Ooppera & Baletti 1/2014 - Suomen Kansallisooppera
Nro 1 / 2014 Ooppera & Baletti Baletinjohtaja vie tanssia kansalle Maailman paras ooppera Lepakko ilahduttaa syksyllä Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 21. vuosikerta Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 1/2014 Vastaava toimittaja HEIDI ALMI Toimitussihteeri HELI RISLAKKI Toimitus HEIDI ALMI, JUSSI ILTANEN, JUHANI KOIVISTO, HELI RISLAKKI [email protected] Tätä numeroa avustivat ANU AHOLA, HANNELE JYRKKÄ, KATRI KAPANEN, AULI SÄRKIÖ Ulkoasu AGENCY LEROY Kannessa KENNETH GREVE Kansikuva HEIKKI TUULI Ilmoitusmyynti Sari Salaja [email protected] (09) 4030 2458 Painos 55 000 kpl Painopaikka FORSSA PRINT ISSN 2341-8907 (Painettu) ISSN 2341-8915 (Verkkojulkaisu) SUOMEN KANSALLISOOPPERA Helsinginkatu 58, 00251 Helsinki PL 176, 00251 Helsinki (09) 403 021 www.ooppera.fi Ooppera & Baletti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2014. KAROLIINA BÄRLUND Ensimmäinen kauteni, olkaa hyvä! J otain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua… Hyvässä oopperakaudessa pitää olla aineksia kuin vanhassa sanonnassa hääonnea tuovista asioista. Perinteitä pitää vaalia, samalla on uskallettava tavoitella jotain ennennäkemätöntä, ja lainata kannattaa silloin kun saa jotain ensiluokkaista. Vanhoja ja toivottuja klassikoita ovat Figaron häät ja pitkään odotettu operetti Lepakko, mutta ne saavat ensi kaudella tuoreen toteutuksen. Uutta oopperaa on KAIJA SAARIAHON Émilie, ja uutta on myös Ovelan ketun toteutuksessa, sillä maineikas muotoilija KLAUS HAAPANIEMI esittäytyy nyt ensimmäistä kertaa oopperan visualisoijana. Lainattua on Nürnbergin mestarilaulajat, sillä näin saimme mestariohjaaja HARRY KUPFERIN kiitetyn tuotannon Zürichin oopperasta. Itse asiassa vanhasta sanonnasta ei puutu edes loppuosa – MARCO ARTURO MARELLIN aiemmista töistä voi arvata, että Lepakossa hehkuu kyllä sininenkin. Suomen Kansallisooppera haluaa tälläkin kaudella olla nimensä mukaisesti koko Suomen ooppera. Kahden oopperan kiertue lähtee Pohjois-Suomeen, joulukonsertteja järjestetään kirkoissa, koululaisoopperoita nähdään eri puolilla maata, ja oopperatalossa on ohjelmaa kaikille syli-ikäisistä senioreihin. Ja tietenkin huippusuositun balettimme tarjonta on yhtä monipuolista kuin aina ennenkin. TERO SAARISEN Kullervossa SIBELIUKSEN musiikkiin pääsemme vieläpä yhdistämään baletin ja oopperan voimat. Tällainen on ensimmäinen kokonaan suunnittelemani oopperakausi – ja seuraavina vuosina on tulossa paljon kiinnostavaa Oopperan kummituksesta lähtien. Tervetuloa löytämään juuri sinua koskettava esitys! Lilli Paasikivi Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Tässä numerossa Ooppera & Baletti Nro 1/2014 Figaron häät: Maailman paras ooppera — Lepakko: Operetti tulee, ihanaa! — Baletinjohtaja Kenneth Greve — Horeˇcná–Godani–Robbins: Tanssin urbaanit utopiat — Vauvojen taidetuokio — Tango! Buenos Airesista Seinäjoelle — Kansallisbaletin nuorisoryhmä — Oopperan kummitus 8 13 16 20 22 24 Anna palautetta Oopperalle! (09) 4030 2210 [email protected] www.ooppera.fi > Anna palautetta www.facebook.com/ooppera www.youtube.com/oopperakanava Tilaa lehti maksutta kotiosoitteeseesi: [email protected] tai (09) 4030 2210 6 Kellon ympäri 13:40 SAKARI VIIKA Pääharjoitus lähenee loppuaan. Kulisseissa on keskittynyt ja odottava tunnelma. Seurataan näyttämön tapahtumia, pidetään lihaksia lämpiminä, muistellaan askelia. Takana on viikkojen työ harjoitussalissa, ja nyt kokonaisuus alkaa vihdoin hahmottua. Ensimmäiseen esitykseen on muutama päivä aikaa. Figaron häät, ensi-ilta 29.8.2014 8 9 Figaron häät Maailman paras ooppera Ohjaaja Anna Kelo on vakuuttunut. ”Figaron häät on maailman paras ooppera. Libreton ja musiikin yhteistyö on saumatonta, kaikki elementit osuvat yhteen ja tekevät teoksesta täydellisen. Mozartilla ja da Pontella on ollut selvästi suuri inspiraatio. Libreton tematiikka ja läpi koko teoksen jatkuva järisyttävän upea musiikki henkivät sitä, että tämä ooppera on tehty, koska se todella haluttiin tehdä.” Teksti JUHANI KOIVISTO Kuvat MARICA ROSENGÅRD, STAFFAN SUNDSTRÖM Mari Palo debytoi syksyllä Figaron häiden Kreivittären roolissa. 10 W. A. Mozart Figaron häät Ensi-ilta29.8.2014 Musiikinjohto Susanna Mälkki / Marco Ozbic� Kreivi Almaviva Tommi Hakala / Ola Eliasson Ohjaus Anna Kelo Almaviva Mari Palo / Anna Immonen Lavastus Jani Uljas Figaro Jussi Merikanto / Heikki Aalto Puvut Erika Turunen Susanna Hanna Rantala / Tuuli Takala Valaistus Mikki Kunttu Cherubino Melis Jaatinen / Ann-Marie Heino Don Bartolo Koit Soasepp / Jyrki Korhonen Marcellina Päivi Nisula / Sari Nordqvist Don Basilio Ilkka Hämäläinen / Petri Bäckström Kreivitär Ohjaaja Anna Kelon mielestä oopperan tulee koskettaa jollain muulla kuin älyllisellä tasolla. "Jos ooppera naurattaa tai itkettää, se on onnistunut." Figaron häät "Halusin rakentaa ihmissuhdesekoilujen Pandoran lippaan." N iin paljon kuin ANNA KELO Figaron häitä arvostaakin, hän epäröi aluksi sen ohjaamista. ”Ajattelin, että minulla ei ole uutta sanottavaa, Figaron häät on tehty jo niin monella tavalla”, Anna Kelo sanoo. Sikäli Figaron häät ei ollut haastava, että se on niin erinomaisesti rakennettu teos. Anna Kelon mielestä ohjaajan täytyykin olla todella huono, jos onnistuu sen pilaamaan.Vain yliyrittämisellä siinä voisi onnistua. ”Libretisti DA PONTE ja MOZART ovat tehneet aivan sairaan hyvää työtä! Jos alkaa kuvitella olevansa nerokkaampi kuin he, niin sitten menee pieleen.” Tässä tuotannossa päädyttiin siihen, että teos pidetään omassa aikakaudessaan 1700-luvun lopulla. ”Halusin tehdä tämän epookissa ihan itseäni haastaakseni. Se on huomattavasti vaikeampaa kuin nykyaikaistaminen, ei ole yhtä johtoajatusta tai konseptia, joka veisi tarinaa eteenpäin. Pitää tehdä käsityötä, jotta jokaisesta kohtauksesta tulisi kiinnostava.” Musiikki on tärkeintä Figaron häät sisältää valtavan määrän paitsi näkyvää, myös piilotetumpaa sisältöä. Anna Kelo kertoo, että hänen opiskellessaan Moskovassa partituurin tarjoamien merkitysten analysointiin käytettiin kokonainen vuosi. Ohjaajan on syytä tuntea teos läpikotaisin, vaikka yleisö ei kaikkia hienouksia ehtisi havaita. ”Ei taidetta tarvitse ymmärtää”, Anna Kelo sanoo. ”Että siitä tulisi merkittävää, sen täytyy koskettaa jollain muulla kuin älyllisellä tasolla. Jos ooppera naurattaa tai itkettää, se on onnistunut. Musiikki on oopperassa tärkeintä. En välttämättä usko, mitä henkilöt sanovat vaan uskon siihen musiikkiin, mikä on sanojen taustalla. Roolihenkilön ei oikeastaan pidä kuulla sitä musiikkia roolia esittäessään, enkä siksi halua kuvittaa musiikkia. Musiikki maalaa tunnemaisemaa, ja jos musiikki on ohjauksessa ymmärretty, esitys herättää tunteita.” Kahden kerroksen väkeä Figaron häitä toteuttaa sama työryhmä kuin Anna Kelon edellisessä ohjauksessa, AARRE MERIKANNON Juhassa. Lavastajana on JANI ULJAS ja pukusuunnittelijana ERIKA TURUNEN. ”Koska tässä käsitellään kahden kerroksen väkeä, tässä todella ollaan talon eri kerroksissa”, Anna Kelo kuvaa. ”Puvut ovat epookkia, mutta uusin keinoin. Tämä ei ole missään nimessä dokumentti. En pyri siihen, että kaikki kumarrukset olisivat oikein, se ei ole kiinnostavaa. Haluan antaa vaikutelman 1700-luvusta, mutta ihmiset voivat käyttäytyä kuin modernit ihmiset.” Nykyaikaan siirrettynä köyhien ja rikkaiden vastakkainasettelu voisi olla kiinnostava, mutta nyt haluttiin jättää yhteiskunnallisen aspekti vähemmälle. ”Figaron häät on runsas ja monipuolinen tarina ihmissuhteista ja rakkaudesta, ja sellaisena se voi koskettaa nykypäivän ihmistä. Halusin rakentaa ihmissuhdesekoilujen Pandoran lippaan. Tärkeintä on kertoa tarina sillä tavalla, että se ymmärretään ja se koskettaa. Yritän tehdä mahdollisimman hyvää viihdettä, niin kauhealta kuin sen sanominen voikin kuulostaa.” Yksi hullu päivä luokkayhteiskunnassa Palvelija Figaro haluaa naimisiin Susannan kanssa, mutta kreivikin on ihastunut Susannaan ja haluaa estää häät. Juonta ovat mutkistamassa myö s k r e i v i t t ä r e e n r a ka s tun u t Cherubino sekä Marcellina, jonka kanssa Figaro on lupautunut naimisiin, jos ei saa velkaansa maksetuksi. Figaron häät (ensi-ilta 1786) on yhdistelmä vakavia asioita ja hersyvää huumoria. Aikanaan sitä pidettiin jopa vallankumouksellisena, nousevathan siinä palvelijat isäntäänsä vastaan ja naiset liittoutuvat yli luokkarajojen. Nyt Figaron häistä voidaan nauttia huippuunsa viritettynä komediana, jossa yllättävät käänteet seuraavat toisiaan ja yhden hullun päivän aikana ehtii tapahtua uskomattoman paljon. Figaron häistä tuli W. A. MOZARTIN (1756–1791) suurin oopperamenestys. Myöhemmille oopperasäveltäjille se on ollut ihailtu esikuva musiikin, tekstin ja toiminnan yhteistyöstä. 