22
sanomat
Instrumentaalibändi Rytque ei taivu
mihinkään muottiin
Kitara aloittaa, lyömäsoittimet ottavat ajatuksesta kiinni. Rummut seuraavat hetkessä, samoin koskettimet ja basso. Saksofoni
ja huuliharppu miettivät, missä on sopiva
kohta hypätä mukaan. Pian kaikki ovat tarttuvassa rytmissä mukana, ja soitto jatkuu,
jatkuu, jatkuu…
Kerma-talo kesäkuisena lauantai-iltana. Rytquen jäsenistä
Roope Laasonen (basso) ja Otto
Staufenbiel (huuliharppu) ovat
ensimmäisinä paikalla kantamassa kamoja sisään. Lähes samassa ovenavauksessa saapuu
Antti Reini kitaransa kanssa.
Leppävirran vahvistukset,
Hannes Hyvönen (lyömäsoittimet) ja Jarkko Jokinen (urut)
ovat tulleet samalla kyydillä.
Kun Hansu Saarinen ilmestyy
saksofoninsa kanssa joukkoon,
vain yhtä puuttuu.
- Ei nyt olisi tarvinnut puku
päällä tulla, porukasta irvaillaan
Dimitri Toloselle (rummut), joka on kiirehtinyt harjoituksiin
suoraan ylioppilasjuhlista.
Rytque-bändin kokoonpano
on punoutunut hämähäkin seitin lailla. Alkuperäisestä kokoonpanosta vuodelta 2009 ovat
jäljellä Roope ja Dimitri. Otto
ja Hannes löysivät tiensä treenikämpälle seuraavina, sitten
Jarkko, Antti ja viimeisimpänä
Hansu, kun soittajat kaipasivat
saksofonia mukaan.
Bändiläisten musiikkitaustat
ovat moninaiset. Jokainen on
musisoinut elämänsä aikana
enemmän tai vähemmän, ammatikseen tai harrastuksen
vuoksi.
- Itse olin nuorena kaiken
maailman bändeissä; Lepakosta
lähdettiin ja Ruotsissakin tuli
soitettua, Antti kertoo.
Hansu tunnettiin aikanaan
Sir Elwoodin hiljaisten värien
saksofonistina, ja Dimitri soittaa yhdessä isänsä Jukka Tolosen
kanssa.
Roope ja Antti
Otto
Hansu ja Jarkko
Hyvin luovasti
omalla tyylillä
Hannes
Dimitri
Kestää tovin ennen kuin soittimet, vahvistimet, nauhoituslaitteet ja muu tarvittava on paikoillaan. Kuulumisten vaihdossa
kuluu kolme pannullista kahvia.
Kahden kuukauden välein harjoituksiin kokoontuvat miehet
vitsailevatkin, että joka kerta pitää tutustua uudelleen, että ketäs
tähän bändiin kuuluukaan.
Rytquen musiikkia ei voi luokitella mihinkään genreen, tyylilajiin. Hansu kuvaa soitantaa
pikemminkin genrettömäksi.
Myöskään bändin nimelle ei
löydy suomennosta.
- Ei se tarkoita mitään, vaikka
”ryt” voi tulla rytmistä ja ”que”
on espanjaksi mikä. Siinä mielessä kuljemme Beatlesien jalanjäljissä; eihän sillekään nimelle
koskaan löytynyt selitystä, Antti
heittää.
Siihenpä yhteys Beatlesiin
loppuukin.
Facebook-sivuilla bändiläiset
luonnehtivat musiikkiaan aavikkoviidakkomusaksi, mitä ikinä
se tarkoittaakin. Kuuntelija voi
assosioida oman mielensä mukaan, missä sfääreissä kulloinkin
liikutaan.
- Meillä on oma tyylimme
tehdä musiikkia. Soitetaan rennosti, paineita ei ole, Jarkko
mainitsee.
- Mieluummin luomme kuin
tuotamme. Meitä kaikkia yhdistää soittamisen nautinnollisuus
ja riemu, Antti lisää.
- Ai otammeko tämän jutun
vakavasti? Vakavalla hulluudella, Hansu luonnehtii ja lisää, että
otsat ovat rypyssä korkeintaan
iän takia.
Kiertueelle ja
levyn tekoon?
Viimeisimmät keikkansa Rytque heitti Lapissa tammikuussa,
perinteisessä Ylläs Jazz Blues tapahtumassa. Sinne bändi kut-
suttiin.
- Jos porukka alkaa jorata,
keikka on onnistunut ja ajanut
asiansa, Roope luonnehtii. Palaute kahdelta keikalta oli ollut
kannustavaa.
- Ja sellaistakin kuului, että
tapahtumaan kaivattiin jo muutakin musiikkia kuin diipadaapaa, Otto mainitsee.
Rytque on esiintynyt useamman kerran yhdessä runoilija
J.K. Ihalaisen kanssa. Runoilija
on lukenut tekstejään musiikin
päälle.
- Olemmekin puhuneet kiertueesta, jossa eri alojen paikalliset taiteilijat voisivat tulla juttuun mukaan, Antti sanoo.
Tarkempaa suunnitelmaa kiertueesta ei vielä ole.
Suunnitelmissa on myös ensimmäisen pitkäsoittolevyn tekeminen. Valmiita kappaleita
olisi koossa tusinan verran.
- Mutta koska asumme niin
hajallaan, emme mieti aikataulua vakavasti, Jarkko huomauttaa. Bändin jäsenistä kaksi on
heinäveteläisiä, kaksi leppävirtalaisia ja muut tulevat Helsingistä, Kirkkonummelta ja Savonrannalta.
On aika aloittaa harjoitukset.
Sävelet ja rytmit alkavat kieppua, ja musiikin voima täyttää
Kerma-talon. Improvisoitu uusi
kappale jatkuu ja jatkuu, kunnes
äänimaailma kiertyy loppua
kohden kuin yhteisestä sopimuksesta.
Tällä kertaa Rytquen harjoitukset kestävät yhden työpäivän
verran. Sävelet hiljenevät aamukolmelta.