Täs - Curly ry.
LEHTI NUORILTA NUORILLE CURLY 3/2015 | #68 | 5.10.2015 | 18. Vuosikerta ISSN 1455-2574 | www.curly.fi SPY RUUTI HURMA ANNA MULLE LOVEE OPISKELUA C U R LY 3 / 2 015 1 SISÄLLYSLUETTELO PÄÄKIRJOITUS Kannessa: Anna mulle Lovee s.10 HURMA s.13 Ruutis.20 Spys.5 LEHTI NUORILTA NUORILLE Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 11 000 Curly-lehti on nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee valtakunnallinen, mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja nuorisotaloille sekä kymmenien paikkakuntien nuorisotaloille, kirjastoihin ja oppilaitoksiin. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.fi 10 3 Pääkirjoitus: Opetuksesta ja kasvatuksesta #68 5.10.2015 18. vuosikerta ISSN 1455-2574 PÄÄTOIMITTAJA: Pipsa Sinkko-Westerholm 041-533 6541 pipsa.sinkko(a)curly.fi www.curly.fi Curlyn Pipsa (Facebook, Instagram ja Twitter) 16 Videoleiri 2015 18 Kuvareppari: Kuninkaalliset häät Silppuri: Mikä motivoi opiskelemaan 20 Mitä Ruuti duunaa? Top 5, Alina Tomnikov, RuutiExpo, Sarjis: Opiskelu, Leffa-arvostelussa 22 Vaihto: Pohjois-Irlanti – Suomi Spy - Vakoojan tarina 23 YRE-kilpailu: Terveen elämän ja 6 Yeesi-kolumni: Positiivinen stressi kestävän kehityksen yhdistäminen ja perusasiat 7 Uusi kotipaikkakuntani: Simosta Tornioon 24 Mielipide 8 Curly-kolumni: Uusi koulu, uusi 26 ”Kaikkien pitäisi kirjoittaa runoja.” paikkakunta 4 10 Anna mulle Lovee – Vierailu elokuvastudiolla 13 HURMA -pajat x 3 TÄTÄ LEHTEÄ OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ: Sivi Archen Kaisa Bremer Rasmus Hakala Linda Halonen Heikki Harjukelo Valtteri Heinonen Maarit Hohteri Liina Ilves Jesse Juopperi Paula Kronqvist Lotta Kuismanen Lilja Lilli Miikka Merenheimo Linda Pajunen Saara Pellikka Sonja Pellikka Rami Ranta Saija Tarrimaa Kaisa Vahteristo Emma Vormisto Nuoret Estradille -työryhmä: Annabell, Happy Imma, Helimaija, Nazu, nelsku_94, paukku_94, Sarah, S-A V. ja sugarlullu LEHDEN ULKOASU: Kasperi Lundgren 14 Kuvareppari: Kesäkuvakulmia O lin ajatellut kirjoittaa tämän pääkirjoituksen ensi vuonna käyttöön otettavasta opetussuunnitelmasta ja päivitellä jälleen kerran sitä, etteivät mediakasvatus, medialukutaito tai kriittinen medialukutaito esiinny termeinä suunnitelman viimeisimmässä versiossa enää ollenkaan. Medialukutaidon käsite on häivytetty ympäripyöreään liibalaabaan, joka ei aukea kenellekään. Mutta en jaksa. Olin ajatellut jälleen kerran pohtia, miksi kouluissa oppilaiden älypuhelimet ovat suljettuina repuissa eikä niitä käytetä motivaattoreina ja mahdollisuuksia tarjoavina lisälaitteina opetuksessa. Ja jos opettajat eivät osaisi niitä käyttää, voisivat lapset ja nuoret opettaa opettajaa. Mutta en jaksa. Syksy on tullut ja ehkä siksi minua väsyttää. Tai sitten olen jälleen kerran pettynyt järjestelmään. Luulin, että vihdoin tehtyjen ministeriöselontekojen (esim. OKM: Hyvän medialukutaidon suuntaviivat 2013-2016), uusien valtion tahojen perustamisen (esim. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI) ja asialle omistautuneiden järjestöjen toiminnan (esim. Mediakasvatusseura) tai yleisessä keskustelussa nousseen haloon (esim. Docventures -dokkari The Thread Tornio Kuusamo CURLY RY:N OSOITE: Sörnäisten rantatie 31 Nuorten toimintakeskus Happi 00500 Helsinki HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Eija Krogerus 050-4020 170 eija.krogerus(a)curly.fi ja jälkikeskustelu 23.9.2015) jälkeen kaikki tahot ja tallaajat ymmärtäisivät että MEDIAKASVATUSTA PITÄÄ LISÄTÄ. Kouluissa, kodeissa, nuorisotoimessa ja työpaikoilla. Lapsille, nuorille, aikuisille ja ikä-ihmisille. Opettajille, nuoriso-ohjaajille, kerhonvetäjille. Kaikille. Ja että MEDIAKASVATUKSESTA pitää puhua ja kirjoittaa. Sen pitää näkyä ja kuulua. SELKEÄSTI. Mutta kun ei. Samaan aikaan hallitus leikkaa, rakenneuudistaa ja sopeuttaa opetusta ja kasvatusta. Miten meille pienille mediakasvattajille oikein käy? Pian meitä ei ole järjestöinä, opettajina tai edes käsitteenä. Kai on vaan itsekin sopeuduttava ja otettava käyttöön uusi sanasto ja käsitteistö myös mediakasvatuksessa. Vuonna 2016: medialukutaito = monilukutaito mediakasvatus = monikasvatus mediakasvattaja = monikasvattaja kriittinen medialukutaito = unohda koko juttu kuvalukutaito = joku instahommeli tekijänoikeudet = neva höörd journalismin etiikka = ootsä ihan sekasin CURLY TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI 18. Vuosikerta Tampere Karkkila Kaarina Nurmijärvi Lähetä palautetta osoitteeseen: curly(a)curly.fi Osoitemuutokset www.curly.fi, sähköpostilla tai tekstiviestillä! Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet nuoret mm. Nurmijärveltä, Karkkilasta, Kaarinasta, Tampereelta, Kuusamosta ja Torniosta. Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta www.curly.fi Tervetuloa Curlyn ihmeelliseen maailmaan! Lisää ehdotuksia uuteen mediakasvatuksen sanastoon otetaan vastaan pipsa.sinkko(a)curly.fi sekä FB, Twitter ja Instagram: Curlyn Pipsa Hupaisaa syksyä! Pipsa ISSN 1455-2574 | www.curly.fi SALKKARIT R AKUEN TSUIHOU DUUDSONIT HYVÄÄ MIELTÄ & KULTTUURIA HYVÄ PÄIVÄ NETISSÄ -KUVAKILPAILUN postimerkki VOITTAJAT! CU RLY 2/ 2015 Sukunimi Kirje- Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! 1 Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. PAINOPAIKKA: Sanomapaino Oy, Vantaa 2015 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curlyyn tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. LEHTI NUORILTA NUORILLE 2/2015 | #67 | 11.5.2015 | KANNESSA: Kuva: Heikku Ulvinen, 22v., Klaukkala. Malli: Joni Tule mukaan Curlyn toimintaan! Otamme julkaisuun yli 13-vuotiaden nuorten juttuja, kuvia ja kuvituksia. Seuraa ilmoittelua www.curly.fi ja Facebookissa Curlyn Pipsa; tänä syksynä videopajoja, HURMA -verkkolehtipajoja ja muuta tekemistä median parissa ympäri Suomen! Opetuksesta ja kasvatuksesta MIKÄ CURLY? Curly ry Sörnäisten rantatie 31 00500 Helsinki Etunimi Lähiosoite PostinumeroPostitoimipaikka Syntymävuosi Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI Kartta: Lilli, 14v., Helsinki 2 CURLY 3 /2 015 C U R LY 3 /2 015 3 SILPPURI SILPPURI RUUTIEXPO 2015 FAKTA Ensi-ilta 05.06.2015 Käsikirjoitus: Paul Feig Pääosissa: Melissa McCarthy, Jason Statham, Jude Law Kesto: 120min Ikäraja: K-16 Teksti ja kuva: Valtteri Heinonen, Helsinki, 16v. Kuvat: Twentieth Century Fox Vuoden vaikuttavin nuorten päivä järjestetään viidettä kertaa 5.11.2015 Helsingin kaupungintalolla! Viime vuonna RuutiExpoon osallistui yli 5 000 nuorta. RuutiExpo saattaa yhteen päättäjät, virkamiehet, virastot, järjestöt ja nuoret. Tavoitteena on mahdollistaa aito kohtaaminen, vuoropuhelu ja yhteistyö kaupungin ja kaupunkilaisten välillä. RuutiExpo on nuorten näköinen tapahtuma, joka esittelee vaikuttamisen monia eri muotoja. Expossa käynnistetään myös Ruudin Ydinryhmän vaalit. Tapahtuma on ilmainen. Tervetuloa! RUUTIEXPO Torstaina 5.11.2015 Klo 9-16 Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11-13 Ilmainen ruutiexpo.munstadi.fi Lue lisää Ruudista s.20! VAROITUS ! Melissa McCarthy on Paul Feigin vakionäyttelijä. SISÄLTÄÄ JUONIPAL JASTUKSIA ! BOND PARODIAA NUORTEN MAKUUN ANNA MULLE LOVEE -ELOKUVAN ANNA ALINA TOMNIKOV, 27V.: Kuva: Emma Vormisto, 20v., Ylöjärvi MIKÄ MOTIVOI OPISKELEMAAN? TOP 5 1. Kaverit 2. Hyvä ryhmähenki 3. Mukavat ja hyvät opettajat 4. Kiinnostava ala 5. Hyvät työllistymismahdollisuudet Kyselyyn koulumotivaatiosta osallistui 15 nuorta iältään 15-20 vuotta. Kyselyn tekivät Sivi Archen ja Linda Pajunen Helsingistä. ”Parasta opiskelussa on kiva