Lehti nuorilta nuorille CURLY 4/2013 | # 61 | 28.11.2013 | 16. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi Taidetta iholla Talvisirkus Kosmos Satin Circus ? Tiedettä, taidetta ja tietokoneita ? Sisältää mediakasvatuksellisia tehtäviä! C U R LY 4 / 2 013 ? ? 1 Sisällysluettelo Kuva: Hurjaruuth/Riku Virtanen 12 Kannessa: Tiedettä, taidetta ja tietokoneita Talvisirkus Kosmos s.12 Taidetta iholla s.14 Satin Circus s.16 Lehti nuorilta nuorille Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 12 000 Curly-lehti on valtakunnallinen nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja nuorisotaloille sekä kymmenien paikkakuntien nuorisotaloille ja oppilaitoksiin. Lehteä jaetaan Educamessuilla sekä kaikille Mediataitoviikkoon osallistuville yläkouluille. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.com Päätoimittaja: Pipsa Sinkko-Westerholm 041-533 6541 [email protected] www.curly.fi Curlyn Pipsa (Facebook) 2 Sisällysluettelo 16 Satin Circus: Me ei olla matkijoita! 3 Pääkirjoitus 18 Lomailua Lapissa ? 4 Silppuri: Elokuva-arvostelu: ? Thor: The Dark World 20 Sarjakuva: Ammattikorkea kouluvaihto Japanissa 5 Silppuri: Mediataitoviikko, Kirjamessut, Ike Ikegwuonu, Vuoden Mediakasvattaja 22 Musiikin voima kantaa kauas 6 Curly-kolumni: Nuorelle ote omaan elämään 7 Kotipaikkakuntani: Inari 8 Curly-kolumni: Hyppy Suomen toiselle puolelle ? 10 MäTäs – Nuorten ääni kuuluviin! 11 Berliini – Historiastaan huolimatta kaunis kaupunki ? 12 Talvisirkus Kosmos 14 Taidetta iholla Pääkirjoitus 28.11.2013 16. vuosikerta ISSN 1455-2574 ? 24 Mikä ihmeen kuvareppari? ? 26 Hillittyä sekoilua ja vähän asiaakin Unien kaupungissa 28 Räikkösenä Wienissä ja muita tapauksia ? Tätä lehteä ovat olleet tekemässä: Darya Alekseyenko Sofia Berkinfand Emilia Ekman Alexandra Havisalmi Laura Helin Janne Isoaho Jesse Juopperi Kuisma Koivumaa Joni Kokkinen Iina Körkkö Seppo Körkkö Saara Lehtonen Markku Lukkariniemi Milla Länsiö Anju Marjamaa Inga Metsola Julia Motorko Inka Nieminen Taru Noronen Merja-Maaria Oinas Roosa Paanala Ilana Pantzar Pauliina Ropponen Sofie Sonck Valtteri Uotila Heidi Vartiainen Kolarin yläkoulun 9.luokan oppilaat 29 Juttuvaihto: Kantti: Innovatiivinen lukio? Täällä Nyt -sarjakuvapaja: Yiwen 30 Curly-kolumni: Normaali vai epänormaali? 31 Curly silloin ennen: Internet ? Lehden ulkoasu: Minna Hujanen Curly ry:n osoite: Sörnäisten rantatie 31 Nuorten toimintakeskus Happi 00500 Helsinki Inari Hallituksen puheenjohtaja: Jorma Pilke 04-533 6542 0400-492 241 [email protected] ? 15 Sarjakuva: Talvi Tiede, taide vai molemmat? V iisitoista vuotta sitten Internet oli vielä uusi juttu. Curly-nuoret olivat kiinnostuneita ilmiöstä ja kirjoittivat siitä useita juttuja, esimerkkejä sivulla 31. Vaikka koneet ja julkaisualustat ovat kehittyneet, ovat ihmiset samanlaisia pelkoineen. Internetin koettiin jo silloin sisältävän epäilyttävää ja epäluotettavaa aineistoa. Huoli haitallisista vaikutuksista varsinkin lapsiin ja nuoriin on edelleen olemassa. Vuosittain järjestettävä kansanvälinen Safer Internet Day kytkeytyy meillä helmikuussa vietettävään Mediataitoviikkoon, jonka teemana on Yhdessä parempi Internet. Curly on Mekun (Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus) järjestämän Mediataitoviikon virallinen jäsenorganisaatio ja mukana järjestelyissä ja ohjelmassa. Paremman ja turvallisemman Internetin lisäksi toiveissa on muitakin asioita. Nyt kun tietokoneet ja tiedon popularisointi ovat arkipäivää, ei kirjoja jakseta lukea ja lehdistäkin napataan vain uutisotsikot älypuhelimella tai tabletilla. Nuorisoa ei lukeminen kiinnosta ollenkaan, vaan julkaiseminen tapahtuu kuvilla tiedonjakelusovelluksissa. Suuntausta tukevat lehtitalot, joiden nuortenlehdet on lopetettu tai siirretty nettiin. Taidekritiikki on sanomalehdissä kutistunut lähes olemattomiin ja tiedekirjoittamista häiritsee huono toimittaminen. Kehitykseen täytyy tulla muutos. 2 CURLY 4 /2 013 Tornio CURLY TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI 3/2013 | #60 Jyväskylä Tampere Lahti Lähetä palautetta osoitteeseen [email protected] Osoitemuutokset sähköpostilla tai tekstiviestillä! Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet nuoret mm. Inarista, Torniosta, Rovaniemeltä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Lahdesta. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta www.curly.fi Tervetuloa Curlyn ihmeelliseen maailmaan! tunnissa tai kahdessa. Tiedettä ja taidetta esitys ainakin onnistuu yhdistämään tarjoten samalla hienoa viihdettä. Aurinkoa! Seuraava Curly ilmestyy 2014 maaliskuussa. Pipsa Päätoimittaja | 3.10.2013 | 16. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi oma yritys HiP liP Queens of the stone Age Parkour MediAkurssi 2013 elämää, ei koulua varten Painopaikka: Sanomapaino OY, Vantaa 2013 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Tieto ja tiede popularisoituvat ja tulevat keskivertoihmisiä lähemmäs. Se ei välttämättä ole huono asia. Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus Kosmos -esitystä voi pitää tieteen popularisoinnin malliesimerkkinä, sillä sen käsikirjoituksesta vastaa alan asiantuntija, kosmologi Syksy Räsänen. Voit lukea Inkan jutusta s.12 miten Räsänen onnistuu selittämään kosmoksen eli maailmankaikkeuden 14 miljardin vuoden kehityksen Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Lehti nuoriLta nuoriLLe Rovaniemi Tämä on Curlyn vuoden 2013 viimeinen numero. Curly osallistuu Mediataitoviikolle helmikuussa 2014 monin eri tavoin. Lehden numero sisältää mediakasvatuksellisia tehtäviä ja lähetetään kaikille Mediataitoviikolle ilmoittautuneelle yläkoululle. Vuoden 2014 ensimmäinen lehti ilmestyy maaliskuussa. Tässä on Curlyn paikka. Lukeminen ja tiedotusvälineiden seuraaminen ovat edelleen tärkeitä taitoja yhteiskunnassa. Jos nuoria ei kannusteta lukemaan tai ottamaan kantaa, eivät he niitä opi. Siinä on taas pari syytä jäädä ulkopuolelle ja syrjään. Curly-lehden voi tilata kuka tahansa ilmaiseksi kotiin, koululle tai nuorisotalolle. Jokainen yli 13-vuotias nuori voi saada äänensä kuuluviin tuottamalla sisältöjä Curly-lehteen tai nettisivuille. Mikä Curly? CURLY 3/2013 Sukunimi 1 Kirjepostimerkki Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Curly ry Sörnäisten rantatie 31 00500 Helsinki Etunimi Lähiosoite PostinumeroPostitoimipaikka Syntymävuosi Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.curly.fi C U R LY 4 /2 013 3 Silppuri Silppuri Kuva: Messukeskus/Kimmo Brandt Kuvat: The Walt Disney Company Nordic Thor (Chris Hemsworth) kohtaa elokuvassa universumiakin vahvemman vihollisen. FAKTA Thor: The Dark World Toiminta, seikkailu, fantasia, 3D, 2D Ohjaaja: Alan Taylor Pääosissa: Chris Hemsworth, Natalie Portman, Tom Hiddleston ja Anthony Hopkins Kesto: 1 tunti 52 minuuttia Ikäraja: 12 Mediataitoviikko helmikuussa Valtakunnallista Mediataitoviikkoa 2014 vietetään helmikuun 10.-16. päivä. Viikon teema on Yhdessä parempi Internet. Mediataitoviikkoa voi viettää koulussa, kirjastossa tai nuorisotalolla. Viikolla käsitellään media-aiheita eri näkökulmista tehtävien, tapahtumien ja kilpailujen avulla. Mediataitoviikkoa koordinoi Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU yhdessä useiden jäsenorganisaatioiden kanssa. Myös Curly on mukana. Seuraa ilmoittelua www. curly.fi -sivuilla, luvassa mm. internetaiheinen kirjoituskilpailu, jossa mahtavat palkinnot! elokuva-arvostelu Thor: The Dark World Räjähtävää taistelua ja suuria tunteita Yhdeksässä maailmassa Thorin tyttöystävä, tutkija Jane Foster (Natalie Portman), joutuu suurten tapahtumien keskiöön ja Thor on pakotettu uhraamaan kaiken pelastaakseen koko universumi. Jopa vankilassa lojuvan Thorin veljen Lokin (Tom Hiddleston) apua tarvitaan tässä. Myös paikka Asgardin ku- 4 CURLY 4 /2 013 ninkaana on avautumassa Thorille, joka samaan aikaan kaipaa Maassa häntä odottavaa Janea. Tämä kaikki ja tulevat uudet uhat laittavat hänen älynsä, voimansa ja sydämensä koetukselle. Sykähdyttävän kauniisti rakennetut näkymät kuvitteellisesta Asgardista ja koko universumista ovat kuin piste i:n päälle. Elokuvan soundtrackista vastannut Brian Tyler on tehnyt upeaa työtä. Jo valmiiksi mahtavat ja koskettavat kohtaukset saavat tarvittavan loppusäväyksen ylväällä musiikilla. Synkkyydestään huolimatta elokuvaan on saatu räjähtelevien taistelukohtauksien lomaan sopiva annos nasevaa huumoria ja mieleenpainuvia dialogeja, joita on viihdyttävää seurata. Erityisesti Thorin ja Lokin hahmot ovat edellisiin elokuviin verrattuna persooniltaan paljon suurempia ja karismaattisempia. Monista muistakin hahmoista on havaittavissa uusia, yllättäviä puolia. Kävin katsomassa Thor -jatko-osan sekä 2D- että 3D-versiona. 