12 Figaron häät Helmikuisena päivänä helsinkiläisessä studiossa siirrytään parisataa vuotta ajassa taakse päin, kun Mari Palo muuntuu Figaron häiden kreivittäreksi… Lepakko Mutta mitä se operetti oikein on? Se selviää helposti: ajatelkaa suomalaista marraskuuta, jäätävää räntää, kengät kastelevaa loskaa, maassa maatuvia lehtiä ja puiden mustilla oksilla mykkinä hytiseviä variksia. Juuri sitä operetti ei ole. Lepakko tulee syksyn synkkyyteen 28.11. Eikä hetkeäkään liian aikaisin. Teksti JUHANI KOIVISTO Kuvat KANSALLISOOPPERAN ARKISTO TAUSTAKUVA MARCO ARTURO MARELLI Operetti tulee, ihanaa! 14 "Kaikki on samppanjan syytä, siinä on tarinan opetus!" Lepakko, ensi-ilta 28.11.2014 J okainen tietää, mitä operetti on, paitsi jos joutuu selittämään mitä se on. Sananmukaisesti määriteltynä se on pieni ooppera. Pajatso ei kuitenkaan ole operetti sen paremmin kuin Viittakaan. Tiedetään, että operetissa on puhuttua dialogia. MOZARTIN Taikahuilu ei silti ole operetti. Opereteissa on usein koominen juoni, mutta sellainen on myös sangen kaukana operetista olevassa Nürnbergin mestarilaulajissa. Operetit sijoittuvat usein Wieniin. Paitsi Lepakko ja Iloinen leski ja Mustalaisruhtinatar ja Hymyn maa ja kaikki suosikkioperetit. Opereteissa on monasti väärinkäsityksiä, jotka perustuvat siihen, että valeasuista henkilöä ei tunnisteta. STRAUSSIN Ruusuritari ei silti käy operetista. Musiikki on usein rytmikästä ja tarttuvaa. Silti Carmen ei ole operettia. Operetin määritteleminen on mahdotonta. Sitä pitää vain mennä katsomaan, ja silloin operetin olemus selviää: hilpeää tanssia, tunteikasta musiikkia, hauskoja tapahtumia, romansseja ilman enteitäkään tulevista parisuhdeongelmista. Ja mikä tärkeintä, operetista on aina kaukana kavala maailma. Pariisista Wieniin Operetin juuret ovat syvällä koomisen musiikkiteatterin perinteessä, mutta nyk yisessä mielessä se syntyi 1858 Pariisissa, kun JACQUES OFFENBACHIN Orfeus manalassa vauhdikkaine cancan-tansseineen sai valtavan menestyksen. Huvittelunhaluinen yleisö halusi aina vain lisää, ja Offenbach sävelsikin kymmenittäin operetteja. Ranskalaisissa opereteissa oli mukana monenlaista yhteiskunnallista satiiria. Kun operettimuoti levisi Wieniin, satiirin korvasi puhdas elämänilo. Ensimmäinen wieniläinen operettimestari oli JOHANN STRAUSS nuorempi, jonka Lepakko osui vuonna 1874 suoraan kultasuoneen. Cancan sai seurakseen sirosti keinahtelevan valssin ja helmeilevän kepeä wieniläisoperetti oli syntynyt. Operetti valloitti maailman FRANZ LEHÁR oli varsinainen melodian mestari ja hän loi Iloiseen leskeen ja moneen muuhun operettiin lauluja, joiden tarttuvuuden kanssa edes oopperasäveltäjät eivät voineet kilpailla. EMMERICH KÁLMÁN toi operettiin unkarilaissävyjä ja sävelsi Mustalaisruhtinattaressa yhden alan suurista klassikoista. Cancan ja valssi saivat seurakseen tarttuvat laulut ja csárdáksen, ja operetti valloitti maailman. Englannissa tulivat suosioon ARTHUR SULLIVANIN operetit kuten Mikado. Yhdysvalloissakin tehtiin operetteja, mutta samalla otettiin vielä askel uuteen suuntaan. 20-luvulla kehittyi musikaaliksi nimetty uusi musiikkiteatterin muoto, joka sittemmin syrjäytti operetin. Cancan, valssi, csárdás ja melodiset laulut jäivät swingin varjoon. Suomessakin suosiossa Suomessakin operetti on ollut aina suosiossa. 1930 -luvulla kimaltavat puvut ja huoleton ilmapiiri saivat unohtamaan lama-ajan arjen, ja Suomalainen Ooppera tuotti operetteja kahden ensi-illan vuosivauhdilla. Myös sotaaikana iloa haettiin opereteista. Kreivitär Mariza vietiin jopa rintaman lähelle ulkoilmaesityksiin. Operettitiheyden ennätys saavutettiin kun vuonna 1943 esitettiin Iloista leskeä kolmessa kuukaudessa 29 kertaa. Iloinen leski onkin Kansallisoopperan kaikkien aikojen eniten esitetty operetti. Toisena tulee Mustalaisruhtinatar ja kolmantena Lepakko. Tiedostavalta 70-luvulta alkaen Kansallisoopperan operettiesitykset harvenivat. Vuoden 1983 Iloisesta leskestä kului 12 vuotta ennen seuraavaa operettia, ja saman verran aikaa kului vuoden 1995 Lepakosta seuraavaan operettiin. Lepakko Lepakkoa on esitetty Kansallisoopperassa vuodesta 1921 alkaen. Kuvissa Lepakko vuosimallia 1936 ja 1995. Lepakko nousee taas siivilleen J O H A N N S T R AU S S nuorempaa (1825–1899) on kutsuttu ansaitusti valssikuninkaaksi. Strauss kehitti valsseistaan laajoja taideteoksia, joiden johdanto-osat ovat kuin pieniä sävelrunoja. Taipumukset viittasivat laajempiin muotoihin, ja nähtyään Pariisissa operetteja Strauss löysi oman lajinsa. Lepakon teksti on alun perin lähtöisin ranskalaisesta hupailusta ja monen mutkan kautta siitä syntyi tarina väärinkäsityksistä ja juonista. Nimi on peräisin kepposesta, iloinen seurue kun oli kerran jättänyt tohtori Falken kaupungille lepakoksi puettuna. Toinen näytös keksittiin sijoittaa ruhtinas Orlofskyn suuriin juhliin ja silloin saatiin samppanja kuohumaan ja tanssisävelmät tulvimaan. Lepakko täytti 7.4.2014 tasan 140 Johann Strauss Lepakko Ensi-ilta 28.11.2014 vuotta, mutta edelleen se kohoaa vaivattomasti siivilleen ja aina hiukan erilaisena. Tällä kertaa siitä löytää uusia vivahteita MARCO ARTURO MARELLI. Hänen töilleen on aina ollut ominaista suorastaan häikäisevä visuaalisuus, kuten Ruusuritarista sekä Pelléas ja Mélisandesta muistetaan. Kuin kaleidoskooppi Marco Arturo Marelli on aiemmin ohjannut ja lavastanut Wienissä Iloisen lesken, mutta Lepakkoon hän tarttuu nyt ensimmäisen kerran. Kekseliään lavastuksen ideana ovat kolmikulmaiset elementit, jotka kääntyvät ja liikkuvat pitkin näyttämöä. Lavasteiden tanssi luo jatkuvasti vaihtelevia tiloja, ja Marelli vertaakin näkymää kaleidoskooppiin. Lepakko tapahtuu libreton mukaan ”kylpyläpaikkakunnalla suuren kaupungin lähellä”. Tässä tulkinnassa tapahtumien ajankohta sijoittuu jonnekin 1900-luvun puoliväliin, kuten puvuista voi päätellä. ”Katsojan on tärkeätä tuntea, että tämä voisi tapahtua juuri hänelle”, Marco Arturo Marelli sanoo. Orlofskyn palatsissa tapeteissakin on kuohuviinipullojen kuvia, niin keskeinen tuo aihe on Marellin mielestä: ”Kaikki on samppanjan syytä, siinä on tarinan opetus!” Marco Arturo Marelli vakuuttaa, että kaikki tapahtuu nyt aidossa wieniläisessä hengessä ja Lepakossa tulee olemaan kaikkea, mitä kunnon operetissa pitää: ”Liikettä, henkevyyttä, pyörteitä, iloa!” Musiikinjohto Alfred Eschwé / Kurt Kopecky Gabriel von Eisenstein Michael Kraus / Jyrki Anttila Ohjaus, lavastus ja valaistus Marco Arturo Marelli Rosalinde Alexandra Reinprecht / Miina-Liisa Värelä Puvut Dagmar Niefind Frank Esa Ruuttunen Ruhtinas Orlofsky Tai Oney / Ann-Marie Heino Dr. Falke Jaakko Kortekangas Dr. Blind Juha Riihimäki / Petri Bäckström Adele Claudia Goebl / Hanna Rantala Frosch Timo Torikka 16 Kenneth Greve Kenneth Greve Nuoret pitävät baletinjohtajan vauhdissa Kenneth Greve on työskennellyt Suomen Kansallisbaletin taiteellisena johtajana lähes kuusi vuotta. Syksyllä työ jatkuu vielä neljällä lisävuodella. On aika selvittää, mikä tanskalaiselle johtajalle ja tanssijalle on tärkeintä juuri nyt ja lähitulevaisuudessa. Sekin tietysti kiinnostaa, ovatko intensiiviset johtajavuodet muuttaneet 45-vuotiaan Greven suhtautumista tanssiin – ja ehkä laajemminkin. Teksti HANNELE JYRKKÄ Kuvat KAROLIINA BÄRLUND, MIRKA KLEEMOLA, KENNETH GREVEN ARKISTO, SAKARI VIIKA K E N N E T H G R E V E myö n t ä ä h e ti punnitsevansa menestystä nykyään toisella tapaa kuin aloittaessaan työnsä. ”En tiedä millaisena baletinjohtajana minut muistetaan, mutta jos onnistun tuomaan tanssin ihmisten elämään, tunnen saavuttaneeni jotakin tärkeää. Nuorena olin itsekeskeisempi.” 