Nro 1 / 2015
Ooppera
& Baletti
KOULULAISET
PIENI
MERENNEITO
OOPPERAN
KUMMITUS
tekevät oopperaa
Andersen kohtaa satuhahmonsa baletissa
Maailman suosituin musikaali
Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti
22. vuosikerta
KAROLIINA BÄRLUND
Saanko luvan?
M
Vastaava toimittaja HEIDI ALMI
Toimitussihteeri HELI RISLAKKI
Toimitus HEIDI ALMI, JUSSI ILTANEN,
JUHANI KOIVISTO, HELI RISLAKKI
[email protected]
Tätä numeroa avustivat MIRKA KLEEMOLA,
VEIKKÖ KÄHKÖNEN, AULI SÄRKIÖ
Ulkoasu AGENCY LEROY
Kannessa SAVION KOULUN OPPILAITA
Ilmoitusmyynti Sari Salaja
[email protected]
(09) 4030 2458
Painos 50 000 kpl
Painopaikka FORSSA PRINT
SUOMEN KANSALLISOOPPERA
Helsinginkatu 58
PL 176, 00251 Helsinki
(09) 403 021
www.ooppera.fi
ISSN 2341-8907 (Painettu)
ISSN 2341-8915 (Verkkojulkaisu)
Ooppera & Baletti ilmestyy kaksi kertaa
vuodessa. Seuraava numero ilmestyy
lokakuussa 2015.
ERIKA TURUSEN PUKULUONNOS PIENI MERENNEITO -BALETTIIN
Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 1 /2015
e ihmiset olemme tarkoitettuja liikkumaan,
mutta nykyaika pakottaa meidät liian usein
tietokoneen ääreen, liikkumattomiksi. Kehomme
ei kuitenkaan ole muuttunut, ja liikkumattomuus
ei ole meille hyväksi.
Olen varma, että jos käyttäisimme enemmän
energiaa liikkumiseen ja tanssimiseen, jännitteet
väliltämme vähenisivät. Uskon vilpittömästi, että
maailma olisi silloin parempi paikka.
Seuraamalla vaikkapa lasten spontaania tanssahtelua balettiesityksen väliajalla ymmärtää, miten
luontaista itseilmaisua liike meille on. Kun vain me
aikuiset emme kadottaisi tätä lapselle ominaista
riemua ja heittäytymiskykyä! Tanssi tuottaa iloa,
hoitaa sielua ja lujittaa yhteishenkeä, ja monissa kulttuureissa se on edelleen tärkeä osa yhteisön elämää.
Haluankin esittää sinulle tanssiinkutsun.
Tämänvuotiset Talvitanssit oopperatalon pihalla
ovat jo takana, mutta perinne jatkuu. Seniorien
Teetanssit puolestaan on järjestetty jo 28 kertaa, ja
lämpiössä on pyörähdellyt jo tuhansia tanssia rakastavia ikäihmisiä. Välitämme Oopperan teetanssit myös
suoratoistona kaikkiin halukkaisiin palvelutaloihin
ja hoivakoteihin kautta maan. 1.–2.-luokkalaisia
kutsumme tutustumaan baletin maailmaan Balettienergiaa pojille! -hankkeessa, ja So You Think You Can
Muuv? -työpajat saavat 6.-luokkalaiset tanssimaan
omilla ehdoillaan.
Jos syystä tai toisesta et itse tanssi, myös tanssin
katsominen on stimuloivaa. Kansallisbaletti haluaa
esitellä tanssia kaikessa monipuolisuudessaan – sen
eri muotoja, sen keinoja kertoa tarinoita, koskettaa,
vavahduttaa, liikuttaa ja elähdyttää!
Ja jos et pääse Helsinkiin, me tulemme luoksesi. Toukokuussa Baletti All Stars valloittaa Ouluhallin, ja jo perinteinen Kansallisbaletin kesäkiertue
poikkeaa Danske Bankin tuella Vaasaan, Turkuun,
Tampereelle, Lahteen, Jyväskylään ja Kuopioon.
Tavataan ja tanssitaan pian!
HÖLMÖLÄISET-KOULULAISOOPPERASSA
Kansikuva VEIKKO KÄHKÖNEN
Kenneth Greve
Baletin taiteellinen johtaja
Tässä numerossa
Ooppera & Baletti
Nro 1 /2015
Ensi-illat ja ilmiöt
14
8
Hölmöläiset – ooppera tulee kouluun
Jorma Elo ja Kesäyön unelma
22
28
Merenneito ja kirjailija
18
Odotettu Oopperan kummitus
38
Baletti kiertueella ennen ja nyt
Kausikortilla koet kaikki uutuudet
Palstat
Anna palautetta
Tilaa lehti
(09) 4030 2210
[email protected]
www.ooppera.fi > Anna palautetta
www.facebook.com/ooppera
www.twitter.com/oopperabaletti
Tilaa Kansallisooperan asiakaslehti
maksutta kotiosoitteeseesi:
[email protected] tai (09) 4030 2210
NÜRNBERGIN MESTARILAULAJAT, KUVA SAKARI VIIKA
6 Kellon ympäri: 10:24 baletin aamutunti — 26 Töissä taidetehtaassa: Orkesterijärjestäjä Antti Niemi —
28 Aitiopaikka: Uutisia, ihmisiä ja tapahtumia — 30 Ohjelmistossa — 32 Kellon ympäri:
17:29 maski–kampaamo — 38 Liput ja kausikortit — 40 Kalenteri
7
Kellon ympäri
Balettitanssijat aloittavat päivänsä aamutunnilla kuudesti viikossa.
Vaihtuvan opettajan vetämä treeni herättää kehon päivän töihin ja
pitää yllä klassisen baletin vaatimaa tekniikkaa. Pianistin säestämä
tunti alkaa rauhallisin ja lämmittävin liikkein tangolla ja etenee
vauhdikkaampiin kuvioihin, piruetteihin ja hyppyihin. Tunnin jälkeen
tanssijat hajaantuvat eri teosten harjoituksiin.
MIRKA
MIRKA
KLEEMOLA
KLEEMOLA
10:24
Hölmöläiset – ooppera tulee kouluun
Hölmöläiset –
ooppera tulee kouluun
Kansallisoopperan Hölmöläiset-koululaisooppera sai viimeiset esityksensä
loppusyksyllä. Maaliskuussa kantaesitettiin uusi koululaisooppera, Jannen salaisuus.
Kun lapset pääsevät tekemään oopperaa ammattilaisten kanssa, ei kyse ole vain
oopperaan tutustumisesta: yhteinen musiikkielämys ryhmäyttää, kohottaa itsetuntoa
ja mullistaa käsityksen esiintymisestä.
Teksti AULI SÄRKIÖ Savion koulun oppilaat hölmöläisinä. Solisteina hulluttelevat Riku Pelo, Aki Alamikkotervo ja Ritva-Liisa Korhonen.
Kuvat VEIKKO KÄHKÖNEN
Hölmöläiset – ooppera tulee kouluun
Hölmöläiset – ooppera tulee kouluun
V
ilinää riittää, kun 65 iloista viidesluokkalaista täyttää auditorion.
Marraskuisena torstaiaamuna ylimääräistä energiaa on paljon, sillä tämä on
erityinen päivä: illalla esitetään Keravan lukion salissa JUKKA LINKOLAN
säveltämä Hölmöläiset-koululaisooppera,
jota on harjoiteltu koko syksy. Keravan
Savion koulu on jo 35. suomalainen
alakoulu, joka on osallistunut Kansallisoopperan Hölmöläiset-koululaisoopperahankkeeseen.
Opettajilla on täysi työ hillitä hulinaa, mutta kun lapset pääsevät lavalle,
laskeutuu hiljaisuus. Nyt ollaan Jukka
Linkolan ja libretisti JUKKA VIRTASEN
Hölmölässä. Se paikka on tullut lapsille
tutuksi viime kuukausina.
Tämä ei silti ole tavallinen harjoitus:
ollaan jo miltei esityksessä. Lava pursuaa koivunrunkoja ja hassuja esineitä
huovutetuista hiiristä soppalusikoihin.
Hölmöläisten lavastus on suunniteltu
siten, että se mahtuu pakettiautoon.
Kun saliin astelevat Kansallisoopperan
solistit, tunnelma sähköistyy.
”Näin paljon vitosia! Muistakaa
opiskella ja pitää huolta itsestänne, jostakusta teistä voi tulla vaikka presidentti!”
muistuttaa Hölmöläiseukko eli sopraano
RITVA-LIISA KORHONEN.
Hullunkurisen Hölmölän ainoaa
fiksua kaveria Mattia esittävä RIKU
PELO tervehtii reippaasti, ja pian
mukaan liittyy myös AKI ALAMIKKOTERVO. Laulajat vetävät lapsia puoleensa
kuin magneetit. Hehän ovat puoliksi
satuhahmoja. Baritoni Pelo on lapsille
ennen kaikkea Matti.
Ja musiikki! ILMARI RÄIKKÖNEN
iskee pianosta ensimmäiset soinnut.
Linkolan teoksessa valssi, mamba, jenkka
ja hautajaissaatot lyövät kättä. Hölmölän
vauhdikkuus ottaa valtaansa: laulaessa
saa ja pitää hyppiä, tanssia ja taputtaa
– ”Hölmöläiset! Heikkopäiset!” lapset
laulavat.
”Muista olla omaperäinen hölmöläinen”, neuvoo ohjaaja JUULIA
TAPOLA Hölmöläiskuoroa. ”Nyt saa
vaihtaa hölmöläisvaihteen päälle ja tehdä
ihan eri lailla kuin kukaan muu.”
Solisti oopperaopettajan
roolissa
”Mitä ruokaa te olette syöneet kun
teistä on tullut näin kivoja?” innostuu
Ritva-Liisa Korhonen kehumaan lapsia.
Lounastauolla solistikolmikko
säteilee. Savio on heidän mielestään
ykköskaartia, kun he muistelevat puolentoista vuoden aikana kohtaamiaan
kouluja.
