11.11.2013 Taitoharjoittelu ja pelkotilojen hallinta Taitovalmennuksen seminaari Virpiniemi 11/2013 Primitiivinen tunne: pelko • Tunteiden hallinta limbisen järjestelmän vastuulla • Primitiivinen pelko aiheuttaa ”pakene tai taistele” reaktion • Taito ei ole yhdistettävissä pelkoon muuten kuin harjoittelun ja tunteen säätelyn avulla • Urheilussa pelon tunne voi johtua monesta syystä • Motivaatio on ratkaiseva tekijä ”pelon voittamisessa” urheilussa 1 11.11.2013 Päätöksentekokyky (pelkoa?) • Eräs psyykkinen valmius on päätöksentekokyky, jossa kulminoituu kova harjoittelu ja lahjakkuuden lajit • Pitkän aikajänteen päätöksen teko on prosessi • ”Silmän räpäykselisellä hetkellä”, ”nyt tai ei koskaan” päätöksenteko on reagointia • Päätöksentekoon liittyy ns. ”riskivalmius”, joka on psyykkinen kyky reagoida kuten taito motorisesti automatisoituneena kykynä • Riskinottokyky on osa flow'ta, jossa otetaan hallittuja riskejä niitä sen enempää ajattelematta. Päätöksenteko neuropsykologisella tasolla • Uusissa tilanteissa toimiminen edellyttää kognitiivista toimintaa eli suunnittelua, joka perustuu käsitykseen toiminnasta, toteutuksesta ja sen aloituksesta. • Liikkeet täytyy ohjelmoida eli aivojen pitää valita ne lihakset, joiden avulla päämäärään päästään. – isot aivot (päämäärä) – pikkuaivot (liikkeen koordinaatio ja ajoitus) – basaaligangliot (tarvittavat toimintatavat) • Pelko, epäröinti ja riskinottokyky vaikuttaa lopputulokseen (pakene tai taistele) 2 11.11.2013 Liikkeiden suunnittelu- ja toteutus aivoissa Aivojen aktivointi • Valmiuspotentiaalin luominen 0,500 sek ennen kuin tietoinen tahto toimimiseen syntyy • Dopamiini vaikuttaa: – motivaatioiden syntymisen – tarkkaavaisuuden ja liikkeiden säätelyyn – vs. Stressi ja masennuksen vaikutus • Suoritus on vahvasti kilpailunomaisen refleksitoiminnan ja tahtotekijöiden varassa, josta erotetaan toisistaan neljä vaihetta: 3 11.11.2013 Pelon ilmentymä • Varhainen josko -päätöksessä henkilö arvioi motivoivien tarpeittensa, halujensa tai toimintapäämääriensä pohjalta aikooko hän toimia vai ei • Mikä-päätökseen sisältyvät valinnat siitä, minkä päämäärän tai tehtävän henkilö aikoo suorittaa sekä minkälaisilla liikkeillä hän aikoo päämäärän saavuttaa • Myöhäisessä josko -päätös vaiheessa arvioidaan toiminnan tuottamat mahdolliset hyödyt ja haitat, jolloin henkilö voi päätyä estämään aikomansa toiminnan kokonaan • Milloin-päätös eli toiminnan ajoittaminen riippuu usein toimintaympäristön olosuhteista ja sisäisistä motivaatioista Epäröinti ja epäonnistuminen • Yleensä tapahtuu kilpailutilanteessa tai korkeaintensiteettisessä harjoituksessa – virheellisiä tai vajaita lihasjännityssyklejä, voimantuoton heikentyminen – johtaa lihasten osittaiseen tai kokonaisvaltaiseen jäykistymiseen – koordinaation romahtamiseen yksinkertaisessakin tilanteessa • Epäröinnin syynä on väärä tai negatiivinen ajatus (pelko häviöstä, menetyksestä tai kivun tunteesta) • Ajatuksen muuttamisesta toiseksi aivan viime hetkellä • Itseluottamuksen puute • Epäröinnin vähentäminen edellyttää paljon korkeaintensiteettistä harjoittelua, jotta ajattelu ei vaikuttaisi haitallisesti korkeatasoista koordinaatiota vaativissa tilanteissa 4 11.11.2013 Ylivoimaisen urheilijan kehittäminen Optimaalisen intensiteetin tunnistaminen: • Hyvän ja huonon suorituksen välisen tunteen-, teknisen suoritusvaatimuksen