Hyvässä hoidossa
Hyvässä hoidossa Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 2/2011 Yksilöllistä palvelua Porin Lääkäritalossa Mistä haluaisit luke a Hyvässä hoid ossa -lehdes tä? Kerro mielipi www.porinla teesi akaritalo.fi Meillä mietittyä Ajankohtaista Terveyspalvelut muutoksessa Y ksityisten terveyspalveluiden käyttö on kaiken aikaa lisääntymässä. Yhtenä syynä yksityissektorin lisääntyneeseen käyttöön on ollut valinnan vapaus: asiakas on saanut valita itse oman hoitavan lääkärinsä ja hän on tarvittaessa päässyt suoraan erikoislääkärin hoitoon. Nyt toukokuun alusta voimaan tullut terveydenhuoltolaki on tuonut muutosta myös julkisen sektorin perusterveydenhuoltoon, jossa nyt periaatteessa saa itse valita terveysaseman ja hoitavan lääkärinkin toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa. Tämä kehitys on oikeansuuntaista. Itselläni on pitkä kokemus - noin kolmenkymmenen vuoden ajalta julkiselta sektorilta, etenkin perusterveydenhuollosta. Olen toiminut niin rivilääkärinä kuin johtotehtävissäkin. Siksi tiedän, että siellä tehdään hyvää työtä annettujen toimintaedellytysten puitteissa. Toki kehitettävääkin on: esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä, potilastietojärjestelmissä sekä todistusbyrokratian purkamisessa. Samanaikaisesti väestö vanhenee sekä tutkimusten ja hoidon tarve kasvaa. Tutkimusmenetelmät ja hoidot kehittyvät, ja samalla kallistuvat, eivätkä julkisen puolen resurssit yksinkertaisesti riitä. Syntyy jonoja niin lääkärin vastaanotolle, tutkimuksiin kuin hoitoihinkin. Siksi on hyvä, että yksityinen sektori täydentää julkisen puolen palveluja. Kansalaisten yhdenvertaisuus terveyspalvelujen suhteen koetaan tärkeäksi. Tämän vuoksi olisi erittäin perusteltua kehittää julkisen sektorin ja yksityissektorin yhteistyötä ostopalveluiden ja esimerkiksi palvelusetelin avulla. Näin pystyttäisiin ohittamaan pahimmat jonotuspaikat ja pullonkaulat muun muassa erikoislääkärin konsultaatioiden ja tiettyjen tutkimusten ja operaatioiden suhteen. Vastikään Porin Lääkäritalossa on saatu päätökseen mittava laajennus- ja saneerausprojekti, ja tilamme ovat nyt entistä ehommat. Uusi magneettitutkimuslaite täydentää entisestään hyviä tutkimusmahdollisuuksiamme ja uusitut, hienot 2 2/2011 leikkaussalitilat ovat saaneet kehuja. Päivystys toimii joka päivä ilman ajanvarausta, ja nyt myös apteekkipalvelut toimivat saman katon alla. Pysäköintitilaa on saatu lisää, kun talon kellarikerroksen parkkihalli on avattu asiakkaiden käyttöön. Sijaintimme linja-autoaseman vieressä, ydinkeskustan lähellä, on erinomainen. Tyypillistä Porin Lääkäritalon laatuun panostavalle toiminnalle on se, että vaikka juuri saimme tunnustusta Fonectan kyselyssä Satakunnan parhaana asiakaspalveluyrityksenä, edelleen pyrimme kehittämään asiakaslähtöistä toimintaa. Teemme parhaamme, jotta asiakkaamme ja potilaamme saisivat nopeasti joustavaa ja hyvää palvelua asiantuntevilta ammattilaisiltamme. Hyvällä syyllä voinkin sanoa: Tervetuloa, meillä olet hyvässä hoidossa! JYRKI LEVOLA vastaanottotoiminnan ja diagnostiikan liiketoimintajohtaja Lehtemme kansikuva Tämän numeron kansikuvan on ottanut porilainen valokuvaaja Visa Vehmanen. Hänen luontoaiheisia valokuviaan on mahdollista nähdä lisää Lääkäritalon uudella puolella, Vähälinnassa. Lisäksi hänen Yyteriaiheisista kuvistaan on näyttely Poriginal Galleriassa 4.