Lataa tulostettava versio
1/2013 Hyvässä hoidossa Uniongelmiin apua Porin Lääkäritalosta Raskaudet ovat erilaisia s.3 s.4 Lääkäritalossa tapahtuu s.6 Plastikkakirurgian palvelut s.6 Meillä mietittyä Toimintamme monipuolistuu P orin Lääkäritalon strategian lähtökohtana on paikallinen toimiminen Satakunnassa. Strategiassa on lisäksi huomioitu, että paikallisesti pystymme tarjoamaan valtakunnallisesti toimiville yrityksille kilpailukykyisen vaihtoehdon. Näihin molempiin strategisiin linjauksiin olemme hakeneet lisää monipuolisuutta viimeaikaisilla päätöksillämme. Porin Lääkäritalon toiminta laajenee Raumalle, kun olemme helmikuussa 2013 ostaneet Rauman Erikoislääkärikeskus Oy:n koko osakekannan. Ostetun yrityksen toiminta on perusteiltaan hyvin samantapaista kuin Porin Lääkäritalon, ja sen vuoksi se sopii erinomaisen hyvin toimintamme laa- jentumiseen. Työterveyshuolto tulee olemaan yksi painopistealue, jota tulemme uudessa yksikössämme kehittämään. Meillä on jo tällä hetkellä Raumalla työterveysasiakkaita, joita alihankkijat hoitavat. Toinen pikainen kehittämiskohde Raumalla tulee olemaan röntgentoiminnan digitalisointi. Maaliskuussa 2013 on perustettu kotimaisten, paikallisten työterveyshuollon toimijoiden kesken valtakunnallinen Hyvän terveyden verkosto, joka pyrkii verkostomaisella yhteistyöllä tarjoamaan valtakunnallisille asiakkailleen kattavat työterveyspalvelut. Porin Lääkäritalo on mukana 12 muun paikallisen palveluntuottajan kanssa tässä verkostossa. Uskomme, että pystymme näin tarjoamaan hyvin kilpailukykyisen vaihtoehdon usealla Ajankohtaista paikkakunnalla toimiville asiakasyrityksille. Hyvän terveyden verkosto tuo näin lisää mahdollisuuksia monipaikkakuntaisten yritysten työterveyspalvelujen järjestämiseksi. Kuten kaikesta huomaa, terveydenhuolto on tällä hetkellä hyvin voimakkaassa muutoksessa. Jo pelkästään yksityisellä sektorilla tapahtuu paljon. Julkisen puolen rakenneuudistukset odottavat vielä hallituksen päätöksiä. Jos hallitus pystyy tekemään kunnon rakenteelliset muutosratkaisut, myllerrys terveydenhuollossa tulee jatkumaan vuosia. Jos hallitus ei pysty rakenteita uudistamaan, nykyinen säästökituuttaminen jatkuu, kunnes rahat loppuvat. Joka tapauksessa, kehitetään julkista terveydenhuoltoa tai ei, suomalainen terveydenhuolto tulee tarvitsemaan meitä yksityissektorilla toimivia varmasti tulevina vuosina. Kehittämällä kaiken aikaa omaa toimintaamme ja sen moni- Lääkäripäivystys Porin Lääkäritalon lääkäripäivystys palvelee jonotusvastaanotolla vuoden jokaisena päivänä: arkisin kello 9–11 ja 17–19 viikonloppuisin kello 10–14. Pääsiäisenä 29.3.–1.4. päivystys palvelee kello 10–14. Lääkäritalon työterveyshuolto Lisäsimme sähköisiä hyvinvointia tukemassa ilmoittautumispisteitä Porin Lääkäritalon työterveyshuolto tarjoaa asiakkailleen erilaisia ryhmiä hyvinvoinnin tueksi. Kevään aikana alkavat ryhmät muun muassa tueksi tupakoinnin lopettamiseen sekä selän ja niskan hyvinvoinnista huolehtimiseen. Kaikissa ryhmissä vetäjinä toimivat työterveyshuollon ammattilaiset. Painonpudotusryhmä pyörähti käyntiin jo helmikuun alussa, ja se kestää koko kevään. – Kevään ryhmään osallistuvilla vaikuttaa olevan reilusti innostusta ja motivaatiota elämäntapamuutoksien tekemiselle, yhtenä ryhmän vetäjänä toimiva työfysioterapeutti Riku Huhtala kertoo. Työterveyshuollon asiakkaat voivat tiedustella lisää työterveyshuollosta p. (02) 622 633. 