Kalle Korhonen
1917 vallankumoukset
1918 tapahtumiin osallistuneet säräisniemeläiset
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota
1918 Oulussa ja Kainuussa
Suomi 1920- ja 1930-luvulla (8)
Suomi etsii suuntaansa
Suojeluskunta ja lotat Säräisniemellä
Työväentalojen sulkeminen
185
Kansanvalta koetuksella
Repeytynyt kansakunta alkaa eheytyä
Säräisniemen kunnan taloudelliset vaikeudet
Pelson varavankilan perustaminen 1935
Laman ja totalitarismin aika Euroopassa (8)
Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset
Euroopassa
Elämää diktatuureissa:
Stalinin Neuvostoliitto
Hitlerin Saksa
Säräisniemeläiset /vaalalaiset rintamalla
Sankarivainajat
Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
Ilmavalvonta, elämää kotirintamalla ja evakot
Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta sel- Sotavangit Säräisniemellä
viäminen
Vierailu Raatteessa ja Suomussalmella
Asekätkentä
Sodanjälkeinen asutustoiminta
Suomi 1950-luvulta nykypäivään (8)
Oulujoen valjastaminen ja Aarne Ervin arkkitehtu
Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmis-Elinkeinorakenteen kehitys
ten elämään
Ammattimainen jäkälän nosto
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Vaalan kunnan perustaminen 1954
Vaalan poliittisen historian linjoja vuodesta 1954
Kyläkoulut, keskikoulu 1956, lukio 1961 ja amm
koulutus
Leirikouluun liittyvä Manamansalon historia ek
sio.
Toisen maailmansodan aika (8)
Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen
vastakkainasetteluun ( 8 )
Kylmä sota
Kolmas maailma
YK
Globalisaatio
Viron historian kehityslinjoja 1900-luvulla
Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa ( Teknologiahistorian tai ajankohtaisteeman tutkie
Paikallinen ympäristöhistoriallinen teema esim.
8)
lujoen valjastaminen.
Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön
Tiedonvälityksen kehitys
Yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkas- Teema valitaan vuorotteluperiaatteella. Valinn
tellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:
otetaan huomioon
a.) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen Comenius- yms. projektien teemat tai muu ajan
b.) Tasa-arvoisuuden kehitys
taisuus ja integroinnin tarpeet.
c.) Teknologian kehitys
d.) Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys
(7-8)
186
6.11 Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opetuksessa 9. vuosiluokalla annetaan perustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksella pyritään edistämään oppilaan valmiuksia hankkia, käyttää ja
käsitellä yhteiskunnallista tietoa ja ongelmia. Opetus tukee oppilaan kasvua aktiiviseksi,
suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja kansanvaltaisesta vaikuttamisesta. Opetuksessa käytetään
mahdollisimman paljon ajankohtaista opetusmateriaalia. Tietotekniikan käyttö on opetuksessa tärkeässä roolissa, koska se palvelee tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen perustaitoja. Perhekasvatus, ympäristökysymykset, kansainvälisyyskasvatus, EU ja yrittäjyys
ja monet muut oppiaineen oppisisällöt ovat helposti integroitavissa muiden oppiaineiden
opetukseen.
Yhteiskuntaopin oppimäärän opiskelu aloitetaan 8. vuosiluokan keväällä (0,5 vuosiviikkotuntia). Tuolloin käsitellään perheeseen, hyvinvointiin, perheoikeuteen ja kotikuntaan liittyviä perusasioita sekä liikenneturvallisuuteen ja väestönsuojeluun liittyvät teemakokonaisuudet. Sosiaaliseen hyvinvointiin, perheoikeuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
liittyviä teemoja syvennetään 9. vuosikurssilla.
Oppilaan oppimistulosten arvioinnissa tukeudutaan yhteismitallisena perusteena hyvän
arvosanan saavuttamisen edellytyksistä annettuihin perusteisiin (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet s. 149─150). Oppilaan tiedot ja taidot arvostellaan numeroarvostelulla.
187
Yhteiskuntaopin oppisisällöt
Teemat
Kuntakohtaiset painotukset
Yhteiskuntaopin opiskelu rakentuu historian opiskelun
varaan. Historiassa opitaan yhteiskunnan toimintaa kuvaavia peruskäsitteitä, joilla operoidaan yhteiskuntaopin
opiskelussa.
Lukuaineiden sijoittaminen perusopetuksen päättöluokalle palvelee myös oppilaiden toisen asteen opiskelua
paremmin kuin hajasijoitus. Yhteiskuntaopin lisätunti
keskitetään taloustiedon opetukseen.
9. vuosiluokalla jokainen oppilas laatii oppisisältöön kuuluvasta teemasta laajahkon tutkielman. Tutkielma harjaannuttaa yhteiskunnallisen tiedon hakemista, käsittelyä
ja arviointia sekä raportointitaitoja.
Yksilö yhteisön jäsenenä
Perhe, erityyppiset yhteisöt ja osakulttuurit
Yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion
kansalaisena ja EU- kansalaisena
Vertailua Suomi/Vaala ja Comenius- ystävyyskoulut.
Yksilön hyvinvointi
Vaalan hyvinvointipalvelut
Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet
Jätehuolto ja luonnonsuojelu.
Tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi
Vaikuttaminen ja päätöksenteko
Vaalan kunta
Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa
Varjovaalit
Demokratia, vaalit ja äänestäminen
Vapaaehtoinen parlamenttikerho
Politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU:n
tasolla
Nuoren lakitieto – min. 10 tunnin opintokokonaisuus
Kansalaisen turvallisuus
(mm. perhelainsäädäntö, perintöoikeus, työoikeus ja ri188
Oikeusjärjestelmä, erityisesti 15 vuotta täyttäneen oikeudellinen vas- kosoikeus).
tuu
Vierailuja mm. poliisi, palolaitos, Kainuun Prikaati ja
Turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus
vankila yhteistyössä opinto-ohjauksen kanssa.
Väestönsuojelu, liikenneturvallisuus
Taloudenpito
Yksityisen taloudenpidon periaatteet
Työnteko ja yrittäjyys
Kansantalous
Yksilön ja kotitalouden kuluttajina ja talouden toimijoina
Ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys
Talouspolitiikka
Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin
Julkinen talous ja verotus
Paikalliseen yrityselämään tutustuminen (yhteistyö opinto-ohjauksen kanssa).
Opiskelu ”yrittäjyytenä” ; vastuukasvatus.
Projektityöt
Suositellaan jokaisen oppilaan osallistumista valtakunnalliseen taloustietokilpailuun.
Oppilaiden ajankohtauskatsaukset talouden ilmiöistä.
189
6.12 Musiikin opetussuunnitelma vuosiluokille 3-9
MUSIIKKI VUOSILUOKILLE 3 - 6
Tavoitteet vuosiluokille 3 - 4
Kolmannen ja neljännen vuosiluokan aikana oppilas oppii ilmaisemaan itseään laulaen ja
soittaen sekä yksin että ryhmän jäsenenä. Hän oppii ymmärtämään musiikin moninaisuutta kuuntelun, musisoinnin ja havainnoimisen kautta. Oppilas toimii vastuullisena ryhmän
jäsenenä laulettaessa ja soitettaessa. Oppilas tutustuu suomalaiseen ja pohjoismaalaiseen musiikkiin sekä oppii arvostamaan sitä. Musiikki antaa oppilaalle myönteisiä elämyksiä.
Tavoitteet vuosiluokilla 5 - 6
Oppilas tutustuu eri kulttuurien musiikkiin laulaen, soittaen ja kuunnellen sekä oppii arvostamaan erilaisia musiikkikulttuureja. Hän ylläpitää ja kehittää rytmi- ja melodiasoitinten soittotaitoaan. Oppilas tutustuu sinfoniaorkesterin kokoonpanoon; sen soittimiin ja musiikkiin.
Oppilas analysoi ääniympäristöään. Hän ilmaisee itseään musiikin kautta ja saa musiikista
myönteisiä elämyksiä. Oppilas tutustuu alustavasti musiikin historiaan.
MUSIIKIN SISÄLLÖT 3 - 6 LUOKILLA
laulu
soitto
3.lk
Suomalaiset
lastenlaulut ja
kansan-laulut
4.lk
Yksiääninen yhteislaulu
osin
ulkoa
5.lk
6.lk
Suomalaiset las- Eri kulttuurien mutenlaulut ja kansiikki
sanlaulut
Eri vuosikymmenten
Kotimainen kevyt
popja
musiikki
rockmusiikki
Suomalainen
musiikki
erit. Maakuntalaulut
Suomalaiset
Perussyke
Suomalaiset laslastenlaulut ja
tenlaulut ja kankansan-laulut
Yhteissoitto
sanlaulut
koulusoittimilla
Kotimainen kevyt
Rytmitajun
Kaiku
musiikki
kehittäminen
-keho-rytmi- ja
-melodiasoittimet
Kysymysvastaus
Soolo-tutti
Eri kulttuurien
siikki
mu-
Oppilas
syventää
soittotaitoaan
- rytmi-soittimet
-melodia soittimet
Melodia-soitin
- ryhmän jäsenenä
Eri vuosikymmenten
pop- ja rock-musiikki
Rytmi- ja melodia-harjoitukset
Suomalainen
190
kuuntelu
musiikkitieto
musiikki
Suomalaiset
Oppilas tuo esil- Suomalaiset las- Eri kulttuurien mulastenlaulut ja le omia mieliku- tenlaulut ja kan- siikki
kansanlaulut
via, elämyksiä ja sanlaulut
kokemuksia
Eri vuosikymmenten
Kotimainen kevyt pop- ja rockmusiikki
Suomalainen
musiikki
musiikki
Oppilas havainnoi
ääniympäristöään
ja analysoi kuulemaansa
Musiikin ele- Pohjoismaiden
Oppilas tutustuu Oppilas tutustuu sinmentteihin tu- musiikki ja kult- moniääniseen
fonia-orkesteriin
tustuminen
tuuri
lauluohjelmistoon
- rytmi
Perustiedot musiikin
- melodia
historiasta
- harmonia
- dynamiikka
- sointiväri
- muoto
Musiikki vuosiluokille 7 - 9
Tavoitteet vuosiluokille 7 - 9
Musiikin opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle keinoja laajentaa maailmankuvaansa
musiikin avulla. Oppilas saa perustiedot ja -taidot bändisoittimista ja -soittamisesta. Oppilaan äänenkäytön tervettä kehitystä tuetaan laulun avulla. Oppilas vertailee ulkomaista ja
suomalaista kansanmusiikkia ja ymmärtää, kuinka kansanmusiikki on vaikuttanut taide- ja
viihdemusiikkiin. Oppilasta kannustetaan omaehtoiseen musiikin harrastamiseen.
Keskeiset sisällöt vuosiluokalla 7
afro-amerikkalainen musiikki (intiaanit, lattarimusiikki, blues ja rock'n roll)
afrikkalainen musiikki
taidemusiikin sävellystyyppejä (konsertto, sinfonia, aaria)
suomalaisia säveltäjiä 1800-luvulta
suomalainen kansanmusiikki (kalevalainen-, pelimanni- ja nykykansanmusiikki)
Keskeiset sisällöt vuosiluokalla 8
rockin vaiheet 1970-luvulta eteenpäin
näyttämömusiikki (ooppera, operetti, oratorio, baletti, musikaali ja elokuvamusiikki)
Keskeiset sisällöt vuosiluokalla 9
191
taidemusiikin tyylikaudet (keskiajalta 1900-luvun ismeihin)
jazz
suomalainen rock ja iskelmä (kotimaiset artistit ja lauluntekijät, musiikkibisnes)
PERUSOPETUKSEN MUSIIKIN ARVIOINNIN KRITEERIT LUOKKA-ASTEILLE 7 - 9
Oppilaan kokonaismusikaalisuus ei ole välttämättä tasalaatuinen, mikä näkyy hänen taitojensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa eriaikaisena ja erilaisena kehittymisenä. Arviointia ohjaa kompensaation idea, jossa puutteellisen taidon voi korvata toisella vahvalla
osaamisen osa- alueella. Korvaavuusidean vuoksi arvosanoille ei voi antaa tarkkoja kriteerejä.
Arvioinnissa huomioitavat taidot ja henkilökohtaiset ominaisuudet osa- alueittain:
- laulullinen ilmaisu
- soittotaito
- kuuntelu
- kirjallinen ilmaisukyky
- ylimääräinen kirjallinen tuotos voi parantaa arvosanaa
o fyysisten rajoitteiden vuoksi suorittamatta jääneen tehtävän korvaus
o tarve korottaa arvosanaa
- yhteistyötaito
- musisointi ja muu luokkatyöskentely
- asennoituminen musiikkiin sekä taidelajina että oppiaineena
Laulu, soitto, kuuntelu ja kirjallinen ilmaisu ovat keskenään tasa- arvoisia taitoja. Niihin verrattavissa olevia arvioitavia oppilaan ominaisuuksia ovat yhteistyökyky ja asenne. Luovuus
(kekseliäisyys ja improvisointi) sisältyy jokaiseen arvioitavaan taitoon ja ominaisuuteen.
Lisäksi oppilaan saamaan arvosanaan vaikuttaa osallistuminen tuntityöskentelyyn. Oppituntien ulkopuolella tapahtuva musiikin harrastaminen voi vaikuttaa myönteisesti arvosanaan, jos oppilas tarjoaa hankkimiaan tietoja ja taitoja opetusryhmän yhteiseen käyttöön.
Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Oppilas
- osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti
- hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon
- osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa
- osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä
kuulemastaan
- tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia
- tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää
- osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä
- osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja
ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa
192
Kriteerit arvosanoille, jotka jäävät alle 8
Oppilaalla
- on vakavia puutteita usealla osa- alueella
- ei ole vahvoja osa- alueita
Kriteerit arvosanoille, jotka ovat yli 8
Oppilas
- antaa erittäin vahvaa näyttöä useammalla kuin yhdellä arvioinnin osa- alueella
- voi antaa edelleen puutteellista näyttöä yhdellä tai kahdella osa- alueella. Vahvat taidot
kompensoivat puutteita.
Kriteerit arvosanalle 10
Oppilas
- esittää yhdessä tai kahdessa taidossa vähintään hyvää osaamista ja muissa arvioitavissa
osa- alueissa erittäin vahvaa osaamista
- tuo esille huomattavan paljon luovuuttaan
- yleensä myös harrastaa musiikkia
193
6.13 Kuvataide
Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen
ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on,
että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa
suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen
maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja,
joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää
oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.
VUOSILUOKAT 1–4
Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1−4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen
tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua
kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta
tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä
taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä
tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden
kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä
sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua
arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta
tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään
kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja.
194
KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaaleja: maalaamista, piirtämistä, grafiikkaa, muovailua ja rakentelua
kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika
ja viiva
kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua
kuvista keskusteltaessa
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhön tutustumista
taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista
Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista,
sekä ympäristön muutosten tunnistamista
esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua, ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista
Media ja kuvaviestintä
kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja
tekstin yhdistäminen
kuvitus, sarjakuva, mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva
television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten
viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista
195
Keskeiset
Aiheet
sisällöt
Kuvailmaisu ja Piirustus
kuvallinen
ajattelu
Grafiikka
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri
ja
muotoilu
Media- ja kuvaviestintä
Vuosiluokat 3-4
Piirtimet: Kynä, grafiittikynä ja hiili, vahaliidut, öljyliidut
Käsitteet: Luonnostelu, erilaiset viivat ja pinnat
Menetelmät:
Paperikohopainanta,
PressPrintpainanta, sabloonapainanta ja monotypia
Käsitteet: Peilikuva, painokuva, vedos ja vedostaminen
Maalaus
Piirtimet: Vesivärit, peitevärit, akvarelliliidut, valmisvärit
Käsitteet: Pää- ja välivärit, peittävyys, kuultavuus,
kylmät ja lämpimät värit
Kuvanveisto
Materiaalit: Paperimassat, savi, kipsi, materiaaliRakentelu
rakentelu, luonnonmateriaalit
Muovailu
Käsitteet: Kolmiulotteisuus, muovailu, muoto
Sommittelu
Elementit: Viiva, väri, muoto, liike, aika
Käsitteet: Tasapaino, edessä/takana, kuvakulmat,
symmetria
Taidekuvien
tar- Taidekuvien tarkastelua ja keskustelua taidekuvista
kastelu
Mahdollisuuksien mukaan museo- ja näyttelyvierailuja esim. kirjasto
Suomalaiskansallisiin taideaarteisiin
tutustuminen
Omien töiden ar- Viimeistely, kehystys, säilytys
vostaminen
Rakennettuja Rakennetun- ja luonnonympäristön erottaminen
luonnonympäristö
toisistaan esim. erilaiset rakennukset, ihmisen kädenjälki luonnossa sekä rakennetun ja luonnonympäristön vuorovaikutus
Lähiympäristöön
luokkahuone
tutustuminen
ja koulupiha, oma koti, asuinalue
sen suunnittelua
Pienoismallit
Rakennuksia ympäristöineen
Kodin ja koulun Esineiden vertailua ja oman esineen suunnittelu
esineympäristöön
tutustuminen
Valokuva
Valokuva oman elämän kuvittajana. Valmiiden
valokuvien tarkastelu.
Käsitteet: Mustavalkokuva, värikuva, digitaalinen
kuva
Sarjakuva
Sarjakuvan ilmaisukeinoja ja tyylejä
Käsitteet: Kuvakulmat, kuvakerronta, kuvakoot
196
Mainoskuva
Erilaisten
medioiden
visuaalisten
viestien
tarkastelu ja tutkiminen esim. televisio, lehti
Televisio-ohjelmat
ja
katselutottumuksien
analysointi
Käsitteet: Uutiskuva, mainoskuva, taidekuva,
muotokuva
197
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä
muuntaa havaintojaan kuviksi
osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä
ymmärtää materiaalin ominaisuuksia
osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään
sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna
osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista
osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan
osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä
tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua
osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä
osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja
rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa
tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja
koulussa
tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja
muotoilijoiden töitä
osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan
osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja
osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä
osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
VUOSILUOKAT 5−9
Kuvataiteen opetuksessa 5−9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän
välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri
kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy.
Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma
työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja
taiteellista oppimista.
