ja TieTokoneiTa

Lehti nuorilta nuorille
CURLY
4/2013 | # 61 | 28.11.2013 | 16. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi
Taidetta
iholla
Talvisirkus
Kosmos
Satin
Circus
?
Tiedettä,
taidetta
ja tietokoneita
?
Sisältää mediakasvatuksellisia tehtäviä!
C U R LY 4 / 2 013
?
?
1
Sisällysluettelo
Kuva: Hurjaruuth/Riku Virtanen
12
Kannessa:
Tiedettä, taidetta ja tietokoneita
Talvisirkus Kosmos s.12
Taidetta iholla s.14
Satin Circus s.16
Lehti nuorilta nuorille
Ilmaisjakelulehti
Painosmäärä 12 000
Curly-lehti on valtakunnallinen nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti
ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen.
Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja
nuorisotaloille sekä kymmenien paikkakuntien nuorisotaloille ja oppilaitoksiin. Lehteä jaetaan Educamessuilla sekä kaikille Mediataitoviikkoon osallistuville yläkouluille. Lehti on luettavissa sähköisesti
osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.com
Päätoimittaja:
Pipsa Sinkko-Westerholm
041-533 6541
[email protected]
www.curly.fi
Curlyn Pipsa (Facebook)
2 Sisällysluettelo
16 Satin Circus: Me ei olla matkijoita!
3 Pääkirjoitus
18 Lomailua Lapissa ?
4 Silppuri: Elokuva-arvostelu:
?
Thor: The Dark World
20 Sarjakuva: Ammattikorkea kouluvaihto Japanissa
5 Silppuri: Mediataitoviikko,
Kirjamessut, Ike Ikegwuonu,
Vuoden Mediakasvattaja
22 Musiikin voima kantaa kauas
6 Curly-kolumni: Nuorelle ote
omaan elämään
7 Kotipaikkakuntani: Inari
8 Curly-kolumni: Hyppy
Suomen toiselle puolelle ?
10 MäTäs – Nuorten ääni kuuluviin!
11 Berliini – Historiastaan
huolimatta kaunis kaupunki ?
12 Talvisirkus Kosmos
14 Taidetta iholla
Pääkirjoitus
28.11.2013
16. vuosikerta
ISSN 1455-2574
?
24 Mikä ihmeen kuvareppari? ?
26 Hillittyä sekoilua ja vähän asiaakin
Unien kaupungissa
28 Räikkösenä Wienissä
ja muita tapauksia ?
Tätä lehteä ovat olleet tekemässä:
Darya Alekseyenko
Sofia Berkinfand
Emilia Ekman
Alexandra Havisalmi
Laura Helin
Janne Isoaho
Jesse Juopperi
Kuisma Koivumaa
Joni Kokkinen
Iina Körkkö
Seppo Körkkö
Saara Lehtonen
Markku Lukkariniemi
Milla Länsiö
Anju Marjamaa
Inga Metsola
Julia Motorko
Inka Nieminen
Taru Noronen
Merja-Maaria Oinas
Roosa Paanala
Ilana Pantzar
Pauliina Ropponen
Sofie Sonck
Valtteri Uotila
Heidi Vartiainen
Kolarin yläkoulun 9.luokan oppilaat
29 Juttuvaihto: Kantti:
Innovatiivinen lukio?
Täällä Nyt -sarjakuvapaja:
Yiwen
30 Curly-kolumni: Normaali
vai epänormaali?
31 Curly silloin ennen:
Internet ?
Lehden ulkoasu:
Minna Hujanen
Curly ry:n osoite:
Sörnäisten rantatie 31
Nuorten toimintakeskus Happi
00500 Helsinki
Inari
Hallituksen puheenjohtaja:
Jorma Pilke
04-533 6542
0400-492 241
[email protected]
?
15 Sarjakuva: Talvi
Tiede, taide vai molemmat?
V
iisitoista vuotta sitten Internet
oli vielä uusi juttu. Curly-nuoret
olivat kiinnostuneita ilmiöstä ja
kirjoittivat siitä useita juttuja, esimerkkejä sivulla 31. Vaikka koneet
ja julkaisualustat ovat kehittyneet, ovat ihmiset
samanlaisia pelkoineen. Internetin koettiin jo
silloin sisältävän epäilyttävää ja epäluotettavaa
aineistoa. Huoli haitallisista vaikutuksista varsinkin lapsiin ja nuoriin on edelleen olemassa. Vuosittain järjestettävä kansanvälinen Safer Internet
Day kytkeytyy meillä helmikuussa vietettävään
Mediataitoviikkoon, jonka teemana on Yhdessä
parempi Internet. Curly on Mekun (Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus) järjestämän Mediataitoviikon virallinen jäsenorganisaatio ja mukana järjestelyissä ja ohjelmassa.
Paremman ja turvallisemman Internetin lisäksi
toiveissa on muitakin asioita. Nyt kun tietokoneet ja tiedon popularisointi ovat arkipäivää, ei
kirjoja jakseta lukea ja lehdistäkin napataan vain
uutisotsikot älypuhelimella tai tabletilla. Nuorisoa ei lukeminen kiinnosta ollenkaan, vaan julkaiseminen tapahtuu kuvilla tiedonjakelusovelluksissa. Suuntausta tukevat lehtitalot, joiden
nuortenlehdet on lopetettu tai siirretty nettiin.
Taidekritiikki on sanomalehdissä kutistunut lähes olemattomiin ja tiedekirjoittamista häiritsee
huono toimittaminen. Kehitykseen täytyy tulla
muutos.
2
CURLY 4 /2 013
Tornio
CURLY TILAA ILMAINEN
CURLY-LEHTI
3/2013 |
#60
Jyväskylä
Tampere
Lahti
Lähetä palautetta osoitteeseen [email protected]
Osoitemuutokset sähköpostilla tai tekstiviestillä!
Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet
ja kuvittaneet nuoret mm. Inarista, Torniosta, Rovaniemeltä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Lahdesta.
Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta
www.curly.fi
Tervetuloa Curlyn
ihmeelliseen maailmaan!
tunnissa tai kahdessa. Tiedettä ja taidetta esitys
ainakin onnistuu yhdistämään tarjoten samalla
hienoa viihdettä.
Aurinkoa! Seuraava Curly ilmestyy
2014 maaliskuussa.
Pipsa
Päätoimittaja
| 3.10.2013 | 16. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi
oma
yritys
HiP liP
Queens
of the
stone Age
Parkour
MediAkurssi
2013
elämää,
ei koulua
varten
Painopaikka:
Sanomapaino OY, Vantaa 2013
www.sanomapaino.fi
Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin
sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta
riippumatta.
Tieto ja tiede popularisoituvat ja tulevat keskivertoihmisiä lähemmäs. Se ei välttämättä ole huono asia. Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus
Kosmos -esitystä voi pitää tieteen popularisoinnin malliesimerkkinä, sillä sen käsikirjoituksesta
vastaa alan asiantuntija, kosmologi Syksy Räsänen. Voit lukea Inkan jutusta s.12 miten Räsänen onnistuu selittämään kosmoksen eli maailmankaikkeuden 14 miljardin vuoden kehityksen
Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja
internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry.
Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia
osallistua ja vaikuttaa median keinoin.
Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja.
Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja
monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin
käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän
ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille
mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm.
viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä.
Lehti nuoriLta nuoriLLe
Rovaniemi
Tämä on Curlyn vuoden 2013 viimeinen
numero. Curly osallistuu Mediataitoviikolle
helmikuussa 2014 monin eri tavoin. Lehden
numero sisältää mediakasvatuksellisia
tehtäviä ja lähetetään kaikille
Mediataitoviikolle ilmoittautuneelle
yläkoululle. Vuoden 2014 ensimmäinen
lehti ilmestyy maaliskuussa.
Tässä on Curlyn paikka. Lukeminen ja tiedotusvälineiden seuraaminen ovat edelleen tärkeitä
taitoja yhteiskunnassa. Jos nuoria ei kannusteta
lukemaan tai ottamaan kantaa, eivät he niitä opi.
Siinä on taas pari syytä jäädä ulkopuolelle ja syrjään. Curly-lehden voi tilata kuka tahansa ilmaiseksi kotiin, koululle tai nuorisotalolle. Jokainen
yli 13-vuotias nuori voi saada äänensä kuuluviin
tuottamalla sisältöjä Curly-lehteen tai nettisivuille.
Mikä Curly?
CURLY 3/2013
Sukunimi
1
Kirjepostimerkki
Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten
tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu!
Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet
veloituksetta suoraan kotiin.
Curly ry
Sörnäisten rantatie 31
00500 Helsinki
Etunimi
Lähiosoite
PostinumeroPostitoimipaikka
Syntymävuosi
Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin.
Tarjous koskee Suomea.
Aiemmat tilaukset yhä voimassa.
Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.curly.fi
C U R LY 4 /2 013
3
Silppuri
Silppuri
Kuva: Messukeskus/Kimmo Brandt
Kuvat: The Walt Disney Company Nordic
Thor (Chris Hemsworth)
kohtaa elokuvassa
universumiakin
vahvemman vihollisen.
FAKTA
Thor: The Dark World
Toiminta, seikkailu, fantasia,
3D, 2D
Ohjaaja: Alan Taylor
Pääosissa: Chris Hemsworth,
Natalie Portman, Tom Hiddleston
ja Anthony Hopkins
Kesto: 1 tunti 52 minuuttia
Ikäraja: 12
Mediataitoviikko
helmikuussa
Valtakunnallista Mediataitoviikkoa
2014 vietetään helmikuun 10.-16.
päivä.
Viikon teema on Yhdessä parempi
Internet.
Mediataitoviikkoa voi viettää koulussa, kirjastossa tai nuorisotalolla.
Viikolla käsitellään media-aiheita eri
näkökulmista tehtävien, tapahtumien ja kilpailujen avulla.
Mediataitoviikkoa koordinoi Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU yhdessä useiden jäsenorganisaatioiden kanssa. Myös Curly
on mukana. Seuraa ilmoittelua www.
curly.fi -sivuilla, luvassa mm. internetaiheinen kirjoituskilpailu, jossa mahtavat palkinnot!
elokuva-arvostelu
Thor: The Dark World
Räjähtävää taistelua ja suuria
tunteita Yhdeksässä maailmassa
Thorin tyttöystävä, tutkija Jane Foster (Natalie Portman), joutuu suurten tapahtumien keskiöön ja Thor
on pakotettu uhraamaan kaiken pelastaakseen koko universumi. Jopa
vankilassa lojuvan Thorin veljen Lokin (Tom Hiddleston) apua tarvitaan
tässä. Myös paikka Asgardin ku-
4
CURLY 4 /2 013
ninkaana on avautumassa Thorille,
joka samaan aikaan kaipaa Maassa
häntä odottavaa Janea. Tämä kaikki
ja tulevat uudet uhat laittavat hänen
älynsä, voimansa ja sydämensä koetukselle.
Sykähdyttävän kauniisti rakennetut
näkymät kuvitteellisesta Asgardista
ja koko universumista ovat kuin piste i:n päälle. Elokuvan soundtrackista vastannut Brian Tyler on tehnyt
upeaa työtä. Jo valmiiksi mahtavat
ja koskettavat kohtaukset saavat
tarvittavan loppusäväyksen ylväällä
musiikilla. Synkkyydestään huolimatta elokuvaan on saatu räjähtelevien
taistelukohtauksien lomaan sopiva
annos nasevaa huumoria ja mieleenpainuvia dialogeja, joita on viihdyttävää seurata. Erityisesti Thorin
ja Lokin hahmot
ovat edellisiin elokuviin verrattuna
persooniltaan paljon suurempia ja
karismaattisempia.
Monista muistakin
hahmoista on havaittavissa uusia, yllättäviä puolia.