2 1/2013 Porin Lääkäritalo Vastaanotolle tultaessa ilmoittautumista nopeuttaa sähköisen ilmoittautumisen mahdollisuus. Etenkin ruuhka-aikoina jonotuksen voi välttää ilmoittautumalla vastaanotolle Kela-kortin avulla. Ilmoittautumispisteitä on lisätty. Niitä on nyt jokaisessa kerroksessa. Ilmoittautuminen käy hetkessä näyttämällä Kelakortissa olevaa viivakoodia ruudun vieressä olevaan lukijaan. puolisuutta voimme olla tässä parhaiten avuksi. Heikki Kuuri-Riutta toimitusjohtaja Runsaasti parkkitilaa asiakkailllemme Lääkäritalon takana. Kaikki palvelut saman katon alta Nopeasti vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgentutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. Itsenäisyydenkatu 33 28100 Pori Ajanvaraus puhelimitse numerosta 622 622 ja netissä 24/7 www.porinlaakaritalo.fi Seuraa Lääkäritalon blogia netissä! Raskaudet ovat erilaisia Naiselle erityisesti ensimmäinen raskaus tuo mukanaan valtavasti erilaisia tunteita ja ajatuksia. Ne eivät pelkästään johdu hormonaalisista muutoksista, vaan yhtäkkiä tajuaa olevansa tilanteessa, jossa vastuu omista elämäntavoista ei kohdistu enää pelkästään itseen. Kaikki raskaudet ovat erilaisia, joten arvokkaista neuvoista huolimatta edessä olevat yhdeksän kuukautta on koettava itse. Kuuntele omaa kehoasi Levollisen olotilan löytäminen voi ohjeiden ja kieltojen viidakossa olla vaikeaa. Porin Lääkäritalon äitiysneuvolassa vastaanottava kätilö Outi PorriAulapalo sanoo, että tärkeintä on oman kehon kuuntelu. – Keho on yllättävän viisas. Jos sen antamia merkkejä pysähtyy tarkastelemaan, saa arvokkaita vihjeitä, mikä on itselle ja vauvalle hyväksi. Kiire ja suorittaminen ovat arkipäivää, mutta raskausaikana on hyvä opetella pysähtymään ja tarkastelemaan omaa vointiaan. Ohjeet, kiellot ja kehotukset antavat hyvää tietoa, kunhan niihin vain osaa suhtautua oikeanlaisella maalaisjärjellä. Raskaus on syy ryhdistäytyä Naiset, jotka huolehtivat itsestään muutenkin, jatkavat terveellisiä elämäntapoja luonnostaan myös raskauden aikana. Omia tottumuksiaan ei silloin tarvitse raskauden vuoksi muuttaa, vaan on hyvä jatkaa esimerkiksi liikkumistaan omien tuntemustensa mukaan. Samoin on ravitsemuksen puolella: hysteerinen ruokavalion tarkkailu ei ole tarpeen. Perusterveellinen ja monipuolinen ruokavalio sallii myös satunnaisen herkuttelun. Toisaalta päihteiden suhteen turvallisia käyttörajoja ei ole, joten niistä on hyvä luopua kokonaan. Etenkin nuorille naisille ensimmäinen raskaus on vaihe, jolloin valistus tehoaa ja motivaatiota elämäntapojen muuttamiselle on. Erityisesti raskausdiabetesluvut ovat nousseet huolestuttavasti, sen vuoksi sokerirasitustesti tehdään monelle raskaana olevalle. Testin tuloksien perusteella yhä useammalla naisella on aitoa tarvetta omien ruokailutottumusten muuttamiselle. ”Yksityisyrittäjällä on omat haasteensa äitiysloman järjestämisessä ja esimerkiksi sijaisen löytämisessä.” Wilhelmiina Rantanen parturi-kampaaja Puhuminen peloista auttaa Tulevat äidit saattavat kysellä mitä yksinkertaisimpia ja hassujakin asioita siinä pelossa, että aiheuttavat vahinkoa lapselleen. Porri-Aulapalo kuitenkin sanoo, että esimerkiksi alkuraskaudelle melko tyypillisiä keskenmenoja ei äiti omalla toiminnallaan ole saanut aikaiseksi. – Naiset puhuvat keskenään paljon raskauteen ja synnytykseen liittyvistä asioista. Keskenmenot ovat kuitenkin aihe, josta helposti vaietaan, vaikka vertaistuki olisi tällöin erittäin tärkeää. Porri–Aulapalo kannustaa muutenkin puhumaan raskauteen liittyvistä tuntemuksista ja peloista. Puoliso, ystävät ja neuvola ovat tärkeä tuki odottavalle Parturi-kampaaja, yrittäjä Wilhelmiina Rantanen odottaa esikoistaan syntyväksi toukokuussa. Tähän mennessä raskausaika on sujunut hienosti. Kansainvälisellä tasolla kenttäratsastuksessa kilpaileva nainen on kuitenkin jättänyt aktiivisimman treenaamisen vauvan syntymän jälkeiseen aikaan. Töissä Wilhelmiina aikoo jatkaa niin pitkälle kuin vointi pysyy hyvänä. - Yksityisyrittäjällä on omat haasteensa äitiysloman järjestämisessä ja esimerkiksi sijaisen löytämisessä. äidille. Esimerkiksi synnytyspelon vuoksi apua saa ensisijaisesti omasta neuvolasta sekä tarvittaessa synnytyssairaalan pelkopoliklinikalta. Vauvan tulo jännittää myös isää Porri-Aulapalo mainitsee, että alkuraskaudessa äidin omassa kehossaan tuntemat muutokset eivät välity tulevalle isälle. – Siksi olisikin hyvä, jos isällä olisi mahdollisuus