–21.6.2011. Asiakaspysäköinti Asiakkaillamme on mahdollisuus pysäköidä Itätullinkadun puolella olevalle pysäköintialueelle. Toukokuun alusta on otettu käyttöön myös uuden puolen, Vähälinnan, kellarin asiakaspaikoitustilat. Molemmat pysäköintialueet ovat maksullisia, ja niissä on kunnallinen pysäköinninvalvonta. Ajanvarausta helposti Muistathan, että voit varata vastaanottoajan myös nettisivultamme silloin, kun sinulle itsellesi parhaiten sopii: www.porinlaakaritalo.fi. Nettisivulla ajanvaraus on mahdollista seitsemänä päivänä viikossa, vuorokauden jokaisena tuntina. Lisäksi olemme ottaneet puhelinvarauksessa käyttöön takaisinsoittopalvelun: kun ajanvarausnumerossamme on ruuhkaa, asiakkaan ei tarvitse jonottaa, vaan hän voi jättää meille takaisinsoittopyynnön. Tällöin henkilökuntamme soittaa asiakkaalle takaisin, ja ajanvaraus hoituu näin. Sähköinen ilmoittautuminen tullessa Voit ilmoittautua vaivattomasti vastaanotolle näyttämällä Kela-korttia sähköisessä ILMO- ilmoittautumispisteessä. Pisteet sijaitsevat tällä hetkellä ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa. Hyvässä hoidossa Porin Lääkäritalon tiedotuslehti 2/2011 Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Porin Lääkäritalo Oy Toimitus: Minna Kalliomäki ja Anne-Mari Lehto Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori p. 622 633 [email protected] Taitto: Mainostoimisto Jabadabaduu Kannen kuva: Visa Vehmanen Painopaikka: iPrint, Seinäjoki Painosmäärä: 55 000 kpl www.porinlaakaritalo.fi Huolenpitoa myös työelämän jälkeen P orin Lääkäritalon Senioriklinikan tarkoituksena on tarjota terveyspalvelua eläkeikäisille, jotka haluavat huolehtia itsestään työelämän jälkeenkin. Senioriklinikka mahdollistaakin työterveyshuollon kaltaisten yksilöllisten palveluiden jatkumisen myös eläkkeellä. Terveydentila huomioiden Perustana Senioriklinikan palvelussa toimii asiakkaan yhdessä sairaanhoitajan kanssa laatima yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa keskitytään sairauksien ennaltaehkäisyyn, terveyden edistämiseen, sairaanhoitoon ja kuntouttamiseen. Senioriklinikalla hoitajana työskentelevä Terhi Saari-Hannibal kertoo, että ensimmäisille käynneille varataan aina tunti aikaa, jolloin keskustellaan asiakkaan senhetkisestä terveydentilasta, taustoista ja tulevaisuudessa odotettavissa olevista tarpeista. Ensimmäisen käynnin sisältöön kuuluvat lisäksi muun muassa verenpaineen mittaus sekä muistitesti. Vastaanottokäynnillä saadaan hyvä kokonaiskuva asiakkaan tarpeista, joiden mukaan yhdessä hänen kanssaan mietitään sopiva jatko palvelulle. Senioriklinikan palvelussa on se etu, että asiakkaan kokonaistilanne ja terveydentila hahmottuvat paremmin kuin yksittäisellä lääkärikäynnillä, SaariHannibal tiivistää. Osa asiakkaista haluaa jatkossa ottaa itse yhteyttä silloin, kun kokevat sen tarpeelliseksi. Osalle asiakkaista on puolestaan parempi, että he saavat vuoden välein kutsun tarkastukseen. Suunnitelmien laadinnassa otetaan kuitenkin huomioon myös aiemmin todetut sairaudet sekä niiden vaatima seuranta ja hoito. Talon laajat palvelut käytössä Senioriklinikan palveluissa vahvuutena toimii myös hoitajan ja lääkärin tiivis yhteistyö, jonka ansiosta hoitaja voi konsultoida lääkäriä usein jo vastaanottotilanteen aikana, jolloin asiakas saa nopeasti tietoa terveydentilastaan. Asiakas saa samalla myös tarvittavat lähetteet jatkotutkimuksiin esimerkiksi laboratorioon tai erikoislääkärille. Vastaanotolla myös mietitään asiakkaan kanssa terveydentilan vaatima, oikea asiantuntija. Senioriklinikan palvelua käyttävät asiakkaat eivät sitoudu mihinkään tiettyyn palvelukokonaisuuteen, vaan heillä on mahdollisuus käyttää palveluja omien tarpeidensa mukaan. Senioriklinikka tarjoaa asiakkailleen vastaanottojen lisäksi sairaanhoitajan antamaa puhelinneuvontaa sekä ryhmäohjausta. Palveluun sisältyy myös ajankohtaisista terveysasioista tiedottaminen. ANNE-MARI LEHTO Senioriklinikan palvelut: • • • • asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn kokonaisval- tainen kartoitus sairaanhoitajan vastaanotolla säännölliset terveystarkastukset, joihin