”Olen iloinen, että Hölmöläisistä on
tullut suosittu”, sanoo Hölmöläisukon
roolin laulava tenori Aki Alamikkotervo.
”Etenkin kauempana Suomessa, Imatralla tai Kittilässä, ollaan tosi innoissaan.”
Hän nauttii solistin ja opettajan kaksoisroolista, jossa on mahdollista tavata lapsia
ympäri Suomea.
Koululaisryhmät ovat aina erilaisia,
ja esiintymiseen vaikuttavat monenlaiset
asiat jännittämisestä luokan sisäisiin
kemioihin. ”Aina esitykset ovat silti
menneet hyvin”, tenori kertoo.
”On ihana nähdä, kun itsestään
pulppuileva persoonallinen energia
pääsee virtaamaan”, kiteyttää hengästynyt Tapola. ”Olen niin ylpeä että ihan
pakahdun.”
Kenraaliharjoituksessa katsomo
täyttyy koulun muista oppilaista. Lapset
vääntelehtivät penkeillä. Ajatus oopperan katsomisesta tuntuu monesta selvästi
epäilyttävältä. Mutta kun musiikki alkaa,
ei kuulu enää hiiskaustakaan. Omien
koulutovereiden riemukas lavaenergia
lyö yleisön ällikällä. Kaikki haluavat
antaa Matille ylävitosia.
Kun ilta koittaa ja katsomoon
saapuvat omat perheet, jännityksen
kiristymisen sijaan tunnelma vapautuu
entisestään. Roolipuvussa on helppo olla
hölmöläinen. Voi irrotella, sillä oma itse
jäi puoliksi pukuhuoneeseen, ja sinne
taisi jäädä ramppikuumekin. Kun esitys kääntyy loppuunsa ja hölmöläisten
tohellus talonrakennuksineen ja kalastusretkineen on ohi, lapset laulavat:
”Kiitos että saimme hetken opetusta
viivyttää, yhteisen kun teimme retken
pitkin poikin Hölmölää.”
11
”Itseilmaisun,
ryhmäytymisen ja
musiikin syksy”
Mutta palataan vielä hetkeen ennen
esitystä. Viidesluokkalaiset PINJA
NIEMINEN , ALEKSI MÄKINEN ja
LAURI NORDSTRÖM istuvat lavan
reunalla ja miettivät syksyn taivalta.
”Ensin tuntui oudolta, että solistit,
jotka kiertää kaikkialla Suomessa, halusivat tulla esittämään juuri meidän kanssa,
tänne Saviolle”, he tuumivat.
Lapset ovat puurtaneet lujasti. Kun
opettajat kertoivat Hölmölä-projektista,
he eivät olleet uskoa korviaan. ”Ajattelimme, että miten me ikinä voidaan
oppia tämä, onko opettajat oikeasti
tosissaan!”
Hämmennys on nyt poissa, ja
Pinjan, Aleksin ja Laurin naama loistaa. Lavalla oli hauskaa ja mukavaa, he
kommentoivat. Harjoitusta vaadittiin
paljon, kotonakin, mutta lapsista sekin
oli kivaa. He olivat kuvitelleet, että
ooppera on jotain tylsää, pitkäveteistä
ja kankeaa.
”Että seistään rivissä ja lauletaan
eikä liikuta. Mutta se olikin tosi hauskaa! Voittaa ehdottomasti koulupäivän.”
Heidän mukaansa parasta oli vapaus,
itseilmaisu. ”Sai päättää itse millainen
hölmöläinen on, ei ollut mitään sääntöjä”, Aleksi kiteyttää.
Opettaja MARI KORHONEN on
paitsi tyytyväinen myös syvästi huojentunut kenraalin jälkeen. Kuluneen
vuoden aikana Hölmöläisistä on tullut
Savion koululle iso juttu.
”Viime keväänä näin Hölmöläisistä
ilmoituksen Opettaja-lehdessä, ja mikkeliläinen kollegani kannusti osallistumaan”, Korhonen taustoittaa. ”Meitä
on täällä kaksi isoa viidesluokkaa ja yksi
erityisluokka, ja me opettajat teemme
muutenkin paljon yhteistyötä.”
Vaikka Kansallisooppera tarjosi
perehdytyksen ja laajan materiaalin,
Korhoselle meni pala kurkkuun, kun
hän laittoi harjoitus-cd:n ensimmäistä
kertaa soimaan.
Hölmöläiset – ooppera tulee kouluun
13
Hölmöläiset – ooppera tulee kouluun
Hölmöläiset – ooppera tulee kouluun
”Ajattelin, että miten minä ikinä
selviän tästä!”
Vähitellen hän alkoi tutustuttaa
lapsia tarinaan, ja askel kerrallaan alettiin
harjoitella Hölmöläiskuoroa.
”Tämä on ollut itseilmaisun,
ryhmäytymisen ja musiikin syksy”,
Korhonen huokaisee onnellisena. Opettajanmateriaalia on käytetty muissakin
oppiaineissa kuten kuvaamataidossa.
”Parhaimmillaan olemme harjoitelleet kolme kertaa viikossa. Kun Juulia
syysloman jälkeen tuli pitämään ensimmäisen ohjausharjoituspäivän, luottamus
löytyi: tästä tulee vielä tosi hyvä.”
Korhosen mukaan luokissa oli
monia lapsia, jotka ovat sanoneet
inhoavansa laulamista. ”Ja nyt ne ovat
siellä eturivissä jammaamassa! Opettajan
pitää olla ennakkoluuloton”, Korhonen
korostaa. ”Jännitin kenraalia, mutta siinä
esitys nousi ihan uudelle tasolle, lapset
löysivät esiintymisen riemun.Täällä on
myös heitä, joille on valtava voitto, että
he ylipäätään ovat lavalla roolivaatteissa.
Kun pääsee tekemään toisten imuun,
kaikki helpottuu. Me emme ole musiikkiluokka, joten halusin kyllin ison ryhmän, jotta saamme sitä kuoron voimaa.”
Korhosen mukaan oopperaprojekti
on muuttanut lasten käsitystä esiintymisestä, ilmaisusta ja omasta itsestä.
”Tämä aktivoi lapsia älyllisesti, se
sai välinpitämättömätkin innostumaan.
Sekä se, että tehdään yhdessä. Monen
itsetunto on varmasti noussut.”
Oopperakokemuksia lapsille
ja vanhemmille
Kansallisooppera on toteuttanut koululaisoopperoita jo liki 15 vuoden ajan.
Kyse on kokonaisvaltaisesta yleisötyöstä,
teroittaa koululaisoopperoiden vastaava
tuottaja TUULA JUKOLA-NUORTEVA.
”Oppilaat tutustuvat oopperaan
taidemuotona ja he saavat käsityksen
taiteellisen prosessin kaaresta. Lisäksi
projekti opettaa pitkäjänteisyyttä, vahvistaa sosiaalisia kykyjä ja antaa kaikenlaisia taitoja tuotantotyön myötä”,
hän luettelee.
Kattava opettajamateriaali on
kerännyt kiitosta osallistuneilta kouluilta. Ideana on, että oopperaprojekti
leviää eri oppiaineisiin oopperan teemojen kautta.
”Koululaisoopperoiden teemat
nousevat opetussuunnitelmasta, joten
oopperasta tulee koulujen omaa työtä
vahvistava toimintamuoto”, hän tiivistää.
Kynnys on pyritty pitämään mahdollisimman matalana: Kansallisooppera
tuo lähes kaiken tarvittavan mukanaan,
ja koulu osallistuu vain pienellä summalla, joka voidaan kattaa lipputuloilla.
Lapsille avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus työskennellä musiikin ammattilaisten kanssa. Kevyesti jalkautuva hanke
on tavoittanut ympäri Suomea suuren
määrän eri-ikäisiä: koululaisoopperoita
on esittänyt jo 13 500 lasta, ja katsojia
on kertynyt kymmeniä tuhansia.
”Monelle aikuisellekin tämä saattaa
olla ensikosketus oopperaan, ja mikä
parempi, kun se tulee oman lapsen kautta”,
Jukola-Nuorteva myhäilee.
Koululaisoopperan aiheet ovat
vaihdelleet noitavainoista talvisotaan ja
VINCENT VAN GOGHIIN. Suomalaisen kansanperinteen vitsikäs Hölmölä
sopii loistavasti koululaisoopperaan: älyvapaa hassuttelu vapauttaa itseilmaisuun
ja luovuuteen.
Savio on toiseksi viimeinen Hölmöläis-koulu, sillä keväästä 2013 alkaen
ympäri Suomea reissannut ooppera laitetaan kohta pakettiin. Nyt on aika avata
uusi teos: maaliskuussa kantaesitettiin
OLLI KORTEKANKAAN säveltämä
ja MINNA LINDGRENIN kirjoittama Jannen salaisuus, joka kertoo JEAN
SIBELIUKSEN kouluvuosista.
”Halusimme muistaa säveltäjän juhlavuotta, mutta teemana on, että jokaisessa
lapsessa on jotain ainutlaatuista, ja että
suurikin henkilö on joskus ollut tavallinen
lapsi”, Jukola-Nuorteva esittelee.
Hölmöläiset – ooppera tulee kouluun
Émilie
15
Kesäyön unelma
Kesäyön unelma, ensi-ilta 24.4.2015
Rakkautta ja
väärinkäsityksiä
Shakespearen tapaan
Väärinkäsityksiä, lukuisia juonenkäänteitä ja rakastavaisten kiistoja: näistä
aineksista rakentuu William Shakespearen hurmaava komedia Kesäyön
unelma. Rakkaus on tarinan keskiössä, jossa metsässä elävät keijut
puuttuvat ihmisten tunteisiin taioillaan.
Teksti HEIDI ALMI
Kuvat AXEL STEININGER / WIENIN VALTIONOOPPERA, MIRKA KLEEMOLA
L
ysander ja Demetrius rakastavat
molemmat Hermiaa, joka rakastaa
puolestaan Lysanderia ja Keijukaisten
kuningatar Titania on rakastunut aasiin,
joka onkin ihminen. Kirjailija WILLIAM
SHAKESPEARE sijoitti komediansa
antiikin Kreikkaan, taianomaiseen metsään, jossa ihmisten ja keijujen elämät
punoutuvat toisiinsa satumaisella tavalla.