3D-versio tuo huikean lisäefektin sekä hidasettä nopeatempoisiin kohtauksiin. Jos olet jo nähnyt Thorin ja The Avengersin ja janoat lisää Marvelmahtavuutta, suosittelen katsomaan tämänkin elokuvan. Teksti: Emilia Ekman, 20v., Tampere Taasko ne ovat? Siis Helsingin Kirjamessut. Joka vuosi totuttuun tapaan. Pitääpä käydä tsekkaamassa. Vierailen Messukeskuksessa lauantaina. Tungosta. Hälyä. Tänä vuonna teemamaana on Saksa. Tunnistan vain harvat kirjailijat, siksi kai kun en lue paljoa. Nuorten Louhi-lavan ohjelmasta vastaa Kallion ilmaisutaidon lukio. Lavalla keskustellaan jostain kirjasta. Nuoret löhöilevät tuoleilla ja lattioilla. En jaksa tunkea lähemmäksi. En kuitenkaan tiedä kirjaa josta he puhuvat. Lähden kiertelemään kojuja. Myyjät pyrkivät parhaansa mukaan ? Minkälainen on hyvä arvostelu? Oliko tämä arvostelu hyvä? Kirjoita arvostelu lukemastasi kirjasta tai sarjakuvasta, kuuntelemastasi levystä tai katsomastasi elokuvasta. Muista kirjoittaa teoksen tiedot täsmällisesti oikein. Varo paljastamasta juonesta liikaa. saamaan kirjojaan kaupaksi. Ihmiset ostavat. Ja jonottavat. Ylhäällä olevat Ruoka & Viini -messut vaikuttavat minusta kiinnostavammalta, joten suuntaan sinne. Tilaa tuntuu olevan enemmän ja meno on muutenkin kansainvälisempää. Teksti: Inka Nieminen, 18v., Vantaa Vuoden Mediakasvattaja 2013 Hyvää mieltä laulamalla Voice of Finlandista tuttu laulaja Ike Ikegwuonu piipahti Yeesi ry:n hyvän fiiliksen tempauksessa kauppakeskus Sellossa lokakuussa. Mistä sinulle tulee hyvä mieli? www.yeesi.fi Kuva: Outi Sonkamuotka Marvel -sarjakuvaan perustuva toimintaseikkailu Thor: The Dark World tuo Thor (2011) ja The Avengers -elokuvista tuttuja hahmoja takaisin valkokankaalle. Tällä kertaa ukkosenjumala Thor (Chris Hemsworth) joutuu Yhdeksän maailman välisen lopullisen rauhan lähestyessä kohtaamaan universumiakin vanhemman vihollisen, Malekithin (Christopher Eccleston), jolle edes kuningas Odin (Anthony Hopkins) ei mahda mitään. Kirjamessuilla tavataan Helsingin Kirjamessujen Louhilavan ohjelmasta vastasi Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaat. Erityisluokanopettaja Teemu Korhonen Espoon Kantokasken koulusta on Vuoden Mediakasvattaja 2013. Palkinnon jakaa vuosittain Aikakausmedia yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on ansioitunut lasten tai nuorten mediakasvatustyössä, medialukutaidon opetuksessa ja erityisesti aikakauslehtien opetuskäytössä. Palkinto on suuruudeltaan 2000 euroa, ja se myönnetään vuosittain yhdelle opettajalle. C U R LY 4 /2 013 5 curly-kolumni Kotipaikkakuntani KOTIPAIKKAKUNTANI: Tuulispään huipulta voi nähdä melkein koko Inarinjärven. Inari Saariselälle tänä talvena rakennettu joulupukin toimisto. Nuorelle ote omaan elämään M onta monituista kertaa olen istunut sillä samalla tuolilla, siinä samassa rakennuksessa niiden samojen ihmisten edessä. Monta kertaa olen miettinyt syytä siellä olooni. Kaikkein päällimmäiseksi puskeva tunne oli, etten ollut itse oman elämäni ohjaksissa. Puhun työvoimatoimistosta. Tällä punaisenkirkkaalla hetkellä keskustelu nuorisotakuusta käy todella kuumana. Mikä se on? Mitä se meinaa? Kaikki kuitenkin viittaa yhteen asiaan; että sillä ajettaisiin nuoren etuja. Omien kokemuksieni kautta voin sanoa, että tämä ei toteudu niin yksinkertaisesti. Kun olen istunut työvoimatoimistossa, en ole kokenut että olisin saanut vaikuttaa omiin asioihini. Koko 6 CURLY 4 /2 013 tilanne on todella stressaava ja ahdistava, olla muiden armoilla vailla päätösvaltaa. Paikka osoitetaan tehokkaasti ilman puhetta tai kysymyksiä. Omaa sanavaltaa asioihin ei ole, ja jos alkaa protestoida, rangaistaan tulojen menetyksellä. Työvoimatoimiston tarjoamat työpaikat, kurssit ja muut tyhjänpäiväiset tilaisuudet on tehty tilastojen siivoamista varten. Tähän pitää tulla muutos. Nuorella pitää olla valta vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Sillä jokaiselle tulee joskus ajanjakso, ettemme välttämättä tiedä mihin haluamme mennä. Meiltä saattaa puuttua motivaatio tai into lähteä kokeilemaan uutta. Mutta jos sinut pakotetaan tekemään jotain, sinulle jää vain sylillinen sontaa. Kun määrätään asioihin jotka eivät kiinnosta, pakotetaan tekemään asioita joita et halua tehdä. Pakottaminen ei ole nuoren etujen mukaista. Se ei edistä nuoren tilannetta, vaan sysää nuoren entistä syvemmälle epätoivon alhoon. Meidän pitää ruokkia nuorten luovuutta ja henkilökohtaisia lahjakkuuksia. Tähän ei päästä, jos pienet koulut hajotetaan ja tilalle rakennetaan valtavia oppimiskeskuksia, joissa yksilön tarpeita ei voida enää huomioida. Jos syystä tai toisesta nuoren elämästä puuttuu vielä henkistä kasvua tukevat vanhemmat, on edessä helvetin yksinäinen elämä. Ja sitten työvoimatoimisto pakottaa kurssille. Pitääkö tämän kestää koko elämän? Saamelaiskulttuurikeskus Sajos. Ivalon liikennettä arkipäivänä. Teksti: Heidi Vartiainen 19v., Ivalo Kuvat: Julia Motorko 20v., Ivalo Sairas ajatusmalli on se, että meitä kuljetetaan liukuhihnalla valmiiksi kirjoitettua polkua jonnekin, johon emme halua. Ja jos me emme ole tähän tyytyväisiä, meidät potkaistaan systeemin avun ulkopuolelle. Meitä ei tueta eikä meitä kannusteta, meidät nähdään lähinnä pelkkänä lukuna paperilla. Byrokratia ohjailee meitä puolelta toiselle. Paperisodan jälkeen koko rakennelma kaatuu yhteen kirjoitusvirheeseen. Inhimillisyyttä ei ole, yksilöitä ei ole. Kumpaa sinä kannatat? Yksilön tukemista, huoltamista ja ohjaamista, vai ihmisten liukuhihnatuotantoa? I Teksti: Joni Kokkinen, 22v., Tornio Kuva: Markku Lukkariniemi Inarin kirkonkylä tunnetaan saamelaiskulttuurin keskuksena. Sinne rakennettiin vuon- narin kunnassa asuvat yleistetään helposti ”inarilaisiksi.” Vaikka asummekin Inarin kunnassa täällä asuu myös mm. ivalolaisia, saariselkäläisiä, nellimiläisiä ja sevettijärveläisiä. Inari on Suomen suurin kunta ja siihen kuulu monta aluetta kylineen. Jokaisella kylällä on omat piirteensä. na 2012 Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, joka on tunnettu tapahtumatalo ja kokouspaikka. Sajoksessa toimii myös saamelaiskäsityökauppa Sami Duodji. Inarissa on myös Saamelaismuseo Siida. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voi opiskella pohjois-, inarin- ja koltansaamea sekä saamelaiskäsitöitä. Siellä voi myös käydä medialinjan tai opiskella matkailu-alaa. Koulutuskeskuksen kaksi muuta toimipistettä ovat Toivoniemessä ja Ivalossa. Toivoniemessä voi opiskella porotaloutta ja luontoalaa. Ivalossa voi kouluttautua lähihoitajaksi, merkonomiksi tai kokiksi. Ivalo on Inarin kunnan keskus. Ivalo vetää puoleensa erityisesti venäläisiä ostosmatkailijoita. He ovatkin Inarin kunnan yritysten yksi suurimmista asiakaskunnista. Sen huomaa viikonloppuisin kun kaupoissa kuulee enemmän venäjää kuin suomea ja parkkipaikat ovat täynnä venäläisiä autoja. Ivalon keskustaa kehitetään koko ajan ja viimeisimpänä uudistuksena on mainoskyltit, joista yritykset voivat halutessaan ostaa mainostilaa. Saariselkä on Inarin kunnan matkailukeskus. Saariselän Kaunispäällä sijaitsee yksi Lapin parhaista laskettelurinteistä. Saariselällä avattiin tänä vuonna hiihtolatu ennätysaikaisin 10. lokakuuta. Se houkuttelee hiihtäjiä ympäri maailmaa. Inari on tunnettu saamelaisuudesta, poroista ja puhtaasta luonnostaan. Täällä voi juoda vettä suoraan joesta ja järvestä. Kun muualla Suomessa matkustaessasi näet tiekylttejä, joissa lukee paikannimet suomeksi ja ruotsiksi, voit kokea pienen kulttuurishokin tullessasi Inarin kuntaan. Täällä tiekylteissä ruotsin sijaan paikannimet lukevat saamen kielellä. Siitä huomaat saapuneesi saamelaisalueelle. Inarin kunta Perustamisvuosi: 1876 Pinta-ala: 17 334 km2 Asukasluku: 6758 Suurin taajama: Ivalo, asukasluku n.4000 Maakunta: Lapin Maakunta C U R LY 4 /2 013 7 curly-kolumni ? Kuinka monta kolumnia tässä lehdessä on? Mikä niistä on kiinnostavin ja miksi? Kirjoita kolumni itsellesi tärkeästä aiheesta. Tutustu ensin kolumniin ja sen ominaisuuksiin. Olen monesti miettinyt oliko muutto järkevä ratkaisu. Olin kuitenkin niin vielä niin nuori, enkä tiennyt todellisesta elämästä mitään. Yhtäkkiä jouduin käymään kaupassa, pesemään pyykkiä, huolehtimaan omat kyydit harrastuksiini ja todella budjetoimaan rahojani. Samaan aikaan kun kaverini elivät leveästi vanhempiensa rahoilla ja kävivät joka ilta valmiiseen pöytään, minä opettelin keittämään halvimpia nuudeleita ja pesin vessaa. Jouduin aikuistumaan todella nopeasti, enkä saanut kokea huoletonta lukiolaiselämää. Ja sitten vielä nilkkani hajosi ja jouduin leikkauspöydälle. Jäin jälkeen opinnoissa ja koti-ikävä painoi päälle. Uudet ystäväni eivät voineet mitenkään ymmärtää minua ja suruani. En valinnut