sairaanhoitaja kutsuu määrävälein puhelinneuvonta yksilö- ja ryhmäohjaus Mieleen jäänyt palvelu Porin Lääkäritalossa P orilainen 83-vuotias Armi Runsamo on tyytyväinen Porin Lääkäritalon Senioriklinikan palvelujen käyttäjä. Työelämässä mukana ollessaan hän oli tottunut työterveyshuollon palveluihin ja päätti eläkepäivinään kokeilla Senioriklinikan palveluja niistä kuultuaan. ”Myöhemmin Terhi soitti vielä osastolle ja kyseli vointiani.” Elintärkeä vastaanottokäynti Armi Runsamolle kyseinen kokeilu oli merkittävä, sillä heti ensimmäisellä käynnillä hänellä todettiin tarkempien tutkimusten myötä keuhkoveritulppa, joka olisi hoitamattomana saattanut pahimmassa tapauksessa viedä hänen henkensä. Runsamo kertoo, että käynnin syynä oli hänen huonokuntoisuutensa ja heikko vointinsa. – Senioriklinikan hoitaja Terhi Saari-Hannibal teki minulle lukuisia testejä ja kyseli paljon. Vietin vastaanotolla aikaa ainakin pari tuntia. Terhi konsultoi lääkäriä tilastani, joka oli niin heikko, että tuskin jaksoin taksille kävellä. Kotiin päästyäni Terhi soitti ja komensi minut takaisin Lääkäritalolle, josta minut kuljetettiin sisätautilääkärin vastaanoton kautta Satakunnan keskussairaalaan. Tutkimusten jälkeen minut otettiin osastolle keuhkoveritulpan vuoksi, Runsamo muistelee muutaman vuoden takaista kokemustaan. Tuntematon Senioriklinikka Armi Runsamolla oli onnea matkassa ja hän kiittelee asiantuntijoiden toimintaa tilanteessa, jonka vakavuutta ei itse ymmärtänyt. – Myöhemmin Terhi vielä soitti osastolle ja kyseli vointiani, Runsamo kertoo kiitellen. Armi Runsamo kokee Senioriklini- Armi Runsamo sai Senioriklinikalla huolehtivaa palvelua. kan palvelut hyvinä, sillä itse ei aina tule huolehdittua tarpeellisiin tarkastuksiin osallistumisesta. – Senioriklinikasta vaan tiedotetaan liian vähän, eivätkä ihmiset tiedä siitä, Runsamo näpäyttää Lääkäritaloa. Lisätietoa Senioriklinikan palveluista p. (02) 622 633 www.porinlaakaritalo.fi Hyvässä hoidossa Psykoterapiasta toivoa omaan elämään Elämässä ei voi koskaan täysin välttyä pettymyksiltä ja vastoinkäymisiltä. Joskus niiden käsittelyyn ei itsellä riitä tarpeeksi voimia. Tällaisissa tilanteissa on kuitenkin saatavissa apua, ja jo yksittäisetkin tapaamiset ja keskustelut ulkopuolisen ammattihenkilön kanssa voivat auttaa solmujen aukaisemisessa. K aikki meistä kokevat joskus ahdistusta sekä epävarmuuden, pelon ja toivottomuuden hetkiä. Ihmissuhteiden ongelmat, työ ja opiskelu sekä ympäristön vaatimukset voivat tuntua kohtuuttomilta, jolloin ne koetaan psyykkisinä ongelmina, jotka aiheuttavat erilaisia oireita ja vaikeuksia. Paha olo voi ilmetä esimerkiksi masennuksena, ahdistuksena, pelkoina, uni- tai syömishäiriönä tai jopa itsemurha-ajatuksina. Oireiden taustalla saattaa olla lukuisia tekijöitä, kuten pitkittynyt stressi, vaikea elämäntilanne, elämänkaaren luonnollinen kehityskriisi tai traumaattinen kokemus. Hoidon pituus vaihtelee Psykoterapialla pyritään hakemaan oireisiin apua keskustelun avulla vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä terapeutin kanssa. Psykoterapiassa on erilaisia suuntauksia, mutta terapian myötä tuleva toivo on niille kaikille yhteinen tekijä. Porin Lääkäritalossa vastaanottoaan pitävän psykoterapeutti Marjatta Immosen mukaan psykoterapiaan voivat hakeutua kaikki, jotka kaipaavat ratkaisua johonkin tiettyyn ongelmaan. Psykoterapian kesto vaihtelee ongelmasta riippuen muutamasta käynnistä vuosiin. Ensimmäisillä tutkimuskäynneillä mietitään terapian tarve tarkemmin sekä asiakkaalle sopiva hoitomuoto. Kriisitilanteissa saattaa muutamat käynnit olla riittäviä ja pidemmät hoitosuhteet suunnitellaan yhdessä. Useita hoitomuotoja Psykoterapian suuntauksia on useita, kuten psykodynaaminen, kognitii- vinen