tulla mukaan äitiysneuvolakäynnille kuullakseen vauvan sydänäänet tai nähdäkseen tulevan lapsensa ultraäänikuvassa. Raskauden edetessä äidin vatsan kasvaminen tekee vauvan tulon konkreettisemmaksi myös isälle. Synnytysvalmennukseen ja itse synnytykseen osallistuminen vahvistavat isän suhdetta syntymässä olevaan lapseensa. Porin Lääkäritalon äitiysneuvola Porin Lääkäritalossa toimiva äitiysneuvola tarjoaa tulevalle äidille sekä muulle perheelle tietoa ja opastusta raskausajan alusta aina synnytyksen jälkeiseen kotikäyntiin saakka. Kaikki äitiysneuvolassa vastaanottoa pitävät kätilöt työskentelevät myös synnytyssairaalassa. Anne-Mari Lehto Äitiysneuvolakäynnit suunnitellaan aina asiakkaan toiveiden mukaan ja tapaamisten määrä mietitään äidin tarpeen ja voinnin mukaan. Lisätietoja: ajanvaraus p. (02) 622 622 Äitiysneuvolan vastaanottoajat ovat iltaisin, joten myös päivätyössä olevat isät ehtivät halutessaan mukaan. Hyvässä hoidossa Äänekäs ja katkeileva kuorsaus on uniapnean oire Varaa aika netissä porinlaakaritalo.fi Hoitajat Maarit Vehmaskangas ja Terhi Saari-Hannibal tekevät unitutkimuksia Lääkäritalossa. Tuloksia tulkitseva erikoislääkäri pystyy lyhyistäkin unipätkistä tulkitsemaan paljon henkilön unenlaadusta. Kuorsaus on hyvin yleistä ja voidaan sanoa, että kaikki ihmiset kuorsaavat satunnaisesti. Jokaöisiä kuorsaajia on arvioitu 30 50-vuotiaista miehistä olevan 20 % ja 5 % samanikäisistä naisista. Kuorsauksen esiintyvyys lisääntyy iän myötä, ja yli 60-vuotiaista miehistä puolet ja naisista 30 % kuorsaa joka yö. K uorsaus ei sinänsä ole sairaus, vaan lievänä esiintyessään merkki tilapäisesti lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä unen aikana. Kuorsausääni syntyy, kun hengitysilma uloshengityksen aikana aiheuttaa värähtelyä nielun pehmeissä kudoksissa. Kuorsaus voi aiheuttaa vaikean sosiaalisen haitan ja vaikuttaa vuodekumppanin elämänlaatuun, joten sitä ei pidä vähätellä. Kuorsauksen hoito sosiaalisista syistä voi näin ollen tietyissä tapauksissa olla aiheellista. Kuorsauksen hoidossa tulee ensin arvioida konservatiivisen hoidon mahdollisuudet. Konservatiivisella hoidolla tarkoitetaan ei-leikkauksellista hoitoa. Ylipainoisen kuorsaajan hoidon kulmakivi on laihduttaminen. Tupakointi olisi hyvä lopettaa. Merkittävä osa potilaista kuorsaa lähinnä selällään nukkuessa, 4 1/2013 ja apuvälineet, jotka estävät selällään nukkumisen, näyttävät auttavan. Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä on vältettävä ennen nukkumaan menoa. Nenähengitystä parantavista lääkkeistä tai sierainten laajentajista voi olla hyötyä. Takanielun ilmatilaa lisäävät suukojeet, esimerkiksi kuorsauskiskot, vähentävät kuorsausta. Mikäli konservatiivisista hoidoista ei ole riittävää apua, voidaan harkita myös kirurgisia hoitomuotoja. joka johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta. Jos toistuviin katkoihin eli apneoihin liittyy unen häiriintymi- nen ja päiväväsymys, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä. Ylähengitysteiden ahtautuminen ja hengitysvastuksen lisääntyminen unen aikana on jatkumo: toisessa päässä on pelkkä kuorsaus, ja toisessa vaikea-asteinen uniapneaoireyhtymä. Vanhan arvion mukaan täysi-ikäisistä miehistä neljä prosenttia ja naisista kaksi Ylipainoisuus lisää uniapneaa Mikäli kuorsaus on hyvin äänekästä ja erityisesti jos se on katkeilevaa, on kyseessä uniapnea. Uniapnealla tarkoitetaan hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä eli obstruktiota, Porin Lääkäritalo Tutkimuksessa rekisteröidään hengitystä, sydämen syketaajuutta, sydämen iskuvoimaa, nukkuma-asentoa ja happikyllästeisyyttä koko yön aikana. Tarkoituksena on selvittää mahdollisia unenaikaisia hengityskatkoksia. prosenttia sairastaa obstruktiivista uniapneaa. Viime aikoina on esitetty huomattavasti korkeampiakin arvioita taudin yleisyydestä. Erityisesti, jos huomioidaan unenaikainen pitkäkestoinen ylähengitysteiden