ja voimantuoton mieleen palauttaminen • Tunnetasolla (emootiot) ajatusten palauttaminen, jotka vallitsivat hyvässä (positiivinen tai tyhjä) ja huonossa (negatiivinen) suorituksessa. – tunne energiatasoista (motivaatio, rentous, ponnistelu) – mieliala hyvän ja huonon suorituksen jälkeen – intensiteettiero, koska huono suoritus voi syntyä sekä ali- tai ylisuorittamisella. • • • • • • Vaatii valmentajalta jatkuvaa tarkkailua ja kannustusta Urheilija oppii hallitun riskin oton avulla siirtämään ylisuorituksen kynnystä eteen päin Simuloituja altavastaajatilanteita (pistetasoitusjärjestely) Tuomalla urheilijalle häntä parempia harjoitusvastustajia Keskenään kilpailevat tehtävät ja reaktioaika Valmentajan tulee luoda harjoituksista myönteisiä, hauskoja, vaihtelevia, huumoriakin sisältäviä tapahtumia, joka estää kyllästymistä tai motivaation heikkenemistä ja edelleen intensiteetin laskua Pohdittavaa • • • • • • • Pelko-taito Kannustus-taito Motivaatio-Taito Oppimistyylit-Taito Mielikuvat-Taito Reaktio-Taito Kokemus-Taito 5 11.11.2013 Päivittäinen lajivalmennus ja psyykkinen valmennus yhdessä Psyykkisen valmennuksen seminaari Virpiniemi 11/2013 Valmentamista ? Unelma Motivaatio Emootiot Tavoitteet Sitoutuminen Psyykkinen vahvuus Intohimo Persoonallisuus Itseluottamus Riskinottokyky Kyvykkyys Pystyvyys Kannustus • Positiivisuus • Voimavarat • Itsensä likoon laittaminen • Asenteet • Uskoa itseensä • Voimantunne • Voimaantuminen 6 11.11.2013 Urheilupsykologiaa ? Kestävyys Stressi Sinnikkyys Taito • Rentoutuminen • Mielikuvaharjoittelu • Minäkeskustelu Sitkeys Jännitys Oppiminen Lahjakkuus Ravinto Ongelmanratkaisu Nopeus Virheet Refleksit Luovuus Joukkueurheilua ? Ryhmäkoko • Autonomia • Kompetenssi • Yhteenkuuluvuus Yksilö Valtasuhteet Tunneäly Intohimo Vuorovaikutus Aggressio Koheesio Dynamiikka Myötätunto Turvallisuus Empatia Roolit Rooliveljeys 7 11.11.2013 Reunaehtoja • Psyykkisen valmennuksen menetelmiä ja tarvetta määriteltäessä tulee tarkastella: – Urheilijan motivaation lähteitä – Stressoreita, jotka estävät tuloksen tekemistä – Lajin vaatimuksia, jotka aiheuttavat psykkistä kuormitusta • Kysymykseen ”Milloin urheilija tarvitsee psyykkistä valmennusta (urheilupsykologia)” ei voi vastata  1. Urheilupsykologi ei ole sateentekijä 2. Urheilupsykologia ei ole lisäravinne 3. Psyykkinen valmennus ei ole terapiaa Urheilupsykologian käyttö • Fyysisten vaatimusten ymmärtämiseen ja harjoittamiseen • Taitojen oppimisessa ja opettamisessa (kehityspsykologia) sekä näiden vaikutuksesta kuhunkin urheilulajiin ja yksilöön. • Toiset lajit vaativat psyykeeltä enemmän (kamppailu-urheilu, tennis) kuin toiset (kestävyysurheilu, purjehdus) vai onko sittenkään näin. • Suorituskykypsykologia taiteilijoille ja liikkeenjohtamiseen 8 11.11.2013 Psykologian ”kartta” Yksinkertaistettu malli psykologian ”lajeista” Kangas, 2013 Urheilupsykologian käyttö • Urheilupsykologia hieman kärsii kliinisen psykologian ”eduista” siinä suhteessa, että urheilijoilta puuttuu ns. ”luotettavia terapiamenetelmiä” • Toisaalta urheilijan psyyke tai sen valmennus ei pitäisikään tarvita terapiamenetelmiä, joita käytetään psyykkisesti sairaiden potilaiden kanssa • Urheilijan ongelmat liittyvät psyykkisiin ongelmiin, jotka esiintyvät enimmäkseen urheilukilpailutilanteessa, fyysisiä ominaisuuksia mitattaessa. 