16 vuotta ensitanssijana, opettajana ja balettimestarina Tanskan Kuninkaallisessa baletissa työskennellyt, maailmallakin tanssinut ja Pariisin oopperan baletissa tähtitanssijaksi nimitetty taiteilija alkoi saada uudenlaisia visioita jo pian pestinsä alettua. Yhtenä kesäpäivänä töissä hän näki ikkunasta, miten Töölönlahden puistotapahtumassa tanssittiin koko päivä. Greve jäi katselemaan, kuinka ihmiset nauttivat tanssimisesta – ja hänelle oli toistuvasti hoettu suomalaisten olevan ennen muuta jääkiekkokansaa. Syntyi idea jalkauttaa balettikin kenen tahansa ulottuville. ”Nykyään olen onnellinen, kun näen katsojien eläytyvän ja reagoivan kokemaansa, vaikka sitten siihen, että äänentoisto on liian voimakasta. Tietysti toivon, että enemmän olisi hyviä kuin huonoja elämyksiä. Mieluummin kuitenkin monenlaisia reaktioita kuin välinpitämättömyyttä”, Greve sanoo ja mutustelee banaania myöhäisen lounaan sijaan. Tämä baletinjohtaja tietää ihmisten reaktiot, vaikka ei ymmärtäisikään suomenkielisiä kommentteja. Hän nimittäin katsoo vakiopaikaltaan lähes kaikki tanssinäytökset, noin 80 esitystä vuodessa. ”Esiintyjät ovat minun ryhmäni. Viisi–kuusi esitystä kaudessa jää näkemät tä, mut ta muuten istun katsomossa – minähän rakastan balettia! Ja haluan nähdä, että kokonaisuus toimii. Katsoja ei aina huomaa vajaaksi jäävää piruettia, mutta rikkinäisen lampun hän näkee.” Greve on myös kuljettanut balettia ulos talosta, kuten haaveilikin. Hän on ilahtunut siitä, että moni tanssijoista on lähtenyt kesälomallaankin kiertueille ympäri Suomea. Tanssijat ovat esiintyneet myös Hartwall Areenalla baletin 90-vuotisjuhlien aikaan, miljoonayleisön tavoittaneessa Tanssii tähtien kanssa -tv-kisassa, Angry Birds -hankkeessa kansainvälisessä Slush-yritystapahtumassa ja kouluissa. Kansallisbaletti kylässä -projektin alettua syksyllä 2013 vierailuja on tehty tanssikouluihin. Näin harrastajat pääsevät treenaamaan ja esiintymään ammattilaisten kanssa. Liikkeen ja teknologian liitto Greve sanoo jatkavansa työtään innolla, koska ympärillä on innovatiivista porukkaa ja paljon nuoria. ”Minähän olen baletin maailmassa dinosaurus! Olen 45 ja hypin välillä edelleen lavallakin kuin ’old fool’”, heittää Greve, joka tosiasiassa treenaa edelleen säännöllisesti ja esiintyykin taas toukokuussa Kenneth & Friends -gaalassa. ”Nuorilta saan ideoita. Heitä riittää balettikoulussamme ja tanssiryhmässäkin. He kertovat mielellään mitä pitäisi tehdä, kun vain osaa kuunnella. Ei minulla ole varaa menettää nuoria tai vieraannuttaa heitä taiteesta. Moninaisuuden salliminen auttaa myös ymmärtämään paremmin nykypäivää.” Nyt työn alla on pilottiprojekti So You Think You Can Move, jossa tanssia ja teknologiaa yhdistämällä houkutellaan liikkumaan varsin haastavaa ryhmää, 13-vuotiaita koululaisia. VILLE VALKONEN Pienestä Suomalaisesta Balettiseurueesta on helmikuisen haastattelun aikaan alkanut tehdä 15 minuutin mittaista koreografiaa, jonka osioita talon tanssijat opettavat koululuokille kevään aikana. ”Nuoret saavat liikkua haluamallaan tavalla, oli se sitten balettia, breakia, hip hopia tai nykytanssia. Lopuksi he kuvaavat toistensa tanssit, jotka ladataan YouTubeen ja projektin nettisivuille. Sitten katsotaan, kuka toteuttaa homman parhaiten tai on luonut jotakin uutta.” Greve tunnetaan myös aktiivisesta otteestaan Kansallisoopperan balettioppilaitoksen kehittäjänä. Erityisesti hän on yrittänyt houkutella poikia tanssin perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Koulussa on nykyään 145 tyttöä ja 37 poikaa. Greve itse keksi tanssin hienouden kertaheitolla nähtyään 7-vuotiaana tv:stä Joutsenlammen. ”Ei se älyllisesti ollut kovin syvällinen herätys. Tajusin 18 vain baletin olevan unelmamaailma. Vahva miestanssija pystyi hyppimään upeasti ja sai tanssia 24 naispuolisen joutsenen kanssa kauniin musiikin pauhussa! Kysyin isältäni, voiko tuota tehdä työkseen. Sillä tiellä ollaan.” Taiteellinen johtaja vierailee itsekin kouluissa tekemässä tanssia tutuksi. Hän sanoo yrittävänsä hälventää ennakkoluuloja ja homofobiaa, joita tanssimiseen edelleen liittyy. Erityisesti nuoremmat pojat intoutuvat Greven mukaan tanssista, mutta innostumaan pitäisi sitten saada myös lasten vanhemmat. ”Todellisuudessa tanssi on tosi miehekästä työtä – pitää olla kestävyyttä, lihaksia ja voimaa. Täytyy vain löytää tasapaino tässä välillä melko feminiinisessä maailmassa.” Suurin opetus Ensitanssijasta johtajaksi ponkaissut Kenneth Greve sanoo oppineensa vuosien aikana eniten itse johtajuudesta. ”Olen opetellut kuuntelemaan. Yritän tehdä tanssijoiden arjesta niin hyvän kuin mahdollista. Eivät kaikki pidä minua edelleenkään nöyränä. Yritän kyllä, ja haluan olla rehellinen siinä, mitä teen. Silloin tiedän tehneeni parhaani, olen turvassa. Se on suurin juttu, jonka nyt tunnen oppineeni. Se on vaikuttanut myös yksityiselämääni. Luen minä kyllä edelleen johtajuusoppaitakin.” Miten tämä asenne näkyy balettien tekemisen arjessa? ”No klassisessa baletissa demokratia ei ole mahdollista! Minun on valittava rooleihin vain yksi Julia ja Romeo. Esityksistä on saatava mahdollisimman hyviä. Yritän kuitenkin kasvattaa kakkua aina niin suureksi kuin suinkin.” Baletin suosio on kasvanut viime vuosina. Suosituimpia teoksia on ollut koko perheelle suunnattu, Greven koreografioima Lumikuningatar. ”Visioimani monenlainen kosketus ihmisiin on kuitenkin vasta saatu vauhtiin.” Talon omille näyttämöille on luvassa lisää tarinallisia teoksia. Greve listaa, että ohjelmistossa saisi aina olla klassikkoteoksia lyhyempiäkin baletteja, huumoria ja samastumispintaa lapsille. Ja tietysti klassisen ja nykybaletin nimekkäitä tekijöitä, sopivasti nykytanssia ja riskejäkin. ”Baletin tehtävä on tarjota tarinoita, jotka nappaavat nykyihmisen mukaan ja saavat silti unelmoimaan.” Kenneth Greve syttyi baletille 7-vuotiaana. Menestyksekkään tanssijan uran jälkeen on aika siirtää kokemaansa uusille tanssijapolville baletinjohtajan roolissa. Kenneth Greve ”Jos onnistun tuomaan tanssin ihmisten elämään, tunnen saavuttaneeni jotakin tärkeää." Horeˇcná–Godani–Robbins, ensi-ilta 19.9.2014 GLASS PIECES 20 Horeˇcná–Godani–Robbins Tanssin urbaanit utopiat Ensi-ilta19.9.2014 Utopia of Another Continent Kantaesitys Koreografia Natália Horeˇcná Musiikki Mm. Terry Riley, Kronos Quartet, Max Richter (äänite) Spazio-Tempo Koreografia Jacopo Godani Musiikki Siegfried Rossert, Ulrich Müller, 48Nord (äänite) Glass Pieces Koreografia Jerome Robbins Musiikki Philip Glass Musiikinjohto Dalia Stasevska Hore cˇ ná–Godani–Robbins Tanssin urbaanit utopiat Kansallisbaletin uutuusillassa on urbaania energiaa, loistokasta liikettä ja mustaa huumoria. Illan kaikki kolme teosta nähdään ensi kertaa Suomessa ja ne ylistävät tanssijan vartaloa, sen energiaa ja