198
TAVOITTEET
Oppilas oppii
tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja,
tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa
ilmaisussaan
nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa
ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän
erilaisia ilmiöitä
ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman
työskentelynsä kulkua
arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä,
kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä
hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon
hankinnan ja elämysten lähteinä
tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä
kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa
tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja
eettisestä näkökulmasta
työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen
kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika
ja viiva
kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa
omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa
ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä
kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja
taidekritiikkiä
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta
arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista,
suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista
199
tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua
Media ja kuvaviestintä
kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia
valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta
kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä
graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita
mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja
elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia
200
VUOSILUOKAT 5-6
Keskeiset
sisällöt
Aiheet
Vuosiluokat 5-6
Piirustus
Kuvailmaisu
ja kuvallinen
ajattelu
Piirtimet: Kynä, grafiittikynä ja hiili, vahaliidut, öljyliidut ja niiden monipuolinen käyttö
Käsitteet: Luonnostelu, erilaiset viivat, pinnat ja
varjostus, ihmisten mittasuhteet
Grafiikka
Menetelmät: Kohopainomenetelmät (materiaalipainanta, collagrafia, linopainanta, puupainanta),
sabloonapainanta ja monotypia
Käsitteet: Tela, painolaatta, vedos, vedostaminen
ja vedosten merkitseminen
Maalaus
Värit: Vesivärit, peite- ja valmispeitevärit, pastelliliidut
Tekniikat: maalaustekniikoiden monipuolinen käyttö mm. kollaasi, sekatekniikat, maalauspohjan valinta
Käsitteet: Pää- ja välivärit, peittävyys, kuultavuus,
kylmät ja lämpimät värit, murretut värit, luonnokset
Kuvanveisto
Materiaalit: Paperimassat, savi, kipsi, materiaaliRakentelu
rakentelu, luonnonmateriaalit (esim. lumi), kierräMuovailu
tys-materiaalit
Tekniikat: peukalointi, makkara- ja levytekniikka,
lisäys- ja poistotekniikat, valaminen
Käsitteet: Kolmiulotteisuus, muovailu, muoto, massa
Sommittelu
Elementit: Viiva, väri, muoto, liike, aika
Käsitteet: Tasapaino, perspektiivi, edessä/takana,
kuvakulmat, symmetria, kuvakoot
Taidekuvien
tarkasTaidekuvien tarkastelua ja keskustelua taidekuvisTaiteen tunta, omat mielipiteet
temus ja kult- telu
Maalaustaiteen tyylisuuntia ja taiteilijoita
tuurinen
Mahdollisuuksien mukaan museo- ja näyttelyvieosaaminen
railuja
SuomalaiskansalliSuomalaiskansallisia mestareita
siin
taideaarteisiin
tutustuminen
Omien töiden arvos- Viimeistely, kehystys, säilytys, oman taidenäyttelyn
taminen
järjestäminen
Rakennettuja Rakennetun- ja luonnonympäristön erottaminen
Ympäristöluonnonympäristö
toisistaan, suomalainen arkkitehtuuri, esihistorialliestetiikka,
nen ja historiallinen asuinympäristö, mahdollinen
arkkitehtuuri
integrointi historiaan
ja muotoilu
Lähiympäristöön tu- asuinalue mm. oma kunta, Oulujärvi
tustuminen ja sen
suunnittelua
Pienoismallit
Rakennuksia ympäristöineen
201
Kodin ja koulun Esineiden vertailua ja oman esineen suunnittelu
esineympäristöön
tutustuminen
Keskeiset si- Aiheet
sällöt
Media- ja ku- Valokuva
vaviestintä
Sarjakuva
Mainoskuva
Vuosiluokat 5-6
Digitaalinen kuva, kuvan käsittely, kopiokoneen ja
tulostinten mahdollisuudet kuvien tuottamisessa ja
muokkaamisessa, kuvan ja sanan yhdistäminen
Käsitteet: Kuvankäsittely, kuvamanipulaatio, kuvarajaus, uutiskuvan dokumenttiarvo, mustavalkokuva, värikuva, digitaalinen kuva
Sarjakuvan ilmaisukeinoja ja tyylejä
Käsitteet: Kuvakulmat, kuvakerronta, kuvakoot, tehosteet
Erilaisten
medioiden
visuaalisten
viestien
tarkastelu ja tutkiminen esim. televisio, lehti
Televisio-ohjelmat
ja
katselutottumuksien
analysointi
Videokameran käyttö, oman mainoksen tekeminen
Käsitteet: Uutiskuva, mainoskuva, taidekuva,
muotokuva
VUOSILUOKAT 7-9
Keskeiset
sällöt
si- Aiheet
Kuvailmaisu ja Piirustus
kuvallinen
ajattelu
Grafiikka
Maalaus
Vuosiluokat 7-9
Piirtimet: Kynä, grafiittikynä ja hiili, tussi, vahaliidut,
öljyliidut
Tekniikat: Erilaisten piirtimien monipuolinen käyttö
Käsitteet: Luonnostelu, erilaiset viivat, pinnat ja
varjostus, ihmisten mittasuhteet, mahdollisesti groquis
Menetelmät: Erilaisia painomenetelmiä, syventyminen tarkemmin 1-2 grafiikan tekniikkaan
Käsitteet: Tela, painolaatta, vedos, vedostaminen
ja vedosten merkitseminen
Värit: Vesivärit, peite- ja valmispeitevärit, pastelliliidut
Tekniikat: eri maalaustekniikoiden monipuolinen
käyttö
Käsitteet: väriopin kertausta ja varmistamista, taitetut värit, vastavärit, perspektiivit esim. viiva- ja väriperspektiivi, peittävyys, kuultavuus, luonnokset
202
Kuvanveisto
Rakentelu
Muovailu
Sommittelu
Materiaalit: Paperimassat, keramiikka, lasittaminen, kipsi, materiaalirakentelu, luonnonmateriaalit
(esim. lumi), kierrätysmateriaalit
Tekniikat: Reliefi, saven koristelutekniikat, peukalointi, makkara- ja levytekniikka, lisäys- ja poistotekniikat, valaminen, syventyminen 1-2 tekniikkaan.
Käsitteet: Kolmiulotteisuus, muovailu, muoto, massa
Elementit: Viiva, väri, muoto, liike, aika, rytmi
Käsitteet: Tasapaino, perspektiiviopin perusteita,
kuvakulmat, kuvakoot, kultainen leikkaus
203
Keskeiset
sällöt
si- Aiheet
Vuosiluokat 7-9
tarTaiteen
tun- Taidekuvien
kastelu
temus ja kulttuurinen
osaaminen
Suomalaiskansallisiin taideaarteisiin
tutustuminen
Monenlaisen
taiteen arvostaminen
ja ymmärtäminen
Omien töiden arvostaminen
Rakennettuja
Ympäristöluonnonympäristö
estetiikka,
arkkitehtuuri
Ympäristö
ja muotoilu
Pienoismallit
Arkkitehtuuri
Kuva-analyysi: rakenne, sisältö, viestit, taidekritiikki
Maalaustaiteen tyylisuuntia ja taiteilijoita.
Taidemuseo- tai näyttelyvierailu
Suomalaiskansallisia mestareita ja teoksia
Taiteen eri tekniikat, eri maiden taide, taiteen merkitys erilaisten elämänilmiöiden kuvaajana
Viimeistely, kehystys, säilytys, esim. oman taidenäyttelyn järjestäminen
Rakennetun ja luonnonympäristön vuorovaikutus,
ihmisen kädenjälki luonnossa
Esteettiset, ekologiset ja eettiset arvot, rakennuksia ympäristöineen, lähiympäristön rakennustaiteen ajallisia kerrostumia ja keskeisten rakennustyylien tunnuspiirteitä
Mittakaava
Suomalainen
kulttuurimaisema,
tärkeimpiä
suomalaisia
kulttuurirakennuksia
ja
niiden
tunnuspiirteitä, integrointi historiaan mahdollinen
ja Esineiden
vertailua
ja
esineen
elinkaari,
mahdollinen oman esineen suunnittelu
Käsityön
teollisesti
valmistetun
esineen
erottaminen
toisistaan
Media- ja ku- Valokuva ja video- Digitaalinen kuva, kuvan käsittely, valokuva
kuva
vaviestintä
mediassa ja taiteena, valokuva oman elämän
kuvittajana, videokuvaus/videotaide, videokuvan
editointi tietokoneella
Käsitteet: Kuvankäsittely, kuvamanipulaatio, kuvarajaus, uutiskuvan dokumenttiarvo, mustavalkokuva, värikuva, digitaalinen kuva, kuvakulmat, kuvakerronta, kuvakoot, otos, editointi, leikkaaminen
Graafinen suunnit- Kuvan ja sanan yhdistäminen, kuvitus, typografia
telu
ja taitto, mainonnan ilmaisukeinoja kanavia, merkit,
tuotemerkit
Sarjakuva
Sarjakuvan ilmaisukeinoja ja tyylejä
Käsitteet: Kuvakulmat, kuvakerronta, kuvakoot, tehosteet
204
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas osaa
ilmaista itseään kuvallisin keinoin
käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita
valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita
selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin
tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen
tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia
hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja
erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja
ekologisia ominaisuuksia
tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään
tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä
kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta
ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua
analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta
osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään
osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa
pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa
osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua
ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten
lähteinä.
205
6.14 Tekstiilityön opetussuunnitelma luokat 3-9
Tavoitteena on, että oppilas oppii soveltamaan teoreettista tietoa käytännön työhön ja oppilaalle karttuu selviytymistaitoja jokapäiväiseen elämään. Pyritään prosessiin, joka alkaa
suunnittelusta ja päättyy valmiiseen, siistiin ja laadukkaaseen työhön. Opetusta toteutetaan erilaisten aihepiirien ja projektien avulla mahdollisuuksien mukaan. Jokaisella vuosiluokalla voidaan lisäksi ottaa aiheita/erikoistekniikoita oppilasryhmän mielenkiinnon mukaan.
Tavoitteena luokilla 3 - 9 on, että oppilas
yöohjeet, suunnitelmat, kuvat, mallitilkut, yms.
- ja kuluttajatietoa työskentelyn lomassa,
ien mukaan.
Valitseminen
Vuosiluokkien 3 ja 4 aikana oppilas opiskelee yhtä paljon sekä teknistä että tekstiilityötä.
Tämän pohjalta hänellä on mahdollisuus valita kiinnostuksensa ja taipumuksensa mukaan
neljännellä luokalla joko tekninen tai tekstiilityö viidettä ja kuudetta vuosiluokkaa varten.
Kuudennella luokalla oppilas valitsee teknisen tai tekstiilityön seitsemättä vuosiluokkaa
varten. Vuosiluokilla 8 ja 9 ne ovat valinnaisaineita. Valinnastaan huolimatta oppilas opiskelee lukuvuoden aikana myös tekstiili-/teknistä työtä vaihtokurssin (8-10 h) ajan.
Arviointi
Arviointi kohdistuu tuotteen suunnitteluun, toteutukseen ja valmiiseen työhön. Kukin työ
arvioidaan näiltä kohdin. Myös vaihtokurssi arvioidaan yhtenä osana käsityön kokonaisuutta. Tekstiilityö arvioidaan vuosiluokilla 3 - 6 sanallisesti ja 7 - 9 numeerisesti.
Vaihtokurssit
Vaihtokurssilla oppilas opiskelee sitä käsityötä, jota oppilas ei valinnut pääkäsityökseen.
Vaihtokurssien toteuttamisajankohta sovitaan kouluittain. Kurssin pituus on 8 - 10 tuntia.
Kurssi on mahdollista toteuttaa myös erilaisten projektien yhteydessä.
Valinnaiskurssit
Valinnaiskurssien tavoitteena on auttaa ja innostaa oppilasta kehittämään käsityötaitojaan.
Kurssien toteutus pohjautuu mahdollisimman pitkälle oppilaan taitoihin ja mielenkiinnon
kohteisiin. Valinnaiskursseilla syvennetään aiemmin opittua ja tehdään vaativampia töitä
hyödyntäen perustekniikoita. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan ja kokeillaan erikoistekniikoita
(mm.
silkkimaalaus,
kankaanpainanta).
206
KÄSITYÖN SANALLINEN ARVIOINTI 3 - 6 LUOKILLA
Suunnittelet työtäsi
Työskentelysi sujuu
Työsi lopputulos onnistui
Erinomaisesti - osaa itsenäisesti ideoiden - osaa itsenäisesti kirjallista ohjetta seuraten - työn laatu on erinomaista
suunnitella toimivan tuotteen
valmistaa toimivan tuotteen
- arvioi realistisesti suun- suunnitelmat ovat omaperäisiä - omaa käsityöhön liittyvän erityislahjakkuuden, nitteluaan, työskentelyään
- suunnitelma on tukena työs-harrastaa kädentaitoja laajasti
ja valmista työtä
kentelyn aikana, sitä muutetaan - hallitsee käsityössä tarvittavat tekniikat
- työ on huolellisesti tehty
ja täydennetään tarvittaessa
- tunnistaa perusmateriaalit
ja viimeistelty
- huomioi työturvallisuustekijät
- huolehtii työvälineistä ja työtilojen viihtyisyydestä
- auttaa mielellään muita oppilaita
Hyvin
- osaa ohjatusti suunnitella to-- työskentelee ohjattuna kirjallista ohjetta ja - työ on toimiva ja siisti
teuttamiskelpoisen tuotteen
suunnitelmaansa toteuttaen
- arvioi realistisesti suun- suunnitelma toimii tukena työs-- haluaa kehittää itseään
nitteluaan, työskentelyään
kentelyn aikana
- haluaa oppia ja harrastaa käsitöitä
ja valmista työtä
- hallitsee käsityön perustekniikoita
- saa työt valmiiksi aika- tuntee peruskäsitteet
taulun mukaan
- tunnistaa perusmateriaaleja
- huomioi työturvallisuustekijät
- huolehtii työvälineistä ja työtilojen viihtyisyydestä
- pyrkii pitkäjänteiseen työntekoon yksin ja ryhmässä
Tyydyttävästi - yrittää parhaansa työn suunnit-- ei osaa seurata kirjallista ohjetta, vaan kysyy - tuote on käyttökelpoinen
telussa ja toteutuksessa
usein lisäohjeita opettajalta
- saa työt valmiiksi
- suunnitelma ei toimi työskente-- tarvitsee apua peruskäsitteiden ja - - työn lopputulos ei vastaa
lyn tukena
tekniikoiden selvittämisessä
odotuksia
- yrittää säilyttää työrauhan
- motivaatio ja keskittyminen työskentelyyn
vaihtelee
207
Jonkin verran - työn suunnittelu ei oikein kiin-- työ ei valmistu opettajan ohjauksesta huoli- - tuote on käyttökelpoinen
nosta
matta
- saa jotkut työt valmiiksi,
- suunnitelma ei toimi työskente-- työskentelystä puuttuu pitkäjänteisyys
ei kuitenkaan aikataulun
lyn tukena
- ei hallitse vielä perustekniikoita
mukaan
- ei tunnista vielä perusmateriaaleja
- työn lopputulos ei vastaa
odotuksia
Ei vielä
- työn suunnittelu ei kiinnosta ol-- työ ei valmistu opettajan ohjauksesta huoli- - kaikki työt ovat keskenlenkaan
matta
eräisiä
-työskentelystä puuttuu pitkäjänteisyys ja moti- - työn lopputulos ei kiinvaatio
nosta minua
208
KÄSITYÖN JA TEKSTIILITYÖN ARVIOINTIPERUSTEET 7. - 9. LUOKAN PÄÄTTEEKSI
Heikko
4
Välttävä
Tyydyttävä
5, 6
7
7. luokka ja valinnaiskurssit
työn toteutus ja suunnittelu eivät kiinnosta
kaikki työt jäävät kesken
häiritsee tuntia
-
työn toteutus ja suunnittelu ei kiinnosta
työ ei valmistu opettajan ohjauksesta huolimatta
ei anna työrauhaa toisille
ei saa työtä valmiiksi
ei pysty seuraamaan kirjallista ohjetta
-
yrittää parhaansa työn suunnittelussa ja toteutuksessa
ei muista aina kaikkia opetettuja asioita
kysyy usein lisäohjeita opettajalta
ei oikein jaksa seurata kirjallista ohjetta
saa työt valmiiksi
yrittää säilyttää työrauhan
Hyvä
8
-
pystyy ohjatusti suunnittelemaan ja toteuttamaan tuotteen ottaen huomioon käytettävissä
olevan ajan, välineet, materiaalit sekä tuotteiden kestävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden
dokumentoi suunnitelmansa
huolehtii työvälineistä ja työtilojen viihtyisyydestä
työskentelee tarkoituksenmukaisesti
noudattaa työturvallisuusohjeita
hallitsee perustekniikat
osaa työskennellä yksin ja ryhmässä
osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimiaan asioita
osaa hyödyntää ohjatusti tekniikkaa
209
Kiitettävä
9
Erinomainen
10
-
arvioi realistisesti suunnitteluaan, työskentelyään ja valmista työtä
kykenee ottamaan vastaan kritiikkiä ja toimimaan sen mukaisesti
muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan
-
pyrkii suunnitelmissaan omaperäisyyteen
valmis työ on toimiva ja kaunis, työn jälki siistiä
haluaa oppia ja harrastaa käsitöitä
osaa soveltaa eri tekniikoita tarkoituksenmukaisesti
pystyy etenemään kirjallisen ohjeen avulla
pysyy annetussa aikataulussa
arvioi realistisesti suunnitteluaan, työskentelyään ja valmista työtä
auttaa muita oppilaita
-
osaa itsenäisesti ideoiden suunnitella ja toteuttaa toimivan tuotteen
auttaa mielellään muita oppilaita
suunnitelmat ovat omaperäisiä
työskentely ja työn laatu ovat erinomaisia
omaa käsityöhön liittyvän erityislahjakkuuden, harrastaa kädentaitoja laajasti
hallitsee käsityössä tarvittavat tekniikat
arvioi realistisesti taitojaan, suunnitteluaan, työskentelyään sekä valmista työtä
210
TEKSTIILITYÖN SISÄLLÖT 3 - 9 LUOKILLA
3. lk.
Ompelu
Kankaan /
valmiin työn
koristelu
4. lk.
5. lk.
6. lk.
7. lk.
8. - 9. lk. (valinnaiskurssit)
Perustiedot om-Ompelukoneen
Ompelukoneen
Ompelukoneen
käyttö Ompelukoneen
ja Oppilas suunnitpelukoneesta: käytön perusteet käyttö hallitaan
hallitaan
saumurin käyttö hal- telee itse kurssin
- osat
kerrataan.
- esim. tilkkutyö
litaan.
sisällön
taipu- langoitus
- kassi, reppu, me- Saumurin käytön
mustensa ja ky- koneen käyttö rimiessäkki, tms. opettelu
Saumurin käytön harjoit- Yläosan vaate
kyjensä mukaan
niin tytöille kuin
telu
- kankaan rakenne valiten itse toteuOmpelukoneen pojillekin
sopiva Yläosan
vaate
- kaavan osat ja tustekniikan.
ajokortti
ompelutyö
(esim. T-paita)
Alaosan vaate
kaavamerkit
- hoito-ohjeet
- kankaan rakenne - kuminauhavyötärö, tms. - kaavan käyttämi- Hän
syventää
Perustiedot sili- kaavan osat ja - kankaan rakenne
nen
aiemmin oppimitysraudan käykaavamerkit
- kaavan osat ja kaava- - hoito-ohjeet
aan tekniikoita.
töstä
- kaavan käyttämi- merkit
nen
- kaavan käyttäminen
Vaatteiden ja värien Tutustuu mahdolPieniä harjoitus- hoito-ohjeet
- hoito-ohjeet
sopivuus
lisuuksien
mutöitä
kaan erikoistekPolttokokeet
niikoihin.
- tekstiilien ominaisuuksien tutkiminen
polttokokeen avulla
Koristellaan työ
- kone- tai käsinkirjonnalla
- painamalla
- aplikoimalla
- värjäämällä
211
Perinnekäsitöitä
Ryijy ommellen Huovutus
- ryijypisto
- taso tai kolmiulot- kankaan ra-teinen
kenne
- villatietous
Neulonta
Tasoneule
- oikea silmukka
- hoito-ohjeet
3. lk.
Virkkaus
Virvittäin ompelu
Huovutus
- harvasidoksinen palttina - villatietous
(pellava, säkkikangas)
4. lk.
Ketjusilmukan
kertaus
5. lk.
Suljettu neule
- lapaset, tms.
- oikea & nurja silmukka
- kärkikavennus
- hoito-ohjeet
6. lk.
Suljettu neule
- sukat
- kantapään kavennus
- hoito-ohjeet
7. lk.
8. lk. - 9. lk. (valinnaiskurssit)
Ketjusilmukka
Kiinteä silmukka
Kiinteä silmukka
- harjoitustyö
Kudonta
Pylväs
- harjoitustyö
Kankaan kudonta
kudontakehyksessä
- Itse tehdyssä /
valmiissa kudontakehyksessä
- loimi ja kude
- (viriö)
- palttinasidos
Vuodenaika- Mahdollisuuksiaskartelut en mukaan oppilas tekee vuosiluokkien 3-9
aikana vuodenaikoihin liittyviä
212
askartelutöitä.
Päättötyö
(varataan
riittävästi
aikaa työn
toteuttamiseen)
Vaihtokurssit
(5. - 7. lk.)
Oppilas suunnittelee
ja toteuttaa omavalintaisen työn oppimiaan
tekniikoita
käyttäen ja soveltaen sekä prosessia
arvioiden.
Ompelutyö
Ompelutyö
Ompelutyö
ompelukoneen - ompelukoneen käytön - ompelukoneen käykäytön kertaus
harjoittelu
tön harjoittelu
ja / tai
ja / tai
- saumurin käytön harjoit- - saumurin käytön
telu
harjoittelu
213
6.15 Tekninen työ
Tekninen työ on peruskoulun yleissivistävä, käden taitoja kehittävä ja työntekoon kannustava ja kasvattava oppiaine.
Tavoitteet
Teknisen käsityön tavoitteena on kehittää oppilaan käden taitoa, luovuutta, suunnittelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoa sekä myönteistä asennoitumista työntekoon, tekniikkaan ja
sen kehitykseen.
Lisäksi oppilas
oppii käsityön ja tekniikan perustietoja ja taitoja ja osaa soveltaa niitä käytäntöön itsenäisesti
oppii arvostamaan kriittisesti omia tuotoksiaan huomioiden niiden tekniset ominaisuudet, esteettiset, taloudelliset ja ympäristötekijät
tutustuu esineelliseen kulttuuriperintöön ja arvostaa sitä
on kiinnostunut tekniikan viimeisimmistä saavutuksista sekä oppilaan harrastuneisuus teknisiä töitä ja teknologiaa kohtaan lisääntyy
Sisällöt
3. luokka
Puutyöt
työkalujen nimet, huolto sekä oikea ja turvallinen käyttö
sahaus
naulaus
poraus
talttaus: kovera pinta
mittaaminen ja merkitseminen
kaarnanvuolu
liimaaminen: muovidipressioliima
pintakäsittely: petsi, lateksi
4. luokka
Puutyöt
suorakulman ja harpin käyttö
naula-liimaliitos
talttaus: uran ja kuperan pinnan talttaus
pintakäsittely: maalaus, lakkaus ja poltto
Metallityöt
levynleikkaus
langantaivuttaminen
5. luokka
214
Puutyöt
tappiliitos
saranointi
kynteliitos
pintakäsittely: maalauksen rajaaminen
Metallityöt
vetoniittaus
koneruuviliitos
piirtopuikko
Kone- ja sähköoppi
elektroniikka: yksinkertainen rakennussarja
pääpaino: juottamisen oppiminen ja komponenttien tunnistus
6. luokka
Puutyöt
sorvaus
isompi projektityö
2-komponenttiliima
Metallityöt
pakotus
niittaaminen
emalointi
kierteitys
Kone- ja sähköoppi
sähkömoottorilla toimiva laite
7. luokka
Puu- ja metallityö
Konetyöskentely
puu- ja metallityöstökoneiden rakenne, toiminta ja kokoonpano sekä turvalliset työskentelytavat.
konetyöskentelyyn liittyvät vaarat, koneiden oikea käyttö ja suojautuminen kone- ja
henkilökohtaisin suojavälinein terveyttä vaarantavilta aineilta, kuten pöly, liuotinhöyryt,
kipinät, lastut, melu jne.