Kävin katsomassa Thor -jatko-osan
sekä 2D- että 3D-versiona. 3D-versio
tuo huikean lisäefektin sekä hidasettä nopeatempoisiin kohtauksiin.
Jos olet jo nähnyt Thorin ja The
Avengersin ja janoat lisää Marvelmahtavuutta, suosittelen katsomaan
tämänkin elokuvan.
Teksti: Emilia Ekman, 20v., Tampere
Taasko ne ovat? Siis Helsingin Kirjamessut. Joka vuosi totuttuun tapaan. Pitääpä käydä tsekkaamassa. Vierailen Messukeskuksessa
lauantaina. Tungosta. Hälyä. Tänä
vuonna teemamaana on Saksa.
Tunnistan vain harvat kirjailijat,
siksi kai kun en lue paljoa. Nuorten Louhi-lavan ohjelmasta vastaa
Kallion ilmaisutaidon lukio. Lavalla
keskustellaan jostain kirjasta. Nuoret löhöilevät tuoleilla ja lattioilla.
En jaksa tunkea lähemmäksi. En
kuitenkaan tiedä kirjaa josta he puhuvat.
Lähden kiertelemään kojuja. Myyjät pyrkivät parhaansa mukaan
?
Minkälainen on hyvä
arvostelu? Oliko tämä
arvostelu hyvä? Kirjoita
arvostelu lukemastasi
kirjasta tai sarjakuvasta,
kuuntelemastasi levystä tai
katsomastasi elokuvasta.
Muista kirjoittaa teoksen
tiedot täsmällisesti oikein.
Varo paljastamasta
juonesta liikaa.
saamaan kirjojaan kaupaksi. Ihmiset ostavat. Ja jonottavat. Ylhäällä
olevat Ruoka & Viini -messut vaikuttavat minusta kiinnostavammalta,
joten suuntaan sinne. Tilaa tuntuu
olevan enemmän ja meno on muutenkin kansainvälisempää.
Teksti: Inka Nieminen, 18v., Vantaa
Vuoden Mediakasvattaja 2013
Hyvää mieltä
laulamalla
Voice of Finlandista tuttu laulaja Ike Ikegwuonu piipahti Yeesi
ry:n hyvän fiiliksen tempauksessa kauppakeskus Sellossa lokakuussa. Mistä sinulle tulee hyvä
mieli?
www.yeesi.fi
Kuva: Outi Sonkamuotka
Marvel -sarjakuvaan perustuva toimintaseikkailu Thor: The Dark World
tuo Thor (2011) ja The Avengers -elokuvista tuttuja hahmoja takaisin valkokankaalle. Tällä kertaa ukkosenjumala Thor (Chris Hemsworth) joutuu
Yhdeksän maailman välisen lopullisen rauhan lähestyessä kohtaamaan
universumiakin vanhemman vihollisen, Malekithin (Christopher Eccleston), jolle edes kuningas Odin (Anthony Hopkins) ei mahda mitään.
Kirjamessuilla tavataan
Helsingin Kirjamessujen Louhilavan ohjelmasta vastasi Kallion
ilmaisutaidon lukion oppilaat.
Erityisluokanopettaja
Teemu Korhonen Espoon
Kantokasken koulusta
on Vuoden Mediakasvattaja 2013. Palkinnon
jakaa vuosittain Aikakausmedia yhteistyössä
Mediakasvatusseuran
kanssa. Palkinto myönnetään henkilölle, joka
on ansioitunut lasten tai
nuorten mediakasvatustyössä, medialukutaidon
opetuksessa ja erityisesti
aikakauslehtien opetuskäytössä.
Palkinto on suuruudeltaan 2000 euroa, ja se
myönnetään vuosittain
yhdelle opettajalle.
C U R LY 4 /2 013
5
curly-kolumni
Kotipaikkakuntani
KOTIPAIKKAKUNTANI:
Tuulispään huipulta voi nähdä
melkein koko Inarinjärven.
Inari
Saariselälle tänä
talvena rakennettu
joulupukin toimisto.
Nuorelle ote
omaan elämään
M
onta monituista kertaa olen istunut sillä
samalla tuolilla, siinä
samassa rakennuksessa niiden samojen ihmisten edessä.
Monta kertaa olen
miettinyt syytä siellä olooni. Kaikkein päällimmäiseksi puskeva tunne oli, etten ollut itse oman
elämäni ohjaksissa. Puhun työvoimatoimistosta.
Tällä punaisenkirkkaalla hetkellä keskustelu nuorisotakuusta käy todella kuumana. Mikä
se on? Mitä se meinaa? Kaikki kuitenkin viittaa
yhteen asiaan; että sillä ajettaisiin nuoren etuja.
Omien kokemuksieni kautta voin sanoa, että
tämä ei toteudu niin yksinkertaisesti. Kun olen
istunut työvoimatoimistossa, en ole kokenut että
olisin saanut vaikuttaa omiin asioihini. Koko
6
CURLY 4 /2 013
tilanne on todella stressaava ja ahdistava, olla
muiden armoilla vailla päätösvaltaa. Paikka osoitetaan tehokkaasti ilman puhetta tai kysymyksiä. Omaa sanavaltaa asioihin ei ole, ja jos alkaa
protestoida, rangaistaan tulojen menetyksellä.
Työvoimatoimiston tarjoamat työpaikat, kurssit
ja muut tyhjänpäiväiset tilaisuudet on tehty tilastojen siivoamista varten.
Tähän pitää tulla muutos. Nuorella pitää olla
valta vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Sillä
jokaiselle tulee joskus ajanjakso, ettemme välttämättä tiedä mihin haluamme mennä. Meiltä
saattaa puuttua motivaatio tai into lähteä kokeilemaan uutta. Mutta jos sinut pakotetaan tekemään jotain, sinulle jää vain sylillinen sontaa.
Kun määrätään asioihin jotka eivät kiinnosta,
pakotetaan tekemään asioita joita et halua tehdä.
Pakottaminen ei ole nuoren etujen mukaista. Se
ei edistä nuoren tilannetta, vaan sysää nuoren
entistä syvemmälle epätoivon alhoon.
Meidän pitää ruokkia nuorten luovuutta ja
henkilökohtaisia lahjakkuuksia. Tähän ei päästä,
jos pienet koulut hajotetaan ja tilalle rakennetaan
valtavia oppimiskeskuksia, joissa yksilön tarpeita
ei voida enää huomioida. Jos syystä tai toisesta
nuoren elämästä puuttuu vielä henkistä kasvua
tukevat vanhemmat, on edessä helvetin yksinäinen elämä. Ja sitten työvoimatoimisto pakottaa
kurssille. Pitääkö tämän kestää koko elämän?
Saamelaiskulttuurikeskus
Sajos.
Ivalon liikennettä arkipäivänä.
Teksti:
Heidi Vartiainen
19v., Ivalo
Kuvat:
Julia Motorko 20v., Ivalo
Sairas ajatusmalli on se, että meitä kuljetetaan
liukuhihnalla valmiiksi kirjoitettua polkua jonnekin, johon emme halua. Ja jos me emme ole
tähän tyytyväisiä, meidät potkaistaan systeemin
avun ulkopuolelle. Meitä ei tueta eikä meitä kannusteta, meidät nähdään lähinnä pelkkänä lukuna paperilla. Byrokratia ohjailee meitä puolelta
toiselle. Paperisodan jälkeen koko rakennelma
kaatuu yhteen kirjoitusvirheeseen. Inhimillisyyttä ei ole, yksilöitä ei ole. Kumpaa sinä kannatat?
Yksilön tukemista, huoltamista ja ohjaamista, vai
ihmisten liukuhihnatuotantoa?
I
Teksti: Joni Kokkinen, 22v., Tornio
Kuva: Markku Lukkariniemi
Inarin kirkonkylä tunnetaan saamelaiskulttuurin keskuksena. Sinne rakennettiin vuon-
narin kunnassa asuvat yleistetään helposti ”inarilaisiksi.” Vaikka asummekin
Inarin kunnassa täällä asuu myös mm.
ivalolaisia, saariselkäläisiä, nellimiläisiä
ja sevettijärveläisiä. Inari on Suomen
suurin kunta ja siihen kuulu monta aluetta kylineen. Jokaisella kylällä on omat piirteensä.
na 2012 Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, joka
on tunnettu tapahtumatalo ja kokouspaikka.
Sajoksessa toimii myös saamelaiskäsityökauppa Sami Duodji. Inarissa on myös Saamelaismuseo Siida.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voi
opiskella pohjois-, inarin- ja koltansaamea
sekä saamelaiskäsitöitä. Siellä voi myös käydä
medialinjan tai opiskella matkailu-alaa.
Koulutuskeskuksen kaksi muuta toimipistettä ovat Toivoniemessä ja Ivalossa. Toivoniemessä voi opiskella porotaloutta ja luontoalaa.
Ivalossa voi kouluttautua lähihoitajaksi, merkonomiksi tai kokiksi.
Ivalo on Inarin kunnan keskus. Ivalo vetää
puoleensa erityisesti venäläisiä ostosmatkailijoita. He ovatkin Inarin kunnan yritysten yksi
suurimmista asiakaskunnista. Sen huomaa viikonloppuisin kun kaupoissa kuulee enemmän
venäjää kuin suomea ja parkkipaikat ovat täynnä venäläisiä autoja. Ivalon keskustaa kehitetään koko ajan ja viimeisimpänä uudistuksena
on mainoskyltit, joista yritykset voivat halutessaan ostaa mainostilaa.
Saariselkä on Inarin kunnan matkailukeskus.
Saariselän Kaunispäällä sijaitsee yksi Lapin parhaista laskettelurinteistä. Saariselällä avattiin
tänä vuonna hiihtolatu ennätysaikaisin 10. lokakuuta. Se houkuttelee hiihtäjiä ympäri maailmaa.
Inari on tunnettu saamelaisuudesta, poroista ja puhtaasta luonnostaan. Täällä voi juoda
vettä suoraan joesta ja järvestä. Kun muualla
Suomessa matkustaessasi näet tiekylttejä, joissa lukee paikannimet suomeksi ja ruotsiksi,
voit kokea pienen kulttuurishokin tullessasi
Inarin kuntaan. Täällä tiekylteissä ruotsin sijaan paikannimet lukevat saamen kielellä. Siitä
huomaat saapuneesi saamelaisalueelle.
Inarin kunta
Perustamisvuosi: 1876
Pinta-ala: 17 334 km2
Asukasluku: 6758
Suurin taajama: Ivalo,
asukasluku n.4000
Maakunta: Lapin Maakunta
C U R LY 4 /2 013
7
curly-kolumni
?
Kuinka monta kolumnia
tässä lehdessä on?
Mikä niistä on
kiinnostavin ja miksi?
Kirjoita kolumni itsellesi
tärkeästä aiheesta. Tutustu
ensin kolumniin ja sen
ominaisuuksiin.
Olen monesti miettinyt oliko
muutto järkevä ratkaisu. Olin kuitenkin niin vielä niin nuori, enkä
tiennyt todellisesta elämästä mitään. Yhtäkkiä jouduin käymään
kaupassa, pesemään pyykkiä,
huolehtimaan omat kyydit harrastuksiini ja todella budjetoimaan
rahojani. Samaan aikaan kun kaverini elivät leveästi vanhempiensa rahoilla ja kävivät joka ilta valmiiseen pöytään, minä opettelin
keittämään halvimpia nuudeleita
ja pesin vessaa. Jouduin aikuistumaan todella nopeasti, enkä saanut kokea huoletonta lukiolaiselämää. Ja sitten vielä nilkkani hajosi
ja jouduin leikkauspöydälle. Jäin
jälkeen opinnoissa ja koti-ikävä
painoi päälle. Uudet ystäväni eivät
voineet mitenkään ymmärtää minua ja suruani.