Maailmalla menestyvä koreografi JORMA
ELO tarttui rohkeasti monipolviseen
tarinaan ja loihti siitä ensimmäisen
kokoillan balettinsa, josta hänet palkittiin tanssimaailman Oscariksikin nimetyllä Benois de la danse -palkinnolla.
”Kesäyön unelma kuvaa rakkauden
eri vaiheita ja tunteiden kypsymistä pitkässä ihmissuhteessa. Teoksessahan on
monia eri tasoja ja myös monenlaisia
hahmoja, niin ihmisiä kuin satuolentojakin. Mielestäni keijujen valtakunta
edustaa tietynlaista täydellisen rakkauden utopiaa, jossa kaikki voivat olla
prinssejä ja prinsessoja. Teoksen muut
hahmot edustavat puolestaan realistisempaa rakkauden kuvaa, johon sisältyy
myös vaikeuksia ja ristiriitoja”, Jorma
Elo pohtii.
Kun Wienin valtionoopperan baletin johtaja ehdotti, että Jorma Elo laatisi
ryhmälle kokoillan baletin, oli teoksesta
päättäminen helppoa. ”MENDELSSOHN-BARTHOLDYN musiikki Kesäyön unelma -näytelmään on aina koskettanut minua emotionaalisesti. Laadin
itse teoksen musiikillisen dramaturgian
ja liitin mukaan muita itselleni läheisiä
saman säveltäjän teoksia kuten kaksi viimeistä osaa hänen viulukonsertostaan.”
Koreografian alkuvaiheessa Elo
katsoi lukuisia BBC:n toteuttamia
versioita näytelmästä, sillä hän halusi
nähdä eri hahmot elävinä olentoina eikä
vain tekstinä kirjan sivuilla. Elokuvien
avulla hän sai myös ideoita eri hahmojen
liikkumiseen ja löysi tiettyjä symbolisia
asentoja tai eleitä, joiden pohjalta lähti
kehittämään kokonaisia tanssikohtauksia.
”Eri hahmot saivat näin oman elämänsä
ja muotonsa, ikään kuin havainnollistuivat minulle. Koreografi tarvitsee vain
pienen eleen, jonka varaan voi sitten
rakentaa vaikka kokonaisen tanssin.”
Aitoja tunteita
Jorma Elo loi voitokkaan teoksensa
Wienin valtionoopperan baletille. Ensimmäiset harjoitukset Wienissä saivat
koreografin kuitenkin epäilemään
kykyjään, sillä kantaesityksen keijujen
kuningas Oberonin ja hänen puolisonsa
Titanian esittäjät eivät tuntuneet lämpiävän harjoituksissa hänen ajatuksilleen:
”Tunnelma oli todella niin ahdistava,
että minua lopulta jopa pelotti mennä
harjoituksiin. Jokainen koreografihan
haluaisi, että tanssijat nauttivat enemmän
Kesäyön unelma, ensi-ilta 24.4.2015
Kesäyön unelma
17
Kesäyön unelma
kuin koskaan työskentelystä juuri hänen
kanssaan, ja nyt työskentely oli tuskallista
kuin olisin astellut jääpaloilla.”
Myöhemmin Elo sai kuulla, että
kyseiset tanssijat olivat myös oikeassa
elämässään parisuhteessa ja samalla kun
he käsittelivät harjoitussalissa baletin
päähenkilöiden parisuhdetta, he työstivät yksityiselämässään omaa parisuhdettaan, joka sitten lopulta päätyikin
eroon. ”Tämä toi todellista jännitettä
harjoituksiin, mutta onneksi tilanteesta
kerrottiin muutaman viikon tuskaisten
päivien jälkeen myös minulle”, koreografi naurahtaa ja uskoo jopa aidon
tilanteen inspiroineen itseään.
Koreografia valmistui noin kolmessa kuukaudessa. Alkuun koreografi
työskenteli itsekseen ja assistenttinsa
NANCY EUVERINKIN kanssa etsien
tiettyjä tyypillisiä liikkumisen tapoja
tarinan eri hahmoille, ja tätä työstämistä
jatkettiin harjoitussalissa yhdessä tanssijoiden kanssa. ”Halusin tuntea oloni
turvalliseksi rakentamalla tietyt selvät
kiintopisteet, joiden varaan rakensin
koko teoksen. Näytelmässähän tapahtuu asioita samaan aikaan usealla eri
tasolla. Eri henkilöt esitellään, heidän
tarinansa jätetään kesken ja siihen palataan sitten myöhemmin tauon jälkeen.
Siksi on tärkeää, että eri hahmoilla on
ominaispiirteensä ja henkilökohtainen
liikkumistapansa, jotka auttava katsojaa
seuraamaan tapahtumien kulkua.”
Kesäyön taiasta ja
Robert Altmanista
Shakespearen nerokkuus on tehnyt Jorma
Eloon suuren vaikutuksen. Hänen taitonsa ilmenee Elon mukaan mm. siinä
kuinka taitavasti hän kuljettaa eri tarinoita ja hahmoja rinnakkain, ja kuinka
eri henkilöt yhteen liittävänä tekijänä
toimii Oberonin palvelija, kujeileva haltija Puck, joka sukkuloi ketterästi eri
tarinoiden ja henkilöiden välillä. ”Puck
on kotonaan missä ajassa tahansa, hän on
arvaamaton kuin punkkari ja liikkuu eri
tasoilla aikakoneen tavoin”, Elo kertoo.
Jorma Elo on suuri yhdysvaltalaisen
ohjaaja ROBERT ALTMANIN elokuvien
ihailija. ”Uskon, että Altman on lukenut
paljon Shakespearea, sillä tämän tavoin
hänelläkin on taito kuljettaa lukuisia
tarinoita rinnan läpi teoksen, tarinoita,
joilla ei ainakaan alussa tunnu olevan
mitään yhteistä tekijää, mutta lopussa
kaikki selviää myös katsojalle.”
Niin kuin aina Elon teosten kohdalla, nytkin teos muotoutuu yhdessä
tanssijoiden ja harjoittajien kanssa.
”Vaikka teos on jo aiemmin esitetty, en
voi lopettaa luomistyötä kantaesitykseen,
vaan haluan kehittää teoksiani jatkuvasti,
juuri se tekee työstä myös itselleni kiinnostavan.Toki perusrakenne ja liikekieli
pysyvät kutakuinkin samoina, mutta
koreografiaa voi aina kehittää ja tehdä
muutoksia. On myös ihanan kotoisaa
työskennellä nimenomaan Suomen
Kansallisoopperassa, missä niin tanssijat kuin koko organisaatio ovat minulle
entuudestaan tuttuja!”
Entä millainen suhde jatkuvasti
eri puolilla maailmaa työskentelevällä, Hollannissa asuvalla suomalaiskoreografilla itsellään on suomalaiseen
kesäyöhön? ”Eihän missään ole sellaisia kesäöitä kuin Suomessa! Niissä on
jotain erityistä, taianomaista ja niihin
liittyy myös monia hyviä muistoja
nuoruudesta. Nuorenahan hormonit
jylläävät ja kaikki on mahdollista kesäyössä”, toteaa Jorma Elo ilkikurisesti
kuin Puck ikään.
Jorma Elo –
Felix Mendelssohn-Bartholdy
Kesäyön unelma
Ensi-ilta24.4.2015
Koreografia
Jorma Elo
Musiikki
Felix Mendelssohn-Bartholdy
Musiikinjohto
Pietro Rizzo
Lavastus ja puvut
Sandra Woodall
Valaistus
Linus Fellbom
Titania
Maria Baranova /
Tiina Myllymäki
Oberon Sergei Popov / Michal Krčmář
Puck Samuli Poutanen /
Frans Valkama
Hermia
Eun-Ji Ha / Rebecca King
Helena
Linda Haakana / Petia Ilieva
Lysander
Ilja Bolotov / Florian Modan
Demetrius
Tuukka Piitulainen /
Johan Pakkanen
WILLIAM SHAKESPEAREN (1564–1616)
tuotanto on tarjonnut koreografeille tarinoita jo 250 vuoden ajan – siitä lähtien kun
kertovia baletteja on ollut olemassa. Myös
Kansallisbaletilla on ollut ohjelmistossaan
useita Shakespearen näytelmiin pohjautuvia baletteja, kuten Romeo ja Julia, Kuinka
äkäpussi kesytetään sekä Kesäyön unelma
GRAY VEREDONIN ja HEINZ SPOERLIN
versioina.
Kesäyön unelma on tarina rakkaudesta
ja unesta. Siinä seikkailevat niin ihmiset kuin
metsän keijut. Kehyskertomuksen muodostaa Ateenan kuningas These-uksen ja
amatsoni Hippolytan häät, joita näytelmän
alussa valmistellaan ja joiden juhlintaan
kaikkien kommelluksien jälkeen päädytään.
Muita keskeisiä henkilöitä ovat lemmentuskissaan pyristelevät nuoret ateenalaiset
Helena, Hermia, Lysander ja Demetrius,
jotka päätyvät selvittämään rakkaushuoliaan
kaupunkia ympäröivään metsään. Samaan
metsään päätyvät myös käsityöläiset, jotka
ovat harjoittelemassa hääjuhlissa esitettävää näytelmää. Kun samaisessa metsässä
asustavat omia valtataistelujaan käyvät keijukaiset puuttuvat vielä lemmenrohdoillaan
ihmisten rakkauselämän kiemuroihin, niin
täydellinen sekasorto on valmis.