helpointa reittiä elämässäni. Halusin tehdä oman pikku vallankumoukseni ja näyt- Olen vaihtanut koulua ja asuntoa kerran, kaveripiiriä useasti, joukkuetta muutamasti. Olen kokenut paljon asioita, joista en uskaltanut edes haaveilla. Aina eivät asiat ole sujuneet toivotulla tavalla, mutta ainakin olen uskaltanut yrittää. Nyt käyn viimeistä vuotta lukiota ja nenäni haistelee jo uusia tuulia. Seuraava kaupunki häämöttää jo mielessä. ”Seurasin unelmaani ja lähdin katsomaan maailmaa eri vinkkelistä jo nuorella iällä. Vaikka matka ei ole ollut helppo, en osaa katua mitään.” tää kaikille, että minusta on tähän, elämään omillani ja pärjäämään ilman äidin huolenpitoa. Näin jälkeenpäin ajatellen tietäisin monta asiaa, jotka olisin voinut tehdä eri tavalla. En kuitenkaan lähtisi muuttamaan mitään. Jokainen päätökseni, erehdykseni, virheeni ja onnistumiseni on kasvattanut minua ja luoneet minut tällaiseksi ihmiseksi kuin nyt olen. En tunne vieläkään olevani kypsä aikuinen, mutta tiedän monta itseni ikäistä jotka eivät ole ikinä joutuneet tiskaamaan tai osaa käyttää pyykkikonetta. Olen ylpeä itsestäni, etten kuulu tuohon joukkoon. Seurasin unelmaani ja lähdin katsomaan maailmaa eri vinkkelistä jo nuorella iällä. Vaikka matka ei ole ollut helppo, en osaa katua mitään. Haluankin rohkaista kaikkia olemaan välittämättä muiden epäilevistä kommenteista ja seuraamaan unelmiaan. Siltoja ei kannata polttaa lähtiessään, sillä hyvä tukiverkosto on aina ihmisille tärkeä. Uskaltakaa kokeilla, kuinka pitkälle ne omat siivet kantaa. Itselläni ne kantoivat yllättävän pitkälle. .fi Hyppy Suomen toiselle puolelle V Nuorisotalosi VERKOSSA. Teksti ja kuva: Laura Helin, 19v., Rovaniemi ietin 16-vuotispäivääni elokuussa aurinkoisessa Turussa ystävien ympäröimänä. Päivä oli täynnä itkua ja naurua, koska herkkänä ihmisenä ikävöin ystäviäni jo valmiiksi. Tasan viikkoa myöhemmin sulloin 8 CURLY 4 /2 013 tavarani muuttoauton kyytiin ja valmistauduin tekemään elämäni suurimmasta päätöksestä totta. Tuosta päivästä on nyt kulunut lähes neljä vuotta. Olin asunut koko pienen ikäni Turussa kaksikerroksisessa rivitalossa syöden äidin pottumuusia ja pyytäen isältä kyytiä urheiluharrastuksiin. Lo- mat vietimme usein Rovaniemen maalaiskylässä Muurolassa, jossa isovanhempani asuivat ihanassa suuressa talossaan. Rakkaus Lappiin syntyi jo pienenä. Kun ysiluokalla yhteishaun aika koitti, kaikki miettivät kuumeisesti koulutustaan. Minulla oli vuosien saatossa kytenyt yhä lujempaa haave muuttamisesta. Olisin voinut valita helpon tien kavereideni lailla ja hakea johonkin paikallisista lukioista. Sen sijaan tein oman päätökseni ja hain Lapin Urheiluopistoon. Marssin vanhempieni luo ja ilmoitin, että minulla olisi pian edessä muutto 800 kilometrin päähän Rovaniemelle. Vanhempani ottivat asian rauhallisesti. www.facebook.com/netari www.twitter.com/netarifi Tule käymään! Berliinissä riittää hienoja rakennuksia. Kuvassa Berliinin tuomiokirkko. Taustalla televisiotorni, joka on Euroopan neljänneksi korkein rakennus. ? Oletko matkustanut viime aikoina ulkomailla tai kotimaassa toisella paikkakunnalla? Kirjoita matkastasi artikkeli tämän sivun jutun tyylillä. Muista liittää mukaan kuvia, joiden käyttämiseen sinulla on kuvaajan lupa. Netistä ei saa kopioida kuvia, varsinkaan lehdessä painettavaksi. Nuorten ääni kuuluviin! Nuoriso-ohjaajat Minna Koivuluoma Seinäjoelta (vas.) ja Minna Mäkelä Ilmajoelta (kesk.) kokoustavat yhdessä nuorisovaltuustojen jäsenten kanssa; Sofia Mänty Ilmajoelta (2.vas.), Veera Nurminen Seinäjoelta ja Carita Lahdenmäki Jalasjärveltä. S Teksti ja kuvat: Valtteri Uotila, 14v., Ylistaro einäjoen nuorisovaltuusto pähkäili vuosi sitten keinoja, miten saada kaupungin nuorten ideat ja ehdotukset kuulumaan nuorisovaltuustolle asti. Samoihin aikoihin he miettivät, että olisi kiva tehdä yhteistyötä muiden EteläPohjanmaan nuorisovaltuustojen kanssa. Idea Aloitekanavasta Seinäjoella toimiva Mä-Täs -osanottokanava tuo paikkakunnan nuorten äänen kuuluviin. 10 CURLY 4 /2 013 Seinäjokelaiset kuulivat Aloitekanava -nimisestä verkko-sivustosta, jonne nuoret saavat julkaista ideoitaan. Siitä saatiin ajatus perustaa samalla periaatteella toimiva sivusto, mutta vain Seinäjoen seudun nuorille. Seinäjoen nuorisovaltuuston otettua yhteyttä muihin alueen nuoriso-valtuustoihin, koottiin Seinäjoen, Ilmajoen, Lapuan, Jalas- järven ja Kurikan nuorisovaltuustoista porukka, joka rupesi työstämään ideaa eteenpäin. – historiastaan huolimatta kaunis kaupunki Bussissa tuntematon nainen hymyili minulle. Ihmiset tarjosivat mielellään apuaan, jos olin hukassa. Berliinissä oli hieman erilainen meno koti-Suomeen verrattuna. Siellähän ne kaikki on Sivusto päätettiin toteuttaa Facebookiin. Se sai nimeksi Mä-Täs Nuorten osanottokanava. – Nuoret ovat joka päivä Facebookissa jollakin laitteella, joten sitä kautta nuoria on helppo lähestyä, nuorisovaikuttamisesta vastaava nuoriso-ohjaaja Minna Koivuluoma Seinäjoelta toteaa. Mä-Täs -palvelu toimii siten, että nuoret voivat julkaista sivuille kehitysehdotuksia omaa asuinkuntaansa koskien. Nuorisovaltuustot käsittelevät kaikki ideat kokouksissaan ja laittavat ne tarvittaessa eteenpäin. Ryhmä on avattu tämän vuoden elokuussa. Jäseniä ryhmässä on tällä hetkellä 150. Berliini Teksti: Milla Länsiö, 15v., Tampere M Nuorten osanottokanava Mä-Täs löytyy osoitteesta: www.facebook. com/groups/osanottokanava atkasin syyslomalla Saksaan, Berliiniin. Ennen lähtöä ajattelin, että kaupungissa ei olisi juurikaan nähtävää ja aikaa jäisi paljon ihan vain kaupungilla kiertelyyn ja shoppailuun, mutta erehdyin todella. Ilahduin siitä, että Berliini oli täynnä kulttuuria ja nähtävyyksiä, joita en olisi millään ehtinyt kiertämään loman aikana. Kuvat: Ilana Pantzar Tunnelma Paikalliset olivat rennompia ja ystävällisempiä kuin Suomessa. Kun metrolla liikkuminen tuotti ongelmia, eräs mies ohjasi meidät oikealle raiteelle ja näytti, miten metroliput ostetaan. Kadulla parin sanan vaihtaminen vastaantulevan kanssa tai keskustelun aloittaminen bussissa ei ollut lainkaan outoa. Berliinin muuri on täynnä graffiteja, joista osa oli todella taidokkaasti tehtyjä. Historia Berliinin muuri oli huikea nähtävyys. Muuri oli täynnä graffiteja, joista osa oli todella taidokkaasti tehtyjä. Minua karmi välillä, kun katsoin muuria. Ajatus siitä, että se rakennettiin, jotta itäberliiniläiset eivät pääsisi Länsi-Berliinin puolelle, pelotti. Kaupunki oli suurimmaksi osaksi kaunis. Vaikka Berliinissä on paljon vanhoja, koristeellisia kerrostaloja, sinne rakennetaan jatkuvasti uutta. Kulttuuri Ehkä hienoin kohde Berliinissä oli simulaatio, jossa ryhmä turisteja pääsi tutustumaan Berliinin historiaan. Paikalliset näyttelijät ottivat meidät mukaan teatteriinsa ja kertoivat meille historiasta. Kierros oli taidokkaasti tehty, ja näyttelijät eläytyivät hyvin. He myös pelottelivat meitä vähän. Ruoka Pääsin saksalaiseen makuun eräässä ravintolassa, jossa oli tanssilattia ja bändi soittamassa. Tarjoilijat veivät pöytiin jättikokoisia tuoppeja ja tilaamassani ruoassa oli pelkkää makkaraa, lihaa ja vähän leipää. Alkuillasta muut asiakkaat käyttäytyivät samalla tavalla kuin mekin; kaikkialla syötiin ja keskityttiin vain ruokailuun ja pöytäseuraan. Kun olimme lähdössä pois, tanssilattia oli täynnä väkeä ja ihmiset juttelivat toisilleen avoimesti. Järkyttävästä historiastaan huolimatta Berliini oli hieno kaupunki, joka on täynnä kulttuuria. C U R LY 4 /2 013 11 helposti. Sisällön todenmukaisuudesta silti ei ollut epäilystä, sillä esityksen on käsikirjoittanut kosmologi Syksy Räsänen yhdessä esityksen ohjaajan, Davide Giovanzanan, kanssa. Ideasta sirkukseksi Jäin esityksen jälkeen juttelemaan Räsäsen kanssa käsikirjoituksesta ja tietysti kosmoksesta. Räsänen ei itse ollut huolissaan esityksen totuudenmukaisuudesta, sillä hänestä sen ei ole tarkoitus olla mikään oppitunti. Hän oli itsekin sitä mieltä, että kohtausten aihe ja vaihtuminen olisi pitänyt esittää selvemmin. Talvisirkus Kosmos on Räsäsen ensimmäinen käsikirjoitus, eikä hänellä ole aikaisempaa kokemusta luovasta kirjoittamisesta. Räsänen on toiminut mielestään ”idean antajana” ja tieteellisenä konsulttina, kun taas Giovanzana on ollut vastuussa luovista ratkaisuista. Projekti sai alkunsa, kun Giovanzana ja Räsänen tapasivat muissa yhteyksissä. Giovanzana kiinnostui yhteistyöstä Räsäsen kanssa ja sai tämän houkuteltua mukaan. Käsikirjoitusta hiottiin kauan, yli puoli- Esityksessä nähtiin hienoja asuja. Tässä galaksit tanssivat ja etääntyvät toisistaan kiihtyvällä vauhdilla, ihan niin kuin tapahtuu oikeastikin maailmankaikkeudessa. Lyhyemmän päivänäytöksen hienoin akrobatiaesitys tehtiin vanteilla. Aikaisemmilta