ahtautuminen, esiintymisluvut ovat selvästi suurempia. Yhtenä merkittävänä syynä obstruktiivisen uniapnean lisääntymiseen on ylipainoisuuden yleistyminen, koska lihavuus on tärkein uniapnean riskitekijä. Aiemmin oletettiin miehille tehtyjen tutkimusten perusteella, että obstruktiivisen uniapnean oirekuvassa ei ole sukupuolten välisiä eroja. Nyttemmin on todettu, että naisten kokemat oireet ja heillä todettavat tutkimuslöydökset poikkeavat miesten perinteisestä uniapneasta. Miehillä hengityskatkot ovat hallitseva oire ja löydös. Naisilla puolestaan ylähengitysteiden ahtaus on tyypiltään osittaista, joka ei johda hengityskatkoihin, veren happikyllästeisyyden laskuihin tai havahtumisiin. Perinteisesti uniapnean vaikeusastetta on määritetty hengityskatkojen tai lyhytkestoisten ahtaumien määrällä tuntia koh- Nukahteluja kesken päivän Porin Lääkäritalon unitutkimus Työterveyshuollon 55-vuotias asiakas Tapio (nimi muutettu) sai viisi vuotta sitten diagnoosin ja sen myötä avun Porin Lääkäritalossa tehdystä unitutkimuksesta. T yökseen traktoria, trukkia, kuorma-autoa ja muita tehdasalueella tarvittavia ajoneuvoja kuljettava mies kärsi monenlaisista uniongelmista. Merkittävin elämää hankaloittava oire oli yllättävä nukahtelu kesken päivän. Hän saattoi nukahtaa niin traktorin ohjaamoon kuin kahvipöytäänkin. Vaaratilanteita, esimerkiksi liikenteessä, ei koskaan onneksi syntynyt: ehkä alitajuisesti mielessä oli onnettomuuden vaara, joka sai ajon ajaksi ajatuksen pysymään tiessä. Itse Tapio ei ongelmansa vakavuutta aluksi ymmärtänyt, sillä oli jo tottunut huonosti nu- kuttuihin öihin, väsymykseen ja outoihin nukahteluihin. Silloisessa työpaikassa työkaverit kuitenkin huolestuivat ja alkoivat painostaa häntä lääkäriin. Lopulta vaimon herkeämätön huoli sai miehen lähtemään lähes tuohtuneena tutkimuksiin. den. Pitkäkestoisen osittaisen ahtauman osuus on näin jäänyt huomioimatta, joten naisten unenaikaiset hengityshäiriöt ovat selvästi alidiagnosoituja. sekä aivoverenkiertohäiriöitä. Uniapnea lisää tapaturmien vaaraa ja sairauspoissaoloja ja hoitamaton uniapnea lisää myös kuolleisuutta. Uniapneapotilailla myös mielialahäiriöt ja kognitiivisen toiminnan heikkeneminen ovat yleisiä. Uniapnean asianmukainen hoito vaikuttaa suotuisasti näihin riskeihin. Uniapnea diagnosoidaan koko yön rekisteröinnillä, jossa seurataan hengitysilmavirtaa, hengitysliikkeitä, kuorsausta, Uniapnea on syytä hoitaa Hoitamaton uniapnea lisää merkittävästi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Uniapneapotilailla esiintyy enemmän verenpainetautia, sydämen vajaatoimintaa ja rytmihäiriöitä • Tutkimukseen tarvitaan lääkärin lähete. Uniongelmat ja hallitsemattomat nukahtelut voivat olla vaaraksi liikenteessä. Syyksi paljastui uniapnea Porin Lääkäritalon laboratoriosta Tapio sai kotiin mukaansa unta mittaavan laitteen. Laitteen keräämien tulosten perusteella hän sai lähetteen Satakunnan keskussairaalaan, jossa ylipaineella ilmaa antavan laitteen avustamana nukutun yön jäl- keen varmistui, että kyseessä oli uniapnea. Nyt hän käyttää yöllä hengitystä helpottavaa laitetta, jonka myötä uni parani ja aamut ovat virkeitä. Niin ikään loppuivat myös yllättävät nukahtelut. Vaimon kannalta merkittävää on myös kuorsauksen loppuminen. Jälkeenpäin olen erittäin tyytyväinen, että asia selvitettiin, sillä tutkimuksien myötä elämänlaatuni parantui huomattavasti. Anne-Mari Lehto ”Usein asiakkaat epäilevät, ettei nukkumisesta laitteen kanssa tule mitään. Yleensä kuitenkin yö sujuu hyvin, ja asiakas saa nukuttua,” Terhi Saari-Hannibal sairaanhoitaja veren happikyllästeisyyttä ja nukkuma-asentoa. Tutkimus tehdään kotona omassa vuoteessa, mukana kannettavalla laitteella. Rekisteröinnillä voidaan todeta hengityskatkot ja toistuvat osittaiset ahtaumat, joihin liittyy veren happikyllästeisyyden laskuja. Hengitysilmavirran analyysilla voidaan selvittää myös pitkäkestoista osittaista