9 11.11.2013 Urheilupsykologin käyttötarve • Psyykkistä valmennusta vaativia tilanteita – kun urheilu on yksilölle hänen työtään ja ainoa elinkeino – kokopäiväinen työ tuo mukanaan työn pakkoasetelmat, kun päivittäisen harjoittelun pitäisi olla hauskaa. – Kun alituisena uhkana ovat trauma- ja rasitusperäiset vammautumiset. – jokapäiväisiä rutiineja vammautumisten ehkäisemiseksi, harjoitteluun ja palautumiseen keskittymistä, ravinnosta huolehtimista, yhteistyökumppaneiden ja median kanssa toimimista sekä mahdollisten perhesuhteiden hoitamista – Näitä ongelmia tulisi aika ajoin käsitellä ulkopuolisen konsultin, urheilupsykologin kanssa. • Kaikissa muissa päivittäiseen harjoitteluun ja kilpailemiseen liittyvät psyykkiset haasteet tulee ratkaista urheilijan ja hänen henkilökohtaisen valmentajansa kanssa harjoitusohjelman puitteissa. Psyykkinen valmennus • Valmentajan ”psykologinen silmä” (=kokemus) jokapäiväisen harjoittelun seurannassa, fyysisten ja lajitaidollisten ominaisuuksien sekä kilpailukyvyn kehittämiseksi  – Psyykkinen vahvuus – Itsensä ylittäminen juuri oikealla hetkellä. – Henkisesti 60 % läsnäoleva urheilija saa fysiikastaan irti 40 % • Onko tämä 100 % suoritus • Miten päästään 100 % fyysiseen suoritukseen 10 11.11.2013 Psyykkisen valmennuksen tavoite • Kehittää urheilijoille psyykkisiä taitoja, joilla saavuttaa menestykseen tarvittava suorituskyky ja henkilökohtainen hyvinvointi. – Systemaattista koulutusta – Esimerkin näyttämiseen pohjautuvaa valmentamista – Tiedollisten käyttäytymismallien omaksumista (vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot) – Alkuvaiheessa tehokkainta lajitaitoharjoitteluun yhdistettynä Psyykkisten taitojen harjoittelu Psyykkisen vahvuuden käsitteen oivaltaminen Tavoitteen asettaminen Motivaation rakentaminen Itsetunnon, itseluottamuksen ja minä-pystyvyyden rakentaminen • Positiivinen ja tuottava keskustelu (ajatusten pysäyttäminen) • Minä-keskustelun ja positiivisen kehonkielen hallinta (ajatusten pysäyttäminen) • Keskittyminen, itseluottamus ja paineen sietokyky • • • • 11 11.11.2013 Psyykkisten taitojen harjoittelu • • • • • • • • Aktivaatio ja stressin hallinta Kilpailuun valmistautuminen Kilpailun jälkeinen analysointi Rutiinien ja rituaalien hallinta (ajatusten pysäyttäminen) Kilpailustrategia, taktiikka ja kilpailun perspektiivit Positiivinen suhtautuminen virheisiin ja niistä oppiminen Urheiluhengen ja rehtiyden kasvattaminen Motivaation ylläpito ja kehittäminen Psyykkisten taitojen harjoittelu Systeeminen menetelmä • Helposta vaikeaan -järjestyksessä ja siirrytään opitun jälkeen seuraavaan, kun taito on osattu integroida lajiharjoitteluun • Huomioidaan osittain myös tarve, joka on urheilulajista riippuvainen Ongelmalähtöinen menetelmä • Tarveharkinnan perusteella joko ”tulipalon sammuttamisen” tai kilpailukauden ehdoilla 12 11.11.2013 Psyykkisen vahvuuden testaaminen • Psykometriset mittarit objektiiviseen psyykeen mittaukseen • voidaan määritellä asetelmien vaikutusta urheilijaan harjoittelussa ja kilpailemisessa • määrittelevät suorituskyvyn parametreista ne osat, joita ei fyysisissä testeissä ole mahdollista todeta – Tärkeä osa urheilija- ja lajianalyysiä kilpailemista silmällä pitäen • vaaditaan käyttötaitoa, tulkita tuloksia ja soveltaa tulokset päivittäiseen harjoitteluun ja kilpailemiseen Testimenetelmiä (kirjallisuus) • • • • • • • • • • • • • • • • Kilpailuvietti (Achievement Orientation); 18 Aggressio; 7 Ahdistus; 30 Huomiokyky; 5 Liikunta-asenne; 16 Urheiluasenteet ja sukupuoliroolit; 38 Ruumiinkuva; 16 Kognitiiviset strategiat; 12 Koheesio; 24 Itseluottamus; 18 Mielikuvan käyttö harjoittelussa ja kilpailuissa; 5 Johtajuus; 4 Kontrolliorientaatio; 6 Liikuntamotivaatio; 36 Urheilumotivaatio; 19 Muut motivaatiomittaukset; 25 13 11.11.2013 Mittausmenetelmät Mittarit • Psyykkiset ja fyysiset vahvuudet • Persoonallisuus • Menestystietoisuus (Perception of Success Questionnaire; POSQ) • Motivaatio (The Sport Motivation Scale; SMS-28) • Ahdistuneisuus, kilpailujännitys; SCAT • Itseluottamus (Sources of Sport Confidence Questionnaire; SSCQ) • Suoritustyytyväisyys, kilpailuvietti (Sport-Confidence and Competitive Orientation) • Piirteet ja yleinen itseluottamus (Trait Sport-Confidence inventory; TSCI) • Kilpailutilannekohtainen itseluottamus (State Sport-Confidence inventory; SSCI) • Sitoutumisen aste harjoitteluun ja kilpailemiseen • Stressin lähteet ja stressitilanteet • Kilpailujännitys (Competitive State Anxiety Inventory-2; CSAI-2) • Tunnetilaprofiili (Profile of Mood States; POMS) • Mielikuvaharjoittelu (Sport Imagery Questionnaire; SIQ) • Valmennus- ja opetustyyli (Coaching Behavior Questionnaire; CBQ) • Joukkueilmapiiri (Team Climate Questionnaire; TCQ) • Valmennusilmapiiri (ryhmädynaaminen motivaatioilmapiiri) (Perceived Motivational Climate in Sport Questionnaire-2; PMCSQ-2) • Joukkueen yhtenäisyys eli koherenssi Analyysimenetelmät Analyysit • Psyykkiset taidot • Tekniset taidot ja tavoitteet (suorituskykyprofiili) • Taktiset taidot (suorituskykyprofiili) • Fyysisten ja psyykkisten taitojen SWOT analyysi • Urheilijan taustatekijät • Haasteiden kartoitus ja tavoiteasetelmat • Motivaatiotekijät • Stressinhallintastrategiat • Rutiinien ja rituaalien kartoitus • Minäkeskustelun kehittäminen • Mielikuvaharjoittelu (perustaidot ja lajitaidot) 14 11.11.2013 Motivaation kehittäminen Motivaation kehittämiseen kuuluu: • Auttaa urheilijaa tuntemaan itsensä kilpailukykyiseksi rohkaisemalla ja kannustamalla sekä käyttämällä huippu-urheilijoita harjoituksissa vastustajina • Opettaa urheilijalle hyvät tavoitteen asettamisen taidot, jota voi käyttää joka päivä oikealla tavalla • Rohkaista urheilijaa henkilökohtaiseen kehityssuunnitelmaan ja opettaa urheilijaa voittamaan (voittamisen merkityksen) • Rohkaista urheilijaa itse eri tavoin itsensä palkitsemiseen, pyrkimys jatkuvaan kehittymiseen • Luomalla positiivisen valmennusilmapiirin, jossa urheilija tuntee olonsa turvalliseksi ja ponnistelemisen arvoiseksi; urheilijan tulee haluta päästä harjoittelemaan Motivaation kehittäminen • Pitämällä yllä korkeaa harjoitusintensiteettiä kannustamalla ja kirittämällä, mutta samalla ehkäistä henkistä väsymistä pitämällä sopivia taukoja • Antamalla urheilijoille sananvaltaa (turvallisuuden tunne) päättää osaltaan itse säännöistä ja harjoituksista • Antamalla ymmärtää, että voittaminen perustuu pysyviin ominaisuuksiin, kuten ahkeruuteen, taitoon ja henkiseen vahvuuteen • Antamalla ymmärtää, että häviäminen johtuu muuttuvista syistä, kuten huonosta strategiasta (päätöksistä), heikosta ponnistelusta tai arvaamattomasta käytöksestä 15 11.11.2013 Motivaatioon vaikuttavat tekjiät Dynaaminen motivaatiomalli (Kangas, 2013) Harjoittelun intensiteetti • Tullaksesi mestariksi, on