vuosilta tutut hahmot, kuten possu ja tonttu seikkailivat myös mukana Kosmoksessa. toista vuotta. Sen aikana ilmeisesti käsikirjoitusta muutettiin moneen kertaan ja jouduttiin tyytymään kompromisseihin niin sisällön kuin toteutuksenkin kohdalla. taanotto on ollut innostunutta. Esityksellä ei ole varsinaista kohderyhmää, vaan se sopii kaikille yli 3-vuotiaille. Esityksessä on tarkoituksellisesti hyvin vähän repliikkejä, sillä siten se voi tavoittaa myös kaikenkielisiä ja ikäisiä katsojia. Lapsille esitys toimiikin hyvin ja heitä päivä- Viihdettä kaikille Kosmos näki ensi-iltansa marraskuun toisella viikolla ja vas- Talvisirkus Kosmos Maailmankaikkeuden sekava selitys 12 CURLY 4 /2 013 PÄIVÄTYÖKERÄYS 2013-2014 Luonto tarvitsee sinua ja minua. Osallistukaa Päivätyökeräykseen! Kompromisseja ja kompastumista Talvisirkus Kosmos onnistuu tehtävässään vain kompromisseja säästelemättä. Esityksessä matkataan ajassa käänteisesti, eli ensimmäisessä näytöksessä ollaan nykyajassa ja loppunäytöksessä on alkuräjähdys. Vaikka esitys on visuaalisesti jännittävä ja näyttävä, se on juonellisesti sekava. Esitys jätti ainakin minut pöllämystyneeksi. Edes käsiohjelman opastuksesta ei ollut apua, sillä pimeässä sen lukeminen ei onnistunut. Päivänäytöksessä kaikkia kohtauksia ei edes esitetty ja niitä oltiin yhdistelty. Tässä esitys kompuroi pahiten ja väärät tulkinnat kohtausten sisällöstä syntyivät © PäIvI larIkko/ WWF Teksti: Inka Nieminen, 18v., Vantaa Kuvat: Hurjaruuth/Riku Virtanen K aapelitehtaalla majaileva Hurjaruuth on jo vanha tekijä. Vuonna 1981 perustettu tanssiteatteri toimi aluksi kiertueteatterina ja sai vuonna 1993 vakinaiset tilat Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevalta Kaapelitehtaalta. Talvisirkuksia Hurjaruuth on järjestänyt vuodesta 1996 eli jo 18 kertaa. Tänä vuonna teemaksi on valittu kunnianhimoisesti kosmos eli maailmankaikkeus. Kävin katsomassa esityksen päivänäytöksen, joka kesti vain tunnin eli puolet iltanäytöksestä. Mielessäni pyöri kysymys: riittääkö tunti kosmoksen 14 miljardin vuoden kehityskulun selittämiseen? LUONNOLTAAN ROHKEAT Niraj Yogi toimii WWF:n vapaaehtoisena salametsästyksen vastaisessa partiossa Nepalissa. Tiikereiden määrä on kasvanut 63 % Nepalissa vuodesta 2009 monipuolisten ja massiiivisten suojelutoimenpiteiden ansiosta. WWF Suomi on ollut mukana 10 vuotta. Nyt tiikereitä arvoidaan olevan Nepalissa lähes 200. dollisia. Ilman rahallista tukea emme pystyisi koordinoimaan, kouluttamaan ja varustamaan vapaaehtoisia. Innosta sinäkin koulusi mukaan WWF:n Päivätyökeräykseen, joka tukee vapaaehtoistoimintaamme. Yläkoululaisten ja lukiolaisten tuki on erittäin arvokasta – uhanalainen luonto kiittää. Lue lisää, katso vapaaehtoisista kertoIlman vapaaehtoisia luonnonsuojelu- vat videot ja lataa esittely osoitteessa: työmme saavutukset eivät olisi mah- wwf.fi/paivatyokerays © vIvek r. SINha / WWF-CaNoN Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus käsittelee tänä vuonna melko korkealentoista teemaa nimittäin kosmosta eli maailmankaikkeutta. Kuinka sirkusesitys muka voisi tunnin aikana kertoa koko maailmankaikkeuden historian? näytöksessä riitti lähes häiriöksi saakka. Kiinnostaa esitys toki muun ikäisiäkin. Räsäsen kanssa keskustelemaan jäi myös kaksi mummoa, jotka kyselivät innostuneesti juonesta ja toteutustavasta. Myös heitä häiritsi esityksen sekavuus. Parasta esityksessä olivat hurmaavat puvustukset ja toiminnan paikoin ihanan hullunkurinen tunnelma, jossa taitavalla musiikilla ja valoilla oli suuri rooli. Myös akrobatia oli paikoin häikäisevää. Räsäsen mielestä sirkuksen kuuluukin olla viihdyttävää, värikästä ja nopeatempoista. Tähän esitys pääsi ajoittain. Keskustelu Räsäsen kanssa tuntui siirtyvän jatkuvasti taiteesta tieteeseen. Hän puhui esimerkiksi siitä, kuinka käsityksemme ajasta ja tilasta ovat aivan virheelliset. Ehkä siinä onkin syy, miksi Räsäsen käsitykset eivät ole taipuneet ongelmitta sirkukseksi. Ehkä esitystä ei voi käsittää oikein kuten ei kosmostakaan voi. Eikä siihen ehkä ole tarvettakaan. Tärkeintä on vain rentoutua nauttimaan hyvästä viihteestä. T Noora on aina ollut kiinnostunut itseilmaisusta kehon avulla. aide jakaa mielipiteitä; olkoon se sitten Leonardo Da Vincin Mona Lisa tai ihoon piirretty tatuointi. Kuopiolainen Noora, 19v., on lupautunut kertomaan itse tatuoinneista ja suhtautumisestaan niihin. Nooran blogi, Vanity Clouds, kertoo muun muassa tatuoinneista. Tatuoinnit mielletään yleensä vankila- ja jengisymboleiksi. Alkavatko ihmiset pikkuhiljaa ottaa tatuoinnitkin taiteenlajina? Tatuointeja on maailmanhistorian aikana ollut kaikissa kulttuureissa. Ne ovat olleet merkkeinä varallisuudesta ja ylemmyydestä, ei siis aina “pahan symbolina”. Nykyään tatuoinnit ovat selkeästi nousseet trendiksi ja ihmiset ottavat niitä esteettiseksi iloksi ilman syvempää merkitystä. Vaikka nykyään on myös mahdollista poistattaa tatuointeja, ne mielletään ikuisiksi. Siksi arvostan itse tatuointiartisteja kovasti, koska virheisiin ei ole varaa toisen ihmisen iholle tehdessä. Miten kiinnostuit tatuoinneista? Olen aina ollut kiinnostunut itseilmaisusta kehon avulla. Tällä hetkellä se välittyy parhaiten useilla lävistyksillä ja hiusten värin vaihtelun avulla. Kiinnostus tatuointeihin tuli jo pikku- Talvi Leopardikuvio hahmoteltiin ennen tatuoimista kynällä Nooran niskaan. tyttönä katsellessani dokumentteja äärirajoille viedystä kehonmuokkauksesta. Tatuointeja minulla on toistaiseksi vasta kaksi, mutta haaveilen tulevaisuudessa omaavani suuria, kauniita ja värikkäitä kuvia ympäri kehoani. Kirjoitat Vanity Clouds-nimistä blogia. Miten innostuit bloggaamisesta? Blogi-innostus alkoi muutama vuosi sitten kavereiden blogeja lueskellessa. Lopullinen päätös oman blogin perustamisesta lähti riitatilanteesta, jossa minulle sanottiin, että minun pitäisi tulla alas pilvilinnastani ja palauttaa jalat maan pinnalle. Kimpaantuneena siitä loin oman pilvilinnani, Vanity Cloudsin. Pian bloggaamisesta tulikin hyvin rakas harrastus, eikä mielenkiinto ei ole vieläkään lopahtanut. Tekijä: Yiwen, 14v., Kiina Miten valitset tatuoinnin? Onko valitseminen vaikeaa? Tatuoinnin ei tarvitse sisältää mitään suurta ja merkitsevää tarinaa. Valinnanvaikeus on kuitenkin suuri ja saan päivittäin ideoita uusia kuvia varten. Harkitsen tarkkaan ideoitani, miettien, miellyttäisikö kuva-aihe minua vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Kannattaa myös miettiä miten hyvin tatuoinnit sopivat yhteen kokonaisuutena. Tärkeintä on kuitenkin ehdottomasti se, että kuva sopii kantajalleen ja tekee hänet onnelliseksi. Nooran ensimmäinen tatuointi on kruunu ranteessa. Otit tatuointisi Tino´s Tattoo liikkeessä, joka sijaitsee Kuopiossa. Kerro kokemuksestasi. Kalle loi marraskuussa 2011 ensimmäisen kuvani, ranteen kruunun, tuo- Sarjakuva on Täällä Nyt -taidehankkeessa mukana olleen maahanmuuttajanuoren tekemä. Hanke pyrkii tavoittamaan äskettäin maahan tulleita nuoria ja tarjoamaan mani mallin pohjalta. Ensimmäistä mallikuvaa näyttäessäni minulle todettiin, että tämä ei toimi. Kalle kuitenkin sanoi voivansa tehdä kuvasta niin hyvän version kuin mahdollista. Kuvasta tehtiin stencili eli sapluuna, joka sitten istutettiin ranteeseen sopivalle paikalle. Reilun puolen tunnin päästä olikin jo valmista! Tatuoinnista tuli paljon hienompi kuin mallikuvani. Toisen tatuointini, niskan leopardikuvion teki Helena tammikuussa 2013. Silloinkin vein mukanani mallikuvan, johon olin hahmotellut kuvion muotoa ja kokoa. Helena piirsi kuvion suoraan niskaani kuivamustekynällä ja ennen tatuoimisen aloittamista sain tarkistaa kuvion ja pyytää siihen paria muutosta. Tämänkään kuvan tekemisessä ei kestänyt paljon puolta tuntia kauemmin. Olen ollut tyytyväinen liikkeen palveluun ja tulen jatkossakin asioimaan siellä. Yksi idea on, pitkän harkinnan päätteeksi, vakiintunut suunnitelmaksi. Aion toteuttaa sen varmaan lähiaikoina. Käy tsekkaamassa Nooran blogi osoitteessa http://vanityclouds. blogspot.fi/ Sieltä löytyy paljon kaikenlaista mielenkiintoista luettavaa. Voit esimerkiksi lukea Nooran arpi- ja polttotatuoinneista. heille mahdollisuuden pitkäjänteiseen taiteelliseen toimintaan. Täällä Nyt on osa valtakunnallista Suomen lasten ja nuorten säätiön Myrsky-nuorisohanketta. Taidetta iholla ? Tämä artikkeli pohjautuu yhteen haastatteluun ja on kirjoitettu kysymysvastaus -tyylisesti. Kirjoita oma juttu tatuoinneista, lävistyksistä tai muista ulkonäköön liittyvistä asioista samalla tyylillä. 