taidokkuutta, jokainen omalla omaleimaisella tavallaan. Yksi illan teoksista kokee syntyhetkensä Helsingissä, sillä kuuma koreografinimi Natália Horec� ná luo teoksensa varta vasten Kansallisbaletille. Teksti HEIDI ALMI M erkittävän uran Hampurin baletin ensitanssijana sekä Nederlands Dans Theaterissa luonut NATÁLIA ˇ HORE CNÁ on keskittynyt koreografin työhön vuodesta 2012, ja hän on saanut kiitosta niin yleisön kuin arvostelijoidenkin keskuudessa. Horeˇcná yhdistää koreografiassaan klassisen baletin liikesanastoa ja voimakkaita tunnetiloja, ja hän rakastaa mustaa huumoria. Tunteet ovat hänen eliksiirinsä ja rakkaus on usein teosten keskiössä. Horeˇcná haluaa uudessa teoksessaan kuljettaa katsojat matkalle ihmisyyteen ja kysyy: ”Milloin lakkaamme syyttämästä toisia oman elämämme puutteista ja virheellisistä valinnoista? Milloin uskallamme tehdä toisin, milloin on liian myöhä?” Keskieurooppalaiset kriitikot ylistävät Horeˇcnán töitä ja nimeävät tämän niin ANNA TERESA DE KEERSMAEKERIN kuin PINA BAUSCHINKIN manttelinperijäksi. Valovoimainen, kahdella jalalla liikkuvaksi luonnonvoimaksikin tituleerattu Horeˇcná tulee varmasti liikuttamaan useammalla tavalla niin tanssijoita harjoituksissa kuin yleisöä katsomossa. Italialainen tanssija ja koreografi JACOPO GODANI vierailee ensi kertaa Suomessa. Maailmanmaineeseen Teoskuva PAUL KOLNIK/NEW YORK CITY BALLET noussut Godani on luonut teoksia mm. Nederlands Dans Theaterille ja Tanskan Kuninkaalliselle baletille. Intensiivinen ja räjähtävän energinen teos Spazio-Tempo sai kantaesityksensä Dresdenin Semperoperin baletin esittämänä vuonna 2010. Teos on sukua WILLIAM FORSYTHEN tuotannolle, mikä ei ole ihme, työskentelihän Godani Forsythen ryhmän ensitanssijana yhdeksän vuoden ajan. Illan kolmas koreografi JEROME ROBBINS kuuluu tanssimaailman aateliin. Monipuolinen koreografi on usealle tuttu lukuisista Broadway-musikaaleistaan, joista tunnetuimpia ovat Kuningas ja minä, Viulunsoittaja katolla sekä West Side Story, josta hänet palkittiin myös Oscarilla. Robbins loi myös yli 60 balettia, ja Glass Pieces -teoksen kantaesitti New York City Ballet vuonna 1983. Teoksen musiikkina soi otteita viimeksi Helsingin juhlaviikoilla yleisönsä hurmoksiin saaneen minimalismin mestarin, PHILIP GLASSIN samannimisestä teoksesta. Robbins yhdistää urbaania energiaa tihkuvassa teoksessaan postmodernia tanssia klassisen baletin liikekieleen. 22 Tango! Teksti AULI SÄRKIÖ KuvatKATRI KAPANEN ”Tangossa ja oopperassa on paljon yhtäläisyyksiä: suuret tunteet, kaukokaipuu, elämä ja kuolema. Tangossa hienot melodiat ja ihmisääni pääsevät kauniisti esiin, aivan kuten oopperassakin.” — Lilli Paasikivi Tango! – Buenos Airesista Seinäjoelle T angon kaiho ja riutumus on suomalaisilla veressä. Kevään kynnyksellä Kansallisooppera kutsuu värikkääseen tangospektaakkeliin, jonka seremoniamestarina häärii JORMA UOTINEN. Hän vastaa myös konsertin ohjauksesta. ”Tango on tunteiden paloa ja väkevyyttä, ja tärkeää on aina myös tarina”, hän summaa. ”Kun LILLI PA ASIKIVI kysyi, tehtäisiinkö Oopperaan tangokonsertti, innostuin heti.” Alusta alkaen tuntui selvältä, että Oopperan lavalla olisi hyödynnettävä talon kaikkia mahdollisuuksia. Siksi monenlaisten laulajien, bandoneonistien ja orkesterin lisäksi lavalla esiintyy 20 Kansallisbaletin tanssijaa yhdessä koreografiasta vastaavien kilpatanssijoiden K ATJA KOUKKULAN ja JUSSI VÄÄNÄSEN kanssa, ja tangotarinoita väritetään näyttämöllisin elementein. ”Tämä on ennen kaikkea konsertti, ja näyttämötoteutus lähtee kunkin kappaleen dramaturgisesta sisällöstä. Ohjelman läpi rakennetaan silti koko ajan tapahtumia ja tilanteita, eräänlaista orgaanista tarinaa”, Uotinen kuvailee. Tango vapauttaa suomalaiset Kuten jo otsikko – Tango! – Buenos Airesista Seinäjoelle – vihjaa, konsertissa suomalainen ja argentiinalainen tangoperinne lyövät kättä. Ylipäätään tapahtuma avaa uusia horisontteja tangon monipuoliseen maailmaan. Laulusolistit ANGELIKA KLAS ja HEIDI PAKARINEN edustavat omalla kohdallaan tangokulttuurien kohtaamista. Vuoden 2013 tangokuningatar Heidi Pakarinen löysi tangomusiikin 13-vuotiaana: ”Siilinjärven kirjastosta löysin suomitangovinyylin, ja kun kuulin Hiljaisen kylätien kaltaisia vanhoja tangoiskelmiä, tunsin kutsumuksen tulla laulajaksi.” Laulaessaan tangoja tanssi-illoissa Heidi rakastaa katsoa tanssivia ihmisiä. Tango yhdistää Heidi Pakarisen, Jorma Uotisen ja Angelika Klasin huhti–toukokuussa Oopperassa. ”Heti kun tango alkaa, ihmiset menevät lähelle toisiaan. Tango antaa luvan läheisyyteen ja kosketukseen. Se on ihana huomata!” hän sanoo. Angelika Klasin tausta on vahvasti klassisessa musiikissa, mutta tänä päivänä monet tuntevat hänet vannoutuneena ASTOR PIAZZOLLA -tulkkina. ”Vuonna 2003 minua pyydettiin argentiinalaisen tangotrion solistiksi. Olin hieman epäileväinen, mutta kun laitoin Piazzollaa soimaan, oli kuin salama olisi iskenyt. Hurahdin täysin argentiinalaisiin konserttitangoihin”, Angelika kertoo. Suomalainen ja argentiinalainen tango ovat aivan omanlaisiaan: ”Suomalainen tangolaulu on kaunista, puhuttelevaa, ja tekstissä käytetään vertauskuvia. Argentiinalainen lauluihanne on käheämpi, raaempi, ja tekstissä sanotaan asiat suoraan: jätit, kuolen”, Angelika linjaa. Syykin eroihin löytyy tangon suomalaisesta historiasta: kun tango ensi kerran rantautui Argentiinasta Suomeen, se oli hienojen tanssisalonkien musiikkia. Nykyinen suomitango taas syntyi sota-aikana, kun venäläiset romanssimelodiat ja saksalainen marssimusiikki muodostivat suomalaisen cocktailin. ”Ja OLAVI VIRRAN kaltaiset laulajat ovat aina olleet suomalaiselle tangolle tärkeitä, sillä suomalainen tango elää tarinoista”, Heidi muistuttaa. Argentiinassa taas laulettu ja tanssittu tango ajatellaan tyypillisesti erikseen. Oli muoto mikä hyvänsä, argentiinalaisessa tangossa tapahtuu valtavasti, ja rytmit ja tunnelmat vaihtelevat tiheästi. ”Tietysti suomalaisen tangon läheisyyskin on eroottista, mutta argentiinalaisessa tangossa leikki ja peli on kaiken ydin”, Uotinen sanoo ja demonstroi kiihkeästi loittonevia ja likentyviä tanssijoita. Tango vetoaa, sillä se antaa luvan läheisyyteen ja tunteiden ilmaisuun. ”Tangon kautta voi elää läpi koko elämän tunneskaalan”, Heidi tiivistää. ”Suomalaiset ovat sosiaalisesti pidättyneitä, mutta se ei tarkoita, etteivätkö he sisimmässään olisi todella temperamenttisia ja sentimentaalisia!” Angelika painottaa. ”Siksi Suomessa rakastetaan tangon, lattaritanssien ja venäläisen musiikin tulisuutta. Itse olen lähtöisin Virosta, eikä siellä ihmisillä ole tällaista kiinnostusta tangoon.” ”Suomalaiset tarvitsevat vapauttavia muotoja kuten sambakarnevaaleja ja tangoa!” Uotinen kiteyttää. Tango haastaa tyylikohtaamisiin Tango!-spektaakkelissa visuaaliset lavatapahtumat kuvittavat tangojen tarinoita. Heijastekuvissa vieraillaan Buenos Airesissa, Kotkan ruusu -tango saa ympärilleen kapakkatunnelman, ja MATTI SALMINEN – joka muuten aloitti oman laulajanuransa tangolla nimellä Esa Pasa – haaveilee Satumaata sumun keskellä. Tarinat tekevät tangoista myös monitulkintaisia. Tangoja eletään hetkessä. Heidi Pakarinen koki tämän väkevästi viime keväänä: ”Olin risteilyllä esiintymässä, ja kuusipäiväisen Atlantin-ylityksen aikana tanssittiin joka ilta valtavissa mainingeissa. Aloin pohtia, josko pääsemme seuraavaan maakohteeseen Kap Verdelle. Kun lauloin Satumaa-tangoa, se tuli ihan uudella tapaa lähelle! ’Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa... Oi jospa kerran sinne satumaahan päästä vois...'” Konsertissa kohtaavat erilaiset laulajat ja tanssijat sekä eri maalaiset ja eri-ikäiset tangokappaleet vanhoista argentiinalaisista tangoista saksalaiseen euroviisutangoon ja suomalaisiin uusiin tangoihin. Kokoonpanot vaihtelevat, ja Heidi Pakarinen pääsee esimerkiksi laulamaan myös avopuolisonsa, tenori MIKA POHJOSEN kanssa. Erilaiset tyylit vuorottelevat sulassa sovussa, ja myös klassiset laulajat pääsevät osoittamaan monipuolisuutensa. ”Vaikka esimerkiksi minä ja JOHANNA RUSANEN-KARTANO olemme saaneet oopperalaulajan koulutuksen, teemme hyvin monenlaista musiikkia. Haluaisin haastaa kohtaamisiin ja vaihtoehtoihin”, Angelika Klas sanoo. ”Jos kaivataan uutta Olavi Virtaa, iskelmäntekijöiden kannattaisi kääntyä myös klassisten laulajien puoleen.” Kolmikko toivoo, että konsertti rikkoisi perinteisiä yleisö- ja tyylirajoja. ”Haluamme kutsua tangomarkkinoiden yleisön Kansallisoopperaan ja houkutella oopperayleisöä Seinäjoelle”, Angelika tiivistää. ”Ja oopperan vakioyleisölläkin on nyt lupa tykätä tangosta!” Uotinen lisää. ”On tärkeää, että Kansallisoopperan kaltainen instituutio tekee tällaisia avauksia.” 