ryhmä, kaverit ja kiinnostavat tunnit.” Jos et olisi opiskellut näyttelemistä, mitä olisit opiskellut? - Olen kaksikielinen, joten olen aina ollut kiinnostunut kielistä. Olisin opiskellut germaanista filologiaa tai ruotsin kieltä. Vinkki nuorille miten tullaan hyväksi näyttelijäksi? - Harrastamalla monipuolisesti eri taiteenlajeja ja katsomalla avoimesti erilaisia esityksiä. Toisten työtä ei kannata kopioida vaan kannattaa etsiä oma tapansa olla luova. Olemalla rohkeasti oma itsensä! Lue lisää Love Records - Anna mulle Lovee -elokuvasta s.10! ELOKUVA-ARVOSTELU: Spy - Vakoojan asussa Susan Cooper (Melissa McCarthy) toimii CIA:n toimistossa analyytikkona. Hänen täytyy huudella ohjeita komean agentin Bradley Finen (Jude Law) korvanappiin, kun hän laittaa vihollisia kasaan. Susan on ihastunut pariinsa, joka ei tietenkään sitä tajua. pomo Rayna Boyanov (Rose Byrne) ei tunne sympatiaa pulleaa, keskiikäistä Susania kohtaan. Kirsikkana kakun päällä on ylimielinen narsistiagentti Rick Ford (Jason Statham), joka nauraa Susanille ja alkaa sooloilla tehtävän kanssa. Susanin pariksi tulee hänen vanha kollegansa, konttorirotta Nancy B. Artingstall (Miranda Hart). Fine kuolee bulgarialaisen mafian juhlissa ja Susan pääsee vihdoinkin todellisen agentin kenkiin. Keikka ei ole mikään helppo nakki, sillä rikollis- Spy parodioi selkeästi Bond -elokuvia. Suurimmalta osin toiminta sijoittui Itä-Eurooppaan ja hienojen autojen sijaan takaa-ajot ajettiin HHH1/2 OPISKELU skootterilla, jonka ratissa oli nuoren ja komean miehen sijaan keski-ikäinen, lihava nainen. Mielestäni parasta komediaa tuli Jason Stathamilta, joka parodioi elokuvassa itseään. Toimintaelokuvien kokenut ammattinäyttelijä osaa siis olla myös itseironinen. Elokuvassa esiintyy myös rap-artisti 50-cent, jolla oli pari repliikkiä. Elokuva on suunnattu selkeästi nuorille ja siksi Ihmettelin suuresti elokuvan K-16 ikärajaa. Totta kai ampumista oli, mutta sisällöltään elokuva oli komedia, joka vetoaa selkeästi yläasteikäisiin nuoriin. Itse olisin laittanut elokuvalle K-12 merkinnän elokuvan luonteen ja sisällön puolesta. Ajattelin elokuvan sisältävän rajumpaa toimintaa, mutta valitettavasti se meni räiskintään puolin ja toisin. Toki ikärajat ovat tärkeitä ja ne ovat nuorten turvallisuuden vuoksi välttämättömiä. Elokuva sai minut nauramaan erittäin paljon, mutta vetoaisiko se 18-29 -vuotiaisiin? Ei ainakaan kaikkiin, sen voin sanoa. Teksti: Valtteri Heinonen, 16v., Helsinki Tekijä: Liina Ilves, 19v., Raasepori Sarjakuvastripin tekijä Liina on Sarjakuvakeskuksen harjoittelija. Hän opiskelee Luksiassa eli Länsi-Uudenmaan oppilaitoksessa ja harrastaa sulkapalloilua, maalaamista öljymaaleilla, elokuvien katselua ja haluaisi aloittaa myös jousiammunnan. Liinan sarjiksia ja digi-taidetta löytyy sivulta: - Tyttö 17v., Helsinki http://cute-pathi.deviantart.com 4 CURLY 3 /2 015 C U R LY 3 /2 015 5 UUSI KOTIPAIKKAKUNTANI YEESI-KOLUMNI Tornion kaupunginlahti on kuvauksellinen kohde, etenkin auringonlaskun aikaan. koida. Itse kuitenkin olen löytänyt keinon, jolla olen selvinnyt stressin kanssa. Olen sitä mieltä, että stressilläkin on tarkoituksensa vaikka sen omaajalle se saattaakin tuntua kiroukselta. Ihmiset kokevat stressiä tilanteissa, joissa paine tehdä tai saavuttaa jotain on tavallista suurempi. Näissä tapauksissa pitäisi stressi kuvitella eräänlaisena merkkinä uudenlaisesta tilanteesta. Koska tunnet, että sinun täytyy tehdä enemmän töitä saavuttaaksesi jonkinlaisen päämäärän, stressi on ilmaantunut muistuttamaan sinua työskentelemään tämä päämäärä mielessäsi. Itse koin paljon stressiä kesän aikana kirjoittaessani erästä todella tärkeätä esseetä. Ymmärsin kuitenkin, että voin käyttää tätä piinaavaa tunnetta hyödykseni, jotta saan entistä enemmän tehtyä. Huomasin, että stressatessani kirjoitusprosessia sain itse esseen nopeammin valmiiksi. Stressi suorastaan motivoi minua kirjoittamaan. Positiivinen stressi M oni meistä kokee stressiä, ja toiset enemmän kuin muut. Kun kesän jälkeen palaillaan opiskelun tai töiden pariin, voi stressi helposti vaivata. Jos stressi kerran on normaalia ja mel- 6 CURLY 3 /2 015 ko välttämätöntä, voiko siitä ikinä päästä eroon? Tätä kysymystä olen itse pohtinut paljon viime aikoina. Olen niin suuri stressaaja, että olen varmastikin kokeillut useimpia keinoja, joiden kerrotaan hoitavan stressiä. Jooga, meditointi, ylipää- tänsä oman fyysisen ja psyykkisen terveyden huoltaminen – kaikkia näitä olen kokeillut. Stressi kuitenkin vain on ja pysyy. Onko mitään siis tehtävissä? Voi olla, että stressi kuuluu elämään ja sitä ei voi millään poistaa pysyvästi tai sen tuloa enna- Uskon, että koemme stressin niin negatiivisesti, koska olemme tottuneet ajattelemaan niin. Olemme tottuneet näkemään stressin huonossa valossa, ja näin ollen olemme myös hyväksyneet, että stressi ei voi olla positiivista. Jos kuitenkin muuttaa tätä negatiivista asennetta myönteisemmäksi, stressikin muuttuu positiiviseksi. Vaikka stressi on välttämätöntä, sinulla on kuitenkin mahdollisuus valita, miten reagoit stressiin. Voit antaa sen hallita ja sabotoida elämääsi tai voit antaa sen olla vaikuttamatta sinuun. Loppujen lopuksi, stressin aiheuttaa usein vain pelko tulevaisuuden tapahtumista. Eikä mikään ole niin kiireellistä kuin stressisi antaa sinun kuvitella. Teksti ja kuva: Saija Tarrimaa, 18v., Heinola Kirjoittaja on Yeesi ry:n vapaaehtoinen. www.yeesi.fi SIMOSTA TORNIOON - OHIKULKUPAIKASTA ÄÄRIRAJOILLE V oi juku, ajattelin herätessäni ensimmäisenä aamuna uudesta kodistani Torniosta. Muutto oli tapahtunut suhteellisen rivakasti, sillä olin kuullut vapaasta asunnosta kaksi viikkoa ennen muuttoa. Onneksi olin tottunut ajatukseen asua yksikseni uudessa kaupungissa. Nyt olen ehtinyt asua uudessa kodissani neljä viikkoa ja oppinut todella paljon kaikkea, kuten K-Marketin alennuskorin sijainnin ja Tornion parhaat pizzapaikat. Se tunne, kun tajuaa asuvansa kaupungissa, jossa autot kulkevat ja ihmiset liikkuvat. Jos tulee fiilis kuvata, vaikka keskellä yötä, voi vain lähteä käymään vaikka Tornion kaupunginlahdella kuvailemassa. Olen käyttänyt vapaa-aikaani Tornion tutkimiseen ja uusien paikkojen löytämiseen. Olen yllättynyt, kuinka vähän loppujen lopuksi Torniosta olen nähnyt. Aikaisemmin olin käynyt Simosta Torniossa Nuorisotiedotuspiste Aaltosella mediailloissa. Silloin ajattelin, että onpa Tornio pieni kaupunki. Nyt olen iltakävelyilläni huomannut, että oikeastaan tämä Tornion saari ei olekaan kovin pieni, täällähän on kerrostalojakin toinen toisen perään. Itse pidän paljon kaupungilla liikkumisesta iltaisin tai aamuisin, siis silloin kun saa käveleskellä rauhassa ilman jatkuvaa hälinää ympärillä. Parasta on, kun on paljon aikaa eikä kiire minnekään. paamaan ylös ja tarkistamaan mikä kolisee. Illallakin minulla yleensä soi musiikki, jotta olo ei olisi niin tarkkaavainen. Itsekseen muutto on kova askel, mutta jokainen sen joutuu joskus kokemaan. Muuttamalla uudelle paikkakunnalle oppii paljon uutta ja tutustuu uusiin ihmisiin. Tietysti kotiin vanhempien luokse voi palata mikäli seinät tuntuvat kaatuvan päälle eikä millään pärjää yksin. Mielestäni jokaisen tulee kokeilla siipiään ja hyökätä lentoon jos vain rahkeet riittää. Teksti ja kuvat: Rami Ranta, 18v., Tornio Tornio on erittäin kivan näköinen kaupunki iltaisella ja yöllä. Täytyy todeta kaiken tämän hypettämisen jälkeen, että Tornioon muutto vei minut jollain tapaa äärirajoille. Yhtäkkinen yksinäisyys ja oma rauha yllättivät täysin. Välillä vain ihmettelen