14 CURLY 4 /2 013 Tatuoinnit ovat taidetta. Taidetta, joka maalataan iholle. Tatuoinnit ovat monien mielestä kauniita, mutta monet ihmiset suhtautuvat niihin varauksellisesti ja torjuen. Teksti: Pauliina Ropponen, 17v., Kuopio Kuvat: Vanity Clouds -blogi C U R LY 4 /2 013 15 Kuva: Sony Music : s u c r i C n i t Sa Me ei olla matkijoita! Satin Circus selvästi nautti Tampereen keikastaan. Keikka-arvio: Satin Circus Lost in Music 18.10.2013, Tampere Teksti ja kuva: Taru Noronen, 19v., Tampere P aikan päälle oli kerääntynyt suuri joukko ihmisiä kuuntelemaan illan antia. Kun pojat roudasivat tavaroitaan lavalle, heidän ilmeistään huomasi, että he olivat todella innoissaan ensimmäisestä Tampereen keikastaan. Tamperelainen yleisö lämpeni hitaasti. Kaikki jammailivat hiljaa paikallaan. Heistä näki, että Helsinkiläisen Satin Circuksen musiikki ei ole pelkästään musiikkia vaan myös hauskanpitoa. S oikeasti he olisivat halunneet tanssia. Lopulta bändi kuitenkin voitti yleisön puolelleen. Poikien keikka meni mielestäni todella hyvin. Heistä näki, että he nauttivat soittamisesta ja laulamisesta. He vetivät keikkansa täysillä ja fiilistellen alusta loppuun saakka. Keikkaa oli myös mielenkiintoista katsella, koska on hyvin arvostettavaa, että bändi myös säveltää itse biisinsä. Satin Circuksen musiikki on yhdistelmä poppia ja energistä rockia, joten se tempaisee helposti kuuntelijat mukaansa. Näin kävi myös tällä keikalla! Keikkakokemukseeni vaikutti tietenkin myös se, että tapasin pojat aikaisemmin haastattelutilanteessa ja tuolloin he antoivat itsestään bändinä erinomaisen vaikutelman. Keikkakokemus oli kokonaisuudessaan aivan mahtava. Rakastan tällaista energistä musiikkia, joten keikkaa oli todella miellyttävää seurata. Ikävä kyllä aika oli rajallinen ja keikka loppui aivan liian nopeasti. Olisin mieluusti kuunnellut ja katsellut poikia pidemmänkin aikaa! Teksti: Emilia Ekman, 20v., Alexandra Havisalmi, 15v., Saara Lehtonen, 18v. ja Taru Noronen, 19v., Tampere eisomme hotellin ulkopuolella kylmissämme. Vieressämme on ryhmä nuoria tyttöjä odottavaisen näköisinä. Mietimme, sulaudummeko heidän joukkoonsa faneina. Emme tiedä, tärisimmekö kylmyydestä vai jännityksestä. Poikien saavuttua vedämme syvään henkeä ja siirrymme haastattelutilaan. Asetumme pöydän ääreen ja lähes kaikki jännitys on tipotiessään. Pojat ovat nimittäin 16 CURLY 4 /2 013 hyvin rentoja. He vitsailevat keskenään ja juttelevat meidän kanssa. Haastattelu voi alkaa. Satin Circus on suomenruotsalainen bändi Helsingistä. Bändiin kuuluu laulaja ja kitaristi Kristian ”Krippe” Westerling, basisti Paul Uotila, rumpali Olli Halonen sekä kiippari ja saksofonisti Axel Kalland. He ovat kaikki 21–22-vuotiaita ja ovat tutustuneet toisiinsa jo ennen bändin perustamista. Musiikkia he alkoivat tehdä vuonna 2010 musiikin opiskelujen ohella. Kappaleensa he tekevät englanniksi. Kuinka paljon teillä on keikkoja? Teimme koko viime kesän meidän ensimmäistä levyä ja se vei tosi paljon aikaa. Kiertelimme kesällä ympäri Suomea. Kävimme myös Saksassa Berliinissä keikalla ja marraskuussa Isac Elliotin mukana Norjassa soittamassa hänen lämppärinään. Kun saamme levyn valmiiksi, varsinainen rundaus voi alkaa. Millainen keikkayleisö teillä yleensä on? Meillä ei ole kunnon kohderyhmää, joten omistamme laajan ylei- sön. Viime kesänä yksillä rockfestareilla, joilla esiintyivät myös Apocalyptica, Europe ja Kaija Koo, yleisö koostui enimmäkseen 40–50-vuotiaista. Meidän setin viimeiseen biisiin mennessä eturivi oli ihan täynnä. Myöhemmin saimme Facebookissa todella positiivista palautetta keikasta. On ihanaa ilahduttaa eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. Toivomme, ettemme olisi vain yhden kohderyhmän bändi. Miksi olette valinneet englannin esityskieleksi? Me kaikki olemme kuunnelleet paljon englanninkielistä popmusiikkia ja saaneet inspiraatiomme siitä. Englannin kielessä on eri melodia kuin suomen kielessä. Englanniksi voi myös ilmaista asioita eri lailla kuin suomen kielellä. Se oli meille luonteva ja myös taiteellinen valinta. Haluatteko menestyä ulkomailla? Haluaisimme tehdä tätä ammatiksemme. Haaveenamme olisi soittaa täysille mestoille ympäri maailmaa. Etenkin Axelin unelmana olisi päästä soittamaan Lontoon Wembley-areenalle. Mediassa teitä on verrattu One Direction-bändiin, mitä mieltä olette siitä? One Directionilla on hyviä biisejä ja he ovat samassa genressä. Heillä on myös samat tuotantosoundit ja miksaukset, mutta merkittävä ero on se, että me teemme musiikkimme kokonaan itse. Me myös tunsimme toisemme jo ennen bändiä eikä meitä ole koottu missään laulukilpailussa. Miten kuvailisitte itseänne bändinä? Emme ole matkijoita. Kuvailisimme itseämme niin, että olemme vain neljä jätkää, jotka hölmöilevät. Menemme joka aamu treenikselle ja teemme kaikkea tyhmää treenien lomassa ja saamme kuitenkin tosi paljon aikaiseksi. Meidän musiikki ei ole pelkästään musiikkia vaan myös hauskanpitoa. Biiseistä ei tule hauskoja jos ne tehdään väkisin. Mediadekkareiden radioohjelman edellisen jakson teemana oli massahysteria. Oletteko te kohdanneet sitä? Se on aina yhtä omituinen tunne, kun joku tulee vetämään hihasta ja pyytämään yhteiskuvaa siviilis- sä, koska emme miellä itseämme sillä tavalla julkkiksiksi. Kerran olimme Berliinissä soittamassa kadulla ja Krippe kävi paikallisessa Mäkkärissä, jossa kaksi nuorta tunnistivat hänet ja pyysivät nimikirjoitusta. Toinen tapaus oli, kun menimme Vaasaan keikkailemaan ja viisi meidän helsinkiläistä faniamme tulivat junalla perässä katsomaan keikkaamme. Meistä on aina yhtä ihanaa nähdä, kuinka omistautuneita jotkut fanit ovat, kun he ovat valmiita lähtemään vaikka minne katsomaan keikkojamme. Ja että se merkitsee heillekin yhtä paljon kuin meille. C U R LY 4 /2 013 17 Yllästunturi sijaitsee Kolarissa. Lomailua Lapissa Kolarilaiset nuoret harrastavat talvisin ahkerasti laskettelua ja lautailua. Kirjoittajat ovat Kolarin yläkoulun 9.luokan oppilaita Kuvat: Anju Marjamaa, 16v., Kolari Kolarin rah a sampo Yllä Mitä Lapissa asuvat nuoret tekevät lomillaan tai vapaa-aikanaan? – Teen kaikkea mahdollista hauskaa! Talvisin lautailen ja olen rinteessä koko ajan. Syyslomalla olen paljon ulkona ja kävelen tunturien päälle. Kesälomalla pyöräilen ja kävelen paljon ja jos mahdollista, käyn Varkaankurussa lautailemassa, kuten viime juhannuksenakin. Sinne ei paista aurinko ja lumi pysyy siellä kesälläkin. Poika, 15v. – Kesäloma kuluu helposti uiden ja kavereiden kanssa ollessa. Suuri osa päivistä menee myös tietokoneella istuessa, varsinkaan sateisina päivinä ei huvita mennä ulos. Käyn usein lomamatkalla ja vierailen kavereiden luona toisilla paikkakunnilla. Syön jäätelöä ja yritän ruskettua. Syyslomalla tykkään levätä ja katsoa lempisarjojeni tuotantokausia. Joululomaan kuuluu leipominen, kuusen koristelu, 18 CURLY 4 /2 013 lahjat, koti. Hiihtolomalla valoa on jo enemmän ja on mukava hiihtää ja kävellä jäällä. Laskettelemassakin tulee käytyä. Tyttö, 15v. – Lomilla minä rentoudun. Talvilomilla hiihdän ja laskettelen ja käyn ystäväni luona yökylässä. Kesällä parasta on uiminen, maastopyöräily, juokseminen, matkustelu ja ulkona oleminen. Syyslomalla tykkään olla kavereitteni kanssa, käydä lenkillä ja rentoutua. Käyn mummolassa, leivon, käyn uimassa ja tapaan kavereita. Joskus teen lomilla myös töitä. Ylläksellä on yhteensä 63 laskettelurinnettä. tulevat käymään. Kesälomalla käyn kerhoissa ja harjoituksissa ja pelaan puulaakijalkapalloa. Käyn myös siskojeni luona. Töitä en lomilla tee, mutta aion kyllä hankkia töitä ja aukaista säästötilin. Poika, 15v. Tyttö, 15v. – Syyslomalla yleensä käyn jossakin reissulla. Joululomalla teen lumitöitä ja saan lahjoja. Hiihtolomalla minä hiihdän ja isosiskot ja muut sukulaiset – Syysloman olen poikaystäväni kanssa. Menemme ystäväni valmistujaisiin ja käymme Torniossa Ikeassa. Menemme kavereiden luokse yökylään ja käymme mummolassa. Joululomalla Lomalla on tärkeintä ottaa rennosti! olen kotona. Aattona olemme aina mummini luoda sukulaisten kesken. Alkuillan olen töissä; kierrän tonttuna joulupukin mukana. Hiihtoloman olen useampana vuonna viettänyt mökillämme Äkäslompolossa. Laskettelemme ja pienempänä hiihdinkin koko viikon. Kesälomalla olen yleensä mökillämme sodankylässä, jossa on myös mummola. Perheen kanssa käymme myös jossain Etelä-Suomessa. – Minulla ei ole perinteitä lomaajoille. Teen mitä huvittaa ja yritän rentoutua. Pyrin antamaan aikaa perheelle, kavereille ja lemmikeilleni. Joululomalla poltan kynttilöitä, kuuntelen musiikkia ja rauhoitun. Kesäloma on aina kovin vauhdikas, menen etelään, olen kavereiden kanssa ja vietän hauskaa. Kesälomalla saa nukkua kunnolla eikä tarvitse stressata kouluasioista. Teen joskus kesätöitä yleensä alkukesästä. Tyttö, 15v. Tyttö, 15v. ? Miksi kaikki eivät halua nimeään lehtijuttuun? Millaisia juttuja yleensä julkaistaan nimimerkillä? Kirjoita henkilökohtainen tai kantaaottava mielipidekirjoitus nimimerkillä. s Ylläs on hyvä esimerkki kunnon Lapista. Talvella on paljon lunta, maisemat on hienoja, on kauppoja ja kaikkea hauskaa. Hiihtolomalla tulee paljon turisteja laskettelemaan. Mielestäni Kolarin kunta ei selviäisi ilman rahasampoaan Yllästä, koska se tuo tänne eniten varoja. Itse käyn Ylläksellä 1–3 kertaa vuodessa ystävieni kanssa laskettelemassa ja kelkkailemassa. Kelkkailureittejä on paljon ja ne on hyvässä kunnossa. Se on mukavaa. Teksti: Kuisma Koivumaa, 15v., Kolari C U R LY 4 /2 013 19 Sarjakuva: Inga Metsola, 22v., Oulu/Japani ? Miksi sanotaan japanilaista sarjakuvaa? Piirrä oma manga-sarjakuva tai keksi tarina sarjakuvalle ja anna se piirrettäväksi jollekin toiselle. 