Työskentely käsityövälinein
yleisimpien puu- ja metalliteollisuudessa tarvittavien käsityövälineiden käyttö ja huolto
oikean työasun ja suojavälineiden käyttö
215
Kone- ja sähköoppi
kaksi- ja nelitahtimoottorin toiminta ja rakenteet
yksinkertaiset huoltotoimenpiteet
tavallisille sähkönkäyttäjille sallittujen sähkötöiden hallinta
Työsuojelu
olosuhteet, joissa oppilaan terveys ei vaarannu
työtavat, jotka edistävät vaaratonta työskentelyä harrastuksissa ja myöhemmin työelämässä
Vuosiluokilla 5 - 7 oppilas voi vuosittain valita joko tekstiilityön tai teknisen työn.
8. luokan valinnaiskurssit
Elektroniikka
Kurssin tarkoituksena on havainnollistaa ja osoittaa oppilaan omien elektronisten laitteiden
rakentamisen kautta, mitä elektroniikka on, mistä yksinkertainen elektroninen laite koostuu
sekä mikä merkitys elektroniikalla on yhteiskunnassa ja oppilaan jokapäiväisessä elämässä.
Sähkö- ja koneoppi
Kurssilla käsitellään moottoriopin ja sähköopin perusteita, 2-tahti, 4-tahti, diesel- ja sähkömoottoreita.
9. luokan valinnaiskurssit
Hitsauskurssi
Kurssilla perehdytään eri hitsausmenetelmiin: kaasuhitsaus, kaasuleikkaus, kaarihitsaus ja
Mig-hitsaus. Kurssilla tutustutaan eri metalleihin ja niiden hitsattavuuteen, metallijuotoksiin
sekä pehmyt- ja kovajuottamisiin.
8. ja 9. luokan valinnaiskurssit
Tekninen työ
Teknisen työn yleiskurssi on jatkoa 7. luokan tekniselle työlle. Kurssilla opitaan käyttämään eri hitsauskoneita, puun- ja metallintyöstökoneita sekä tutustumaan erilaisten metallien hitsausmahdollisuuksiin.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
Oppilas
kykenee havaitsemaan myös itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon
216
käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus,
kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus
ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin
se on tarkoitus valmistaa
osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen
Oppilas
työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen
osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa
osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa
Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta
Oppilas
kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia
osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti
pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein
muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.
217
6.16 Liikunta
Liikuntakasvatuksen tavoitteena on kehittää monipuolisesti oppilaan fyysistä kuntoa, motorisia taitoja ja oppimisvalmiuksia. Sosiaalisten taitojen, kehollisen ilmaisun ja luovuuden
kehittyminen ovat myös tärkeä osa liikuntakasvatusta.
Perusopetuksen vuosiluokkien 1–4 liikunta on edellytysten luomista monipuoliselle liikunnalle ja myöhemmin hankittaville lajitaidoille. Oppilaita ohjataan alusta asti oikeisiin suoritustekniikoihin. Perusopetuksen vuosiluokilla 5–9 opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Tavoitteena on innostaa oppilaita päivittäiseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen.
Liikunnanopetuksessa ja sen suunnittelemisessa otetaan huomioon paikkakunnallamme
vuodenaikojen vaihtelu sekä koulun käytettävissä olevat tilat, resurssit, teemat ja tapahtumat. Leikit, pelit ja erilaiset ryhmätilanteet kehittävät oppilaan yhteistoiminnallisuutta ja aktiivisuutta.
Liikuntatuntien yhteydessä oppilaita ohjataan hoitamaan omaa hygieniaansa. Tämä tarkoittaa asianmukaista vaatetusta ja peseytymistä liikuntatuntien jälkeen. Oppilasta ohjataan myös omien varusteiden huolehtimiseen.
YLEISTAVOITTEET
-
JAKSAMINEN; kestävyys, lihaskunto, asenne
OSAAMINEN; perusliikunta, lajitaidot
SOSIAALISUUS; fair play
LUOVUUS
KESKEISET TAVOITTEET
Oppilas
kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä monipuoliseen liikunnan harrastamiseen
oppii tiedostamaan liikunnan terveydellisen merkityksen sekä kehittämään omaa
hyvinvointiaan ja toimintakykyään
harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa taidoissa kuten tasapaino-, liikkumisja välineiden käsittelytaidoissa
oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa
oppii turvalliset liikuntatavat
oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin hengen toteutumista
oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä
kehittyy vastuullisuudessa ja toisten huomioimisessa
tottuu peseytymiseen ja pukeutumiseen tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten
oppii käyttämään yhteiskunnan tarjoamia liikuntapalveluja
Liikunnanopetuksen tavoitteet, opetuksen luonne ja opetuksen lähtökohdat
218
liikunnan ilon kokeminen
liikuntaharrastuksen herättäminen
yhteistyötaitojen kehittäminen, ryhmässä toimiminen, sääntöjen kunnioittaminen
perustaitojen harjoittelu
oppilaan itsetunnon ja positiivisen minäkuvan rakentaminen myönteisten liikuntakokemusten pohjalta
oppilaan fyysisen kunnon seuraaminen
VUOSILUOKAT 3-4
Vuosiluokkien 3-4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä
yksilöiden kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan kannustavassa ilmapiirissä leikinomaisesti. Opetus etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja niin ulko- kuin sisäliikunnassakin. Oppilaiden aktiivisuus on liikunnan opetuksen lähtökohtana. Opetuksessa
tulee hyödyntää oppilaiden omia oivalluksia ja mielikuvitusta.
YLEISET TAVOITTEET
Oppilas
kokee liikunnan ja oppimisen riemua
oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen
oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä opetussuunnitelman
mukaisen perusuimataidon
harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissa että yhteistyötaidoissa ilman keskinäisen kilpailun korostamista
oppii toimimaan sovittujen ohjeiden ja sääntöjen mukaan reilun pelin hengessä
oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiin
oppii järjestäytymään opettajan ohjeiden mukaisesti, esim. riviin, jonoon ja avorivistöön
oppii pukeutumaan tarkoituksen mukaisesti liikuntatunteja varten, huolehtimaan tarvittavista välineistä ja henkilökohtaisesta puhtaudestaan
219
KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 3-4
LIIKUNTAMUOTO
1. Perusliikunta
KESKEISET TAVOITTEET
KESKEISET SISÄLLÖT
kehitetään ketteryyttä, tasapainoa,
notkeutta, voimaa ja kestävyyttä
kehitetään koordinaatio-, yhdistämis-,
reaktio- ja rytmittämiskykyä
käveleminen
juokseminen, kuten pika-, ja kestävyysjuoksua sekä juoksua rytmiä vaihdellen esim. aitajuoksu
hyppääminen, kuten vauhdin ja erilaisten ponnistusten yhdistäminen, esim. pituushyppy sekä korkeushypyn alkeet
heittäminen, pituus-, korkeus- ja tarkkuusheittoja erilaisilla
välineillä
kiinniottaminen, kiinniottamisen harjoittelemista erilaisilla
välineillä
2. Yleisurheilu
Oppilas
oppii keskeiset perustaidot
oppii alkeita oikeista suoritustekniikoista eri lajeissa
3. Voimistelu
Oppilas
oppii kehonhallintaa ja -tuntemusta
oppii lihaskunnon kehittämistä
erilaisten juoksutekniikoiden alkeet erilaisissa olosuhteissa
ja tilanteissa, kuten pika- ja kestävyysjuoksu (esim. juoksurytmi ja vauhdin säätely)
erilaisia lähtöharjoituksia, kuten reaktiolähdöt ja pystylähtö
viestijuoksun alkeita, kuten sukkulaviesti
hyppäämistä monin eri tavoin, kuten loikat sekä vauhdin ja
ponnistuksen yhdistämistä, kuten pituushyppy sekä korkeushypyn ja moniloikan alkeet
heittämisen perustekniikka eri välineillä, kuten pallolla ja
turbokeihäällä, vauhditon heitto ja vauhdin ja heiton yhdistämisen alkeita
leikit ja kisailut osana opetusta
kehonhallinnan ja -tuntemuksen kehittämistä voimistelun eri
osa-alueiden ja liikkeiden avulla ilman välineitä, välineillä ja
telineillä
lihaskuntoharjoittelua ilman välineitä ja välineillä, esim. kun220
3.1. Perus- ja kun- Oppilas
tovoimistelu
osaa oman fyysisen kunnon kehittämisen perusteita
oppii ymmärtämään fyysisen peruskunnon yhteyksiä hyvinvointiin
motivoituu kehittämään omaa fyysistä
kuntoaan
3.2. Telinevoimis- Oppilas
telu
oppii perustekniikoita ja -taitoja telinevoimistelun eri telineillä
oppii voimisteluliikkeiden perustekniikoita ja yhdistämään voimisteluliikkeitä
esim. pieniksi sarjoiksi
3.3. Välinevoimis- Oppilas
telu
oppii välinevoimistelun perustekniikoita
erilaisilla välineillä
4. Musiikkiliikunta Oppilas
ja tanssi
oppii yhdistämään liikkeitä ja helppoja
liikesarjoja musiikin ja rytmin mukaan
itseilmaisua liikkeen, rytmin ja musiikin
avulla
topiirit
kehonhuolto, kuten verryttely ja venytteleminen
erilaisia lihaskuntoliikkeitä oman kehon vastuksella esim.
kuntopiirit
monipuolisia käsi-, jalka- ja vartaloliikkeitä, hyppelyitä ja
hyppyjä sekä em. yhdistelmiä liikesarjoiksi
mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan musiikki mukana harjoittelussa
pelit, kisailut ja leikit osana opetusta
telinevoimistelun perustekniikkojen ja -taitojen opetteleminen eri telineillä, kuten puomilla, rekillä, trampetilla, pukilla,
renkailla, köysillä, puolapuilla ja ”permannolla
tasapaino, esim. puomi, varvas- ja polvivaaka
erilaisten voimisteluliikkeiden harjoittelu, kuten käsinseisonnan ja kärrynpyörän kehittelyä, silta
hyppääminen, erilaiset hypyt, kuten jänne-, X-, kynttilähyppy
vauhdinotto, alastulo ja ponnistus, esim. tasajalka ja vuoro
heiluminen/ riipunta, esim. rekillä tai renkailla
pyöriminen, esim. kuperkeikat eteen ja taakse, haarakuperkeikka, tukkipyörintä, kieppi, 180 ja 360 astetta
voimistelu-/ liikesarjojen alkeet, esim. jumppasirkus, liikeyhdistelmät esim. jännehyppy + kuperkeikka + vaaka
pyöritykset, heitot, kiinniotot, venytykset, tasapainoilut ja
joustot erilaisilla välineillä, kuten palloilla, vanteilla, hypinnaruilla ja keiloilla
musiikki mukaan, esim. itseilmaisua välinein
rytmiikan perusteita
liikkeen yhdistäminen erilaisiin musiikkeihin ja rytmeihin
ilmaisua ja luovaa musiikkiliikuntaa
letkajenkka sekä mahdollisesti muitakin tansseja, kuten nykytansseihin tutustumista ja kansantansseja
musiikillinen rentoutuminen
221
5. Palloilu
Oppilas
oppii ymmärtämään sääntöjen merkityksen ja omaksumaan reilun pelin
hengen
yhteistyötaitojen kehittäminen
fyysisten kuntotekijöiden ja koordinaation kehittäminen
harjoitellaan eri pelilajien perustaitoja
harjoitellaan käsittelemään erilaisia pelivälineitä leikkien ja
pelinomaisten harjoitteiden avulla
pelataan alkeis-, viite- ja pienpelejä, joissa peliajatus alkaa
hahmottua
käytetään mahdollisesti monenlaisia sääntövariaatioita alkeis-, viite- ja pienpeleissä
5.1. Koripallo
Oppilas
oppii käsittelemään koripalloa erilaisten harjoitteiden avulla, joissa leikillä
on suuri osuus
oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten koripallon perustaitoja ja peliajatuksen alkeita
Oppilas
oppii käsittelemään palloa erilaisten
harjoitteiden avulla, joissa leikillä on
suuri osuus
oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten lentopallon perustaitoja ja peliajatuksen alkeita
Oppilas
oppii käsittelemään jalkapalloa erilaisten harjoitteiden avulla, joissa leikillä
on suuri osuus
oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten jalkapallon perustaitoja ja peliajatuksen alkeita
Oppilas
oppii käsittelemään jalkapalloa erilaisten harjoitteiden avulla, joissa leikillä
on suuri osuus
koripallon lajitaitojen alkeisiin perehdyttäminen ja taitojen
harjoittaminen, kuten syöttäminen, kuljettaminen ja koriin
heitto
alkeis-, viite- ja pienpelit peliajatuksen hahmottamiseksi
pelivälineinä voidaan käyttää erilaisia palloja, aluksi pehmeä edeten pikkuhiljaa koripallon käyttöön
pysähtymisen ja tukijalan käytön harjoitteleminen
lentopallon lajitaitojen alkeisiin perehdyttäminen, kuten
sormi- ja hihalyönti sekä syöttäminen, aluksi pehmeää ja
isoa palloa käyttäen siirtyen pikkuhiljaa kohti oikeaa lentopalloa
alkeis,- pien- ja viitepelit peliajatuksen hahmottamiseksi,
kuten koppipallo eli ”tsemppitiikeri” ja jonopelit eli yhden
kosketuksen pelit
jalkapallon lajitaitojen alkeisiin perehdyttäminen, kuten
syöttäminen, haltuunotto, kuljettaminen ja maalin tekeminen
alkeis-, pien- ja viitepelit pelikäsityksen hahmottamiseksi,
pelejä myös lähes oikein säännöin
5.2. Lentopallo
5.3. Jalkapallo
5.4. Pesäpallo
pesäpallon lajitaitojen alkeisiin perehdyttäminen, kuten heittäminen, kiinniotto räpylällä, syöttäminen ja perus- + näpäyslyönti
alkeis-, pien- ja viitepelit pelikäsityksen hahmottamiseksi,
222
oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten jalkapallon perustaitoja ja peliajatuksen alkeita
5.5. Salibandy
Oppilas
oppii käsittelemään jalkapalloa erilaisten harjoitteiden avulla, joissa leikillä
on suuri osuus
oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten jalkapallon perustaitoja ja peliajatuksen alkeita
5.6. Muut
Oppilas
tutustuu mahdollisuuksien mukaan
muidenkin pallopelien perustaitoihin ja
peruspeli-ideaan
6. Hiihto
Oppilas
harjoittelee hiihtolajien perustaitoja ja
soveltaa niitä tarkoituksen mukaisesti
erilaisissa olosuhteissa ja alustoilla
osaa laittaa monot ja sukset itse jalkaan ja laittaa sukset ja sauvat pakettiin
7. Luistelu ja jää- Oppilas
pelit
oppilas oppii keskeisimmät luistelun
perustaidot ja harjaantuu niissä
oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten jääpelien perustaitoja ja peliajatuksen alkeita
osaa nauhoittaa luistimensa ja kuivata
käytön jälkeen
8. Suunnistus ja Oppilas
retkeily
oppii tuntemaan ja käyttämään erilaisia
karttamerkkejä
oppii suunnastamaan kartan ja suun-
kuten tunnelipallo, nelimaali, pitsku, porttipallo jne.
salibandyn lajitaitojen alkeisiin perehdyttäminen, kuten
syöttäminen, haltuunotto, kuljettaminen ja maalin tekeminen
alkeis-, pien- ja viitepelit pelikäsityksen hahmottamiseksi,
kuten sähly
esim. norsun topsypuikot- peli, heittopeli ja käsipallon alkeet
hiihdon tekniikkaharjoittelua, vapaa ja perinteinen sekä
mäenlasku- ja nousutaitojen harjoitteleminen
mahdollinen hiihtoretki
suksitaitavuutta eli pelejä ja leikkejä sukset jalassa, yhdellä
suksella, parin kanssa jne..
välineet käyttöön ja pakettiin
välinehuollon alkeita
luistelutekniikoiden perustaitoja kehittäviä harjoitteita, kuten
tasapaino, painonsiirto, liuku, jarrutus, kääntyminen
alkeis-, pien- ja viitepelejä sovelletuin säännöin eri pelivälineillä pelikäsityksen hahmottamiseksi
karttamerkkien, kartan lukemisen, kartan suunnistamisen ja
maastossa liikkumisen perustaitojen harjoitteleminen
suunnistusalueina koulun lähiympäristö ja mahdollisesti Kurikkavaara, ABC:n metsä ja/tai Kankari
223
9. Uinti
nistamaan koulun lähiympäristössä
karttaa apuna käyttäen
oppii liikkumaan maastossa kunnioittaen luontoa
tutustuu rastireittiin, viuhka- ja parisuunnistukseen
Oppilas
saa Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vaatimusten mukaista
uinninopetusta
uimahallikäynnit viisi kertaa lukuvuodessa
erilaisiin suunnistusratoihin tutustuminen, rastireitti, viuhkaja parisuunnistus, esim. paripiilo-leikki
patikointi ja retkeily, luonnon kunnioitus, jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
pelejä ja leikkejä vedessä
uintisuoritusten kirjaaminen
SUH:n mukaan:
o 3.lk: (etene) selkäkroolin ja kroolin harjoitteleminen
uusina
o 4.lk: (kehitä taitoja – perusuimataito) rintauinti, sukellukset, hypyt ja turvallisuus vedessä
224
VUOSILUOKAT 5-6
Vuosiluokkien 5−6 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.