En valinnut helpointa reittiä
elämässäni. Halusin tehdä oman
pikku vallankumoukseni ja näyt-
Olen vaihtanut koulua ja asuntoa
kerran, kaveripiiriä useasti, joukkuetta muutamasti. Olen kokenut
paljon asioita, joista en uskaltanut
edes haaveilla. Aina eivät asiat ole
sujuneet toivotulla tavalla, mutta ainakin olen uskaltanut yrittää.
Nyt käyn viimeistä vuotta lukiota
ja nenäni haistelee jo uusia tuulia.
Seuraava kaupunki häämöttää jo
mielessä.
”Seurasin unelmaani
ja lähdin katsomaan
maailmaa eri vinkkelistä
jo nuorella iällä. Vaikka
matka ei ole ollut helppo,
en osaa katua mitään.”
tää kaikille, että minusta on tähän,
elämään omillani ja pärjäämään
ilman äidin huolenpitoa.
Näin jälkeenpäin ajatellen tietäisin monta asiaa, jotka olisin
voinut tehdä eri tavalla. En kuitenkaan lähtisi muuttamaan mitään.
Jokainen päätökseni, erehdykseni,
virheeni ja onnistumiseni on kasvattanut minua ja luoneet minut
tällaiseksi ihmiseksi kuin nyt olen.
En tunne vieläkään olevani kypsä
aikuinen, mutta tiedän monta itseni ikäistä jotka eivät ole ikinä joutuneet tiskaamaan tai osaa käyttää
pyykkikonetta. Olen ylpeä itsestäni, etten kuulu tuohon joukkoon.
Seurasin unelmaani ja lähdin katsomaan maailmaa eri vinkkelistä
jo nuorella iällä. Vaikka matka ei
ole ollut helppo, en osaa katua mitään. Haluankin rohkaista kaikkia
olemaan välittämättä muiden epäilevistä kommenteista ja seuraamaan unelmiaan. Siltoja ei kannata
polttaa lähtiessään, sillä hyvä tukiverkosto on aina ihmisille tärkeä.
Uskaltakaa kokeilla, kuinka pitkälle ne omat siivet kantaa. Itselläni ne
kantoivat yllättävän pitkälle.
.fi
Hyppy Suomen
toiselle puolelle
V
Nuorisotalosi
VERKOSSA.
Teksti ja kuva: Laura Helin, 19v., Rovaniemi
ietin 16-vuotispäivääni
elokuussa aurinkoisessa Turussa
ystävien
ympäröimänä. Päivä oli täynnä itkua ja
naurua, koska herkkänä ihmisenä
ikävöin ystäviäni jo valmiiksi. Tasan viikkoa myöhemmin sulloin
8
CURLY 4 /2 013
tavarani muuttoauton kyytiin ja
valmistauduin tekemään elämäni
suurimmasta päätöksestä totta.
Tuosta päivästä on nyt kulunut
lähes neljä vuotta. Olin asunut
koko pienen ikäni Turussa kaksikerroksisessa rivitalossa syöden
äidin pottumuusia ja pyytäen isältä kyytiä urheiluharrastuksiin. Lo-
mat vietimme usein Rovaniemen
maalaiskylässä Muurolassa, jossa
isovanhempani asuivat ihanassa
suuressa talossaan. Rakkaus Lappiin syntyi jo pienenä.
Kun ysiluokalla yhteishaun aika
koitti, kaikki miettivät kuumeisesti koulutustaan. Minulla oli vuosien saatossa kytenyt yhä lujempaa
haave muuttamisesta. Olisin voinut valita helpon tien kavereideni
lailla ja hakea johonkin paikallisista lukioista. Sen sijaan tein oman
päätökseni ja hain Lapin Urheiluopistoon. Marssin vanhempieni
luo ja ilmoitin, että minulla olisi
pian edessä muutto 800 kilometrin
päähän Rovaniemelle. Vanhempani ottivat asian rauhallisesti.
www.facebook.com/netari
www.twitter.com/netarifi
Tule käymään!
Berliinissä riittää
hienoja rakennuksia.
Kuvassa Berliinin
tuomiokirkko. Taustalla
televisiotorni, joka on
Euroopan neljänneksi
korkein rakennus.
?
Oletko matkustanut viime aikoina
ulkomailla tai kotimaassa toisella
paikkakunnalla? Kirjoita matkastasi
artikkeli tämän sivun jutun tyylillä.
Muista liittää mukaan kuvia, joiden
käyttämiseen sinulla on kuvaajan
lupa. Netistä ei saa kopioida kuvia,
varsinkaan lehdessä painettavaksi.
Nuorten
ääni kuuluviin!
Nuoriso-ohjaajat Minna Koivuluoma Seinäjoelta (vas.) ja Minna
Mäkelä Ilmajoelta (kesk.) kokoustavat yhdessä nuorisovaltuustojen
jäsenten kanssa; Sofia Mänty Ilmajoelta (2.vas.), Veera Nurminen
Seinäjoelta ja Carita Lahdenmäki Jalasjärveltä.
S
Teksti ja kuvat:
Valtteri Uotila,
14v., Ylistaro
einäjoen nuorisovaltuusto pähkäili vuosi sitten
keinoja, miten saada kaupungin nuorten ideat ja
ehdotukset kuulumaan
nuorisovaltuustolle asti. Samoihin
aikoihin he miettivät, että olisi kiva
tehdä yhteistyötä muiden EteläPohjanmaan nuorisovaltuustojen
kanssa.
Idea Aloitekanavasta
Seinäjoella
toimiva Mä-Täs
-osanottokanava
tuo paikkakunnan
nuorten äänen
kuuluviin.
10
CURLY 4 /2 013
Seinäjokelaiset kuulivat Aloitekanava -nimisestä verkko-sivustosta,
jonne nuoret saavat julkaista ideoitaan. Siitä saatiin ajatus perustaa samalla periaatteella toimiva sivusto,
mutta vain Seinäjoen seudun nuorille.
Seinäjoen
nuorisovaltuuston
otettua yhteyttä muihin alueen
nuoriso-valtuustoihin,
koottiin
Seinäjoen, Ilmajoen, Lapuan, Jalas-
järven ja Kurikan nuorisovaltuustoista porukka, joka rupesi
työstämään ideaa eteenpäin.
– historiastaan
huolimatta
kaunis kaupunki
Bussissa tuntematon nainen
hymyili minulle. Ihmiset tarjosivat
mielellään apuaan, jos olin hukassa.
Berliinissä oli hieman erilainen
meno koti-Suomeen verrattuna.
Siellähän ne kaikki on
Sivusto päätettiin toteuttaa Facebookiin. Se sai nimeksi Mä-Täs
Nuorten osanottokanava.
– Nuoret ovat joka päivä Facebookissa jollakin laitteella, joten
sitä kautta nuoria on helppo lähestyä, nuorisovaikuttamisesta vastaava nuoriso-ohjaaja Minna Koivuluoma Seinäjoelta toteaa.
Mä-Täs -palvelu toimii siten,
että nuoret voivat julkaista sivuille
kehitysehdotuksia omaa asuinkuntaansa koskien. Nuorisovaltuustot
käsittelevät kaikki ideat kokouksissaan ja laittavat ne tarvittaessa
eteenpäin. Ryhmä on avattu tämän
vuoden elokuussa. Jäseniä ryhmässä on tällä hetkellä 150.
Berliini
Teksti: Milla Länsiö, 15v., Tampere
M
Nuorten osanottokanava Mä-Täs
löytyy osoitteesta: www.facebook.
com/groups/osanottokanava
atkasin syyslomalla Saksaan, Berliiniin. Ennen
lähtöä ajattelin, että kaupungissa ei olisi juurikaan nähtävää
ja aikaa jäisi paljon ihan vain kaupungilla kiertelyyn ja shoppailuun,
mutta erehdyin todella. Ilahduin siitä, että Berliini oli täynnä kulttuuria
ja nähtävyyksiä, joita en olisi millään
ehtinyt kiertämään loman aikana.
Kuvat: Ilana Pantzar
Tunnelma
Paikalliset olivat rennompia ja ystävällisempiä kuin Suomessa. Kun
metrolla liikkuminen tuotti ongelmia,
eräs mies ohjasi meidät oikealle
raiteelle ja näytti, miten metroliput
ostetaan. Kadulla parin sanan vaihtaminen vastaantulevan kanssa tai
keskustelun aloittaminen bussissa ei
ollut lainkaan outoa.
Berliinin muuri
on täynnä
graffiteja, joista
osa oli todella
taidokkaasti
tehtyjä.
Historia
Berliinin muuri oli huikea nähtävyys.
Muuri oli täynnä graffiteja, joista osa
oli todella taidokkaasti tehtyjä. Minua karmi välillä, kun katsoin muuria. Ajatus siitä, että se rakennettiin,
jotta itäberliiniläiset eivät pääsisi
Länsi-Berliinin puolelle, pelotti. Kaupunki oli suurimmaksi osaksi kaunis.
Vaikka Berliinissä on paljon vanhoja,
koristeellisia kerrostaloja, sinne rakennetaan jatkuvasti uutta.
Kulttuuri
Ehkä hienoin kohde Berliinissä oli simulaatio, jossa ryhmä turisteja pääsi
tutustumaan Berliinin historiaan. Paikalliset näyttelijät ottivat meidät mukaan teatteriinsa ja kertoivat meille
historiasta. Kierros oli taidokkaasti
tehty, ja näyttelijät eläytyivät hyvin.
He myös pelottelivat meitä vähän.
Ruoka
Pääsin saksalaiseen makuun eräässä
ravintolassa, jossa oli tanssilattia ja
bändi soittamassa. Tarjoilijat veivät
pöytiin jättikokoisia tuoppeja ja tilaamassani ruoassa oli pelkkää makkaraa, lihaa ja vähän leipää. Alkuillasta
muut asiakkaat käyttäytyivät samalla tavalla kuin mekin; kaikkialla syötiin ja keskityttiin vain ruokailuun ja
pöytäseuraan. Kun olimme lähdössä
pois, tanssilattia oli täynnä väkeä ja
ihmiset juttelivat toisilleen avoimesti.
Järkyttävästä historiastaan huolimatta Berliini oli hieno kaupunki,
joka on täynnä kulttuuria.
C U R LY 4 /2 013
11
helposti. Sisällön todenmukaisuudesta silti ei ollut epäilystä, sillä esityksen on käsikirjoittanut kosmologi Syksy Räsänen yhdessä esityksen
ohjaajan, Davide Giovanzanan,
kanssa.
Ideasta sirkukseksi
Jäin esityksen jälkeen juttelemaan
Räsäsen kanssa käsikirjoituksesta
ja tietysti kosmoksesta. Räsänen ei
itse ollut huolissaan esityksen totuudenmukaisuudesta, sillä hänestä
sen ei ole tarkoitus olla mikään oppitunti. Hän oli itsekin sitä mieltä,
että kohtausten aihe ja vaihtuminen
olisi pitänyt esittää selvemmin. Talvisirkus Kosmos on Räsäsen ensimmäinen käsikirjoitus, eikä hänellä
ole aikaisempaa kokemusta luovasta kirjoittamisesta. Räsänen on toiminut mielestään ”idean antajana”
ja tieteellisenä konsulttina, kun taas
Giovanzana on ollut vastuussa luovista ratkaisuista.
Projekti sai alkunsa, kun Giovanzana ja Räsänen tapasivat muissa
yhteyksissä. Giovanzana kiinnostui
yhteistyöstä Räsäsen kanssa ja sai
tämän houkuteltua mukaan. Käsikirjoitusta hiottiin kauan, yli puoli-
Esityksessä nähtiin hienoja
asuja. Tässä galaksit tanssivat
ja etääntyvät toisistaan
kiihtyvällä vauhdilla, ihan niin
kuin tapahtuu oikeastikin
maailmankaikkeudessa.
Lyhyemmän päivänäytöksen hienoin
akrobatiaesitys tehtiin vanteilla.