20 CURLY 4 /2 013 C U R LY 4 /2 013 21 Musiikki on taiteenala joka yhdistää ihmisiä aikaa, paikkaa tai ikää katsomatta. Tämän huomasi myös joukko inarilaisia nuoria, jotka lokakuussa soittivat ensimmäistä kertaa yhdessä isolla lavalla. Osallisuusorkesteri ylhäältä alas: Pekka Moilanen, Ronni Kusmin, Juuso Fofonoff ja Sanna-Máret Muhonen. CYB-projektin puitteissa on saatu aikaan uusia kokoonpanoja ennenkin. Viime huhtikuussa Murmanskissa Mr.Pink nuorisotilalla kuultiin kahta venäläisistä ja suomalaisista koottua bändiä. Saitajärven kotipiha, kitara ja Juuso, edessään 600 kilometrin matka keikkapaikalle. Teksti: Iina Körkkö, 20v., Ivalo Kuvat: Iina ja Seppo Körkkö T orniossa järjestettiin lokakuussa Rajarock-tapahtuma osana CYB-projektia. Sen myötä sai alkunsa inarilainen bändi, joka vielä tänäänkin kantaa nimeä Osallisuusorkesteri. Bändin tarina sai alkunsa, kun Rajarockin lähestyessä inarilaisten mieliä alkoi kalvaa se tosiasia, ettei kotipaikkakunnalta lähtisi tällä kertaa yhtään bändiä kyseiseen tapahtumaan. Rajarockissa kuitenkin on ollut mukana yhtyeitä Inarista joka kerta tapahtuman 25-vuotisen historian ajan. Pallo heitettiin Inarin nuorisovaltuustolle, sillä oli tiedossa, että sen nykyisissä ja entisissä jäsenissä on monia musiikkitaitureita. a m i o v n i k i i s Mu s a u a k a a t kan Neljä rohkeaa nuorta Rajarockiin Inaria edustamaan lähti lopulta nelihenkinen kokoonpano: Ronni Kusmin 18v., kitara, Sanna-Máret Muhonen 16v., basso, Pekka Moilanen 17v., rummut ja Juuso Fofonoff 15v., kitara. Näiltä neljältä nuorelta ei onneksi rohkeutta puuttunut vaan he ottivat haasteen vastaan, vaikka aikaa olikin vähän ja tuleva tapahtuma hieman jännittikin. Bändin jäsenten mukaan Inarissa tulisi olla enemmän bänditoimintaa. 22 CURLY 4 /2 013 – Pitäisi järjestää koulun ulkopuolista toimintaa, että sinne saisi tulla ne, jotka oikeasti haluavat soittaa, ideoi bändin basisti Sanna. – Kunnasta löytyy lahjakkaita soittajia, mutta on varmaan semmoinen ujous, ettei kehtaa oikein isoille yleisöille esiintyä, tuumaa puolestaan Ronni, toinen bändin kitaristeista. Yhden yhteistreenin taktiikka Biisivalinnasta käytiin kiivas keskustelu sosiaalisen median puolella, mutta lopulta nelikko päätti coveroida Red Hot Chili Peppersiä sekä Jet-nimistä yhtyettä instrumentaalisesti, sillä laulajaa bändillä ei vielä ollut. Ja niin rankka treenaaminen sai alkaa. Vai saiko? Bändin jäsenet nimittäin ovat kaikki kotoisin eri paikoista, Sevettijärveltä, Kaamasesta, Inarista ja Ivalosta. Välimatka eteläisimmän ja pohjoisimman kylän välillä on noin 135 kilometriä. Yksi bändin jäsenistä asuu ja käy kouluaan nykyään Kaustisella, jonne puolestaan on matkaa Ivalosta yli 700 kilometriä. Treenaaminen ei siis tapahtunut ihan normaaleissa puitteissa. Kukin harjoitteli itsekseen, ja bändin ensimmäinen yhteissoittokerta tapahtui vasta Torniossa, päivää ennen Rajarockin pääkonserttia. Yksin treenaaminen ei kuitenkaan bändin jäsenten omien sanojen mukaan tuottanut heille vaikeuksia. Ja tarina jatkuu… – Musiikkia voi kuunnella samalla kun soittaa. Siinä saa sellaisen jonkinlaisen fiiliksen, että soittaisi bändissä, selventää rumpali Pekka. Demo ja keikka Omalla valmistautumisella sekä Tornion yhden päivän treenien voimalla Osallisuusorkesteri äänitti studiossa Red Hot Chili Peppersin kappaleen Dani California instrumentaaliversiona sekä soitti mainion keikan noin kaksisataapäiselle yleisölle Tornion Musiikkitalon hulppealla stagella. Muiden tapahtumaan osallistuneiden seitsemän rokkibändin ohella myös Osallisuusorkesterista otettiin nuorten mediaryhmän toimesta promokuvia sekä tehtiin videohaastattelu. – Keikka meni ihan mukavasti. Auttoi aika paljon, että päästiin ammattimuusikoiden ohjastukseen laittamaan biisejä kasaan. Siitä oli sitten helpompi lähteä studioon ja lavalle. Studiossa oli mahtavaa kuulla jälkeenpäin, miltä soitto kuulostaa, summaa toinen kitaristi Juuso Tornion reissun meininkejä. Osallisuusorkesterin tulevaisuus näyttää valoisalta, ja heille onkin jo sovittu uusi keikka. Bändi nousee seuraavan kerran lavalle Inarin Riutulassa sijaitsevan Nuorisokeskus Vasatokan uuden liikuntasalin avajaisjuhlassa 25.1.2014. Tapahtuma on lisäksi Rajarockin 25-vuotisjuhla. Tätä keikkaa varten bändi aikoo mahdollisesti vaihtaa nimensä omalle tyylilleen sopivammaksi, Osallisuusorkesteri oli vain väliaikainen nimi kun joku nimi tarvittiin. Bändi aikoo tulevalla keikallaan myös vetää niin sanotusti ässän hihasta. Kokoonpano saa lisävahvistusta, kun bändiin liittyy laulaja Ida Hietanen, 16v. Ida on kotoisin Saariselältä, mikä tarkoittaa taas noin 30 kilometriä lisää etäisyyttä jäsenten asuinpaikkojen välille. Se tuskin kuitenkaan pidättelee yhtyeen soittopuuhia. Osallisuusorkesterin toiminta bändinä viestii juuri siitä, ettei musiikin harrastaminen tosiaankaan ole rajoitettu aikaan tai paikkaan. Se ylittää myös kieli- ja kulttuurirajat, oleellista on innostus ja tekeminen. Rajarockin stagelle kiipesi myös vajaassa kolmessa tunnissa koottu punkyhtye Etulinja, torniolais-inarilainen yhden biisin bändi. Bändin pojat Juuso ja Pekka saivat keikasta lisää kokemusta. Niin, ja Vasatokan tammikuun konsertti yhden bändin lisää. Silloin menee jo kolme biisiä… Mikä ihmeen CYB? CYB = Connecting Young Barents-projekti vuosina 2012–2014 l Mukana kolme maata ja neljä paikkakuntaa: Suomi (Tornion ja Inarin nuorisopalvelut), Norja (Altan kunnan nuorisotalo Huset) ja Venäjä (Murmansk Youth House Mr. Pink & kansalaisjärjestö Socium+) l Tornion tapahtumassa mukana myös Ruotsi (Ungdomens hus Station, Haaparanta) l Suomessa yhteistyössä Nuorisokeskus Vasatokka, Lapin Taidetoimikunta ja Tornion Musiikkitalo l Tavoite: luoda yhteyksiä Barentsin alueella elävien nuorten sekä nuorisotyöntekijöiden välille l Keinot: kansainväliset musiikkitapahtumat jokaisessa yhteistyömaassa, nuorisotyöntekijätapaamiset, media (video, valokuva, radio- ja lehtijutut), nettityö (Facebook, VKontakte, www. cybbarents.com) l Rahoitus: ENPI Kolarctic l C U R LY 4 /2 013 23 2 1 7 Toinen saa idean: tehdään kuvareppari! Tytöillä on tylsää. Olo on vetelä, kyllästyttää, mikään ei nappaa. n e e m h i ä Mik ? i r a p p e r kuva vat: Curly Teksti ja ku 3 a ja Mallit: Ink 5 CURLY 4 /2 013 8 9 10 rly-ryhmä singin Cu Sofia, Hel Suunnitelman jälkeen tytöt tekevät haastatteluja ja keräävät aineistoa. – Ensin suunnitellaan juttu hyvin; mikä aihe, ketä haastatellaan, mitä muita tietolähteitä käytetään, mistä otetaan kuvat. Kirjataan kaikki ylös. 12 Valmista tuli! Ja ottavat paljon tilannekuvia ja kuvituskuvia. Tuntuu mahtavalta nähdä oma juttu painettuna oikeassa lehdessä. – Mikä ihmeen kuvareppari?, toinen kysyy. 4 24 – Mutta miten me tehdään se? – Aijaa, innostuu toinenkin. Kerro lisää! 6 – Kuvareppari eli kuvareportaasi on lehtijuttu, jossa on paljon kuvia. – Kuvareppari on laajempi kuin uutinen tai haastattelu. Tyyli on vapaa ja persoonallinen ote tärkeä. 