Nürnbergin mestarilaulajat
19
Oopperan kummitus
Oopperan kummitus, ensi-ilta 4.9.2015
Suurten mittojen
musikaali
Sali on täynnä jännittyneinä odottavia oopperalaisia, solisteja, kuoroa,
tanssijoita, tekniikkaa… On 26. maaliskuuta ja pian nähdään, millainen
odotetusta Oopperan kummituksesta tulee. Ohjaaja Tiina Puumalainen astuu
yleisön eteen, kertoo teoksesta ja näyttää lavastuskuvia. Tästä on tulossa
jotain vielä suurempaa ja vaikuttavampaa, kuin kukaan uskalsi edes odottaa.
Teksti JUHANI KOIVISTO
Kuvat PERTTU SAKSA, STAFFAN SUNDSTRÖM
”Tämä on ehkä yksi suurimpia koskaan
Suomessa käytettyjä lavastuksia ja tässä
on ehkä maailmanlaajuisesti suurin ensemble, jota Oopperan kummituksessa on
käytetty”, TIINA PUUMALAINEN aloittaa
esittelynsä.
Ja pian nähdään pienoismallikuvina, millaisia ovat lavastaja TEPPO
JÄRVISEN luomat näyttämökuvat. Alussa
ollaan oopperatalossa, jossa esitetään
Hannibalista kertovaa oopperaa, pian
näkymä kääntyy toisin päin ja ollaan
lavasteiden takana, sitten siirrytään
Christinen pukuhuoneeseen ja kohta
näyttämö täyttyy valtavista synkeistä
holveista laskeuduttaessa kummituksen
maailmaan, välillä ollaan suurten portaiden täyttämässä lämpiössä, sitten
oopperan katolla, ja esiin liukuu vähitellen
usvainen hautausmaa. Kaikki on hyvin
realistista, vain musikaalin aikana esitettävissä kolmessa oopperakohtauksessa
lavasteet näyttävät lavasteilta.
Tiina Puumalainen uskoo, että
musikaaliyleisö saa odottamaansa loistoa
ja wau-efektejä. Näyttämökuvia on 20 ja
myös pukumäärä on valtava.
”Vaikka kohtaus kestäisi kaksi minuuttia, siinä tarvitaan oma kuvansa,
joka sitten taas häipyy toisen tunkiessa
päälle”, Teppo Järvinen kuvaa.
”Sivunäyttämöt tulevat olemaan
täynnä lavasteita, samoin katossa roikkuu
tavaraa. Ehkä osaa lavasteista joudutaan
esityksen aikana säilyttämään pihalla...”
Yleisöennätyksiä
Oopperan kummitus kertoo tarinan laulajatar Christinestä ja oopperatalon kellarikerroksissa piilottelevasta salaperäisestä
miehestä. Epämuodostuneet kasvonsa
naamion taakse piilottava kummitus auttaa Christinen uraa, mutta haluaa myös
hänen rakkautensa.
Tarina on yksi versio vanhasta
kertomuksesta, jossa kaunotar ja hirviö
kohtaavat.
”Hyvässä sadussa pitää jonkun kasvaa aikuiseksi kaikkien vastusten jälkeen,
ja siitä tässäkin on ainakin Christinen
kohdalla kysymys”, Tiina Puumalainen
katsoo.
GASTON LEROUX’N romaanista on
tehty lukuisia musikaaliversioita. Ilmiöksi
Oopperan kummitus nousi ANDREW
LLOYD WEBBERIN tehokkaan musiikin
siivittämänä. The Phantom of the Opera
sai ensi-iltansa Lontoossa 1986 ja sen
jälkeen sitä on esitetty kaikkialla maailmassa. Katsojia on kertynyt jo yli sata
miljoonaa.
Suomen Kansallisoopperassa esityksiä on kaudella 2015–16 peräti 52 ja niihin
on tulossa lähes 70 000 katsojaa – koko
Kansallisoopperan historian aikana ei
yksikään teos ole yhden ainoan kauden
aikana kerännyt näin suurta yleisöä.
1800-luvun tyyliin
Suomen Kansallisooppera on yksi harvoja Webberin Oopperan kummituksen
esittäjiä, jotka saavat tehdä täysin oman
esityksensä. Suurin osa maailmalla
nähdyistä tuotannoista on alkuperäisen
lontoolaisesityksen mukaisia.
Tiina Puumalainen tietää, että
monilla katsojilla on vahvoja mielikuvia Lontoon-esityksestä, johon
Kansallisoopperan tuotantoa tullaan
ilman muuta vertaamaan.
”Juuri siksi meidän täytyy olla oma
itsemme, katsojien pitää nähdä, että
oli syytä tehdä tämä juuri näin. Meidän
Oopperan kummitus
21
Oopperan kummitus
Andrew Lloyd Webber
Oopperan kummitus
Ensi-ilta4.9.2015
Oopperan kummitus, ensi-ilta 4.9.2015
Teppo Järvisen suunnittelemaa portaikko on saanut innoituksensa Pariisin oopperasta.
pitää suhtautua kuin tämä olisi teos, jota
kukaan ei ole nähnyt.”
Oopperan kummitus sijoittuu 1800luvun lopulle, ja Tiina Puumalainen haluaa
ohjauksessaan pysytellä juuri tuossa
aikakaudessa.
”Romantiikan aika sisältää kaikki
tämän teoksen olennaiset elementit. Se
oli tunteiden eikä järjen aikaa, ja silloin
rakastettiin maagisuutta ja kauhua.”
”Emme kuitenkaan tee mitään 1800luvun dokumenttia”, lavastaja Teppo
Järvinen täydentää.
”Tämä on kollaasi aikakausista. Jopa
art nouveau -tyyliä tunkee mukaan 25
vuotta liian aikaisin.”
Täydellinen joukkue
Esittely on päättymässä. Tiina Puumalainen muistuttaa oopperalaisille vielä
siitä, miten tärkeää on, että kaikki näyttämöllä ja näyttämön takana tekevät samaa
teosta ja samaa tilannetta. Vaikka ohjaus
on suunniteltu etukäteen, lopullinen
esitys rakentuu harjoituksissa.
”Olen innoissani, että juuri me
saamme tehdä tämän”, Tiina Puumalainen
sanoo lopuksi.
”On kai maailmanennätys harjoitella
tällainen esitys kahdella miehityksellä
seitsemän viikon harjoituksilla. Meillä ei
ole yhtään ylimääräistä hetkeä, mutta me
onnistumme. Meillä on tähän teokseen
täydellinen joukkue!”
Koneisto on käynnistynyt, saman
tien alkavat jo lukuharjoitukset, iltapäivällä näyttämöllä kokeillaan kattokruunun putoamista, ja illalla kokoonnutaan
harjoituksiin. Ilmassa on poikkeuksellista
innostusta. Jokainen on valmis tekemään
kaikkensa, jotta Oopperan kummituksesta
tulisi unohtumaton esitys.
Sanoitus
Charles Hart
Sanoitus lisäksi Richard Stilgoe
Musiikinjohto
Nick Davies /
Kurt Kopecky
Ohjaus
Tiina Puumalainen
Lavastus
Teppo Järvinen
Puvut
Marjaana Mutanen
Koreografia
Osku Heiskanen
Valaistus
Timo Alhanen
Äänisuunnittelu
Dan Dobson
Christine Daaé Sofie Asplund / Hanna-Liina Võsa
Kummitus
Ville Rusanen /
Ilkka Hämäläinen
Raoul, Vicomte de ChagnyTero Harjunniemi / Olli Tuovinen
Monsieur Firmin Sauli Tiilikainen / Juha Eskelinen
Monsieur André Juha Riihimäki /
Jussi Miilunpalo
Carlotta Giudicelli Hanna-Leena
Haapamäki
Madame Giry Päivi Nisula /
Sari Nordqvist
Ubaldo Piangi Mika Pohjonen /
Kai Pitkänen
Monsieur Reyer Arto Hosio /
Jarmo Ojala
Meg Giry Elli Vallinoja /
Vilja Riutamaa
Buquet Robert McLoud /
Jussi Merikanto
Suomen Kansallisoopperan tuotanto.
By arrangement with the Really Useful Group Ltd.
Lukuisista musikaaliohjauksistaan tuttu Tiina Puumalainen tarttuu tuorein silmin maailman tunnetuimpaan musikaaliin.
23
Pieni merenneito
Pieni merenneito, kantaesitys 23.10.2015
Merenneito
ja kirjailija
Hän halusi tanssia, hän janosi rakkautta. Mutta hän joutui
maksamaan korkean hinnan. Tuttu kertomus ihmisten maailmaan
haluavasta merenneidosta saa uusia sävyjä, kun H. C. Andersen
ja hänen satuhahmonsa kohtaavat uutuusbaletissa. Mitä yhteistä
kirjailijalla ja hänen merenneidollaan onkaan?
Teksti JUHANI KOIVISTO, HEIDI ALMI
Kuvat SAARA SALMI, STAFFAN SUNDSTRÖM
Pieni merenneito
Pieni merenneito, kantaesitys 23.10.2015
o
lipa kerran poika, joka halusi
näyttelijäksi. Sitä hänestä ei tullut.
Sen jälkeen hän halusi tanssijaksi. Siihen
hänestä ei ollut. Hän halusi myös rakkautta. Sitäkään hän ei löytänyt. Niinpä
hän otti toiveensa ja pettymyksensä ja
muotoili niistä näytelmiä ja tarinoita. Ja lopulta hän pääsi teatteriin, sillä
hänen näytelmiään esitettiin. Hän pääsi
balettiin, sillä hänen satujaan esitettiin
tanssien. Rakkaudenkin hän tavoitti, sillä
hänen satujaan rakastetaan kaikkialla
maailmassa.
HANS CHRISTIAN ANDERSEN
(1805–1875) lähti vaatimattomista oloista
mutta pääsi Tanskan kirjallisuuden huipulle näytelmillään ja romaaneillaan.
Koko maailman hän valloitti ennen
kaikkea sadun muotoon puetuilla ihmiselämän kuvauksilla. Vertauskuvallisissa
tarinoissa hän löysi oman lajinsa, ja niissä
voi kuulla kaikuja hänen omasta elämästään, toteutumattomista toiveista ja
oman minän etsimisestä. Kuvaus ruman
ankanpoikasen kasvamisesta kauniiksi
joutseneksi on edelleen yksi kirjallisuuden vaikuttavimpia kasvukertomuksia.