ja ratkaisukeskeinen. Yhdessä terapeutin kanssa valitaan sopiva hoitomuoto esimerkiksi yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmäterapia. Immosen mukaan hoitoon voi hakeutua itse tai toisen henkilön ohjaamana. Nuoret tulevat usein vanhempien tai koulun aloitteesta. – Psykoterapeutti on ulkopuolinen, joka näkee hoidettavan tilanteen objektiivisemmin, Marjatta Immonen mainitsee ja korostaa samalla, että luottamus ja vaitiolo ovat hoitosuhteessa ehdottomia. Itsestä huolehtiminen on tärkeää, eikä ongelmien kanssa kannata jäädä yksin. Psykoterapiaa on hyvä hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä monet hoitoa vaativat ongelmat pahenevat ja voivat kroonistuessaan johtaa erilaisiin psyykkisiin sairauksiin, opiskelun tai työkyvyn heikkenemiseen tai menetykseen. Tähtäimessä valoisa tulevaisuus Psykoterapialla pyritään saavuttamaan pysyviä muutoksia potilaan elämässä, mutta prosessi saattaa olla pitkä ja toisinaan raskaskin. Motivaatio ratkaista ja kohdata oman elämän usein kipeitä ja vaikeita puolia, on välttämätöntä. Siinä kuitenkin terapeutti kulkee potilaan rinnalla tukien ja kannustaen. Terapiassa keskustellaan potilaalle sillä hetkellä tärkeistä asioista, jotka kumpuavat niin menneestä, tulevasta kuin nykyhetkestäkin. Omien henkisten valmiuksien ja rohkeuden kasvaminen mahdollistaa ongelmien kohtaamisen ja niiden ratkaisemisen tulevaisuudessa sekä sen myötä vähentää ahdistuksen ja masennuksen kokemista. Lue lisää Lääkäritalon psykoterapeuteista viereiseltä sivulta. ANNE-MARI LEHTO Nopea apu vartalon ongelmakohtiin UltraShapen avulla UltraShape™ -rasvanpoistomenetelmä rikkoo rasvasoluja paikalliselta alueelta, kuten vatsasta, kyljistä ja reisistä. Hinnasto: •Lääkärin vastaanottokäynti 120 € •Ravitsemusterapeutin vastaanottokäynti 60 € UltraShape-hoidot: •1. kerta 700 € •2. kerta 600 € •3. kerta 600 € Lisäksi tulee tarvittavien verikokeiden hinnat. Ei Kela-korvattava hoito. Lisätietoja toimenpideyksiköstä puhelimitse (02) 6226 238 ja netistä osoitteessa www.ultrashape.com 4 2/2011 Porin Lääkäritalon ammattitaitoiset ja asiantuntevat terapeutit esittelyssä Porin Lääkäritalossa toimii useita psykoterapeutteja. Psykoterapiaa voi antaa psykoterapeutti, jonka koulutuksen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on hyväksynyt. Samoin myös Kela edellyttää, että terapeutilla on koulutus siihen psykoterapiamuotoon, jota hän asiakkaalle antaa. Tuulikki Ahopelto Psykologi ja psykoterapeutti Tuulikki Ahopelto pitää vastaanottoaan Porin Lääkäritalolla. Hänen kohderyhmäänsä kuuluvat nuoret, nuoret aikuiset sekä aikuiset henkilöt. Hän on perehtynyt kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja erityisesti hyväksymis- ja omistautumisterapiaan, jossa opetellaan hyväksymään ja tunnistamaan oman mielen sisältöä, haetaan joustavuutta ja uusia näkökulmia ajattelua ja tunteita ohjaaviin sääntöihin. Lisäksi pohditaan omaan elämään kuuluvia tavoitteita ja arvoja sekä siirretään niitä käytännön toiminnaksi. Marjatta Immonen Päivi Nieminen Psykoterapeutti ja logoterapeutti Päivi Niemisen asiakkaisiin kuuluvat lapset ja aikuiset. Hänen työskentelytapanaan on tulevaisuuteen suuntautunut ratkaisukeskeinen psykoterapia/ logoterapia. Päivi Niemisen tarjoamiin palveluihin kuuluvat muun muassa yksilöterapia, parisuhdeterapia ja -ohjaus sekä työnohjaus. Lisätietoja voit lukea hänen www-sivuiltaan: www.tarkoitus.com. Eija-Maaria Jussila Pirjo Lehtinen Psykoterapeutti Eija-Maaria Jussila antaa Kelan tukemaa terapiaa 16−25 -vuotiaille nuorille, sekä tarvittaessa ohjausta heidän vanhemmilleen. Jussilan vastaanotolle voivat hakeutua esimerkiksi masennuksesta, työuupumuksesta, ihmissuhdeongelmista, elämänkriiseistä ja peloista