hiljaisuutta, joka asunnossani kaikuu. Olin tottunut kovaan hälinään kotona, jossa sattui ja tapahtui. Hiljaisuudesta on myös tullut vihollinen, sillä pienimmätkin oudot rasahdukset saavat yöllä pomp- C U R LY 3 /2 015 7 ! CURLY-KOLUMNI HURMA jatkuu Uusi koulu, uusi kaupunki? Hanki kartta Kartta on oleellinen osa suunnistusta. Hanki kaupungin kartta joko hakemalla sellainen kaupungin turistiinfosta tai tulostamalla itse sellainen. Varaa itsellesi yksi kokonainen iltapäivä kun opiskelet karttaa ja kuljet ympäriinsä kaupungilla. Opettele ensin ydinkeskusta ja asuinpaikkasi lähiympäristö ja laajenna sitten tietämystäsi lähitaajamaan. Merkitse karttaan myös opinahjosi, kotisi, lähikaupat, peruspalvelut ym. Kauppojen keskus vai kauppakeskus? Selvitä mitä ja minkälaisia ja kuinka paljon alueella on kauppoja. Selvitä ihan ensin lähikauppasi, josta voit hankkia perustarvikkeesi, oli se sitten iso tavaratalo tai lähimarketti. Selvitä myös lähikioskin sijainti. Selvitä sitten onko alueella kauppakeskusta. Vai onko kaikki kaupat asetettu ns. kauppakadulle? Mitä kauppoja siellä on? Mitä palvelupisteitä on tarjolla? Tutustu kulttuuriin Et pääse sisälle kaupunkiin, jollet 8 CURLY 3 /2 015 Helsingin, Tampereen ja Tornion HURMA -verkkolehtipajat ovat nyt pidetty, mutta homma jatkuu: verkkolehteä tehdään koko loppuvuosi 2015. Nuori: kirjoita juttu, valokuvaa, kuvita, tee video tai podcast! Apua ja vinkkejä annetaan eli ennakko-osaamista ei tarvita. Kaikille HURMA -verkkolehdessä julkaisijoille LEFFALIPPU! HURMA on Väestöliiton julkaisema verkkolehti, jonka teema on seksuaalioikeudet ympäri maailman. Ota yhteyttä: pipsa.sinkko(a)curly.fi Hanki harrastus Tutustu harrastusmahdollisuuksiin. Jatka vanhaa harrastustasi tai hanki uusi. Nuorisotoimella on varmasti tarjolla myös sinua kutkuttava harrastus. Varmimmin saat kattavimman harrastusvalikoiman kun kyselet paikkakunnan nuorilta, joko kaveripiiristäsi tai nuorisotiloilla. Harrastuksen avulla saat tasapainon opiskeluun ja samalla tutustut taas uuteen kaupungin kerrokseen. Uskalla kokeilla Tärkeintä uudelle paikkakunnalle muuttamisessa on se, että uskaltaa kokeilla. Kaupungin tutustumisessa oleellisinta on, että rohkeaa poistua omalta mukavuusalueelta ja haastaa itsensä kokeilemaan jotain uutta. Jos et ole ikinä hengannut missään, ota sellainen tavaksi. Hengaa vaikka nuorisotilalla. Älä kiertele ainoastaan kauppakeskuksissa, vaan uskaltaudu jalkautua myös keskustaan. Voit selvittää, onko kaupungissa esimerkiksi kirpputoreja ja pistäydy niissä. Uskalla kokeilla. Uskalla yllättyä! Teksti: Paula Kronqvist, 20v., Tornio Kuva: Miikka Merenheimo, 15v., Tornio Kirjoittaja on torniolainen opiskelija, joka sai innostuksen kirjoittaa uuden kaupungin saloista veljen tyttöystävän muutettua toiselle paikkakunnalle toiselle puolelle Suomea. ja tule mukaan HURMAan! PÄIVÄTYÖKERÄYS 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS MERTEN SUOJELEMISEKSI Keräyksellä autatte myös uhanalaisia eläinlajeja, kuten merikilpikonnia ja Itämeren pyöriäisiä selviytymään. Apua ja toimintaa tarvitaan juuri nyt! Osallistumalla Maailman luonnonsäätiön eli WWF:n Päivätyökeräykseen koulunne tukee Itämeren ja Ison valliriutan ainutlaatuista luontoa. Tukenne on arvokas lahja tulevaisuudelle! © CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF © TERICA / FLICKR Kartoita palvelut Tutustu alueen palveluihin. Ihan ensimmäiseksi selaa kaupungin nettisivut. Mitä kaupungilla on tarjota sinulle? Onko kaupungilla kuinka laaja sosiaali- ja terveyspalvelupiiri? Mitä harrastusmahdollisuuksia? Onko nuorille mitään? Seuraavaksi tutustu mitä kaupungin nuorisotoimi tarjoaa. Riippuen omista kiinnostuksenkohteista, ota selvää myös, missä on kaupungin kirjasto, ruokapaikat, kahvilat, terassit, puistot, liikuntapaikat, tori ym. mene itse. Hanki tietoa, millaista kulttuuria on tarjolla. Onko musiikkitoimintaa? Millaisia museoita? Onko maalausmahdollisuuksia, kuten graffitiseinä? Voisinko osallistua vapaaehtoistoimintaan? Oletko seurakunnan nuori, mitä seurakunta tarjoaa? Täysi-ikäisten kannattaa osallistua myös nuorten yöelämään; vietä yö kaupungin yöelämässä, mieluiten kavereiden kanssa. Kiinnitä huomiota missä nuoret yleensä viettävät aikaa. © CAT HOLLOWAY / WWF-CANON © TROY MAYNE M oni nuori vaihtaa nykypäivänä kaupunkia yleensä joko opintojen tai työn perässä. Tässä artikkelissa voit lukea vinkkejä, kuinka pääset sisälle kaupungin sykkeeseen. Rakkaudesta mereen. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: wwf.fi/paivatyokerays JARKKO NIEMI OLETKO AINA HALUNNUT NÄYTTELIJÄKSI? - Olen. Niin pitkään kuin muistan. Ensimmäinen juttu oli kun isoveli oli päiväkodissa ja minä vielä kotona. Heillä oli kevätjuhlaesitys ja tarhatäti kysyi lavalla olevilta kuka haluaisi olla kettu. Olin yleisöstä että ”minä haluan olla kettu!” ja lähdin menemään lavalle. Äiti sai pidettyä paikallaan. MIKÄ ON OLLUT PARASTA ELOKUVAN ANNA MULLE LOVEE KUVAUKSISSA? - Tulee montakin asiaa mieleen. Yleinen tunnelma ryhmän kanssa, käsis on todella hyvä ja tykkään tarinasta. Varmaan se on se yhteishenki ja vastanäyttelijöiden kanssa yhteen pelaaminen. Tämä on parasta duunia ikinä! JOS ET OLISI OPISKELLUT NÄYTTELIJÄKSI, MITÄ OLISIT OPISKELLUT? - Olin Kallion lukiossa, se oli tavallaan esiaste. Lukion jälkeen en päässyt heti kouluun ja olin Lahden kansanopiston teatterilinjalla vuoden. Sen jälkeen aloitin opiskelut Tampereen yliopiston näyttelijäntyölaitoksella. Olin menossa mainosalalle, mutta pääsinkin siihen kouluun. Valitsin sen. ONKO SINULLA VINKKIÄ NUORILLE JOTKA HALUAVAT NÄYTTELIJÄKSI TAI JULKKIKSEKSI? - Tekemällä ja tekemällä porukalla. Porukassa voi harrastaa teatteria vaikka ei tähtäisikään näyttelijäksi. Julkisuus tulee sivutuotteena, mikä ei aina ole mukava asia. Jos haluaa vain julkisuutta, näyttelijän ammatti ei ole oikea tie. PYSTYTKÖ SANOMAAN, MIKÄ ON KIVOINTA; TEATTERIN, TELEVISION VAI ELOKUVAN PARISSA TYÖSKENTELY? Vierailu elokuvastudiolla - En osaa sanoa. Elokuva ja televisio ovat aika lähellä toisiaan, sillä molemmissa ollaan tekemisissä kameran kanssa. Siinä voi pelata ilmaisullisesti erilailla nyansseilla kuin teatterissa, jossa toisaalta on mukana yleisön välitön vuorovaikutus. Molemmissa on niin paljon hyviä puolia, että niitä ei voi laittaa järjestykseen. Elokuvan rooleissa nähdään mm. Jarkko Niemi (vas.) ja Alina Tomnikov. Curlyn toimittajilla oli mahdollisuus vierailla Angel Filmsin studiolla Helsingin Herttoniemessä, jossa kuvattiin Aleksi Mäkelän ohjaamaa elokuvaa Love Records - Anna mulle Lovee. Nuorelle, taidealasta haaveilevalle maallikolle siis suorastaan kiehtova tilaisuus! Teksti: Kaisa Vahteristo, 14v., Klaukkala Kuvat: Fisher King Production Oy & Curly P ääsimme jututtamaan näyttelijöitä, mutta sen lisäksi oli kutkuttavaa päästä ensimmäistä kertaa autenttisiin kuvausolosuhteisiin. Elokuvastudiot tuovat monelle ensimmäisenä mieleen glamouria tihkuvat huoneet kiireisine avustajineen ja ylväine supertähtineen. Yllättäen hauskinta olikin kokea paikalla vallinnut rento tunnelma; päiväni kohokohta oli nähdä aiemmin vain televisiosta ja mediasta tutut naamat vitsailemassa keskenään ja syömässä perunamuusia paperilautasilta. 