REAKTORI - Curly ry.
LEHTI NUORILTA NUORILLE CURLY 1/2015 | #66 | 13.3.2015 | 18. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi REAK TORI TC T RONJA SALMI KASMIR CHILLHOUSE POLITIIKKAA C U R LY 1 / 2 015 1 SISÄLLYSLUETTELO PÄÄKIRJOITUS 3 Kannessa: Reaktori ChillHouse Ronja Salmi Kasmir TCT s.11 ja 13 s.4 ja 9 s.14 s.16 s.16 #66 13.3.2015 18. vuosikerta ISSN 1455-2574 LEHTI NUORILTA NUORILLE Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 11 000 Curly-lehti on nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee valtakunnallinen, mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja nuorisotaloille sekä kymmenien paikkakuntien nuorisotaloille ja oppilaitoksiin. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.fi PÄÄTOIMITTAJA: Pipsa Sinkko-Westerholm 041-533 6541 [email protected] www.curly.fi Curlyn Pipsa (Facebook) 3 Pääkirjoitus: Paljon onnea täysi ikäinen Curly! 16 Exis-T -tapahtuma Salon Steissillä 4 18 Ruoholahden Safkapaja Silppuri: Poliitikkojen Piinapenkki, Nuorten oma vaalikone ja vaalit, Faktabaari, Suuri vaalikysely, Kärkölän vaikuttamispäivä, Strippi: Vaalit 6 Silppuri: Unelmointi, Anna hyvän kiertää 7 Kotipaikkakuntani: Tyrnävä 8 Curly-kolumni: Politiikka kiinnostaa 9 ChillHouse 20 Sanataideryhmä Saniainen 22 Elämää käsi kädessä kivun kanssa 24 Mielipide 26 Yeesin Curly-tiimi: Ei mikään tavallinen lenkkimakkara 27 Sarjakuva: My Finnish Experience 10 Curly-kolumni: Nuorten asunnotto muus koskettaa meitä kaikkia TÄTÄ LEHTEÄ OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ: Jukka Aulavuori Mira Halme Tytti Halttu Feisal Hassan Heli Heinola Maria Hemming Eemeli Hiekkataipale Noora Häyhä Jessika Lars Johnson Taru Jäntti Karri K. Iida Karjalainen Noora Kreula Veera Kreula Lotta Kuismanen Nanne Kukkura Veera Kurtti Virve Laustela Sonja-Maarit Leppänen N.T Niko Nyholm Ilana Pantzar Pauliina Pirttinen Pauliina Ropponen Aleksi Santanen Joel Sapienza Mirke Tilja 11 Reaktori SARJAKUVAKESKUS: Max Höllen, Iina Silventoinen, Taru 12 Curly-kolumni: Onko kaikki mitä nuoret tekevät väärin? SANATAIDERYHMÄ SANIAINEN: Jenni Hurmerinta, Julia Kavanto, Nelli Oksanen MIKÄ CURLY? Paljon onnea täysi-ikäinen Curly! C urly-lehti täyttää tänä vuonna 18 vuotta. Paljon onnea Curly! Olet tullut täysi-ikäiseksi, mikä tarkoittaa, että saat ajaa autoa, ostaa mietoja alkoholijuomia ja äänestää muissakin kuin kirkollisvaaleissa. Yleisestä äänestysiästä ja sen laskemisesta 16-vuoteen on puhuttu paljon, mutta vastaus ei ole kaikille selvä. Me selvitimme nuorten omia ajatuksia asiasta ja tulos yllätti. Lisää kyselystä s.5. Tämän vuoden ensimmäisen lehden teema on politiikkaa. Sen valitsivat nuoret itse, mutta silti aiheeseen oli vaikea tarttua. Politiikka tai ensi huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit eivät tunnu kiinnostavan. Se on kuitenkin harhaa, sillä nuoria kyllä vaikuttaminen ja osallistuminen kiinnostaa. Tästä esimerkkejä lehden monissa kolumneissa ja mielipidekirjoituksissa. Ehkä Eduskunnan keski-ikäinen ja kankea meininki vaan koetaan vieraaksi. Auttaisiko äänestysiän laskeminen tähän? Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry sai vastikään päätöksen vuosiavustuksista ja viesti oli myönteinen, me saamme jatkaa ainakin tämän vuoden. Vuonna 2015 nuorten tekemä ilmaisjakelulehti Curly ilmestyy siis neljä kertaa, kuten ennenkin. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti enemmän monien eri tahojen kanssa ja projekteja kehitellään. Yeesi ry:n kanssa olemme yhdistäneet mediatoimintojamme, minkä seurauksena Yeesin vapaaehtoisten juttuja näkyy sivuilla entistäkin enemmän. Nuoret tänäkin vuonna haluavat osallistua, vaikuttaa, ottaa kantaa ja julkaista ajatuksiaan ja tuotoksiaan. Sisällöntuottaminen on lähtökohdiltaan edelleen samanlaista, vaikka media tai alusta muuttuisikin. Ennen kuin keksitään yhtä kevyt, halpa ja mobiili sovellus kuin paperinen CURLY TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta www.curly.fi Tervetuloa Curlyn ihmeelliseen maailmaan! lehti on, on painettu Curly vielä täysin ajankohtainen ja toimiva alusta nuorten julkaisuille. Aurinkoista kevättä! Pipsa, Päätoimittaja p.s Lisää vaaleista: www.vaalitieto.fi LEHTI NUORILTA NUORILLE 4/2014 | #65 | 28.11.2014 | 17. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi 13 Sarjakuvareportaasi: Reaktori LEHDEN ULKOASU: Kasperi Lundgren 14 Unelmien koulukuva KANSIKUVA: Elli Vormisto, 18v., Ylöjärvi Tämä on vuoden ensimmäinen Curly-lehti. Curly tarjoaa kaikille suomalaisille nuorille mahdollisuuden saada juttu julkaistua oikeassa, painetussa lehdessä. Vuonna 2015 Curly ilmestyy neljä kertaa. www.curly.fi, Facebook, Instagram ja Twitter: Curlyn Pipsa. 2 CURLY 1 /2 015 Tornio CURLY RY:N OSOITE: Sörnäisten rantatie 31 Nuorten toimintakeskus Happi 00500 Helsinki ZAC EFRON YLEX UP -TÄHTI VILLE ROSSI MEDIAA ENNEN JA NY T HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Eija Krogerus 050-4020 170 eija.krogerus(a)curly.fi PAINOPAIKKA: Sanomapaino Oy, Vantaa 2015 www.sanomapaino.fi Kärkölä Vantaa Salo Kartta: Jessika, 15v., Kärkölä Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curlyyn tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Lähetä palautetta osoitteeseen curly(a)curly.fi Osoitemuutokset www.curly.fi, sähköpostilla tai tekstiviestillä! Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet nuoret mm. Torniosta, Tyrnävältä, Salosta, Kärkölästä ja Vantaalta. Sukunimi postimerkki Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! MUKANA MEDIATEHTÄVIÄ! CU RLY 4/ 2014 Tyrnävä Kirje- 1 Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Curly ry Sörnäisten rantatie 31 00500 Helsinki Etunimi Lähiosoite PostinumeroPostitoimipaikka Syntymävuosi Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI C U R LY 1 /2 015 3 SILPPURI SILPPURI NUORTEN OMA VAALIKONE JA OMAT VAALIT PÄÄTTÄJIEN PIINAPENKKI CHILLHOUSESSA ChillHouse on jokavuotinen nuorten talvilomatapahtuma Tampereella, jossa järjestetään kaikenlaista tekemistä. Tänä vuonna tapahtumassa vieraili tamperelaisia päättäjiä. Perjantaina Piinapenkkiin istuutuivat Aleksi Jäntti (kok.), Ilkka Sasi (kok.), Jari Niemelä (sdp), Johanna Loukaskorpi (sdp), Ilkka Järvelä (vas.) ja Olli-Poika Parvianen (vihr.). He vastasivat nuorten kysymyksiin muun muassa kaupungin tekemistä leikkauksista ja tasa-arvoisesta avioliittolaista. Tunnin mittaiseen haastatteluun mahtui paljon puhetta ja mielipiteitä. Paljon keskustelua herättänyt rantatunneli puhutti myös Piinapenkissä. Kysymykseen siitä, mitä hyötyä rantatunnelista on nuorille, päättäjät vastasivat seuraavasti: - Nuoret pystyvät ajamaan siellä tunnelissa, Ilkka Sasi naurahti - Ei siitä varmaan suoraa hyötyä nyt heti ole kenellekään. Siitä on hyötyä sitten, kun meillä on se uusi kaupunginosa. Tästä on enemmän hyötyä niille nuorille, jotka asuvat tulevaisuudessa Tampereella, OlliPoika Parviainen kommentoi. Piinapenkki on katsottavissa Nuorten Tampereen YouTube-kanavalta. Teksti: Tytti Halttu, 15v., Tampere Allianssi ry toteuttaa eduskuntavaalien yhteydessä vaalikoneen nuorille. Viimeksi nuorten vaalikone toteutettiin eurovaalien yhteydessä, jolloin sillä oli oli yli 31 000 käyttäjää. Nyt tavoitteena on 50 000 käyttäjää. Päättäjien Piinapenkissä hikoiltiin ja naurettiin. Kuvassa vasemmalta OlliPoika Parviainen, Johanna Loukaskorpi, Ilkka Sasi, Ilkka Järvelä, toimittajat Tytti Halttu ja Noora Sillgren, sekä Aleksi Jäntti ja Jari Niemelä. MUISTA! EDUSKUNTAVAALIT 19.4 CURLYN SUURI VAALIKYSELY Pitäisikö yleisen äänioikeuden ikäraja muuttaa 16 vuoteen? Curly kysyi nuorten alle 29-vuotiaiden mielipidettä aiheesta pitäisikö yleistä äänestysikää laskea. Tulos oli yllättävä. 