ylähengitysteiden ahtaumaa. Rekisteröintilöydöksen ja oirekuvan mukaan suunnitellaan hoito, jonka perusosat ovat samoja kuin kuorsauksen hoidossa: ylipainoisella potilaalla laihduttaminen on tärkeää, samoin tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön välttäminen saattavat vähentää oireita ja lievittää taudin vaikeusastetta. Lääkkeellistä hoitoa uniapneaan ei ole tarjolla. Varsinainen ja tärkein uniapnean hoito on niin sanottu nenä-CPAP -laite, jolla nukkuessa aiheutetaan nielun ja ylähengitysteiden alueelle ym- päristöä korkeampi paine, jolla hengitystiet pidetään avoimina. Joissakin tapauksissa voidaan harkita ylänielun alueen leikkauksia tai muita toimenpiteitä, mutta ne eivät sovellu kaikkien uniapneapotilaiden hoitoon, ja niiden tulokset ovat olleet varsin vaihtelevia. Lievää uniapneatautia voidaan hoitaa samanlaisella suukojeella, kuorsaus- tai apneakiskolla, kuin kuorsaustakin. Uniapnea on yleisyytensä perusteella kansantauti, ja se on merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien ja monien muiden sairauksien riskitekijä. On erittäin tärkeää tunnistaa tämä sairaus, koska asianmukaisella hoidolla huomattavasti vähennetään näitä riskejä ja myös parannetaan uniapneapotilaan elämänlaatua. Esa Rauhala kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, dosentti unilääketieteen erityispätevyys • Tutkimusaika sovitaan yhdessä hoitajan kanssa, joka myös opastaa käytännön asioissa. • Tutkimusajankohta valitaan niin, että unirytmi on säännöllinen edeltävän viikon, eikä siihen ajoitu esimerkiksi juhlia. • Mittauslaite on kasettinauhuria muistuttava laite, joka kiinnitetään vyöllä vyötärölle. • Tutkimusanturit kiinnitetään Lääkäritalossa valmiiksi edellisenä iltapäivänä. • Varsinainen rekisteröinti suoritetaan kotona. • Nukkuessa voi kääntyillä ja valita nukkuma-asennon vapaasti. • Laitteen kanssa voi yöllä myös nousta ylös ja liikkua. • Laite palautetaan Lääkäritalon laboratorioon tutkimusta seuraavana päivänä. • Erikoislääkäri antaa tutkimuksesta lausunnon. • Jatkotoimenpiteet mietitään yhdessä lähetteen kirjoittaneen lääkärin kanssa. Lisätietoja: laboratorio p. (02) 622 6250 Hyvässä hoidossa Plastiikkakirurgian asiantuntemusta Porin Lääkäritalossa Plastiikkakirurgian erikoislääkärit Tapio Nieminen ja Ira Saarinen tekevät plastiikkakirurgisia leikkauksia Porin Lääkäritalossa. Porin Lääkäritalossa on tarjolla monipuoliset plastiikkakirurgian palvelut. Lääkäritalon plastiikkakirurgian erikoislääkäreillä Tapio Niemisellä ja Ira Saarisella on runsaasti kokemusta eri plastiikkakirurgisista leikkauksista ja hoitomuodoista. S ekä Saarinen että Nieminen hoitavat rinta- ja ihosyöpäpotilaita sekä tekevät myös erilaisia kosmeettisia leikkauksia. – Useinkaan naiset eivät välttämättä tiedä, että rinnat olisi hyvä tutkituttaa juuri plastiikkakirurgilla, sillä he ovat erikoistuneet rintarauhasten hoitoon ja tutkimiseen, Saarinen kertoo. Tapio Niemisen perehtyneisyys rintasyöpiin ja -kirurgiaan on saanut tunnustustakin, kun Suomen Syöpäsäätiö valitsi hänet vuoden 2010 syöpälääkäriksi. Rintasyövän hoidon seuranta ja jälkitarkastukset on mahdollista tehdä vastaanotolla Porin Lääkäritalossa. Ira Saarisen myötä Porissa saatavat plastiikkakirurgian palvelut ovat puolestaan laajentuneet uusiin hoitomuotoihin, joten porilaisten asiakkaiden ei tarvitse hakeutua esteettisissä hoidoissakaan Satakunnan ulkopuolelle. P ”Verkosto mahdollistaa laajemman valtakunnallisen toiminnan.” 