10 CURLY 3 /2 015 RIKU NIEMINEN MIKÄ ON AIKAISIN MUISTOSI NÄYTTELEMISESTÄ? - Kajaanin kaupunginteatterin lavalta, kun olin yksitoista. Ne olivat kabareemusikaalin treenit. Ennen sitä olin ollut koulunäytelmissä, mutta niistä ei ole muistoja. ONKO SINULLA OLLUT VAIHTOEHTOISTA HAAVEAMMATTIA NÄYTTELIJÄN SIJAAN? ANNA MULLE INSPIRAATIOO Paikalle päästyämme sammutimme elektroniset laitteet ja keskityimme seuraamaan tapahtumia kärpäsinä katossa. Itse kuvauksia emme päässeet katsomaan, sillä kyseisenä päivänä kuvattiin elokuvan loppukohtausta. Se ei kuitenkaan latistanut reissun tunnelmaa. Luontoäiti suosi loppukesän helteellä tarjoten meille täydellisen sään suorittaa haastattelut ulkona. Paikalla olivat mm. näyttelijät Jarkko Niemi, Riku Nieminen, Alina Tomnikov, Tomi Alatalo ja PirkkaPekka Petelius. Nuorten näyttelijöi- den tapaaminen oli varsin innostava kokemus. Päällimmäisenä jäi mieleen heidän kannustava suhtautuminen toisiin, jotka kokevat intohimoa jotakin taiteenalaa kohtaan. Jokainen kehotti nuoria lähtemään rohkeasti etsimään omaa juttuaan. HYVÄ MEININKI Näyttelijöiltä kysyttäessä yleinen vastaus oli, että kuvauksien parhaisiin puoliin kuului yhteishenki ryhmäläisten välillä. Päänäyttelijät luonnehtivat myös roolihahmojaan, aikansa suurimpia pioneereja, suurella kunnioituksella ja ihailulla. Riku Nieminen oli vaikuttunut käsityönä tehdyistä nauhoista, Tomi Alatalo puolestaan muisteli musiikin merkitystä itselleen teini-iässä. Myös Love Recordsiin vihjailevan logon kerrottiin herättäneen monen mielenkiinnon nuorena. Angel Filmsin studiolla vietetty aika ei ollut pitkä, mutta sitäkin tuotteliaampi. Tilanteen ja näyttelijöiden rentous pääsi yllättämään ja paikalla ensikertalaiseen iski kiitollisuus siitä, että vastaavanlaisia mahdollisuuksia tarjotaan myös nuorille. - Kirjoitin joskus päiväkirjaan, että jos minusta ei tule näyttelijää, minusta tulee jonkin taiteenalan ammattilainen. Tykkäsin tanssia, soittaa ja laulaa. Love Recordsissakin pääsen soittamaan rumpuja. MILLAISEEN KOHDEYLEISÖÖN USKOT ELOKUVAN ISKEVÄN? - Varmasti kuusikymmentäluvun lopun ja seitsemänkymmentäluvun alun nuori muistaa tämän meiningin. Asan Love-levy voi myös nostaa tietoisuutta aiheesta. Ei tämä ihan perheen pienimmille ole; elokuvassa vedetään aika paljon kamaa ja seksuaalisia suoritteita toimitetaan. ONKO SINULLA VINKKEJÄ NÄYTTELIJÄKSI HALUAVILLE NUORILLE? - Käykää teatterissa ja leffassa, katsokaa televisiosarjoja. Lukekaa, kuunnelkaa musiikkia. Upottautukaa kulttuuriin. Käykää katsomassa maalaustaidetta, esitystaidetta, performanssia, sirkusta... Yrittäkää saada sisäsyntyinen dramaturgian taju. Jos tekee mieli kirjoittaa tai laulaa, rupeaa vain tekemään sitä. Pitää tehdä niin perkeleesti! Sitten se lähtee taittumaan. C U R LY 3 /2 015 11 HURMA -pajat x TOMI ALATALO MIKÄ ON AIKAISIN MUISTOSI NÄYTTELEMISESTÄ? - Se on ala-asteen ensimmäiseltä tai toiselta luokalta koulunäytelmästä, Peppi Pitkätossusta. Olin hevosen perse. Ensin olin hevosen pää, mutta sitten minut alennettiin hevosen perseeksi. Päätin kostaa kaikille ja ryhtyä näyttelijäksi. 3 Curly on mukana Väestöliiton projektissa, jossa nuoret tekevät sisältöjä HURMA -verkkolehteen. MIKÄ ON VINKKISI NUORILLE NÄYTTELIJÖILLE? - Ei minulla ole vinkkejä. Parempi kuunnella itseään eikä tällaisia epäjumalia. OLETKO AINA HALUNNUT NÄYTTELIJÄKSI? - Se ehkä rupesi tulemaan enemmänkin teini-iässä, sellainen fiilis, että se voisi olla se miten selviytyä tätä kaikesta. C urlyn ja Väestöliiton yhteistyönä valmistuva HURMA -verkkolehti käsittelee seksuaalioikeuksia maailmanlaajuisesti. Lehden tekemiseen on haalittu nuoria kirjoittajia ja kuvaajia ympäri Suomen sekä Sambiasta asti. Lehtityöpajoja järjestettiin kuluvana syksynä Helsingissä, Tampereella ja Torniossa. MIKÄ ON OLLUT MIELESTÄSI PARASTA JUURI TÄMÄN ELOKUVAN KUVAUKSISSA? - Saa pitää hauskoja kledjuja, soittaa ja kuunnella hyvää musiikkia. Tietysti pidän myös todella paljon henkilöstä jota esitän. Ehkä jopa saatan oppia häneltä jotakin. Kaisa pääsi haastattelemaan tunnettuja näyttelijöitä ensimmäisen kerran elämässään. HELSINGISSÄ VAISU MENO Helsingin pajaan tuli mukava määrä ennakkoilmoittautujia, mutta tapahtuman lähetessä peruutuksia alkoi sadella. Lopulta paikalle saapui vain muutama nuori, jotka onneksi olivat sitäkin innostuneempia. Tilaisuuden aluksi Jani Toivola kertoi omasta suhtautumisestaan seksuaalioikeuksiin ja niiden toteutumiseen. Myönteisen esiintymisen tunnelma oli rento ja nuoret pääsivät osallistumaan keskusteluun. Väestöliiton esityksen jälkeen kirjoitettiin mielipidekirjoituksia ja tehtiin videotervehdyksiä. Lopuksi herkuteltiin pizzalla ja limulla. TAMPEREELLA REIPAS MEININKI Tampereen Monitoimitalo 13:ssa oli samana päivänä mediaryhmän tapaaminen, joten paikalle saapui hyvä porukka nuoria. Tutkijatohtori Saara Särmä tsemppasi nuoria kehtaamaan olla oma itsensä, sanomaan kyllä ja sanomaan ei. Särmä huumori oli lämmintä ja innostavaa. Nuoret olivat reippaasti mukana ja illan aikana syntyi monia mielipidekirjoituksia, videotervehdyksiä sekä Saara Särmän haastattelu. Hyvä Tampere! Ja lopuksi taas herkuteltiin. TORNIOSSA KESKUSTELTIIN Tornion paja järjestettiin Peräpohjolan Opistolla. Paikalle saapui iso ryhmä opiston nuoriso-ohjaajaopiskelijoita sekä nuoria tiedotuspiste Aaltosesta. Illan aikana käytiin paljon hyviä keskusteluja seksuaalioikeuksiin liittyen, kirjoitettiin mielipiteitä, tuunattin sarjakuvastrippejä ja tehtiin mahtavia videoita. Ja lopuksi saatiin jälleen pizzaa ja limua. Mahtavaa Tornio! HUOM! HURMA -lehteen voi kuka tahansa nuori kirjoittaa ja kuvata juttuja, tehdä ääni- ja videotervehdyksiä, piirtää sarjakuvia tai muuta kuvitusta jne. aiheesta maailmanlaajuiset seksuaalioikeudet. Kaikista julkaisuista jutuista saa leffalipun. Tule mukaan HURMAan! Ota yhteyttä: pipsa.sinkko(a)curly.fi ANNA MULLE LOVEE Love Records - Anna mulle Lovee on tarina legendaarisen levy-yhtiön perustamisesta ja kolmesta ystävyksestä sen takana. Ilmiömäisen Love Recordsin talliin kuului lukuisia supersuosion saavuttaneita artisteja, kuten Juice Leskinen, Dave Lindholm, Rauli ”Badding” Somerjoki ja Maarit. - Löysin nuorena kirjastosta Loven proge-kokoelman. Olin ihmeissäni 12 CURLY 3 /2 015 siitä, että Suomessa on tehty niin vallankumouksellista ja omaleimaista musiikkia, kertoo elokuvan näyttelijä Tomi Alatalo. Päärooleja esittävät Jarkko Niemi toimittaja/tuottaja Atte Blomin, Tomi Alatalo muusikko Otto Donnerin sekä Riku Nieminen rumpali Christian Schwindtin roolissa. Sivurooleissa nähdään Pirkka-Pekka Petelius ja Alina Tomnikov. Elokuvahankkeessa on mukana Love Recordsin nykyinen oikeudenhaltija Universal Records, samoin itse Atte Blom. Fisher King Productionsin tuottaman elokuvan ohjaa Aleksi Mäkelä ja se saa ensi-iltansa 29.1.2016. Tapahtuma potkaisee käyntiin juhlavuoden, jolloin Love Recordsin perustamisesta on tullut kuluneeksi 50 vuotta. Helsingin pajassa kansanedustaja Jani Toivola kertoi innostavasti omasta elämästään ja suhteestaan seksuaalioikeuksiin. Videokilpailu 13—19-vuotiaille Millaisessa maailmassa olisi hyvä elää? Miten nuoret muuttaisivat maailmaa? Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi haastaa nuoret pohtimaan globaaleja kysymyksiä. Tee video ja ! osallistu kilpailuun Kilpailuaika 14. 9.–15. 11. 2015 Kilpailuohjeet ja palkinto: kehys.fi/videokilpailu Tampereella tutkijatohtori ja feministi Saara Särmä tsemppasi nuoria kehtaamaan. 