YLEISET TAVOITTEET
Oppilas
kokee liikunnan ja oppimisen riemua
oppii, kehittää ja ylläpitää monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja lajitaitoja
oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä
toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa
saa virikkeitä harrastaa liikuntaa omaehtoisesti
oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä
kehittyy yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista
oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä
oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten, huolehtimaan liikuntavälineistä ja henkilökohtaisesta puhtaudestaan
225
KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 5-6
LIIKUNTAMUOTO
1. Perusliikunta
KESKEISET TAVOITTEET
KESKEISET SISÄLLÖT
kehitetään ketteryyttä, tasapainoa,
notkeutta, voimaa ja kestävyyttä
kehitetään koordinaatio-, yhdistämis-, reaktio- ja rytmittämiskykyä
käveleminen
juokseminen
hyppääminen
heittäminen
kiinniottaminen
varmennetaan, kehitetään ja sovelletaan jo opittuja taitoja mahdollisimman monipuolisesti
2. Yleisurheilu
Oppilas
harjoittaa juoksemisen, heittämisen
ja hyppäämisen perustaitoja
oppii yleisurheilun peruslajitaitoja
3. Voimistelu
Oppilas
oppii kokonaisvaltaista kehonhallintaa ja -tuntemusta
oppii lihaskuntoliikkeitä
oppii ymmärtämään fyysisen peruskunnon yhteyden hyvinvointiin
erilaisten juoksutekniikoiden harjoittelua erilaisissa olosuhteissa,
kuten pika-, kestävyys- ja aitajuoksu
erilaisia lähtöharjoituksia, kuten reaktiolähdöt ja pystylähtö sekä
mahdollisesti telinelähdön alkeet
viestijuoksun harjoittelua, kuten sukkulaviesti sekä kapulaviestin
alkeet
hyppäämistä monin eri tavoin, kuten loikat sekä vauhdin ja ponnistuksen yhdistämistä, kuten pituushyppy sekä korkeushypyn
harjoittelua ja moniloikat
heittämisen perustekniikat eri välineillä, kuten pallolla ja keihäällä,
vauhditon heitto ja vauhdin ja heiton yhdistämisen alkeita sekä
kuulantyönnön perusteet
leikit ja kisailut osana opetusta
kehonhallinnan ja -tuntemuksen kehittämistä voimistelun eri osaalueiden ja liikkeiden avulla ilman välineitä, välineillä ja telineillä
lihaskuntoharjoittelua ilman välineitä ja välineillä, esim. kuntopiirit
monipuolistetaan ja syvennetään aiemmin opittuja taitoja
oppilaiden oman kunnon kehittymisen seuraaminen
226
3.1. Perus- ja Oppilas
kuntovoimistelu
osaa kehittää omaa fyysistä kuntoa
ymmärtää fyysisen peruskunnon yhteyden hyvinvointiin
motivoituu kehittämään omaa fyysistä kuntoaan
3.2. Telinevoimis- Oppilas
telu
oppii ja harjaannuttaa perustekniikoita ja -taitoja telinevoimistelun eri
telineillä
oppii ja harjaannuttaa voimisteluliikkeiden perustekniikoita
oppii yhdistämään voimisteluliikkeitä
esim. pieniksi sarjoiksi
3.3. Välinevoimis- Oppilas
telu
oppii ja harjaannuttaa välinevoimistelun perustekniikoita erilaisilla välineillä
4. Musiikkiliikunta Oppilas
ja tanssi
oppii yhdistämään liikkeitä ja liikesarjoja musiikin ja rytmin mukaan
itseilmaisua liikkeen, rytmin ja mu-
kehonhuolto, kuten verryttely ja venytteleminen (myös omatoimisesti)
erilaisia lihaskuntoliikkeitä oman kehon vastuksella esim. kuntopiirit
monipuolisia käsi-, jalka- ja vartaloliikkeitä, hyppelyitä ja hyppyjä
sekä em. yhdistelmiä liikesarjoiksi
mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan musiikki mukana harjoittelussa
pelit, kisailut ja leikit osana opetusta
telinevoimistelun perustekniikkojen ja -taitojen opetteleminen ja
harjaannuttaminen eri telineillä, kuten puomilla, rekillä, trampetilla,
pukilla, renkailla, köysillä, puolapuilla ja ”permannolla”, opetusta
monipuolistetaan ja syvennetään aiemmin opittua
tasapaino, esim. puomi, vaaka
erilaisten voimisteluliikkeiden harjoittelu, kuten käsinseisonta,
puolivoltin kehittelyä, lautakaato, siltakaato
hyppääminen, erilaiset hypyt, kuten kerähyppy, lentokuperkeikka,
voltin alkeet
vauhdinotto, alastulo ja ponnistus, esim. tasajalka ja vuoro
heiluminen/ riipunta, esim. rekillä tai renkailla
pyöriminen, esim. kuperkeikat eteen ja taakse, haarakuperkeikka,
kärrynpyörän harjoittelua, tukkipyörintä, kieppi, 180 ja 360 astetta
voimistelu-/ liikesarjojen alkeet, esim. jumppasirkus, liikeyhdistelmät esim. X-hyppy + kuperkeikka taaksepäin + kärrynpyörä + siltakaato
pyöritykset, heitot, kiinniotot, venytykset, tasapainoilut ja joustot
erilaisilla välineillä, kuten palloilla, vanteilla, hypinnaruilla ja keiloilla
musiikki mukaan, esim. itseilmaisua välinein
liikkeen yhdistäminen erilaisiin musiikkeihin ja rytmeihin
ilmaisua ja luovaa musiikkiliikuntaa
paritansseja, kuten valssi ja jenkka, yhteisopetus tytöt ja pojat
mahdollisesti muitakin tansseja, kuten nykytansseihin tutustumi227
5. Palloilu
5.1. Koripallo
5.2. Lentopallo
5.3. Jalkapallo
5.4. Pesäpallo
5.5. Salibandy
siikin avulla
paritansseja
Oppilas
ymmärtää sääntöjen merkityksen ja
omaksuu reilun pelin hengen
tuntee eri lajien sääntöjä ja osaa pelata sovittujen sääntöjen mukaisesti
yhteistyötaitojen kehittäminen
fyysisten kuntotekijöiden ja koordinaation kehittäminen
harjaantuu pelitaidoissa ja pelitaktiikan perusteissa
Oppilas
oppii keskeisimmät koripallon lajitekniikat ja oppii soveltamaan niitä
pelitilanteissa
tuntee koripallon sääntöjä
Oppilas
oppii keskeisimmät lentopallon lajitekniikat ja oppii soveltamaan niitä
pelitilanteissa
tuntee lentopallon sääntöjä
Oppilas
oppii ja harjaannuttaa keskeisimpiä
jalkapallon lajitekniikkaa ja oppii soveltamaan niitä pelitilanteissa
tuntee jalkapallon sääntöjä
Oppilas
oppii ja harjaannuttaa keskeisimpiä
pesäpallon lajitekniikoita ja oppii soveltamaan niitä pelitilanteissa
tuntee pesäpallon sääntöjä
Oppilas
nen
rentoutuminen musiikin avulla
harjaannutetaan jo opittuja eri pelilajien perustaitoja
harjoitellaan käsittelemään erilaisia pelivälineitä
pelataan alkeis-, viite- ja pienpelejä, joilla harjoitellaan pelitaktiikkaa ja pelitaitoja
pelit, leikit ja kisailut mukana opetuksessa
koripallon lajitaitojen harjaannuttaminen, kuten syöttäminen, haltuunotto, kuljettaminen, korin heittäminen, jarruttaminen ja tukijalan käyttö
viite- ja pienpelejä pelitaktiikan ymmärtämisen kehittämiseksi, kuten hyökkääminen ja puolustaminen
lentopallon lajitaitojen harjaannuttaminen, kuten sormi- ja hihalyönti, syöttäminen/aloittaminen, iskulyönnin alkeet
viite- ja pienpelien avulla harjoitellaan peli-ideaa ja –taitoja, esim.
yhden kosketuksen pelit ja koululentis eli ”supertiikerit”-peli
jalkapallon lajitaitojen harjaannuttaminen, kuten syöttäminen, haltuunotto, kuljettaminen, potkutekniikoita, pallonhallintataitoja
viite- ja pienpeleillä kehitetään pelitaktiikan ymmärtämistä, esim.
puolustaminen ja hyökkääminen
pesäpallon lajitaitojen harjaannuttaminen, kuten heittäminen, kiinniotto, perus- ja näpäyslyönti, syöttäminen, eteneminen, kärkkyminen
viite- ja pienpeleillä kehitetään pelitaktiikan ymmärtämistä, kuten
pitsku, kahden pesän pesäpallo
salibandyn lajitaitojen harjaannuttaminen, kuten pallon hallinta,
228
oppii ja harjaannuttaa keskeisimpiä
salibandyn lajitekniikoita ja oppii soveltamaan niitä pelitilanteissa
tuntee salibandyn sääntöjä
5.6. Muut
Oppilas
tutustuu mahdollisuuksien mukaan
muidenkin pallopelien peruslajitaitoihin ja peruspelitaktiikkaan
6. Hiihto
Oppilas
harjaannuttaa ja varmentaa hiihtolajien tekniikoita ja soveltaa niitä tarkoituksen mukaisesti erilaisissa olosuhteissa ja alustoilla
osaa huolehtia välineistään
7. Luistelu ja jää- Oppilas
pelit
oppilas varmentaa keskeisimmät
luistelun perustaitoja
harjaantuu
pelitaidoissa
ja
taktiikoissa pien- ja viitepelejä pelaten
osaa välinehuollon
8. Suunnistus ja Oppilas
retkeily
oppii suunnistamaan maastossa
karttaa apuna käyttäen ja luontoa
kunnioittaen
havainnointi-, harkinta- ja päättelytaitojen kehittyminen
tunnistaa yleisimmät karttamerkit
osaa pukeutua sään ja olosuhteiden
vaatimalla tavalla
kuljetus-, syöttö- ja laukaisutekniikoita
viite- ja pienpeleillä kehitetään pelitaktiikan ymmärtämistä
salibandya opettajan opetettavalle ryhmälle parhaaksi katsomillaan säännöillä
esim. norsun topsypuikot- peli, heittopeli ja käsipallon alkeet, sulkapallo, tennis, ultimate
hiihdon tekniikkaharjoittelua, vapaa ja perinteinen sekä mäenlasku- ja nousutaitojen harjoittelemisen varmentaminen
mahdollinen hiihtoretki
suksitaitavuutta eli pelejä ja leikkejä sukset jalassa, yhdellä suksella, parin kanssa jne..
välineistä huolehtiminen ja välinehuollon alkeita
luistelutekniikoiden perustaitoja kehittäviä harjoitteita, kuten tasapaino, painonsiirto, liuku, jarrutus, kääntyminen
etuperin ja takaperin luistelu, kaarreluistelu, jarrutustekniikoita
pelivälineen hallintaa mailalla, kuten syöttö-, kuljetus- ja laukaisutekniikoiden harjoittelemista
pien- ja viitepelejä sovelletuin säännöin eri pelivälineillä pelikäsityksen harjaannuttamiseksi
maastossa liikkumisen perustaidot luontoa kunnioittaen
kartanlukutaidon harjaannuttaminen ja liikkuminen maastossa
karttaa hyväksi käyttäen, vaihtelevia suunnistustehtäviä ja -ratoja
erilaisiin suunnistusratoihin, maastoihin, karttoihin ja karttamerkkeihin
tutustuminen, esim. Koulun ympäristö, Kurikkavaara, ABC:n metsä, hautausmaan ympäristö ja/tai Kankari
patikointi ja/tai retkeily
mittakaava
kompassin käytön alkeet
oikeanlainen sää- ja muut olosuhteet huomioon ottava suunnistus- ja retkeilyvarustus
229
9. Uinti
Oppilas
saa Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vaatimusten mukaista uinninopetusta
uimahallikäynnit kaksi kertaa lukuvuodessa
pelejä ja leikkejä vedessä
uintisuoritusten kirjaaminen
SUH:n mukaan:
o 5.lk: (kehitä taitojasi) krooliuinti, matkauinti, vesipelastus, vesipelit
o 6.lk: (ui 200m ja opi pelastustaitoja) uimataidon vahvistaminen, vesipelastustaidot
mahdollista tukiopetusta tasoryhmissä toisten luokkien oppilaiden kanssa, jos uimataitoa ei ole saavutettu
230
KESKEISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 7–9
LIIKUNTAMUOTO
PERUSLIIKUNTA
Tavoitteet:
- kehitetään ketteryyttä, tasapainoa, nopeutta, voimaa ja kestävyyttä
- kehitetään koordinaatio-, yhdistämis-, reaktio- ja rytmittämiskykyä
VUOSILUOKAT 7–9
Varmennetaan aiemmin
opittua ja kehitetään
uusia taitoja
Sisällöt:
juokseminen,
käveleminen,
hyppääminen,
heittäminen ja
kiipeäminen
YLEISURHEILU
Tavoitteet: Perustaitojen
kehittäminen
Oikeiden suoritustekniikoiden
ymmärtäminen
Eri yleisurheilulajien harjoitteleminen. Painotus koulun kilpayleisurheilulajien mukaan.
Kestävyysjuoksu, pituus ja kuula.
Korkeus, keihäs ja viestit.
Kiekko ja aitajuoksu.
Sisällöt:
Juokseminen
Heittäminen
Hyppääminen
VOIMISTELU
Tavoitteet:
- kokonaisvaltainen kehon hallinta
Kerrataan aiemmin opittua ja opetellaan uusia liikkeitä.
- yksittäistenliikkeiden ja niiden yhdistämisen hallinta eri välineiden ja
musiikin avulla
231
- oppilas avustaa toveriaan liikesuorituksissa
-lihaskuntoharjoittelua
- oppilaan oman luovuuden kehittäminen ja esiintymään rohkaisemi- -kuntopiiriharjoittelua
nen
-aerobic
-tanssillinen voimistelu
-kuntosaliharjoittelua
Sisällöt:
- perus- ja kuntovoimistelu
- teline- ja välinevoimistelu
- musiikkiliikunta ja tanssi
-seuratansseja: valssi, jenkka, letkajenkka, foxtrott, jive, rock ja
lattareita
-telinevoimistelu: rekki, hyppy, permanto ja nojapuut. Monipuolisia telineratoja
PALLOILU
Tavoitteet:
- sääntöjen merkityksen ymmärtäminen ja reilun pelin hengen omak- - perustekniikoiden kertaus
suminen
- pelitaitojen monipuolistaminen
- yhteistyön kehittäminen
- peliajatuksen kehittäminen
- fyysisten kuntotekijöiden ja koordinaation kehittäminen
Sisällöt:
- jalkapallo ulkona ja sisällä, koripallo, lentopallo, pesäpallo, mailapelit
ja palloiluleikit
- jalkapallo, pesäpallo, tennis, ultimate ja salamapallo
- koripallo, lentopallo, salibandy, sulkapallo ja käsipallo
HIIHTO
Tavoitteet:
- perustaitojen kehittäminen
- välineiden huolto
- eri hiihtotekniikoiden
harjoitteleminen ja kehittäminen.
- hiihto- ja lasketteluretkiä
232
LUISTELU
Tavoitteet:
- perustaitojen kehittäminen
- välineiden huolto
- alkeispelitaitojen oppiminen
- luistelutaidon kehittäminen ja monipuolistaminen.
- jääpeleinä jääkiekko,
ringette ja kaukalopallo
- taitoluistelua
SUUNNISTUS
Tavoitteet:
- maastossa liikkumisen ja kartan käytön perustaitojen kehittäminen
- kartanluvun ja kompassin
UINTI
Tavoitteet:
- uintitaidon oppiminen
Opetus alakoulussa
käytön kehittäminen
AIHEKOKONAISUUDET
AIHEKOKONAI- SISÄLTÖ
SUUDET
1. Ihmisenä kas-  oman itsensä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen
vaminen
kasvun ymmärtäminen
 omien tunteiden hallinta
 realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana,
itsetunto ja -luottamus
 oikeudet, velvollisuudet ja vastuu ryhmässä
 ryhmän ja joukkueen jäsenenä toimiminen,
sääntöjen noudattaminen ja reilun pelin periaate
 liikunnallisen elämäntavan kehittäminen
 eettiset kysymykset liikuntatilanteissa
2.
Kulttuuri-  perinnelajit ja kansantanssit
identiteetti
ja  keskeisimmät kansainväliset vaikutukset liikunkansainvälisyys
takulttuuriin kotimaassa
TOTEUTUS






uudessa opetusryhmässä toiminnan perusteet, toimintatavat ja säännöt alusta alkaen selville
kannustaminen reiluun peliin
kannustaminen oman itsensä ilmaisuun
kannustaminen terveelliseen ja liikuntamyönteiseen
elämäntapaan
perinteiset koululiikuntalajit ja koululiikuntakulttuuri
perinnelajien ja –tanssien kunnioittaminen, kuten pesäpallo, hiihto ja perinneleikit opetuksessa
233
3. Viestintä
mediataito
ja 


4.
Osallistuva 
kansalaisuus ja 
yrittäjyys


5. Vastuu ympä- 
ristöstä,
hyvin- 
voinnista ja kestävästä tulevai- 
suudesta


6. Turvallisuus ja 
liikenne



kriittinen suhtautuminen mediaan

osallistuva viestintä, yhteistoiminta- ja vuorovai- 
kutustaidot
sanalliset ja sanattomat viestintätilanteet

pyrkimys elinikäiseen liikunnan harrastamiseen
koululiikunnan ja liikuntajärjestöjen yhteistyö
aktiivisen osallistumisen korostaminen
yhteispelin säännöt ja demokratia
vastuu liikuntavälineistä ja paikoista
terveyden ylläpitäminen ja lisääminen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen liikunnan avulla
rakennettu ja rankentamaton liikuntaympäristö
jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet, vastuu
luonnosta
luonnon kunnioittaminen ja ekologisuus
liikkuminen liikuntapaikoille turvallisesti liikennesääntöjä noudattaen
turvalliset liikuntatottumukset
eritasoisten oppilaiden huomioiminen turvallisuuden näkökulmasta




pidetään huoli liikuntavälineistä ja –paikoista
suunnistaessa ja retkeillessä kunnioitetaan luontoa, ei
roskata ympäristöä

autoteiden turvallinen ylittäminen siirryttäessä liikuntapaikoille, kuten urheilukentälle, luistelukentälle, ammattikoululle, Urheilutalolle ja hiihtoladulle
turvallinen linja-autokäyttäytyminen ja linja-autoon
nouseminen ja siitä poistuminen
asiallinen lajinmukainen varustautuminen olosuhteiden
mukaisesti
kilpailutulosten mittaaminen
kuntotestien tulosten mittaaminen ja seuranta
ilmoittautuneiden ja liikuntatulosten kirjaaminen sähköisesti
liikuntavälineiden asianmukainen huolto


7. Ihminen
teknologia
ja 

kansainvälisesti in-laji mukaan opetukseen
elekieli
kommunikointitaitojen harjoittaminen peli- ja liikuntatilanteissa oppilaiden ja opettajan välillä sekä oppilaiden kesken
oppilaan on mahdollista verrata osaamistaan suhteessa muihin ja median luomiin mielikuviin
mahdollinen yhteistyö paikallisten liikuntaseurojen
kanssa, esim. Vaalan karhu ja Vaalan pallo
liikunnassa korostetaan aktiivista osallistumista
liikuntasuoritusten mittaaminen ja analysoiminen 
liikuntavälineiden ja –paikkojen teknologinen ke- 
hitys


234
ARVIOINNIN PERUSTEET
JAKSAMINEN: kestävyys ja lihaskunto testataan vuosittain luotettavilla mittareilla (7-9),
terveyskäyttäytyminen, asenne ja aktiivisuus havainnoidaan
OSAAMINEN: havainnoidaan lajitaidot ja testataan tarvittaessa lajitestein
SOSIAALISUUS: ryhmässä toimiminen, vuorovaikutustaidot ja reilu peli sekä
suhtautuminen palautteeseen, onnistumiseen ja epäonnistumiseen
LUOVUUS: omaperäiset ratkaisumallit, esiintyminen ja taiteellisuus
Opettajan tärkeä rooli arvioinnin ohjauksessa on realististen tavoitteiden asettaminen oppilaantuntemuksen pohjalta oppilaan lähtötaitojen perusteella. Arviointiin liittyy ohjaavan ja
korjaavan palautteen antaminen, mikä tukee nuoren taitojen oikeansuuntaista kehittymistä.
Palautteen tulisi olla ulkoista, välitöntä ja korjaavaa, mutta painottua yhä enemmän myös
oman, sisäisen palautteen kehittämiseen. Siinä oppilas arvioi suorituksen onnistumisia
omaksumiensa suoritustekniikoiden ja tuntemuksensa mukaan.
ARVIOINTI
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa
osaa juosta, hypätä ja heittää
osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä
osaa toimia pallopeleissä sekä käsitellä pelivälinettä myös leikkeihin ja harjoituksiin
sovellettuna
osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen
osaa hiihdossa perinteisen hiihdon ja vapaan hiihtotavan ja mäenlaskun ja nousun
alkeita
osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen ja luontoa kunnioittaen
saavuttaa kokonaan tai lähes SUH:n asettamat tavoitteet uinnissa
osaa ilmaista itseään luovasti liikunnan avulla ja liikkua jonkin rytmin tai musiikin
mukaan
toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden ja sääntöjen mukaan
toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiin
osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
liikkuu sujuvasti, hän on monipuolinen liikkuja
2.
235
osaa opetussuunnitelmaan kuuluvat pallopelit, luistelun, voimistelun ja hiihdon sisällöt hyvin
osaa liikkua luonnossa luontoa kunnioittaen ja hän osaa opetussuunnitelmaan kuuluvat suunnistustaidot hyvin
on edistynyt uintitaidoissa opetussuunnitelman mukaan
suoriutuu hyvin opetussuunnitelman mukaisesta musiikkiliikunnasta
työskentelee yritteliäästi ja tavoitteellisesti
työskentelee hyvin omatoimisesti ja ryhmän jäsenenä ja kykenee pitkäjänteiseen
työskentelyyn
noudattaa sopimuksia, hyväksyy avun ja korjaa omaa toimintaansa ja kannustaa
muita
OPPILAAN KUVAUS MINIMITASOSTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
oppilas on läsnä, mutta on passiivinen ja asenne liikuntaa kohtaan on kielteinen
oppilaan liikuntataidot ovat yleensä yksipuoliset
oppilaan varustautumisessa on toistuvasti puutteita
PÄÄTTÖARVIONNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
osaa ydintaidot perusliikunnassa kuten juoksussa, pituus- ja korkeushypyssä sekä
heitto- ja työntölajeissa
pystyy voimistelussa suoriutumaan pienistä sarjoista permannolla, välineillä ja
telineillä
osaa jonkin suomalaisen kansantanssin ja seuratanssin ja osoittaa
liikkumisessaan rytmillistä luovuutta
osaa yleisimpien palloilulajien perusteet ja osaa pelata niitä sääntöjen mukaan
osaa suunnistaa karttaa apuna käyttäen luontoa kunnioittaen, ymmärtää
jokamiehen oikeudet sekä velvollisuudet
pystyy uimaan syvään veteen hypättyään vähintään 200 metriä, josta 50 metriä on
selkäuintia, sekä hallitsee vedestä pelastamisen taitoja
osaa luistella sujuvasti ja hallitsee hiihdon perustyylit
osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis- ja yrittämishalua liikuntatunneilla ja suhtautuu
koululiikuntaan myönteisesti
osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon sekä noudattaa
sopimuksia ja sääntöjä ja reilun pelin periaatetta
pystyy itsenäiseen harjoitteluun ohjatussa tilanteessa sekä toimimaan ryhmässä
ja joukkueessa
ymmärtää terveyden ja liikunnan väliset yhteydet tuntee kansallista ja
kansainvälistä liikuntakulttuuria.
2.
236
6.17 Kotitalous
VUOSILUOKAT 7 - 9
Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön
työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.
Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta
tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa
käytäntöön useiden eri alojen tietoa.
Kotitaloutta opetetaan kaikille yhteisenä, pakollisena oppiaineena kolme vuosiviikkotuntia
seitsemännellä luokalla. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan valinnaisaineena kotitaloutta opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia. Lisäksi on mahdollisuus valita erilaisia yhden vuosiviikkotunnin mittaisia kotitalouden lyhytkursseja 6., 8. ja 9. luokilla.