kärsivät nuoret ja aikuiset. Jussilan käyttämässä ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa asiakkaan tarpeet ohjaavat terapian kulkua ja hänen etunsa on turvattu. Terapia auttaa asiakasta löytämään omat voimavaransa haluamansa muutoksen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on että terapian päättyessä asiakas tietää miten jatkaa elämäänsä. Että mitä?!? Anja Järvinen Lasten- ja nuorisopsykoterapeutti sekä perhepsykoterapeutti Anja Järvinen kohderyhmään kuuluvat erityisesti lapset ja nuoret. Lääkäritalolla on takaisinsoittopalvelu. Jätin vastaajaan soittopyynnön. Ei tarvitse soitella montaa kertaa. Psykoterapeutti Päivi Väkiparta pitää myös vastaanottoaan Porin Lääkäritalolla. Psykoterapiaa antavat lisäksi lääkärit Hannu Holm, Jarmo Kaakkolammi, Marja-Riitta Neumann, Seppo Ojanen ja Jorma Renfors. Talossa toimii myös lukuisia muita terapeutteja ja psykologeja. Lisätietoa terapiapalveluista p. (02) 622 633 www.porinlaakaritalo.fi Vau! Nyt sieltä jo soitetaankin! ! A! ID UD I DI D UD IIDA !! Hei, eikö sinun pitäisi istua puhelin kädessä ja soittaa Lääkäritalolle, kunnes saat ajan Siirille? keskitytään pääosin parantamaan tämänhetkistä elämänlaatua. Tavoitteiden edistämiseksi terapiaan kuuluu tapaamisten välissä säännölliset kotitehtävät, jotka nopeuttavat hoidossa edistymistä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia auttaa vapautumaan ongelmatilanteissa aktivoituvista, opituista haitallisista käyttäytymisreaktioista, joita ovat esimerkiksi pelkoahdistusreaktiot, välttämiskäyttäminen ja itsesyytökset. Päivi Väkiparta Kognitiivisen käyttäytymisterapian vaativan eritystason psykoterapeutti ja KELA kuntoutuspsykoterapeutti Pirjo Lehtisen kohderyhmänä ovat yksilö- ja pariterapiaa tarvitsevat asiakkaat sekä Kelan kuntoutuspsykoterapian asiakkaat. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea ja parantaa kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä. Kuntoutuksella pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai opintojen edistyminen. Hänen käyttämänsä kognitiivinen käyttäytymisterapia on nykyaikaista, tutkimukseen pohjaavaa terapiaa, jossa DID – Takaisinsoittopalvelu – SAUKKOSET Erityistason psykoterapeutti Marjatta Immonen käyttää työssään psykodynaamista lähestymistapaa. Siinä tarkastellaan omaa sisäistä maailmaa, pahan olon taustalla olevia tunteita ja kokemuksia, joista monet ovat saaneet alkunsa jo lapsuudessa. Itseymmärryksen myötä itsenäisyys lisääntyy ja ihminen pystyy kohtaamaan ja ratkaisemaan paremmin elämänsä moninaisia ristiriitoja uudella tavalla. Yksittäinen terapiatunti kestää kerrallaan 45 minuuttia ja toistuu säännöllisesti 1−2 kertaa viikossa sopimuksen mukaan. Hän hoitaa aikuisia ja nuoria. Marjatta Immonen antaa myös työnohjausta erilaisiin työelämän muutoksiin ja vaatimuksiin. Terapia alkaa ensikäynnillä, jossa kartoitetaan asiakkaan senhetkinen tilanne. Terapia etenee tapaaminen kerrallaan. Se voidaan lopettaa koska tahansa. Tyypillinen terapian kesto on 4−10 tapaamista. Soitin jo. Odotan takaisinsoittoa. Jos kaikki linjat ovat varattuja, kun soitat Lääkäritalolle, voit jättää soittopyynnön ja asiakasneuvoja soittaa sinulle takaisin. Hyvässä hoidossa Yksilöllistä palvelua raskausaikana Ä itiysneuvolatoiminta on toiminut Porin Lääkäritalossa vuodesta 2008, jolloin neljä kätilöä halusivat tarjota odottaville äideille vaihtoehdon perinteiselle raskausajan neuvolalle. Äitiysneuvolan toiminta perustuu odottavan äidin yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ja tiiviin asiakassuhteen myötä syntyvään turvallisuuden tunteeseen. Kokemus ja turvallisuus tärkeitä Äitiysneuvolan kaikilla kätilöillä on vähintään 25 vuoden kokemus synnytyssalissa tai äitiyspoliklinikalla