24 ”Kurkistan maailmaan oopperan” Kirjavat paperikiehkurat ja suuret, valkoiset sulat keinahtelevat katonrajassa. Lattialla pehmeät tyynyvuoret kutsuvat puoleensa, sinertävä valaistus on sopivan hämyisää. Cembalon sävelet johdattelevat taikapiiriinsä, huilun syvä sointi liittyy sen helinään. Kansallisooppera muuttuu hetkeksi vauvojen ihmemaaksi. Teksti ANU AHOLA A lminsalin lämpiössä on alkamassa Vauvojen taidetuokio, johon on saapunut kahdeksantoista vauvaa äiteineen. Heidän joukossaan ovat myös SANNI LUTTINEN, yhdeksän kuukautta, sekä hänen äitinsä JOHANNA AROLA . Äiti, Oopperan vakiokävijä, ei ole Sannin syntymän jälkeen vielä ehtinyt oopperaan. Hän kertoo, että Sanni on käynyt muskarissa syksystä alkaen ja tykkää kovasti soittaa ja laulaa. Ennen tuokion alkua Sanni odottelee oopperatalon aulassa tyynenä mutta innokkaana äitinsä sylissä. ”Aika moni teistä on varmaan tänään ensi kertaa oopperassa”, ANNA HEIN O NEN , toinen taidetuokion ohjaajista, lausuu tervetuliaisiksi. Kun Kuvat MIRKA KLEEMOLA PETE VUORION soittaman cembalon ensimmäiset sävelet kajahtavat ilmoille ja Anna aloittaa yhdessä toisen ohjaajan MIIA REKON kanssa laulun Kurkistan maailmaan oopperan, pienten osallistujien ihmetys on käsin kosketeltavaa. He jaksavat kuunnella laulun alusta loppuun silmät pyöreinä, lähes jähmettyneinä. Toinen laulu varpaiden kutituksineen saa monet jo vähän tanssahtelemaan. Myös hymy alkaa löytyä. Huilun taikaa, tanssin hurmaa Kuuntelun ja laulelun jälkeen noustaan äitien sylissä seisomaan suureen piiriin. MERVI KUHASEN soittaman huilun taianomainen ääni kiertää kehää. Monille vauvoille näyttää olevan vaikea päättää, kumpi on ihmeellisempi: soittimen ääni vai soittajan töyhtöhattu. Molempi parempi! Tuokion sykähdy ttävin hetki koittaa, kun saliin liitelee satumaisen viehkeä, silkkiin, samettiin ja upeisiin väreihin puettu ihka oikea ballerina ANANDAH KONONEN . Vuorossa on soolotanssiesitys, minkä jälkeen myös osallistujat pääsevät tanssimaan. Lennähtely ilmassa, äitien syleissä, naurattaa ja saa ilmoille pieniä kiljahduksia. Koko tuokion ajan tunnelma on seesteinen. On vaikea uskoa, että parikymmentä pientä vauvaa voi olla niin hiirenhiljaa. Klassisten sävelien lisäksi Vauvojen taidetuokio kuullaan lastenlauluja, kuten SOILI PERKIÖN Valkoinen laulu, jotka ovat monille perheille ennestään tuttuja. Harvemmin näitä lauluja kuitenkaan pääsee laulamaan tällaisissa puitteissa, cembalon ja huilun säestyksellä! Kokonaisvaltainen elämys Ajatus Vauvojen taidetuokioista syntyi halusta tarjota oopperaelämyksiä myös vauvoille ja heidän vanhemmilleen. Kaikkein pienimpien lasten vanhempien kun on usein vaikea päästä katsomaan varsinaisia oopperaesityksiä. Luontevat yhteistyökumppanit löytyivät SibeliusAkatemian Musiikkikasvatuksen osastolta. Musiikkikasvattaja PAULIINA KUPIAINEN suunnitteli peruskonseptin, ja ensimmäiset tuokiot järjestettiin lokakuussa 2013. Kupiainen alkoi rakentaa puolen tunnin tilaisuuksia lähtökohtanaan vauvoille suunnattu kokonaisvaltainen taide-elämys, jonka elementteinä ovat oopperassa soiva musiikki, laulu ja liike. ”Halusimme antaa vauvalle mahdollisuuden keskittyä taiteeseen, aistia jotain lumoavaa arjen ulkopuolelta”, Kupiainen kertoo. ”Soittimen äänen lumo on ihmeellinen, se riittää. Toivoisin sellaisia elämyksiä enemmänkin nykyajan lapsille.” Tuokioiden vetäjinä toimivat Sibelius-Akatemian varhaiseen musiikkikasvatukseen erikoistuneet opiskelijat. Muusikot, laulajat ja tanssijat ovat Kansallisoopperan vakituista henkilöstöä ja vierailijoita. Visuaalisesta ilmeestä vastaa lavastaja, pukusuunnittelija ANNA KONTEK . Vetäjät suunnittelevat yksittäisten tuokioiden sisällön. Joillakin kerroilla mukana on ollut bassopaloja, joilla vauvojen ja vanhempien yhteisorkesteri on päässyt tapailemaan esimerkiksi Papagenon aarian sointuja. Kaikkiin tuokioihin sisältyy kuuntelua, laulua ja liikettä – sopivina annoksina. Maksuttomat tuokiot on suunnattu joko sylivauvoille tai konttaaville vauvoille. Suunnittelussa on huomioitu lapsen motorinen ja kielellinen kehitys ja pyritty näin rakentamaan juuri tietyn ikäryhmän kehitystä vastaava puolituntinen. Vauvojen tuokiot ovat oiva esimerkki siitä, miten eri taidemuotoja yhdistämällä voidaan luoda kokonaisvaltaisia taide-elämyksiä kaikenikäisille. Tällaisilla projekteilla Kansallisooppera haluaa myös kannustaa eri laitoksia ja opinahjoja yhteistyöhön, sekä pääkaupunkiseudulla että maakunnissa. Epilogi Vauvojen tuokio on lopuillaan. Jotkut äidit jäävät vielä hetkeksi ikuistamaan kameroillaan pienokaisensa unohtumattoman elämyksen maisemissa. Sanni Luttinen tallustaa äitinsä taluttamana tanssilattian läpi pöytien luokse lounastamaan. Millainen kokemus vauvojen taidetuokio oli? ”Oli oikein mukavaa, vähän erilaista kuin muskarissa. Sannin mielestä parasta oli ehkäpä ballerina. Ja tulisimme kyllä toisenkin kerran!” vastaa Johanna Arola tyytyväisen oloinen Sanni kainalossaan. Vauvojen taidetuokiot jatkuvat syksyllä 2014. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.ooppera.fi Töissä taidetehtaassa Miten tulit Kansallisoopperaan ja millainen urasi on ollut? Olen alun perin vaatturi, ja vuonna 1975 tulin Oopperalle suoraan vaatturikoulusta. Vaatturintöitä tein viisi vuotta. Balettitossuja hankittiin Englannista ja Venäjältä, mutta sitten hyvien tossujen saanti Venäjältä vaikeutui ja tuli tarve valmistaa niitä itse talossa. Silloisen tossuviskaalin, TAMARA PEROVUON mies tunsi bulgarialaisen balettitossumestarin IVAN VIDRARSKIN, ja hänet kutsuttiin Suomeen. Hänen kanssaan aloin opetella balettijalkineiden valmistusta bulgarian kielellä. Epäilin ensin, mutta homma lähti hyvin liikkeelle ja innostuin. Balettitossuissa on säilynyt vanha valmistustapa, jossa ei esimerkiksi käytetä nykyaikaisia liimoja. Vanhan talon aikana valmistimme yhdessä SINIKKA KANNON kanssa varvastossuja puolelle balettiryhmämme tanssijattarista. Balettijalkineiden valmistus on jatkunut Töölönlahdella, mutta varvastossut tulevat nykyään useista eri tehtaista, ja valmistamme niitä itse vain erikoistapauksissa. Tehdastekoisia tossuja viritämme tanssijattaren tarpeiden mukaan paremmin toimiviksi. 