MIKÄ ON VALONIA? JÄTEVESIEN KÄSITTELY POHJAVESIALUEILLA KIIKALA, 22.4.2010 Jussi Heikkinen MINWA • Minimization of Wastewater Loads at Sparsely Populated Areas • Tavoitteena on jäte- ja pohjavesien laadun parantaminen vähentämällä ympäristöön kohdistuvaa jätevesikuormitusta haja-asutusalueilla • Hankealueena alueina 18 kuntaa Varsinais-Suomesta ja Järvämaan maakunta Virosta • Turun AMK koordinoi hanketta ja Valonia toimii asiantuntijaorganisaationa • EU-rahoitus: Central Baltic ohjelma 2007-2013 TOIMINTAA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ • Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus • Perustettiin yhdistämällä V-S Agendatoimisto ja V-S Energiatoimisto vuonna 2008 • Toiminta-alueina ovat mm. vesiensuojelu, uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen, ympäristökasvatus, materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen • Yhteistyökumppaneina mm. kunnat, kotitaloudet, yritykset, yhdistykset • Vanha Suurtori 7, Turku TOIMINTAA MINWA-HANKKEESSA • Jätevesineuvontaa: jätevesikyläillat, neuvontaa tapahtumissa ym. • Neuvontapuhelin päivystää: 050 407 1539 kaksi kertaa viikossa, ti 13-15 ja to 10-12 • Koulutusta ja seminaareja alan yrittäjille ja viranomaisille • Huoltotoiminnan ja seurannan kehittäminen, jätevesinäytteenotto esimerkkikohteista • Hyvien toimintamallien löytäminen, kokemustenvaihto Suomen ja Viron välillä • Jätevesilietteen hyötykäytön tutkimus JÄTEVESIASETUS (542/2003) • Ympäristönsuojelulaki (86/2000) – jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus – jätevesistä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa – pohjavesien suojelu kunnan ympäristösuojelumääräykset • Jätevesiasetus (542/2003) – säädetään tarkemmin jäteveden käsittelymenetelmistä ja vaadittavasta puhdistustehoista, yms. • Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevissa kiinteistöissä – taustalla valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet – ei sovelleta, jos toiminta vaatii ympäristöluvan • Vesihuoltolaki (119/2001) • Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet – kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä • Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) – valvoo ja rakentamista ja sen laatua – rakentaminen vaatii yleensä haja-alueilla toimenpideluvan • Toimenpide/rakennuslupa • Jätelaki (1072/1993) – ohjaa lietteiden ja muiden syntyvien jätteiden käsittelyä – lupahakemuksen liitteenä oltava suunnitelma jätevesijärjestelmästä • Tuli voimaan 1.1.2004, siirtymäaikaa 31.12.2013 saakka • Koskenut heti uudisrakennuksia sekä kohteita, joissa muutostyöt vaativat rakennusluvan 1 POHJAVEDEN SUOJELU PV-ALUEIDEN LUOKITUKSET YSL 8 § Pohjaveden pilaamiskielto Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). • Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi luokiteltu pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään 20–30 vuoden kuluessa. Alue kuuluu luokkaan I myös silloin, kun sitä tarvitaan esimerkiksi liittyjämäärältään vähintään kymmenen asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa tai kriisiajan vedenhankinnan järjestämiseksi. MIKSI SAKOKAIVOT EIVÄT ENÄÄ KELPAA… ? • Jätevedet ovat muuttuneet määrällisesti ja laadullisesti • Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva alue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle toistaiseksi ei ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muun toiminnan vedenhankinnassa. • Luokka III: Muut pohjavesialueet ovat pohjaveden muodostumisalueita, joiden hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaannin edellytysten, veden laadun tai laadun muuttumisuhan selvittämiseksi. Jätevesijärjestelmän käyttö Täyttääkö vaatimukset? • Rehevöittävien päästöjen vähentäminen • Oman ja naapurin talousvesikaivon laadun turvaaminen • Vedenlaatu ja hygienia lähialueella • Pohjaveden suojelu • Hajuhaitat vähentyvät • Kiinteistön arvo nousee… Jätevesijärjestelmän rakentaminen Selvitys jätevesijärjestelmästä EI Jätevesijärjestelmä rakennetaan vaatimukset täyttäväksi KYLLÄ Ei rakennustoimenpiteitä Suunnitelma jätevesijärjestelmästä Käyttö- ja huolto-ohje ja sen pitäminen ajan tasalla Rakennus- tai toimenpidelupa taikka -ilmoitus/lupaehdot Käyttö ja huolto ohjeiden mukaisesti Rakennustyö ja sen valvonta Käytön, huollon ja kunnossapidon valvonta ja toimien muistiinmerkintä Ympäristölakiin perustuvat toimet Työn valmistuminen ja käyttöönotto, käyttö- ja huolto-ohje Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat toimet LÄHDE: Ympäristöhallinnon ohjeita 2 Ι 2009 Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? 1. Selvitä kunnasta, onko/tuleeko kiinteistösi vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella/e. 2. Tiedustele naapurien tai alueen kiinteistönomistajien kiinnostusta yhteiseen viemäröintiin. 3. Jos päädyt kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hanki pätevä suunnittelija laatimaan jätevesijärjestelmästä suunnitelma. 4. Suunnittelija tekee suunnitelman kiinteistöllesi sopivasta jätevesijärjestelmästä. Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? 5. Varmista, että: a) suunnittelija on selvittänyt kunnasta jätevesijärjestelmälle asetetut vaatimukset sekä alueen ympäristösuojelumääräykset b) suunnitelmassa on perustellusti selvitetty, että esitetty ratkaisu täyttää vaatimukset c) suunnitelma ei ole sidottu johonkin tiettyyn valmistajaan /laitteeseen d) suunnitelmassa on esitetty jätevesijärjestelmän käytön ja huollon toimet, joita olet myös valmis noudattamaan. 2 KIINTEISTÖKOHTAISET VAIHTOEHDOT KAIKKI TALOUSJÄTEVEDET Umpisäiliö kaikille jätevesille KIINTEISTÖKOHTAISET VAIHTOEHDOT 100% 80% Maahanimeyttämö Maasuodattamo ja tehostettu fosforinpoisto Maapuhdistamo harmaille- ja kuivakäymälä tai umpisäiliö wc-vesille HARMAAT VEDET 10 10 Maahanimeyttämö 60% 40% 50 30 maksaa kun käsiteltävä vesimäärä on pieni eikä jätevedessä ei ole ihmisperäisiä jätteitä, käsittely halvempaa fosfori BHK7 80 20% 10 0% virtsa * Vain erityiskohteisiin, joihin muut järjestelmät eivät sovi ** YSL 103§ 2 mom. • Veden käsittely ja fosforin poisto Pienpuhdistamo Umpisäiliö harmaille jätevesille* Pienpuhdistamo Maasuodattamo vaikuttaa 60 30 typpi Kivipesä tms. vähäisille jätevesille** • Kiinteistön varustelutaso 20 uloste • Vain pesuvedet: BHK7 83 %, pesuvedet fosfori 18 % ja typpi 0 % Lähde: Muoviteollisuus ry/Hajajätevesiopas KÄYMÄLÄRATKAISUJA • Monia erilaisia malleja, huoltovaatimukset laitevalinnan mukaan • Ravinteet hyötykäyttöön • Erityisen hyvä ratkaisu loma-asunnoilla • ”Vaikeissa” olosuhteissa jätevedenkäsittelyn kustannuksia voidaan pienentää kuivakäymäläratkaisun