Andersenin tunnetuimpiin kuuluva tarina Pieni merenneito kertoo rakkauden kaipuusta ja kaipuun hinnasta.
Merenneito on rakastunut prinssiin ja
luopuu äänestään saadakseen sielun ja
25
Pieni merenneito
voidakseen päästä ihmisten maailmaan.
Mutta mikään ei auta, lopulta ihminen
pettää hänet.
Uudessa baletissa Andersenin oma
elämä ja hänen satunsa risteävät kiehtovalla tavalla. Sekä kirjailija että hänen
merenneitonsa haluavat tanssijoiksi ja
kumpikin joutuu turvautumaan taikavoimiin päästäkseen tavoitteisiinsa.
Merenneito joutuu antamaan äänensä,
Andersen taas tuo näyttämölle tunnetuimmat satuhahmonsa.
Koskettavasta tarinasta syntyy näyttävä visuaalinen spektaakkeli, jossa liikutaan vanhassa kauniissa Kööpenhaminassa ja viedään katsojat kolmiulotteisten
projisointien avulla merenneitojen
valtakuntaan. Esityksen lumosta vastaavat samat huipputekijät kuin menestysbaletti Lumikuningattaressa. Klassista
balettia ja nykyajan liikekieltä yhdistävä
koreografia on KENNETH GREVEN,
musiikki TUOMAS KANTELISEN
ja puvut ERIKA TURUSEN. Esitystä
suositellaan yli 7-vuotiaille.
Kenneth Greve –
Tuomas Kantelinen
Pieni merenneito
”Baletissa Andersenin oma
elämä ja hänen satunsa risteävät
kiehtovalla tavalla.”
Kantaesitys 23.10.2015
Koreografia
Kenneth Greve
Musiikki
Tuomas Kantelinen
Musiikinjohto
Robert Reimer
Lavastustakis
Puvut
Erika Turunen
Valaistus
Kalle Ropponen
Video- ja 3D-projisoinnit
Jouka Valkama
Erika Turusen pukuluonnoksissa näkyvät merenelävien lisäksi Andersenin monet satuhahmot ja kirjailijan aikalaiset.
27
Orkesterijärjestäjä
Antti Niemi
Töissä
taidetehtaassa
Mitä työhösi kuuluu?
Oopperayleisö voi havaita orkesterijärjestäjän lähinnä silloin, kun viemme
kapellimestarin partituurin paikoilleen tai
tarkistamme ennen viritystä, että kaikki
soittajat ovat paikalla. Tämä on kuitenkin
vain pieni osa työtä. Kaikki tähtää siihen,
että orkesterilla on optimaaliset työolosuhteet. Työni sisältää paljon fyysistä
roudaamista mutta myös päätetyöskentelyä. Nykyään ennakkosuunnittelun
määrä on lisääntynyt. Varmistamme,
voidaanko tuotannot mahduttaa meidän
orkesterimonttuumme. Laadimme jokaisesta teoksesta kartat, joilla suunnitellaan montun istumajärjestys. Suurissa
teoksissa ja etenkin uudessa musiikissa
se on senttipeliä, kun lyömäsoittimia on
usein paljon. Monesti löytyy vain yksi
toimiva istumajärjestys, ja se merkitään
montun lattiaan. Hoidamme montun ja
harjoitussalin istumajärjestysten lisäksi
myös lavasteissa soittavat takaorkesterit
sekä vierailuesitykset ja -konsertit.
Huolehdimme myös pianonvirittäjän
tilaamisen sekä viemme orkesterin nuotit
valmiiksi telineille istumakartan mukaisesti. Teemme vuorotyötä pääasiassa
oopperaorkesterin työlistan ja kulloinkin
pyörivien teosten mukaisesti. Meitä on
kolmen hengen tiimi, ja organisoimme
työmme varsin itsenäisesti.
Miten päädyit
Kansallisoopperalle?
Opiskelin aikoinaan estraditekniikkaa,
mutta opinnot jäivät kun päädyin orkesterijärjestäjäksi Tapiola Sinfoniettaan
ystävän suosituksella. Työhön ei ole
mitään koulutusta, opin ammatin siellä.
Kansallisoopperaan tulin vakituisesti
vuonna 2009. Kesäisin olen orkesterijärjestäjänä Avanti!n Suvisoitossa ja
konserttikoordinaattorina Viitasaaren
Musiikin aika -festivaalilla. Nykymusiikki
on hyvä vastapaino oopperalle, mutta
kahden viikon jälkeen kaipaa taas selkeitä
melodioita! Satunnaisesti teen keikkaa
myös eri sinfoniaorkestereissa. Rutiinien
rikkominen tekee hyvää ja estää laitostumista. Kaksi vuotta sitten sain myös
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n pronssisen ansiomerkin.
Mikä on työssä haastavinta,
entä parasta?
Haastavin kohtaamani työtilanne oli
Rovaniemen kaupunginteatterin siksakmuotoinen monttu, jossa tehtiin Albert
Herring vierailunäytöksenä. Flyygeli vaihdettiin pystypianoon, ja jouduin irrottamaan lamppukuvun seinästä, jotta
basistin jousi mahtui liikkumaan. Omassa
talossa ongelmatilanteita tulee harvoin, sillä kaikki suunnitellaan huolella
etukäteen. Haastavinta on suurteosten
sovittaminen monttuun.
Teksti AULI SÄRKIÖ
Kuvat STAFFAN SUNDSTRÖM
Tulin Kansallisoopperalle, koska
on mieletöntä työskennellä huippuammattilaisten kanssa. Tyttäreni MIMOSA
laulaa Oopperan lapsikuorossa, poika
OLAVI lauloi siellä aiemmin ja teki paljon
roolejakin. On etuoikeutettua, että tässä
ammatissa voin tehdä työtä lasteni kanssa
ja voimme jakaa oopperan yhdessä! Itse
olen laulanut Savonlinnan Oopperajuhlilla
Carmenissa vuonna 1988.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Olen soittanut kuusi vuotta Jolly Roger
-bändissä rumpuja ja kitaraa, keikkoja on
kertynyt yli 100 ja uusi albumi ilmestyi
vuodenvaihteessa. MIKKO FRANCK vierailee siinä hammond-urkurina. Aikoinaan
tein myös stagemanagerin töitä jazz- ja
rock-puolella. Olen tyytyväinen, että
haarukka työuralla on ollut laaja. Hiljattain
olen alkanut tehdä sivutoimisesti ääninäyttelijän töitä animaatioissa. Eri asiat
balansoivat toisiaan, ja kaikki lutviutuu
aikataulullisesti oopperatyön ehdoilla.
29
Aitiopaikka
JEAN SIBELIUKSEN juhlavuoden kun-
Vuonna 1954 tanssijat ja orkesteri kiersivät
junalla ympäri Suomen esittämässä Joutsenlampea.
Teetansseista nautitaan
ympäri Suomen
Baletti kiertueella
ennen ja nyt
K
ansallisbaletti esiintyy jälleen kesän kynnyksellä eri
puolilla Suomea Baletin kesäkiertueella, ja Baletti All
Stars -esitys nähdään Helsingin jäähallin lisäksi Ouluhallissa. Kesäkiertueet eivät ole ihan uusi idea, sillä myös
menneinä vuosikymmeninä Suomalainen Ooppera oli
kesäisin tien päällä – tai oikeammin kiskojen.
Omat junanvaunut kuljettivat Suomalaisen Oopperan
laulajia ja tanssijoita pitkin Suomea joka kesä vuosina
1946–1967. Hangon ja Aavasaksan välillä käytiin 160
eri paikkakunnalla ja pystytettiin 1 600 esitystä. Jopa
kaksi kuukautta kestäneillä kiertueilla esitys oli joka
ilta uudella paikkakunnalla, ja esiintyjät asuivat koko
kesän omissa vaunuissaan.
Kiertueet tekivät oopperaa ja balettia tunnetuksi, ja
etenkin baletti oli monille katsojille jotain aivan uutta.
Ryhmää asemalta esityspaikalle kuljettanut autonkuljettaja kiitteli esityksen jälkeen ja sanoi pitäneensä erityisesti taitovoimisteluosuudesta. Eräästä maaseutulehdestä
kysyttiin, pitääkö esitystä lähettää arvioimaan kanttori
vai voimistelunopettaja. “Lähettäkää molemmat”, vastasi
kiertuetta johtanut oopperanjohtaja ALFONS ALMI.
Kesällä kierretään
ympäri maan
Kevätkauden päätöstä juhlitaan tänä vuonna
ympäri Suomen. Koko Kansallisbaletin voimin
esiinnytään toukokuussa monituhatpäisille
yleisöille Helsingin jäähallissa ja Ouluhallissa.
Liput Baletti All Stars -esityksiin maksavat vain 10
euroa. Matka Helsingistä Ouluun taittuu omalla
erikoisjunalla, ja ennen lähtöä Helsingin päärautatieasemalla sekä Tampereen ja Seinäjoen asemilla
tarjolla on tanssiohjelmaa matkustajien iloksi.
Kesäkuussa joukko tanssijoita lähtee
jälleen Kesäkiertueelle yhteistyössä Danske
Bankin kanssa. Kiertuepaikkakunnat ovat Vaasa,
Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä ja Kuopio.
Maksuttomat esitykset ovat saaneet aina huiman
suosion, ja yksin Jyväskylässä esitystä seurasi
viime vuonna yli 3 000 katsojaa.
4.-luokkalaiset
kutsuttiin konserttiin
MARCO BORGGREVE
SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ARKISTO
MIRKA KLEEMOLA
Aitiopaikka
Kansallisooppera on järjestänyt Oopperan teetansseja senioreille syksystä 2013
alkaen. Maksuttomat Teetanssit ovat saavuttaneet suuren suosion, ja vaihtuvan
tanssiorkesterin ja solistien tahdittamina
pyörähtelee kuukausittain satoja tanssin
ystäviä. Helmikuusta alkaen Teetanssit on
välitetty suoratoistona kaikkiin halukkaisiin palvelutaloihin ja hoivakoteihin
kautta maan.