KESKEISET TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin
kannalta
• arvioimaan mahdollisuuksiaan arkielämän valinnoissa
• ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyvät perustaidot
• käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja
• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutuksen monimuotoisuutta ja kulutukseen liittyviä ongelmia
• tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia
237
KESKEISET SISÄLLÖT
Perhe ja yhdessä eläminen
• hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat
• sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri
• tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä
Ravitsemus ja ruokakulttuuri
• ravitsemussuositukset, terveellinen ruoka, erityisruokavaliot
• ruoan laatu ja turvallisuus
• perusruoanvalmistusmenetelmät
• aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa
• ruokakulttuurien muuttuminen
Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta
• oman rahankäytön suunnittelua
• kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet
• tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö
• kulutuksen ympäristövaikutukset
Koti ja ympäristö
• asunnon ja tekstiilien hoito
• kotitalouden jätehuolto
• kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä
Eri oppiaineiden yhteisistä aihekokonaisuuksista kotitalousopetukseen kuuluvat seuraavat:
IHMISENÄ KASVAMINEN
• psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kasvun tukeminen työtapojen ja opetusmenetelmien
kautta
KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS
• suomalaiseen ruokaperinteeseen ja kansainväliseen gastronomiaan perehtyminen
• tapa- ja ruokakulttuuri sekä juhlapäivien vietto
• ruoan alkuperä ja valintaperusteet
VIESTINTÄ JA MEDIATAITO
• osallistuminen, omien ajatusten ilmaisu, toisten oppilaiden ilmaisun tulkinta
• tiedon kritisointi, vertailu ja valikointi
• viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö
OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS
• osallistuminen ja vaikuttaminen työtehtäviin yhteistyössä muiden kanssa
• oma-aloitteisuus ja vastuu omista sekä ryhmän töistä
VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA
• tavoitteena kestävään elämäntapaan tähtäävä kansalainen
• yksilön vastuu
238
• oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen
TURVALLISUUS JA LIIKENNE
• fyysinen ja psyykkinen turvallisuus työskentelyssä
IHMINEN JA TEKNOLOGIA
• teknisten laitteiden käyttö arkielämän tilanteissa
• laitteiden toimintaperiaatteet ja järkevät valinnat
ARVIOINTI
Kotitalouden arviointi perustuu käytännön taitojen jatkuvaan seurantaan, perustietojen
osaamiseen, aktiivisuuteen, harrastuneisuuteen sekä yhteistyökykyyn. Myös asenne opiskeluun ja käyttäytyminen tunnilla otetaan huomioon arvioinnissa. Kokeet voivat olla joko
teoria- tai työkokeita. Kotitalouden arviointi on numeerinen. Ainoastaan yhden vuosiviikkotunnin mittaiset valinnaiset lyhytkurssit arvioidaan suoritettu tai hylätty merkinnällä. Päättöarvosana annetaan jo seitsemännen luokan lukuvuositodistukseen kaikille yhteisen, pakollisen kotitalouden opiskelun päätyttyä. Arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteereitä. Myös valinnainen kahden vuosiviikkotunnin mittainen kotitalous arvioidaan samoja kriteereitä käyttäen.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Oppilas
• osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia
itsenäisesti ja ryhmässä
• tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja
osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa.
Käytännön työtaidot
Oppilas
• tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä
ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa
• osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen
• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja –
välineitä turvallisesti
• osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä
• osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä
• osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita
sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta.
Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot
Oppilas
• osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja
pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta
• osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahan-
239
käyttösuunnitelmansa
• tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet.
6.18 Taito- ja taideaineiden arviointi luokilla 3-6
Kompensaation idea
Oppilaan kokonaisosaaminen ei ole välttämättä tasalaatuinen, mikä näkyy hänen taitojensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa eriaikaisena ja erilaisena kehittymisenä. Arviointia ohjaa kompensaation idea, jossa puutteellisen taidon voi korvata toisella vahvalla
osaamisen osa-alueella.
Oppituntien ulkopuolella tapahtuva harrastaminen voi myös vaikuttaa myönteisesti arvosanaan, jos oppilas tuo rakentavasti esille osaamistaan ja näin tukee koko opetusryhmän toimintaa.
Sanallisen arvioinnin kriteerit, luokat 3 - 4
Erinomaisesti
- hallitsee erinomaisesti oppiaineen opetussuunnitelman sisällöt sekä työtavat ja kykenee soveltamaan oppimaansa
- työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti, kykenee luovaan ilmaisuun, on myönteinen, aktiivinen sekä yhteistyökykyinen
Hyvin
- hallitsee hyvin oppiaineen opetussuunnitelman sisällöt sekä työtavat ja kykenee soveltamaan oppimaansa
- työskentelee melko itsenäisesti ja tunnollisesti, on myönteinen, aktiivinen sekä tarkkaavainen ja tekee ohjeiden mukaan annetut tehtävät
Tyydyttävästi
- hallitsee osittain oppiaineen opetussuunnitelman sisällöt sekä työtavat ja osaa toisinaan soveltaa oppimaansa
- pystyy osin itsenäiseen työskentelyyn ja kykenee osallistumaan joihinkin ryhmätyömuotoihin sekä pyrkii suoriutumaan annetuista tehtävistä, mutta työskentely vaatii usein ohjausta
Jonkin verran
- hallitsee vain joitakin osia oppiaineen opetussuunnitelman sisällöistä sekä työtavoista
- osallistuminen vähäistä sekä kiinnostus oppiaineeseen heikkoa, lisäksi työskentely
vaatii runsasta tukea ja ohjausta
Ei vielä
- ei täytä oppiaineen opetussuunnitelman sisältöjä eikä työtapoja
- ei osallistu tuntityöhön, eikä tee annettuja tehtäviä, asenne on kielteinen ja tarvitsee
kokoajan opettajan valvontaa sekä ohjausta
Numeroarvioinnin kriteerit, luokat 5 - 6
Arvosana 10
- hallitsee erinomaisesti oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet sekä työtavat ja
240
-
osaa soveltaa oppimaansa
työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti sekä omaa erittäin hyvät valmiudet erilaisiin työtapoihin
kykenee luovaan ilmaisuun ja ongelmanratkaisuun
on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen sekä osoittaa erityistä kiinnostusta ja
harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan
Arvosana 9
- hallitsee kiitettävästi oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet sekä työtavat ja
osaa soveltaa oppimaansa
- työskentelee lähes itsenäisesti ja tunnollisesti sekä omaa hyvät valmiudet erilaisiin
työtapoihin
- kykenee itsenäiseen ongelmanratkaisuun ja osoittaa luovuutta
- on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen sekä osoittaa kiinnostusta ja harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan
Arvosana 8
- hallitsee hyvin oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet sekä työtavat ja osaa osittain soveltaa oppimaansa
- työskentelee melko itsenäisesti ja tunnollisesti sekä tekee ohjeiden mukaan annetut
tehtävät
- on myönteinen, aktiivinen ja tarkkaavainen sekä osoittaa kiinnostusta oppiainetta
kohtaan
Arvosana 7
- hallitsee osittain oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet sekä työtavat ja osaa
toisinaan soveltaa oppimaansa
- omaa valmiudet itsenäiseen työskentelyyn sekä noudattaa annettuja ohjeita, mutta
työskentely vaatii ohjausta
- on yleensä myönteinen ja pyrkii suoriutumaan annetuista tehtävistä
Arvosanan 6
- hallitsee kohtalaisesti oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet sekä työtavat
- osallistuu kykyjensä mukaan, mutta työskentely vaatii paljon tukea ja ohjausta
- passiivinen ja välinpitämätön, jättää tehtävät usein tekemättä
Arvosana 5
- hallitsee vain joitakin osia oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteista sekä työtavoista
- osallistuminen vähäistä ja työskentely vaatii runsasta tukea ja ohjausta
- kiinnostus oppiaineeseen heikkoa ja laiminlyö usein tehtävänsä
- häiritsee opetusta
Arvosana 4
- ei täytä oppiaineen opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita eikä työtapoja
- ei osallistu tuntityöhön, eikä tee annettuja tehtäviä
- asenne on kielteinen ja tarvitsee koko ajan opettajan valvontaa sekä ohjausta
241
6.19 Ohjauksen järjestäminen
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä
oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on
ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun,
kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee
selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät
koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun
ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.
Oppilaanohjaus tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai
jotka ovat vaarassa jäädä ilman jatko-opintopaikkaa peruskoulun jälkeen. Päävastuu yläkoululaisten ohjauksesta on oppilaanohjaajalla. Työssä tarvitaan kaikkien opettajien, luokanvalvojien, oppilashuoltohenkilökunnan ja oppilaanohjaajan aktiivista yhteistyötä.
Oppilaanohjauksessa tehdään yhteistyötä vaalalaisen yritysten ja muiden työpaikkojen
kanssa. Keskeistä tässä yhteistyössä on työelämään tutustuminen eli TET. Mahdollisuuksien mukaan oppilaille pyritään järjestämään muitakin tilaisuuksia tutustua paikalliseen
elinkeino- ja työelämään esim. kutsumalla koululle vieraita ja tekemällä tutustumiskäyntejä.
Tärkeä yhteistyökumppani on työvoimatoimisto. Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän
vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
VAALAN KUNNAN OPPILAANOHJAUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään
elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee
omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Oppilaan turvallista siirtymistä toisen asteen koulutukseen tuetaan tekemällä yhteistyötä
ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kanssa.
242
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
• oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa
• oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit
• oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan
• saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä
ja perusopetuksen päättövaiheessa
• oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia
mahdollisuuksia
• oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa
• saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä
oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa
• oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan
monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen
Vuosiluokat 1-2
Oppilaanohjauksella pyritään alkuopetuksessa tukemaan oppilaan kasvua ja kehitystä hänen siirtyessään esiopetuksesta, päivähoidosta tai kotoa kouluun. Tavoitteena on edistää
oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Oppilaanohjauksessa keskitytään auttamaan
oppilaan sopeutumista kouluyhteisöön mm. opettamalla hänelle opiskelutaitoja ja koulun
sääntöjä sekä tukemalla sopeutumista omaan luokkaan. Oppilasta ohjataan suhtautumaan
vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan
tietoa erilaisista tietolähteistä.
Alkuopetuksen aikana voidaan tutustua oppilasta lähellä oleviin ammatteihin: oman perheen ja suvun ammatteihin sekä kouluyhteisössä oleviin ammatteihin.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta tarvittaessa.
Koulujen vuosittaisissa työsuunnitelmissa voidaan määritellä tarkemmin oppilaanohjauksen järjestäminen.
Vuosiluokat 3-6
Vuosiluokkien 3–6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Ohjauksen tehtävänä on
lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuoli243
sia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten
huomioon ottamiseen. Oppilaan tulee saada ohjausta myös hänen tehdessään mahdollisia
ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheessa. Vuosiluokkien 3–6 oppilaiden tulee
saada tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.
Vuosiluokkien 3–6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään esim. vierailujen avulla.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3–6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä.
Kuudennella luokalla oppilas tutustuu 7. - 9. luokkien opiskeluun. Tulevien 7. luokkien
muodostaminen ja luokanvalvojan päättäminen tehdään jo keväällä. 6.-luokkalaisille järjestetään tutustuminen yläkoulun ja tulevaan luokkaansa. Näin saadaan luokkien ryhmäytyminen käyntiin jo ennen 7. luokan alkua.
Koulujen vuosittaisissa työsuunnitelmissa voidaan määritellä tarkemmin oppilaanohjauksen järjestäminen.
Vuosiluokat 7-9
Oppilaanohjaus koostuu luokkatunneista, yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta sekä työelämään tutustumisesta (TET).
Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaanohjaaja keskustelee jokaisen oppilaan kanssa 1-2 kertaa lukuvuoden aikana alkaen
7.-luokkalaisten tulohaastattelusta ja päättyen 9.-luokkalaisten jatko-opintoihin liittyvään
ohjaukseen. Henkilökohtaista ohjausta suunnataan erityisesti oppilaille, joilla on ongelmia.
Oppilaanohjaaja voi ohjata oppilaan saamaan apua ongelmiinsa esim. kouluterveydenhuollosta. Aloitteen henkilökohtaisesta ohjauksesta voi tehdä oppilaanohjaaja, oppilas itse
tai aineenopettaja. Jälkiohjausta kesällä annetaan peruskoulun päättäneille tarpeen mukaan ja etenkin siinä tapauksessa, että nuori on jäänyt ilman jatko-opintopaikkaa.
Oppilaille voidaan järjestää myös pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä
käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia,
muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä.
Luokkatunneilla käsitellään kaikkia oppilaita koskevia yhteisiä asioita. Luokkatunteja on 7.
luokalla 0,5 viikkotuntia, 8. luokalla 0,5 viikkotuntia ja 9. luokalla 1 viikkotunti. Oppitunneilla
käsitellään asioita, joita ei ole tarpeen tai mahdollista käsitellä yksilöllisesti.
TET-SUUNNITELMA
TET-jaksoja järjestetään oppilaan koulutus- ja ammatinvalinnan tueksi ja työn arvostuksen
lisäämiseksi. Jaksojen aikana oppilaalla on mahdollisuus hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle järjestetään mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia.
244
Seitsemännellä luokalla oppilaat ovat tutustumassa työelämään kouluruokalassa tai mahdollisesti muissakin kunnan työpaikoissa yhden päivän ajan. 8.-luokkalaisten TET-jakso
kestää viikon ja 9. luokalla TET:ä on kaksi erillistä viikkoa. 9. luokan TET järjestetään niin,
että ainakin toinen jaksoista on ennen yhteishakua.
Oppilaat saavat tilaisuuden harjoitella tulevaa työpaikan hakua kysymällä itse TETpaikkaa. Oppilaanohjaaja auttaa TET-paikan hankkimisessa ja tarvittaessa järjestää paikan. Ennen TET-jaksoa oppilaat saavat ohjeet, joissa painotetaan hyvää käytöstä, täsmällisyyttä, rehellisyyttä ja oikeaa asennetta työhön. Työnantaja arvioi oppilaan työskentelyä
ja antaa siitä kirjallisen palautteen koululle ja oppilaalle itselleen. Oppilaat tekevät TETjaksoillaan erilaisia tehtäviä, joiden avulla he pohtivat kokemuksiaan ja jakavat niitä muiden oppilaiden kanssa. Oppilaanohjaaja on vastuussa TET:n käytännön järjestelyistä.
OPPILAANOHJAUKSEN LUOKKATUNNIT
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja
• muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista
• oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan
omia opiskelutaitojaan
• oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita
• tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista
• hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista
• opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla.
KESKEISET SISÄLLÖT
7. luokka (½ vt.)
koulu tutuksi
kouluyhteisössä toimiminen
opiskelun taidot
itsetuntemus
oppilaan arviointi
valinnaisuus
yhteistyötä äidinkielen opetuksen kanssa: esitelmän valmistaminen (tietotekniset
perusvalmiudet)
8. luokka (½ vt.)
työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat
Suomen koulutusjärjestelmä
koulutusalojen esittelyä
itsetuntemukseen liittyviä asioita ja ammatillinen kehitys
tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot
245
9. luokka (1 vt.)
itsetuntemus
jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen
tutustumiskäyntejä toisen asteen oppilaitoksiin
hakeutuminen jatko-opintoihin, yhteishaku
opiskelu ja työskentely ulkomailla
opintojen rahoitus
ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut (yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa)
työpaikan hakeminen
tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä
Aihekokonaisuudet
ihmisenä kasvaminen
viestintä- ja mediataito
osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
turvallisuus ja liikenne
ihminen ja teknologia
Kaikissa aihekokonaisuuksissa ja erityisesti kolmessa ensiksi mainitussa on oppilaanohjauksessa huomioitavia asioita.
Arviointi
Oppilaanohjauksen suorittaminen arvioidaan hyväksytty/hylätty –periaatteella. Päättötodistukseen tulee erikseen maininta oppilaanohjauksesta ja työelämään tutustumisesta.
Liite
OPINTO-OHJAAJAN TYÖN EETTISET PERIAATTEET (Suomen opinto-ohjaajat ry)
Johdanto
Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilasta ja opiskelijaa koulutukseen, opiskeluun sekä
elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opintoohjaajan keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Omien, ammattikuntansa ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan toimiminen
on ohjaustyön perusta.
Eettiset periaatteet
Itsemääräämisoikeus
246
Ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Ohjaaja tuo monipuolisesti esille
vaihtoehtoja ohjattavan oman valinnan tueksi.
Luottamuksellisuus
Ohjaus on luottamuksellista. Mikäli ohjattavan edun kannalta on välttämätöntä, tietoja voidaan antaa viranomaisille, joilla on oikeus niitä saada. Asiasta on ensin pyrittävä keskustelemaan ohjattavan kanssa. Luottamuksellisuus tulee säilyä myös uusissa ohjausympäristöissä.
Totuudellisuus
Ohjaaja toimii rehellisesti. Ohjaustiedon tulee olla ajankohtaista, monipuolista ja tiedon
kriittiseen arviointiin ohjaavaa.
Riippumattomuus
Ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotuksien ja arvojen vaikutuksen työhönsä. Ohjausmateriaalin tekijä on tuotava esille.
Ammattitaidon kehittäminen
Ohjaaja arvioi ja kehittää työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja täydennyskoulutuksestaan.
Ohjaaja toimii yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa. Ohjaajana toimiminen edellyttää yhteistyötä myös oman työyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa.
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on perusedellytys hyvän ammattitaidon ylläpitämiselle.
247
7 5.- 6. LUOKAN VALINNAISKURSSIT
7.1 Valinnaiskurssi käden taidot
Valinnaiskurssin tavoitteena on innostaa oppilasta tekemään erilaisia kädentaitoja vaativia
töitä.
Kurssilla käytetään kuvaamataidon, askartelun, tekstiilityön ja teknisen työn perusmenetelmiä ja materiaaleja. Uusia menetelmiä ja materiaaleja opetellaan oppilaiden kiinnostuksen mukaan.
Oppilas suunnittelee kurssin aikana itse työnsä ja valitsee haluamansa menetelmät ja materiaalit koulun resurssien puitteissa. Kurssin aikana tehdään yksilö- pari ja ryhmätöitä.
7.2 Kotitalouden valinnaiskurssi
Valinnaiskurssin tavoitteena on tutustuttaa ja innostaa oppilasta kotitalouteen. Sisällöiksi
valitaan oppilaiden taitojen, mielenkiinnon ja suunnittelun pohjalta helposti toteutettavia ja
terveellisiä välipaloja, leivonnaisia ja ruokia. Harjoitellaan kotitalouden perustaitoja sekä
ryhmätyötaitoja.
7.3 Musiikin valinnaiskurssi
Kurssin tavoitteena on tutustua bändisoittimien alkeisiin, jonka jälkeen perustetaan luokkabändit. Kurssilla harjoitellaan helpohkoja kappaleita bändikokoonpanolla. Oppilaat arvioidaan oman innostuneisuuden ja ryhmätyöskentelytaitojen perusteella.
7.4 Liikunnan valinnaiskurssi
Valinnaisessa liikunnassa on tarkoituksena tutustuttaa oppilaat uusiin lajeihin ja sitä kautta
innostumaan niiden harrastamisesta. Lisäksi valinnaisessa liikunnassa kuunnellaan oppilaiden toiveita ja ne otetaan huomioon suunnittelussa. Vuoden aikojen vaihtelu ja niiden
tuomat liikkumisen mahdollisuudet ja rajoitukset huomioidaan myös suunnittelussa. Tärkein valinnaisen liikunnan tavoite on liikunnan ilo ja uusien kokemusten saaminen.