avulla! VÄHÄISET VESIMÄÄRÄT PV-ALUEILLA • Vähäiset jätevesimäärät voidaan yleensä johtaa maahan pohjavesialueella, jos jätevesien johtamispaikka on riittävän etäällä vedenottamosta ja sijainniltaan muuten sellainen, ettei jätevesistä aiheudu pilaantumisen vaaraa. • Kun jätevesimäärä on vähäinen, on käymäläratkaisuna useimmiten perinteinen kuivakäymälä. Myös kuivakäymälän jätehuolto on järjestettävä erityisellä huolella siten, ettei siitä aiheudu jätteiden lika-aineiden valumia maaperään ja pohjaveteen. → Käymäläjätteiden hautaaminen maahan on kielletty! • Jätevesien käsittelystä ja johtamisesta luokitetuilla pohjavesialueilla voidaan tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä VÄHÄINEN VESIMÄÄRÄ • esim. kantovesi + kuivakäymälä • Tällöin ei vesikalusteita (lämminvesivaraaja, vesijohto) → jos on, vaaditaan biologinen puhdistus pesuvesille • Riittää selvitys jätevesien käsittelystä Biologinen puhdistus: – kun syntyy vain vähäinen määrä pesuvesiä – voi johtaa maaperän kautta, ei suoraan vesistöön • imeytyskuoppa- tai kaivo, kivipesä ym. • keittiövedet ⇒ saostussäiliöosion kautta – laitevalmistajien ratkaisut • saunaseppo, saunapallo yms. ERITYISVAATIMUKSET PV-ALUEILLA • Pv-alueilla maahanimeyttämön käyttö on kielletty • Maasuodattamo on mahdollista tiivistää siten, että valumia maaperään ei synny • Tehostettu fosforinpoisto parantaa lähtevän jätevettä hygieenistä laatua • Puhdistettujen jätevesien johtaminen umpiputkella pvalueiden ulkopuolelle • Huomioi maanomistajien luvat 3 VIETTO-/ PAINEVIEMÄRÖINTI PAINEVIEMÄRÖINTI • Painevesi + vesikäymälä • Kiinteistökohtaiset tai yhteiset pumppaamot • Viemäriverkkoon tai yhteiskäsittelyyn liittyminen, jätevedet johdetaan puhdistamolle pumppaamalla • Verkoston suunnittelu joustavampaa kuin viettoviemärillä • Pienempien putkikokojen käyttö mahdollista pienemmät pumppukoot • Järjestelmän muunneltavuus ja laajennusmahdollisuudet • Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma • Varsinais-Suomen potentiaaliset viemäröintialueet selvitys MAAHANIMEYTTÄMÖ MAAPUHDISTAMOT • Vaatimukset tontille suuria (tila, maaperä) – Yhden perheen maasuodattamo vie tilaa n. 45 m2 – Oikeanlaiset maa-ainekset ja riittävät suojaetäisyydet – Pinta-alaa mahdollista pienentää (esim. In-Drän) • Helppoja huoltaa – saostussäiliön tyhjennys/putkistojen huuhtelut MAASUODATTAMO FOSFORIN SAOSTUS – yleinen toimivuuden seuranta (haju, ymp.vaikutukset) • Toimintaikä n. 10-30 vuotta • Hyvä suunnittelu tärkeää • Huolellinen ja valvottu toteutus PIENPUHDISTAMOT • • • • Tehdasvalmisteisia pakettipuhdistamoja Yhden kiinteistön malleista koko kylälle (100) Pieni tilantarve, vähäiset maaperävaatimukset Puhdistusmenetelmät: – Biologinen / vain pesuvedet – Biologiskemiallinen / kaikki vedet • Puhdistamon toiminta: – Panostoimiset – Jatkuvatoimiset – Bioroottori-, membraanipuhdistamot yms. • Vanhan saostussäiliöjärjestelmän saneeraaminen • Huoltosopimus/huoltotoimenpiteisiin perehtyminen Jätevesijärjestelmien vertailukustannukset yhden talouden jätevesille v. 2008 Lähde: Insinööritoimisto SSK Oy (Mitoitus 5 asukkaalle ja 1000 l/d, todellinen veden kulutus keskim. 