52 % kaikista vastanneista vastasi EI. Kuva: Ilana Perusteluina esitettiin mm. että tuskin äänestysinto nuorten keskuudessa sillä nousisi. ”Ei pidä. Pitäisikö silloin antaa muutkin täysi-ikäisyyden oikeudet 16-vuotiaille?” KYLLÄ -ääniä oli 35% kaikista vastauksista ja EN OSAA SANOA vastasi 13%. Hyvä asia oli, että kukaan vastanneista ei valinnut vaihtoehtoa IHAN SAMA. ”Pitää. Miksi ei?” Nuorten vaalikone toimii perinteisen vaalikoneen tavoin. Muista vaalikoneista sen erottaa se, että kysymykset ovat nuoria kiinnostavia ja koskettavia. Lisäksi koneessa panostetaan selkeyteen, ymmärrettävyyteen ja ensikertaa äänestävien tukemiseen. Vaalikone toteutetaan kolmella kielellä. Nuorten vaalikoneen teemojen ja kysymysten muokkaamiseen on osallistunut Yeesi ry:n vapaa- ehtoinen Mari Kukkonen, 25, Espoosta. Allianssi toteuttaa valtakunnalliset nuorisovaalit ennen varsinaisia vaaleja eli auttaa kouluja ja oppilaitoksia järjestämään nuorille omat eduskuntavaalit. Nuorisovaaleissa äänestään samoja ehdokkaita kuin oikeissakin vaaleissa ja vaalipiirikohtainen vaalitulos lasketaan oikeiden vaalien menetelmällä. Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry on sitoutumaton nuorisoalan kattojärjestö, joka ajaa nuorten asioita. Lisää: www.nuorisovaalit.fi. www.nuortenvaalikone.fi VAIKUTTAMISPÄIVÄ KÄRKÖLÄSSÄ Kärkölän Opintien koulussa järjestettiin tammikuussa nuorten vaikuttamispäivä 9.-luokkalaisille. Mukana oli yli 40 nuorta. Paikalle oli kutsuttu kunnanjohtaja, kun- nanvaltuutettuja sekä koulun rehtori, joilta nuoret pääsivät kysymään heille tärkeistä asioista. Päättäjille myös esiteltiin luokkien tekemiä minialoitteita. Vaikuttamispäivän äänestyksen tulos: enemmistö kärköläläisistä nuorista vastaajista ei alentaisi äänestysikää 16 vuoteen. Päivän aikana tutustuttiin nuorisovaltuuston toimintaan ja osallistuttiin erilaisiin työpajoihin. Curlyn järjestämässä pajassa äänestettiin yleisen äänioikeuden ikärajan las- kemisesta, tuunattiin sarjakuvia ja etsittiin virheitä Curlyn numerosta 4/2014. Leffaliput voitti Jenni Kivioja ja Sandra Merkula. Onnea voittajille! ”En osaa sanoa. Voisi edistää äänestysintoa mutta siitä ei ole näyttöä.” FAKTABAARI TARKISTAA VÄITTEET Faktantarkistuspalvelu Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kansalaispalvelu. Se syntyi vuonna 2014 vahtimaan poliitikkojen ja poliittisten toimijoiden puheiden totuudenmukaisuutta sekä puuttumaan mediassa esitettyihin puolitotuuksiin, myytteihin ja 4 CURLY 1 /2 015 urbaanilegendoihin. Sen esikuvia ovat amerikkalaiset Factcheck.org sekä Politifact.com. Toteutuksen taustalla on Avoin yhteiskunta ry, jonka tarkoituksena on edistää avoimuutta, tuoda päätöksenteko lähelle kansalaista sekä an- taa entistä parempia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Faktabaari osallistuu kevään eduskuntavaaleihin tarkistamalla puolueiden ja ehdokkaiden esittämiä väitteitä. Kuka vaan voi lähettää väitteitä tarkistettavaksi nettisivujen tai somen kautta. Riippumattomilta asiantuntijoilta tarkistetut faktat julkaistaan nettisivuilla. Väitteitä on tänä keväänä tarkistamassa Faktabaarin toimituksen kanssa myös Haaga-Helian toimittajaopiskelijat. www.faktabaari.fi Facebook: Faktabaari Sarjakuva: Kassu Teksti: Karri K., 15v., Kärkölä C U R LY 1 /2 015 5 SILPPURI KOTIPAIKKAKUNTANI ANNA HYVÄN KIERTÄÄ! Kehotan kaikkia katsomaan elokuvan Anna hyvän kiertää. Tai oikeastaan kirjaihmisenä voisin suositella lukemaan kirjan, johon kyseinen elokuva perustuu. Meidän tulisi ottaa oppia elokuvan sanomasta. Me kaikki opimme jo hyvin nuorena hyvän ja pahan eron ja sen mikä on oikein ja mikä väärin. Mutta siitä huolimatta hyvän toteuttaminen ja avun antaminen koetaan vaikeaksi, jollei sitä yksin pyydetä. Miksi? Suomalaisilla tuntuu olevan elämänohjeenaan se, että asiat pidetään itsellään, omana tietona. Ainakin niin kauan kun kukaan ei puutu, eikä itsekään yritä puuttua. Siitä huolimatta, että se on vaikeaa, voisimme yrittää panna hyvän kiertämään. Voisit auttaa tai tehdä palveluksen kolmelle henkilölle ja heidän jokaisen tulisi vastaavasti tehdä samoin kolmelle muulle. Muuttuisiko maailma kuitenkaan paremmaksi paikaksi? Ei. Miksi ei voi toivoa, että hyvä sitten oikeasti kiertäisi? Vastauksen voi kukin tulkita kuten haluaa, mutta elokuvan nuori Trevor vastasi täydellisesti: puhalsin jo kaikki kynttiläni. Näkymä vanhalta hautausmaalta, joka toimii puistoalueena kirjastolle eli Vanhalle Myllylle. Teksti: Pauliina Ropponen, 19v., Kuopio Tyrnävä UNELMOINTI ’’Suljen silmät, kuvittelen et lennän…’’ Näin Cheek aloittaa biisinsä Äärirajoille. Kaikki unelmoivat jostain. Toiset unelmoivat lentämisestä ja toiset taas matkailusta ympäri maailmaa. Illalla kömmit peiton alle ja alat unelmoida. Nukahdat jotain iloista ja onnellista asiaa ajatellessa ja näet ehkä untakin siitä. Saatat myös uppoutua omiin ajatuksiisi vaikka kesken oppitunnin. Unelmointi ja haaveilu on loistava pakokeino omasta elämästä, jos on vaikeaa tai muutenkin elämä maistuu kuralta. Ei kuitenkaan tarvitse olla mikään huonosti, että voisi unelmoida. Meidän kaikkien elämä maistuisi puulta jos emme ikinä unelmoisi jostakin. Unelmat on tehty toteutettavaksi ja niitä kannattaa ellei jopa täydy lähteä toteuttamaan. Ei tietenkään kaikkea pysty, et ikinä esimerkiksi pysty matkustamaan ajassa taaksepäin. Mutta jos unelmasi on päästä vaikka jonnekin kouluun, niin sitten vaan teet lujasti töitä sen eteen. Mikään ei synny itsestään. Ei lottovoittajakaan ole voittanut ihan tyhjästä, se lotto on pitänyt ensin ostaa. Toteuta unelmat! Tällä ohjeella pärjää pitkälle. Aina muistutetaan liikkumisesta, nukkumisesta ja syömisestä, mutta ei nekään kaikkeen riitä. Unelmointi on ihan yhtä tärkeää. Se auttaa meitä kaikkia jaksamaan ja pinnistelemään kohti parempaa. Tai ainakin se lepuuttaa mieltä. Lotta Kuismanen, 16v., Tornio • Asukkaita: n. 6690 • Pinta-ala: 494 km² • Sijainti: 35 km Oulusta kaakkoon • Väestötiheys: 1,50 as/km² • Rajanaapureita: Muhos, Kempele Liminka • Moderni, kehittyvä maalaiskunta • Muuttovoittokunta KOTIPAIKKAKUNTANI: TYRNÄVÄ T yttö voi lähteä Tyrnävältä, mutta Tyrnävä ei tytöstä, sanotaan. Vaikka henkinen kotikaupunkini on Oulu opiskelujen ja ystävieni takia, on Tyrnävä ollut kotikaupunki koko elämäni. Born and raised - niin kuin englanniksi sanottaisiin. Tyrnävä sanana luo minulle ristiriitaisia tuntemuksia. Se symboloi turvaa ja rauhaa, mutta myös tylsyyttä ja yksinäisyyttä. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa jollain tapaa, ja se voi ajoittain ahdistaa nuoren mieltä. Jos kysyt tyrnäväläiseltä yhdeksäsluokkalaiselta tulevaisuudesta, vastaukseen todennäköisesti liittyy halu pois kotipaikkakunnalta. 6 CURLY 1 /2 015 Peltoa silmänkantamattomiin kesäiltana. - JUURTUMISEN PAIKKA Myönnän. Olen landeskidi. Tiedän mitä on paaluttaminen tai kyntäminen ja kuinka istutetaan puita. Maaseudulla asuminen lapsuus- ja varhaisnuoruusvuodet ovat opettaneet sitkeyttä ja itsenäisyyttä. Astuminen opiskelijamaailmaan lukioon mennessä oli iso muutos ja silloin maalta saamani opit tulivat tarpeeseen. Muutin Tyrnävän keskustaan, aloin opiskella Oulussa ja harrastaa asioita, mihin ei aikaisemmin ollut mahdollisuuksia. Tietysti olin aluksi aivan hukassa Oulussa, kun matka bussipysäkiltä lukiolle täytyi etsiä Google Mapsista, ja silti eksyin keskelle asuinaluetta. Jouduin tottumaan siihen, että vaikka oli 25 astetta pakkasta, joudun kävelemään bussipysäkille. Maalla asuessa mukavat taksimie- het olivat hakeneet pihasta asti. Mutta mikä on Tyrnävä? Missä se sijaitsee? Mitä siellä on? Mistä se on tunnettu? Tyrnävä sijaitsee Oulusta viistosti etelään n.35km. Se on toistaiseksi itsenäinen kunta, mutta paljon on puhuttu kuntaliitoksista, josko Tyrnävä liittyisi Ouluun. Se on vain ajan kysymys. Tyrnävä on moderni, kehittyvä maalaiskunta, jossa riittää peltoa silmänkantamattomiin. Tyrnävällä on pohjois-pohjalaista lakeutta parhaimmillaan. Nähtävyyksiä Tyrnävällä ei juurikaan ole. Paitsi hiihtäjäpatsas. Tyrnävä tunnetaan sen loistavista lakeuksista sekä sen perunoista ja siitä tehtävästä viinasta. On Tyr- nävä tunnettu myös muustakin. Tyrnävän Tempaus ry on vuonna 1922 perustettu urheiluseura, jonka lajeina ovat pesäpallo, lentopallo, yleisurheilu ja hiihto. Näistä näkyvin on pesäpallo. Tyrnävän Tempaus on tunnettu kasvattiseurana, jonka leivistä on noussut Superpesikseen useita pelaajia kuten Milla Haapalainen ja Essi Kylli. Tyrnävä on ideaalinen asuinpaikka henkilölle, joka haluaa asua lähellä luontoa, mutta kuitenkin lähellä kaupunkia. Vaikka pian täältä itse lähdenkin, jään aina kaipaamaan paikan rauhaa ja hiljaisuutta. Teksti ja kuvat: Heli Heinola, 18v., Tyrnävä/Oulu C U R LY 1 /2 015 7 CURLY-KOLUMNI Politiikka kiinnostaa Y hteiskunnallinen vaikuttaminen on yläasteikäisten nuorten keskuudessa lähinnä yhteiskuntaopin tunnilla ohimennen vilahtava sanahirmu. Ei jaksa, ei kiinnosta eikä huvita. Mutta mitä, jos kiinnostaakin? Erilaisten vaikuttamisen parissa pyörivien järjestöjen kirjo on suuri, täytyy vain löytää se oikea. Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta. Noin 5-vuotias Mirke oli sitä mieltä, että hänestä tulee isona presidentti. Pyrin mukaan oman kuntani nuorisoneuvostoon eli Nuneen heti kun ikäni salli, ja sillä tiellä ollaan. Ensimmäisessä kokouksessa edessäni olivat uudet mielenkiintoiset ihmiset, mielipiteet ja toimintatavat. Pikkuhiljaa porukka tuli tutuksi ja oma ääni oli helppoa saada kuuluviin. Nuorisoneuvoston tehtävänä on olla kanava nuorten äänen kuulumiselle. Tykkään siitä. En osaa sanoa, olisiko homma yhtä mielekästä, mikäli töitä tehtäisiin eläkeläisten oikeuksien parissa. Edustan nuorisoneuvostoa eli koko kuntamme nuorisoa Tornion kulttuuri- ja nuorisolautakunnassa. Parasta nunessa on se, että voit vapaasti valita vastuualueesi oman kykenemisesi mukaan. Myöskään upea yhteishenki ei ole pahitteeksi. Ysiluokan syksyllä minulle avautui mielestäni mahtava tilaisuus. Sain mahdollisuuden hakea yläasteeni 8 CURLY 1 /2 015 oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi ja siinä roolissa lopulta myös aloin toimia. Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on saada koulun oppilaiden ääni kuuluviin ja mahdollisuuksien mukaan parantaa koulun viihtyvyyttä - niin oppilaiden kuin opettajienkin. Toiminta edistää yhteistyötä erilaisten nuorten välillä, mikä taas lisää koulun sisäistä yhteishenkeä. Oppilaskuntatoiminnasta saa hyvät valmiudet tulevaisuutta varten. Missä työssä muka vuorovaikutustaidot olisivat haitaksi? Mitä minä siitä hyödyn? Kuulen kyseistä mietettä ehkä turhankin monesta suusta. Olen saanut Nunen ja oppilaskunnan hallituksen kautta korvaamattomia eväitä elämään. Olen työskennellyt ihmisten kanssa jotka ovat antaneet minulle paljon ja joille minä olen kokenut antavani paljon. Tietämys politiikasta ja erilaisista toimintatavoista järjestöissä auttavat varmasti myös tulevaisuudessa. Ennen kaikkea näen kaiken tämän toiminnan yleissivistävänä. Koen, että olen onnekas kun resurssini ovat riittäneet olemaan mukana vaikuttamisessa. Sinulle, jota mietityttää haluan antaa neuvon. Elämä on juhla, juhli se. Sinulla ei ole mitään hävittävää, eikä yrittänyttä laiteta. Musikaalista ilmaisua kuuden bändin voimalla 1) Funktion 2) Me soitetaan funk-rockia. 3) Vuonna 2013. Meillä oli musikaalinen tarve ilmaista itseämme. 4) Tämä ei ollut ensimmäinen keikka. Meillä oli tosi kivaa! Teksti ja kuvat: Tytti Halttu, 15v. ja Pauliina Pirttinen, 14v., Tampere 1) Sweet Kill 2) Akustista rockia. 3) Bändi perustettiin viime marraskuussa. Meidän mielestä oli hauskaa soittaa yhdessä. 4) Tämä oli meidän ensimmäinen keikka yhdessä. Hiihtolomalla Tampereen Monitoimitalo 13:ssa järjestettiin ChillHouse -tapahtuma. ChillHouse on viikon pituinen, maksuton nuorten festivaali, jossa on livemusiikkia ja muuta mukavaa tekemistä. Maanantaina 23.2 ChillHousessa järjestettiin Pirkanmaan SOUNDS 2015 -aluetapahtuma, jossa esiintyi kuusi bändiä. Raati valitsi niistä kaksi bändiä valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri SOUNDS 2015 -musiikkitapahtumaan. Jatkoon selvisi Funktion ja FM 64. 1) FM 64 2) Suomenkielistä pop-rockia, indie-tyyppistä musiikkia. 3) Keväällä 2014. Teimme yhdessä lukioprojektia ja pidimme musanteosta yhdessä. 4) Keikka oli ensimmäinen tällä kokoonpanolla. 1) Ambush 2) Rockia 3) Bändi perustettiin 2011 ja viimeisin jäsen tuli mukaan 2013. Musa on kivaa ja meitä kiinnosti. 4) Tämä oli meidän viides keikka. Esitimme aluetapahtumaan osallistuneille bändeille muutaman kysymyksen: 1) Keitä te olette? 2) Minkälaista musiikkia te soitatte? 3) Milloin ja miksi perustitte bändin? 4) Oliko tämä teidän ensimmäinen keikka? 1) Output from Thoughts 2) Hiphopia 3) Kaksi kuukautta sitten. Olemme tehneet aikaisemmin soolouraa. 4) Kolmas yhdessä vedetty keikka. 1) Me ollaan Aleksi ja Olli Timeless-bändistä. 2) Pop-rockia 3) Vuosi sitten aloitettiin, koska halusimme soittaa yhdessä. 4) Joo, keikka oli ensimmäinen. Oli kivaa. SARJAKUVAKESKUS Avoimia työpajoja keväällä 2015: Nuorten pajat Tiistain croquis Perjantaipaja Lasten lauantai Avoimiin työpajoihin ei kurssimaksua tai ennakkoilmoittautumista! Katso myös sarjakuvakurssimme sekä muut tapahtumamme osoitteesta: sarjakuvakeskus.fi Teksti: Mirke Tilja, 16v., Tornio Kuva: Sonja, Tornio Tsekkaa blogit ja perusta oma osoitteessa: sarjakuvablogit.com SARJAKUVAKESKUS kursseja – sarjakuvakauppa – kahvio – galleria Hämeentie 150, 00560 Helsinki, Arabianranta Avoinna ma-pe 10–18, la 12–16 Liity Suomen sarjakuvaseuraan, saat Sarjainfo-lehden kotiisi (30 € / vuosi tai 25 € alle 18-vuotiailta) sarjakuvaseura.fi C U R LY 1 /2 015 9 CURLY-KOLUMNI olla mitään muuta. Pelätään vihaisia katseita ja pahoja sanoja, jotka nekin tulevat sellaisten ihmisten suista, jotka eivät itse uskalla olla muuta kuin sitä niin sanottua ”massaa”. Niin oli ennenkin. Jos joku oli erilainen tai käytti erimerkkisiä farkkuja kuin muut, hänet leimattiin oudoksi. Tuntuu, että vanhemmat ihmiset arvostelevat toisia ihmisiä vielä ahdasmielisemmin kuin nuoret. Miestä, jolla on tatuointeja ympäri kehoa, katsotaan kauhistellen ja pelätään, aivan kuin hän olisi joku hirviö tai kummajainen. Pinkkihiuksinen tyttö, jolla on kasvoissaan lävistyksiä, ei hyväksytä töihin. Ei osata ajatella, että lävistysten ja tatuointien alla voi olla herkkä ja sympaattinen ihminen, joka voisi olla hyvä työssään jos hänelle vain annettaisiin siihen mahdollisuus. Onko kaikki mitä nuoret tekevät väärin? P ikku G lauloi laulussaan: ”Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus”, mutta moni vanhempi ihminen ei ole tätä mieltä. Aikuisten mielestä nuorten käytöstavat ja mielipiteet ovat vääriä. Teemme huonoja päätöksiä miettimättä seurauksia, olemme uusavuttomia, laiskoja, aikaansaamattomia ja vastuuttomia. Meitä on opetettu arvostamaan vanhempia ihmisiä, mutta miksi arvostaisimme heitä, jos hekään eivät arvosta meitä? Eräs opettajani sanoi minulle, että jos Suo- 10 CURLY 1 /2 015 meen syttyisi nyt sota, emme pärjäisi, koska nuorten yleiskunto on niin huono. Onko se nuorten syy? Mielestäni ei. Syy on yhteiskunnassa. Maailmaan luodaan koko ajan lisää koneita, jottei ihmisen tarvitsisi tehdä enää mitään itse tai käyttää omia aivojaan.”Nuoret roikkuvat päivät sosiaalisessa mediassa ja koko elämä pyörii sen pienen kapistuksen ympärillä, jota kutsutaan älypuhelimeksi”, sanotaan. Nuoret eivät kuitenkaan ole ainoita. Näkyy niitä aikuisiakin uhkaamassa henkeään, kun täytyy kirjoittaa Facebookin tilapäivitys tai ottaa selfie autoa ajaessa. Eli miksi tämä nuoret sitä, nuoret tätä -yleistys, kun itse tehdään samoja asioita? Suoraan sanottuna lause silloin, kun minä olin nuori, ärsyttää meitä kaikkia. Ymmärrän, että ennen oli erilaista. Maailma muuttuu, tyylit muuttuvat, ihmiset muuttuvat ja ajatustavat muuttuvat. Emme voi sille mitään, joten älkää enää verratko ”ennen vanhaa” ja nykypäivää, tuhlaatte vain aikaanne. Sanotaan, että erilaisuus on hyve, mutta missä se muka näkyy? Kaikki ovat samanlaisia, eikä uskalleta Nuorille opetetaan, millaista elämä oli ennen, joten ehkäpä vanhempia ihmisiä pitäisi valistaa siitä millainen maailma on nyt. Nykyään pitäisi olla normaalia, että kadulla kävelee kaksi naista tai kaksi miestä käsi kädessä ja osoittavat rakkauttaan. Vanhemmat ihmiset oudoksuvat ajatusta, koska heidän nuoruudessaan homous luokiteltiin sairaudeksi. Muttei ketään voi pakottaa olemaan jotain muuta, kuin oikeasti on. Asia on minulle tärkeä ja otan sen vakavasti. Se koskee minun ikäluokkaani. Miten kaikesta tuli näin vaikeaa? Miksemme vain voi kaikki elää tasavertaisina ja ainutlaatuisina ja onnellisina? Ilman pelkoa haukuista tai tuomitsevista katseista. Minut on kasvatettu kunnioittamaan erilaisuutta. Miksi osa ihmisistä on niin ahdasmielisiä? En todellakaan tahdo yleistää tai antaa kuvaa, että kaikki vanhemmat ihmiset olisivat tällaisia. Heillä on myös paljon kokemusta ja viisautta asioista, joista me emme tiedä mitään. Kaikki me ajattelemme eri tavalla ja meillä on omat mielipiteemme. Mutta silti en hyväksy sitä, että kaikesta syytetään nuoria ja meidän ”huonoja” valintojamme. Reaktori Talvilomatapahtumassa oli mukana useita järjestäjiä, kuten Yeesi ry ja Curlyn sponsoroima Sarjakuvakeskus. Helmikuun 18.