henkinen tuki_kantola

SSL / PHKS PPKL:n koulutus ’Moniammatillista toimintaa –
traumapotilaan hoitoketju’ ti 10.5. 2011
Henkinen tuki /sh, psykoterapeutti Ari Kantola
Henkinen- määritelmä vrt. Psyykkinen tuki
AVAUS- malli/ ThT Ikali Karvonen 2.5.2011
’Henkinen tuki’ käsitteenä kattaa potilaan monenlaiset psyykkiset, henkiset ja hengellisetkin
tarpeet ja niihin liittyvän ammatillisen toiminnan tilannearviosta varsinaiseen hoitoon.
TRAUMAPOTILAAN HENKINEN TUKI
Traumapotilaan henkisen tuen tarpeen määrittely ohjaa valittavaa avun/hoidon/tuen
toimintaa. Traumapotilaan tarvitsema somaattinen hoito on ensisijaista ja potilaan henkisen
tuen tarpeen arviointi tapahtuu ammattitaitoisen triage- toiminnan yhteydessä.
Henkisen tuen tarpeen selvittäminen tapahtuu potilaan ja mahdollisesti hänen läheisensä
yhteisessä tapaamisessa. Mikäli kyseessä on jokin hyvin voimakkaasti psyykkisesti potilasta
järkyttänyt tilanne, kuten onnettomuustilanne ja/tai tilanne, jossa potilaan läheinen on
mahdollisesti menehtynyt, pitää aluksi selvittää mm. se seikka, pystyykö potilas kotiutumaan
PPKL:lta turvallisesti eli onko potilaalla kotona joku/joitain ihmisiä, jotka auttavat potilasta.
Merkittävin potilaan psyykkistä tasapainoa uhkaava tekijä traumatilanteessa on potilaan
kokemus turvallisuuden ja jatkuvuuden sekä eheyden menettämisestä ( vrt. Ydintrauma )
Potilaan jatkohoito on samoin turvattava varaamalla hänelle käyntiaika psykiatrian
ammattilaiselle tai vähintään sovittava siitä, että ammattilainen soittaa potilaalle seuraavana
päivänä tai muuten sovitusti mahd. pian. Mikäli potilas hoidosta johtuen jää sairaalahoitoon,
hänelle varataan psykiatrian puolelta käyntiaika sairaalaan ao. osastolle mahdollisimman pian.
Mitä psyykkisiä reaktioita voi ilmetä ja miten niitä voidaan hoitaa?
Sokkivaihe
Traumaattisessa tilanteessa ihminen reagoi aina psyykkisesti. Potilas reagoi sitä runsaammin,
mitä voimakkaampi ja ennakoimattomampi traumatilanne on ollut. Tavallista on tapahtuman
yhteydessä heti alussa tapahtuva potilaan psyykkinen sokkivaihe, jonka tunnistaminen voi olla
ammattihenkilöllekin hankalaa. Näin voi olla varsinkin mikäli potilas käyttäytyy
avunantotilanteessa tasapainoisesti ja rauhallisesti sekä vastaa kysymyksiin asiallisesti ja
koostuneesti. Potilas voi olla lisäksi hyvin toimintakykyinen onnettomuustilanteen yhteydessä.
Sokkivaiheen toimenpiteistä tärkeintä on tarjota turvaa, olla läsnä potilaan tilanteessa,
kuunnella ja huomioida sekä tyydyttää potilaan perustarpeet.
Reaktiovaihe
Varsinainen psyykkinen reaktiovaihe seuraa tavanomaisesti hyvin nopeasti, lähituntien tai
saman vuorokauden sisällä ja joskus 1-3 vrk:n viiveellä. Tällöin potilas reagoi yksilöllisesti mm.
erilaisilla tunteilla, kuten kieltäminen, häpeä, itkeminen/surun ilmaiseminen , tapahtuneeseen.
Tärkeää on tässäkin vaiheessa se, että potilas ei jää yksin näiden reaktioiden ja tunteiden
kanssa. On syytä varmistaa se että potilaalla on läheisiä tuen tarjoajia lähipäivinä
tapahtuneesta. Potilaan epätavallisetkin reaktiot ovat normaaleja tällaisessa epänormaalissa
tilanteessa. Asiantuntijoiden apu pitää turvata ja varmistaa. Potilaan reaktiovaihe voi tulla esiin
myös pidemmässä sairaalahoidossa.
Korjaamisvaihe ja uudelleensuuntautumisvaihe
Psyykkinen korjaamisvaihe ja uudelleensuuntautumisen vaihe ovat pitkän aikavälin asioita eikä
niihin tavallisesti törmätä akuutissa tilanteessa. Tosin jonkin potilaan vanhan, tavallisesti
heikosti käsitellyn, psyykkisen trauman aktivoituminen voi akuutissa tilanteessa sekoittaa
potilaan ajankohtaisen trauman esiintymisen arviointia ammattilaisen kanssa. Tällöin kyseeseen
voi tulla potilaan dissosioituneen muistiaineksen aktivoituminen uuden traumakokemuksen
kautta.
Aiemmat vakavat psyykkiset traumat ja niiden merkitys akuutissa hoidossa on monimutkainen
asia, eikä tästä asiasta, kuten henkisestä tuestakaan, ole vielä olemassa juuri mitään tutkittua
yksityiskohtaista tietoa.
Täällä paikalla olijat ovat ymmärtääkseni niitä ihmisiä ja ammattihenkilöitä, jotka tähänkin
asiaan tutustuvat päivittäisessä työssä ja täten me kaikki tulemme kehittämään myös tämän
alueen tietämystä siten, että kykenemme tulevaisuudessa hoitamaan potilaita äkillisissä
traumatilanteissa ja niiden psyykkisissä seurauksissa entistä paremmin.
Parasta henkistä tukea traumapotilaan kohdalla on usein läsnäolo! KIITOS!
EHDOTUS TRAUMAPOTILAAN PSYYKKISTEN REAKTIOIDEN
SELVITTELEMISEKSI / HAASTATTELULOMAKE
1. Potilaan orientaatio
Miten potilas osaa tunnistaa tapahtuneen ja miten hän on orientoitunut
aikaan ja paikkaan tmv.?
Pystyykö potilas antamaan asianmukaiset yhteystiedot?
2. Psyykkiset reaktiot
- Kuinka potilas käyttäytyy, miten hän on vuorovaikutuksessa toisten
kanssa?
- Ilmaiseeko potilas tunteitaan ja millä tavalla / asianmukaisuus?
- Traumatisoitumisen aste? (Ammattilaisen arvio / konsultaatio)
3. Potilaan jatkosuunnitelma / sopimukset
Yhteydenoton aika ja muoto / läheisten huomiointi / potilaan tuen
varmistaminen ennen mahdollista kotiutusta
Potilaalle annettava kirjallinen materiaali:
- jatkohoidon/tapaamisen ajanvaraustiedot
- psyykkisten reaktioiden opas; SPR: ’Olet kokenut jotain järkyttävää’
100511ak