550 l/d) Investointi kulut € Käyttökulut €/vuosi 15v kust. € (ilman korkoja) Maahanimeyttämö 2 x 15 m, yht. 40 m2 3 000 **) 150 5 250 Maasuodattamo 2 x 15 m, 40 m2 5 500 **) 150 7 750 Maasuodattamo 40m2 fosforin poiston tehostamisella 7 000 **) 275 11 125 5 750 **) 275 9 875 Kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä IN-DRÄN-maapuhdistamo (imeytysmoduulit): - maasuodatin + fosforimassakaivo Kaksivesijärjestelmä: - umpisäiliö 5m3 wc-vesille + imeytys harmaat vedet 4 800 **) 800 16 800 - umpisäiliö 5m3 wc- ja ms 20m2 harmaille vesille 6 500 **) 800 18 500 Umpisäiliö 5-5,5 m3 kaikille jätevesille 2 300 **) 3 000 47 300 Biosuodin vanhoihin sakokaivoihin 3 600 **) 350 8 850 Biosuodin ilman huoltosopimusta 7 700 **) 350 12 950 Panospuhdistamo ilman huoltosopimusta 8 500 **) 350 13 750 Panospuhdistamo huoltosopimuksella (230 €/v) 8 500 **) 580 17 200 **) Hinnat kaikkien järjestelmien osalta sis. toimenpideluvan (75eur), suunnittelun (500 eur), laitteiston ja muovitarvikkeet, tuloja purkuviemärin (yht. 30 m), asennuksen, maarakennustyöt, maamassat ja mahdolliset sähkötyöt Pienpuhdistamoiden käyttökustannuksissa ei ole huomioitu laiterikkoja, pumppujen ja kompressorien kunnossapitoa ym. Kustannukset laskettu, kaivinkoneurakoitsijan ja apumiehen kanssa tuntityönä teetettynä. Hinnoista voi säästää omalla työllä. 4 TUKIMAHDOLLISUUDET KIINTEISTÖN OMISTAJILLE • Kotitalousvähennys – Omassa käytössä oleva vakituinen tai vapaa-ajan kiinteistö – Enintään 60% arvolisäverollisesta työkorvauksesta – max. 3000 €/vuosi/henkilö, omavastuu 100 € • Avustus kiinteistökohtaisen talousjätevesijärjestelmän parantamiseen (ARA) – Tuki sosiaalisin perustein, ts. tulorajat – Haku kunnasta 30.4. mennessä, avustus enintään 35 % kustannuksista JÄTEVESIHANKKEEN ETENEMINEN OSUUSKUNNAT • Mikäli kunta ei tuo viemäriä… • Perustetaan jätevesiosuuskunta tai jätevesiyhtymä • Rakennetaan kylälle oma viemäriverkosto, joka liitetään vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon tai omaan kyläpuhdistamoon • Kannattavaa, jos kiinteistöjä • 5 per km tai 20 per km² • Vietto- tai paineviemäri • Näiden yhdistelmä JÄTEVESIOSUUSKUNNAN PERUSTAMINEN • Alustavat toimenpiteet (puuhahenkilöt) • Esisuunnittelu (työryhmä) • Yleissuunnittelu (vok:nan hallitus, suunnittelija) • Mitoitus (suunnittelija, laitevalmistaja) • Rakennussuunnittelu (suunnittelija) • hyvä ja laaja tiedotus elinehto • Luvat, rahoitukset yms. (hallitus, suunnittelija apuna) • valitaan alustava työryhmä • Rakentaminen (vastaava mestari, maanrakentaja, putkiasentaja, louhija, sähkömies) • jaetaan tietoa asukkaille • Käyttöönotto (hallitus, huoltomies/laitevalmistaja) • Alustavat toimenpiteet – Puuhahenkilöt!!! • osaamista eri alueilta – Kyläkokous • kutsutaan edustaja kunnasta, Ely-keskuksesta ja viemäröintiin liittyvästä yrityksestä • Käyttö, ylläpito ja huolto (hallitus, isännöitsijä) JÄTEVESIOSUUSKUNNAN PERUSTAMINEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN PERUSTAMINEN • Työryhmän alustava suunnittelutyö – liittymishalukkuuden kartoitus (pohja suunnitelmalle) Perustamiseen vaaditaan: – esisuunnittelu (alueen laajuus, rajaus, vaihtoehdot, verkostot, liittyjä- ja vesimäärät, tiet, rautatiet, vesistöt yms.) • Perustamiskirja – verkoston suunnitteluun mukaan vesihuoltolaitos • Säännöt (mallisäänpohja www.vvy.fi) – liittymiskohdan rajaus (tonttijohto/runkolinja • Perustamisilmoitus, osuuskunnalle Y-tunnus – tiedotus- ja markkinointikanavat • Rekisteröityminen