”Idea syntyi, kun Helsingin kulttuurijohtaja STUBA NIKULA kuuli Teetansseista ja haastoi meidät tarjoamaan
tämän palvelun nykytekniikan avulla
laajemminkin Helsingissä. Totesimme,
että miksei saman tien koko Suomessa!”
kertoo Kansallisoopperan taiteellinen johtaja LILLI PAASIKIVI. ”Näin mahdollistamme sen, että palvelutalot ja hoivakodit
voivat varsin pienellä panoksella tarjota
yhteisöllisen ja virikkeellisen tanssitapahtuman asukkailleen ja lisätä siten heidän
hyvinvointiaan.” niaksi Kansallisooppera kutsui kaikki
Helsingin 4.-luokkalaiset Satumainen
Sibelius -konserttiin toukokuussa.
Mukaan mahtuu lähes 4 000 koululaista
opettajineen 80 eri koulusta. Visualisoidussa konsertissa näyttämömusiikin
mestari Sibelius kohtaa rakastetun lastenkirjailija ROALD DAHLIN. Tynkätyiset-kirjaan perustuvassa seikkailussa
Ville kohtaa metsässä vaarallisen olion
ja päätyy puissa asuvien pikkuruisten
ihmisten, tynkätyisten vieraaksi.Tarinaa
lapsuudesta, pelkojen voittamisesta ja
yhteydestä luontoon siivittää Sibeliuksen
mahtava Tapiola, mielikuvituksekas
Myrsky sekä otteet sinfonioista ja muista
teoksista. Oopperan orkesteria johtaa
ERKKI LASONPALO, ja kertojana on
näyttelijä TIMO TORIKKA. Koululaiskonserttien lisäksi on luvassa kaksi
suurelle yleisölle suunnattua esitystä.
sibelius.fi
Barokkioopperan
harvoin nähty
helmi
Kansallisooppera kutsuu vuosittain
vapaan kentän oopperaseurueita vieraakseen. Syys–lokakuussa Suomalainen
Kamariooppera tuo Alminsaliin harvoin
nähdyn CLAUDIO MONTEVERDIN
oopperan Poppean kruunaus. Barokkiooppera käsittelee ironisesti Poppean
ja keisari Neron rakkaussuhteen kautta
ihmissuhteiden välineellisyyttä ja
ihmisten erilaisia markkina-arvoja.
Helsingin barokkiorkesteria johtaa AAPO
HÄKKINEN (kuvassa) ja esityksen ohjaa
VILPPU KILJUNEN.
KUVA PATRICK BENSON, JONATHAN CAPE LTD
/RANDOM HOUSE CHILDREN’S BOOKS
31
Tosca – Kaikkien aikojen
oopperaklassikko
Don Pasquale – Vauhdikas
komedia italialaisittain
Rakkaus Aidaan saa sotapäällikkö
Radamesin pettämään maansa, mutta
rakastavaiset saavat toisensa vasta
kuolemassa. Egyptiläisaihe innoitti
GIUSEPPE VERDIN luomaan loistokasta musiikkia. Aida muistetaan
näyttävistä tapahtumista ja suurista
joukkokohtauksista, jotka viittaavat niin
faaraoiden aikaan kuin nykymaailman
konflikteihin. Samalla teos on intiimi
kuvaus kielletystä rakkaudesta.
Julma Scarpia himoitsee kaunista Toscaa.
Kun panoksena on vangitun taiteilija
Cavaradossin henki, Toscan on pakko
suostua. Mutta millainen onkaan Toscan
suudelma? GIACOMO PUCCININ
väkivahva musiikki sekä jännittävä
tarina rakkaudesta ja vapaudenkaipuusta
ovat tehneet Toscasta kaikkien aikojen
oopperaklassikon, jonka lumo ei haihdu.
Se onkin varma valinta myös oopperan
ensikertalaiselle.
Vanhapoika Don Pasquale löytää ihannevaimon, joka paljastuukin määräileväksi tuhlariksi. Rauhaisa elämä on
mennyttä, ja mies on valmis lupaamaan
mitä vain päästäkseen vaimosta eroon.
DONIZETTIN ihastuttavat melodiat
ja hilpeän vauhdikkaat laulut tekevät
Don Pasqualesta yhden koomisen oopperan
mestariteoksista. Nyt siitä nautitaan
tyylikkäästi 1950-luvun Italian hengessä.
Ohjelmistossa 2.5.2015 alkaen
Ohjelmistossa 11.9.2015 alkaen
Ohjelmistossa 2.10.2015 alkaen
Esitykset 6.10. ja 21.10. tulkataan
viittomakielelle.
Kaunotar ja hirviö
– Tuttu satu tanssien
Koreografi JAVIER TORRES kertoo
tanssin keinoin tunnetun sadun kauniista
ja hyväsydämisestä neidosta, pedoksi
noidutusta prinssistä ja puhtaan rakkauden
kaiken muuttavasta voimasta. Torres
on tuonut satuun myös uutta särmää ja
lapsille helposti avautuvia yksityiskohtia.
Luvassa on yllin kyllin satumaista silmänruokaa ja OTTORINO RESPIGHIN
värikylläisesti soivaa musiikkia. Suositellaan yli 6-vuotiaille.
Ohjelmistossa 22.8.2015 alkaen
Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas
– Jouluinen suosikki koko
perheelle
Rakastettu Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas
tuo tänäkin vuonna joulutunnelman
mukanaan! Talvisessa Porvoossa asuva
Klaara pääsee jouluyönä satumaiselle
matkalle, jossa hän kohtaa niin hiiriarmeijan, eksoottisia kaukomaiden
vieraita kuin pähkinänsärkijäksi taiotun
prinssinkin. Suositellaan yli 5-vuotiaille.
Ohjelmistossa 1.12.2015 alkaen
ANGELIKI JACKSON / GETTY IMAGES
SAKARI VIIKA
Onegin –
Rakkautta liian myöhään
War Requiem – Suurteos
sodan mielettömyydestä
Koreografi JOHN CRANKON
näkemystä PUŠKININ tarinasta on
pidetty yhtenä hienoimmista 1900luvun kokoillan kertovista baleteista.
Baletin kaunis musiikki on peräisin
mm. TŠAIKOVSKIN pianoteoksista.
Puškinin haikeassa tarinassa nuoren
Tatjana-neidon rakkaus on yhdentekevää maailmanmies Oneginille. Mies
ymmärtää vasta vuosien kuluttua tehneensä virheen, mutta liian myöhään.
Oopperan orkesteri ja kuoro sekä
poikakuoro Cantores Minores esittävät
Helsingin juhlaviikoilla BENJAMIN
BRITTENIN harvoin kuullun
suurteoksen War Requiem. Teos punoo
yhteen keskiaikaisen kuolinmessutekstin
ja englantilaisen sotilaan, taistelussa
kuolleen WILFRED OWENIN runot.
Sodan mielettömyys ja ensimmäisen
maailmansodan kauhut peilautuvat polttavan ajankohtaisesti myös nykyhetkeen.
Ohjelmistossa 18.9.2015 alkaen
Konsertti Musiikkitalossa 14.8.2015
HEIKKI TUULI
HEIKKI TUULI
Aida – Maanpetturin
kielletty rakkaus
MIRKA KLEEMOLA
SAKARI VIIKA
Ohjelmistossa
HEIKKI TUULI
HEIKKI TUULI
Ohjelmistossa
Thaïs – Uskontoa ja rakkautta
hehkuvin värein
Harras munkki lähtee erämaasta käännyttämään paheellista kurtisaania, mutta
pystyykö hän vastustamaan lumoavan
Thaïsin viehätysvoimaa? Maallisen ja
taivaallisen rakkauden ristiriita yhdistyy
JULES MASSENET’N hurmioituneena
hehkuvaan musiikkiin. Vuosisadanvaihteen ilmapiiriin sijoitettu Thaïs on yksi
Kansallisoopperan visuaalisesti vaikuttavimmista esityksistä.
Ohjelmistossa 18.12.2015 alkaen
Kellon ympäri
Maski–kampaamossa laulajien ja tanssijoiden ilme muuntuu kulloisenkin
roolihahmon mukaiseksi. Ennen esitystä ja pääharjoitusta solistit saapuvat
maskeerattaviksi tarkan aikataulun mukaisesti. Kasvoille luodaan oikeaa ikää
ja ilmettä, jonka tulee erottua katsomon perälle asti. Kokonaisuuden kruunaa
tyylisuunnan mukainen kampaus tai peruukki, tarvittaessa myös parta, viikset
tai kalju. Myös villit fantasiahahmot ovat tällä osastolla arkea.
STAFFAN SUNDSTRÖM
17:29
Huippusuoritukset
syntyvät yhteistyöllä
Oopperalaulajien ja balettitanssijoiden
lailla asiantuntijammekaan eivät
menesty yksin.
Myös me ey:läiset toimimme
huipputiimeissä, jotka tarjoavat
ensiluokkaista asiakaspalvelua.
Siksi olemme Suomen Kansallisoopperan
pääyhteistyökumppani.
© 2014 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.
www.ey.com/fi
soj_ojabaletti_lehti_210x280mm_3b_kausi15.indd 1
25.3.2015 16.41
haluatko
169 kiRjaa?
MUUTU ENNEN
KUIN ON
PAKKO
HS Kirjasto on monipuolinen sähkökirjakokoelma Hesarin tablettisovelluksessa.
Rajaton lukuoikeus 9,90 €/kk. HS.fi/kirjasto
Kilpailukyvyn säilyttäminen perinteisillä työtavoilla on yhä haastavampaa.
Uudistu kanssamme ja tee arjesta sujuvampaa työkykyjohtamisen avulla.
Lue lisää: miksi.varma.fi.