1980-luvun alussa aloin tehdä ke nk iä myö s o o p p e r a laula jill e. Ensimmäinen työ olivat Kreivin saappaat Figaron häihin. Mikä on parasta työssäsi, mikä haastavinta? Haasteellisuus, eli vaihtelevuus on parasta! Vaatturikoulussa tajusin, etten halua tehdä samaa juttua uudelleen ja Suutari Jorma Sainio uudelleen. Siksi hain tänne. Teatterityö on aina vaihtelevaa, mutta täällä vuorottelevat lisäksi vielä tanssi ja laulu. Työhön tulee nälkä. Miten työsi eroaa tavallisen suutarin työstä? Onko sinulla lempituotantoa? Syksy 1995 on jäänyt mieleen: silloin oli paljon tehtävää, kun teimme ensin Don Quijote -baletin pukusuunnittelija RAMÓN B. IVARSIN kanssa, jonka pukuluonnokset olivat erityisen inspiroivia. Heti sen perään tuli Don Carlos, johon teimme 35 paria pitkiä mustia saappaita. Don Quijoten Rikkaalle miehelle valmistamani saappaat ovat varmaan hienoimmat koskaan tekemäni. Myös vuoden 1999 Prinsessa Ruusunen oli mahtava. Valmistan ja korjaan jalkineita, mutta ne ovat nimenomaan näyttämöjalkineita, tanssijoiden ja laulajien kenkiä. Näyttämöllä oleminen on aina otettava huomioon: lattiat saattavat olla esimerkiksi vinoja, ja siksi kiinnitämme erityistä huomiota pohjaan. Kengän on sovittava esiintyjän jalkaan niin hyvin, että hän voi unohtaa jalkineen. Palvelemme siis esiintyjiä mutta myös pukusuunnittelijaa, joka määrittelee ulkoisen tyylin. Olemme ennen kaikkea käsityöläisiä, ja ykkösasiamme on esiintyjän mukavuus. Monet ovatkin sanoneet, että kengät ovat vähän kuin rakennuksen perustus. Tästä tulee yhä tippa linssiin. 2002 TAMAR A LUND lauloi STR AUSSIN Arabellassa Ennustajan roolin. Tein hänelle varsikengät, ja menin hänen pukuhuoneeseensa sovituttamaan niitä. Kengät olivat hyvät, ja hän lauloi minulle Suutarin emännän kehtolaulun. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Miten rentoudut vapaa-ajalla? Jokainen päivä on erilainen. Aamulla saatetaan korjata edellisen illan esityksessä käytettyjä jalkineita, ja yleensä on aina jokin uusi teos valmisteilla, tällä hetkellä La Bohème. Valmistamme uusia jalkineita tai tuunaamme kaupasta hankittuja. Joskus etsitään valmiiksi kuluneita kenkiä kirpputoreilta. Balettitossuja työstetään pitkin päivää, sillä niitä kuluu paljon. Varvastossu on tanssijattaren tärkeä työkalu, jonka täytyy sopia hyvin jalkaan ja toimia oikein. Hienoin muisto työuraltasi? Asun maalla Saukkolassa. Toimitan ukin virkaa 2- ja 3-vuotiaille tyttärenpojille sekä touhuan puutarhassa. Teksti AULI SÄRKIÖ Kuvat STAFFAN SUNDSTRÖM 28 STAFFAN SUNDSTRÖM Aitiopaikka Nuorta energiaa Kansallisbaletissa Kansallisbaletti sai viime syksynä oman nuorisoryhmän, johon kiinnitettiin kymmenen nuorta tanssijaa. Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamaan nuorisoryhmään haki yhteensä 1 200 tanssijaa ympäri maailman, ja 65 heistä osallistui koetanssiin Helsingissä. Tällä kaudella ryhmässä ovat tanssineet suomalaiset LILLI DAHLBERG, SUVI HONKANEN, VILMA HYRKÄS ja PAULIINA PAKARINEN sekä nuoria lahjakkuuksia Italiasta, Slovakiasta, Japanista, Ranskasta, Turkista ja Espanjasta. Nuoret ovat työskennelleet koko kauden Kansallisbaletin tanssijoiden rinnalla päänäyttämöllä, mutta toukokuussa he ovat itse pääosassa. Alminsalin esityksen ohjelmassa on luvassa niin klassisia balettinumeroita kuin nykytanssiakin, ja joukkoon mahtuu myös Kansallisbaletin tanssijoiden ja nuorten omia koreografioita. Ensi syksynä nuorisoryhmä jatkaa omia esityksiään Alminsalissa, kun ohjelmistoon tulee MARILENA FONTOURAN R & J. HEIKKKI TUULI Aitiopaikka Nuoret muusikot Mestarien messissä MIRKA KLEEMOLA SAKARI VIIKA Viime syksynä Kansallisoopperan orkesteri kutsui 50-vuotisjuhliensa kunniaksi vieraakseen nuoria muusikoita pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitoksista. Mestarien messissä -yhteiskonsertissa ammattimuusikoiden rinnalla musisoi 75 iältään 12–21-vuotiasta musiikinharrastajaa Espoosta ja Vantaalta. Konsertti oli ikimuistoinen kaikille osapuolille, ja siksi se päätettiin järjestää toistamiseen. Syyskuussa siis päänäyttämöllä luvassa jälleen suurta soiton juhlaa ja taatusti keskittyneitä ilmeitä! Ooppera ja baletti kiertueella Suomessa Teetansseissa jalalla koreasti Kansallisooppera haluaa tarjota jokaiselle jotakin, vauvasta vaareihin. Senioreita ilahduttavat hyväntuuliset Oopperan teetanssit, joita on järjestetty kerran kuussa viime syksystä lähtien. Maksuttomissa Teetansseissa pyörähdellään ikivihreiden tahdissa, vaihtelevien yhtyeiden ja solistien säestyksellä.Tunnelma on ollut korkealla ja sana kiirinyt, ja Oopperan lämpiöön kokoontuukin jopa 350 tanssijaa kerralla. Isolle tanssilattialle mahtuu vielä mukaan, ja vihjeenä kerrottakoon, että erityisesti miestanssijat pidetään takuulla kiireisinä! Kansallisbaletti lähtee kesäkuussa perinteiselle kesäkiertueelle 20 tanssijan voimin. Danske Bankin taloudellisella tuella toteutettavalla kiertueella nähdään katkelmia klassisesta baletista ja nykytanssia – mukana myös varta vasten kiertueelle luotua koreografiaa. Helsingistä starttaava kiertuebussi pysähtyy Oulussa, Vaasassa, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Ensi syksynä vierailut jatkuvat, kun oopperan joukot kiertävät Etelä-Suomen kirkkoja jouluisella ohjelmistolla, kahden oopperan ilta Ihmisen ääni & Karhu nähdään kolmella paikkakunnalla Pohjois-Suomessa ja orkesteri konsertoi Espoon tuomiokirkossa ja Johanneksen kirkossa Helsingissä. Myös lapsille suunnattua ohjelmaa nähdään eri puolilla Suomea. STAFFAN SUNDSTRÖM HEIKKI TUULI SAKARI VIIKA Ohjelmistossa Boris Godunov – Tsaarin voima ja heikkous Lumikuningatar – Koko perheen balettiseikkailu Onegin – Rakkautta liian myöhään Tsaari Godunovia vainoavat menneisyyden haamut. Tapattiko hän kruununperillisen? Kuka on puolalaisten tuella Venäjälle tunkeutuva Dmitri? Boris Godunov on syvälle tunkeutuva kuvaus kansan ja hallitsijoiden ristiriidasta, vallantavoittelusta ja suuren hallitsijan yksinäisyydestä, ja MUSORGSKIN karhea musiikki luo kuvaa venäläisestä sielusta. Kun tsaarina on MATTI SALMINEN, odotettavissa on unohtumaton tulkinta. H. C. ANDERSENIN satuun pohjautuva koko perheen baletti on ollut suurhitti, jonka lisäesityksetkin on myyty loppuun jo kahtena vuotena. KENNETH GREVEN koreografia vie katsojan sadan vuoden takaiseen Helsinkiin, kahden ystävän, Kain ja Kertun seikkailuihin. Jännittävää balettiseikkailua suositellaan yli 6-vuotiaille. Koreografi JOHN CRANKON näkemystä PUŠKININ tarinasta on pidetty yhtenä hienoimmista 1900-luvun kokoillan kertovista baleteista. Baletin kaunis musiikki on peräisin mm. TŠAIKOVSKIN pianoteoksista. Puškinin haikeassa tarinassa nuoren Tatjana-neidon rakkaus on yhdentekevää maailmanmies Oneginille. Mies ymmärtää vasta vuosien kuluttua tehneensä virheen, mutta liian myöhään. Ohjelmistossa 25.10.2014 alkaen Ohjelmistossa 27.9.2014 alkaen ZÜRICHIN BALETTI Ohjelmistossa 22.8.2014 alkaen Peer Gynt – Mielikuvituksellinen matka tanssien HENRIK IBSENIN suuri näytelmä on kuvaus koko ihmisen elämästä, mielikuvituksesta, toiveista ja kaipuusta kotiin. Maineikas koreografi HEINZ SPOERLI kertoo Peer Gyntin huimista seikkailuista tanssin keinoin ja käyttää sekä klassista tanssia ja GRIEGIN lumoavaa musiikkia että modernia tanssia ja nykysäveltäjien teoksia ilmentämään Peer Gyntin sielunmaisemaa. Ohjelmistossa 11.4.2014 alkaen MIRKA KLEEMOLA HEIKKI TUULI HEIKKI TUULI Ohjelmistossa Pelléas ja Mélisande – Ooppera kuin unta Ruusuritari – Menneen maailman lumoa Leijonankesyttäjä – Hilpeä ooppera lapsille Metsästä löytynyt Mélisande päätyy salaperäiseen linnaan, jossa rakkaus nuoreen Pelléasiin johtaa tragediaan. DEBUSSYN symbolistisessa oopperassa ihmismielen syvyyksiä heijastava tarina liittyy kiehtovasti veden väreissä kimmeltävään musiikkiin. MARCO ARTURO MARELLIN huikaisevan näkemyksellinen toteutus näyttämön täyttävine vesialtaineen on lumoavan kaunis, yksi Kansallisoopperan ylistetyimpiä tuotantoja. Wieniläistä eleganssia huokuva Ruusuritari on RICHARD STRAUSSIN suosituin ooppera, joka tulvii kiehtovia orkesterivärejä ja hurmaavia melodioita. Vanheneva marsalkatar takertuu nuoruuteensa Octavianin avulla, rehevä Ochs taas haluaa kosia nuorta Sophieta. Nuori rakkaus ja ajan vääjäämätön kuluminen saavat ainutkertaisen kauniin toteutuksen MARCO ARTURO MARELLIN hienostuneessa ohjauksessa. Hilpeä