toimimisesta. Äitiysneuvolassa yhtenä kätilönä toimii Merja Leppänen, joka kertoo äitiysneuvolan tarjonnan noudattavan samaa kaavaa kuin terveyskeskusneuvolassa, mutta palvelut räätälöidään potilaan toiveiden mukaan, ja vastaanottokäyntejä lisätään tai vähennetään aina asiakkaan tilanteen ja toiveiden mukaan. Lisäksi vastaanottokäynnin sopiva pituus määräytyy tarpeen mukaan. Äitiysneuvolan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että heidän ei tarvitse kertoa taustojaan monta kertaa, vaan saman henkilön vastaanotolla käydessä kätilö tulee tutuksi, jolloin myös suhde muodostuu tuttavalliseksi. Leppänen kertoo, että yleensä yhteydenpito odottavan äidin kanssa on tiivistä etenkin raskauden loppuvaiheessa. ”Pystymme antamaan äidille oikeaa ja ajantasaista tietoa.” – Monet äitiysneuvolan asiakkaista käyvät tarjoamamme palvelun ohessa osan käynneistä julkisella puolella, ja esimerkiksi alkuraskauden seulontakäynti 12. raskausviikolla sekä 20. viikon rakenneultraäänitutkimus suo- sitellaankin tehtäväksi keskussairaalassa, jossa niiden tekemiseen on hyvin toimiva käytäntö, Leppänen selventää äitiysneuvolan toimintaa. Perhekeskeisyys korostuu Äitiysneuvolatoiminnan tarkoituksena on huolehtia koko odottavan perheen ja tulevan lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista. Äitiysneuvola mahdollistaa käyntien joustavuuden koko perheen osalta, sillä myös perheen isän ja lasten mukaan ottaminen vastaanotolle on mahdollista vastaanottojen ilta-ajoista johtuen. – Useinkaan perheen isällä ei ole päivisin mahdollista tulla mukaan töiden vuoksi, Leppänen tarkentaa. Joustavuuden lisäksi äitiysneuvolan etuna on kaikkien vastaanottajien mahdollisuus ultraäänitutkimuksen tekoon, jolloin vastaanottokäynnin yhteydessä on mahdollisuus rauhoittaa tulevan äidin mieltä tarkistamalla sikiön tila ja sydämenlyönnit. Leppänen kertoo, että odottavan äidin ajatukset keskittyvät raskauden loppuvaiheessa pitkälti synnytykseen ja sitä koskeva tiedon halu on erityisen suurta. – Pitkän Satakunnan keskussairaalassa kertyneen synnytyssalikokemuksen ansiosta pystymme antamaan äidille oikeaa ja ajantasaista tietoa siitä, miten käytännöt synnytyksessä toimivat, Leppänen perustelee. Synnytyksen jälkeen äitiysneuvolan kätilöt ovat vielä yhteydessä tuoreeseen äitiin tiedustellen tämän vointia ja perheen kuulumisia. Merja Leppäsen lisäksi äitiysneuvolassa toimivat kätilöt: Kristiina Kuusisto, Taina Pösö ja Helena Väkiparta. ANNE-MARI LEHTO Lisätietoa äitiysneuvolan palveluista p. (02) 622 633 www.porinlaakaritalo.fi Hyvä ja asiantunteva hoito tärkeintä odottavalle äidille Kankaanpääläinen 23-vuotias Emilia Peltomäki käyttää Porin Lääkäritalon äitiysneuvolan palveluita nyt jo toista kertaa. Palvelut ovat hänellä tuttuja aiemmasta raskaudesta, jolloin hän odotti ensimmäistä lastaan, nyt jo 1,5-vuotiasta Valtteria. E milia Peltomäki päätyi Porin Lääkäritalon äitiysneuvolaan kaivatessaan henkilökohtaista palvelua, jossa saa raskauden aikana perussairautensa ja siihen liittyvän lääkityksen vaatiman yksilöllisen hoidon. – Mietimme mieheni kanssa asiaa ja totesimme, että rahallinen sijoitus on kuitenkin pieni hyvästä hoidosta, hän kertoo päätöksen taustoista. Valintaa helpotti hänen mukaansa myös tieto siitä, että äitiysneuvolassa toimivat osaavat ja kokeneet kätilöt, jotka ovat päivittäin mukana synnytyksissä. Peltomäen tilanteessa raskauden seuranta ja siihen liittyvä suunnittelu olivat tärkeitä vahvojen lääkkeiden, joita hänen sairautensa vaatii, vuoksi. Tämän vuoksi erityissairaanhoidon palvelut myös raskauden aikana ovat välttämättömiä. Ensimmäisellä käynnillä kätilönä toimiva Merja Leppänen vakuutti hänet ammattitaidollaan, jonka myötä muodostuikin asiakassuhde, jossa Pel- Emilia Peltomäki käyttää äitiysneuvolan palveluja jo toista kertaa. 