Hesarin digitilaukseen kuuluu toimituksen joka viikko HS Kirjastosta valitsema viikon kirja. Kirjaston käyttö edellyttää voimassa olevaa HS Verkko Plus -lukuoikeutta.
Kausikortit
Liput
COSTIN RADU / TANSKAN KUNINKAALLINEN BALETTI
XX
SUZANNE SCHWIERTZ / ZÜRICHIN OOPPERA
Lippujen hinnat
päänäyttämön esityksissä
Permanto
1.
2.
3.
Parvet
Jorma Uotinen: Jord (Liikkeen legendat)
Dmitri Šostakovitš: Nenä
Yksityiskohtainen katsomokartta osoitteessa www.ooppera.fi/liput.
Lipunmyynti
Puhelinpalvelu
(09) 4030 2211
ma-pe 9–18, la 12–18
Kausikortilla koet
kaikki uutuudet
Kauden 2015–2016 monipuolinen ohjelmisto tarjoaa takuulla
jokaiselle jotakin. Oopperaa, balettia, nykytanssia, musikaalia,
rajoja rikkovia kotimaisia kantaesityksiä. Älä turhaan tuskaile
valinnan vaikeutta, vaan ole aina ajan hermolla: helppo ja edullinen
kausikortti varmistaa suosikkipaikkasi kaikkiin kauden uutuuksiin,
sinulle sopivina iltoina. Kausikortti takaa paikan myös lähes
loppuunmyytyyn Oopperan kummitus -musikaaliin.
Kausikorttilaisena nautit monista muistakin eduista – saat
mm. käsiohjelman veloituksetta, erikoisalennuksia, ennakkoostomahdollisuuksia sekä kutsuja kausikorttilaisten omiin
tilaisuuksiin.
Kausikortit ovat nyt myynnissä, ja 31.5. asti saat ennakkoostajan etuna 10–15 % alennuksen.
Lue lisää kausikorteista ja niihin kuuluvista eduista
osoitteessa www.ooppera.fi/kausikortit. Lisätietoja saat myös
Oopperan kausikorttipalvelusta [email protected], p. (09) 4030 2210
(ma–pe 9–16).
Kausikortti takaa paikan
lähes loppuunmyytyyn
Oopperan kummitukseen!
Palvelupiste avoinna
oopperatalon Töölönlahden
puoleisessa aulassa
ma-pe 12–19, la 12–18
Kausikorttien hinnat
Ensi-iltakortti
460–834 e
Perjantai- ja lauantaikortti
430–760 e
Tiistai-, keskiviikko- ja torstaikortti
389–705 e
Ennakko-ostajan etuna 10–15 % alennus 31.5.2015 asti.
Kauden 2015–2016 ensi-illat
Andrew Lloyd Webber – Charles Hart –
Richard Stilgoe: Oopperan kummitus
ensi-ilta 4.9.2015
Kenneth Greve – Tuomas Kantelinen:
Pieni merenneito
ensi-ilta 23.10.2015
Dmitri Šostakovitš: Nenä
ensi-ilta 20.11.2015
Perttu Kivilaakso – Eicca Toppinen: Indigo
ensi-ilta 22.1.2016
Carolyn Carlson – Jorma Uotinen –
Alexander Ekman – Demis Volpi:
Liikkeen legendat
ensi-ilta 19.2.2016
W. A. Mozart: Taikahuilu
ensi-ilta 26.2.2016
Igor Stravinsky: Hulttion tie
ensi-ilta 18.3.2016
Nacho Duato:
BACH, Forms of Silence and Emptiness
ensi-ilta 4.5.2016
Ryhmämyynti
Ryhmät, kausikortit
ja kiertokäynnit
[email protected]
(09) 4030 2210
19.6.–2.8 puhelinpalvelu, palvelupiste ja
ryhmämyynti suljettu. Kesän ja pyhäpäivien
aukioloajat: www.ooppera.fi
Lippupiste
0600 900 900
(1,98 e/min + pvm)
joka päivä 7–22
www.lippu.fi
Aida
Permanto 60,50–80,50 e
1. parvi 60,50–94,50 e
2. parvi 31,50–65,50 e
3. parvi 16–43,50 e
Kesäyön unelma
Permanto 65,50–95,50 e
1. parvi 65,50–114,50 e
2. parvi 33,50–83,50 e
3. parvi 19–48,50 e
Pieni merenneito
Permanto 76–106 e
1. parvi 76–126 e
2. parvi 37–90 e
3. parvi 15–53 e
Suuri kuorogaala
Permanto 35–45 e
1. parvi 35–50 e
2. parvi 20–35 e
3. parvi 16–25 e
Don Pasquale
Permanto 48–74 e
1. parvi 48–92 e
2. parvi 21–60 e
3. parvi 15–41 e
Nenä
Permanto 66–106 e
1. parvi 66–126 e
2. parvi 33–90 e
3. parvi 15–53 e
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
Permanto 76–96 e
1. parvi 76–115 e
2. parvi 37–83 e
3. parvi 15–49 e
Thaïs
Permanto 66–89 e
1. parvi 66–108 e
2. parvi 33–76 e
3. parvi 15–45 e
Kaunotar ja hirviö
Permanto 60–89 e
1. parvi 60–108 e
2. parvi 31–76 e
3. parvi 15–45 e
Onegin
Permanto 48–74 e
1. parvi 48–92 e
2. parvi 21–60 e
3. parvi 15–41 e
Oopperan kummitus
Permanto 65–81 e
1. parvi 65–93 e
2. parvi 25–71 e
3. parvi 18–39 e
Alennukset ovat voimassa teos- ja esityskohtaisesti
rajatuilla paikoilla permannolla sekä 1. ja 2. parvella,
ellei toisin mainita. Alennukset myönnetään päänäyttämön esitysten normaalihinnoista, eivätkä ne
koske ensi-iltoja tai vierailunäytäntöjä. Alennus ei
koske lipun sisältämää palvelumaksua (1,50–3,50 e),
vaan alennusprosentti lasketaan lipun hinnan
palvelumaksuttomasta osuudesta. Muutokset
mahdollisia.
Ryhmäalennukset ovat voimassa maanantaista
torstaihin. Alennus 10–29 henkilön ryhmille 5 e/
lippu ja vähintään 30 henkilön ryhmille 10 e/lippu.
Oopperan kummituksen ryhmälipuissa on poikkeavat ehdot.
Nuorisoalennus 50% lipun hinnasta alle 20-vuotiaille. Ks. myös liput saman päivän esitykseen.
Opiskelijat, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet:
Alennus 40 % lipun hinnasta. Etu voimassa
maanantaista torstaihin ja rajallisesti viikonlopun
esityksissä. Ks. myös liput saman päivän esitykseen.
Eläkeläisalennus 10 e/lippu rajatuilla paikoilla
permannolla ja 1. parvella. Ks. myös liput saman
päivän esitykseen.
•
www.ooppera.fi/
ravintolapalvelut
(viim. 48 h ennen esitystä)
•
[email protected]
•
(09) 4030 2377,
ma–pe 9–11 ja 12–16
•
palvelupiste oopperatalon
Töölönlahden puoleisessa aulassa
ma-pe 12–16
Liput saman päivän esitykseen alle 20-vuotiaille,
opiskelijoille, varusmiehille, siviilipalvelusmiehille,
eläkeläisille ja työttömille: 15 e rajatuilla paikoilla
permannolla ja 2. parvella (ei varauksia, ei koske
peruutuspaikkoja, voimassa myyntitilanteen mukaan). Edun saa vain henkilökohtaisesti. Alennukseen oikeuttava todistus tulee olla mukana lippua
ostaessa ja esitykseen tultaessa. Ei myynnissä
verkkokaupassa eikä R-kioskeilla.
23.5.–16.8. suljettu. Verkossa tilaukset 3.8. alkaen,
vahvistukset lähetetään 13.8. alkaen.
Tosca
Permanto 60–82 e
1. parvi 60–99 e
2. parvi 31–66 e
3. parvi 15–42 e
Alminsalin, lämpiöesitysten,
konserttien ja vierailujen
hinnat vaihtelevat teoskohtaisesti. Lisätietoja
osoitteesta www.ooppera.fi,
www.lippu.fi tai Oopperan
lipunmyynnistä.
Alennukset ja myyntiehdot
syksylle 2015
Väliaikatarjoilut
Kanresta Oopperaravintolat
Satumainen Sibelius
Permanto 30 e
Perhelippu 80 e
(2 aikuista ja 2 lasta)
1. parvi 30–34 e
2. parvi 18–22 e
3. parvi 16–18 e
perushintaiseen sekä nuoriso-, opiskelija- ja
eläkeläislippuun. Palvelupalkkio peritään lipun
vaihtamisen yhteydessä. Aiemmin maksettuja
palvelupalkkioita ei hyvitetä.
Ohjelmistonmuutostapauksissa tai jos näytäntö
perutaan ylivoimaisen esteen sattuessa (force
majeure) lipun hinta palautetaan pääsylippua
vastaan kuukauden sisällä muutoksesta tai perumisesta. Toimitus- ja palvelumaksuja ei palauteta.
Muista kuluista Ooppera ei vastaa.
Palvelu- ja
toimitusmaksut
Palvelumaksu
Ilmoitettu lipun hinta sisältää palvelumaksun
(1,50–3,50 e). Oopperan lipunmyynnissä
noudatetaan Lippupisteen palvelumaksuhinnoittelua.
Toimitusmaksu
Mikäli lippu ostetaan Lippupisteen myyntipaikasta
tai Oopperan lipunmyynnistä, hintaan ei lisätä
toimitusmaksua. Verkkokaupassa ostettavien tai
R-kioskilta, laskulla tai luottokortilla lunastettavien
lippujen toimitusmaksut löydät osoitteesta
www.lippu.fi ja www.ooppera.fi.
Matkanjärjestäjäalennus 10 % normaalihintaisista
lipuista myönnetään vastuullisille matkanjärjestäjille (väh. 10 hengen ryhmille).