2015 Euroopan unionin yhteisrahoittama hanke Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi europa.eu/eyd2015/fi C U R LY 3 /2 015 13 Kesäkuvakulmia Annabell ”K esän ensimmäisenä helteisenä päivänä otimme kameramme ja lähdimme kuvaamaan kaunista Tamperetta. Olimme Nuoret Estradille -hankkeen valokuvaleirillä, jossa opimme vangitsemaan hetket erilaisiin kuvakulmiin ja -kokoihin. Leirin parhaita asioita olivat itse kuvaaminen ja kaunis ilma, joka tuli kuin tilauksesta ja se, että opimme erilaisista kuvaustavoista. Ryhmähenki ja luovuus kasvoivat, joka näkyy muun muassa hiuskuvassa, jossa on monen ryhmäläisen hiussuortuvia. Kameran linssin läpi tutusta kotikaupungista löytyi uusia näkökulmia ja puolia. Opimme että valokuvaamisessa on kyse muustakin kuin laukaisimen painamisesta ja ettei tarvita kalliita S-A V. 14 CURLY 3 /2 015 Nelsku_94 studioita, vaan kunhan katsoo vain ympärilleen. Aiheita löytyy yllättävistäkin paikoista. Ime kuvista lämpöä, aurinkoa ja väriä harmaaseen syksyyn!” Nelsku_94 Annabell sugarlullu Nazu Nazu Happy Imma sugarlullu paukku_94 Sarah Nuoret Estradille: toimijaksi monilukutaidolla on Tampereen yliopiston tutkimushanke, jossa pyritään kehittämään nuorten monilukutaitoja ja mediakasvatusmallia, jossa nuoret saavat äänensä kuuluviin. Tutkijat ja eri alojen ammattilaiset ympäri Suomea järjestävät viisi työpajaa, joissa nuoret tuottavat heitä kiinnostavia teoksia esim. valokuvia, elokuvia tai online-teoksia. Kolmivuotisen hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Aikakausmedia, Sanomalehtien Liitto ja Curly ry. www.facebook.com/nuoretestradille Twitter-tili: @NuoretEstradil #nuoretestradille Helimaija Helimaija Sarah Happy Imma paukku_94 S-A V. C U R LY 3 /2 015 15 Leiriläiset saapuivat Suomenlinnaan ja ensimmäiseksi leiriydyttiin hostelliin. Nuoret käsikirjoittivat ja kuvasivat itse videoita. Ryhmäytymistehtävissä mm. harjoiteltiin kommunikoimista eleillä ja ilmeillä. Kuvatut videot editoitiin valmiiksi Nuorten toimintakeskus Hapessa. Nuorten videoleiri Suomenlinnassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) ja Pelastakaa Lapset Ry: n (PeLa) nuorten apuohjaajien ja verkkotukioppilaiden videoleiri järjestettiin kesällä Suomenlinnassa. Curly oli mukana järjestämässä ja taltioimassa leiriä. Miten kaikki sujui? EDITOINTIA HAPESSA JA ENSI-ILTA Teksti ja kuvat: Valtteri Heinonen, 16v., Helsinki P uolipilvisenä torstaiaamuna leiriläiset kokoontuivat Helsingin Kauppatorilla. Ilmassa oli pientä jännitystä ja matkaväsymystä, mutta mukavin mielin tulleet osallistujat astuivat Suomenlinnan lauttaan. Leirin osallistujat olivat 13–20 -vuotiaita ja saapuneet eri puolilta Suomea. 16 CURLY 3 /2 015 Lauttamatkan jälkeen leiriytyminen tapahtui Hostel Suomenlinnaan, joka on parin minuutin kävelymatkan päässä laiturista. Heti leiriytymisen jälkeen alkoi ryhmäytyminen, jossa jokainen esitteli itsensä ja kertoi, mistä päin oli tullut. Lounastaminen tapahtui Cafe Chapmanissa ja tutustuminen sujui ruokailun yhteydessä hyvin. Ruo- heidän teoksensa. Videon aihe oli vapaa, mutta sen piti sisältää toimintakohtaus. Esimerkiksi erään ryhmän aiheena oli fiktiivinen tarina, Suokin Spurgut. Lämpimän iltapäivän jälkeen koko ryhmä kokoontui illallisen ääreen. Tuhdin ruokailun jälkeen leiriläisille oli luvassa iltaohjelmaa. Iltaohjelmassa heidät jaettiin uusiin ryhmiin ja he saivat tehtäväradan suoritettavaksi. Kaikki ryhmät saivat oman repun, joka sisälsi aputarvikkeita rastien suorittamiseen. Kun ilta alkoi hämärtyä, päätyivät leiriläiset nukkumaan uutta päivää odottaen. ka oli maukasta ja aurinko porotti entistä enemmän. Alkujännitys oli poissa ja kaikilla oli hauskaa. OMIA VIDEOITA Ennen videoiden suunnittelua nuoret pääsivät vielä leikkimään Sheriff Bang Bangiä. Osallistujat saivat harjoiteltavaksi kehitellä käsikirjoituksen. Heillä oli aikaa pari minuuttia ja käsikirjoitus piti tehdä elokuvan otsikosta. Melkein jokaisella ryhmällä oli erilainen lähestymistapa. Näyteltiin, kerrottiin tai tehtiin pienimuotoinen animaatio. Tämän jälkeen 15 nuoren ryhmä jaettiin pienempiin työryhmiin ja he saivat aloittaa videonsa suunnittelun. Noin neljän tunnin aikana ryhmien piti suunnitella ja kuvata Kello löi 7:30 ja leiriläiset heräsivät aamupalalle. Päivän ohjelmassa oli videoiden editointia Nuorten toimintakeskus Hapessa ja videoiden ensi-ilta. Editointi aloitettiin purkamalla videomateriaali kameroilta. Kaikki pääsivät mukaan editoinnin ihmeelliseen maailmaan ja tekemisen meininki näkyi. Jotkut olivat ensikertalaisia, mutta se ei haitannut tippaakaan. Editoinnin välissä leiriläiset lounastivat pizzaa herkutellen. Kun videot oli saatu valmiiksi oli vuorossa ensi-ilta, joka aloitettiin popcornin tuoksun saattelemana. Kaikkien videot katseltiin raikuvin aplodein. Jokainen oli ylpeä omasta tuotoksestaan ja nauru raikui. Videoiden jälkeen oli kotiinlähdön ja haikeiden tunteiden aika. Perjantaina kaikki saivat pizzaa ja limpparia! Tajusin, miten tärkeää työtä apparit ja verkkarit tekevät. He tarjoavat tukea ja apua nuorille. Toivon, että MLL ja PeLa jatkavat näiden leirien järjestämistä tulevina vuosina. Leiri oli loistava kokemus ja toi uutta kokemusta mediakasvatuksesta. mll.fi pelastakaalapset.fi TSEKKAA LEIRIN VIDEOT: WWW.CURLY.FI/VIDEOT C U R LY 3 /2 015 17 Curlyn kuvareppari: Hääriemua Tukholmassa Mikä saa suomalaisen heräämään luvattoman aikaisin kesäisenlämpimänä lauantaiaamuna? Kuninkaalliset häät, tietenkin! Teksti ja kuvat: Jesse Juopperi, 20v., Tornio/Tukholma L auantaina 13.6. Ruotsissa juhlittiin prinssi Carl-Philipin ja Sofia Hellqvistin häitä. Koska 4. Väkijoukossa kirkon ulkopuolella suoraa TV-lähetystä vihkitilaisuudesta seurattiin suurella mielenkiinnolla kännyköiden ja tablettien ruuduilta. SVT:n mukaan lähetys tavoitti parhaimmillaan 2,1 miljoonaa yhtäaikaista TV-katsojaa. seuraavaa kuninkaallista naimakauppaa voi täällä joutua odottamaan jopa 30 vuotta, täytyi tämänkertai- nen tapahtuma ehdottomasti päästä todistamaan paikan päältä Tukholman kuninkaanlinnan edustalta. 1. Vihkiminen alkoi Tukholman kuninkaanlinnan kirkossa klo 16.30 mutta kaikkein innokkaimmat häistä nauttijat saapuivat linnan edustalle jo hyvissä ajoin aamupäivällä. 2. Päivän aikana toimittajat ja kuvaajat taltioivat tunnelmaa väkijoukossa. Ruotsin TV4:n toimittajan Maria Forsblomin (kuvassa) lisäksi paikalla oli toimittajia mm. Suomesta ja kuningatar Silvian synnyinmaasta Saksasta. 18 CURLY 3 /2 015 5. Vihkimisen aikana sotilaat järjestäytyivät paikoilleen linnan edustalle ennen hääsaattueen lähtöä. Yhteensä Tukholman kaduilla oli vartiossa noin 1400 sotilasta saattueen kulkemalla 3,5 kilometrin matkalla. 6. Vihkimisen päätyttyä tuore aviopari kävi näyttäytymässä suosiotaan osoittavalle väkijoukolle linnan eteläpuolella Slottsbackenilla. 3. Tiedotusvälineiden lisäksi häät työllistivät myös Tukholman poliisia, joka osallistui järjestyksenvalvonnan ohella mm. hääsaattueen ohjaamiseen moottoripyörillä ja hevosilla. 7. Saattuetta Tukholman keskustassa odotettiin seuraamaan 300 000 katsojaa. Noin 300 metriä pitkään kulkueeseen kuului perinteikkään paraativaunun lisäksi mm. yli 50 hevosta. 8. Saattueen vielä kiertäessä kaupungissa väkijoukon keskus siirtyi kuninkaanlinnan toiselle puolelle Logårdenin edustalle odottamaan uuden prinsessan esittelemistä kansalle. Eturivissä suurta hetkeä koko päivän vartoneet eivät peitelleet riemuaan. 9. Hääpäivän kohokohta koitti, kun prinssi Carl-Philip ja prinsessa Sofia suutelivat toisiaan kuninkaanlinnan parvella ja Skeppsholmenilta ammuttiin hääparin kunniaksi 21 tykinlaukausta. C U R LY 3 /2 015 19 Oma kokemus Joka kevät nuoret ja päättäjät tekevät toimenpidesuunnitelmia, joilla pyritään tekemään Helsingistä parempaa paikkaa nuorille. Valtteri 16v. Itse olen tämän vuoden Ydinryhmäläinen. Olen päässyt useisiin tapahtumiin edustamaan ja vaikuttamaan ikäisteni työllisyysmahdollisuuksiin. Olen tavannut satoja nuoria ja kymmeniä päättäjiä. Ydinryhmäläisenä tehtävänä- ni on olla linkkinä päättäjien ja nuorten välillä. Se on ollut parasta ydinryhmäläisenä, vaikka päättäjiä olisi mukava tavata useamminkin. Ydinryhmä on kasvattanut minua paljon ihmisenä ja avannut uusia ovia elämässäni. Mitä Ruuti duunaa? Ruuti on Helsingin kaupungin vaikuttamisjärjestelmä 13–20 -vuotiaille nuorille. Ruudissa nuoret itse pääsevät vaikuttamaan ja tekemään Helsingistä parempaa paikkaa. Ydinryhmä koostuu 20 nuoresta, jotka edustavat Helsingin nuoria. Tässä kuvassa ryhmä kävi tapaamassa Korkeasaaren väkeä. 