Aikaisemmilta vuosilta tutut hahmot,
kuten possu ja tonttu seikkailivat myös
mukana Kosmoksessa.
toista vuotta. Sen aikana ilmeisesti
käsikirjoitusta muutettiin moneen
kertaan ja jouduttiin tyytymään
kompromisseihin niin sisällön
kuin toteutuksenkin kohdalla.
taanotto on ollut innostunutta.
Esityksellä ei ole varsinaista kohderyhmää, vaan se sopii kaikille
yli 3-vuotiaille. Esityksessä on
tarkoituksellisesti hyvin vähän
repliikkejä, sillä siten se voi tavoittaa myös kaikenkielisiä ja
ikäisiä katsojia. Lapsille esitys
toimiikin hyvin ja heitä päivä-
Viihdettä kaikille
Kosmos näki ensi-iltansa marraskuun toisella viikolla ja vas-
Talvisirkus Kosmos
Maailmankaikkeuden sekava selitys
12
CURLY 4 /2 013
PÄIVÄTYÖKERÄYS
2013-2014
Luonto tarvitsee sinua
ja minua. Osallistukaa
Päivätyökeräykseen!
Kompromisseja ja
kompastumista
Talvisirkus Kosmos onnistuu tehtävässään vain kompromisseja säästelemättä. Esityksessä matkataan
ajassa käänteisesti, eli ensimmäisessä näytöksessä ollaan nykyajassa ja
loppunäytöksessä on alkuräjähdys.
Vaikka esitys on visuaalisesti jännittävä ja näyttävä, se on juonellisesti
sekava. Esitys jätti ainakin minut
pöllämystyneeksi. Edes käsiohjelman opastuksesta ei ollut apua, sillä
pimeässä sen lukeminen ei onnistunut. Päivänäytöksessä kaikkia
kohtauksia ei edes esitetty ja niitä
oltiin yhdistelty. Tässä esitys kompuroi pahiten ja väärät tulkinnat
kohtausten sisällöstä syntyivät
© PäIvI larIkko/ WWF
Teksti: Inka Nieminen, 18v., Vantaa
Kuvat: Hurjaruuth/Riku Virtanen
K
aapelitehtaalla majaileva Hurjaruuth
on jo vanha tekijä.
Vuonna 1981 perustettu
tanssiteatteri
toimi aluksi kiertueteatterina ja sai
vuonna 1993 vakinaiset tilat Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevalta Kaapelitehtaalta. Talvisirkuksia
Hurjaruuth on järjestänyt vuodesta
1996 eli jo 18 kertaa. Tänä vuonna
teemaksi on valittu kunnianhimoisesti kosmos eli maailmankaikkeus. Kävin katsomassa esityksen
päivänäytöksen, joka kesti vain
tunnin eli puolet iltanäytöksestä.
Mielessäni pyöri kysymys: riittääkö
tunti kosmoksen 14 miljardin vuoden kehityskulun selittämiseen?
LUONNOLTAAN
ROHKEAT
Niraj Yogi toimii WWF:n vapaaehtoisena salametsästyksen vastaisessa partiossa Nepalissa. Tiikereiden määrä
on kasvanut 63 % Nepalissa vuodesta
2009 monipuolisten ja massiiivisten
suojelutoimenpiteiden ansiosta. WWF
Suomi on ollut mukana 10 vuotta. Nyt
tiikereitä arvoidaan olevan Nepalissa
lähes 200.
dollisia. Ilman rahallista tukea emme
pystyisi koordinoimaan, kouluttamaan
ja varustamaan vapaaehtoisia. Innosta
sinäkin koulusi mukaan WWF:n Päivätyökeräykseen, joka tukee vapaaehtoistoimintaamme. Yläkoululaisten ja
lukiolaisten tuki on erittäin arvokasta
– uhanalainen luonto kiittää.
Lue lisää, katso vapaaehtoisista kertoIlman vapaaehtoisia luonnonsuojelu- vat videot ja lataa esittely osoitteessa:
työmme saavutukset eivät olisi mah- wwf.fi/paivatyokerays
© vIvek r. SINha / WWF-CaNoN
Tanssiteatteri Hurjaruuthin
Talvisirkus käsittelee tänä
vuonna melko korkealentoista
teemaa nimittäin kosmosta
eli maailmankaikkeutta.
Kuinka sirkusesitys muka
voisi tunnin aikana kertoa
koko maailmankaikkeuden
historian?
näytöksessä riitti lähes häiriöksi
saakka. Kiinnostaa esitys toki
muun ikäisiäkin. Räsäsen kanssa
keskustelemaan jäi myös kaksi
mummoa, jotka kyselivät innostuneesti juonesta ja toteutustavasta. Myös heitä häiritsi esityksen sekavuus.
Parasta esityksessä olivat hurmaavat puvustukset ja toiminnan
paikoin ihanan hullunkurinen
tunnelma, jossa taitavalla musiikilla ja valoilla oli suuri rooli.
Myös akrobatia oli paikoin häikäisevää. Räsäsen mielestä sirkuksen kuuluukin olla viihdyttävää, värikästä ja nopeatempoista.
Tähän esitys pääsi ajoittain.
Keskustelu Räsäsen kanssa tuntui siirtyvän jatkuvasti taiteesta
tieteeseen. Hän puhui esimerkiksi
siitä, kuinka käsityksemme ajasta
ja tilasta ovat aivan virheelliset.
Ehkä siinä onkin syy, miksi Räsäsen käsitykset eivät ole taipuneet
ongelmitta sirkukseksi. Ehkä esitystä ei voi käsittää oikein kuten
ei kosmostakaan voi. Eikä siihen
ehkä ole tarvettakaan. Tärkeintä on vain rentoutua nauttimaan
hyvästä viihteestä.
T
Noora on aina
ollut kiinnostunut
itseilmaisusta
kehon avulla.
aide jakaa mielipiteitä;
olkoon se sitten Leonardo
Da Vincin Mona Lisa tai
ihoon piirretty tatuointi.
Kuopiolainen
Noora,
19v., on lupautunut kertomaan itse
tatuoinneista ja suhtautumisestaan
niihin. Nooran blogi, Vanity Clouds,
kertoo muun muassa tatuoinneista.
Tatuoinnit mielletään yleensä
vankila- ja jengisymboleiksi.
Alkavatko ihmiset pikkuhiljaa
ottaa tatuoinnitkin taiteenlajina? Tatuointeja on maailmanhistorian aikana ollut kaikissa kulttuureissa. Ne
ovat olleet merkkeinä varallisuudesta ja ylemmyydestä, ei siis aina “pahan symbolina”. Nykyään tatuoinnit
ovat selkeästi nousseet trendiksi ja
ihmiset ottavat niitä esteettiseksi
iloksi ilman syvempää merkitystä.
Vaikka nykyään on myös mahdollista
poistattaa tatuointeja, ne mielletään
ikuisiksi. Siksi arvostan itse tatuointiartisteja kovasti, koska virheisiin ei
ole varaa toisen ihmisen iholle tehdessä.
Miten kiinnostuit tatuoinneista?
Olen aina ollut kiinnostunut itseilmaisusta kehon avulla. Tällä hetkellä
se välittyy parhaiten useilla lävistyksillä ja hiusten värin vaihtelun avulla.
Kiinnostus tatuointeihin tuli jo pikku-
Talvi
Leopardikuvio hahmoteltiin ennen
tatuoimista kynällä Nooran niskaan.
tyttönä katsellessani dokumentteja
äärirajoille viedystä kehonmuokkauksesta. Tatuointeja minulla on toistaiseksi vasta kaksi, mutta haaveilen
tulevaisuudessa omaavani suuria,
kauniita ja värikkäitä kuvia ympäri
kehoani.
Kirjoitat Vanity Clouds-nimistä
blogia. Miten innostuit bloggaamisesta?
Blogi-innostus alkoi muutama vuosi
sitten kavereiden blogeja lueskellessa. Lopullinen päätös oman blogin
perustamisesta lähti riitatilanteesta,
jossa minulle sanottiin, että minun
pitäisi tulla alas pilvilinnastani ja
palauttaa jalat maan pinnalle. Kimpaantuneena siitä loin oman pilvilinnani, Vanity Cloudsin. Pian bloggaamisesta tulikin hyvin rakas harrastus,
eikä mielenkiinto ei ole vieläkään
lopahtanut.
Tekijä: Yiwen, 14v., Kiina
Miten valitset tatuoinnin?
Onko valitseminen vaikeaa?
Tatuoinnin ei tarvitse sisältää mitään
suurta ja merkitsevää tarinaa. Valinnanvaikeus on kuitenkin suuri ja saan
päivittäin ideoita uusia kuvia varten.
Harkitsen tarkkaan ideoitani, miettien, miellyttäisikö kuva-aihe minua
vielä kymmenenkin vuoden kuluttua.
Kannattaa myös miettiä miten hyvin
tatuoinnit sopivat yhteen kokonaisuutena. Tärkeintä on kuitenkin ehdottomasti se, että kuva sopii kantajalleen
ja tekee hänet onnelliseksi.
Nooran ensimmäinen tatuointi
on kruunu ranteessa.
Otit tatuointisi Tino´s Tattoo liikkeessä, joka sijaitsee Kuopiossa.
Kerro kokemuksestasi. Kalle loi marraskuussa 2011 ensimmäisen kuvani, ranteen kruunun, tuo-
Sarjakuva on Täällä Nyt -taidehankkeessa
mukana olleen maahanmuuttajanuoren
tekemä. Hanke pyrkii tavoittamaan äskettäin
maahan tulleita nuoria ja tarjoamaan
mani mallin pohjalta. Ensimmäistä
mallikuvaa näyttäessäni minulle todettiin, että tämä ei toimi. Kalle kuitenkin sanoi voivansa tehdä kuvasta
niin hyvän version kuin mahdollista.
Kuvasta tehtiin stencili eli sapluuna,
joka sitten istutettiin ranteeseen sopivalle paikalle. Reilun puolen tunnin
päästä olikin jo valmista! Tatuoinnista tuli paljon hienompi kuin mallikuvani.
Toisen tatuointini, niskan leopardikuvion teki Helena tammikuussa
2013. Silloinkin vein mukanani mallikuvan, johon olin hahmotellut kuvion muotoa ja kokoa. Helena piirsi
kuvion suoraan niskaani kuivamustekynällä ja ennen tatuoimisen aloittamista sain tarkistaa kuvion ja pyytää
siihen paria muutosta. Tämänkään
kuvan tekemisessä ei kestänyt paljon
puolta tuntia kauemmin. Olen ollut tyytyväinen liikkeen
palveluun ja tulen jatkossakin asioimaan siellä. Yksi idea on, pitkän
harkinnan päätteeksi, vakiintunut
suunnitelmaksi. Aion toteuttaa sen
varmaan lähiaikoina.
Käy tsekkaamassa Nooran blogi
osoitteessa http://vanityclouds.
blogspot.fi/ Sieltä löytyy paljon
kaikenlaista mielenkiintoista
luettavaa. Voit esimerkiksi lukea
Nooran arpi- ja polttotatuoinneista.
heille mahdollisuuden pitkäjänteiseen
taiteelliseen toimintaan. Täällä Nyt on osa
valtakunnallista Suomen lasten ja nuorten
säätiön Myrsky-nuorisohanketta.
Taidetta iholla
?
Tämä artikkeli
pohjautuu yhteen
haastatteluun ja on
kirjoitettu kysymysvastaus -tyylisesti.
Kirjoita oma juttu
tatuoinneista, lävistyksistä
tai muista ulkonäköön
liittyvistä asioista samalla
tyylillä.
14
CURLY 4 /2 013
Tatuoinnit ovat taidetta. Taidetta,
joka maalataan iholle. Tatuoinnit
ovat monien mielestä kauniita,
mutta monet ihmiset suhtautuvat
niihin varauksellisesti ja torjuen.