-20. päivä järjestettiin Helsingissä kymmenettä kertaa nuorille suunnattu talvilomatapahtuma Reaktori. Monipuolista tehtävää ja nähtävää tarjonnut tapahtuma sai viettää juhlavuottaan uudessa ja entistä suuremmassa tilassa, Pasilan Messukeskuksessa. Paikalla oli mm. köysirata, mekaa- Teksti: Taru, 24v., Helsinki Kuvat: Iina Silventoinen, 19v., Helsinki MIKÄ? MISSÄ? MILLOIN? Reaktori on tapahtuma nuorille. Tänä vuonna se järjestettiin Messukeskuksessa talvilomaviikolla. Tapahtumaan oli vapaa pääsy. ninen rodeo, biisinkirjoituspaja, skeittausta ja Axl Smithin esiintymiskoulu. Nuorten mielenterveysseura Yeesi oli mukana tuttuun tapaan. Yeesin vapaaehtoisiin oli mahdollista törmätä kirjaston pisteellä joka päivä klo 15-18. Pisteellä pääsi pyörittämään hyvän mielen onnenpyörää sekä kirjoittamaan ja kiinnittämään omia unelmiaan seinälle ja pyykkinarulle. Pisteellä vierailtiin ahkerasti varsinkin ensimmäisenä MITÄ SIELLÄ OLI? Tekemistä laidasta laitaan - loistava tapa tappaa aikaa tai löytää elämänsä harrastus. Kaksintaistelulajeja, henna-tatuointeja, live-musiikkia, urheilua, kaikenmaailman näpertämistä ja askartelua. Itse olin mukana pyörittämässä sarjakuvapajaa. Yeesin unelmien pyykkinarulle kiinnitettiin yli 70 lappua. päivänä. Unelmalappuja kertyikin peräti 72 kappaletta. Unelmat olivat moninaisia; toiset unelmoivat uudesta lemmikkieläimestä, toiset olivat ilmaisseet yksinkertaisen laajasti haaveensa elää onnellinen elämä. Moni myös unelmoi tietystä ammatista tai matkustelemisesta. Tunnelma oli rento ja tapahtuma jälleen onnistunut, vaikka kohtaamiset nuorten kanssa tuppasivatkin jäämään melko lyhyiksi. Ensi vuodeksi Yeesin pisteellä lieneekin MITÄ SARJAKUVAPAJALLA OLI TARJOTA? Sarjakuvantekoa yksin tai yhdessä, hahmosuunnittelua ja muotoiltavilla vaahtomuovipaloilla leikkimistä. Kirjaston kanssa tehtiin myös pinssejä ja rikospaikkateippauksia lattiaan. Kunnia yhteistyölle! luvassa myös pidempikestoista tehtävää, jonka ohessa nuoret voivat jutustella vapaaehtoisten kanssa entistä enemmän. Curly oli järkännyt paikalle Sarjakuvakeskuksen työpajoja, jotka pyörivät non-stoppina joka päivä. Pajoissa tehtiin mm. jatkosarjiksia ja tikku-ukkotarinoita. Teksti: Jukka Aulavuori, 25v., Helsinki Kuva: Niko Nyholm, 22v., Helsinki MIKÄ TUNNELMA? Kävijöiden määrästä ja asenteista päätellen meno oli mielekästä. Ainakin itse huomasin, että monet kävijät vierailivat paikalla joka päivä. Parasta oli kyllä ehdottomasti itse ilmapiiri. ENSI VUONNA UUDESTAAN? Ehdottomasti. Sarjakuvakeskuksen pajassa tehtiin sarjiksia yksin ja yhdessä. Pajassa muovailtiin myös hahmoja vaahtomuovipalloista. Kirjaston kanssa yhteisessä tilassa tehtiin pinssejä ja rikospaikka -teippauksia lattiaan. Teksti: Veera Kurtti, 14v., Tornio C U R LY 1 /2 015 11 CURLY-KOLUMNI toministeri Piia Viitanen (SDP) vaikuttui, niin kuin me kaikki muutkin, Miskan tarinasta niin paljon, että perusti pikatyöryhmän kehittämään ratkaisua nuorten asunnottomuuden poistamiseksi. Ratkaisuehdotuksia lähetettiin Kioskin toimitukseen erittäin paljon. Niitä olivat mm. kodittomien tukihenkilö, joka osaisi auttaa nuorta laittamaan asiat oikealle raiteelle. Ohjelmassa puhuttiin paljon myös siitä, että poliitikkojen pitäisi elää itse jonkin aikaa pelkällä sosiaaliturvalla ja tutustua byrokraattisen valtiomme lomakelippulappu -palveluihin. Itse kannatan keksintöä, joka on rantautunut Kiinasta Hollantiinkin: konttiasunnot. Ne ovat suhteellisen yksinkertaisia. Yksi asunto muodostuu kahdesta-kolmesta kontista, jotka muodostavat kerrostalomaisen rakennuksen. Kontit tietysti täytyisi varsinkin Suomessa ääni- ja lämpöeristää sekä asentaa sähköt. Itse ainakin asuisin mieluummin sellaisessa asunnossa kuin rautatieasemalla. NUORTEN ASUNNOTTOMUUS KOSKETTAA MEITÄ KAIKKIA N uoret ovat tulevaisuus. Me olemme tulevaisuuden päättäjiä, toimitusjohtajia, insinöörejä, tiedemiehiä tai myyjiä. Suomessa oli vuonna 2013 yli 2000 asunnotonta nuorta (alle 25-vuotiaat) ja trendi on vain jatkunut. Yleisradion uusi ohjelma- ja sosiaalisen median konsepti Yle Kioski otti aiheen käsittelyyn maanan- taina 19.1.2015, kun toimittaja Rakel Liekki jätti kotiavaimensa, lompakkonsa ja puhelimensa Kioskin toimitukseen ja lähti viettämään 24 tuntia kodittomana. Taipaleellaan hän tapasi nuoren kodittoman miehen Miskan. Seuraavana päivänä Miska ja Rakel astelivat yhdessä Kioskin suoraan televisiolähetykseen kertomaan millaista on olla koditon. Rakelin näkökulma oli tietysti vain pintaraapaisua, mutta Miska neljä kuu- kautta kodittomana olleena pystyi kertomaan hieman tarkemmin. Vaikka Miska asunnoton olikin, kävi hän silti koulua. Kuvitelkaa, jos itse kävisitte ensin normaaliin tapaan päivällä koulua, mutta sitten viettäisittekin yön valvoen, liikkuen paikasta toiseen. Kuitenkin nyt, kiitos Yle Kioskin, Miska ei enää ole koditon vaan hänellä on asunto. Ohjelmassa mukana ollut asun- Nuorten kodittomien auttaminen on loppupeleissä hyvin yksinkertaista; jos sinulla on yksi ylimääräinen huone kodissasi, höllää vähän vuokrien kanssa ja majoita nuori kotiisi. Me ollaan oikeasti ihan mukavia. Suurin ongelma nuorten kodittomuudessa on juurikin se, että asunnot ovat kalliita eikä nuorella ole sellaisia rahoja maksaa kuukausittain. Saati sitten alussa maksettavaan takuuvuokraan. Meissä nuorissa on tulevaisuus, älkää unohtako sitä. Tehkää kuten Miska, ajatelkaa positiivisesti. Meillä on väliä. Teksti ja kuvat: Heli Heinola, 18v., Tyrnävä/Oulu Tekijä: Iina Silventoinen, 19v., Helsinki 12 CURLY 1 / 2 015 C U R LY 1 /2 015 13 Ronjan unelmien koulukuvassa olisi ainakin hevosia. UNELMIEN KOULUKUVA Ronja Salmen juontama ja käsikirjoittama Unelmien koulukuva alkoi taas. Sarja toteuttaa kuutosluokkalaisten hurjimmatkin koulukuvaunelmat ja tällä kertaa mukana on ainakin räjähdyksiä, kuvauspaikan täydeltä karkkia ja Musta Barbaari. Teksti: Pauliina Ropponen, 19v., Kuopio. Kuva: Lars Johnson K oulukuva on kouluvuoden odotetuin hetki. Sitä varten laitetaan ylle parhaimmat vaatteet ja vielä ennen H-hetkeä käydään tarkistamassa että kaikki on varmasti tip top. Silti kuvat ovat usein tylsiä, jäykkiä ja persoonattomia. Kuvaaja yrittää kaikin voimin saada pitkästyneen ja istumaan tai seisomaan kyllästyneen luokan hymyilemään edes yhdessä kuvassa. Usein huonoilla vitseillä. Millaisesta koulukuvasta sinä olet haaveillut? Millaisen kuvan luokkasi ottaisi jos saisi vapaat kädet sen toteuttamiseen? Oletko kenties haaveillut ottavasi kuvan avaruudessa, Oscar-gaalassa tai kenties elokuvan kulisseissa? Ronja Salmen juontama ja käsikirjoittama sarja Unelmien koulukuva tekee kuudesluokkalaisten haaveet todeksi. OHJELMAN TAKANA NUORI AMMATTILAINEN Ronja Salmi on 21-vuotias median ammattilainen, joka asuu Helsingin Kalliossa. Hän on erikoistunut koululaisille ja nuorille suunnattuihin sisältöihin. Salmi on juontanut tv-ohjelmia, käsikirjoittanut ja toimittanut juttuja myös lehtiin ja nettiin. Vapaaajallaan hän kertoo olevansa intohimoinen ratsastaja. Rohkeus esiintyä syntyy kokemuksen kautta. Salmi on harrastanut monta vuotta teatteria, jonka kautta esiintymiskokemusta ja varmuutta on karttunut. Hänen mielestään esiinty- 14 CURLY 1 /2 015 misen tulee aina jännittää vähäsen ja nykyään Salmi osaa nauttia siitä jännityksestä, jota esiintyminen tuo tullessaan. Esiintymisestä hän on nauttinut aina. Unelmien koulukuva kuvataan koulussa, ison luokan edessä. Silloin Salmen mukaan auttaa se, että hengittää syvään ja rauhallisesti. Salmi sanoo, että ohjelmaa tehtäessä ei ole vielä tullut vastaan liian riehakasta