11 Sitten tytöt kirjoittavat jutun. He muistavat otsikon, ingressin eli alkutekstin, väliotsikot ja kuvatekstit. tijuttu h e l ä v y H iiteen vastaa v seen: kysymyk Kuka? Mitä? Missä? ? n Milloi Miksi? Lehtijutun 5 työvaihetta: 1) Suunnittele 2) Hanki tietoa 3) Kuvaa 4) Kirjoita 5) Tarkista ? Ota kuvareppari haltuun! Ja seuraa Mediataitoviikolla 10.16. helmikuuta Curlyn nettisivuja: luvassa aiheeseen liittyvä kilpailu! C U R LY 4 /2 013 25 Kuvateksti ja kuva: Jesse Juopperi Osanottajat uppoutuneina suoran demokratian mahdollisuuksiin. Hillittyä sekoilua ja vähän asiaakin Unien kaupungissa Wienissä järjestettiin lokakuussa viikonlopun kestävä Youth BarCamp -tapahtuma, johon otti osaa yli 70 eurooppalaista nuorta. Mukana oli myös joukko suomalaisia nuoria, kuten Curlyn Inka Vantaalta ja Jesse Torniosta. I tävallan pääkaupunki Wien tunnetaan ruuasta ja kulttuuristaan. Kaikki ovat kuulleet Sacher-kakusta, wieninleikkeestä, Mozartista ja Sigmund Freudista. Psykoanalyysin isän kaupunkia sanotaan myös “unien kaupungiksi”. Lentokoneessa vieressäni istuu määrätietoinen kaksikko Riina Kasurinen 19v., ja Juho Räty 18v. He ovat tulleet hakemaan BarCampilta 26 CURLY 4 /2 013 eväitä nuorisovaltuuston toimintaan. Näillä nuorilla on poliittinen ura jo valmiiksi mietitty. Aika hurjaa! Itselläni kun ei ole suunnitelmia edes ensi vuodeksi. Puhetta ja virtuaalista osallistumista Jaan hotellihuoneen Ina Mikkolan, 22v., kanssa. Puhelias nuori nainen on mukana Nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toiminnassa, Teksti ja kuvat: Inka Nieminen, 18v., Vantaa joten meillä on paljon yhteistä kirjoittamiseen liittyen. Pian kello on 16, ja on aika aloittaa ensimmäinen tapahtumakokous WienWtra -keskuksessa. Meitä on yhteensä noin 70 nuorta eri puolilta Eurooppaa. Alkuun leikitään tutustumisleikkejä. Suurin osa nuorista näyttää rennoilta. ”Mä en pidä ryhmätyöstä!”, Riina parahtaa ja jatkaa: ”On vaikeaa saada päätöksiä tehtyä, kun ryhmässä tulee kinaa”. Tämä pistää miettimään. Miten koko demokraattinen päätöksenteko voi toimia, jos ryhmässä ei osata toimia? Meitä kehotetaan käyttämään Twitteriä aktiivisesti ja osallistumaan tapahtuman sisällön luontiin. Kamerat käyvät, sillä tapahtuma livestreamataan ja tallennetaan. Dokumentointi antaa kaikille mahdollisuuden osallistua jokaiseen keskustelusessioon. Nuoret järjestä- Travel Shack on Wienin paras yökerho paikallisten nuorten mielestä. vät dokumentoinnin itse. Esittelykierroksella jokainen kertoo nimensä, kotimaansa ja kolme hashtagia itsestään. Onpas nykyaikaista! Matthew Englannista sanoo #politics, #youth ja #food. Walesilainen Sabina puolestaan mainitsee #diversity, #human culture ja #human rights. Monia kiinnostaa politiikka ja nuorisotoiminta. Toinen trendi hashtageissa on bilettäminen, sillä moni on tullut tänne pitämään hauskaa. Huomisen aikainen aamu saa monet nauramaan. Ilta sujuu rattoisasti ravintolassa. Keskustelu virtaa kovaäänisenä ja vähitellen osa porukasta kiertelee pöydästä pöytään. Suurin osa lähtee Cafe-nimiseen baariin. Keskustelusessioita koko päivä Aamulla moni on (yllättävää kyllä) melko virkeänä. Homma menee näin: saamme ehdottaa keskustelusessioita ja yleisö äänestää käsillään suosituimmat toteutettavaksi. Huomaan, että yksinkertaisesti ja ytimekkäästi esitetyt ehdotukset saavat enemmän kannatusta kuin ympäripyöreät ja epäselvät. Päätän jännityksestäni huolimatta tehdä oman ehdotuksen. «En kuulu nuorten valtuustoihin tai ole poliittisesti aktiivi. Haluan kuitenkin saada ääneni kuuluviin. Miksi kynnys osallistua poliittiseen toimintaan on niin korkea? Miksi se on niin sitovaa, kun nuorten elämä on niin muuttuvaa ja vauhdikasta?». Yleisö nyökkäilee mukana. Saan aplodit ja kaikkien kädet ylös. Tämähän meni hyvin! Sessioita käydään eri huoneissa samanaikaisesti, joten osallistujat saavat valita mihin osallistuvat. Päätän ottaa osaa Inan sessioon aiheenaan sovelluspalvelu, joka yhdistäisi nuoret ja vaikuttajat. Tunti kuluu nopeasti. Apua. Kohta minunkin täytyy hallita 30 henkilön keskustelua! Päätän jakaa osallistujat ryhmiin ja käydä lopuksi yhdessä läpi jokaisen ryhmän ajatukset. Taktiikkani toimii ja saamme oikeasti relevantteja johtopäätöksiä tehtyä. Sessioissa äänessä ovat enimmäkseen britit ja suomalaiset. Yllättävää, sillä suomalaisia pidetään hiljaisina hissukoina. Se stereotyyppi ei toteudu täällä. Tim, Ina, Jäde ja minä kommentoimme aktiivisesti ja käymme vuoropuhe- Lauantai-illan etkoilla hotellilla harrastettiin hillittyä sekoilua. lua walesiläisten nuorten kanssa. Välillä espanjalaisista, saksalaisista ja itävaltalaisista joku uskaltautuu puhumaan, ja silloin keskustelu on antoisimmillaan. Kello 16 aikaan alkaa väsyttää, tämähän on kuin työpäivän olisi tehnyt! Kaikki odottavat malttamattomina iltaa. Matkan kohokohta monelle Matkalla ravintolaan ihailen yössä hohtavia palatsimaisia rakennuksia. ”Tämä on kuin taikuutta”, espanjalainen Bruno huokaisee. Olen samaa mieltä. Illalisen jälkeen koittaa monen odottama vapaa illanvietto kaupungilla. Etkoilla hotellilla itävaltalaiset opettavat kuinka baarikaapin pikkupulloa kuuluu naputtaa seinää vasten ennen kuin sen avaa. Monella on omat juomat mukana. Juomapelit alkavat ja tutustun moniin nuoriin. En ole innoissani sekoilusta, joten minua pidetään hieman vakavamielisenä. Etenemme Travel Shack -yökerhoon, joka on paikallisten mielestä paras. Paikka on todella täynnä! Pyykkinaruilla roikkuu rintaliivejä ja kaiuttimissa pauhaa Iconapopin “I don’t care”. Peremmältä löytyy strippaustanko. Monella on omat juomat mukana ja baaritiskillä käydään ahkerasti. Kello käy jo kolmea ja päätän lähteä takaisin hotellille. Muut lähtevät viettämään loppuyötä muualle. Tämä taisi olla tässä. Seuraavana aamuna aamiaispöydässä kello lähestyy kymmentä. Missäköhän suurin osa viipyy? Lopulta porukkaa tulee paikalle ja päästään lopettelemaan tapahtuma. Vain muutama puhuu kokemuksistaan. Joko porukka on yhä tokkurassa illasta tai lauantai oli muuten niin raskas että nyt juttua ei enää riitä. Mitään loppuseremoniaa ei ole ja kaikki näyttävät jakautuvan kuka kaupunkikierrokselle, kahville tai suoraan lentokentälle. Harmi, olisi ollut kiva hyvästellä kaikki. En edes ehtinyt tutustua puoleenkaan ihmisistä! Fiilikset ovat haikeat lähtiessäni lentokentälle. En osaa sanoa oliko tapahtumasta mitään käytännön hyötyä. Ainakin se toi uusia ajatuksia meille kaikille. On sekin jotain. Tapahtuma oli ehkä liian lyhyt ja tiivis, ohjelmaa olisi voinut jakaa ihan hyvin perjantaille ja sunnuntaillekin. C U R LY 4 /2 013 27 Kuva: Merja-Maaria Oinas Wien BarCamp -tapahtuma alkoi yhteisellä puheenaiheiden suunnittelulla. ve Jutt rk ko uva le iht ht i k o: an tti Jesse Wienin Parlamenttitalon edustalla. Varsinaisen tapahtuman jälkeen paikalliset osallistujat esittelivät kaupunkia vieraille. ? Jessen juttu on poimittu pidemmästä blogista. Mikä on lehtijutun ja blogin ero? Muokkaa omasta blogikirjoituksestasi lehtijuttu. Muista lehtijutun osat (otsikko, ingressi eli alkuteksti, väliotsikoidut kappaleet, kuvatekstit) ja lehteen kuuluva tiivis ilmaisu! Räikkösenä Wienissä ja muita tapauksia otteita Jessen matkablogista Inkan tavoin myös minä osallistuin Youth BarCamp -tapahtumaan lokakuisessa Wienissä. Mitä tapahtuikaan, kun kaltaiseni mediaprojektista oppinsa saanut toimittajanalku lähetettiin maailmalle Torniosta. Teksti ja kuvat: Jesse Juopperi, 18v., Tornio Perjantai 18.10. Yöunet jäivät totuttua lyhyemmiksi, kun herätyskello puuttui peliin klo 02.30 ja matkani kohti Oulun lentoasemaa saattoi alkaa. Paikan päällä metallinpaljastin läpäistiin lappamalla kolikot kaukaloon ja hammastahna tiskille. Selvisin! Wieniin saavuin puoliltapäivin. Kun herää tarpeeksi aikaisin, ehtii mm. tutustua Tukholman lentokenttään ja lopulta määränpäässä harjoitella esimerkiksi monituisia fraaseja kysyä tietä eri tilanteissa. Antoisa 28 CURLY 4 /2 013 oli myös perjantai-illan ensimmäinen tapaaminen muiden tilaisuuteen osallistuvien nuorten kanssa, jossa pohjustettiin myös varsinaista ohjelmanumeroa, lauantain BarCamp -työpajaa. Lauantai 19.10. BarCamp -työmuodon idea on, että osallistujat ideoivat itse teemaan sopivat keskustelut. Idean esittäjä on keskustelun puheenjohtaja, mutta käytännössä osallistujat kertovat mielipiteensä aiheesta hyvin vapaas- ti. Tilanne ei siis juurikaan eroa tavallisesta keskustelusta. Tämänkertaisen tapaamisen aiheena oli nuorten osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. Itse kuuntelin päivän aikana sujuvasti 45-minuuttisia tuokioita mm. puhelimeen sovitettavasta osallisuussovelluksesta ja helppotajuisemmasta politiikasta. Mielestäni mielenkiintoisinta antia oli saada tietää Britanniassa toimivasta nuorten nettilehden kaltaisesta yhteisöstä, jonka sisältö on yhteisön kävijöiden tuottamaa. Sunnuntai 20.10 Sunnuntai kului pitkälti nähtävyyksiä katsellessa – ensin paikallisten osallistujien ohjauksessa ja myöhemmin itsenäisesti. BarCampin päätyttyä hiihtelinkin mm. Stephansplatz-kävelykadulla ja vierailin aukion nimikkokirkossa. Viimeisen yöni Wienissä vietin hostellissa, jossa tapasin mm. kohteliaan korealaisen ja avuliaan slovakialaisen, joka kenties vieläkin uskoo minun olevan formulasankari Räikkönen. Maanantai 21.10. Maanantaini alkoi oikeastaan jo ennen kun tajusin sunnuntain loppuneen, hyvin aikaisin aamuyöstä siis. Kotimatkalla opin, että saksankielentaidosta voi todellakin olla hyötyä – sain nimittäin paikalliselta taksikuskilta 30 sentin alennuksen matkastani metroasemalle! Tämän onnistumisen siivittämänä jäljellä olevat kilometrit vilisivät nopeasti allani ja ehdinkin iltaan mennessä kotiin sopivasti todistamaan Torniossa juuri alkanutta talvea. Jessen