Teksti: Pauliina Ropponen, 17v., Kuopio
Kuvat: Vanity Clouds -blogi
C U R LY 4 /2 013
15
Kuva: Sony Music
:
s
u
c
r
i
C
n
i
t
Sa
Me ei olla
matkijoita!
Satin Circus selvästi nautti
Tampereen keikastaan.
Keikka-arvio: Satin Circus
Lost in Music 18.10.2013, Tampere
Teksti ja kuva: Taru Noronen,
19v., Tampere
P
aikan päälle oli kerääntynyt
suuri joukko ihmisiä kuuntelemaan illan antia. Kun pojat
roudasivat tavaroitaan lavalle, heidän
ilmeistään huomasi, että he olivat todella innoissaan ensimmäisestä Tampereen keikastaan. Tamperelainen
yleisö lämpeni hitaasti. Kaikki jammailivat hiljaa paikallaan. Heistä näki, että
Helsinkiläisen Satin Circuksen
musiikki ei ole pelkästään musiikkia
vaan myös hauskanpitoa.
S
oikeasti he olisivat halunneet tanssia.
Lopulta bändi kuitenkin voitti yleisön
puolelleen.
Poikien keikka meni mielestäni todella
hyvin. Heistä näki, että he nauttivat
soittamisesta ja laulamisesta. He vetivät keikkansa täysillä ja fiilistellen alusta loppuun saakka. Keikkaa oli myös
mielenkiintoista katsella, koska on
hyvin arvostettavaa, että bändi myös
säveltää itse biisinsä. Satin Circuksen
musiikki on yhdistelmä poppia ja
energistä rockia, joten se tempaisee
helposti kuuntelijat mukaansa. Näin
kävi myös tällä keikalla! Keikkakokemukseeni vaikutti tietenkin myös se,
että tapasin pojat aikaisemmin haastattelutilanteessa ja tuolloin he antoivat itsestään bändinä erinomaisen
vaikutelman.
Keikkakokemus oli kokonaisuudessaan
aivan mahtava. Rakastan tällaista
energistä musiikkia, joten keikkaa oli
todella miellyttävää seurata. Ikävä
kyllä aika oli rajallinen ja keikka loppui
aivan liian nopeasti. Olisin mieluusti
kuunnellut ja katsellut poikia pidemmänkin aikaa!
Teksti: Emilia Ekman, 20v., Alexandra Havisalmi, 15v., Saara Lehtonen, 18v. ja Taru Noronen, 19v., Tampere
eisomme hotellin ulkopuolella
kylmissämme.
Vieressämme on
ryhmä
nuoria
tyttöjä odottavaisen näköisinä.
Mietimme, sulaudummeko heidän joukkoonsa
faneina. Emme tiedä, tärisimmekö kylmyydestä vai jännityksestä.
Poikien saavuttua vedämme syvään henkeä ja siirrymme haastattelutilaan. Asetumme pöydän
ääreen ja lähes kaikki jännitys on
tipotiessään. Pojat ovat nimittäin
16
CURLY 4 /2 013
hyvin rentoja. He vitsailevat keskenään ja juttelevat meidän kanssa. Haastattelu voi alkaa.
Satin Circus on suomenruotsalainen bändi Helsingistä. Bändiin
kuuluu laulaja ja kitaristi Kristian
”Krippe” Westerling, basisti Paul
Uotila, rumpali Olli Halonen sekä
kiippari ja saksofonisti Axel Kalland. He ovat kaikki 21–22-vuotiaita ja ovat tutustuneet toisiinsa jo
ennen bändin perustamista. Musiikkia he alkoivat tehdä vuonna
2010 musiikin opiskelujen ohella.
Kappaleensa he tekevät englanniksi.
Kuinka paljon teillä
on keikkoja?
Teimme koko viime kesän meidän ensimmäistä levyä ja se vei
tosi paljon aikaa. Kiertelimme
kesällä ympäri Suomea. Kävimme
myös Saksassa Berliinissä keikalla
ja marraskuussa Isac Elliotin mukana Norjassa soittamassa hänen
lämppärinään. Kun saamme levyn
valmiiksi, varsinainen rundaus
voi alkaa.
Millainen keikkayleisö
teillä yleensä on?
Meillä ei ole kunnon kohderyhmää, joten omistamme laajan ylei-
sön. Viime kesänä yksillä rockfestareilla, joilla esiintyivät myös
Apocalyptica, Europe ja Kaija
Koo, yleisö koostui enimmäkseen
40–50-vuotiaista. Meidän setin
viimeiseen biisiin mennessä eturivi oli ihan täynnä. Myöhemmin
saimme Facebookissa todella positiivista palautetta keikasta. On
ihanaa ilahduttaa eri-ikäisiä ja
erilaisia ihmisiä. Toivomme, ettemme olisi vain yhden kohderyhmän bändi.
Miksi olette valinneet
englannin esityskieleksi?
Me kaikki olemme kuunnelleet
paljon englanninkielistä popmusiikkia ja saaneet inspiraatiomme
siitä. Englannin kielessä on eri
melodia kuin suomen kielessä.
Englanniksi voi myös ilmaista asioita eri lailla kuin suomen kielellä.
Se oli meille luonteva ja myös taiteellinen valinta.
Haluatteko menestyä
ulkomailla?
Haluaisimme tehdä tätä ammatiksemme. Haaveenamme olisi soittaa täysille mestoille ympäri maailmaa. Etenkin Axelin unelmana
olisi päästä soittamaan Lontoon
Wembley-areenalle.
Mediassa teitä on verrattu
One Direction-bändiin,
mitä mieltä olette siitä?
One Directionilla on hyviä biisejä
ja he ovat samassa genressä. Heillä
on myös samat tuotantosoundit ja
miksaukset, mutta merkittävä ero
on se, että me teemme musiikkimme kokonaan itse. Me myös
tunsimme toisemme jo ennen
bändiä eikä meitä ole koottu missään laulukilpailussa.
Miten kuvailisitte
itseänne bändinä?
Emme ole matkijoita. Kuvailisimme itseämme niin, että olemme
vain neljä jätkää, jotka hölmöilevät. Menemme joka aamu treenikselle ja teemme kaikkea tyhmää treenien lomassa ja saamme
kuitenkin tosi paljon aikaiseksi.
Meidän musiikki ei ole pelkästään
musiikkia vaan myös hauskanpitoa. Biiseistä ei tule hauskoja jos
ne tehdään väkisin.
Mediadekkareiden radioohjelman edellisen jakson
teemana oli massahysteria.
Oletteko te kohdanneet sitä?
Se on aina yhtä omituinen tunne,
kun joku tulee vetämään hihasta
ja pyytämään yhteiskuvaa siviilis-
sä, koska emme miellä itseämme
sillä tavalla julkkiksiksi. Kerran
olimme Berliinissä soittamassa
kadulla ja Krippe kävi paikallisessa Mäkkärissä, jossa kaksi nuorta
tunnistivat hänet ja pyysivät nimikirjoitusta. Toinen tapaus oli,
kun menimme Vaasaan keikkailemaan ja viisi meidän helsinkiläistä faniamme tulivat junalla perässä katsomaan keikkaamme.
Meistä on aina yhtä ihanaa nähdä, kuinka omistautuneita jotkut
fanit ovat, kun he ovat valmiita lähtemään vaikka minne katsomaan
keikkojamme. Ja että se merkitsee
heillekin yhtä paljon kuin meille.
C U R LY 4 /2 013
17
Yllästunturi sijaitsee Kolarissa.
Lomailua
Lapissa
Kolarilaiset nuoret
harrastavat talvisin ahkerasti
laskettelua ja lautailua.
Kirjoittajat ovat Kolarin yläkoulun 9.luokan oppilaita
Kuvat: Anju Marjamaa, 16v., Kolari
Kolarin rah
a
sampo Yllä
Mitä Lapissa asuvat nuoret tekevät
lomillaan tai vapaa-aikanaan?
– Teen kaikkea mahdollista hauskaa!
Talvisin lautailen ja olen rinteessä
koko ajan. Syyslomalla olen paljon
ulkona ja kävelen tunturien päälle.
Kesälomalla pyöräilen ja kävelen paljon ja jos mahdollista, käyn Varkaankurussa lautailemassa, kuten viime
juhannuksenakin. Sinne ei paista aurinko ja lumi pysyy siellä kesälläkin.
Poika, 15v.
– Kesäloma kuluu helposti uiden ja
kavereiden kanssa ollessa. Suuri osa
päivistä menee myös tietokoneella
istuessa, varsinkaan sateisina päivinä ei huvita mennä ulos. Käyn usein
lomamatkalla ja vierailen kavereiden
luona toisilla paikkakunnilla. Syön jäätelöä ja yritän ruskettua. Syyslomalla
tykkään levätä ja katsoa lempisarjojeni tuotantokausia. Joululomaan
kuuluu leipominen, kuusen koristelu,
18
CURLY 4 /2 013
lahjat, koti. Hiihtolomalla valoa on jo
enemmän ja on mukava hiihtää ja kävellä jäällä. Laskettelemassakin tulee
käytyä.
Tyttö, 15v.
– Lomilla minä rentoudun. Talvilomilla
hiihdän ja laskettelen ja käyn ystäväni
luona yökylässä. Kesällä parasta on
uiminen, maastopyöräily, juokseminen, matkustelu ja ulkona oleminen.
Syyslomalla tykkään olla kavereitteni
kanssa, käydä lenkillä ja rentoutua.
Käyn mummolassa, leivon, käyn uimassa ja tapaan kavereita. Joskus
teen lomilla myös töitä.
Ylläksellä on yhteensä 63 laskettelurinnettä.
tulevat käymään. Kesälomalla käyn
kerhoissa ja harjoituksissa ja pelaan
puulaakijalkapalloa. Käyn myös siskojeni luona. Töitä en lomilla tee, mutta
aion kyllä hankkia töitä ja aukaista
säästötilin.
Poika, 15v.
Tyttö, 15v.
– Syyslomalla yleensä käyn jossakin
reissulla. Joululomalla teen lumitöitä
ja saan lahjoja. Hiihtolomalla minä
hiihdän ja isosiskot ja muut sukulaiset
– Syysloman olen poikaystäväni kanssa. Menemme ystäväni valmistujaisiin
ja käymme Torniossa Ikeassa. Menemme kavereiden luokse yökylään ja
käymme mummolassa. Joululomalla
Lomalla on tärkeintä ottaa rennosti!
olen kotona. Aattona olemme aina
mummini luoda sukulaisten kesken.
Alkuillan olen töissä; kierrän tonttuna
joulupukin mukana.
Hiihtoloman olen useampana vuonna viettänyt mökillämme Äkäslompolossa. Laskettelemme ja pienempänä
hiihdinkin koko viikon.
Kesälomalla olen yleensä mökillämme sodankylässä, jossa on myös
mummola. Perheen kanssa käymme
myös jossain Etelä-Suomessa.
– Minulla ei ole perinteitä lomaajoille. Teen mitä huvittaa ja yritän
rentoutua. Pyrin antamaan aikaa
perheelle, kavereille ja lemmikeilleni.
Joululomalla poltan kynttilöitä, kuuntelen musiikkia ja rauhoitun.
Kesäloma on aina kovin vauhdikas, menen etelään, olen kavereiden
kanssa ja vietän hauskaa. Kesälomalla saa nukkua kunnolla eikä tarvitse
stressata kouluasioista. Teen joskus
kesätöitä yleensä alkukesästä.
Tyttö, 15v.
Tyttö, 15v.
?
Miksi kaikki eivät halua
nimeään lehtijuttuun?
Millaisia juttuja yleensä
julkaistaan nimimerkillä?