tai ikävää luokkaa vaan oppilaat ovat kuunnelleet, jos hänellä on asiaa. Ja se kannattaa, koska silloin saa vihjeitä ja ohjeita tulevaa kuvausta varten. KONSEPTIN TAKANA VUOSIA VANHA IDEA Unelmien koulukuva -konseptin idea on jo muutamia vuosia vanha. Se syntyi ideointisessiossa, jossa keskusteltiin vaihtoehdoista Galaxi-ohjelman jaksoiksi. Syntyi ajatus maailman hienoimmasta koulukuvasta ja kehitystuottaja Tommi Hakko kehitti ideaa yksin ja yhdessä muun toimituksen kanssa. Tänä vuonna alkaneen Unelmien koulukuvan toisen tuotantokauden käsikirjoittamisesta vastasi Ronja Salmi. Ohjelma on otettu vastaan kouluissa erinomaisesti. Kaikki ovat olleet motivoituneita ohjelman tekemisessä ja luokka on tietenkin ottanut työryhmän vastaan riemunkiljahduksin. Eihän sitä aina pääse tekemään televisio-ohjelmaa saati sitten unelmiensa koulukuvaa. Palautteen mukaan ohjelman tekeminen on koettu olevan voimauttava ja antoisa kokemus, josta jälkikäteen ollaan ylpeitä koko koulussa. OMAPERÄISIMMÄT IDEAT OHJELMASSA MUKANA Oppilaiden unelmien koulukuvan ohjelmassa ottaa valokuvaaja Lars Johnson. Kuvat ovat herättäneet ihastusta ja lopputulos on tietenkin hieman aina poikennut oppilaiden kuvitelmista. Valot ja kuvanmuokkaus lisäävät kuvaan jotakin sellaista mitä ei kuvaustilanteessa voi nähdä. Kuvan saa jokainen omakseen ja niitä on ylpeästi ripustettu oman huoneen seinille. Salmen mukaan ohjelmaan haluttiin valita hyviä ja erilaisia kuvaideoita. Sarjassa nähdään mm. painovoimaa uhkaava avaruuskuva, kauhukuva ja herkullisen näköinen karkkimaakuva. Karkkimaakuvan lavasteina oli niin paljon karkkia, että toimitus hukkuu siihen vieläkin. Sitten vaikea kysymys: millainen olisi Ronja Salmen unelmien koulukuva? - Kuvassa olisi totta kai upeita hevosia, ehkäpä meren rannalla tai jylhässä vuorimaisemassa. Mutta Unelmien Koulukuva on aina koko luokan yhteinen idea, joten siitä tulisi päättää koko luokan kanssa, Salmi sanoo. Unelmien koulukuva -sarjan uudet jaksot alkoivat Ylen TV2 -kanavalla 18.1.2015. Katso ohjelmaa Yle Areenassa: areena.yle.fi/tv C U R LY 1 /2 015 15 KASMIR: 1. - Kummatkin vanhempani esiintyivät teatterissa, joka oli erikoistunut musiikkiin. Kävin aina mukana siellä ja siitä se sitten lähti. Tai oikeastaan kunnolla aloitin myöhemmin laulamalla ensin toisten biisejä ja ottamalla muista mallia. Kun se ei oikein kiinnostanut, niin aloin tehdä omaa juttua. 2. - Halusin esiintyä ja antaa ihmisille jotain uutta. 3. - Alussa se kuumotti ja vieläkin välillä vähän jännittää, mut siihen tottuu. Ihmiset on tosi mahtavia, kun ne on ihan messissä ja nauttii. 4. - Toisen levyn kirjoitus ja paljon keikkoja ja toivottavasti hyviä biisejä. 5. - Nautin. Tää on mun elämän isoin unelma ja nyt se on toteutunut. On sen eteen kyllä saanut tehdä paljon hommiakin ja on niitä takaiskujakin tullut. Mutta niidenkin yli on päästy. 6. - Pitäkää pää kylmänä. Ei kannata keulia turhaan ja kannattaa oikeasti miettiä mihin ryhtyy. Julkisuus on kuitenkin iso juttu ja siinä mukana tulee myös pettymyksiä. Päästimme Kasmirin valmistautumaan esiintymiseen ja lähdimme hyvillä mielin takaisin Steissin yleistilaan. Hetken ehdimme lämmitellä itseämme seuraavaa haastattelua varten. Ja taas meitä tultiin hakemaan. TCT:n pojat naureskelivat ja nousivat kättelemään. TCT: EXIS-T TAPAHTUMA STEISSILLÄ Salon nuorisotalo Steissillä järjestettiin tapahtuma, jossa esiintyi mm. Kasmir ja TCT. Teksti: Aleksi Santanen,14v. ja Veera Kreula, 15v., Salo Kuvat: Noora Kreula, 16v., Salo E xis-T tapahtumassa Steissillä oli paljon aktiviteetteja kuten musiikkia, pelejä, naposteltavaa sekä hiusten ja kynsien stailausta. Iltaan osallistui paljon nuoria ja haastattelimme heitä mitä mieltä he olivat tapahtumasta. Tapahtumassa esiintyi muutama artisti ja saimme myös heiltä kiinnostavat haastattelut. 1. - Eka me tehtiin musiikkia erikseen, sit tutustuttiin ja alettiin yhdessä tekee hommia. 2. - Koska me nautitaan musiikin tekemisestä. 3. - Vähän jännittää. Pienimmille porukoille esiintyminen jännittää enemmän. 4. - Askel kerrallaan -tekniikalla mennään. 5. - Erittäin paljon. 6. - Usko omaan tekemiseen, älä anna negatiivisten kommenttien lannistaa. Ota voimaa haukuista. TCT:n Pojat mainostivat uutta sinkkuaan ”LAVATANSSIT”, joka ilmestyi 5.12. - Seuratkaa Instagramissa ja Facebookissa, sieltä saa aika hyvin tietoa keikoista ja muusta! HAASTATTELUT Seuraavaksi tuli ilmoitus, että pääsemme jututtamaan Kasmiria ja TCT:tä. Ensimmäisenä olimme Kasmirin huoneen oven edessä. Hieman jännitti ja puna nousi poskille. Ovet avattiin ja hymyilevä parrakas mies nousi sohvalta kättelemään. Esittäydyimme ja menimme hänen seurakseen sohvalle. 1. Mistä sait idean alkaa esiintyä? 2. Miksi aloit kirjoittaa biisejä? 3. Miltä tuntuu olla kaikkien edessä? 4. Onko tulevaisuuden suunnitelmia? NUORTEN AJATUKSIA Monika Vilmunen ja Assi Lehtovaara, 11, kertovat fiilisten olevan iloiset ja riemukkaat. - Osallistuimme tapahtumaan, koska halusimme tulla katsomaan TCT:tä! Eli suurin osa porukasta tuli tapahtumaan esiintyjien ja kavereiden takia. Ihmiset olivat ryhmittyneet omiin porukoihinsa ja etsivät kavereitaan ja hyviä eturivipaikkoja. Kiertelimme vähän aikaa ympäri ja odottelimme esiintyjiä. Ensimmäiseksi lavalle tuli Sippo, joka räppäsi omia biisejään. 16 CURLY 1 /2 015 Instagram: tctmusiikki Facebook: TCT RADIOFESTIVAALI 2015 16.-18.04.2015 Torniossa TAPAHTUMA ÄÄNIALAN OPISKELIJOILLE YMPÄRI SUOMEN. VERKOSTOITUMISTA AMMATTILAISTEN KANSSA. LUENTOJA. PALAUTETTA TÖISTÄ. NELJÄ KILPAILUSARJAA, MYÖS NUORTEN SARJA. VOITTAJILLE MAINETTA JA KUNNIAA! 5. Nautitko musiikin tekemisestä ? 6. Mitä neuvoja antaisit aloitteleville esiintyjille? Max Jaarmo, 14, osallistui tapahtumaan, koska oli tapahtuman järjestelyissä mukana. - Tulin myös kavereiden ja hyvän musiikin takia. Max toivoi, että kaikki menisi hyvin ja että kaikilla olisi hauskaa. Ilona Vesanen, 15 ja Pinja Röyhkiö, 14, tulivat yhdessä katsomaan TCT:tä. - Haluaisimme, että tapahtuu jotain jännää, tytöt kommentoivat. maan TCT:tä! Sakari Olsbo, 15, kommentoi että porukkaa oli aika paljon ja kaikilla näytti olevan hauskaa. - Esiintyjät ovat myös hyviä. CEBOOKISSA , FA Ä IT E M A A R SEU GRAMISSA! TA S IN JA Ä S IS R T WITTE spot.fi festari.blog io d ra : IA G LO B SEKÄ LUE Radiofestivaali & Radiofestari C U R LY 1 /2 015 17 ” Kivointa on safkan teko ja hengaus kavereiden kanssa.” Nuorten Safkapaja toimii Ruoholahden nuorisotalolla perjantai-iltaisin ja on tarkoitettu kaikille nuorille. Toiminta on maksutonta ja vapaaehtoista. Tällä kertaa vuorossa oli meksikolainen ilta. Teksti ja kuvat: Iida Karjalainen, 17v., Joel Sapienza, 18v. ja Feisal Hassan, 20v., Helsinki S afkapaja aloitti toimintansa Ruoholahden nuorisotalolla syksyllä 2013 nimellä kiloklubi, mutta nimi haluttiin vaihtaa. - Kiloklubi kuulosti joltain laihdutuskerholta, kertoo Iida Karjalainen, 17. Hän on ollut alusta asti mukana toiminnassa. Joel Sapienza, 18, ja Feisal Hassan, 20, ovat olleet toiminnassa mukana vajaan vuoden. - Meidät pyysi mukaan entinen ohjaaja Alassanne, nuoret kertovat. Safkapaja on auki kaikille. Nuoret toivovat, ettei vain yhden kerran kävijöitä tulisi, vaan ryhmään sitouduttaisiin. - Me kaikki ollaan sitouduttu tähän. Nuorten mukaan yhteishenki on pajassa hyvä. Kaikki tunsivat toisensa jo ennen pajaa, lähinnä Walkersista, jossa kaikki viettivät aikaa. KAIKKI SIIVOAA Safkapajan nuoret ovat iältään 16-20 -vuotiaita, eli osa on ns. ylittänyt jo nuokkari-iän. - Onneksi me ollaan lapsenmielisiä ja saadaan osallistua tähän toimintaan, nuoret kertovat. Paja kokoontuu noin kerran kuussa ja päivästä sovitaan Facebook -ryhmässä äänestämällä. - Yleensä me kokoonnutaan duunaa safkaa perjantai-iltaisin, koska se tuntuu sopivan meille yleisesti parhaiten, eikä esim. koulua ole seuraavana päivänä. Me kokoonnutaan klo 16 nuokkarille, 18 CURLY 1 /2 015 jonne tulevat ne jotka pääsevät. Ohjaajan kanssa mennään kauppaan ostamaan safkatarvikkeita. Muut tulevat sitten paikalle klo 17 aikoihin. Tekeminen alkaa työnjaolla ja reseptien tarkastelulla. Yleensä me tehdään työt pareittain ja joku vastaa kattauksesta. Mutta kaikki vastaa omista jäljistään ja siivoamisesta! Meidän nykyinen ohjaaja Kreetta Pernu on ammattikokki, joka auttaa ja neuvoo ruoan teossa. Kreetta toimii pajassa vapaaehtoisena, nuoret kertovat. MEKSIKOL AINEN MENU: Joel Sapienza, 18v. Tortillat Liha-paputäyte Maissi-tomaattisalsa Guacamole Paistettu paprika-sipulitäyte Marinoitu kaalisalaatti Ananas Ranskankerma Juustoraaste Opiskelija Omnian Hotelli-, ravintola ja cateringala Riisimuroilla kuorrutetut paistetut banaanit ja jäätelöä. 