6 1/2013 Anne-Mari Lehto Plastiikkakirurgian ammattilaiset Saarinen ja Nieminen työskentelevät myös Satakunnan keskussairaalassa, ja ovat ajan hermolla plastiikkakirurgian eri hoitomuodoista. Porin Lääkäritalossa he toimivat yhteistyös- – Verkosto mahdollistaa laajemman valtakunnallisen toiminnan erityisesti työterveyspalveluissa. Valtakunnallisesti toimiville yrityksille on nyt mahdollinen ja järkevä vaihtoehto valita paikallinen lääkärikeskus palveluidensa toimittajaksi, Porin lääkäritalon toimitusjohtaja Heikki Kuuri-Riutta sanoo. Verkoston perustajajäsenet tulevat Suomen kasvukeskuksista, mutta sitä on tarkoitus laajentaa. Paikallisuus on tärkeä elementti ja sen yhdistäminen vahvaan yhtenäiseen palveluntarjontaan tuo todellista lisäarvoa valtakunnallisille työterveysasiakkaille. Porin Lääkäritalo Lääkäritalon esteettiseen hoitovalikoimaan kuuluvat mm. • vartaloa muovaava kirurgia, kuten rintojen suurennukset ja pienennykset • rasvaimut ja -siirrot Konsultointia ja yhteistyötä Kotimaiset terveyspalveluyritykset tiivistävät yhteistyötään orin Lääkäritalo Oy on mukana Hyvän terveyden verkostossa, jonka 13 suomalaista terveyspalvelualan yritystä allekirjoittivat maaliskuussa Helsingissä. Uusi yhteistyöverkosto tähtää etenkin suurten valtakunnallisten työterveysasiakkaiden palvelemiseen. sä sekä toistensa että hoitavan henkilökunnan kanssa, ja konsultoivat toisiaan tarvittaessa. Lääkäritalon plastiikkakirurginen osaaminen on siis vahvoissa käsissä ja on laajentunut hyvin kattavaksi. • kemialliset kuorinnat Lisätietoja: leikkauksista sairaalasta p. (02) 622 6270 esteettisistä hoidoista toimenpideyksiköstä p. (02) 622 6238 • PRP-hoidot • kasvojen ja kaulan alueen, silmäluomien sekä arpien korjausleikkaukset ja • täyteainepistokset. Rauman Erikoislääkärikeskus siirtyi Porin Lääkäritalon omistukseen S atakunnan suurin terveyspalveluyritys Porin Lääkäritalo Oy on ostanut helmikuussa tehdyllä osakekaupalla koko Rauman Erikoislääkärikeskus Oy:n osakekannan. Kaupan myötä Rauman Erikoislääkäri keskuksesta tulee Porin Lääkäritalon tytäryhtiö. Palvelujen kehittämistä Tehdyllä yrityskaupalla raumalaiset potilaat saavat käyttöönsä kaikki Porin Lääkäritalon palvelut. Rauman Erikoislääkärikeskus Oy:n toimitusjohtajana ollut erikoislääkäri Kari Rapala näkee kaupan suu- rimman arvon nimenomaan laajentuneissa mahdolli suuksissa kehittää Rauman Eri koislääkärikeskuksen palveluja. Kari Rapala toimii jatkossa Rauman Erikoislääkärikeskuksen vastaavana lääkärinä. Porin Lääkäritalon toiminta on keskittynyt Porin talousalueelle, mutta yritys on hoitanut mm. Olkiluodon ydinvoimalatyömaan rakennusaikaiset työterveyshuoltopalvelut monien ulkomaisten yritysten kanssa. – Meillä on jo tällä hetkellä Rauman seudulla aika paljon työterveyspalvelujamme käyttäviä yrityksiä, joten tehty yrityskauppa antaa mahdollisuuden kehittää tätä puolta entistä enemmän, sanoo Porin Lääkäritalon toimitusjohtaja Heikki Kuuri-Riutta. Painonpudotuksen jälkeiset korjausleikkaukset Painon pudottamisella on paljon positiivisia vaikutuksia, mutta voimakkaan laihdutuksen seurauksena vartaloon saattaa jäädä häiritsevää, roikkuvaa ihoa. Painonpudotuksen nopeus ja määrä sekä perinnölliset tekijät vaikuttavat, missä määrin ihopoimuja muodostuu. Runsaasti parkkitilaa Lääkäritalon takana! Nopean ja rajun laihdutuksen myötä jääneet ihopoimut on mahdollista korjata leikkauksella. R oikkuvien ihopoimujen aiheuttama haitta on yksilöllinen, ja osa kokee ne hyvin häiritsevinä, kun taas toisia ne eivät vaivaa yhtä helposti. Ylimääräisestä roikkuvasta ihosta voi kuitenkin aiheutua myös terveydellisiä ongelmia. Erityisesti vatsanalueen roikkuva ihopoimu ja riippurinnat voivat hautoa alla olevaa tervettä ihoa, mikä voi johtaa ihon sieni- tai bakteeritulehduksiin. ”Useimmiten ylimääräistä ihoa kertyy alavatsalle rajun laihduttamisen myötä.” Ihopoimut eri vartalonalueilla Yleisimmät hankaluuksia aiheuttavat roikkuvat ihoalueet ovat olkavarret, rinnat, reidet ja vatsa. Olkavarsien alapinnoille jää helposti painonpudotuksen jälkeen roikkuvaa ihoa, joka tunnetaan kansanomaisella nimellä ”allit”. Tämä ylimääräinen iho hankautuu helposti ja saattaa vaikeuttaa vaatteiden valintaa. Rinnoissa rasvakudoksen väheneminen saattaa aiheuttaa osalle painonpudottajista riippurinnat ja vaikuttaa myös henkilön minäkuvan muutokseen. Lihavuusleikkauksen