Kirjoita henkilökohtainen
tai kantaaottava
mielipidekirjoitus
nimimerkillä.
s
Ylläs on hyvä esimerkki
kunnon Lapista. Talvella on paljon lunta,
maisemat on hienoja,
on kauppoja ja kaikkea
hauskaa. Hiihtolomalla
tulee paljon turisteja
laskettelemaan.
Mielestäni Kolarin kunta ei
selviäisi ilman rahasampoaan Yllästä, koska se
tuo tänne eniten varoja.
Itse käyn Ylläksellä
1–3 kertaa vuodessa
ystävieni kanssa laskettelemassa ja kelkkailemassa. Kelkkailureittejä
on paljon ja ne on hyvässä kunnossa. Se on
mukavaa.
Teksti: Kuisma Koivumaa,
15v., Kolari
C U R LY 4 /2 013
19
Sarjakuva: Inga Metsola, 22v., Oulu/Japani
?
Miksi sanotaan japanilaista sarjakuvaa? Piirrä
oma manga-sarjakuva tai keksi tarina sarjakuvalle
ja anna se piirrettäväksi jollekin toiselle.
20
CURLY 4 /2 013
C U R LY 4 /2 013
21
Musiikki on
taiteenala joka
yhdistää ihmisiä
aikaa, paikkaa tai
ikää katsomatta.
Tämän huomasi
myös joukko
inarilaisia nuoria,
jotka lokakuussa
soittivat
ensimmäistä
kertaa yhdessä
isolla lavalla.
Osallisuusorkesteri ylhäältä alas:
Pekka Moilanen, Ronni Kusmin, Juuso
Fofonoff ja Sanna-Máret Muhonen.
CYB-projektin puitteissa on saatu
aikaan uusia kokoonpanoja
ennenkin. Viime huhtikuussa
Murmanskissa Mr.Pink nuorisotilalla
kuultiin kahta venäläisistä ja
suomalaisista koottua bändiä.
Saitajärven kotipiha,
kitara ja Juuso, edessään
600 kilometrin matka
keikkapaikalle.
Teksti: Iina Körkkö, 20v., Ivalo
Kuvat: Iina ja Seppo Körkkö
T
orniossa järjestettiin lokakuussa Rajarock-tapahtuma osana
CYB-projektia.
Sen myötä sai
alkunsa
inarilainen bändi, joka vielä tänäänkin
kantaa nimeä Osallisuusorkesteri. Bändin tarina sai alkunsa, kun
Rajarockin lähestyessä inarilaisten
mieliä alkoi kalvaa se tosiasia, ettei kotipaikkakunnalta lähtisi tällä
kertaa yhtään bändiä kyseiseen tapahtumaan. Rajarockissa kuitenkin
on ollut mukana yhtyeitä
Inarista joka kerta tapahtuman 25-vuotisen historian
ajan. Pallo heitettiin Inarin nuorisovaltuustolle,
sillä oli tiedossa, että sen
nykyisissä ja entisissä
jäsenissä on monia musiikkitaitureita.
a
m
i
o
v
n
i
k
i
i
s
Mu
s
a
u
a
k
a
a
t
kan
Neljä rohkeaa nuorta
Rajarockiin Inaria edustamaan
lähti lopulta nelihenkinen kokoonpano: Ronni Kusmin 18v., kitara,
Sanna-Máret Muhonen 16v., basso,
Pekka Moilanen 17v., rummut ja
Juuso Fofonoff 15v., kitara.
Näiltä neljältä nuorelta ei onneksi
rohkeutta puuttunut vaan he ottivat
haasteen vastaan, vaikka aikaa olikin vähän ja tuleva tapahtuma hieman jännittikin.
Bändin jäsenten mukaan Inarissa
tulisi olla enemmän bänditoimintaa.
22
CURLY 4 /2 013
– Pitäisi järjestää koulun ulkopuolista toimintaa, että sinne saisi
tulla ne, jotka oikeasti haluavat soittaa, ideoi bändin basisti Sanna.
– Kunnasta löytyy lahjakkaita
soittajia, mutta on varmaan semmoinen ujous, ettei kehtaa oikein
isoille yleisöille esiintyä, tuumaa
puolestaan Ronni, toinen bändin
kitaristeista.
Yhden yhteistreenin
taktiikka
Biisivalinnasta käytiin kiivas keskustelu sosiaalisen median puolella,
mutta lopulta nelikko päätti coveroida Red Hot Chili Peppersiä sekä
Jet-nimistä yhtyettä instrumentaalisesti, sillä laulajaa bändillä ei vielä
ollut.
Ja niin rankka treenaaminen sai
alkaa. Vai saiko? Bändin jäsenet nimittäin ovat kaikki kotoisin eri paikoista, Sevettijärveltä, Kaamasesta,
Inarista ja Ivalosta. Välimatka eteläisimmän ja pohjoisimman kylän
välillä on noin 135 kilometriä. Yksi
bändin jäsenistä asuu ja käy kouluaan nykyään Kaustisella, jonne
puolestaan on matkaa Ivalosta yli
700 kilometriä.
Treenaaminen ei siis tapahtunut
ihan normaaleissa puitteissa. Kukin
harjoitteli itsekseen, ja bändin ensimmäinen yhteissoittokerta tapahtui vasta Torniossa, päivää ennen
Rajarockin pääkonserttia. Yksin
treenaaminen ei kuitenkaan bändin
jäsenten omien sanojen mukaan
tuottanut heille vaikeuksia.
Ja tarina jatkuu…
– Musiikkia voi kuunnella samalla kun soittaa. Siinä saa sellaisen
jonkinlaisen fiiliksen, että soittaisi
bändissä, selventää rumpali Pekka.
Demo ja keikka
Omalla valmistautumisella sekä
Tornion yhden päivän treenien
voimalla Osallisuusorkesteri äänitti
studiossa Red Hot Chili Peppersin
kappaleen Dani California instrumentaaliversiona sekä soitti mainion keikan noin kaksisataapäiselle
yleisölle Tornion Musiikkitalon
hulppealla stagella. Muiden tapahtumaan osallistuneiden seitsemän
rokkibändin ohella myös Osallisuusorkesterista otettiin nuorten
mediaryhmän toimesta promokuvia sekä tehtiin videohaastattelu.
– Keikka meni ihan mukavasti. Auttoi aika paljon, että päästiin
ammattimuusikoiden ohjastukseen
laittamaan biisejä kasaan. Siitä oli
sitten helpompi lähteä studioon
ja lavalle. Studiossa oli mahtavaa
kuulla jälkeenpäin, miltä soitto
kuulostaa, summaa toinen kitaristi
Juuso Tornion reissun meininkejä.
Osallisuusorkesterin
tulevaisuus
näyttää valoisalta, ja heille onkin
jo sovittu uusi keikka. Bändi nousee seuraavan kerran lavalle Inarin
Riutulassa sijaitsevan Nuorisokeskus Vasatokan uuden liikuntasalin
avajaisjuhlassa 25.1.2014. Tapahtuma on lisäksi Rajarockin 25-vuotisjuhla.
Tätä keikkaa varten bändi aikoo
mahdollisesti vaihtaa nimensä omalle tyylilleen sopivammaksi, Osallisuusorkesteri oli vain väliaikainen
nimi kun joku nimi tarvittiin.
Bändi aikoo tulevalla keikallaan
myös vetää niin sanotusti ässän
hihasta. Kokoonpano saa lisävahvistusta, kun bändiin liittyy laulaja
Ida Hietanen, 16v. Ida on kotoisin
Saariselältä, mikä tarkoittaa taas
noin 30 kilometriä lisää etäisyyttä
jäsenten asuinpaikkojen välille. Se
tuskin kuitenkaan pidättelee yhtyeen soittopuuhia. Osallisuusorkesterin toiminta bändinä viestii juuri
siitä, ettei musiikin harrastaminen
tosiaankaan ole rajoitettu aikaan tai
paikkaan. Se ylittää myös kieli- ja
kulttuurirajat, oleellista on innostus
ja tekeminen.
Rajarockin stagelle kiipesi myös
vajaassa kolmessa tunnissa koottu
punkyhtye Etulinja, torniolais-inarilainen yhden biisin bändi. Bändin
pojat Juuso ja Pekka saivat keikasta
lisää kokemusta. Niin, ja Vasatokan
tammikuun konsertti yhden bändin lisää. Silloin menee jo kolme
biisiä…
Mikä ihmeen
CYB?
CYB = Connecting Young
Barents-projekti vuosina
2012–2014
l Mukana kolme maata
ja neljä paikkakuntaa:
Suomi (Tornion ja Inarin
nuorisopalvelut), Norja
(Altan kunnan nuorisotalo
Huset) ja Venäjä (Murmansk
Youth House Mr. Pink &
kansalaisjärjestö Socium+)
l Tornion tapahtumassa
mukana myös Ruotsi
(Ungdomens hus Station,
Haaparanta)
l Suomessa yhteistyössä
Nuorisokeskus Vasatokka,
Lapin Taidetoimikunta ja
Tornion Musiikkitalo
l Tavoite: luoda yhteyksiä
Barentsin alueella
elävien nuorten sekä
nuorisotyöntekijöiden välille
l Keinot: kansainväliset
musiikkitapahtumat
jokaisessa yhteistyömaassa,
nuorisotyöntekijätapaamiset,
media (video, valokuva,
radio- ja lehtijutut), nettityö
(Facebook, VKontakte, www.
cybbarents.com)
l Rahoitus: ENPI Kolarctic
l
C U R LY 4 /2 013
23
2
1
7
Toinen
saa idean:
tehdään
kuvareppari!
Tytöillä on
tylsää. Olo
on vetelä,
kyllästyttää,
mikään ei
nappaa.
n
e
e
m
h
i
ä
Mik
?
i
r
a
p
p
e
r
kuva
vat: Curly
Teksti ja ku
3
a ja
Mallit: Ink
5
CURLY 4 /2 013
8
9
10
rly-ryhmä
singin Cu
Sofia, Hel
Suunnitelman
jälkeen tytöt tekevät
haastatteluja ja
keräävät aineistoa.
– Ensin suunnitellaan juttu
hyvin; mikä aihe, ketä
haastatellaan, mitä muita
tietolähteitä käytetään,
mistä otetaan kuvat.
Kirjataan kaikki ylös.
12 Valmista tuli!
Ja ottavat paljon
tilannekuvia ja
kuvituskuvia.
Tuntuu mahtavalta
nähdä oma juttu
painettuna oikeassa
lehdessä.
– Mikä
ihmeen
kuvareppari?,
toinen kysyy.
4
24
– Mutta
miten me
tehdään se?
– Aijaa,
innostuu
toinenkin.
Kerro lisää!
6
– Kuvareppari eli
kuvareportaasi on
lehtijuttu, jossa on
paljon kuvia.
– Kuvareppari on laajempi
kuin uutinen tai haastattelu.
Tyyli on vapaa ja
persoonallinen ote tärkeä.
11
Sitten tytöt kirjoittavat jutun. He
muistavat otsikon, ingressin eli
alkutekstin, väliotsikot ja kuvatekstit.
tijuttu
h
e
l
ä
v
y
H
iiteen
vastaa v seen:
kysymyk
Kuka?
Mitä?
Missä? ?
n
Milloi
Miksi?
Lehtijutun
5 työvaihetta:
1) Suunnittele
2) Hanki tietoa
3) Kuvaa
4) Kirjoita
5) Tarkista
?
Ota kuvareppari
haltuun! Ja seuraa
Mediataitoviikolla 10.16. helmikuuta Curlyn
nettisivuja: luvassa
aiheeseen liittyvä kilpailu!
C U R LY 4 /2 013
25
Kuvateksti ja kuva: Jesse Juopperi
Osanottajat
uppoutuneina
suoran
demokratian
mahdollisuuksiin.