harjoiteltava kuin mestarit • Riittävän intensiteetin yllä pitäminen harjoituksissa vaikuttaa psyykkiseen vahvuuteen kovan fyysisen harjoittelun sietokyvyn myötä • Riittävien taitojen hallinta kilpailunomaisella intensiteetillä määrittää sen, kuinka hyvin urheilija on tietoinen välimatkasta omasta tasosta huippusuoritukseen • Korkeaintensiteettiset harjoitteet ovat samalla testejä, jotka eniten vaikuttavat tavoitetietoisuuteen ja sitä kautta harjoittelun määrän ja tehon tarvetietoisuuteen • Korkeaintensiteettisellä harjoituksella saadaan aikaan kilpailutilanteen kaltainen psyykkinen paine, jota vastaan kamppaillaan fyysisten vahvuuksien riittävyyden ja keskittymiskyvyn puitteissa. • Korkeaintensiteettisen harjoituksen pitkäaikainen ylläpito ja rajojen siirtäminen yhä kauemmaksi vaatii fyysisten ominaisuuksien lisäksi motivaatiota, mikä taas edellyttää urheilijalta selkeitä tavoitteita ja sitoutumista tulosurheiluun. 16 11.11.2013 Harjoittelun intensiteetti • Tehon yllä pitäminen harjoituksissa edellyttää oikein ajoitettua levon ja rasituksen suhdetta, oikeaa ravitsemusta ja riittävää unta. • Hyvät fyysiset valmiudet ovat korkeaintensiteettisen harjoittelun lähtökohta, mutta myös psyykkinen viretila täytyy olla hyvä. • Ylirasittuneisuus aiheuttaa masennusta heikentäen keskittymiskykyä ja motivaatiota yksittäisissäkin suorituksissa. • Pyrittäessä optimaaliseen viretilaan ja voimantuottoon, edellytetään sekä nopeilta että kognitiivisilta refleksitoiminnoilta virheetöntä reagointia • Suurin osa urheilusuorituksista edellyttää tietoista ja tarkoituksenmukaista ajatustoimintaa, jotta voidaan tehdä taktisesti ja taitojen puitteissa oikeita päätöksiä urheilusuorituksen toteutuksesta • Laadukas suoritus edellyttää rentoutta, riittävää voimankäyttöä, nopeutta ja refleksejä rutiininomaisesti, jolloin urheilijalle syntyy onnistumisen myötä ns. ”flow” tunnetila. Motivaation hyödyntäminen • Urheilija asettaa valmentajalle vastuun suunnitella ja valmentaa urheilijaa niin kovaa kuin on mahdollista • Valmentajan tulee käyttää häikäilemattömästi hyväksi urheilijan harjoittelu- ja kilpailumotivaatiota ja rasittaa urheilijan suorituskykyä aivan äärirajoille asti • Urheilijalla ja valmentajalla on keskinäinen luottamus, että kaikki tehdään tavoitteen saavuttamiseksi myös terveyden ehdoilla ja sääntöjen mukaan 17 11.11.2013 Urheilumotivaatiota koskevat keskeiset kysymykset • Millaisesta motivoitumisesta on kysymys, kun yksilö haluaa / ei halua osallistua kilpailuihin ja voidaanko tästä päätellä urheilijan / kuntoilijan suorituskyky • Miten eritasoiset kilpailut vaikuttavat erilaisiin urheilijoihin ja millaisia yksilöiden välisiä eroja näissä on. Voidaanko tältä osin tehdä eroja urheilijan ja kuntoilijan välillä • Mitä eroja voi urheilutulosten välillä olla, jos urheilija ei motivoidu ”kyläkilpailuista”, motivoituu vain arvokilpailuista tai motivoituu kaikista kilpailuista • Mitä riskejä sisältyy ”mielialaurheilijan” suorituskykyyn ja kuinka tätä tulisi ohjata tilannekohtaisesti Motivaation tunnistaminen Matalan motivaatiotason tunnusmerkit ovat: • Matala psyykkinen energiataso, mikä johtaa fyysiseen alisuorittamiseen • Kyllästynyt tai menettänyt mielenkiintonsa harjoitusta kohtaan • Lyhentää harjoituksia (myöhästymällä tms.) tai jättää ne kokonaan väliin • Laatii tekosyitä harjoitusten välttämiseksi • Heikko kurinalaisuus tai nöyryys • Krooninen valittaminen, kverulointi • Osoittaa hyvin vähän, jos lainkaan kiinnostusta harjoitukselle • Toistuvia alisuoriutumisia harjoituksissa ja kilpailuissa • Ennustamatonta käyttäytymistä luotettavuuden tms. osalta • Motivaation puute johtuu pääasiassa heikoista harjoitteluolosuhteista, yksipuolisista harjoituksista, valmentajan käyttäytymisestä (vuorovaikutus) tai turvallisuuden tunteesta  harjoituksissa ei ole hauskaa. 