jälkeisessä korjausleikkauksessa ovat vaihtoehtoina rintojen pienentäminen, rintojen kohotus tai rinnan suurentaminen silikoniproteeseilla. Yhdessä plastiikkakirurgin kanssa valitaan sopivin korjausvaihtoehto. Myös miehillä saattaa olla laihduttamisen jälkeen tarvetta poistaa ylimääräistä ihoa rinnoista, jotta rinnat eivät vaikuta muutosten myötä liian naisellisilta. Useimmiten ylimääräistä ihoa kertyy alavatsalle rajun laihduttamisen myötä. Vatsalle muodostuva ihopoimu voi pahimmillaan yltää jopa polviin saakka, ja tämä ylimääräinen ihopoimu vaikeuttaa esimerkiksi liikuntaharrastuksia. Roikkuva ihopoimu saattaa lisäksi hiertää ja hauduttaa alla olevaa tervettä ihoa ja hautumisen seurauksena alueelle voi tulla ihon pinnallisia bakteeri- tai sienitulehduksia. Vatsan ihon roikkuvuuden myötä napa siirtyy normaalia alemmas. Lihavuusleikkauksen jälkeisessä korjausleikkauksessa poistetaan ylimääräinen roikkuva ihopoimu ja mahdolliset pienemmät poimut kyljistä korjataan myös. Korjausleikkauksen edellytykset Roikkuvia ihopoimuja on kuitenkin mahdollista korjata leikkauksella. Tällöin on kuitenkin huomioitavia seikkoja. Mikäli potilas on aiemmin ollut lihavuuskirurgisessa leikkauksessa, on siitä pitänyt kulua vähintään 1–2 vuotta ja painotavoitteen oltava saavutettu. Mahdollisten perussairauksien, kuten diabeteksen ja astman, täytyy olla hoitotasapainossa. Lisäksi henkilön on oltava motivoitunut leikkauksen jälkeiseen kuntoutumiseen ja leikkaushaavojen hoitoon plastiikkakirurgin ohjeiden mukaan. Hoito avuksi kaljuuntumiseen sekä ryppyjen hoitoon U usin Porin Lääkäritalon hoitomenetelmä ihon ikääntymismuutoksiin on PRP-hoitomenetelmä. jossa ihon pintaan tehdään pieniä reikiä neulausmenetelmällä. Sen jälkeen ihoon imeytetään potilaan omasta verestä eriytettyjä kasvutekijöitä, jolloin saadaan käynnistettyä prosessi, jossa elimistö aloittaa uuden raikkaan ja nuorekkaan ihon rakentamisen. PRP-hoito edistää ihosolujen uusiutumista PRP-hoito on esteettisenä hoitomuotona uusi, mutta on jo pidempään ollut käytössä erilaisten sairauksien ja vammojen hoidossa. Potilaan omaa plasmaa on käytetty muun muassa diabeettisten säärihaavojen ja urheiluvammojen hoidossa nopeuttamaan niiden paranemista ja auttamaan kudoksen uusiutumisessa. Omaa plasmaa on nyt aloitettu hyödyntämään myös varhaisen kaljuuntumisen estämiseen: päänahan alueella voidaan hoidon avulla elvyttää hidastunutta hiusten kasvua ja estää varhaista kaljuuntumista tai hiusten uhkaavaa ohentumista. Käytössä ihon omia kasvutekijöitä Ihon ja päänahan PRPhoidoissa ihoon imeytetään potilaan omasta verestä eriytettyä plasmaa, Plasma sisältää runsaasti kasvutekijöitä, jotka osallistuvat kudoksen voimakkaaseen uudistumiseen. PRP-hoidoilla pyritään edesauttamaan ihon ja hiuspohjan elpymistä ja solujen uusiutumista. Tuloksena on ihon rakenteen kiinteytyminen. PRP-hoitoja Porin Lääkäritalossa tekee Ira Saarinen. Ira Saarinen plastiikkakirurgian erikoislääkäri Lisätietoja: toimenpideyksikkö p. (02) 622 6238 PRP- hoidot tehdään yleensä 2–4 kerran sarjahoitoina. Hoitojen välissä tulee olla 3–5 viikkoa. Ira Saarinen plastiikkakirurgian erikoislääkäri Hyvässä hoidossa Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Lääkärit Ismo Raitakari Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Uolevi Salo Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen Anestesiologia Kliininen fysiologia Allergologia Anu Virolainen Anestesiahammashoito Antti Pehkonen Sari Sjövall Timo Virtanen Nikolai Zaitsrev Pekka Varjo Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Jarkko Levola Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Hanna Sahlsten Kirsi Ylitalo Geriatria Käsikirurgia Endokrinologia Paavo Pääkkönen Fysiatria Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Johanna Haikonen Merja Huttunen Minna Maunola Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Gynekologiset leikkaukset Reijo Raitala