Hillittyä sekoilua
ja vähän asiaakin Unien kaupungissa
Wienissä järjestettiin lokakuussa
viikonlopun kestävä Youth BarCamp
-tapahtuma, johon otti osaa yli 70
eurooppalaista nuorta. Mukana oli
myös joukko suomalaisia nuoria, kuten
Curlyn Inka Vantaalta ja Jesse Torniosta.
I
tävallan pääkaupunki Wien
tunnetaan ruuasta ja kulttuuristaan. Kaikki ovat
kuulleet
Sacher-kakusta,
wieninleikkeestä,
Mozartista ja Sigmund Freudista. Psykoanalyysin isän kaupunkia sanotaan
myös “unien kaupungiksi”.
Lentokoneessa vieressäni istuu
määrätietoinen kaksikko Riina
Kasurinen 19v., ja Juho Räty 18v. He
ovat tulleet hakemaan BarCampilta
26
CURLY 4 /2 013
eväitä nuorisovaltuuston toimintaan. Näillä nuorilla on poliittinen
ura jo valmiiksi mietitty. Aika hurjaa! Itselläni kun ei ole suunnitelmia edes ensi vuodeksi.
Puhetta ja virtuaalista
osallistumista
Jaan hotellihuoneen Ina Mikkolan,
22v., kanssa. Puhelias nuori nainen
on mukana Nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toiminnassa,
Teksti ja kuvat:
Inka Nieminen,
18v., Vantaa
joten meillä on paljon yhteistä kirjoittamiseen liittyen. Pian kello on
16, ja on aika aloittaa ensimmäinen
tapahtumakokous WienWtra -keskuksessa. Meitä on yhteensä noin
70 nuorta eri puolilta Eurooppaa.
Alkuun leikitään tutustumisleikkejä. Suurin osa nuorista näyttää rennoilta. ”Mä en pidä ryhmätyöstä!”,
Riina parahtaa ja jatkaa: ”On vaikeaa saada päätöksiä tehtyä, kun ryhmässä tulee kinaa”.
Tämä pistää miettimään. Miten
koko demokraattinen päätöksenteko voi toimia, jos ryhmässä ei osata
toimia?
Meitä kehotetaan käyttämään
Twitteriä aktiivisesti ja osallistumaan tapahtuman sisällön luontiin.
Kamerat käyvät, sillä tapahtuma
livestreamataan ja tallennetaan.
Dokumentointi antaa kaikille mahdollisuuden osallistua jokaiseen
keskustelusessioon. Nuoret järjestä-
Travel Shack on
Wienin paras
yökerho paikallisten
nuorten mielestä.
vät dokumentoinnin itse.
Esittelykierroksella jokainen kertoo nimensä, kotimaansa ja kolme
hashtagia itsestään. Onpas nykyaikaista!
Matthew Englannista sanoo #politics, #youth ja #food. Walesilainen
Sabina puolestaan mainitsee #diversity, #human culture ja #human
rights. Monia kiinnostaa politiikka
ja nuorisotoiminta. Toinen trendi
hashtageissa on bilettäminen, sillä moni on tullut tänne pitämään
hauskaa. Huomisen aikainen aamu
saa monet nauramaan.
Ilta sujuu rattoisasti ravintolassa.
Keskustelu virtaa kovaäänisenä ja
vähitellen osa porukasta kiertelee
pöydästä pöytään. Suurin osa lähtee
Cafe-nimiseen baariin.
Keskustelusessioita
koko päivä
Aamulla moni on (yllättävää kyllä)
melko virkeänä. Homma menee
näin: saamme ehdottaa keskustelusessioita ja yleisö äänestää käsillään
suosituimmat
toteutettavaksi.
Huomaan, että yksinkertaisesti ja
ytimekkäästi esitetyt ehdotukset
saavat enemmän kannatusta kuin
ympäripyöreät ja epäselvät.
Päätän jännityksestäni huolimatta tehdä oman ehdotuksen.
«En kuulu nuorten valtuustoihin
tai ole poliittisesti aktiivi. Haluan
kuitenkin saada ääneni kuuluviin.
Miksi kynnys osallistua poliittiseen toimintaan on niin korkea?
Miksi se on niin sitovaa, kun nuorten elämä on niin muuttuvaa ja
vauhdikasta?». Yleisö nyökkäilee
mukana. Saan aplodit ja kaikkien
kädet ylös. Tämähän meni hyvin!
Sessioita käydään eri huoneissa samanaikaisesti, joten osallistujat saavat valita mihin osallistuvat. Päätän
ottaa osaa Inan sessioon aiheenaan
sovelluspalvelu, joka yhdistäisi nuoret ja vaikuttajat. Tunti kuluu nopeasti. Apua. Kohta minunkin täytyy
hallita 30 henkilön keskustelua!
Päätän jakaa osallistujat ryhmiin ja
käydä lopuksi yhdessä läpi jokaisen
ryhmän ajatukset. Taktiikkani toimii ja saamme oikeasti relevantteja
johtopäätöksiä tehtyä.
Sessioissa äänessä ovat enimmäkseen britit ja suomalaiset.
Yllättävää, sillä suomalaisia pidetään hiljaisina hissukoina. Se stereotyyppi ei toteudu täällä. Tim,
Ina, Jäde ja minä kommentoimme
aktiivisesti ja käymme vuoropuhe-
Lauantai-illan etkoilla hotellilla harrastettiin hillittyä sekoilua.
lua walesiläisten nuorten kanssa.
Välillä espanjalaisista, saksalaisista
ja itävaltalaisista joku uskaltautuu
puhumaan, ja silloin keskustelu on
antoisimmillaan.
Kello 16 aikaan alkaa väsyttää, tämähän on kuin työpäivän olisi tehnyt! Kaikki odottavat malttamattomina iltaa.
Matkan kohokohta
monelle
Matkalla ravintolaan ihailen yössä
hohtavia palatsimaisia rakennuksia.
”Tämä on kuin taikuutta”, espanjalainen Bruno huokaisee. Olen samaa mieltä.
Illalisen jälkeen koittaa monen
odottama vapaa illanvietto kaupungilla. Etkoilla hotellilla itävaltalaiset
opettavat kuinka baarikaapin pikkupulloa kuuluu naputtaa seinää
vasten ennen kuin sen avaa. Monella on omat juomat mukana. Juomapelit alkavat ja tutustun moniin
nuoriin. En ole innoissani sekoilusta, joten minua pidetään hieman
vakavamielisenä.
Etenemme Travel Shack -yökerhoon, joka on paikallisten mielestä
paras. Paikka on todella täynnä!
Pyykkinaruilla roikkuu rintaliivejä
ja kaiuttimissa pauhaa Iconapopin
“I don’t care”. Peremmältä löytyy
strippaustanko. Monella on omat
juomat mukana ja baaritiskillä käydään ahkerasti. Kello käy jo kolmea
ja päätän lähteä takaisin hotellille.
Muut lähtevät viettämään loppuyötä muualle. Tämä taisi olla tässä.
Seuraavana aamuna aamiaispöydässä kello lähestyy kymmentä. Missäköhän suurin osa viipyy?
Lopulta porukkaa tulee paikalle ja
päästään lopettelemaan tapahtuma.
Vain muutama puhuu kokemuksistaan. Joko porukka on yhä tokkurassa illasta tai lauantai oli muuten
niin raskas että nyt juttua ei enää
riitä. Mitään loppuseremoniaa ei
ole ja kaikki näyttävät jakautuvan
kuka kaupunkikierrokselle, kahville tai suoraan lentokentälle. Harmi,
olisi ollut kiva hyvästellä kaikki. En
edes ehtinyt tutustua puoleenkaan
ihmisistä! Fiilikset ovat haikeat lähtiessäni lentokentälle. En osaa sanoa oliko tapahtumasta
mitään käytännön hyötyä. Ainakin
se toi uusia ajatuksia meille kaikille. On sekin jotain. Tapahtuma oli
ehkä liian lyhyt ja tiivis, ohjelmaa
olisi voinut jakaa ihan hyvin perjantaille ja sunnuntaillekin.
C U R LY 4 /2 013
27
Kuva: Merja-Maaria Oinas
Wien BarCamp
-tapahtuma alkoi yhteisellä
puheenaiheiden suunnittelulla.
ve Jutt
rk
ko uva
le iht
ht
i k o:
an
tti
Jesse Wienin
Parlamenttitalon
edustalla.
Varsinaisen tapahtuman
jälkeen paikalliset
osallistujat esittelivät
kaupunkia vieraille.
?
Jessen juttu on poimittu
pidemmästä blogista.
Mikä on lehtijutun ja blogin
ero? Muokkaa omasta
blogikirjoituksestasi
lehtijuttu. Muista lehtijutun
osat (otsikko, ingressi eli
alkuteksti, väliotsikoidut
kappaleet, kuvatekstit) ja
lehteen kuuluva tiivis ilmaisu!
Räikkösenä Wienissä
ja muita tapauksia
otteita Jessen matkablogista
Inkan tavoin myös minä osallistuin Youth BarCamp
-tapahtumaan lokakuisessa Wienissä. Mitä tapahtuikaan,
kun kaltaiseni mediaprojektista oppinsa saanut
toimittajanalku lähetettiin maailmalle Torniosta.
Teksti ja kuvat: Jesse Juopperi, 18v., Tornio
Perjantai 18.10.
Yöunet jäivät totuttua lyhyemmiksi,
kun herätyskello puuttui peliin klo
02.30 ja matkani kohti Oulun lentoasemaa saattoi alkaa. Paikan päällä
metallinpaljastin läpäistiin lappamalla kolikot kaukaloon ja hammastahna tiskille. Selvisin!
Wieniin saavuin puoliltapäivin.
Kun herää tarpeeksi aikaisin, ehtii
mm. tutustua Tukholman lentokenttään ja lopulta määränpäässä harjoitella esimerkiksi monituisia fraaseja kysyä tietä eri tilanteissa. Antoisa
28
CURLY 4 /2 013
oli myös perjantai-illan ensimmäinen
tapaaminen muiden tilaisuuteen
osallistuvien nuorten kanssa, jossa
pohjustettiin myös varsinaista ohjelmanumeroa, lauantain BarCamp
-työpajaa.
Lauantai 19.10.
BarCamp -työmuodon idea on, että
osallistujat ideoivat itse teemaan
sopivat keskustelut. Idean esittäjä
on keskustelun puheenjohtaja, mutta käytännössä osallistujat kertovat
mielipiteensä aiheesta hyvin vapaas-
ti. Tilanne ei siis juurikaan eroa tavallisesta keskustelusta. Tämänkertaisen tapaamisen aiheena oli nuorten
osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. Itse kuuntelin päivän aikana sujuvasti 45-minuuttisia tuokioita mm. puhelimeen
sovitettavasta osallisuussovelluksesta ja helppotajuisemmasta politiikasta. Mielestäni mielenkiintoisinta
antia oli saada tietää Britanniassa
toimivasta nuorten nettilehden kaltaisesta yhteisöstä, jonka sisältö on
yhteisön kävijöiden tuottamaa.
Sunnuntai 20.10
Sunnuntai kului pitkälti nähtävyyksiä
katsellessa – ensin paikallisten osallistujien ohjauksessa ja myöhemmin
itsenäisesti. BarCampin päätyttyä
hiihtelinkin mm. Stephansplatz-kävelykadulla ja vierailin aukion nimikkokirkossa. Viimeisen yöni Wienissä
vietin hostellissa, jossa tapasin mm.
kohteliaan korealaisen ja avuliaan
slovakialaisen, joka kenties vieläkin
uskoo minun olevan formulasankari
Räikkönen.
Maanantai 21.10.
Maanantaini alkoi oikeastaan jo
ennen kun tajusin sunnuntain loppuneen, hyvin aikaisin aamuyöstä
siis. Kotimatkalla opin, että saksankielentaidosta voi todellakin olla
hyötyä – sain nimittäin paikalliselta
taksikuskilta 30 sentin alennuksen
matkastani metroasemalle! Tämän
onnistumisen siivittämänä jäljellä
olevat kilometrit vilisivät nopeasti allani ja ehdinkin iltaan mennessä kotiin sopivasti todistamaan Torniossa
juuri alkanutta talvea.