7.5 Tietotekniikka
Oppilaiden kanssa tutustutaan seuraaviin asioihin:
Tietokoneen toimintaperiaate
Tietokoneen rakenne ja kokoonpano
keskusyksikkö
tiedon syöttö-, tallennus- ja tulostuslaitteet
käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot
248
Laitteen käyttö
Käyttöliittymän hallinta
hiiri, kirjoittimet, näyttö, päivämäärä ja aika
Apuohjelmien käyttäminen
Leikepöydän käyttäminen
Hakemistojen / kansioiden käsitteleminen
Tiedostojen käsitteleminen ja ominaisuudet
Tallennusvälineet
Oman tietokoneen ja verkkoympäristön ymmärtäminen
Tietoturva
Tekstinkäsittely
Tiedoston avaaminen
Tekstin kirjoittaminen ja korjaaminen oikeilla työkaluilla
ei rivinvaihtoja Enterillä, sisentäminen oikeilla työkaluilla
lisäys- ja korvaustila
eri näyttötilat
Tiedoston tallentaminen
oikealla nimellä, oikeaan paikkaan, oikeassa tallennusmuodossa
uudella nimellä, uuteen paikkaan
Aluetoiminnot
tekstin valitseminen
tekstin siirtäminen ja kopioiminen asiakirjan sisällä
tekstin siirtäminen ja kopioiminen asiakirjasta toiseen
kahden tekstin yhdistäminen
Kirjasinmuotoilut
kirjasinlajin ja -koon muuttaminen
merkkitason muuttaminen (MALLI -> malli)
Kirjasintyylit ja -tehosteet
kursivointi
249
lihavointi
värin muuttaminen
alleviivaus
ylä- ja alaindeksi
Tulostus
Esitysgrafiikkaohjelmat
Tiedoston avaaminen ja sulkeminen
Tiedoston tallentaminen
oikealla nimellä, oikeaan paikkaan, oikeassa tallennusmuodossa, uudella
nimellä, uuteen paikkaan
Esityksen aloittaminen
esitysmallin käyttäminen ja vaihtaminen
diarakenteet
sivun asetukset
esityksen katseleminen/muokkaaminen eri (näyttö)tiloissa
Esityksen muokkaaminen
taustavärin vaihtaminen
dian lisääminen ja poistaminen
diajärjestyksen muuttaminen
dian kopioiminen toisesta esityksestä
Tekstinkäsittely
kirjasinmuotoilut: laji, koko, tyyli, väri
luettelomerkit ja numerointi, sisennystasot
tekstin kopioiminen toisesta tiedostosta
Piirto
piirto-objektit: vapaapiirto, viivat, kaaret, kuviot
täyttöväri, ääriviiva
Kuvien käsitteleminen
lisääminen tiedostosta tai kuvakirjastosta
250
kuva muotoilu (koko, paikka, värit, viivat, vesileima)
valinta, leikkaa, kopioi, liitä
skannerin käyttö
Digitaalikameran käyttö
Tulostus
Internet
WWW-sivun löytäminen URL-osoitteen perusteella
Hakukoneiden käyttäminen
hakusanojen käyttäminen
hakuehtojen esim. jokerimerkkien käyttäminen
hakutulosten arvioiminen
hakutulosten muokkaaminen
Tietoturva
virustorjunta ja haittaohjelmat
palomuurien merkitys
evästeet eli cookies
välimuistin ja sivuhistorian tyhjentäminen
Netiketti
Tekijänoikeudet
Palveluiden käyttäminen
julkishallinnon asiointipalvelut
tietokantapalvelut
pankkipalvelut
verkkokauppa-asioinnin perusteet
URL-osoitteen kopioiminen
Tekstin kopioiminen www-sivulta ja tallentaminen tiedostoksi
Kuvan kopioiminen www-sivulta
Kuvan tallentaminen www-sivulta
Tulostaminen
251
sivun ja valinnan tulostaminen
tulostusasetukset ja tulostuksen esikatselu
Suosikkien/kirjanmerkkien käyttäminen
Selaimen aloitussivun määrittäminen
Sähköposti
Sähköpostiviestin rakenne
otsikkokentät
viesti- eli runko-osa
allekirjoitus
Sähköpostiviestin käsitteleminen
vastaanottaminen
vastaaminen
välittäminen
lähettäminen yhteen tai useampaan osoitteeseen
Liitetiedoston käsitteleminen
lähettäminen
vastaanottaminen
tallentaminen annetulla nimellä määrättyyn hakemistoon tai kansioon
tiedostojen pakkaaminen ja pakkauksen purkaminen
tiedoston tyyppi, koko ja muut ominaisuudet
tiedoston tarkistaminen virusten varalta
Sähköpostiviestien hallinta
kansion luominen ja uudelleen nimeäminen
viestin siirtäminen tiettyyn kansioon
viestien lajitteleminen
viestin tulostaminen
viestin poistaminen
etsi-toiminto
Sähköpostiohjelman osoitekirjan ylläpitäminen
252
yksittäinen osoite
jakelulista/ ryhmä
Taulukkolaskenta
Tiedoston avaaminen sulkeminen
Tietojen syöttäminen
lukujen kirjoittaminen
tekstin kirjoittaminen
Tiedoston tallentaminen
oikealla nimellä, oikeaan paikkaan, oikeassa tallennusmuodossa
uudella nimellä, uuteen paikkaan
253
8 VALINNAISET AINEET, luokat 7 - 9
8.1 Eräkurssi
TEORIA- JA TYÖSKENTELYOSA
Erätaidot
Metsästys
Kalastus
Luontoharrastus
Työskentely
RETKIOSA
Melontaretki
Talviretki
Linturetki
Palautekeskustelu
Vaalan yläkoulun valinnaisaineena oleva
ERÄKURSSI perustuu oppilaiden omiin valintoihin. Eräkurssin tuntimäärä on 2x 38 tuntia:
kurssin teoria ja työskentelyosa kestää 38
tuntia ja retkiosa toiset 38 tuntia.
Vaalan yhtenäiskoulun 8. luokan valinnaisaine
Erätaidot-osassa kurssia käsitellään seuraavat asiat:
varusteet: vaatteet, yöpymisvälineet,
varusteiden kuljetus
erämies
maastossa:
liikkuminen
maastossa,
leiriytyminen,
ensiapu,
suunnistus, jokamiehen oikeudet
eräretkiruuat
Lisäksi tutustutaan luonnonmerkeistä havaittaviin ilmansuuntiin.
254
Metsästys
vanha eräkulttuuri
riistanhoito
metsästäjän
teet
varus-
metsästystavat
Kurssin aikana oppilaat tutustuvat mm. riistapeltoon. Siinä
kasvatetaan esimerkiksi naurista tai rehukaalia.
Kalastus
kalastusluvat
kalastustavat
kalankäsittely
kalaruuat
Valmistamme herkullista loimulohta,
mikäli kala syö. Jos ei, niin hankimme kalat muilla keinoilla.
Loimulaudat teemme tietenkin itse.
Luontoharrastus
luonnonsuojelu
luontokuvaus
lintuharrastus
luonnonantimet
ym.)
(marjat,
sienet,
Viemme koululla valmistamiamme linnunpönttöjä luontoon.
Työskentely
linnunpönttöjen valmistus
kalastusvälineiden teko, vaaput,
pilkit,
255
haavit ym.
retkeilyvälineet ja niiden teko
teräaseiden valmistus ja huolto
(puukot, retkikirveet ym.)
Melontaretki Tervajoella (yöpyminen
kämpällä)
varusteet, yöpyminen, tulenteko
ruuanlaitto, luontotietous
kanootti koskessa, pelastautuminen onnettomuustilanteessa
Talviretki Suonperän kämpälle (yöpyminen teltassa)
varusteet, suksien
makuupussit ym.
kunto,
rakotulen teko, kamiina teltassa, paloturvallisuus
ruuanlaitto, luontotuntemus,
pesäpönttöjen asennukset
Linturetki Liminganlahdelle (päiväretki)
lintujen bongausta
muuttoajat ja -reitit
AIHEKOKONAISUUDET
o Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävä tulevaisuus
256
o Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen
o Ihmisenä kasvaminen
ARVIOINTI
Hankittuja tietoja ja taitoja arvioidaan monin tavoin. Arvioinnissa otetaan huomioon työskentelytaidot, aktiivisuus, harrastuneisuus ja yleinen kiinnostus asiaa kohtaan.
257
8.2 Maa- ja metsätalous
Yleistä
Maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito on valinnaisaine, jonka tunneilla opitaan maan,
metsän ja puutarhan tuotannon kytkeytyminen luonnon yleisiin lakeihin.
8. lk. 2 kurssia
9. lk. 2 kurssia
Kurssien sisältöä voidaan muuttaa oppilaiden kiinnostuneisuuden mukaan.
Tavoitteet
Tavoitteena on
että oppilaalle syntyy kokonaiskäsitys alkutuotannosta ja sen merkityksestä ja mahdollisuuksista Suomessa
havainnollistaa oman kunnan alkutuotantoa ja sen erityispiirteitä
vahvistaa oppilaan oma-aloitteisuutta ja vastuuntuntoa
A. Kotija
lemmik- Työtapoja
AIHEKOKONAISUUkieläimet
retket
DET
kotieläimet (rakenne,
luontopolut
OSALLISTUVA
hoito)
tutustumiskäynnit
KANSALAISUUS
o nauta,
sika,
vierailijat
JA YRITTÄJYYS
lammas, vuohi,
maastotyöskenteVASTUU
YMsiipikarja, hely
PÄRISTÖSTÄ,
vonen
esitelmät
HYVINVOINNISeläin kotona palveleparityöt
TA JA KESTÄVÄ
massa ja hyötynä
TULEVAISUUS
karjanhoidon merkitys
TEKNOLOGIA
suomalaisessa maataJA IHMINEN
loudessa
lemmikkieläimet: hoito
ja vastuu
B. Pelto- puutarha- ja Työtapoja
AIHEKOKONAISUUhuonekasvit
retket
DET
kasvun edellyluontopolut
OSALLISTUVA
tykset
tutustumiskäynnit
KANSALAISUUS
maanviljely
vierailijat
JA YRITTÄJYYS
kasvimaa
maastotyöskenteVASTUU
YMpuutarhan marly
PÄRISTÖSTÄ,
japensaat
esitelmät
HYVINVOINNISsipulikasvit
parityöt
TA JA KESTÄVÄ
huonekasvit ja
TULEVAISUUS
niiden hoito
TEKNOLOGIA
pihasuunnittelu
JA IHMINEN
kaunis koulun
ympäristö
sadonkorjuu
C. Metsäluonnon
mo-Työtapoja
AIHEKOKONAISUUS
258
nimuotoisuus
metsätalouden asema
maapallolla
metsänhoito ja sen
uudistaminen
metsätyökoneet
ja
metsurin työ
monikäyttömetsä
ja
jokamiehenoikeudet
metsän eläimet
retket
luontopolut
tutustumiskäynnit
vierailijat
maastotyöskentely
esitelmät
parityöt
OSALLISTUVA
KANSALAISUUS
JA YRITTÄJYYS
VASTUU
YMPÄRISTÖSTÄ,
HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄ
TULEVAISUUS
TEKNOLOGIA
JA IHMINEN
D. Maatalouden liitän-Työtapoja
AIHEKOKONAISUUS
näiselinkeinot
retket
OSALLISTUVA
kalanviljely
luontopolut
KANSALAISUUS
kalastus
tutustumiskäynnit
JA YRITTÄJYYS
perhonsidonta
vierailijat
VASTUU
YMporonhoito
maastotyöskentePÄRISTÖSTÄ,
turkistarhaus
ly
HYVINVOINNISmehiläisten hoito
esitelmät
TA JA KESTÄVÄ
sieniviljely
parityöt
TULEVAISUUS
luontaistuotteet
TEKNOLOGIA
maatilamatkailu
JA IHMINEN
ARVIOINTI
Hankittuja tietoja ja taitoja arvioidaan monin tavoin. Arvioinnissa otetaan huomioon tiedollisten taitojen lisäksi työskentelytaidot, aktiivisuus, harrastuneisuus ja yleinen kiinnostus
oppiainetta kohtaan.
259
8.3 Matematiikan valinnaiskurssi (1 VVT, 9. LK.)
Tavoitteet
Kurssilla kerrataan ja syvennetään peruskoulun matematiikan asioita. Erityinen paino on
runsailla laskuharjoituksilla. Oppilas saa myös lisää valmiuksia jatkaa opintojaan teknisillä
tai kaupallisilla aloilla sekä lukiossa.
Sisältö
Peruskoulun kurssin kertauksen lisäksi
polynomin kertominen polynomilla
binomin neliö
summan ja erotuksen tulo
polynomin jakaminen tekijöihin
murtolausekkeilla laskeminen
yhtälö, jossa on nimittäjä
epäyhtälö
Arviointi
Suoritusmerkintä.
260
8.4 Matematiikkaa ja robotiikkaa (1 VVT, 8. LK.)
Tavoitteet
Matematiikan osalta tavoitteena on kerrata, vahvistaa ja syventää oppilaiden matematiikan
ja fysiikan perustaitoja.
Lego-robottien avulla oppilaan on mahdollista tutustua ohjelmointiin ja tekniikan käytännön
sovelluksiin ja ymmärtää sitä tekniikkaa, joka on automaattilaitteiden toiminnan perustana.
Sisältö
Matematiikassa kerrataan peruslaskutoimitukset, yksikkömuunnokset ja yhtälön ratkaiseminen.
Lego Mindstorms -rakennuspalikoiden avulla oppilaat tutustuvat robottien toimintaan valmisohjelmien avulla sekä rakentavat ja ohjelmoivat niitä itse.
Arviointi
Suoritusmerkintä.
261
8.5 Teollisuus tutuksi (1 VVT, 9. LK. )
Aihealueet
Tutustutaan seuraaviin teollisuuden aloihin: elintarviketeollisuus, lääketeollisuus, öljy- ja
petrokemianteollisuus, metalliteollisuus, paperiteollisuus, vesikemikaalit ja lannoitteet.
Tehdään eri aloihin liittyviä laboratoriotöitä ja mahdollisuuksien mukaan myös teollisuusvierailu.
Työtavat
Laboratoriotyöt
Ryhmätyöt
Esitelmiä
Työpäiväkirja / työselostuksia
Arviointi
Suoritusmerkintä. Suoritusmerkinnän saaminen edellyttää ahkeruutta, kaikkiin töihin osallistumista sekä työpäiväkirjanpitoa.
262
8.6 B2 – Valinnainen kieli (Saksa) luokilla 8 - 9
Tavoitteet
Opetus painottuu puheviestintään tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa. Oppilas ymmärtää jokapäiväistä elämää käsittelevää helpohkoa tekstiä ja tuottaa em. asioista lyhyitä
suullisia ja kirjallisia viestejä. Tavoitteena on suppeahko ja toimiva alkeiskielitaito, joka luo
käyttökelpoisen pohjan kielen jatko-opinnoille.
Oppilas tutustuu saksankielisen kielialueen kulttuuriin oppien viestimään sille luontevalla
tavalla ja suhtautumaan arvostavasti kohdekulttuurin edustajiin. Mahdollisten kansainvälisten projektien myötä oppilas rohkaistuu hyödyntämään kielitaitoaan.
Oppilas oppii hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita.
Oppilaalle pyritään antamaan valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyödykseen ja
oppia arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Sisällöt
Tilanteet ja aihepiirit
- perusvuorovaikutustilanteet, esim. tervehtiminen, esittely, kiittäminen, toivotukset
- itsestä ja perheestä kertominen
- arkipäivän tilanteet, esim. ostoksilla käynti, ruokaileminen ja matkustaminen
- asuminen, kotipaikkakunnan ja kotimaan esittely
- vapaa-aika ja harrastukset
- terveys ja hyvinvointi
- luonto ja kestävä kehitys
Rakenteet
8. luokka
- lukusanat
- verbin preesens
- kysymyslauseet
- artikkelit
- persoonapronominit ja omistuspronominit
- päälauseen sanajärjestys
- substantiivien monikko
- modaaliverbien preesens
- eriävät yhdysverbit
- imperatiivi
- akkusatiivi
263
9. luokka
- perfekti
- sivulause
- datiivi
- kansallisuudet
Viestintä
Suullisista ja kirjallisista arkielämän tilanteista edetään vähitellen vaativampaan kielitaitoon. Sen kehittyessä siirrytään tunnistamisen tasolta vaativampaan kirjalliseen ja suulliseen tuottamiseen painottaen kuitenkin puheviestintää eri vuorovaikutustilanteissa.
Arviointi
Arviointi perustuu suulliseen ja kirjalliseen kielitaitoon.
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Kieli
Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan:
- kuullun ymmärtäminen A 1.3
- puhuminen A 1.2
- luetun ymmärtäminen A 1.3
- kirjoittaminen A 1.2
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä
historiallisia juuria.
Oppimaan oppiminen
Oppilas osaa käyttää säännöllisesti kielten opiskelussa tyypillisiä työtapoja ja on ymmärtänyt kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päästötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta B2-kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan
merkintä ”hyväksytty”.
264
8.7 Kuvataiteen valinnaiset kurssit
Keramiikka 8. lk 1vvt
Kurssilla oppilas tutustuu keramiikan työprosessiin saven käsittelystä polttoon ja lasitukseen. Kurssin keskeinen sisältö on käsinrakentamisen tekniikoiden – makkara- ja levytekniikka, peukalointi ja kovertaminen – oppiminen. Puna- ja valkosavesta työstetään ensisijaisesti koriste- ja käyttöesineistä.
Videokuvauksen peruskurssi 8. lk 1 vvt
Kurssilla opetellaan videokuvaustekniikan perusteita. Kurssin aikana käydään läpi filmin
suunnittelua, harjoitellaan kuvausta ja kuvatun materiaalin editointia. Työskentely kurssilla
tapahtuu pääosin ryhmissä.
Kuvataide 8. lk 2 vvt
Kurssilla oppilaalla on mahdollisuus syventää osaamistaan kuvataiteen eri osa-alueilla.
Kurssin sisältö painottuu opetusryhmän koostumuksen ja mielenkiinnon mukaan vaihtelevasti kuvataiteen eri osa-alueisiin ja tekniikoihin. Työskentely kurssilla tapahtuu sekä yksilö- että ryhmätyöskentelynä, myös vierailuina taidenäyttelyihin
Grafiikka 9. lk 1 vvt
Kurssilla oppilas tutustutaan taidegrafiikan eri menetelmiin ja välineisiin sekä vedostamiseen. Kurssin aikana tehdään grafiikkaa kohopaino- ja syväpainomenetelmillä. Lino- ja
puupiirros, kuivaneula, viivasyövytys (etsaus), akvatinta, carborundum, collagrafia – saatavilla olevien materiaalien mukaan valitaan kurssin aikana käytettävät tekniikat pääosin
omien kuva-aiheiden toteuttamisessa. Vedostus tapahtuu valitusta menetelmästä riippuen
prässin avulla tai käsin.
Keramiikka 9. lk 1 vvt
Kurssi aloitetaan kertaamalla keramiikan työprosessi saven käsittelystä polttoon ja lasitukseen. Kurssin aikana harjoitellaan erilaisten muottien tekemistä mm. kipsistä. ja työstetään
keraamisia veistoksia puna- ja valkosavesta.
Kuvataide 9. lk 2 vvt
Kurssilla pyritään syventämään oppilaan osaamista kuvataiteen eri osa-alueilla. Kurssin
aikana pyritään vahvistamaan oppilaan oman työskentelyprosessin hahmottamista vaativimpien töiden toteuttamiseksi myös omien toiveiden mukaan. Työskentely kurssilla tapahtuu pääosin yksilötyöskentelynä, myös yhdessä työskentelyä sekä vierailuja taidenäyttelyihin.
265
8.8 Musiikin valinnaiskurssit
Musiikki (2 vvt, 8. lk.)
Tavoitteet:
Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri osa-alueilla musisoivan
ryhmän jäsenenä. Hän oppii tarkastelemaan ja arvioimaan kuulemaansa ja tekemäänsä.
Oppilas harjaantuu tunnistamaan musiikin elementtejä (rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, dynamiikka, muoto) ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen musiikin rakentumisessa.
Sisältö:
Kurssilla perehdytään rocksoittimiin ja rockin kehitykseen 1970-luvulta nykypäivään soittaen, laulaen ja kuunnellen. Lisäksi tutustutaan näyttämömusiikin eri muotoihin (kuten ooppera, operetti, oratorio, baletti, musikaali ja elokuvamusiikki) kuunnellen, katsellen ja itse
musisoiden. Kurssin tärkeimpiä työmuotoja ovat musisointi ja kuunteleminen.
Musiikki (2 vvt, 9. lk.)
Tavoitteet:
Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri osa-alueilla musisoivan
ryhmän jäsenenä. Hän syventää käsitystään musiikin elementeistä ja rakentaa luovaa
suhdetta musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin.
Sisältö:
Kurssilla perehdytään jazzin historiaan ja nykypäivään kuunnellen ja musisoiden. Taidemusiikin tyylikausiin tutustutaan keskiajalta 1900-luvun ismeihin huomioiden myös kirjallisuus ja kuvataide. Lisäksi tutustutaan iskelmä- ja rocksäveltäjien sekä sanoittajien työhön
ja tuotantoon painottaen ajanmukaisuutta. Kurssilla käydään läpi suomalaisen iskelmämusiikin ja Suomi-rockin vaiheet. Kurssilla kuunnellaan myös ns. maailmanmusiikkia ja kartoitetaan musiikin harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia kotikunnassa ja Suomessa yleensä. Kurssin tärkeimmät työmuodot ovat kuunteleminen ja musisointi.
Soitan ja laulan yhtyeessä (1vvt, 8. lk. )
Tavoite:
Kurssi antaa oppilaalle valmiudet musisoida bändissä.
Keskeinen sisältö:
Kurssilla opetellaan soittamaan bändisoittimia, laulamaan solistina ja kuorolaisena mikrofoniin sekä harjoitellaan yhteistoimintaa yhtyeessä.
Keikkakurssi (1vvt, 9. lk. )
Tavoite:
Kurssilla syvennetään aiemmin opittuja bändisoittotaitoja. Lisäksi opitaan käyttämään vahvistimia ja PA-laitteistoa.
Keskeinen sisältö:
266
Kurssilla harjoitellaan yhdessä suunniteltu ohjelmisto ja esitetään se konsertissa tai osana
koulun tai kunnan juhlaa.
Musiikinteoria (1vvt, 9. lk. )
Tavoite:
Oppilas oppii lukemaan reaalisointumerkkejä sekä perinteisimpiä rakennemerkintöjä käytettävästä oppimateriaalista. Kurssilla harjoitellaan myös muutama esityskappale.