1. Kuka olet? 2. Miksi hait Ydinryhmään? 3. Mitä saavutuksia olet tehnyt? 4. Mikä on ollut kohokohta toimintakautesi aikana? 5. Missä pienryhmässä olet? RuutiBudjetissa nuoret päättävät itse, mihin nuorisotyöyksikön rahat ohjataan. Teksti ja kuvat: Valtteri Heinonen, 16v., Helsinki Kuvat: Maarit Hohteri ja Kaisa Bremer R uutiin kuuluu monia eri toimintoja: Ruudin Ydinryhmä, RuutiBudjetti, Aloitekanava, Päättäjämiitti sekä RuutiExpo. Ruudin Ydinryhmä koostuu 20:stä nuoresta ympäri Helsinkiä. Nuorella ei tarvitse olla tietoa tai kokemusta ennestään, tarvitsee vaan tietää mihin haluaa vaikuttaa. Ydinryhmä valitaan seuraavalle toimintakaudelle nettivaaleilla joissa jokainen 13-17 -vuotias helsinkiläinen saa äänestää. Ydinryhmän tehtävänä on pitää yllä keskustelua päättäjien ja nuorten välillä, edustaa Helsingin nuoria ja huolehtia nuorisoasiainkeskuksen kanssa Ruudin toimivuudesta. Ydinryhmäläiset pääsevät myös edistämään itselle tärkeitä asioita toimintakaudella. Ydinryhmä jakautuu pienryhmiin, jotka asettavat erilaisia tavoitteita riippuen pienryhmän aiheesta. Tänä vuonna pienryhmät ovat työllisyys-, koulu-, viestintä- ja yhdenvertaisuusryh- 20 CURLY 3 /2 015 mät. Yksi Ydinryhmän saavutuksista on Kesäseteli, jolla kaupunki tukee yritystä 300 eurolla nuoren palkkaamiseksi. MITÄ OVAT ALOITEKANAVA JA RUUTIBUDJETTI? Aloitekanava on Ruudin nettisivuilla oleva palvelu, johon voi jättää aloitteen jollekin Helsingin virastolle. Virastojen täytyy käsitellä aloite noin 10 päivän sisällä. Aloitteet pitää perustella, miksi pitäisi tehdä muutos tai miksi jokin asia pitäisi säilyttää. Esimerkiksi jos lähiliikuntapaikka tarvitsee kunnostusta, voit Ruudin kautta ilmoittaa asiasta. Aloitteen tekijältä voidaan kysyä tarkentavia kysymyksiä, joten kannattaa jättää yhteystiedot lomakkeeseen. RuutiBudjetti (RuBu) on osallistuvaa budjetointia kaupunginosittain. RuBu:ssa nuoret pääsevät vaikuttamaan alueensa nuorisotyön budjetointiin. Nuoret ovat ideoimassa ja päättämässä vuosittain vapaa-ajan sekä Nuorisoasiainkeskuksen rahankäytön suuntaamisesta. TERVETULOA PÄÄTTÄJÄMIITTIIN JA RUUTIEXPOON! Päättäjämiitti järjestetään joka kevät. Miittiin osallistuu nuoria, päättäjiä ja kaupungin työntekijöitä. Tilaisuudessa nuoret pääsee edistämään itselle tärkeitä asioita päätöksentekijöiden kanssa. Asia voi olla esim. ajoharjoittelualue mopoileville nuorille. Keskusteluiden päätteeksi kaikki osallistujat tekevät yhdessä suunnitelman siitä, miten asioissa edetään ja kuka ottaa vastuun. Miitissä syntyneiden toimenpidesuunnitelmien välitarkastus tapahtuu syksyllä RuutiExpossa. RuutiExpo on vuosittainen tapahtuma, jossa päättäjät, virkamiehet, virastot ja nuoret kohtaavat. Tapahtuman tavoite on luoda vuoropuhelua päättäjien sekä nuorten välillä ja lisätä yhteistyötä. Myös erilaisten vaikuttamisen muotojen esittely on tärkeä osa RuutiExpoa. Expo sisältää erilaisia työpajoja, pyöreän pöydän keskusteluja, seminaareja ja puheenvuoroja nuoria koskevista asioista Helsingissä. Myös Ruudin Ydinryhmän vaalit alkavat Expossa. 1. Olen Elisa, 15-vuotias tyttö ja asun Helsingin Tapanilassa. 1. Olen Kasper Olenius, 16-vuotias poika Helsingin Lauttasaaresta. 2. Kolme vuotta sitten tämä oli näin nuorena ainoa tapa vaikuttaa Helsingissä. 3. Tänä vuonna saimme Kesäsetelin läpi pilottihankkeena. Myös meidän järjestämä tapahtuma on toteutumassa hyvää vauhtia. 4. Kohokohtia ovat olleet leirit, missä olemme edistyneet paljon asioiden eteenpäin viemisessä. 2. Halusin vaikuttaa nuorten asioihin ja saada lisäpisteitä jatko-opintoihin. 3. Ilman muuta meidän suurin saavutus on Kesäseteli, jolla kaupunki tukee 300 eurolla työnantajaa. Setelillä työllistetään enemmän helsinkiläisiä nuoria. 4. Kohokohtamme oli Ruudin Ydinryhmän piste Nuorisoasiankeskuksen järjestämässä tapahtumassa Reaktorissa. Siellä tapasimme satoja nuoria ja saimme tietoa, mitä nuoret haluavat Helsinkiin. 5. Olen tällä hetkellä Viestintä -pienryhmässä. 5. Olen Vapaa-aika -pienryhmässä. C U R LY 3 /2 015 21 Vaihto: Pohjois-Irlanti–Suomi Miettikää, että teillä olisi kavereita ulkomailla. Eikö kuulostakin kivalta? Vaikka olisi huono englanninkielentaito ja pelko puhua sitä, niin kuin minulla. Mutta sain mahdollisuuden, elämäni tilaisuuden ja suuria kokemuksia, kun lähdin kohtaamaan pelkoni. Teksti ja kuvat: Lotta Kuismanen, 16v., Tornio L ähdin Pohjois-Irlantiin Downpatrick -nimiseen paikkaan reilun kymmenen torniolaisen nuoren ja muutaman ohjaajan kanssa maaliskuussa 2015. Siellä meitä oli vastassa samankokoinen porukka irlantilaisia nuoria ja ohjaajia. Kukaan heistä ei puhunut sanaakaan suomen kieltä. PARASTA VIIKOSSA Viikon aikana tutustuttiin irlantilaiseen kulttuuriin, parannettiin kielitaitoa ja touhuiltiin kaikkea yhdessä. Oli meillä teemakin, nuorten kouluttautuminen ja työllistyminen. Teemaan liittyen meillä oli erilaisia workshoppeja eli työpajoja. Käytiin tutustumassa erilaisiin paikkoihin kuten tehtaaseen ja yliopistoon. Lähemmin tarkasteltiin myös taitoja mitä työelämässä tarvitaan. Parasta kuitenkin viikossa oli tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia ystäviä. Kulttuurieroja oli paljon! Ajatelkaa, että söisitte joka päivä lounaaksi kolmioleivän, pienen sipsipussin ja limsaa. Siellä kuitenkin tehtiin niin ja niin tehtiin sitten mekin. Muutenkin ruoka oli suurin ero mitä huomasi. Lisäksi koulussa käytettiin koulupukua. Siellä ihan pienestä lähtien kaikilla lapsilla oli niin samanlaiset vaatteet, ettei ihmisiä meinannut erottaa toisistaan. Ja tietenkin ympäristö ja luonto oli tosi erilaisia kuin Suomessa. Suomessa on paljon puita ja metsää, siellä oli lampaita, tuulimyllyjä ja peltoja. Viimeisenä aamuna haikein mielin sitten hyvästeltiin uudet kaverit ja laskettiin, että muutama kuukausi ja he tulisivat Suomeen, Tornioon. 22 CURLY 3 /2 015 VIIKKO SUOMESSA Sitten kesäkuun lopussa he saapuivatkin tänne meidän emännöitäväksi ja isännöitäväksi. Viikolla oli sama teema eli nuorten kouluttautuminen ja työllistyminen, mutta Torniossa lähestyttiin aihetta eri näkökulmista ja eri keinoin, joka oli vain hyvä asia! Viikon kohokohtia oli meidän itse perustama kulttuurikahvila missä ihan kaikki saivat käydä ostamassa suomalaisia ja irlantilaisia leivonnaisia. Tunnelmaa toi livemusiikki jota meidän omat vaihtoporukan nuoret soittivat. Lapsille oli kasvomaalausta ja ulkoleikkejä ja kaikkea kivaa. Lisäksi Torniossa tutustuttiin kulttuuriin, käytiin Rovaniemellä moikkaamassa Joulupukkia, tehtiin oma kansainvälinen radiolähetys nuorisokanava Hertzilälle, kilpailtiin omaa Amazing race -tyylistä kilpailua, käytiin tutustumassa erilaisiin paikkoihin ja kuunneltiin ainakin yksi mielenkiintoinen tarina yrittäjyydestä. Suurin osa Tornion workshopeista oli meidän itse tekemiä ja järjestämiä, joka oli aivan mahtavaa. Kokonaisuudessaan kumpikin viikko oli unohtumaton ja tulen muistelemaan niitä aina lämmöllä. Muuten, voitin pelkoni englannin puhumisen suhteen! Kyyneleet silmissä hyvästeltiin viimeisenä