1) Haaveiletko kokin ammatista? - Suuntaudun hotellipuolelle, joten ruoka on jollain tavalla läsnä tulevassa ammatissa. RIISIMUROBANAANIT: 2) Katsotko kokkiohjelmia? - Katson yleensä jenkkiversioita esim. Hell´s Kitchen, Masterchef ja Top Chef. Gordon Ramseyllä on asennetta. 3) Mitä kokkaat parhaiten? - Mun spessu on kanawokki, jota teen joskus himassa. Siinä vaan kestää niin kauan ettei aina pysty. ½ banaania syöjää kohden riisimuroja öljyä sokeria Puolita banaanit ja valele pienellä määrällä öljyä. Murskaa riisimuroja lautasella esim. lasin pohjalla. Pyöritä banaanit riisimuromurskassa. Painele murskaa banaaneihin käsin. Kuumenna öljy ja paista banaanit kunnes kuori on kullanruskea. Paiston jälkeen nosta banaanit paperin päälle lautaselle ja ripottele hiukan sokeria kuumalle pinnalle. Nauti jäätelön tai kastikkeen kera. Näistä tarvikkeista syntyi… GUACAMOLE: …tällaisia herkkuja. 2 syöntikypsää avokadoa 1 punasipuli 1-2 valkosipulin kynttä 1 punainen chili 1 dl hienonnettua korianteria 1 limen mehu 1 prk ranskankerma 1/2 tl suolaa mustapippuria Puolita avokadot ja poista siemenet. Koverra hedelmäliha pois kuoresta lusikalla ja soseuta haarukalla painelemalla kulhon reunoja vasten. Pilko punasipuli ja chili pieneksi ja lisää kulhoon. Tulisemmasta pitävät voivat laittaa chilin siemenet mukaan. Purista limen mehu ja valkosipuli kulhoon. Lisää korianteri, suola, mustapippuria ja creme fraiche. Sekoita guacamole ja nauti! Voit myös tehdä guacamolen tehosekoittimessa lisäämällä sinne kaikki aineet ja pyörittämällä keskiteholla kunnes saat haluamasi sileyden. Ja eiku syömään! PIENELLÄ RAHALLA KUNNON HERKUT Seuraavan pajan ruoat päätetään alustavasti joka kerta pajan lopuksi. Kreetta tekee päätösten pohjalta tarkemman menun ja jakaa sen nuorille Facebookissa. Kreetta myös tekee tai etsii reseptit ruokiin. Pajassa tehdään aika paljon tulisia ja eksoottisia ruokia, koska osallistujia on monesta kulttuurista. Nuoret eivät tiedä mikä heidän budjettinsa on, mutta epäilevät, ettei se ei olo kauhean suuri. - Hyvällä suunnittelulla saadaan vähälläkin rahalla tosi paljon kaikkea. Eikä me olla koskaan lähdetty nälässä pois, päinvastoin. Paja ei maksa meille mitään, joka on huippu juttu!!, nuoret kertovat. Nuoret toivovat, että paja pysyy pystyssä niin kauan kuin kävijöitä riittää ja ohjaajan hermot kestää. - Jos joku on kiinnostunut meidän toiminnasta niin käykää vilkaseen Facebookissa Safkapajan sivut ja laittakaa viestiä seinälle, niin me vastataan siellä. Safkapajaa ohjaa ammattikokki Kreetta Pernu (kolmas oikealta). Feisal Hassan, 20v. Opiskelija Keudan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajalinja 1) Lempiruoka? - Riisi ja kana on ehdoton suosikki. 2) Kokkaatko kotona? - Nuudelit on mun juttu. 3) Mitä hyötyä Safkapajasta on ollut? - Oppii raaka-aineista, niiden valmistusajoista ja käsittelemään niitä. Saa maistaa kaikenlaista. C U R LY 1 /2 015 19 Kuva: Virve Laustela / Suomen valokuvataiteen museo. Julia Kavanto, 17v. ”Olen, koska kirjoitan. Nyt olen 17 vuotta, mutta kun täytän 18, aion matkustella entistä enemmän. Perustin taannoin matkailu-blogin wheretogoandwhygothere.blogspot.com” VITUN SYNKKÄÄ Sanataideryhmä Saniaisen nuoret lukivat tekstejään yleisölle Kielikuvia -tapahtumassa. Hän on valkoinen, mutta hän on musta. Hän oli ennen iloinen, mutta eipä ole enää. Hänen nahkatakki on synti. Mustat farkut langenneet. Musta t-paita sama kuin miesmallilla. Mustat kengät hän varasti pukumieheltä. #KIELIKUVIA Hänen tukkansakin musteni, kun kaikki on niin vitun synkkää. TÄNÄÄN ON Hän on valkoinen, niin valkoinen, että haamukin säikähtäisi. Nuoren Voiman Liiton sanataideryhmä Saniaisen ja #Snapshot-näyttelyn sanataidetapahtuma järjestettiin Suomen valokuvataiteen museolla joulukuussa. Paikalla ryhmän nuoret lausuivat tekstejään, jotka oli rakennettu syyslukukauden kielikuvia -teeman ympärille. Hän oli ennen ruskettunut, mutta eipä ole enää. Hänen siniset verisuonet pullottavat. Hänen pitkillä sormilla on hyvä tökkiä ja soittaa piano ja päästää irti. Hänen pitkillä jaloilla on hyvä juosta karkuun, ja pomppia, ja pelata Twisteriä. Mutta eihän hän mitään Twisteriä pelaa, kun kaikki on niin vitun synkkää. Nelli Oksanen, 18v. 1. Sunnuntaisin täällä on maailmanloppu. Kun pilvet ovat kuluneet puhki ja aurinko paahtaa betonin niin kuumaksi, ettei sille voi kunnolla istua. Jalat heiluvat huolettomina reunan toisella puolella, nauraen kuuden metrin pudotukselle ja sille mahtavalle voimalle, joka katkoisi reisiluut kuin kaksi kuivaa oksantynkää, jos horjahtaisi hiukan. Edessä oleva talo on päällystetty kaakeleilla, samanlaisilla kuin kaikki muutkin korttelin taloista. Kuollut linnoitus täynnä lasia, betonia ja varjoihin jääviä syvennyksiä. Niin suuri, että muuttaa ajotien äänetkin toisiksi. Etäiseksi huminaksi. Maailmanlopun melodiaksi. 20 CURLY 1 /2 015 ”Kirjoittamisessa on hauskaa se, että voi huoletta rakennella vaikka millaisia maailmoja vihkojen tai kirjojen takakansiin ja lopulta tuhota ne yhtä nopeasti kuin ne syntyivätkin.” 2. Kun istuu aivan hiljaa rantavedessä, antaen suolan ja rosoisten kivien raapia jalkojaan, voi merenaalloilta kuulla kaiken. Kuinka auringon nuolet värjäävät hennot laineet kullalla. Kuinka Hietasimpukka kertoo lajitoverilleen viimeöisestä unestaan. Kuinka tuhatvuotiset merivirrat kohtaavat rakastavaisten lailla, yhdistyen jossakin kaukana. Ja minun tekisi mieli vain itkeä. 3. Kaikki istuvat rivissä. Polvet yhdessä, pieninä kompakteina kahden pakkauksina. Yhdessä on kuitenkin mustelma, jonka sait viime yönä kompuroidessasi portaikossa. Sievien päiden rykelmät kääntyvät eteenpäin, ikuistaen hymynsä kahteenkymmeneen sukualbumiin sekä yhteen postikorttiin joka löytää tiensä kahden päivän kuluttua Ruotsiin. Sinun hymyäsi ei kuitenkaan kukaan löydä albumistaan. Se muuttuu salaisuudeksi juuri sillä hetkellä kun käännät nauravat kasvosi minua kohti. Ja minä säilytän sen, hymysi. Laitan sen puiseen rasiaan, johon keräsimme simpukankuoria viime kesänä. SANIAINEN on Nuoren Voiman Liiton sanataideryhmä kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneille 13-19 -vuotiaille nuorille. http://nvlsaniainen.blogspot.fi NUOREN VOIMAN LIITTO on valtakunnallinen, lähes satavuotias kirjallisuusjärjestö, jonka toiminta on poliittisesti sitoutumatonta ja avointa kaikenikäisille. www.nuorenvoimanliitto.fi Ikkunassa on vääristymä. Maisema keinuu ja kirkon risti menee mutkalle. Eikä taivaalla ole pilviä, vain sinisyyttä, kaukaa vaaleampaa, läheltä syvemmän sinistä. Puiden alimmat lehdet ovat vielä vihreitä, ylemmät kellertävät. Lehdet ovat teräviä, pyöreitä tyvestä, mutta suppenevat päästä. Puulla on tukeva, mutta sileä runko, kaunis pyöreä lehdistö. Sen alla olisi hyvä istua, ei yksin kuitenkaan. Joku jonka kanssa jakaa kauneus ja tee, ehkä mauttomia keksejä. Kunhan ei ole yksin teen ja keksien ja kirpeän kauneuden keskellä. Ei tee yksin lämmitä. Sen toisen lämmittävän kanssa voisi keskustella siitä, minkä puun lehtien ruska on kauneimman väristä (vaahteran), tai siitä minkä puun lehdistä kuuluu kaunein suhina (haavan). Tai voisitte vain kuunnella liikettä, hän voisi silittää sinun kättäsi, ja sinä voisit silittää hänen hiuksiaan. Ja hengittäisitte yhdessä samaa syysilmaa. Eikä koskaan olisi ollut niin mukavaa. Etkä halua päästää irti, siitä tästä kuvitellusta hetkestä. C U R LY 1 /2 015 21 TOSITARINA Endometrioosi –Elämää käsi kädessä kivun kanssa hoidossa. Toiset ovat löytäneet apua vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Sairaus ja sen eteneminen on jokaisella yksilöllistä, eikä tarkkoja ennusteita