Mitä on bioenergia ?
Mitä on bioenergia ? Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ • Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943, Finbio 1991, Puuenergia 1994, Pellettienergiayhdistys 2004) • Edustamme koko bioenergiaketjua aina maanomistuksesta ja hankinnasta voimalaitoksiin ja metsäyhtiöihin. Jäsenyrityksiä yli 300 kpl. • Bioenergia-alan liikevaihto on lähes kolme miljardia euroa • Ala työllistää suoraan tai välillisesti noin 20 000 henkilöä. Paikallisesti bioenergian työllisyysvaikutukset ovat usein vielä tätäkin merkittävämmät. • Bioenergian osuus kaikesta uusiutuvasta energiasta Suomessa on noin 80 %. • Bioenergia ry:n jäsenet kattavat 90 % kotimaisen energian tuotannosta. • Bioenergia ry:n jäsenet kattavat yli 90 % Suomen bioenergian tuotannosta. TOIMISTON HENKILÖSTÖ Toimitusjohtaja Jyrki Peisa, OTM, toimi aikaisemmin pääministeri Mari Kiviniemen talouspoliittisena neuvonantajana sekä elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen erityisavustajana. Viimeksi hän on työskennellyt Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittisena sihteerinä. Toimialapäällikkö Hannes Tuohiniityn, agrologi, AMK, vastuualueina ovat pelletti ja pienkäyttö sekä lämpöyrittäjyys. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Suomen Pellettienergiayhdistys ry:n toiminnanjohtajana sekä aluepäällikkönä Suomen Pellettilämmitys Oy:ssä. Toimialapäällikkö Tage Fredrikssonin, MMM, vastuualueina ovat puuenergia ja bionesteet ja -kaasu. Fredriksson on toiminut aiemmin muun muassa Puuenergiayhdistys ry:n toiminnanjohtajana sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa yksikön päällikkönä. Aluepäällikkö Hannu Salon, MMM, vastuualueena on turve. Hän on aiemmin toiminut muun muassa järjestöpäällikkönä Turveteollisuusliitossa. Viestintäpäällikkö Miia Välikorpi, FM. Vastaa yhdistyksen viestinnästä. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Suomalaisen Työn Liitossa ja Eniram Oy:ssä. Turpeen toimialapäällikkö Jouko Rämö, DI, on aiemmin työskennellyt Pohjolan Voiman energia- ja ilmastopolitiikan johtavana asiantuntijana sekä energia-alan tehtävissä Teollisuuden Energialiitossa ja VTT:llä.. Bioenergian eri muodot 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Bioenergian määritelmä ” Bioenergia on puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista: esimerkiksi puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Bioenergia on hiilidioksidineutraalia eli se ei lisää hiilidioksidipäästöjä.” www.motiva.fi/bioenergia “Biomass is any organic, i.e. decomposing, matter derived from plants or animals available on a renewable basis. Biomass includes wood and agricultural crops, herbaceous and woody energy crops, municipal organic wastes as well as manure. Bioenergy is energy derived from the conversion of biomass where biomass may be used directly as fuel, or processed into liquids and gases.” www.iea.org 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Lähde: Wikipedia 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Bioenergian globaali merkitys Lähde: IEA 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Bioenergian merkitys energialähteenä Suomessa 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Puu on suurin energianlähde Suomessa Energian kokonaiskulutus 2012 turve vesi- ja tuulivoima 5% 4% Muut 3% Puupolttoaineiden osuudet Pienkäyttö 20 % sähkön nettotuonti 5% Metsäteollisuud en jäteliemet 41 % puupolttoaineet 24 % maakaasu 8% Lämpö- ja voimalaitokset 39 % hiili 9% öljy 24 % ydinenergia 18 % Lähde: Tilastokeskus 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Puu 80 % uusiutuvasta Suomessa Kokonaiskulutuksesta UE-osuus on 28 %, 108 TWh (EU:n laskutavalla 33 %, tavoite 38 % v.2020 Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry Lähde: TEM toimialaraportti Metsähakkeen käyttö Lähde: Metla 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Puu suurin asuinrakennusten lämmittäjä Asuinrakennusten lämmitysenergia 2011 (GWh) Maakaasu 1% Lämpöpumppu 6% POK 9% Muut 0% Kaukolämp ö 34 % Sähkö 23 % Puu 27 % Lähde: Tilastokeskus Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry Lämpöyrittäjät - pienistä puroista suurta energiaa • N. 320 yritystä ja 530 lämpölaitosta • n. 1,1 milj.m3 haketta (7 %) ja yli 100 000 muuta biomassaa • Kokonaisteho yli 300 MW = lähes yhtä suuri kuin Suomen suurin biovoimalaitoksen lämpöteho • 45 miljoonaa € liikevaihtoa Lämpöyrittäjyyden kasvu Suomessa Laitosten lukumäärä, kpl Metsähakkeen käyttömäärä, 1000 i-m3 1500 1400 Lämpölaitosten lukumäärä 1300 1200 Metsähakkeen käyttömäärä 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 Lähde: TTS 100 0 Vuosi Suomen pellettitase(tn) 2001 – 2012 (2013 arvio) 400000 350000 300000 250000 Tuotanto 200000 Vienti 150000 Kulutus 100000 Tuonti 50000 0 Hannes Tuohiniitty, Bioenergia ry Puun ja turpeen energiakäyttö maakunnittain Polttoaineen