Keskeinen sisältö:
Kurssilla opetellaan soittamaan kitaralla, bassolla ja kosketinsoittimella reaalisointumerkkejä. Käydään läpi kolmi-, neli- ja kvinttisoinnut sekä muunnossävelistä sus ja +-5. Opetellaan lukemaan perinteisimmät rakennemerkinnät: intro, interlude, outro, osat (A, B, C jne.),
maali, coda ja segno. Tutustutaan myös rytmiikkaan sijoittamalla diktaattiin tahtiviivoja ja
lukemalla rytmejä.
267
8.9 Liikunta
KAUKALOPALLO / SALIBANDY (1 vvt, 8-9)
Kaukalopallossa on luistelu-, mailankäyttö- ja perustaktiikkaharjoituksia. Pääpaino on
pelaamisessa. Halukkaille järjestetään kuntien välisiä otteluita.
Salibandyssä on perustaito– ja taktiikkaharjoituksia. Pääpaino on pelaamisessa. Halukkaat
osallistuvat kuntien väliseen turnaukseen.
SULKAPALLO (1vvt, 8-9)
Harjoitellaan syöttöä ja peruslyöntejä. Tavoitteena on kaksin– ja nelinpelin oppiminen.
Päähuomio on pelaamisessa.
SULKAPALLO / SALIBANDY (1vvt, 8) tytöt
Sulkapallossa opetellaan peruslyönnit erilaisia harjoituksia käyttäen. Pelaaminen on
tavoitteena.
Salibandyssä harjoitellaan perustekniikkaa ja -taktiikkaa. Pelaaminen on tavoitteena.
Molempia lajeja on tarkoitus harjoitella yhtä paljon.
268
8.10 Tietotekniikka (2 vvt, 8. lk. ja 2 vvt, 9. lk.)
TAVOITTEET
Tietotekniikan käyttötaito auttaa oppilasta omaksumaan laitteistoon ja ohjelmistoon liittyviä
peruskäsitteitä, joiden avulla hän saa jatkuvat valmiudet opiskella uusia ohjelmistoja ja
hyödyntää tietotekniikkaa muiden aineiden opiskelussa. Tavoitteena on, että oppilas osaa
käyttää koulun tietokoneita ja keskeisimpiä työvälineohjelmia sekä saa realistisen kuvan
tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on ohjata oppilasta hankkimaan tietoja, tutkimaan ja jäsentämään asiakokonaisuuksia sekä tuottamaan uutta tietoa
mm. erilaisten projektitöiden avulla yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa.
Tavoitteena on antaa ATK-ajokortin edellyttämät tietokoneiden käytön perustaidot kahden
vuoden aikana ja mahdollisuus suorittaa Tietokoneen käyttäjän A-kortti. Tarkempi sisältö
on nähtävissä Tietotekniikan kehittämiskeskus TIEKE ry:n sivuilla (www.tieke.fi)
SISÄLTÖ
8. lk.
Lähtökohtana on tietokoneen peruskäyttötaito tulevia opiskelutarpeita varten. Samalla on
mahdollisuus suorittaa Kansalaisen @-kortti. Näihin ajatellaan kuuluvaksi seuraavat tiedot
ja taidot :
1. Tietotekniikan perusteet
Tavoitteet: Oppilaalla on käsitys perustietojärjestelmistä ja niiden tuomista mahdollisuuksista yksilölle ja yhteiskunnalle.
Oppilaalla on käsitys laitteiden ja ohjelmistojen käyttötavoista sekä toiminnan periaatteista.
Hän tuntee alan peruskäsitteet. Hänellä on perustiedot erilaisista tietokonejärjestelmistä,
mikrotietokoneen toimintaperiaatteesta, rakenteesta, oheislaitteista sekä ohjelmista. Hän
ymmärtää tietotekniikan soveltamisalueet. Kokelas saa myös valmiudet vertailla laitteistoja ohjelmistovalintoja kotitietokoneen ostotilanteessa
2. Laitteen käyttö ja tiedon hallinta
Tavoitteet: Oppilas hallitsee laitteiston käyttöön liittyvät perusasiat.
Käyttöliittymän hallinta
työpöydän merkitys, näppäimistön ja hiiren käyttö, ohjelman käynnistäminen ja sulkeminen, usean ohjelman samanaikainen käyttö, kuvakkeiden käsittely, pikakuvakkeen tekeminen, ikkunoiden käsittely, valikoiden käyttö, valintaikkunat
Ohjauspaneelin tuntemus
hiiri, kirjoittimet, päivämäärä ja aika, näyttö
269
Apuohjelmien käyttö
laskin, kopioiminen ja liittäminen, tekstieditori, Muistio, Notepad, Write, Wordpad tms., piirto-ohjelma, Paintbrush, Paint tms.
Leikepöydän käyttö
tietojen siirto ja kopiointi ohjelmasta toiseen
Hakemistojen / kansioiden käsittely
hakemistojen / kansioiden luominen ja poisto, hakemistojen / kansioiden kopiointi ja siirtäminen, hakemistojen / kansioiden nimeäminen uudelleen
Tiedostojen käsittely ja ominaisuudet
avaaminen ja sulkeminen, luominen ja tallentaminen, sisällön selvittäminen, muuttaminen
ja tallentaminen, tallentaminen oikealla nimellä, oikeaan paikkaan, oikeassa tallennusmuodossa, nimeäminen uudelleen siirtäminen, kopiointi ja poisto, tulostaminen tyyppi, sijainti, koko, luotu, muokattu, käytetty, yleisimpien tiedostonimien tarkentimien ja -tyyppien
tunnistaminen esim. exe, bat, bmp, txt, gif, tif, jpg, rtf, htm, html, doc, pdf, xls, mdb, ppt,
wp, tmp jne, tiedostojen lajittelu, tiedostojen lukumäärä, tiedostojen pakkaus, tiedostojen
purku
Tallennusvälineet
kovalevy, cdrom, verkkolevy, zippilevy, levyke, alustaminen, nimeäminen, kopiointi
Oman tietokoneen ja verkkoympäristön ymmärtäminen
tiedostot omalla koneella ja palvelimella, ohjelmat omalla koneella ja palvelimella, ohjelmien versionumero, vapaan levytilan määrä, levyvirheiden etsiminen, esim. ScanDiskohjelma, levyn eheytys varmuuskopiointi, roskakori, poistettujen tiedostojen palautus, selviytyminen tilanteesta, jossa tietokone tai ohjelma menee jumiin, Ctrl+Alt+Del tms., järjestelmästä uloskirjautuminen ja uudelleen käynnistys
Tietoturva
oma tietokone ja verkkoympäristö, virustorjunta, varmuuskopiointi, Etsi-toiminto, tiedoston
etsiminen, tietojen etsiminen sisällön perusteella, kansion/hakemiston etsiminen, jokerimerkkien käyttö, Ohje-toiminto
3. Tekstinkäsittely
Tavoite: Oppilas hallitsee jonkin tekstinkäsittelyohjelman peruskäytön.
Tiedoston
avaus
tekstin kirjoittaminen ja korjaaminen oikeilla työkaluilla, ei rivinvaihtoja enterillä, sisentäminen oikeilla työkaluilla, lisäys- ja korvaustila, eri näyttötilat
Tiedoston tallennus
oikealla nimellä, oikeaan paikkaan, oikeassa tallennusmuodossa, uudella nimellä, uuteen
paikkaan
Tiedoston sulkeminen
Aluetoiminnot
270
valinta, leikkaa, kopioi, liitä, kahden tekstin yhdistäminen
Kirjasinmuotoilu
kirjasinlajin muuttaminen, kirjasinkoon muuttaminen, merkkitason muuttaminen,
Kirjasintyylit
kursivointi, lihavointi
Kirjasintehosteet
värin muuttaminen, alleviivaus, yläindeksi, alaindeksi
Merkkien lisäys
esim. €, ©, ®
Muotoilusiveltimen käyttö
Asettelut
asiakirjastandardin pääperiaatteet, pääotsikko eli asiaotsikko, alaotsikko, reunuksien eli
marginaalien tarkistaminen ja muuttaminen paperin suunnan muuttaminen, sarkaimet, viivaimen käyttö, sisennys ja mukautettu sisennys, esim. riippuva sisennys, tasaus, rivivälin
muuttaminen, tunnisteet, ylä- ja alatunniste, päiväys, sivutus, pakotettu sivunvaihto, sivunumerointi
Kielenhuolto ja tavutus
oikoluku tai oikeinkirjoituksen tarkistaminen ja korjaaminen muulla tavoin, tavutus
Taulukon käyttö
rivit ja sarakkeet, tietojen syöttö ja muokkaus, muotoilu, lajittelu
Luettelo
luettelomerkit, numerointi, lajittelu,
Kuvan lisäys
kuvakirjastosta, tiedostosta, kopioiminen toisesta dokumentista, kuvan siirtäminen paikasta toiseen, kuvan koon muuttaminen
Piirtotyökalujen käyttö
Sivun asetukset
Tulostaminen
tulostusalueen valinta, tulostusasetukset, esikatselu, tulostus
Etsi/korvaa -toiminto
Ohje-toiminto
4. Grafiikka
Tavoite Oppilas tutustuu johonkin yksinkertaiseen grafiikka-ohjelmaan
271
Tiedoston avaus
Tiedoston tallennus
oikealla nimellä, oikeaan paikkaan, oikeassa tallennusmuodossa, uudella nimellä, uuteen
paikkaan
Tiedoston sulkeminen
Esityksen aloitus
esitysmallin käyttö, valmiin rakenteen käyttö, sivun/ dian asetukset, esitys ilman ohjelman
valmiita malleja
Työtila
eri näyttötilat, muokkaaminen eri näytöissä
Esityksen muokkaus
mallin vaihto, taustavärin vaihto, uuden dian lisääminen, diajärjestyksen muuttaminen,
dian poisto, dian kopiointi toisesta esityksestä
Tekstien käsittely
kirjasinmuotoilut: laji, koko, tyyli, väri, luettelo, luettelomerkit, sisennystasot. tekstin kopiointi toisesta tiedostosta, valinta, leikkaa, kopioi, liitä
Piirto
vapaapiirto, piirto-objektit: viivat, kaaret, kuviot, täyttöväri, ääriviiva, valinta, leikkaa, kopioi,
liitä
Kuvien käsittely
kuvakirjastot, lisäys tiedostosta, kuvan kopiointi toisesta tiedostosta, kuvan muotoilu, koon
muuttaminen, paikka, reunaviiva. värit, vesileima, valinta, leikkaa, kopioi, liitä
Objektien käsittely
siirtäminen, ryhmittely, ryhmän purku, kiertäminen, kääntäminen, järjestys: tuo eteen, vie
taakse, muokkaus, koko, viivan leveys, värit, valinta, leikkaa, kopioi, liitä
Organisaatiokaaviot
luominen, muokkaaminen
Perustyyli
ylä- ja alatunniste, sivunumerointi, dianumerointi, päivämäärä
Tulostus
erilaiset tulosteet, sivun asetukset, dian asetukset, tulostusasetukset
Viivain
Tilarivi
Etsi/korvaa –toiminto
272
Ohje-toiminto
5. Internet
Tavoite Oppilas osaa käyttää sähköpostia sekä osaa etsiä ja hyödyntää internetistä saatavaa tietoa.
Sähköpostiviestin rakenne
otsikkokentät, lähettäjä, vastaanottaja, kopio, piilokopio, aihe, runko-osa, liitteet, allekirjoitus, signature
Sähköpostiviestin käsittely
viestin vastaanotto, viestiin vastaaminen, viestin lähetys annettuun osoitteeseen, saman
viestin lähetys useampaan osoitteeseen samanaikaisesti, viestin välitys eli lähetys edelleen
Liitetiedoston käsittely
tiedoston lähetys, tiedoston vastaanotto, tiedoston tallennus annetulla nimellä määrättyyn
hakemistoon tai kansioon, tiedostojen pakkaus, tiedostojen purku, tiedoston tyyppi ja koko
Sähköpostiviestien hallinta
kansion luominen, kansion nimeäminen, viestin siirtäminen tiettyyn kansioon, viestien lajittelu, viestin tulostus, viestin poistaminen
Sähköpostiohjelman osoitekirjan ylläpito
yksittäinen osoite, jakelulista/ ryhmä
Etsi-toiminto
Ohje-toiminto
WWW
WWW-sivun löytäminen URL-osoitteen perusteella
Hakukoneiden käyttö
hakusanojen käyttö, jokerimerkkien käyttö, hakutulosten arviointi, hakutulosten muokkaus
Palveluiden käyttö
pankkipalvelut, julkishallinnon asiointipalvelut, tietokantapalvelut
URL-osoitteen kopiointi
Tekstin kopiointi www-sivulta ja tallentaminen tiedostoksi
Kuvan kopiointi www-sivulta
Kuvan tallennus www-sivulta
Tulostus
273
sivun tulostus, valinnan tulostus, tulostusasetukset, tulostuksen esikatselu
Suosikkien/kirjanmerkkien käyttö
Selaimen aloitussivun määrittäminen
Välimuistin ja sivuhistorian tyhjentäminen
Etsi-toiminto
Ohje-toiminto
9. lk.
6. Taulukkolaskenta
Tavoite: Oppilas osaa käyttää taulukkolaskentaa tilastotietojen havainnollistamiseen. Kokelas osoittaa itsenäisesti tietokonetta käyttäen, että hän hallitsee valitsemansa taulukkolaskentaohjelman peruskäytön.
Tiedoston avaus
Tietojen syöttö
lukujen kirjoittaminen, tekstin kirjoittaminen
Tiedoston tallennus
oikealla nimellä, oikeaan paikkaan, oikeassa tallennusmuodossa, uudella nimellä, uuteen
paikkaan
Tiedoston sulkeminen
Taulukon kopiointi ja uudelleen nimeäminen
Aluetoiminnot
valinta, kopioi, leikkaa, liitä
Laskeminen taulukossa
kaavat annetun laskentamallin mukaan, summa, vähennyslasku, kertolasku, jakolasku,
prosenttilasku, kaavan kopiointi, kaavan siirto, funktiot, summa, keskiarvo, maksimi, minimi, laskenta useammasta taulukosta, soluviittaukset, suora ja suhteellinen
Taulukon muokkaus
rivien ja sarakkeiden lisäys ja poisto, rivien ja sarakkeiden koon muuttaminen
Ulkoasun muotoilu
274
lukumuotoilut, valuutta, kokonaisluku, desimaali, päivämäärä, tehosteiden käyttö, taustaväri, lihavointi, kursivointi, alleviivaus, reunaviivat, tekstin tasaus, reunat, keskitys, tekstin
keskittäminen useampaan sarakkeeseen, tekstin asetukset esim. rivitys, tekstin suunta
Lajittelu annetuilla perusteilla
Piirtotyökalujen käyttö
Kaavio
kaavion lisäys pyydetyistä tiedoista, kaaviolajit, pylväskaavio ja ympyräkaavio, otsikot ja
selitteet
Kolmiulotteinen työkirja
rivit ja sarakkeet, taulukkovälilehti, lisäys, poisto, kopiointi, siirto, uudelleen nimeäminen,
usean taulukon valitseminen ryhmäksi, kaavarivi, tunnisteet, ylä- ja alatunniste
Sivun
asetukset
ja
tulostaminen
paperin suunta, sovittaminen sivulle, reunukset, ylä- ja alatunnisteet, ruudukkojen ja sivunvaihtojen lisäys, rivi- ja sarakeotsikkojen tulostaminen, tulostusalueen valinta, tulostusasetukset, esikatselu, tulostus
Etsi/korvaa –toiminto
Ohje-toiminto
7. Tietokannat
Tavoite: Oppilas osaa käyttää tärkeimpiä tietokantapalveluja, esimerkiksi kirjastotietokantaa.
Tiedoston avaus
Uuden tietokannan luominen
tallennus oikealla nimellä, oikeaan paikkaan, kenttien nimeäminen, kenttien tietotyypit,
teksti, luku, valuutta, päivämäärä, kellonaika, looginen kenttä (Kyllä/Ei), kenttien koko,
kenttien looginen järjestys
Tietokannan taulukot
luominen, kopioiminen, nimeäminen uudelleen
Tietojen syöttö tietokantaan
Tietojen ylläpito
kentän sisällön muuttaminen, tietueen lisäys ja poisto, tietueiden lukumäärä, tietojen selailu ja etsiminen, tietojen lajittelu
Kyselyn tekeminen
tietojen poimiminen / suodattaminen hakuehtojen mukaan, hakuehtojen käyttäminen, tuloksen tallentaminen
275
Perusraportin
luominen, tallennus, tulostaminen
Sivuasetukset ja tulostaminen
paperin suunta, reunukset, otsikkojen tulostaminen, tulostusalueen valinta, tulostusasetukset, esikatselu
Etsi/korvaa –toiminto
Ohje-toiminto
Tietotekniikan arviointi
Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön:
Näyttökokeet ja kirjalliset kokeet
Tuntiaktiivisuus (tuntitehtävien tekeminen, osallistuminen asian tiimoilta keskusteluun, ryhmän huomioiminen, on auttavainen muita oppilaita kohtaan).
Alan seuraaminen ja harrastaminen
Numero 10
Edellyttää erinomaista osaamista jokaisella osa-alueella (ajokorttikokeista hyväksytty suoritus), on tuntiaktiivinen, on kiinnostunut alan tapahtumista ja harrastaa tietotekniikkaa.
Numero 9
Edellyttää kiitettävää osaamista joka osa-alueella (ajokorttikokeista hyväksytty suoritus),
on aktiivinen tunnilla.
Numero 8
Edellyttää kohtuullista osaamista useimmilla osa-alueilla, jonkun osa-alueen vahva suoritus kompensoi heikompaa suoritusta, on innostunut tunnilla.
Numero 7
Edellyttää tyydyttävää osaamista useimmilla osa-alueilla, jonkun osa-alueen vahva suoritus kompensoi heikompaa suoritusta, osallistuu tunnilla tyydyttävästi.
Numero 6
Edellyttää kohtalaista osaamista useimmilla osa-alueilla, jonkun osa-alueen vahva suoritus
kompensoi heikompaa suoritusta, osallistuu tunnilla kohtuullisesti.
Numero 5
Edellyttää välttävää osaamista eri osa-alueilla, osallistuu tunnilla välttävästi.
276
8.11 Tekninen työ
Tekninen työ on peruskoulun yleissivistävä, käden taitoja kehittävä ja työntekoon kannustava ja kasvattava oppiaine.
Tavoitteet
Teknisen käsityön tavoitteena on kehittää oppilaan käden taitoa, luovuutta, suunnittelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoa sekä myönteistä asennoitumista työntekoon, tekniikkaan ja
sen kehitykseen.
Lisäksi oppilas
oppii käsityön ja tekniikan perustietoja ja taitoja ja osaa soveltaa niitä käytäntöön itsenäisesti
oppii arvostamaan kriittisesti omia tuotoksiaan huomioiden niiden tekniset ominaisuudet, esteettiset, taloudelliset ja ympäristötekijät
tutustuu esineelliseen kulttuuriperintöön ja arvostaa sitä
on kiinnostunut tekniikan viimeisimmistä saavutuksista sekä oppilaan harrastuneisuus teknisiä töitä ja teknologiaa kohtaan lisääntyy
Sisällöt
3. luokka
Puutyöt
työkalujen nimet, huolto sekä oikea ja turvallinen käyttö
sahaus
naulaus
poraus
talttaus: kovera pinta
mittaaminen ja merkitseminen
kaarnanvuolu
liimaaminen: muovidipressioliima
pintakäsittely: petsi, lateksi
4. luokka
Puutyöt
suorakulman ja harpin käyttö
naula-liimaliitos
talttaus: uran ja kuperan pinnan talttaus
pintakäsittely: maalaus, lakkaus ja poltto
Metallityöt
levynleikkaus
langantaivuttaminen
5. luokka
277
Puutyöt
tappiliitos
saranointi
kynteliitos
pintakäsittely: maalauksen rajaaminen
Metallityöt
vetoniittaus
koneruuviliitos
piirtopuikko
Kone- ja sähköoppi
elektroniikka: yksinkertainen rakennussarja
pääpaino: juottamisen oppiminen ja komponenttien tunnistus
6. luokka
Puutyöt
sorvaus
isompi projektityö
2-komponenttiliima
Metallityöt
pakotus
niittaaminen
emalointi
kierteitys
Kone- ja sähköoppi
sähkömoottorilla toimiva laite
7. luokka
Puu- ja metallityö
Konetyöskentely
puu- ja metallityöstökoneiden rakenne, toiminta ja kokoonpano sekä turvalliset työskentelytavat.
konetyöskentelyyn liittyvät vaarat, koneiden oikea käyttö ja suojautuminen kone- ja
henkilökohtaisin suojavälinein terveyttä vaarantavilta aineilta, kuten pöly, liuotinhöyryt,
kipinät, lastut, melu jne.
Työskentely käsityövälinein
yleisimpien puu- ja metalliteollisuudessa tarvittavien käsityövälineiden käyttö ja huolto
oikean työasun ja suojavälineiden käyttö
Kone- ja sähköoppi
278
kaksi- ja nelitahtimoottorin toiminta ja rakenteet
yksinkertaiset huoltotoimenpiteet
tavallisille sähkönkäyttäjille sallittujen sähkötöiden hallinta
Työsuojelu
olosuhteet, joissa oppilaan terveys ei vaarannu
työtavat, jotka edistävät vaaratonta työskentelyä harrastuksissa ja myöhemmin työelämässä
Vuosiluokilla 5 - 7 oppilas voi vuosittain valita joko tekstiilityön tai teknisen työn.