aamuna toisemme. Usko siihen, että tulemme vielä näkemään on vahva ja sosiaalinen media on keksitty, joten yhteydenpito on helppoa. Jos jollekin tulee joskus mahdollisuus lähteä samantapaiseen juttuun mukaan niin lähtekää ehdottomasti! Suosittelen kaikille. YRE-kirjoituskilpailu: TERVEEN ELÄMÄN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHDISTÄMINEN JA PERUSASIAT Teksti ja kuvitus: Sonja Pellikka, 13v., Karkkila Kuva: Saara Pellikka TERVE ELÄMÄ JA HYVINVOINTI Terveeseen elämään kuuluu monipuolinen urheilu sekä ulkoilu, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni. Kasvava lapsi tarvitsee unta n. 9–10 tuntia yössä. Ihmisen täytyy myös peseytyä tarpeeksi usein. Ihminen ei saisi katsoa televisiota, pelata tietokoneella tai räplätä älypuhelintaan kuin 2 tuntia päivässä. Esimerkiksi tietokonepelit voi vaihtaa perheen kanssa pelattavaan lautapeliin. Ihminen tarvitsee myös ystäviä ja iloa elämäänsä, ihminen ei kestäisi jos hänellä ei olisi ystäviä tai läheisiä tukenaan. On terveellistä syödä lautasmallin mukaan. Perinteinen lautasmalli: kaksi neljäsosaa kasviksia, neljäsosa riisiä, pastaa tai perunaa ja neljäsosa lihaa, kalaa tai kanaa, lisäksi maitoa tai vettä ja leipää. Maito vahvistaa ihmisen luustoa. Yksi maitolasillinen korvaa esimerkiksi 800 grammaa ruisleipää. Ota ruokaa sen verran kuin jaksat, koska ruokaa ei kannata heittää roskiin. Maailmassa on paljon ihmisiä jotka eivät saa tarpeeksi ruokaa. KESTÄVÄ KEHITYS ELI KEKE Kestävä kehitys on paikallista ja yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on tarjota uusille sukupolville yhtä hyvät tai jopa paremmat toimintamahdollisuudet. Tähän pyritään ottamalla huomioon päätöksenteossa ympäristö, talous sekä ihminen. KEKEN PERUSASIOITA: - Kannattaa ostaa Reilun kaupan tuotteita sekä luomutuotteita. Reilu kauppa: Jos ruoka on tehty esimerkiksi Afrikassa suurella vaivalla niin heille menee myös rahaa tuotteestaan. Luomu: Eläimiä, joille on syötetty vain luomurehuja, jotka on Terveelliseen elämäntapaan kuuluu ulkoilu. kasvatettu esim. luomumullassa. - Jos vanhempasi kyyditsisi sinua kouluun autolla, valitse mieluummin kävely, potkulautailu, pyöräily tai talvella hiihto, joka taas kohottaa omaa kuntoasi. Jos lähdet kauas, niin valitse autoa mieluummin julkinen kulkuväline esimerkiksi bussi tai juna jolla säästät luontoa. - Älä kuluta rahaasi ylimääräiseen krääsään vaan käytä rahaasi harkitusti ja vain sellaisiin tuotteisiin joita oikeasti tarvitset. Näin et huku tavaroihin eikä rahasi lopu kesken. - Kun vaate on sinulle pieni voit myydä sen kirpputorilla, antaa sisarukselle tai serkulle taikka laittaa sen Uffin vaatekeräykseen, jolloin vaatteet menee esimerkiksi Afrikkaan. - Uusia vaatteita kannattaa etsiä kirpputoreilta tai nettikirppiksiltä. - Älä jätä valoja tai muita sähköä kuluttavia laitteita päälle yöksi tai kun poistut huoneesta. Se voi säästää sinut tulipalolta. Äläkä pidä huoneessasi päällä kymmentä valoa yhtä aikaa. - Vältä tuotteita, jotka on testattu eläimillä. Hoida lemmikkiäsi hyvin. - Älä säikyttele esimerkiksi lintuja pesässään sillä he saattavat hautoa munia. - Vähennä roskaa: Yritetään yhdessä pelastaa maailma roskaan hukkumisesta. Voit auttaa tässä asiassa esim. osallistumalla yksi roska päivässä -liittoon, käyttää kangaskasseja tai biohajoavia muovisäkkejä ja kerätä biojätettä. Kun keräät biojä- tettä, hanki pihallesi biojäteroskis. Jos haravoit lehdet lehtijäteroskiin, niin älä tyhjennä bioastiaa sinne koska rotat menevät sinne tonkimaan. Biojätteeseen ei kuulu ongelmajäte, lasi tai muovi. Älä ikinä heitä roskia maahan vaan vie ne roskiin! Blogi: sondenlife.blogspot.fi Kirjoitus osallistui Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran (Sykse) järjestämään kirjoituskilpailuun, jonka aiheena oli terve elämä ja kestävä kehitys. Kirjoitus osallistuu kansainväliseen Young Reporters for the Environment eli YRE-kilpailuun. www.youngreporters.org C U R LY 3 /2 015 23 MIELIPIDE MIELIPIDE Motivaatio, älä jätä! Minulla on joskus vaikea löytää itsestäni motivaatiota jonkin askareen tai tehtävän tekemiseen. Osa töistä lojuu työpöydällä vain odottaen tekijäänsä, mutta minä käännän selkäni niille. Tunnen huonoa omaatuntoa ja asetan sitten helposti liian korkeita tavoitteita, kuten että saisin kaikki tekemättömät työt yhdessä illassa tehdyksi. Olen kuitenkin huomannut, että en yleensä saavuta tavoitteitani haluamallani tavalla. Siispä asetan itselleni välitavoitteita kunnes työ on tehty. Motivaation hakeminen on kaiken a ja o. Tärkein motivaattorini on se, että teen helpot ja hauskat työt ensin pois alta ja sitten vaikeammat. Työ tulee näin tehdyksi. Priorisoin kuitenkin työt ennen kaikkea, sillä osalla töistä saattaa olla deadline. Asetan tavoitteita. Kun työt on tehty vaikka päivän osalta, palkitsen itseni. Määrään itselleni palkinnon myös silloin, kun työnteko menee tervan juomiseksi: ”Tarkistat facebookin vasta, kun olet kirjoittanut tämän valmiiksi”. Piirros: Heikki Harjukelo, 19v., Kuusamo Toiseksi tärkein motivaattorini on yleensä se, että haluan päästä ikävistä tehtävistä äkkiä eroon, jotta pääsen tekemään jotain muuta ”järkevämpää”, kuten lukemaan tai värittämään. Hauskuus tai harrastus kaiken tekemisen taustalla auttaa kummasti motivaatioon. Se on vähän niin kuin keksi kahvin kanssa: kahvi menee ilman niitäkin, mutta keksien kanssa se maistuu aina paremmalta. Kolmantena motivaattorina toimii lista. Kun ajatukset takkuavat töiden paljoudesta, eikä aloituksesta tule mitään, laadin listan. Listaan kaikki tehtävät aihealueittain ja yliviivaan niitä sitä mukaan kun työt tulevat tehdyiksi. Näin voin keskittyä yhteen asiaan kerralla ja samalla olen kartalla siitä, mitä on vielä tekemättä. Näitä motivaattoreita käytän myös opiskeluun. Priorisoin, ryhmittelen ja lajittelen tekemisiäni. Saavutan tavoitteeni. Motivaation löytäminen on loppujen lopuksi pienistä asioista kiinni. Kun siitä saa otteen, ei saa päästää irti. Motivaatio on pohjimmiltaan kiinni omasta asenteesta. Ole ahkera, kun kerran olet aloittanut ja vie työ kunnialla loppuun asti. Mutta muista tauottaa työsi, mitä ikinä teetkin. Mutta muista itsekuri. Työn päätteeksi muista palkita itsesi. En liiaksi, mutta pienikin palkinto käy. Katso leffa, juo kahvia, ala jutella kavereille. Palkinto ei ole milloinkaan turha, vaikka edellä mainitut voivat kuulostaa siltä. Palkinto on aina palautus siitä ajasta, mikä meni työn tekemiseen. Palkinto on se tavoite, mihin pyrit alun alkaen, vaikka et sitä hahmottanutkaan etukäteen. Paula Kronqvist, 20v., Tornio KANNATTAAKO KOULUUN PANOSTAA? Tahtoisin tulevaisuudessa olla vaatesuunnittelija ja ompelija, elokuvaohjaaja, taidemaalari, piirtäjä tai maskeeraaja. Mutta tuntuu, ettei mulla ikinä riittäis arvosanat sellaisiin. Onneksi mulla on aikaa nostaa arvosanoja vielä vuosi. No joo-o, mutta entä jos tuntuu ettei jaksa? Saako sillon huutaa, että ihan oma syys, kun et edes viitsi kouluun panostaa. Entä jos jollakin on vaikka keskittymishäiriöitä ja sen takia koulukin menee huonosti? Tämä ei tosin liity minuun... Tai saattaahan se jossain määrin liittyäkkin, vaikka ei pitänyt. Jos on ADHD niin mahtaako sille muka jotain? No EI! Pitäishän opettajienki ymmärtää sellaset asiat. Vai tartteeko niiden? Nykyään opettajat tuntuu olevan niin tiukkapipoja, että eihän niiden tarvitse ymmärtää yhtään mitään. Olis tosi hienoa, jos olis helpotetumpaa opiskelua sellaisille, joilla on vaikeuksia oppimisessa. Tahtoisin mennä peruskoulun jälkeen ammattikouluun. Haluaisin, että