matkakertomus löytyy kokonaisuudessaan Adapteri-projektin blogista osoitteesta adapteritornio. blogspot.fi/search/label/Österreich ? Innovatiivinen T lukio ämänhetkisen lukion tuntijaon mukaan reaaliaineiden pakolliset kurssit ovat selkeästi painottuneet uskontoon ja historiaan. Fysiikkaa, kemiaa ja vaikka terveystietoa on vain yksi pakollinen kurssi. Miksi näin on? Pidetäänkö toisia aineita niin huomattavasti tärkeämpinä, että niitä suorastaan pakkosyötetään kaikille lukion opiskelijoille? Luonnontieteellisistä aineista fysiikan ja kemian asema on heikko, sillä ainut kurssi on ängetty täyteen useita asioista, joista mistään ei oikeastaan kuin raapaista hieman pintaa. On toki mainittava, että vastaavaa ilmiötä on muissakin oppiaineissa. Siksi ihmettelenkin, miksei kaikista reaaliaineista ole tasapuolisesti pakollisia kursseja, vaikkapa vain se yksi kurssi. Näin jätettäisiin enemmän valinnanvaraa opiskelijalle. Se voisi entisestään lisätä mielenkiintoa lukio-opiskeluun, kun voisi alusta lähtien päättää itse, valitseeko niin sanotun humanistisen vaiko matemaattisen linjan. Mielestäni reaaliaineiden pakollisten kurssien painottumisessa on outoa myös se, että puhutaan uusista innovaatioista, joihin muun muassa Innolukio -hankekin pyrkii. Silti yksittäisinä aineina eniten opiskellaan edellä mainittuja aineita, uskontoa ja historiaa. Näiden oppiaineiden arvoa väheksymättä haluan silti kysyä, miten se auttaa keksimään uusia innovaatioita? Pääministeri Katainenkin on maininnut Innolukion puheissaan siitä, että Suomi tarvitsee uusia innovaatioita sekä uusia, tehokkaampia käyt- täjä- ja ympäristöystävällisempiä palveluita. Miksi siis näin? Miksei eri aineiden välisiä kurssimääriä tasoiteta? Uskon vahvasti, että jos esimerkiksi kemiaa olisi edes se kaksi pakollista kurssia yhden sijaan, herättäisi se paljon enemmän mielenkiintoa. Kenties se voisi jonain päivänä poikia suuren innovaation. Vaikka uskonto ja historia ovatkin tärkeitä yleissivistyksen kannalta, eikö silti olisi aika ottaa askel eteenpäin suomalaisessa lukiokoulutuksessa? Tulisi tarjota opiskelijoille tasapuolisesti eri oppiaineiden opetusta ja antaa nuorille mahdollisuus päättää entistä enemmän omasta opiskelustaan. Juttu on julkaistu 05.09.2012 Kantti-lehdessä. Kantti on nuorten oma verkkolehti, jonka sisällöntuotannosta vastaavat nuoret yhdessä ohjaavien työntekijöiden kanssa. Kantti on osa seudullista nuorten tieto- ja neuvontapalvelu JIBBOn nuorille tarjoamaa mediakasvatustoimintaa. Tavoitteina on saada nuorten ääni esille ja tukea nuorten mediataitojen kehittymistä. Materiaali voi olla tekstiä, ääntä, valokuvia tai videokuvaa. Toimittajaksi voi ryhtyä kuka tahansa nuori Seinäjoelta, Ilmajoelta, Jalasjärveltä, Kurikasta tai Lapualta. www.kanttia.fi Teksti ja kuva: Janne Isoaho, 18v., Jalasjärvi C U R LY 4 /2 013 29 CURLY-sivut CURLY-kolumni Jokaisella meillä on mielenterveys, niin kuin fyysinenkin terveys, ja jokaisella meistä joskus mielenterveys, kuten fyysinenkin, järkkyy. Joten miksi mielenterveyden järkkyminen nähdään vain hullujen hommana? Normaalius on katsojan silmissä. Mielestäni tärkeimmän katsojan pitäisi olla minä itse. Minun tulisi katsoa itseäni sisältä ja tunnistaa millainen olen normaalisti, miten käyttäydyn ja miten reagoin. Lisäksi tulisi oppia tuntemaan itseni kaikenlaisissa tilanteissa ja ryhmissä, sillä niissä käyttäytymiseni voi muuttua hyvinkin radikaalisti. Kuinka toimin stressaantuneena, suuressa ihmisryhmässä, kahden kesken parhaan ystäväni kanssa ja ihan yksin omassa rauhassa? Normaali vai epänormaali M itä on olla normaali? Se on sitä, ettei ole e p ä n or m a a l i . Mutta mitä epänormaali on? Jos en ole normaali olenko heti epänormaali? Ja onko se huono asia? Kuka päättää mikä on normaalia ja mikä ei? Onko jossakin määritelty jokin kaava tai käyrä, jonka mukaan pitäisi mennä ja jos siitä eksyy, on epänormaali? 30 CURLY 4 /2 013 Normaalius on oletusarvo. Minkälaisia asioiden pitäisi olla. Mitä niiltä voi odottaa, ja miten ne toimivat. Tämä pätee myös ihmisiin. Voimme olettaa, että ihmisillä on kaksi jalkaa ja kaksi kättä. Mutta on myös ihmisiä, joilla puuttuu esimerkiksi toinen käsi ja hekin ovat silti ihmisiä. Ihmisen mielen toiminnallekin on asetettu ennakko-odotuksia. Mutta mitä ovat he, joiden mieli poikkeaa näistä odotuksista? He ovat hulluja. Mieli nähdään usein erillisenä osana inhimillisyyttä, sellaisena, jota pitäisi pystyä hallitsemaan ja pitämään kurissa. Jos mieli sairastuu, olemme epäonnistuneet kurinpidossa. Mutta enhän voi itse päättää sitäkään sairastunko flunssaan. Voin toki pitää huolta käsihygieniasta ja välttää kontaktia flunssaisten ihmisten kanssa, muta välillä sekään ei auta. Miksi mielen sairaudet olisivat eri asia? Jotta voi tunnistaa epänormaalin, täytyy ensin omata valtava tietomäärä normaalista. Liian hätäisiä johtopäätöksiä ei saa vetää. Enhän minä ensimmäisen yskähdyksen jälkeenkään riennä heti lääkäriin, mutta jos kuumetta on 39 astetta päiväkausia, kannattaa mennä lääkäriin. Mutta miksi oman mielen pahan olon kanssa jäädään usein vellomaan yksin? Vain me itse osaamme kertoa omista tuntemuksistamme olivat ne sitten fyysisiä tai psyykkisiä. Psyykkiset kokemukset ja tuntemukset tuntuvat tietenkin henkilökohtaisemmilta ja salaamisen arvoisilta. Mutta meidän pitäisi silti vaalia enemmän omaa mielenterveyttämme, kuin häpeillä sen oirehdintaa. Ja hakea apua ajoissa. Ihmisen tulisi nähdä itsensä kokonaisuutena. Kehona ja mielenä yhdessä, eikä toisistaan erillisinä osasina. Jos mieli sairastuu, myös keho reagoi siihen ja myös toisinpäin. Jokaisen tulisi oppia tuntemaan itsensä ja tunnistamaan normaali, ja ennen kaikkea uskaltaa puuttua epänormaaliin. Mittapuuna ei pidä pitää muita ihmisiä vaan omaa itseään. Mielenterveys ei ole kilpailua selviytymisestä muita vastaan, vaan mukavuutta omassa itsessään olemisessa. Ja ennen kaikkea mielenterveyden ongelmat iskevät ihmisiin, ei hulluihin. Teksti ja kuva: Roosa Paanala, 18v., Jyväskylä Kirjoittaja on nuorten mielenterveysseuran Yeesin vapaaehtoinen. CURLY silloin ennen Curlyn ensimmäisessä numerossa 1/97 julkaistiin kirjoitus Internet mitääntajuamattomille – siis sinulle! Jutussa pohditaan Internetin ominaisuuksia ja haittoja mm. ollaan huolissaan ”arveluttavasta sisällöstä” ja siitä, ettei julkaistavia tietoja tarkista kukaan. Sen vuoksi netin tarjoamaan tietoon ei voi koskaan luottaa. Tämä asia unohtuu nykyisin helposti ja netistä löytyviin tietoihin luotetaan liikaa. Tietysti löytyyhän netistä nykyisin myös valvottua ja luotettavaa aineistoa kuten mm. viranomaistietoja. Hauskaa kirjoituksessa on kohta, jossa mietitään, miten ihmisten sähköpostiosoitteet voisi helposti löytää netistä. Facebookia kun ei ollut vielä olemassakaan. Toinen Internet-aiheinen juttu löytyy lehdestä 1/98. Se on uutinen tulevista www.curly.fi -sivuista. Lupaukset Curlyn sivujen sisällöstä (javapelit, chatti ja verkossa tapahtuvat kokoukset) eivät ihan ole toteutuneet. Mutta yksi lupaus on saavutettu; Curlystä on tullut ”koko maan kattava järjestö”. ? Milloin Internet on keksitty? Lue oheinen leike vanhasta Curlystä ja googlaa loput. Kirjoita lehtijuttu, jossa pohdit Internetin hyviä ja huonoja puolia. C U R LY 4 /2 013 31 Tuunaa vessa! Kilpailu lasten ja nuorten ryhmille helmikuussa 2014. Suunnitelkaa, toteuttakaa ja kuvatkaa nettiaiheinen kampanja vessaan. Palkintona mm. pelikonsoli ja nettiliittymiä! Mediataitoviikko järjestää kaikille lasten ja nuorten ryhmille avoimen kilpailun, jossa tehtävänä on tuunata esimerkiksi koulun, kirjaston tai kerhotilan vessa. Tarkoituksena on herättää vessassa kävijä pohtimaan, millainen olisi parempi internet. Vessakampanjan näkökulman ja toteutustavan päättävät kilpailuun ryhmät osallistuvat itse. Vessassa voi olla esimerkiksi aiheeseen liittyviä kirjoituksia, julisteita, videoita sekä sisustuselementtejä. Vessa pitää toteuttaa Mediataitoviikolla 10.2.-16.2.2014 välisenä aikana. Osallistuminen kilpailuun tapahtuu kuvaamalla ja raportoimalla oma vessa. Voittajavessa häikäisee luovuudellaan ja omaperäisellä tyylillään ja huomioi teeman kekseliäällä ja mieleenpainuvalla tavalla. Kilpailuun voi osallistua 2-5 oppilaan ryhmässä. Kilpailussa on kaksi sarjaa: alle 13-vuotiaiden ja 13-18-vuotiaiden sarjat. Tuomaristo palkitsee molempien sarjojen parhaiden vessojen tekijäryhmät: Palkinnot 1. Kaikki voittajaryhmiin kuuluvat saavat prepaid datapaketit 2. Molempien sarjojen voittajaryhmät saavat pelikonsolin 3. Sarjojen voittajat pääsevät esittelemään vessojaan Curly-lehteen 4. Molempien sarjojen kolme parasta saavat kunniakirjat Tarkemmat ohjeet osoitteesta mediataitokoulu.fi/tuunaavessa
© Copyright 2024