Jessen matkakertomus löytyy kokonaisuudessaan
Adapteri-projektin
blogista osoitteesta adapteritornio.
blogspot.fi/search/label/Österreich
?
Innovatiivinen
T
lukio
ämänhetkisen
lukion tuntijaon mukaan reaaliaineiden
pakolliset
kurssit
ovat selkeästi painottuneet uskontoon ja historiaan.
Fysiikkaa, kemiaa ja vaikka terveystietoa on vain yksi pakollinen
kurssi. Miksi näin on? Pidetäänkö
toisia aineita niin huomattavasti
tärkeämpinä, että niitä suorastaan
pakkosyötetään kaikille lukion
opiskelijoille?
Luonnontieteellisistä
aineista fysiikan ja kemian asema on
heikko, sillä ainut kurssi on ängetty täyteen useita asioista, joista mistään ei oikeastaan kuin
raapaista hieman pintaa. On toki
mainittava, että vastaavaa ilmiötä
on muissakin oppiaineissa. Siksi ihmettelenkin, miksei kaikista
reaaliaineista ole tasapuolisesti
pakollisia kursseja, vaikkapa vain
se yksi kurssi. Näin jätettäisiin
enemmän valinnanvaraa opiskelijalle. Se voisi entisestään lisätä
mielenkiintoa lukio-opiskeluun,
kun voisi alusta lähtien päättää
itse, valitseeko niin sanotun humanistisen vaiko matemaattisen
linjan.
Mielestäni reaaliaineiden pakollisten kurssien painottumisessa
on outoa myös se, että puhutaan
uusista innovaatioista, joihin
muun muassa Innolukio -hankekin pyrkii. Silti yksittäisinä aineina eniten opiskellaan edellä
mainittuja aineita, uskontoa ja
historiaa. Näiden oppiaineiden
arvoa väheksymättä haluan silti
kysyä, miten se auttaa keksimään
uusia innovaatioita? Pääministeri
Katainenkin on maininnut Innolukion puheissaan siitä, että Suomi tarvitsee uusia innovaatioita
sekä uusia, tehokkaampia käyt-
täjä- ja ympäristöystävällisempiä
palveluita.
Miksi siis näin? Miksei eri aineiden välisiä kurssimääriä tasoiteta?
Uskon vahvasti, että jos esimerkiksi kemiaa olisi edes se kaksi
pakollista kurssia yhden sijaan,
herättäisi se paljon enemmän
mielenkiintoa. Kenties se voisi
jonain päivänä poikia suuren innovaation.
Vaikka uskonto ja historia ovatkin tärkeitä yleissivistyksen kannalta, eikö silti olisi aika ottaa
askel eteenpäin suomalaisessa
lukiokoulutuksessa? Tulisi tarjota
opiskelijoille tasapuolisesti eri oppiaineiden opetusta ja antaa nuorille mahdollisuus päättää entistä
enemmän omasta opiskelustaan.
Juttu on julkaistu 05.09.2012
Kantti-lehdessä.
Kantti
on
nuorten oma verkkolehti, jonka
sisällöntuotannosta
vastaavat nuoret yhdessä ohjaavien
työntekijöiden kanssa. Kantti
on osa seudullista nuorten tieto- ja neuvontapalvelu JIBBOn
nuorille tarjoamaa mediakasvatustoimintaa. Tavoitteina on
saada nuorten ääni esille ja
tukea nuorten mediataitojen
kehittymistä. Materiaali voi olla
tekstiä, ääntä, valokuvia tai videokuvaa.
Toimittajaksi voi ryhtyä kuka
tahansa nuori Seinäjoelta, Ilmajoelta, Jalasjärveltä, Kurikasta
tai Lapualta. www.kanttia.fi
Teksti ja kuva: Janne Isoaho, 18v.,
Jalasjärvi
C U R LY 4 /2 013
29
CURLY-sivut
CURLY-kolumni
Jokaisella meillä on mielenterveys,
niin kuin fyysinenkin terveys, ja jokaisella meistä joskus mielenterveys,
kuten fyysinenkin, järkkyy. Joten
miksi mielenterveyden järkkyminen
nähdään vain hullujen hommana?
Normaalius on katsojan silmissä.
Mielestäni tärkeimmän katsojan
pitäisi olla minä itse. Minun tulisi
katsoa itseäni sisältä ja tunnistaa
millainen olen normaalisti, miten
käyttäydyn ja miten reagoin. Lisäksi tulisi oppia tuntemaan itseni
kaikenlaisissa tilanteissa ja ryhmissä, sillä niissä käyttäytymiseni
voi muuttua hyvinkin radikaalisti.
Kuinka toimin stressaantuneena,
suuressa ihmisryhmässä, kahden
kesken parhaan ystäväni kanssa ja
ihan yksin omassa rauhassa?
Normaali vai
epänormaali
M
itä on olla normaali? Se on
sitä, ettei ole
e p ä n or m a a l i .
Mutta mitä epänormaali on? Jos en ole normaali
olenko heti epänormaali? Ja onko
se huono asia? Kuka päättää mikä
on normaalia ja mikä ei? Onko
jossakin määritelty jokin kaava tai
käyrä, jonka mukaan pitäisi mennä
ja jos siitä eksyy, on epänormaali?
30
CURLY 4 /2 013
Normaalius on oletusarvo. Minkälaisia asioiden pitäisi olla. Mitä niiltä
voi odottaa, ja miten ne toimivat.
Tämä pätee myös ihmisiin. Voimme
olettaa, että ihmisillä on kaksi jalkaa
ja kaksi kättä. Mutta on myös ihmisiä, joilla puuttuu esimerkiksi toinen
käsi ja hekin ovat silti ihmisiä. Ihmisen mielen toiminnallekin on asetettu ennakko-odotuksia. Mutta mitä
ovat he, joiden mieli poikkeaa näistä
odotuksista? He ovat hulluja.
Mieli nähdään usein erillisenä osana inhimillisyyttä, sellaisena, jota
pitäisi pystyä hallitsemaan ja pitämään kurissa. Jos mieli sairastuu,
olemme epäonnistuneet kurinpidossa. Mutta enhän voi itse päättää sitäkään sairastunko flunssaan.
Voin toki pitää huolta käsihygieniasta ja välttää kontaktia flunssaisten
ihmisten kanssa, muta välillä sekään ei auta. Miksi mielen sairaudet
olisivat eri asia?
Jotta voi tunnistaa epänormaalin,
täytyy ensin omata valtava tietomäärä normaalista. Liian hätäisiä
johtopäätöksiä ei saa vetää. Enhän
minä ensimmäisen yskähdyksen
jälkeenkään riennä heti lääkäriin,
mutta jos kuumetta on 39 astetta
päiväkausia, kannattaa mennä lääkäriin. Mutta miksi oman mielen
pahan olon kanssa jäädään usein
vellomaan yksin? Vain me itse
osaamme kertoa omista tuntemuksistamme olivat ne sitten fyysisiä tai
psyykkisiä. Psyykkiset kokemukset
ja tuntemukset tuntuvat tietenkin
henkilökohtaisemmilta ja salaamisen arvoisilta. Mutta meidän pitäisi
silti vaalia enemmän omaa mielenterveyttämme, kuin häpeillä sen oirehdintaa. Ja hakea apua ajoissa.
Ihmisen tulisi nähdä itsensä kokonaisuutena. Kehona ja mielenä yhdessä, eikä toisistaan erillisinä osasina. Jos mieli sairastuu, myös keho
reagoi siihen ja myös toisinpäin.
Jokaisen tulisi oppia tuntemaan itsensä ja tunnistamaan normaali,
ja ennen kaikkea uskaltaa puuttua
epänormaaliin. Mittapuuna ei pidä
pitää muita ihmisiä vaan omaa itseään. Mielenterveys ei ole kilpailua selviytymisestä muita vastaan,
vaan mukavuutta omassa itsessään
olemisessa. Ja ennen kaikkea mielenterveyden ongelmat iskevät ihmisiin, ei hulluihin.
Teksti ja kuva: Roosa Paanala,
18v., Jyväskylä
Kirjoittaja on nuorten mielenterveysseuran Yeesin vapaaehtoinen.
CURLY
silloin
ennen
Curlyn ensimmäisessä numerossa 1/97 julkaistiin kirjoitus
Internet mitääntajuamattomille
– siis sinulle! Jutussa pohditaan
Internetin ominaisuuksia ja haittoja mm. ollaan huolissaan ”arveluttavasta sisällöstä” ja siitä,
ettei julkaistavia tietoja tarkista
kukaan. Sen vuoksi netin tarjoamaan tietoon ei voi koskaan luottaa.
Tämä asia unohtuu nykyisin helposti ja netistä löytyviin tietoihin
luotetaan liikaa. Tietysti löytyyhän netistä nykyisin myös valvottua ja luotettavaa aineistoa
kuten mm. viranomaistietoja.
Hauskaa kirjoituksessa on kohta,
jossa mietitään, miten ihmisten
sähköpostiosoitteet voisi helposti
löytää netistä. Facebookia kun ei
ollut vielä olemassakaan.
Toinen Internet-aiheinen juttu löytyy lehdestä 1/98. Se on uutinen
tulevista www.curly.fi -sivuista.
Lupaukset Curlyn sivujen sisällöstä (javapelit, chatti ja verkossa tapahtuvat kokoukset)
eivät ihan ole toteutuneet.
Mutta yksi lupaus on saavutettu; Curlystä on tullut ”koko
maan kattava järjestö”.
?
Milloin Internet on
keksitty? Lue oheinen leike
vanhasta Curlystä ja googlaa
loput. Kirjoita lehtijuttu, jossa
pohdit Internetin hyviä ja
huonoja puolia.
C U R LY 4 /2 013
31
Tuunaa vessa!
Kilpailu lasten ja nuorten ryhmille helmikuussa 2014.
Suunnitelkaa, toteuttakaa ja kuvatkaa nettiaiheinen kampanja
vessaan. Palkintona mm. pelikonsoli ja nettiliittymiä!
Mediataitoviikko järjestää kaikille lasten ja nuorten ryhmille avoimen kilpailun, jossa tehtävänä on tuunata
esimerkiksi koulun, kirjaston tai kerhotilan vessa. Tarkoituksena on herättää vessassa kävijä pohtimaan,
millainen olisi parempi internet. Vessakampanjan näkökulman ja toteutustavan päättävät kilpailuun
ryhmät osallistuvat itse. Vessassa voi olla esimerkiksi aiheeseen liittyviä kirjoituksia, julisteita, videoita
sekä sisustuselementtejä. Vessa pitää toteuttaa Mediataitoviikolla 10.2.-16.2.2014 välisenä aikana.
Osallistuminen kilpailuun tapahtuu kuvaamalla ja raportoimalla oma vessa.
Voittajavessa häikäisee luovuudellaan ja omaperäisellä tyylillään ja huomioi teeman kekseliäällä ja
mieleenpainuvalla tavalla. Kilpailuun voi osallistua 2-5 oppilaan ryhmässä. Kilpailussa on kaksi sarjaa:
alle 13-vuotiaiden ja 13-18-vuotiaiden sarjat. Tuomaristo palkitsee molempien sarjojen parhaiden vessojen
tekijäryhmät:
Palkinnot
1. Kaikki voittajaryhmiin kuuluvat saavat prepaid datapaketit
2. Molempien sarjojen voittajaryhmät saavat pelikonsolin
3. Sarjojen voittajat pääsevät esittelemään vessojaan Curly-lehteen
4. Molempien sarjojen kolme parasta saavat kunniakirjat
Tarkemmat ohjeet osoitteesta
mediataitokoulu.fi/tuunaavessa