6 2/2011 tomäki tiesi saavansa kaipaamaansa palvelua ja osaamista. Raskaudet ovat erilaisia Neuvolakäynnit ovat sisältäneet tavalliset perustutkimukset ja paperiasiat, mutta myös ensimmäistä lastaan odottavan äidin yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja epätietoisuudesta johtuvan jännityksen poistamista luottamuksellisen asiakassuhteen myötä. Ensimmäisen raskauden aikana Peltomäki kävi äitiysneuvolassa yhteensä viisi kertaa, mutta tämän raskauden aikana käyntejä on kertynyt vasta yksi. – Olen voinut voimakkaan alkupahoinvoinnin jälkeen erittäin hyvin. Varaankin ajan neuvolakäynnille sen mukaan, mikä tuntuu tarpeelliselta. Valtteria odottaessa raskausajan sujuminen jännitti ja raskaus olikin ongelmallinen, vaikka loppujen lopuksi kaikki sujui hyvin, Peltomäki kertoo. Tämänhetkinen raskaus on nyt edennyt viikolle 20, ja uuden perheen jäsenen on määrä syntyä lokakuussa. Peltomäen mukaan aika on kulunut nopeasti, mikä on pitkälti vilkkaan Valtterin ansiota: hän pitää äidin kiireisenä. Pienten varpaiden ja sormien näkeminen tuo iloa tuleville vanhemmille Ultraäänitutkimus on tärkein raskaudenaikainen seurantamenetelmä, joka antaa tärkeää tietoa sikiön hyvinvoinnista. Tutkimus on turvallinen, kivuton ja helposti toistettavissa. Perinteisen 2-ulotteisen ultraäänitutkimuksen lisäksi odottavan äidin on mahdollista nähdä tulevan lapsensa piirteet tarkemminkin 3Dja 4D-ultraäänitutkimuksen avulla. R askaudenaikaisella sikiön ultraäänitutkimuksella selvitetään muun muassa sikiöiden lukumäärä, raskauden kesto, istukan paikka ja kunto. Perinteisen kaksiulotteisen ultraäänitutkimuksen oheen on tullut myös uutta, tarkempaa tekniikkaa. Kolmiulotteisessa ultraäänitutkimuksessa sikiön rakenteita kuvataan yhtäaikaisesti kolmesta toisiaan vastaan kohtisuorasta tasosta ja tuloksena on kolmiulotteinen kuva. Neliulotteinen kuva saadaan, kun mukaan otetaan vielä liike. ”Piirteet näkyivät kuitenkin paremmin kuin aiemmin otetussa perinteisessä kuvassa.” Ultraäänitutkimuksia Porin Lääkäritalossa tekevä gynekologi Merja Huttunen kertoo, että lääketieteellinen hyöty 3D- ja 4D-tekniikasta nousee esiin tutkittaessa sikiön kasvojen, raajojen, luuston ja selkärangan poikkeavuuksia. Kasvojen alueelta kuvauksen avulla voidaan havaita erilaisia rakennepoikkeavuuksia, kuten huulihalkio. Epämuodostumien tutkimisessa menetelmä on pääasiassa perinteistä ultraäänikuvausta täydentävä keino eikä siitä ole osoitettu selkeää etua tutkittaessa normaaleita riskittömiä raskauksia. – Suurin merkitys kuvauksen tekemisellä on kuitenkin odottavalle äidille, sillä hyvissä kuvausolosuhteissa on mahdollista saada havainnollinen pintakuva esimerkiksi sikiön kasvojen alueelta, Huttunen kertoo. Tutkimuksissa onkin todettu, että keskiraskaudessa tehty ultraäänitutkimus vahvistaa äidin ja sikiön kiintymyssuhdetta. Isä mukaan vastaanotolle Tyypillisiä asiakkaita neliulotteisessa ultraäänikuvauksessa ovat Huttusen mukaan nuoret esikoistaan odottavat äidit. Vastaanotolle tulee yleensä mukaan myös isä, sillä asia on merkittävä molemmille vanhemmille ja sikiön piirteiden näkeminen paljon odotettu asia. – Raskaudet ovat nykyään suunniteltuja: ne ovat vanhemmille tärkeitä ja ainutlaatuisia, ja niihin halutaan panostaa, Huttunen pohtii suosion syitä. Kolmatta lastaan odottava Marita Sihvonen päätti hakeutua 4D-ultraäänikuvaukseen Porin Lääkäritalolle pääasiassa oman mielenkiintonsa vuoksi. – Minulle oli tehty jo rakenneultra, joten tiesin, että vauva voi hyvin. Halusin kuitenkin nähdä tulevan lapsen piirteet tarkemmin, Sihvonen selventää tutkimuksen taustoja. Sikiö ei kuitenkaan ollut erityisen halukas kuvattavaksi, vaan piti käsiä