18 11.11.2013 Minäpystyvyys • Keskeisin ”parametri” henkisen kovuuden määrittelyssä • Psyykkisen valmennuksen ydin  harjoitteiden suunnittelu, kilpailujen valinta • Ihmiset vahvistavat tai menettävät minäpystyvyyden tunteen seuraavista syistä: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Etukäteen ennakoidun menestyksen tai suorituskyvyn virhearvioinnin vuoksi Samaistumisen kohteena olevien yksilöiden jäljittelemisen tai matkimisen yrittämisestä Sanallisen tai sosiaalisen suostuttelun seurauksesta (”yllytys”) Fyysisen suorituskyvyn vähättelemisestä, aliarvioinnista ja nolaamisesta, joka heikentää rentoutumista ja keskittymistä Yrityksen puutteesta, motivaation heikkenemisestä tai haasteen / tehtävän aliarvioimisesta Jatkuvasta yliyrittämisestä ja epärealististen tavoitteiden asettamisesta Riittämättömästä kontrolloimisesta, testaamisesta ja kilpailemisesta Fyysisen kestävyyden puutteesta, joka johtaa alhaiseen kivunsietokykyyn Itseluottamus • Itseluottamusta punnitaan eniten erikoistilanteissa • Itseluottamus rakentuu prosessissa, jossa itseluottamus vaihtelee tilanteen, fyysisen suorituskyvyn tai vastustajien asettamien haasteiden mukaan. • Näissä tilanteissa itseluottamus näyttäytyy käyttäytymisenä (tuloksen tekokykynä), joka ilmentää itseluottamuksen subjektiivista tasoa ja laatua. • Subjektiiviseen tulokseen voi siis vaikuttaa piirteet, olosuhteet ja kilpailuvietti yhdessä, joka on koko urheilun peruslähtökohta; – vastustaja pyrkii ensisijaisesti vaikuttamaan kanssakilpailijan itsevarmuuteen voittaakseen hänet – Positiivinen näkökulma: voitot ja tappiot ovat hyviä tilaisuuksia (oppimis)kokemuksille – Näiden kokemusten myötä itseluottamus kasvaa tai sitä on kasvatettava omaa identiteettiä tarkastelemalla. 19 11.11.2013 Itseluottamuksen mittaus • Trait Sport Confidence Inventory (TSCI), State Sport Confidence Inventory (SSCI) sekä Sport Confidence Inventory (COI) ovat soveltuvia itseluottamuksen ja kilpailuvietin kartoitukseen • SSCI:tä vastaava mittausmenetelmä on Competitive State Anxiety Inventory-2 (CSAI-2), jolla voidaan mitata samalla myös kilpailujännitystä. • Itseluottamus ja kilpailujännitys vaihtelee yksilöiden osalta em. vaikutusten vuoksi, mutta urheilulajilla on myös oma merkityksensä • Urheilulaji luo olosuhteet, jossa sen piirteet luovat enemmän tai vähemmän intensiivisen tunneilmapiirin, jonka tekee haastavammaksi myös lajin säännöt ja pitkäkestoisuus – Tennis: psyykkinen intensiteetti vaihtelee suuresti täydellisen flown tunteen ja hyvin alhaisen itsevarmuuden välillä – Kamppailu-urheilu: jossa kilpailun suoritusaika on muutamasta sekunnista muutamiin minuutteihin psyykkisen intensiteetin ollessa äärimmäisen korkea vaatien erittäin korkealaatuista refleksi-taito-tahto-ominaisuuksia – Maratonjuoksu: itseluottamusta vaaditaan ennen kaikkea juoksuvauhdin ylläpitämiseksi kasvavasta väsymyksestä ja kivusta huolimatta. 20