Ihotaudit Jukka Juhela Anu Virolainen Pertti Viljanen Tuula Vuorio Keuhkosairaudet Elina Aalto Matti Pietiläinen Kirurgia Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä Tapio Nieminen Jorma Panula Hanna-Stiina Taskinen Lastenkirurgia Seppo Suominen Matti Sävelä Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Plastiikkakirurgia Sotilaslääketiede Psykiatria Suu- ja leukakirurgia Tapio Nieminen Ira Saarinen Matti Joukamaa Jyrki Korkeila Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero Psykoterapia Maritta Salonoja Neurofysiologia Esa Rauhala Jan Siren Neurologia Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Anti Kukkela Juha Kukkonen Harri Mäkelä Juhani Nirhamo Uolevi Salo Terveydenhuolto Anu Toivanen Reetta Järvenpää Marja-Riitta Neumann Anja Renfors Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Kaija Westergård Jonne Willman Hilkka Ylisassi-Pietiläinen Elina Heikkilä Seppo Hiltunen Timo Lehtonen Ruuansulatuselinten kirurgia Muistitutkimukset Jouko Remes Radiologia Lastentaudit Timo Raudaskoski Simo Savijoki Sydäntaudit Työterveyshuolto Reumasairaudet Magneettitutkimukset Ossi Lehmijoki Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero Juha Korhonen Sari Malmi Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Timo Lahin Tapio Ahola Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Ruuansulatuselinten sairaudet Jukka Korpela Matti Kukola Silmäkirurgia Jari Leppälä Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Sisätaudit Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Pekka Satomaa Esa Soppi Anja Renfors Työterveyslääkärit Urheilulääkärit Jyrki Levola Timo Nykänen Jonne Willman Urologia Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen Verisuonikirurgia Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Veritaudit Seppo Vanhatalo Yleislääketiede Reetta Järvenpää Esko Karra Pauli Korkeamäki Jyrki Levola Ilkka Piisi Anu Toivanen Yleislääkärit Sami Elamo Elina Fält Rauno Järvenpää Teija Kauti Karri Kirjasuo Janne Kuvaja Viljami Laine Timo Nykänen Jaana Porri Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Janne Vehanen Jonne Willman Muut asiantuntijat Akupunktio Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Alaraajafysioterapia Tiina Stenman Fysioterapia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Outi Luoma Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo Kiropraktiikka OMT-fysioterapia Mika Kerokoski Paripsykoterapia Heikki Kruus Psykoterapia Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Eija-Maaria Jussila Anja Järvinen Heikki Kruus Päivi Nieminen Brita Rantala Päivi Väkiparta Päihdeterapia Markku Hernesniemi Ravitsemusterapia Roope Mäkelä Seksuaali- ja pariterapia Leena Hannula Seksuaaliterapia Solja Salminen Senioriklinikka Terhi Saari-Hannibal Sosiaalipsykologia Kalervo Nikkilä Syömishäiriöklinikka Toimintaterapia Venla Nordström Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas Urheiluhieronta Reino Jokiranta Matti Kuuri-Riutta Urheiluklinikka Kuntohoitaja Urogynekologinen fysioterapia Jorma Pohjonen Lymfaterapia Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Muistitutkimukset Leena Hannula Virve Mujunen Äitiysneuvola Kristiina Kuusisto Merja Leppänen Outi Porri-Aulapalo Taina Pösö Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi Osallistu kilpailuun ja voita hieronta! Hyvässä hoidossa 1/2013 Ota osaa kilpailuun ja rastita oikea vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edellisen hieronnan voitti Irja-Liisa Hohkala Porista. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Postita lomake 14.4.2013 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi. Nimi Toimitus: Minna Kalliomäki ja Anne-Mari Lehto Osoite Taitto: Jabadabaduu Puhelin Kannen pääkuva: Anne-Mari Lehto Mitä ajattelet plastiikkakirurgisista leikkauksista? Olen jo itsekin ollut Olisin valmis harkitsemaan sellaista Täysin turhia
© Copyright 2024