oopperasatu kerrotaan tuttujen melodioiden tahtiin. EPPU NUOTION kirjoittama tarina ja JUKKA NYKÄSEN sovittama värikäs oopperamusiikki vievät seikkailuun, jossa neuvokas Silakka-niminen kissa ohjaa poikaa löytämään tien ystävyyteen. Nyt lauletaan, soitetaan ja näytellään täysillä, matkataan savannille ja sydämiin! Oopperan parvilämpiössä esitettävä Leijonankesyttäjä soveltuu erityisen hyvin 5-8-vuotiaille. Ohjelmistossa 13.5.2014 alkaen Ohjelmistossa 10.5.2014 alkaen SAKARI VIIKA Ohjelmistossa 11.10.2014 alkaen Viitta & Pajatso – Kaksi teosta mustasukkaisuudesta Kahta mestariteosta yhdistää tarina vanhenevan miehen ja nuoren naisen suhteesta ja repivästä mustasukkaisuudesta. Samasta lähtökohdasta on tarjolla kaksi aivan erilaista tulkintaa: KATARIINA LAHDEN ohjaama PUCCININ Viitta (Il tabarro) on oopperarealismia vahvimmillaan, todentuntuinen kuvaus tapahtumista jokilaivalla. VILPPU KILJUSEN tulkinta LEONCAVALLON Pajatsosta vie puolestaan teatterimaailmaan, jossa raja toden ja teatterin välillä katoaa huimalla tavalla. Ohjelmistossa 12.11.2014 alkaen Kellon ympäri 20:00 STAFFAN SUNDSTRÖM Täysi salillinen yleisöä on purkautunut lämpiön puolelle väliajan viettoon. 1300 ihmistä nauttii illan aikana noin 100 litraa kahvia. Vuoden aikana oopperatai balettiesityksen kokee yli 205 000 katsojaa. Lipustaan he maksavat keskimäärin 45 euroa. Aitiopaikka Oopperan kummituksen lipunmyynti alkoi Kaikkien aikojen musikaalimenestys, ANDREW LLOYD WEBBERIN Oopperan kummitus nähdään viimein Suomessa. Kansallisooppera on saanut luvan ja kunnian tuottaa musikaalista täysin uuden, TIINA PUUMALAISEN ohjaaman version, jonka suunnitelmia on kiitelty Lontoossa asti. Oopperatalon puitteet sopivat tarinaan erinomaisesti: Luvassa on kansainvälistä tähtiloistetta, visuaalista näyttävyyttä ja monien mahdollisuuksien lavatekniikkaa. Ensi-iltaan 4.9.2015 on vielä matkaa, mutta lipunmyynti yrityksille ja ryhmille on jo avattu. Esityspäivät ja muut tarkemmat tiedot löydät verkosta.Yksittäisten lippujen myynti käynnistyy syksyn aikana. La Famiglia -postituslistalla kuulet uutiset ja pääset varaamaan liput ensimmäisten joukossa! Oopperan kummitus Sanoitus Charles Hart, sanoitus lisäksi Richard Stilgoe Musiikki Andrew Lloyd Webber By arrangement with The Really Useful Group Ltd. Klikkaa lisätietoja www.ooppera.fi/oopperankummitus MIKSI VARMA? Sparrausta hyvään työkykyyn Työ & eläke. Lue lisää: miKsi.varma.fi › UTELIAISUUS ToivoiloSuuTTumuSHuoliSuRu Helsingin Sanomat joka päivä + HS Verkko Plus 42,50 € / 1 kk määräaikainen tilaus Esiintyvien taiteilijoiden ja urheilijoiden lailla asiantuntijatkaan eivät menesty yksin. Myös me ey:läiset pelaamme huipputiimeissä, jotka tarjoavat ensiluokkaista asiakaspalvelua. www.ey.com/ © 2014 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. Huippusuoritukset syntyvät yhteistyöllä 38 KLAUS HAAPANIEMI PERTTU SAKSA Kausikortit Tero Saarinen – Jean Sibelius: Kullervo Leoš Janáˇcek: Ovela kettu Kausikortilla koet kaikki kauden uutuudet Elokuussa alkava kausi on todellinen runsaudensarvi. Valitako tuore ja näyttävä epookkiklassikko Figaron häät, samppanjankupliva operettihelmi Lepakko, värikäs ja syvällinen koko perheen Ovela kettu vai WAGNERIN elämäniloinen taiteen ja rakkauden ylistys Nürnbergin mestarilaulajat? Entä mikä houkuttaisi eniten, huippukoreografi JORMA ELON maailmalla menestynyt Kesäyön unelma, TERO SAARISEN ainutkertainen Kullervo SIBELIUKSEN musiikkiin, vaiko urbaania energiaa säteilevä kolmen nykytanssiteoksen ilta Horeˇcná–Godani–Robbins? Miksi valita, kun voit saada kaiken! Helppo ja edullinen kausikortti varmistaa suosikkipaikkasi kaikkiin kauden uutuuksiin, sinulle sopivina iltoina. Kausikorttilaisena nautit monista muistakin eduista – saat muun muassa ennakko-ostooikeuden KAIJA SAARIAHON Émilie-oopperan esityksiin. Kausikortit ovat nyt myynnissä, ja 31.5. asti saat ennakko-ostajan etuna 10–15 % alennuksen. Huomaathan, että yksittäiset liput syksyn 2014 kausikorttiesityksiin tulevat myyntiin vasta elokuussa ja kevään 2015 esityksiin lokakuussa. Lue lisää kausikorteista ja niihin kuuluvista eduista osoitteessa www.ooppera.fi/kausikortit. Lisätietoja saat myös Oopperan ryhmämyynnistä [email protected], p. (09) 4030 2210 (ma–pe 9–16). Kausikorttien hinnat Ensi-iltakortti 449–812 e Perjantai- ja lauantaikortti 422–745 e Tiistai-, keskiviikko- ja torstaikortti 388–702 e Ennakko-ostajan etuna 10–15 % alennus 31.5.2014 asti. Kauden 2014–2015 ensi-illat W. A. Mozart: Figaron häät Ensi-ilta 29.8.2014 Horeˇcná–Godani–Robbins: Tanssin urbaanit utopiat Ensi-ilta 19.9.2014 Johan Strauss: Lepakko Ensi-ilta 28.11.2014 Leoš Janácˇ ek: Ovela kettu Ensi-ilta 23.1.2015 Tero Saarinen – Jean Sibelius: Kullervo Kantaesitys 13.2.2015 Richard Wagner: Nürnbergin mestarilaulajat Ensi-ilta 13.3.2015 Jorma Elo – Felix Mendelssohn: Kesäyön unelma Ensi-ilta 24.4.2015 39 Liput Lippujen hinnat päänäyttämön esityksissä La Bohème (Kevät 2014) Kenneth & Friends -gaala* Pelléas ja Mélisande Permanto 76,50–93,50 e 1. parvi 76,50-108,50 e 2. parvi 36,50-83,50 e 3. parvi 26,5-48,50 e Permanto 83,50-98,50 e 1. parvi 83,50-113,50 e 2. parvi 37,50-83,50 e 3. parvi 22,50-53,50 e Permanto 60,50–80,50 e 1. parvi 60,50–94,50 e 2. parvi 31,50–65,50 e 3. parvi 15–43,50 e * Alennukset eivät voimassa. La Bohème (Syksy 2014) 1. Permanto 2. 3. Lepakko Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas Permanto 76,50–106,50 e 1. parvi 76,50–125,50 e 2. parvi 36,50–89,50 e 3. parvi 24–51,50 e Permanto 65,50–88,50 e 1. parvi 65,50–107,50 e 2. parvi 33,50–76,50 e 3. parvi 19–44,50 e Lumikuningatar Ruusuritari Permanto 65,50–88,50 e 1. parvi 65,50–107,50 e 2. parvi 33,50–76,50 e 3. parvi 19–44,50 e Permanto 60,50-80,50 e 1. parvi 60,50-94,50 e 2. parvi 31,50-65,50 e 3. parvi 17,50-43,50 e Onegin Tango! Permanto 60,50–73,50 e 1. parvi 60,50–87,50 e 2. parvi 31,50–60,50 e 3. parvi 15–41,50 e Permanto 41,50-45,50 e 1. parvi 45,50 e 2. parvi 37,50 3. parvi 22,50 Hore cˇ ná–Godani–Robbins: Tanssin urbaanit utopiat Peer Gynt Viitta & Pajatso Permanto 65,50–93,50 e 1. parvi 65,50–108,50 e 2. parvi 33,50–83,50 e 3. parvi 19–48,50 e Permanto 60,50-80,50 e 1. parvi 60,50-94,50 e 2. parvi 31,50-65,50 e 3. parvi 17,50-43,50 e Permanto 60,50–80,50 e 1. parvi 60,50–94,50 e 2. parvi 31,50–65,50 e 3. parvi 15–43,50 e Permanto 65,50–88,50 e 1. parvi 65,50–107,50 e 2. parvi 33,50–76,50 e 3. parvi 19–44,50 e Boris Godunov Permanto 60,50–80,50 e 1. parvi 60,50–94,50 e 2. parvi 31,50–65,50 e 3. parvi 15–43,50 e Figaron häät Parvet Yksityiskohtainen katsomokartta osoitteessa www.ooppera.fi/liput Alminsalin, lämpiöesitysten sekä konserttien ja vierailujen hinnat vaihtelevat teoskohtaisesti. Ensi-iltoihin korotetut hinnat. Lisätietoja osoitteesta www.ooppera.fi ja Oopperan lipunmyynnistä. Permanto 76,50–106,50 e 1. parvi 76,50–125,50 e 2. parvi 36,50–89,50 3. parvi 24–51,50 e Lipunmyynti Alennukset ja myyntiehdot Oopperan lipunmyynti Alennukset ovat voimassa rajatuilla paikoilla permannolla sekä 1. ja 2. parvella, ellei toisin mainita. Alennukset myönnetään päänäyttämön esitysten normaalihinnoista teoskohtaisesti, eivätkä ne koske ensi-iltoja tai vierailunäytäntöjä. Alennus ei koske lipun sisältämää palvelumaksua (1,50–3,50 e), vaan alennusprosentti lasketaan lipun hinnan palvelumaksuttomasta osuudesta. Puhelinpalvelu ma–pe 9–18, la 12–18 (09) 4030 2211 Palvelupiste avoinna ma–pe 12–19, la 12–18 Oopperan ryhmämyynti Ryhmät, kausikortit ja kiertokäynnit [email protected] (09) 4030 2210 ma–pe 9–16 Lipunmyynti ja ryhmämyynti ovat suljettuina 20.6.