tuotanto, GWh Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Hämeen alue Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä 21.3.2014 Lähde: PTT Teollisuuden Muu Metsähake puutähde puupolttoaine 847 877 41 281 233 13 602 1 416 3 420 595 713 238 861 489 54 545 1 290 5 543 461 2 772 11 242 818 1 090 12 401 1 187 1 293 730 1 031 2 904 1 651 1 493 2 617 1 722 1 007 3 774 979 1 128 2 832 429 478 15 604 1 622 5 244 11 529 16 827 39 240 Turve 500 152 1 190 644 1 386 645 483 577 2 005 640 2 727 4 130 4 874 555 1 993 22 499 Tulevaisuuden näkymiä 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Lähde: TEM Suomea vaivaa kotimaisten energialähteiden vajaakäyttö • • • • Suomen reilun 30 prosentin energiaomavaraisuus jää selkeästi EU:n noin 50 prosentin keskiarvosta. Viime vuoden kauppataseemme jää arviolta 1,6 miljardia alijäämäiseksi. Kauppataseen viiden viime vuoden aikaisesta 10 miljardin heikkenemisestä yksin kallistunut tuontienergia selittää vähintään 2½ miljardia euroa. Suomi velkaantuu yhdeksän miljardin vuosivauhdilla ja työttömyys on jäämässä kahdeksaan prosenttiin. Tarvitsemme selvää suunnanmuutosta. Tuontienergian sijaan Suomi voisi tuottaa nykyistä suuremman osan käyttämästään energiasta itse. Puulla valtavat kasvumahdollisuudet – mutta … • • • • • Puulla on valtavat kasvunäkymät (biohiili, bionesteet, biokaasu ja kivihiilen korvaaminen), puun ei tarvitse kilpailla turpeen kanssa Puuenergian ja turpeen käyttö on toisiinsa sidoksissa, puu tarvitsee teknisistä syistä tukipolttoaineeksi turpeen tai kivihiilen Vielä tällä lämmityskaudella turvetta on korvattu pieneltä osin myös puupolttoaineella, mikä on ollut mahdollista käyttämällä varastoitua puuta normaalia enemmän. Ensi talvena ei ole enää yhtä suurta puuvarastoa käytettäväksi mahdollisen turvepulan korvaamiseen. Tämä viittaa siihen, että kivihiilellä on jatkossa yhä vahvempi asema turpeen korvaajana. Riittääkö puuta? • HY:n (Simola & Kola 2010) tutkimuksessa suomen metsäenergian • • 21.3.2014 teoreettiseksi potentiaaliksi, joka ei ota huomioon energiapuun korjuun teknisiä, taloudellisia tai ekologisia rajoitteita, arvioitiin koko valtakunnan tasolla olevan 27,6 miljoonaa kuutiometriä (55,1 TWh). Teknis-taloudellinen potentiaali, joka ottaa huomioon edellä mainitut rajoitteet, arvioitiin 12,0 miljoonaksi kuutiometriksi (23,5 TWh). Hannes Tuohiniitty Tulisiko työpaikkoja? • • • • Teknis-taloudellinen 12,0 miljoonan kuutiometrin metsäenergiapotentiaali käyttöön ottamalla olisi hankintasektorin työllistävyys mahdollista nostaa yli 4 000 henkilötyövuoteen valtakunnallisesti. Välittömät ja välilliset alueelliset nettotulovaikutukset vaihtelisivat 100-200 miljoonan euron välillä. Metsäenergian korjuun lisäys synnyttäisi kuitenkin skaalatuottoja, joiden takia todelliset työllisyys- ja nettotulovaikutukset jäisivät näitä lukuja alhaisemmiksi. Toisaalta, hankintaketjujen lisäksi metsäenergian lisääntynyt käyttö työllistäisi myös metsähaketta käyttävissä laitoksissa sekä metsäneuvonnassa ja – suunnittelussa. 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Metsäenergian 13,5 Mm³ -tason investointi- ja työllisyysvaikutukset TEM arvio Tutkimuksissa metsähakkeen 15 milj. kiinto-m³:n työllisyysvaikutukset olisivat noin 6900 henkilötyövuotta Työllisyysvaikutukset jakaantuvat seuraavasti: • metsähakkeen tuotanto ja kuljetus 6200 • lämpöyrittäjyys 400 • sähkön ja lämmön suurtuotanto 150 • polttoainejalosteiden valmistus 150 Metsähakkeen käytön kolminkertaistaminen 15 milj. kiinto-m3:een vuodessa edellyttää noin 700 milj. € laiteinvestointia korjuu- ja kuljetuskalustoon, jonka valmistus myös työllistää merkittävästi konepajateollisuutta Sovitulla 13,5 miljoonan kiinto-m3 tasolla päästään lähes samoihin vaikutuksiin 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Sitran selvitys • • • • Puuhakkeen tuotannosta ja kuljetuksista syntyvä työllistävyys on yli kolminkertainen verrattuna kivihiilen työllistävyyteen Kokonaisuudessaan, eli yritykset, yksityishenkilöt, kunnat ja valtio yhteensä, kotimaisten polttoaineiden käyttö on kaikissa (kolmessa tarkastellussa) tapauksissa selvästi kannattavampi ratkaisu kuin ulkomainen polttoaine. Vaikka valtio kerääkin eniten verotuloja fossiilisista polttoaineista, niin yritysten ja aluetalouden tasolla taloudelliset vaikutukset heikkenevät nopeammin kuin valtion verotulot lisääntyvät, jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä lisätään. Lisäksi kotimaisten polttoaineiden käyttö tuo hyötyä aluetalouteen puun myyntitulojen ja toimitusketjun palkkojen kautta. EU:ssa vielä paljon bioenergiavaroja käyttämättä 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Yhdessä lisää bioenergiaa! [email protected] 040-1938628 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty www.bioenergia.fi/kevatpaiva 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty
© Copyright 2024