kaupparekisteriin ja verottajalle alvverovelvolliseksi – rahoituksen järjestyminen – talkootyön kartoitus (elinehto) – mahdollisuus palkata tekijöitä (vastaava mestari, harjoittelija, toimitusjohtaja yms.) 5 JÄTEVESIOSUUSKUNNAN PERUSTAMINEN Käytännön toimenpiteitä perustamisessa: • Osuuskunnan toiminimen valinta • Osuuskunnan perustava kokous • Hallituksen valinta (tehtävät/vastuu) → edustaa vesiosuuskuntaa • Mietitään kaikki mahdollisimman valmiiksi, koska muutokset maksavat • Yhteistyö (kunta/vesihuoltolaitos/sähkö- ja puhelinlaitos ym.) • Liittymismaksut määrätään ennen rekisteröitymistä • Mitä tapahtuu valmistumisen jälkeen? MAKSUJEN MÄÄRÄYTYMINEN • Kustannusarvio laaditaan liittyjämäärien ja verkostolinjausten tarkentuessa • Ei tarkoitus tehdä voittoa • Kustannusarvioon n. 5 % vara yllättäviä kuluja varten • Osuusmaksu vaihtelee 100-400 (palautuskelpoinen), perusmaksu juokseviin kuluihin, käyttömaksu huoltoon • Linjaukset määrittää – mikä on osuuskunnan eli yhteisiä kustannuksia ja mikä kiinteistön omistajan kustannuksia • Onko kaikilla sama maksu? • Myöhemmin liittyminen osuuskuntaan kalliimpaa SOPIMUS- JA LUPA-ASIAKIRJAT • • • • • • • • • Kannattaa laatia kaikki kirjallisena Maanomistajien luvat – käyttöoikeussopimus Kiinteistöjen liittymissopimukset Maa-alueen ostaminen tai vuokraaminen (esim. linjapumppaamot, jv-puhdistamo) Tien, vesistöjen, rautatien alitukset Tarvikehankintojen ja ostopalveluiden kilpailutukset Suunnittelu- ja urakkasopimus Työsopimukset Vakuutukset KÄYTÄNTÖ OSOITTANUT… • Aluksi paljon epäilijöitä, mutta hankkeen edetessä/ valmistuessa löytyy lisää halukkuutta liittyä osuuskuntaan • Kaivurin möyriessä alueella kiinnostus kasvaa huomattavasti • Kengänpohjia ja paperia kuluu • Osuuskunnan rakennuttamana viemärin hinta kilpailukykyinen YLLÄPITO • Käyttö –ja huoltotehtävät – huoltosopimus • Tehtävät ja vastuu selkeästi jaettu: – kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee ja miten toimet dokumentoidaan TUKIMAHDOLLISUUKSIA… • Kunta – toiminta-alueen määräämiseksi ja osuuskunnan rahoittamiseen, lainojen takaus • Vesihuoltolaitos – esim. huoltosopimuksen vaste-ajat – suunnitteluttamiseen, rakennuttamiseen, huoltoon ja • Varautumissuunnitelma ja riskinhallinta häiriötilanteisiin sekä osuuskunnan sulauttamiseen • Varauduttava korjaustoimenpiteisiin sekä kuluvien osien vaihtoon vesihuoltolaitokseen • Säännöllinen huolto 6 LISÄTIETOJA JÄTEVESIOSUUSKUNTATOIMINNASTA TUKIMAHDOLLISUUKSIA… • Ely-keskus • Vesiosuuskunnan ABC – vesihuoltoavustus (harkinnanvarainen) – haku lokakuussa http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=174657&lan=FI • Vesiosuuskuntien laatukäsikirja – Keski-Suomen ympäristökeskus – valtion vesihuoltotyönä toteuttaminen • Maakuntaliitto ja TE-keskus http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=99764&lan=FI • Osuuskunnan perustajan opas – Pellervo-seura, – alueelliset toimintaryhmät, Leader-rahoitus http://www.pellervo.fi/osuuskunta/index.html • www-sivut http://www.valonia.fi/jatevesi • Muut jätevesiosuuskunnat KIITOS! The content of the publication reflects the authors views and the Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners. Julkaisun sisältö edustaa julkaisijan näkemyksiä. Hallintoviranomainen ei vastaa hankkeen esittämästä sisällöstä 7