etenemisestä voida tehdä. Moni endometrioosipotilas joutuu myös kohtaamaan vaikean sairautensa suhteen vähättelyä, epäilyjä ja ymmärtämättömyyttä. Endometrioosi ei näy päällepäin, eikä sairastavalla ole mitään tiettyjä ulkoisia tuntomerkkejä. Ainoa tapa lisätä myönteistä suhtautumista ja ymmärrystä on tietoisuuden lisääminen. TÄRKEÄÄ TYÖTÄ MIKÄ TAUTI? Olen 23-vuotias endometrioosia sairastava opiskelija. Toivon, että tästä artikkelista olisi hyötyä jollekin, joka potee endometrioosin oireita, sillä tutkimukset ja hoito tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Oireeni alkoivat jo 12-vuotiaana, mutta pahenivat kaksi vuotta sitten päivittäiseksi kivuiksi. Aloin epäillä endometrioosia, kun kipu ei enää liittynyt kuukautisiin. Sain kohdata aluksi epäilyä niin lääkärien kuin läheistenikin puolelta, mutta pääsin lopulta tutkimusten kautta hoitoon ja sairautta ryhdyttiin seuraamaan tiiviisti. Myös lähipiiri suhtautuu nykyään todella ymmärtäväisesti. Harmittelen, etten osannut hakeutua hoitoon jo nuorempana, sillä endometrioosini olisi voitu saada varhaisella hoidolla paremmin hallintaan. Diagnosoinnissa voi kestää pitkään, jopa 6-9 vuotta, joten tutkimukset on syytä aloittaa hyvissä ajoin. 22 CURLY 1 /2 015 Endometrioosiyhdistys tekee arvokasta työtä asian ympärillä. Yhdistyksen vapaaehtoiset järjestävät vertaistukitoimintaa, tapahtumia ja tapaamisia, julkaisevat lehteä sekä ylläpitävät vertaistuellisia Facebookryhmiä. Yhdistyksen toimintaan voi päästä mukaan kuka vain. Yhdistys järjestää myös valtakunnallisen Endometrioosiviikon 23.-28.3.2015 Endometrioosi eli kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti on yksi hedelmällisen iän saavuttaneiden naisten sairauksista, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on kohdun ulkopuolella. Oirehdinta voi alkaa heti kuukautisten alettua. Endometrioosi ei tartu, mutta on vahvasti perinnöllinen. Tauti voi olla oireeton tai ilmetä esimerkiksi kivuliaina kuukautisina, kipuna ennen kuukautisia, selkäkipuna, suolioireina, vatsakipuna tai tärinäkipuna. Väsymys ja jatkuva kipu ovat myös yleisiä. Endometrioosia esiintyy 6-10%:lla naisista, mikä tarkoittaa, että lähes jokaisen tuttavapiiriin kuulunee vähintään yksi tautia jopa tietämättään sairastava. Tauti voi aiheuttaa kipuoireiden lisäksi myös masennusta ja lapsettomuutta. Oireita hoidetaan hormonivalmisteilla, kipulääkkeillä ja leikkaushoidolla. Hyvän hoidon löytyminen on erittäin tärkeää, sillä sairautta ei kyetä parantamaan kokonaan. Endometrioosi voi myös harvinaisissa tapauksissa koitua kohtalokkaaksi levittyään vaarallisiin paikkoihin vatsaontelossa, joten hoidon tärkeyttä ei voida korostaa liiaksi. www.endometrioosiyhdistys.fi Teksti: Nanne Kukkura, 23v., Tampere – MILTÄ SUOMI SOUNDAA? RI SUOMEA BIISINKIRJOITUST YÖPAJOJA YMPÄ AIEMPAA KAIKILLE 8-20 -VUOTIAILLE ILMAN MITEN ENDOMETRIOOSI VAIKUTTAA ELÄMÄNLAATUUN? Vastaus kuuluu: heikentävästi. Tästä olisi myös sairastavan lähipiirin hyvä olla tietoisia. Kipuoireet johtavat usein uupumiseen. Osa potilaista voi elää lähes normaalia elämää kipulääkitysten ja hormonivalmisteiden avulla, sekä myös liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia sairauden pääteemoilla ”Tiedätkö mitä endometrioosi on? Jopa 120000 suomalaista naista tietää” sekä ”Voimakas kuukautiskipu ei ole normaalia, eikä sen kuulu olla osa naisen elämää”. Viikon ohjelmasta löytyy lisätietoa Facebookissa Endometrioosiviikon ryhmässä sekä yhdistyksen nettisivuilla. Ohjelmaa järjestetään myös paikallisesti marssien sekä vertaistukiryhmien muodossa. Jos endometrioosiepäilylle on aihetta, kannattaa tutkimuksiin hakeutua välittömästi esimerkiksi terveydenhoitajan tai oman terveysaseman kautta. Hormonihoidot purevat parhaiten hyvissä ajoin aloitettuna. Facebookin vertaistukiryhmät, nuorten naisten EndorFiinit sekä kaikille tarkoitettu Endometrioosittaret ottavat avosylin vastaan. Tule mukaan! Lisää: rimlab.fi KOKEMUSTA PAJAT ILMAISIA! Facebookissa: RIMLAB Tsekkaa: YLE Areenasta: areena.yle.fi/tv Endometrioosiyhdistyksen keltainen nauha. Keltainen on endometrioosin maailmanlaajuinen tunnusväri. OBS! RIMLAB funkar på svenska också - mer svenskspråkig info finns på vår nätsida! And we can also work in English when needed! C U R LY 1 /2 015 23 MIELIPIDE MIELIPIDE NUORISOVAIKUTTAMINEN Kuka sanoi, että nuoret eivät voi vaikuttaa? Sillä se on valetta. Lähes kaikkialla Suomessa toimii nuorisovaltuustoja, vaikuttamisesta kiinnostuneista nuorista kasattuja ryhmiä, jotka haluavat vaikuttaa. MIKSI ON HUUMEITA? Olen monesti miettinyt kuinka vaikeassa tilanteessa ihmiset ovat, kun heidän pitää turvautua niinkin vaarallisiin aineisiin kuin huumeisiin. Eivätkö he pelkää huumeita ja niiden sivuvaikutuksia vai onko oikeasti hienompaa leikkiä hengellään? Onko huumeiden käyttö jokaisen oma-asia vai pitäisikö siihen puuttua enemmän? Itse olen aina pelännyt huumeita. Olen kai onnekas. Olen myös vältellyt paikkoja joissa huumeihmisiä voisi olla, mutta aina ei voi tietää missä sellaisia kohtaisi. ELÄ OMAA, ÄLÄ MUIDEN UNELMAA ”Siis etsä aio mennä ollenkaan opiskelemaan?”, kuulin kysymyksen useasti vuosi sitten valmistuessani lukiosta. Osa kavereistani tuomitsi päätökseni pitää opiskeluista taukoa ja aloittaa työelämä. En lapsena milloinkaan piirtänyt itseäni esimerkiksi poliisina tai menestyvänä uranaisena, vaan lippis päässä ja hymyilevänä. En koskaan toivonut rikastuvani, vaan saavani työn, mistä nauttisin ja josta tienaisin sen verran, että saisin laskut ja ruoan maksettua ja pärjäisin omillani. YO-kirjoitusten jälkeen sain työpaikan muuttoalalta, ja huomasin pian työn sopivan minulle kuin nakutettu: sai liikkua, työkaverit olivat ihania ja kehityin työssä koko ajan. Olen saanut paljon positiivista palautetta asenteestani työtä kohtaan, mutta syy on yksinkertainen: elän tällä hetkellä sitä unelmaa, josta lapsena haaveilin. Vaikka korkeakouluttautuminen on yksi tie tulevaisuuteen, se ei ole ainoa reitti. Kaikkien haave ei ole saada omakotitaloa, farmari-Volvoa ja kesämökkiä järven rannalta. Toisille riittää, kun voi joka aamu herätä hyvillä mielin tietäen, että saa taas viettää hyvän päivän loistavassa porukassa tehden sitä, mikä tuntuu omalta. Maria Hemming, 20v., Vantaa 24 CURLY 1 /2 015 Festareilla aikuiset tarjoavat huumeita nuoremmille ja vannovat, ettei aineeseen voi jäädä koukkuun. Entä jos jotain tapahtuukin? Onko vastuu silloin nuorella itsellään vai huumeiden tarjoajalla? Miten voi olla mahdollista, että vaikka festareiden porteilla on turvatoimet ja kaikki saa silti lukea lehdistä kuinka ihmisten hallusta oli löytynyt huumeita. Pitäisikö festareillakin ihmiset tutkia tarkemmin niin kuin lentokentillä? Huumeet ovat johtaneet moniin nuorten kuolemiin ja vaaratilanteisiin, joista olisi selvitty vähemmällä jos olisi ollut järkeä päässä. Valistus kouluissa ja netissä ei todellakaan ole turhaa. Huumeiden vaaroista pitäisikin valistaa huomattavasti enemmän. YAD tekee hyvää työtä kertoakseen ihmisille ja varsinkin nuorille tietoa huumeista. Olen myös onnellinen siitä avusta, mitä melkein joka kunta antaa ihmisille, jotka ovat käyttäneet huumeita ja haluavat apua. On kauheaa lukea lehdistä kuinka perheissä on pieniä lapsia, jotka joutuvat kärsimään huumeita käyttävistä aikuisista jopa heidän arkipäiväisessä elämässään. Jos vain saisinkin taottua ihmisten päähän järkeä! Että leikkikää mieluummin vaikka lumisotaa hangessa kuin hengellänne huumeiden kanssa. Tekisin sen mielelläni kaikkien ihmisten vuoksi. Nuorisovaltuusto kuulostaa aika tylsältä ja viralliselta. Mutta siinä on asia jota se ei ole nähnytkään! NuVa:ssa on todella mukavaa, pääsee järjestämään tapahtumia, tapaamaan poliitikkoja, kirjoittamaan tämmöisiä juttuja ja tietenkin on virkistys‐ ja koulutusretkiä. Olen itse toiminut Nokian nuorisovaltuustossa tämän kauden, enkä aio lopettaa ennen kun on pakko. Haastan teidät kaikki pyrkimään mukaan jos omassa kaupungissasi toimii joku samankaltainen ryhmä! - 18v. tyttö Eemeli Hiekkataipale, 13v., Nokia Nokian nuorisovaltuuston jäsen PERUSKOULUSTA OPISTOLLE MIKSI TASA-ARVO EI ELE ITSESTÄÄNSELVYYS? Tasa-arvo on tärkeää. Se on selvää. Mutta jostain oudosta syystä ihmiset eivät joko välitä tai eivät halua itselleen tasa-arvoa. Tämä koskettaa kaikkia. Aivan kaikkia. Erilaisuus ei ole missään tapauksessa paha asia, mutta turhat stereotypiat esimerkiksi maahanmuuttajista, jotka ”syövät Suomen kaikki rahat”, levittävät virheellisiä juoruja, ovat loukkaavia ja helposti leviäviä. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta silti en usko, että kovin moni sanoo avoimesti olevansa tasa-arvoa vastaan. Tasa-arvo koskettaa aivan kaikkia. Eri kulttuurien edustajia, eri-ikäisiä, erinäköisiä, sukupuolivähemmistöjen edustajia, vammaisia ja kaikkia mahdollisia ryhmiä. Tasaarvon vastustamiselle ei ole mitään järkevää syytä, ei sen puoleen, että kukaan olisi niitä muutenkaan esittänyt. Ihmiset, jotka ovat esimerkiksi maahanmuuttoa vastaan, eivät luultavasti tiedä oikeita syitä tänne muuttamiseen. Heidän tarkoitus ei ole ”liata Suomen katuja”, vaan tulla tänne turvaan esimerkiksi sotaa tai työttömyyttä pakoon. Ihmistä ei voi arvioida ulkonäön, iän, ihonvärin, kielen eikä uskonnon perusteella, sillä Suomi on allekirjoittanut Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusjulistuksen. Sen vuoksi myöskään yksittäinen poliittinen puolue ei voi päättää koko Suomen suhtautumisesta ihmisoikeuksiin. Nimim. T.M, 13 v., Helsinki Yhdeksän vuotta matikkaa, äidinkieltä, kieliä ja mitä kaikkea nyt niitä onkaan, sama lukujärjestys ympäri vuoden, vahditaan jokaista liikettäsi, asiat melkeinpä hoidetaan puolestasi ja koulualueelta ei saa edes poistua. Siinä oli peruskoulu tiivistettynä, se tuttu ja turvallinen, jokaiselle pakollinen. Siitä on peruskoulut tehty. Yhteishaku? Minne hakisi? Maalari, lukio, poliisi, kampaaja, kokki, nuoriso-ohjaaja vai joku muu? Mitä mie haluun elämästä? Tätä mietitään 9. -luokalla tosi paljon ja osalla tulee valittua väärin ja osalla taas juuri se oikea. Mistä tietää mikä on se oikea? Ei mistään, se pitää testata ja todeta tuliko valittua oikein. Kesäkuussa jännitetään mihin pääsi vai pääsikö ollenkaan. Jos nyt jonnekin päästään niin jännitetään millainen luokka minulle tulee, miten pääsen ryhmään, saanko kavereita? Tämmöisiä asioita saattaa pyöriä mielessä. Koulu alkaa ja pääset mukaan porukkaan ja huomaat että ihana koulu, tässä on se unelmatilanne. Minulle kävi juuri näin ja olen siitä kiitollinen. Opiskelen Peräpohjolan Opistolla nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi ensimmäistä vuosikurssia nimeltä Nuva14. Tulin valituksi pääsykokeiden kautta ja nyt koulua on käyty jo ihan kivasti. Tämä eroaa aika paljon peruskoulusta. Nyt kukaan ei hoida asioita minun puolesta vaan kaikki tehdään itse. Koulu, koti ja ystävät on tukena mutta päävastuu on kuitenkin itsellä. Opiskelu on ollut todella erilaista. Ei se ole enää vain luokassa istumista vaikka tietenkin sitäkin. Mutta on paljon muutakin. Luokan ryhmähenki on ihan erilainen kuin peruskoulussa, ihmiset välittää toisista. Mutta ei sekään ole aina ruusuilla tanssimista, aina löytyy heikkouksia ja kaikilla on huonoja päiviä. Koulualueelta saa poistua, lukkarit on viikoittain erilaiset ja ryhmiä sekoitetaan. Peruskoulu ja ammattikoulu eroaa hyvin paljon tosistaan. Jos on pakko valita niin kyllä se amis vie voiton. Miettikää tarkasti te peruskoululaiset mitä haluatte ja tehkää oikeita valintoja! Teksti: Lotta Kuismanen, 16v.Tornio C U R LY 1 /2 015 25 YEESIN CURLY-TIIMI Tekijä: Max Höllen, 23v., Osburg/Saksa Tekijä työskenteli harjoittelijana Sarjakuvakeskuksessa ja Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla. EI MIKKÄÄN TAVALLINEN LENKKIMAKKARA Teksti ja kuva: Mira Halme, 18v., Jämsä Kirjoittaja on Yeesi ry:n vapaaehtoinen. www.yeesi.fi Omistan koiran joka kenties tätäkin juttua lukiessasi nukkuu peiton alla ja vain kuononpää näkyy ulos peiton uumenista. Kerron nyt teille rakkaat lukijat kuinka koirani kuin sattumankaupalla jäi meille asumaan. Olin tehnyt Facebookiin sivuston, jossa etsin hoitoeläimiä. Äitini ei ollut suostunut hommaamaan meille omaa koiraa ja halusin jotain kautta päästä hoitamaan eläimiä. Niinpä yhtenä päivänä eräs nainen soitti ja kertoi koirasta, jonka olisi antamassa hoitoon viikoksi. Ilahduin, sillä nainen kertoi, että kyseessä olisi pieni koiruli. Päivät kuluivat. Vihdoin sovittuna päivänä ajoimme paikalle. Koira tuli luokseni ja antoi silittää itseään. Voi kun se on pieni, kuiskasin äidilleni haltioissani! Koiran nimi on Makkara, sen omistaja sanoi. Kotiin palattuani en 26 CURLY 1 /2 015 muusta puhunutkaan kuin koirasta ja en todellakaan olisi malttanut odottaa sitä päivää kun se tulisi meille. me hakemaan sitä kotiin, tuli se heti istumaan syliini kuin olisi aina ollut osa perhettämme. Sitten tuli se odotettu päivä jolloin Makkara tuli meille hoitoon. Olin aivan myyty, sillä kerrankin saisin huolehtia koirasta viikon kuin se olisi minun omani. Viikko meni nopeasti. Leikimme, ulkoilimme ja nukuimme vierekkäin. Sitten tuli se päivä kun havahduin todellisuuteen. Enää yksi päivä ja koira lähtisi meiltä pois. Tunsin sydämessäni haikeutta, sillä olin kiintynyt Makkaraan. Niin myös muu perheemme. Makkara on todella ystävällinen ja kilttiluonteinen koira, jota kaikki voivat rapsuttaa. Se ei se murahda pienille lapsillekaan. Kaksivuotias kummipoikani taluttaa Makkaraa ulkona mielellään, eikä se ole moksiskaan. Makkara rakastaan lapsia, vaikka meneekin välillä heitä karkuun. Sukulaislapset haluaisivat olla sen kanssa koko ajan, eikä se saa olla ollenkaan rauhassa. Mutta koirakin haluaa levätä, että jaksaa taas telmiä lisää. Sattumalta samana iltana chattailin hoidokkikoiramme kennelin sivulla ja ilokseni huomasin, että Makkara olikin myynnissä. Kerroin heti asiasta äidille ja yhteistuumin päätimme, että koira jäisikin meille pysyvästi. Makkarakin oli kiintynyt meihin, sillä kun menim- Ilman koiraa elämässäni ei olisi pohjaa. Makkara on todella kiintynyt myös minuun ja tulee mustasukkaiseksi jos silitän perheemme kissaa. Joten välillä Makkaraa pitää torua että nyt on toisten vuoro saada huomiota. Puhelimen soiminenkin tarkoittaa Makkaralle että joku kilpailee huomiosta. Niinpä se alkaakin iloisesti haukkua ja jatkaa niin kauan että otan sen syliin. Olen selvinnyt monista murheista koirani avulla, sillä sille voi kertoa kaikki murheet ja huolet. Joskus riittää kun vain silitän sen sileää turkkia. En selviäisi elämästäni ilman Makkaraa. Makkara • Rotu: Prahanrottakoira (rotu on jalostettu Tsekeissä rottien pyydystämistä varten) • Ikä: 2 vuotta • Luonne: vilkas ja kekseliäs, ei anna periksi jos jotain haluaa • Lempilelu: Kaikki joista lähtee ääni kun niitä pureskelee • Hauskin puuha: kun omistaja päästää ulkona vapaaksi ja saa juosta niin lujaa kuin pääsee • Lempipaikka: toisten peiton alla tai minun tyynyllä C U R LY 1 /2 015 27 JÄLKIÄ LUONNOSSA – miten yksittäinen teko voi vaikuttaa Kuva ja teksti: Taru Jäntti, 15v., Vantaa Jätämme jälkiä luontoon aina liikkuessamme paikasta toiseen. Vaikkei se välttämättä näy heti, ovat esimerkiksi autoilusta syntyvät päästöt hyvin haitallisia ympäristöllemme. Maassa oleva jalanjälki viittaa liikkumiseen. Jälki erottuu, koska sen kohdalta lumi on sulanut pois. Se voidaan yhdistää ilmaston lämpenemiseen, mitä ajoneuvoista syntyvät päästöt nopeuttavat. Jalanjälki kertoo myös kävelystä, joka on luonnon kannalta parempi tapa matkustaa lyhyitä matkoja. Yleinen uskomus on, että yksi ihminen ei voi muuttaa mitään. Valokuvassa näkyvä yksittäinen jalanjälki kuitenkin antaa selvästi ymmärtää, että yksittäinen teko on saanut muutoksen aikaan. On eri asia matkustaako lähikauppaan autolla, jolloin vaikutus on luontoa vahingoittava vai käveleekö kauppaan ja vähentää täten ympäristöä tuhoavia päästöjä. Ja koska käveleminen on myös terveellistä, on se kaikin puolin kannattavampaa! Kuva ja kirjoitus osallistui Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran (Sykse) järjestämään kirjoituskilpailuun, jonka aiheena oli terve elämä ja kestävä kehitys. Kirjoitus osallistuu kansainväliseen Young Reporters for the Environment eli YRE-kilpailuun. WWW.YOUNGREPORTERS.ORG
© Copyright 2024