–31.7.2014. Lippupiste 0600 900 900 (1,98 e/min + pvm) joka päivä 7–22 www.lippu.fi Väliaikatarjoilut Kanresta Oopperaravintolat Puhelinpalvelu (09) 4030 2377 ma–pe 9:15–16 18.8.2014 lähtien ma–pe 9–11 ja 12–16 Palvelupiste avoinna ma–pe 12–16 [email protected] Verkkomyynti (viim. 48 t ennen esitystä) ja lisätiedot www.ooppera.fi/palvelut/ ravintolapalvelut Väliaikatarjoilujen myyntipalvelu on kesätauolla 26.5.–18.8.2014. Verkkomyynti avautuu 4.8.2014. Ryhmäalennukset ovat voimassa maanantaista torstaihin. Alennus vähintään 20 henkilön ryhmille 5 e/lippu ja vähintään 30 henkilön ryhmille 10 e/lippu. Oopperan kummituksen ryhmälipuissa on poikkeavat ehdot, jotka löydät osoitteesta www.ooppera.fi/ oopperankummitus. Koululaisalennus 50 % lipun hinnasta alle 16-vuotiaille. Opiskelija-alennus 50 % lipun hinnasta alle 30-vuotiaille opiskelijoille. Saman päivän esityksiin liput 10 e rajatuilla paikoilla permannolla ja 2. parvella (ei varauksia, ei koske peruutuspaikkoja). Alle 25-vuotiaat, työttömät, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet: Saman päivän esityksiin liput 10 e rajatuilla paikoilla permannolla ja 2. parvella (ei varauksia, ei koske peruutuspaikkoja). Etu koskee myös alle 30-vuotiaita opiskelijoita. Edun saa vain henkilökohtaisesti. Alennukseen oikeuttava todistus tulee olla mukana lippua ostaessa ja esitykseen tultaessa. Eläkeläisalennus 5 e/lippu rajatuilla paikoilla permannolla ja 1. parvella. Matkanjärjestäjäalennus 10 % normaalihintaisista lipuista myönnetään vastuullisille matkanjärjestäjille (väh. 10 hengen ryhmille). Maksettuja lippuja ei vaihdeta eikä lunasteta takaisin. Ohjelmistonmuutostapauksissa tai jos näytäntö perutaan ylivoimaisen esteen sattuessa (force majeure) lipun hinta palautetaan pääsylippua vastaan kuukauden sisällä muutoksesta tai perumisesta. Toimitusja palvelumaksuja ei palauteta. Muista kuluista Ooppera ei vastaa. Palvelupalkkiot ja toimitusmaksut Palvelumaksu Ilmoitettu lipun hinta sisältää palvelumaksun (1,50–3,50 e). Oopperan lipunmyynnissä noudatetaan Lippupisteen palvelumaksuhinnoittelua. Toimitusmaksu Mikäli lippu tulostetaan itse verkkokaupassa tai ostetaan Lippupisteen myyntipaikasta tai Oopperan lipunmyynnistä, hintaan ei lisätä toimitusmaksua. Muissa tapauksissa ostajalta peritään toimitustavan mukainen toimitusmaksu. Kirjeitse toimitettavan tilauksen toimitusmaksu on 10 e/tilaus Suomeen ja 20–35 e/tilaus Suomen ulkopuolelle. Tietoa muista toimitusmaksuista löydät Lippupisteen palvelusta lippu.fi. ALMINSALI Ohjelmisto HUHTIKUU Muutokset mahdollisia. Viimeisimmät tapahtumatiedot verkkosivuilla www.ooppera.fi * Kausikorttiesitysten yksittäiset liput myynnissä 1.8.2014 alkaen. ti 16.9. 19:00 Figaron häät to 13.11. 19:00 Lumikuningatar la 12.4. 14:00 Peer Gynt to 18.9. 19:00 Figaron häät* pe 14.11. 19:00 ke 23.4. 19:00 La Bohème pe 19.9. 19:00 Horeˇcná–Godani– Robbins* Viitta & Pajatso la 15.11. 14:00 Lumikuningatar la 20.9. 19:00 Horeˇcná–Godani– Robbins* 18:00 Lumikuningatar to 20.11. 19:00 Viitta & Pajatso to 24.4. 19:00 Peer Gynt pe 25.4. 19:00 La Bohème la 26.4. 14:00 Peer Gynt ti 23.9. 19:00 Horeˇcná–Godani– Robbins* pe 21.11. 19:00 Lumikuningatar ti 29.4. 19:00 Peer Gynt ke 24.9. 19:00 Figaron häät la 22.11. 19:00 Viitta & Pajatso ke 30.4. 19:00 Tango! to 25.9. 19:00 Onegin ti 25.11. 19:00 Lumikuningatar pe 26.9. 19:00 Figaron häät ke 26.11. 19:00 Viitta & Pajatso TOUKOKUU ke 23.4. pe 25.4 18:00 18:00 Par(r)asvaloissa esittää to 8.5. pe 9.5. 19:00 19:00 Kansallisbaletin nuorisoryhmä esittää pe 16.5. la 17.5. ma 19.5. ti 20.5. ke 21.5. la 24.5. 18:00 15:00 18:00 18:00 19:00 14:00 Balettioppilaitos esittää to 7.8. pe 8.8. la 9.8. 19:00 19:00 19:00 Saaristo-ooppera: Tahitilla tuulee la 4.10. 18:00 Tanssioppilaitosten NykytanssiPaletti to 9.10. la 11.10. 19:30 14:00 Kansallisbaletin nuorisoryhmä esittää: R&J ke 19.11. to 20.11. la 22.11. 18:00 18:00 14:00 17:00 Balettioppilaitos esittää 5.5.–6.5. 9.–10.9. 7.–8.10. 17.–18.11. 9.–10.12. 14:00 14:00 14:00 14:00 14:00 Lasten taidetuokio ke 7.5. ma 8.9. ma 6.10. ma 3.11. ma 8.12. 15:00 15:00 15:00 15:00 15:00 la 10.5. ma 12.5. 11:00 11:00 13:00 11:00 13:00 11:00 13:00 la 3.5. 12:00 La Bohème la 27.9. 14:00 Boris Godunov to 27.11. 19:00 Lumikuningatar la 3.5. 19:00 Tango! ti 30.9. 19:00 Boris Godunov pe 28.11. 19:00 Lepakko* ke 7.5. 19:00 Peer Gynt la 29.11. 14:00 Lumikuningatar la 10.5. 14:00 Peer Gynt LOKAKUU 18:00 Lumikuningatar la 10.5. 19:30 Tango! ke 1.10. 19:00 Onegin ti 13.5. 18:00 Ruusuritari to 2.10. 19:00 Figaron häät JOULUKUU ke 14.5. 19:00 Peer Gynt pe 3.10. 19:00 ti 2.12. 19:00 Lepakko* to 15.5. 18:00 Ruusuritari Horeˇcná–Godani– Robbins* la 4.10. 14:00 Boris Godunov ke 3.12. 19:00 Viitta & Pajatso pe 16.5. 19:00 Peer Gynt ti 7.10. 19:00 Figaron häät to 4.12. 19:00 Lepakko* la 17.5 14:00 Ruusuritari 19:00 Onegin pe 5.12. 19:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas ke 14.5. ke 8.10. ke 21.5. 18:00 Ruusuritari 19:00 Boris Godunov ma 8.12. 19:00 Lepakko pe 16.5. pe 23.5 19:00 Kenneth & Friends to 9.10. pe 10.10. 19:00 Horeˇcná–Godani– Robbins* ti 9.12. 19:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas 19:00 Kenneth & Friends ke 10.12. 19:00 Lepakko* 13.5.–14.5. 16.–19.9. 21.–24.10. 25.–29.11. la 24.5. ELOKUU la 16.8. 19:00 Helsingin Juhlaviikot: Tero Saarinen Company la 11.10. 19:00 Pelléas ja Mélisande ke 15.10. 19:00 Pelléas ja Mélisande to 11.12. 19:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas to 16.10. 19:00 Horeˇcná–Godani– Robbins* pe 12.12. 19:00 La Bohème pe 17.10. 19:00 Pelléas ja Mélisande la 13.12. 14:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas 18:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas ma 15.12. 19:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas ti 16.12. 19:00 La Bohème ke 17.12. 19:00 Lepakko to 18.12. 19:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas la 18.10. 19:00 Horeˇcná–Godani– Robbins* Onegin ke 22.10. 19:00 Pelléas ja Mélisande 19:00 Onegin pe 24.10. 19:00 Richard Strauss 150 vuotta pe 29.8. 19:00 Figaron häät* la 25.10. 14:00 Lumikuningatar la 30.8. 14:00 Onegin 18:00 Lumikuningatar pe 22.8. 19:00 Onegin la 23.8. 19:00 to 28.8. SYYSKUU ti 2.9. 19:00 Figaron häät* to 4.9. 19:00 Figaron häät* pe 5.9. 19:00 Onegin la 6.9. 14:00 Figaron häät* ti 9.9. 19:00 Mestarien messissä pe 12.9. 19:00 Figaron häät* la 13.9. 19:00 Figaron häät Suomen Kansallisooppera Helsinginkatu 58 PL 176, 00251 Helsinki LÄMPIÖT 10.–11.11. ke 12.11. 11:30 11:30 13:00 MUUT ESITYSPAIKAT to 29.5. ti 3.6. ke 4.6. to 5.6. pe 6.6. ti 10.6 ke 11.6. to 12.6. 18:00 18:00 18:00 18:00 18:00 17:00 19:00 18:00 11:00 19:00 Lumikuningatar 19:00 Lumikuningatar pe 19.12. 19:00 Lepakko* pe 31.10. 19:00 Lumikuningatar la 20.12. 14:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas Ihmisen ääni & Karhu 18:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas to 28.8. pe 29.8. la 30.8. to 4.9. Kansalaistori, Helsinki Rotuaarin lava, Oulu Kauppatori, Vaasa Varvintori, Turku Laikunlava, Tampere Sibelius-talo, Lahti Sibelius-talo, Lahti Lounaispuisto, Jyväskylä Kauppatori, Kuopio Konsertti, Urkuyö ja Aaria to 7.8. 21:00 19:00 19:00 19:00 19:00 to 6.11. 19:00 Lumikuningatar la 27.12. 14:00 Lepakko* la 8.11. 14:00 Lumikuningatar ma 29.12. 19:00 La Bohème Verdi: Requiem 18:00 Lumikuningatar ke 31.12. 19:00 Lepakko la 1.11. 19:00 Viitta & Pajatso www.ooppera.fi www.facebook.com/ooppera www.youtube.com/oopperakanava Fotosoppa Danske Bank esittää: Kansallisbaletin kesäkiertue to 30.10. ke 12.11. Leijonankesyttäjä Vauvojen taidetuokio 10:00, 11:30, 13:00 ja 14:30 ke 29.10. MARRASKUU Oopperan teetanssit 19:00 Espoon tuomiokirkko Korundi, Rovaniemi Korundi, Rovaniemi Sajos, Inari Madetojan sali, Oulun Musiikkikeskus Johanneksen kirkko, Helsinki
© Copyright 2024