8. luokan valinnaiskurssit
Elektroniikka
Kurssin tarkoituksena on havainnollistaa ja osoittaa oppilaan omien elektronisten laitteiden
rakentamisen kautta, mitä elektroniikka on, mistä yksinkertainen elektroninen laite koostuu
sekä mikä merkitys elektroniikalla on yhteiskunnassa ja oppilaan jokapäiväisessä elämässä.
Sähkö- ja koneoppi
Kurssilla käsitellään moottoriopin ja sähköopin perusteita, 2-tahti, 4-tahti, diesel- ja sähkömoottoreita.
9. luokan valinnaiskurssit
Hitsauskurssi
Kurssilla perehdytään eri hitsausmenetelmiin: kaasuhitsaus, kaasuleikkaus, kaarihitsaus ja
Mig-hitsaus. Kurssilla tutustutaan eri metalleihin ja niiden hitsattavuuteen, metallijuotoksiin
sekä pehmyt- ja kovajuottamisiin.
8. ja 9. luokan valinnaiskurssit
Tekninen työ
Teknisen työn yleiskurssi on jatkoa 7. luokan tekniselle työlle. Kurssilla opitaan käyttämään eri hitsauskoneita, puun- ja metallintyöstökoneita sekä tutustumaan erilaisten metallien hitsausmahdollisuuksiin.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
Oppilas
kykenee havaitsemaan myös itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon
käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus,
kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus
ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
279
dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin
se on tarkoitus valmistaa
osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen
Oppilas
työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen
osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa
osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa
Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta
Oppilas
kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia
osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti
pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein
muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.
280
8.12 Tekstiilityön opetussuunnitelma luokat 3-9
Tavoitteena on, että oppilas oppii soveltamaan teoreettista tietoa käytännön työhön ja oppilaalle karttuu selviytymistaitoja jokapäiväiseen elämään. Pyritään prosessiin, joka alkaa
suunnittelusta ja päättyy valmiiseen, siistiin ja laadukkaaseen työhön. Opetusta toteutetaan erilaisten aihepiirien ja projektien avulla mahdollisuuksien mukaan. Jokaisella vuosiluokalla voidaan lisäksi ottaa aiheita/erikoistekniikoita oppilasryhmän mielenkiinnon mukaan.
Tavoitteena luokilla 3 - 9 on, että oppilas
aan palautetta,
uvat, mallitilkut, yms.
- ja kuluttajatietoa työskentelyn lomassa,
sityötekniikoihin,
ien mukaan.
Valitseminen
Vuosiluokkien 3 ja 4 aikana oppilas opiskelee yhtä paljon sekä teknistä että tekstiilityötä.
Tämän pohjalta hänellä on mahdollisuus valita kiinnostuksensa ja taipumuksensa mukaan
neljännellä luokalla joko tekninen tai tekstiilityö viidettä ja kuudetta vuosiluokkaa varten.
Kuudennella luokalla oppilas valitsee teknisen tai tekstiilityön seitsemättä vuosiluokkaa
varten. Vuosiluokilla 8 ja 9 ne ovat valinnaisaineita. Valinnastaan huolimatta oppilas opiskelee lukuvuoden aikana myös tekstiili-/teknistä työtä vaihtokurssin (8-10 h) ajan.
Arviointi
Arviointi kohdistuu tuotteen suunnitteluun, toteutukseen ja valmiiseen työhön. Kukin työ
arvioidaan näiltä kohdin. Myös vaihtokurssi arvioidaan yhtenä osana käsityön kokonaisuutta. Tekstiilityö arvioidaan vuosiluokilla 3 - 6 sanallisesti ja 7 - 9 numeerisesti.
Vaihtokurssit
Vaihtokurssilla oppilas opiskelee sitä käsityötä, jota oppilas ei valinnut pääkäsityökseen.
Vaihtokurssien toteuttamisajankohta sovitaan kouluittain. Kurssin pituus on 8 - 10 tuntia.
Kurssi on mahdollista toteuttaa myös erilaisten projektien yhteydessä.
Valinnaiskurssit
Valinnaiskurssien tavoitteena on auttaa ja innostaa oppilasta kehittämään käsityötaitojaan.
Kurssien toteutus pohjautuu mahdollisimman pitkälle oppilaan taitoihin ja mielenkiinnon
kohteisiin. Valinnaiskursseilla syvennetään aiemmin opittua ja tehdään vaativampia töitä
hyödyntäen perustekniikoita. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan ja kokeillaan erikoistekniikoita (mm. silkkimaalaus, kankaanpainanta).
281
KÄSITYÖN SANALLINEN ARVIOINTI 3 - 6 LUOKILLA
Suunnittelet työtäsi
Erinomaisesti
Hyvin
Työskentelysi sujuu Työsi lopputulos
onnistui
- osaa itsenäisesti - osaa itsenäisesti - työn laatu on
ideoiden suunnitella kirjallista ohjetta seu-erinomaista
toimivan tuotteen
raten valmistaa toi-- arvioi realisti- suunnitelmat ovat mivan tuotteen
sesti
suunomaperäisiä
-omaa
käsityöhön nitteluaan, työs- suunnitelma on tu- liittyvän erityislahjak- kentelyään
ja
kena
työskentelyn kuuden,
harrastaa valmista työtä
aikana, sitä muute- kädentaitoja laajasti - työ on huolellitaan ja täydenne- - hallitsee käsityössä sesti tehty ja viitään tarvittaessa
tarvittavat tekniikat meistelty
- tunnistaa perusmateriaalit
- huomioi työturvallisuustekijät
- huolehtii työvälineistä ja työtilojen
viihtyisyydestä
- auttaa mielellään
muita oppilaita
osaa
ohjatusti - työskentelee ohjat-- työ on toimiva
suunnitella toteutta- tuna kirjallista ohjetta ja siisti
miskelpoisen
tuot- ja suunnitelmaansa - arvioi realistiteen
toteuttaen
sesti suunnittelu- suunnitelma toimii - haluaa kehittää it-aan, työskentetukena työskentelyn seään
lyään ja valmista
aikana
- haluaa oppia ja har- työtä
rastaa käsitöitä
- saa työt val- hallitsee käsityön miiksi aikataulun
perustekniikoita
mukaan
- tuntee peruskäsitteet
- tunnistaa perusmateriaaleja
- huomioi työturvallisuustekijät
- huolehtii työvälineistä ja työtilojen
viihtyisyydestä
- pyrkii pitkäjänteiseen työntekoon yksin ja ryhmässä
282
Tyydyttäväs- - yrittää parhaansa - ei osaa seurata kir- - tuote on käyttöti
työn suunnittelussa jallista ohjetta, vaan kelpoinen
ja toteutuksessa
kysyy usein lisäohjei-- saa työt val- suunnitelma ei toimi ta opettajalta
miiksi
työskentelyn tukena - tarvitsee apua pe-- työn lopputulos
ruskäsitteiden ja - ei vastaa odotekniikoiden selvittä- tuksia
misessä
- yrittää säilyttää työrauhan
- motivaatio ja keskittyminen työskentelyyn vaihtelee
Jonkin ver- - työn suunnittelu ei - työ ei valmistu opet-- tuote on käyttöran
oikein kiinnosta
tajan
ohjauksesta kelpoinen
- suunnitelma ei toimi huolimatta
- saa jotkut työt
työskentelyn tukena - työskentelystä puut-valmiiksi, ei kuituu pitkäjänteisyys tenkaan aikatau- ei hallitse vielä pe-lun mukaan
rustekniikoita
- työn lopputulos
- ei tunnista vielä pe-ei vastaa odorusmateriaaleja
tuksia
Ei vielä
- työn suunnittelu ei - työ ei valmistu opet-- kaikki työt ovat
kiinnosta ollenkaan tajan
ohjauksesta keskeneräisiä
huolimatta
- työn lopputulos
-työskentelystä puut-ei kiinnosta mituu pitkäjänteisyys ja nua
motivaatio
KÄSITYÖN JA TEKSTIILITYÖN ARVIOINTIPERUSTEET 7. - 9. LUOKAN PÄÄTTEEKSI
Heikko
4
7. luokka ja valinnaiskurssit
työn toteutus ja suunnittelu eivät kiinnosta
kaikki työt jäävät kesken
häiritsee tuntia
-
Välttävä
5, 6
-
työn toteutus ja suunnittelu ei
kiinnosta
työ ei valmistu opettajan ohjauksesta huolimatta
ei anna työrauhaa toisille
ei saa työtä valmiiksi
283
Tyydyttävä
7
-
ei pysty seuraamaan kirjallista
ohjetta
-
yrittää parhaansa työn suunnittelussa ja toteutuksessa
ei muista aina kaikkia opetettuja asioita
kysyy usein lisäohjeita opettajalta
ei oikein jaksa seurata kirjallista
ohjetta
saa työt valmiiksi
yrittää säilyttää työrauhan
-
Hyvä
8
-
-
Kiitettävä
9
-
pystyy ohjatusti suunnittelemaan ja toteuttamaan tuotteen ottaen huomioon käytettävissä olevan ajan, välineet, materiaalit sekä
tuotteiden kestävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden
dokumentoi suunnitelmansa
huolehtii työvälineistä ja työtilojen viihtyisyydestä
työskentelee tarkoituksenmukaisesti
noudattaa työturvallisuusohjeita
hallitsee perustekniikat
osaa työskennellä yksin ja ryhmässä
osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimiaan asioita
osaa hyödyntää ohjatusti tekniikkaa
arvioi realistisesti suunnitteluaan, työskentelyään ja valmista
työtä
kykenee ottamaan vastaan kritiikkiä ja toimimaan sen mukaisesti
muodostaa realistisen kuvan
taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan
pyrkii suunnitelmissaan omaperäisyyteen
valmis työ on toimiva ja kaunis,
työn jälki siistiä
haluaa oppia ja harrastaa käsitöitä
osaa soveltaa eri tekniikoita
284
-
Erinomainen
10
-
-
tarkoituksenmukaisesti
pystyy etenemään kirjallisen
ohjeen avulla
pysyy annetussa aikataulussa
arvioi realistisesti suunnitteluaan, työskentelyään ja valmista
työtä
auttaa muita oppilaita
osaa itsenäisesti ideoiden
suunnitella ja toteuttaa toimivan
tuotteen
auttaa mielellään muita oppilaita
suunnitelmat ovat omaperäisiä
työskentely ja työn laatu ovat
erinomaisia
omaa käsityöhön liittyvän erityislahjakkuuden, harrastaa kädentaitoja laajasti
hallitsee käsityössä tarvittavat
tekniikat
arvioi realistisesti taitojaan,
suunnitteluaan,
työskentelyään
sekä valmista työtä
285
TEKSTIILITYÖN SISÄLLÖT 3 - 9 LUOKILLA
3. lk.
Ompelu
4. lk.
5. lk.
6. lk.
7. lk.
8. - 9. lk. (valinnaiskurssit)
Perustiedot Ompelukoneen Ompeluko- Ompelukoneen Ompeluko- Oppilas suunompelukokäytön perus- neen käyttö käyttö hallitaan neen
ja nittelee
itse
neesta:
teet kerrataan. hallitaan
- esim. tilkkutyö saumurin
kurssin sisällön
- osat
- kassi, reppu,
käyttö halli- taipumustensa
- langoitus
merimiessäkki, Saumurin Saumurin käy- taan.
ja
kykyjensä
- koneen käyt-tms. niin tytöille käytön opet-tön harjoittelu
mukaan valiten
tö
kuin pojillekin telu
Yläosan
itse
toteutussopiva ompeluAlaosan vaate vaate
tekniikan.
Ompelukotyö
Yläosan
kuminau-kankaan
neen ajokortti - hoito-ohjeet vaate (esim. havyötärö, tms. rakenne
Hän syventää
T-paita)
- kankaan ra-kaavan aiemmin oppiPerustiedot
- kankaan kenne
osat ja kaa- miaan tekniikoisilitysraudan
rakenne
- kaavan osat vamerkit
ta.
käytöstä
kaavan ja kaavamerkit kaavan
osat ja kaa-- kaavan käyt- käyttäminen Tutustuu mahPieniä harjoivamerkit
täminen
hoito- dollisuuksien
tustöitä
kaavan - hoito-ohjeet ohjeet
mukaan erikoiskäyttäminen
tekniikoihin.
hoitoVaatteiden
ohjeet
ja värien sopivuus
Polttokokeet
- tekstiilien
ominaisuuksien tutkiminen polttokokeen avulla
Kankaan /
valmiin työn
koristelu
Koristellaan
työ
- kone- tai
käsinkirjonnalla
- painamalla
- aplikoimalla
- värjäämällä
286
Perinnekäsitöitä
Ryijy ommel-Huovutus
len
- taso tai kol- ryijypisto
miulotteinen
- kankaan ra-- villatietous
kenne
Neulonta
3. lk.
Virkkaus
4. lk.
Ketjusilmukan
kertaus
Kiinteä
silmukka
- harjoitustyö
Virvittäin ompe-Huovutus
lu
- villatietous
- harvasidoksinen
palttina
(pellava, säkkikangas)
Tasoneule Suljettu neule Suljettu neu- oikea sil-- lapaset, tms. le
mukka
- oikea & nurja - sukat
hoito-silmukka
- kantapään
ohjeet
kärkikaven- kavennus
nus
hoito- hoito-ohjeet ohjeet
5. lk.
6. lk.
7. lk.
8. lk. - 9. lk.
(valinnaiskurssit)
Ketjusilmukka
Kiinteä
mukka
sil-
Pylväs
- harjoitustyö
Kudonta
Kankaan
kudonta kudontakehyksessä
- Itse tehdyssä
/ valmiissa kudontakehyksessä
- loimi ja kude
- (viriö)
- palttinasidos
Vuodenaika- Mahdollisuukaskartelut sien mukaan
oppilas tekee
vuosiluokkien
3-9
aikana
vuodenaikoihin liittyviä askartelutöitä.
Päättötyö
(varataan
riittävästi
aikaa työn
toteuttami-
Oppilas
suunnittelee
ja toteuttaa
omavalintaisen työn op287
seen)
Vaihtokurssit
(5. - 7. lk.)
pimiaan tekniikoita käyttäen ja soveltaen sekä
prosessia
arvioiden.
Ompelutyö Ompelutyö
Ompelutyö
- ompeluko-ompeluko-- ompelukoneen käytön neen
käytön neen käytön
kertaus
harjoittelu
harjoittelu
ja / tai
ja / tai
- saumurin käy- - saumurin
tön harjoittelu käytön harjoittelu
288
8.13 Kotitalouden valinnaiskurssit
8. LUOKKA
- kotitalous 2 vvt.
- kätevä kokki -kurssi 1 vvt.
- jauhopeukalo -kurssi 1 vvt.
9. LUOKKA
-
kotitalous 2 vvt.
-
ruokamatka Eurooppaan ja kaukomaille -kurssi 1 vvt.
-
taitava leipoja -kurssi 1 vvt.
VALINNAINEN KOTITALOUS 8. JA 9. LUOKKA, 2 vvt.
TAVOITTEET
Oppilas
* laajentaa ja syventää 7. luokalla opittuja tietoja ja taitoja
* ymmärtää myönteisten ihmissuhteiden, hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen
* oppii ymmärtämään omien arkipäivän valintojen vaikutuksen kodin talouteen
* oppii suunnittelemaan toimintaansa ja ottamaan vastuuta omasta työstä, ryhmän
työskentelystä sekä ympäristöstä
* saa aineksia arkielämästä selviytymiseen
* kokee onnistumisen elämyksiä ja tekemisen iloa
SISÄLLÖT
Opetuksen sisältö perustuu seuraaviin, kiinteästi toisiinsa liittyviin aihepiireihin:
1) Perhe ja yhdessä eläminen
2) Ravitsemus ja ruokakulttuuri
3) Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta
4) Koti ja ympäristö
Valinnaisessa kotitaloudessa opiskelu on lähinnä käytännön tekemistä. Pääpaino on ruoanvalmistuksessa, mutta harjoitustöinä tehdään myös tavallisimpia kodinhoitoon ja vaatehuoltoon liittyviä tehtäviä.
289
Opiskeltavat asiat
- kotiruokaa ja -leivonnaisia
- säilöntää talven varaksi
- kodin juhlia eri toteutuksin: joulu, pääsiäinen, vappu, kahvitarjoilu, juhlalounas
- erityisruokavaliot
- suomalainen ruokaperinne
- katsaus vieraisiin ruokakulttuureihin
- tietoa kuluttajalle
- kestävä kehitys kotitaloudessa
- omien aterioiden suunnittelua ja toteutusta
- ruoan hintavertailua itse tehden ja valmiina
- omia toiveita
ARVIOINTI
Opettajan antama arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Lisäksi oppilas arvioi itse omaa ja
ryhmänsä työskentelyä. Valinnaisessa kotitaloudessa kokeet ovat lähinnä käytännön kokeita. Arvosanan muodostumiseen vaikuttaa tuntikäyttäytyminen, työn suunnittelu, tiedon
hankinta, työn toteutus, työn tulos sekä yhteistyökyky. Valinnainen kotitalous arvioidaan
numerolla 4 -10 ja päättöarvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteerejä.
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Oppilas
- osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä
- tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa
soveltaa niitä oppimistilanteessa
- tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja
osaa käyttää niitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa
- osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen
- osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä
turvallisesti
- osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä
- osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä
- osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita
sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta
- osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta
- tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet
290
KOTITALOUDEN LYHYTKURSSIT
Kätevä kokki (1 vvt, 8. lk.)
Kurssi perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä työskentelyyn. Tavoitteena on oppia
valmistamaan erilaisia terveellisiä ruokia nopeasti ja helposti. Aiheina ovat mm. erilaiset
välipalat, salaatit, pikaleivonnaiset, wokki-, pasta- ja riisiruoat. Kurssilla toteutetaan myös
oppilaiden omia mieliruokia mahdollisuuksien mukaan. Kurssin arviointi on joko suoritettu
tai hylätty -merkintä.
Jauhopeukalo (1 vvt, 8. lk.)
Kurssilla tutustutaan leivonnan nikseihin ja laajennetaan perusopetuksessa saatuja leivontaan liittyviä taitoja. Opetellaan valmistamaan perusleivonnaisia, jotka liittyvät vuodenaikoihin ja juhliin, esimerkiksi sadonkorjuu, joulu, laskiainen, pääsiäinen, vappu, ristiäiset,
syntymäpäivät, lastenkutsut ja rippijuhlat. Kurssi perustuu käsillä tekemiseen ja työt suoritetaan yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Kurssin lopuksi järjestetään ryhmän valitsema pienimuotoinen juhla tarjoiluineen. Kurssin arviointi on joko suoritettu tai hylätty -merkintä.
Ruokamatka Eurooppaan ja kaukomaille (1 vvt, 9. lk.)
Kurssin aikana jokainen ryhmä perehtyy valitsemansa maan ruokakulttuuriin ja valmistaa
julisteen ja pienen esityksen ruokaohjeineen. Koko luokka toteuttaa kunkin ryhmän suunnittelemat ateriakokonaisuudet kurssin aikana. Tämän projektityön avulla pyritään saamaan monipuolinen käsitys kansainvälisistä ruokakulttuureista ja samalla tutustutaan eri
maihin ja kansallisuuksiin ”keittiön kautta”. Eri maiden ruokakulttuureihin tutustutaan myös
toteuttamalla opettajan valitsemia ateriakokonaisuuksia. Työskentely on pääasiassa käytännön ruoanvalmistusta ja leipomista projektityön lisäksi. Kurssin arviointi on joko suoritettu tai hylätty -merkintä.
Taitava leipoja (1 vvt, 9. lk.)
Kurssilla vahvistetaan leipomisen iloa tutustumalla perusteellisemmin kotimaisiin erikoisuuksiin, erikoismenetelmiin ja kansainvälisiin tuttavuuksiin. Kurssi etenee taikina- ja leivonnaistyypeittäin. Oppilaiden omia toiveita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Kurssin
aikana kehitetään kädentaitoja oppilaan omat lähtökohdat huomioon ottaen. Työskennellään itsenäisesti, pareittain sekä ryhmittäin. Kurssin lopuksi järjestetään ryhmän yhteinen
pienimuotoinen juhla herkkunoutopöytineen sekä mahdollisine vieraineen. Kurssin arviointi
on joko suoritettu tai hylätty -merkintä.
291
8.14 Off we go – Englannin kieltä käytäntöön (1 VVT, 9. LK.)
Harjoittelemme englannin kieltä erilaisissa käytännön tilanteissa. Pääpaino on suullisessa
kielenkäytössä, selviytymisessä monenlaisissa sosiaalisissa tilanteissa, esimerkiksi matkoilla ja uusia ihmisiä tavatessa.
Harjoittelemme myös kirjoittamista, mm. työpaikkahakemuksen laatimista ja prosessikirjoittamista.
Lisäksi pyrimme tutustumaan englanninkieliseen kulttuuriin ja vahvistamaan jokaisen oppijan luottamusta omaan taitoonsa käyttää vierasta kieltä.
292
293
294