muillakin olisi varaa valita minne haluavat mennä, kun joillakin valinnan tekevät vanhemmat. Mielestäni se ei ole oikein, jokaisella pitäisi olla oikeus valita itse. Nyt hei, kuulkaa, jos te haluatte tehdä muutakin, kuin jotain paskaduunia, teidän täytyy ryhdistäytyä. Jos aina röhnöttää sohvan pohjalla ja katsoo telkkaa eikä jaksa keskittyä kouluun, niin ei ikinä saa sellasta työtä kun haluaa. ELI HOX! Nyt kirjat käteen ja lukemaan! FANITUS Jonotusta, kiljuntaa, itkua, naurua, onnellisia hetkiä ja unelmien toteutumista. Siitä on fanituksen parhaat hetket tehty. Fanittaminen on monen nuoren tärkein asia. Artistit, bändit, näyttelijät ja kaikki julkisuden henkilöt; se tunne kun saat kohdata jonkun jota fanitat. Onko parempaa kuin oman idolin keikka? Paremman fiiliksen siihen antaa muutaman tunnin jonotus, ainakin kesäisin. Fanitus on myös kaikkea muutakin kuin keikkojen kiertämistä. Jos fanittaa jotain ulkomaalaista, niin ei sitä niin vain lähdetäkään katsomaan. Suomalaisten artistien kohdalla tämä on helpompaa tietenkin. Idolien kirjat ja leffat ovat parhautta, koska niistä opitaan aina jotain uutta idolista. Fanitukseen kuuluu myös SOMEN seuraaminen: Insta, Twitter, Facebook, Snapchat. On ihan huippua kun voi tietää missä idoli liikkuu ja mitä hän tekee ja mitä hänelle kuuluu. Fanituotteet ovat myös tosi kivoja, varsinkin vaatteet. Voi laittaa vaikka lempibändin t-paidan päälle ja näyttää kaikille, että tästä minä pidän ja tällainen olen. Fanittaminen on siis myös yksi itseilmaisun keino. Myös kaikki ’’krääsä’’ on kivaa; mukit, pussilakanat, vihot, kynät ja niin edelleen. Fanittamisen kautta voi saada myös uusia kavereita koko loppuelämäksi. Netissä ja keikoilla voi törmätä samanhenkisiin ihmisiin, jotka fanittavat vaikka samaa bändiä. Siitä riittää juttuaiheita vaikka kuinka paljon. Mutta muistakaa, ystävystyä voi muutenkin. Ei aina tarvitse olla yhteistä idolia, se on vain yksi keino monista. Eli olkaa ylpeitä itsestänne ja siitä mitä fanitatte! Lilja, 15v., Tornio Lotta, 16v., Tornio KIUSAAMINEN POIS YHDESSÄ! Onko sinua ikinä kiusattu? Oliko se mielestäsi kivaa? Voin kertoa vastauksen: se ei todellakaan ole kivaa. Mitä teille tulee mieleen kiusaamisesta? Kiusaaminen on kamalaa, varsinkin jos se kohdistuu sinuun itseesi. Kiusaamista on monenlaista kuten haukkumista, potkimista, syrjimistä ja paljon muuta. Mutta kaikki on yhtä kamalaa. Kiusaamisesta jää kamala arpi, jonka muistaa yhä aikuisena. Kitketään kiusaamista ja otetaan kaikki mukaan leikkeihin ja peleihin. Jos kiusaatte miettikää miltä tuntuisi, jos sinua kiusattaisiin. Toivon, että lupaatte puuttua kiusaamiseen ja olla kiusaamatta muita. KIITOS. Rasmus Hakala, 11v., Kaarina Sarjakuva: Heikki Harjukelo, 19v., Kuusamo 24 CURLY 3 /2 015 C U R LY 3 /2 015 25 ”Kaikkien pitäisi kirjoittaa runoja” Runobloggaaja Esterin ja runoilija Harri Hertellin mielestä runous olisi hyväksi jokaiselle. R unous on monelle nuorelle, ja oikeastaan aikuisellekin, varsin vieras käsite. Toisille sana runo tuo verkkokalvolle ala-asteen pulpetin ja väkisin väännetyt riimit. Osa saa mielikuvan vaikeasti ymmärrettävistä, puolikkaista lauseista. - Runoja ajatellaan yleisesti liikaa korkeakulttuurina ja jotenkin erityisen taiteellisena. Tuntuu, että yleisesti ei olla sisäistetty sitä, mi- 26 CURLY 3 /2 015 ten monenlaisia runoja ja runoilijoita on olemassa, Välähdyksiä -runoblogia pitävä Ester, 20, pohtii. - Runouden kautta voi puhua asioista, joiden ilmaiseminen muuten saattaisi olla vaikeaa, hän jatkaa. Samaan aikaan kun runokirjojen suosio on laskenut, niiden lukijat ovat siirtyneet nettiin. Tämä on aiheuttanut sen, että päivätyökseen kirjoittavia runoilijoita on Suomessa entistä vähemmän. Niin on myös tekstejä pöytälaatikoissa. Runoblogien yleistymisestä huolimatta, uusille kirjoittajille riittää vielä tilaa blogisivustoilla. Esimerkiksi lifestyle-blogien määrään verrattuna niitä ei ole vielä nimeksikään. - Uskon, että kaikille tekisi hyvää lukea ja erityisesti kirjoittaa runoja, toteaa Harri Hertell, 30-vuotias helsinkiläinen runoilija. RUNOUS VAIN NÖSSÖILLE? Kun Ester oli kymmenenvuotias, runous oli hänen mielestään nössöjen touhua. Kun hän ensimmäisen kerran huomasi kirjoittaneensa hepparunon, reaktio oli häpeä. - Usein koulussa äidinkielen runoja käsittelevillä tunneilla monet vain naureskelivat runoille, Ester selittää. - Haluaisin saada runouden ympäriltä himmennettyä sitä tiettyä no- louden ja nössöyden leimaa. Runot voivat olla muutakin kuin niitä perinteisiä vaka vanha väinämöinen -esimerkkejä, joita sitten analysoidaan tekstitaidon kokeissa kyllästymiseen asti, hän jatkaa. - Vaikka eihän vaka vanha väinämöisessä toki mitään vikaa ole. Harri Hertellille ei olla koskaan tultu sanomaan ammatistaan mitään negatiivista. Päinvastoin. - Ihmiset ovat usein jopa kiinnostuneita, sillä ihmisiä jotka kutsuvat itseään runoilijaksi ja yrittävät elää runoudesta, on kuitenkin suhteellisen vähän, Hertell toteaa. INSPIRAATIO VAIKKA HASSUSTA KÄSIALASTA Runoilijoilla on useita syitä kirjoittaa. Monille se on tapa käsitellä omaa elämää, ajatuksia ja ihmissuhteita. Osalle tapa vaikuttaa. Runoilu on myös vapauttavaa, eikä halutessaan yhtäkään runoa tarvitse näyttää muille. Tytöille kirjoitettuja rakkaudentunnustuksia lukuunottamatta Harri Hertellkään ei ole näin tehnyt. - Ensimmäiset runoni kirjoitin yläasteella. Purin niissä lähinnä pahaa oloani ja aiheet liikkuivatkin päihteissä ja rakkaudessa, Hertell muistelee. - Nykyään en jää odottelemaan inspiraatiota vaan alan vain kirjoittaa. Sitä inspiroituu helposti kirjoittaessa, selittää Hertell. Ester kertoo inspiraation sinkoavan ihan tavallisesta arjesta. - Joskus inspiraatio tulee vesisateesta, tietynlaisesta maisemasta, sanasta, käsialasta, oikeastaan melkein mistä vain. Myös sosiaalisen median ajatelmakuvat saattavat monesti olla alkusysäyksenä runolle, hän luettelee. Ei runoilukaan aina ole lasten leikkiä. - Vaikeita ovat hetket jolloin usko omaan ilmaisuun on koetuksella. Vaikeaa on myös silloin kun ei kirjoita, silloin tuntee olonsa ontoksi, Harri Hertell sanoo. Ester taas pitää vaikeimpana ajatusten sanoittamista. - Se tunne, jolloin tietää, että ajatus on aivan kohta tulossa, mutta valmista tekstiä ei vain tule, hän selventää. HYVÄ RUNO JÄÄ MIELEEN Esterin mielestä runous on laaja käsite. - Itselleni runous on lähinnä osuvia ajatuksia ja tunteita epätavallisesti muotoiltuna tekstinä. Ainakin omilla runoillani yritän osua tähän kaavaan, ja sellaisia runoblogeja seuraan myös itse, hän jatkaa. Harri Hertellin mukaan hyvä runo löytää paikkansa maailmasta. - Sen tarkoitus voi olla mielihyvän tai helpotuksen tuottaminen tekijälleen, mutta se voi myös tarjota iloa, lohtua tai uusia näkökulmia lukijalle, hän lisää. Esterin mielestä hyvä runo herättää ajatuksia tai tunteita. - Joskus hyvään runoon samastuu, joskus se itkettää, joskus ärsyttää. Erityisen hyvä runo jää pyörimään mielenperukoille pitkäksi aika, hän miettii. - Itse pidän myös runotyypistä, joka noiden ominaisuuksien lisäksi leikittelee sanoilla, Ester lisää. Teksti ja kuvat: Linda Halonen, 14v., Nurmes C U R LY 3 /2 015 27 NUORTEN SUURI VAIKUTTAMISPÄIVÄ RUUTIEXPO 5.11. KLO 9–16 HELSINGIN KAUPUNGINTALOLLA Äänitä oma biisi, selvitä tiesi ulos pulmahuoneesta, haasta kahlitsevia sukupuoli rooleja häkissä tai tule videotyöpajaan! Kysymyksiä, kohtaamista, DIY ja vastaväitteitä ruutiexpo.munstadi.fi Miten tubettamalla, bloggaamalla tai graffitilla voi vaikuttaa? VAPAA PÄÄSY! #ruutiexpo #ruuti #munstadi
© Copyright 2024