Maksettuja lippuja ei vaihdeta eikä lunasteta
takaisin. Tutustu Joustolippuun, joka sisältää
vaihto-oikeuden jopa viikkoa ennen esitystä.
Joustolippu +10 e/lippu oikeuttaa vaihtamaan
samanhintaiseen tai kalliimpaan lippuun saman
tai toisen teoksen esitykseen myyntitilanne huomioiden. Lippu on vaihdettava viimeistään viikkoa
ennen esitystä. Kalliimpaan lippuun vaihdettaessa
asiakas maksaa välisumman. Jouston voi lisätä
Uusi joustolippu turvaa
pääsysi esitykseen, vaikka
suunnitelmat muuttuisivat.
10 euron lisähinnalla voit
vaihtaa lippusi jopa viikkoa
ennen esitystä.
Muutokset mahdollisia. Viimeisimmät tapahtumatiedot verkkosivuilla www.ooppera.fi
* Kausikorttiesitys. Yksittäiset liput tulevat myyntiin 1.6.2015.
LM Loppuunmyyty
Kalenteri
HUHTIKUU
la 18.4.
14:00
Nürnbergin
mestarilaulajat
ke 22.4.
19:00
Suuri kuorogaala
to 23.4.
19:00
Suuri kuorogaala
pe 24.4. 19:00
Kesäyön unelma
la 25.4.
Kesäyön unelma
19:00
su 26.4.
18:00
Tanssioppilaitosten
BalettiPaletti
ti 28.4.
19:00
Kesäyön unelma
ke 29.4.
19:00
Kesäyön unelma
to 30.4.
19:00
Kesäyön unelma
LM
ti 15.9.
19:00
Oopperan kummitus
ti 10.11.
19:00
Pieni merenneito
ke 16.9.
19:00
Tosca
to 12.11.
19:00
Oopperan kummitus
LM
to 17.9.
19:00
Oopperan kummitus*
pe 13.11.
19:00
Pieni merenneito
LM
pe 18.9.
19:00
Onegin
la 14.11.
19:00
Oopperan kummitus
LM
la 19.9.
14:00
Oopperan kummitus
ke 18.11.
19:00
Pieni merenneito*
to 19.11.
19:00
Pieni merenneito
pe 20.11.
19:00
Nenä*
19:00
Aida
ti 5.5
19:00
Aida
ke 6.5.
19:00
Kesäyön unelma
19:00
Oopperan kummitus*
19:00
Oopperan kummitus
ke 23.9.
19:00
Onegin
la 21.11.
14:00
Pieni merenneito
to 24.9.
19:00
Tosca
la 21.11.
18:00
Pieni merenneito
19:00
Satumainen
Sibelius
pe 8.5.
19:00
Kesäyön unelma
la 9.5.
12:00
Satumainen Sibelius
19:00
Aida
13:00
Muumipeikko ja pyrstötähti
16:00
Muumipeikko ja pyrstötähti
ma 11.5.
12:00
Satumainen Sibelius
LM
ti 12.5.
12:00
Satumainen Sibelius
LM
19:00
Kesäyön unelma
12:00
Satumainen Sibelius
19:00
Aida
su 10.5.
ke 13.5.
to 14.5.
13:00
Onegin
ke 25.11.
19:00
Nenä
14:00
Oopperan kummitus
LM
to 26.11.
19:00
Oopperan kummitus
LM
19:00
Oopperan kummitus
LM
pe 27.11.
19:00
Oopperan kummitus
LM
ma 28.9. 19:00
Oopperan kummitus
LM
la 28.11.
19:00
Nenä*
ti 29.9.
Tosca
LM
16:00
Muumipeikko ja pyrstötähti
pe 15.5.
19:00
Kesäyön unelma
la 16.5.
19:00
Aida
ELOKUU
19:00
Kaunotar ja hirviö
la 29.8.
19:00
Kaunotar ja hirviö
19:00
SYYSKUU
to 1.10.
19:00
Oopperan kummitus
pe 2.10.
19:00
Don Pasquale
la 3.10.
19:00
Onegin
Oopperan kummitus
ti 6.10.
19:00
Don Pasquale
ke 7.10.
19:00
Onegin
to 8.10.
19:00
Tosca
pe 9.10.
19:00
Onegin
la 10.10.
14:00
Oopperan kummitus
LM
19:00
Oopperan kummitus
LM
19:00
Oopperan kummitus
LM
to 15.10.
LM
pe 16.10. 19:00
Don Pasquale
la 17.10.
19:00
Oopperan kummitus
LM
ti 20.10.
19:00
Oopperan kummitus
LM
ke 21.10. 19:00
Don Pasquale
to 22.10. 19:00
Oopperan kummitus
pe 23.10. 19:00
Pieni merenneito*
la 24.10. 19:00
Pieni merenneito*
ti 1.9.
19:00
Kaunotar ja hirviö
su 25.10. 19:00
PianoEspoo:
Andsnes Oopperalla
to 3.9.
19:00
Kaunotar ja hirviö
ma 26.10. 19:00
Oopperan kummitus
pe 4.9.
19:00
Oopperan
kummitus*
ti 27.10.
Pieni merenneito*
la 5.9.
12:00
Kaunotar ja hirviö
19:30
Oopperan kummitus*
19:00
ke 28.10. 19:00
Don Pasquale
to 29.10. 19:00
Pieni merenneito*
pe 30.10. 19:00
Pieni merenneito*
LM
19:00
Oopperan kummitus*
ke 9.9.
19:00
Oopperan kummitus*
MARRASKUU
to 10.9.
19:00
Kaunotar ja hirviö
ti 3.11.
19:00
Pieni merenneito
pe 11.9.
19:00
Tosca
to 5.11.
19:00
Pieni merenneito
la 12.9.
19:00
Kaunotar ja hirviö
la 7.11.
14:00
Oopperan kummitus
LM
19:00
Oopperan kummitus
LM
Suomen Kansallisooppera
Helsinginkatu 58
PL 176, 00251 Helsinki
www.ooppera.fi
Tanssioppilaitosten NykytanssiPaletti
la 21.11. klo 18:30
LÄMPIÖT
19:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
ke 2.12.
19:00
Nenä*
Leijonankesyttäjä
ma 20.4. ja ti 21.4. klo 11:00 ja 13:00
to 3.12.
19:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
Musiikkia lämpiössä
la 25.4. ja 2.5. klo 15:00
pe 4.12.
19:00
Nenä*
la 5.12.
14:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
Fotosoppa
ma 27.4. ja ma 4.5. klo 11:30 ja 13:00
18:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
ti 8.12.
19:00
Nenä*
ke 9.12.
19:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
to 10.12.
19:00
Nenä*
pe 11.12.
19:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
la 12.12.
14:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
18:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
VAPAA PÄÄSY
VAPAA PÄÄSY
Oopperan teetanssit
ke 6.5., ke 2.9., ke 7.10., ke 4.11. ke 2.12.
klo 15:00
Vauvojen taidetuokiot
6.–8.5., 8.–10.9., 6.–9.10., 30.11.–4.12.,
7.–8.12. klo 10:00, 11:30, 13:00 ja 14:30
Lasten taidetuokiot
18.–19.5., 14.–15.9., 5.–6.10. 2.–3.11. 3.–4.12.
klo 14:00
MUUT ESITYSPAIKAT
Baletti All Stars
la 23.5.
18:00
pe 29.5. 18:00
Helsingin jäähalli
Ouluhalli
VAPAA PÄÄSY
Danske Bank esittää:
Kansallisbaletin kesäkiertue
ke 3.6. klo 18 Vaasa, Kauppatori
to 4.6. klo 18 Turku, Varvintori
pe 5.6. klo 18 Tampere, Keskustori
ma 8.6. klo 18 Lahti, satama
ti 9.6. klo 18 Jyväskylä, Lounaispuiston lava
ke 10.6. klo 20 Kuopio, Matkustajasataman lava
ma 14.12. 19:00
Oopperan kummitus
ti 15.12.
19:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
ke 16.12.
19:00
Nenä
to 17.12.
19:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
pe 18.12.
19:00
Thaïs
Urkuyö & Aaria: Kirkastettu yö
to 6.8. klo 21:00
Espoon tuomiokirkko
la 19.12.
14:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
Pyhäniemi 2015: Kirkastettu yö
pe 7.8. klo 19:00
Sibeliustalo, Lahti
18:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
Helsingin juhlaviikot: War Requiem
pe 14.8. klo 19:00 Musiikkitalo, Helsinki
ma 21.12.
19:00
Pähkinänsärkijä
ja Hiirikuningas
Yöllisiä tunteita
ti 22.12.
19:00
Thaïs
ti 29.12.
19:00
Oopperan kummitus
ke 30.12.
19:00
Thaïs
to 31.12.
19:00
Oopperan kummitus
LM
ti 8.9.
Suomalainen Kamariooppera:
Poppean kruunaus
pe 25.9., ti 29.9. ja to 1.10. klo 19:30
la 3.10. klo 15:00
ti 1.12.
LM
ma 5.10. 19:00
Dance ON: Kansallisbaletin
tanssijoiden workshop
ke 13.5. 19:30
la 16.5.
14:00, 18:00
Balettioppilaitoksen joulujuhla
to 10.12., ma 1 4.12, ke 16.12. ja pe 18.12. klo 18:00
JOULUKUU
Onegin
Par(r)asvaloissa esittää
pe 24.4. 18:00
la 25.4.
14:00
Balettioppilaitoksen kevätjuhla
pe 22.5. 18:00, la 23.5. klo 14:00 ja 17:00,
ma 25.5., ti 26.5. ja ke 27.5. klo 18:00
la 26.9.
LOKAKUU
Muumipeikko ja pyrstötähti
la 22.8.
LM
ALMINSALI
pe 25.9. 19:00
ke 30.9. 19:00
to 7.5.
LM
ti 22.9.
TOUKOKUU
la 2.5.
LM
LM
la 31.10. klo 19:00
LM
LM
Johanneksen kirkko,
Helsinki
Kansallisbaletti kylässä
la 7.11. klo 19:00
Turun konserttitalo