kasvojensa edessä, jolloin kuvista ei saatu parhaita mahdollisia. – Piirteet näkyivät kuitenkin paremmin kuin aiemmin otetussa perinteisessä kuvassa, joten siinä mielessä kuvaus onnistui, hän sanoo. Sihvonen sanoo, että menisi kuvaukseen myös uudelleen, sillä kuvia sai paljon myös mukaan sekä dvd:n, jota voi katsella vielä kotona uudelleen. – Oli mukavaa, että lääkärillä oli aikaa selostaa ja jutella käynnin aikana, jolloin myös kuvista sai enemmän irti, Sihvonen mainitsee. Merja Huttunen kertookin, että vastaanotolla varataan aina hyvin aikaa kuvausta varten. Raskausviikot 24−26 ovat otollisinta aikaa kolmi- ja neliulotteisen ultraäänikuvauksen tekemiselle. Jokaiselle viikolle on varattu aikaa kyseisten kuvausten tekemiselle, joten ajan saaminen onnistuu varmasti. Kolmi- ja neliulotteisia ultraäänitutkimuksia Porin Lääkäritalossa tekee Merja Huttusen lisäksi myös gynekologi Ari Ylä-Outinen. ANNE-MARI LEHTO Hyvässä hoidossa Ismo Raitakari Uolevi Salo Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen Anestesiologia Kliininen fysiologia Pekka Sipponen Timo Virtanen Pekka Varjo Lääkärit Anestesiahammashoito Endokrinologia Paavo Pääkkönen Fysiatria Jarkko Levola Geriatria Maija Alaluoto Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Tuula Asantila Johanna Haikonen Merja Huttunen Minna Maunola Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Reetta Uusitalo Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Gynekologiset leikkaukset Reijo Raitala Ihotaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Hanna Sahlsten Kirsi Ylitalo Käsikirurgia Jorma Panula Hanna-Stiina Taskinen Lastenkirurgia Plastiikkakirurgia Sotilaslääketiede Tapio Nieminen Ira Saarinen Timo Lahin Psykiatria Ossi Lehmijoki Hannu Holm Matti Joukamaa Jarmo Kaakkolammi Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Psykoterapia Viljami Laine Työterveyslääkärit Elina Heikkilä Timo Lehtonen Reetta Järvenpää Marja-Inkeri Mäkelä-Väisänen Marja-Riitta Neumann Anja Renfors Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Kaija Westergård Ruuansulatuselinten kirurgia Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Maritta Salonoja Tapaturmavastaanotto ja jälkikontrollit Radiologia Lastentaudit Muistitutkimukset Jouko Remes Terveydenhuolto Reumasairaudet Timo Raudaskoski Simo Savijoki Sydäntaudit Hannu Holm Jarmo Kaakkolammi Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Juha Korhonen Sari Malmi Magneettitutkimukset Suu- ja leukakirurgia Tapio Ahola Ruuansulatuselinten sairaudet Jukka Korpela Matti Kukola Silmäkirurgia Anu Toivanen Työterveyshuolto Anja Renfors Urheilulääkärit Jyrki Levola Timo Nykänen Esa Rauhala Jan Siren Jari Leppälä Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Urologia Keuhkosairaudet Neurologia Sisätaudit Verisuonikirurgia Matti Pietiläinen Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Tapio Ahola Maija Alaluoto Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Pertti Kunelius Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Esa Soppi Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Jukka Juhela Anu Virolainen Tuula Vuorio Neurofysiologia Kirurgia Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Anti Kukkela Juha Kukkonen Harri Mäkelä Juhani Nirhamo Uolevi Salo Seppo Suominen Matti Sävelä Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen Veritaudit Seppo Vanhatalo Yleislääketiede Esko Karra Pauli Korkeamäki Raili Laiho-Rekola Jyrki Levola Ilkka Piisi Anja Renfors Marja-Riitta Saikkonen Anu Toivanen Kaija Westergård Yleislääkärit Elina Fält Rauno Järvenpää Reetta Järvenpää Teija Kauti Pauli Kulta Viljami Laine Marja-Inkeri Mäkelä-Väisänen Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Muistitutkimukset Leena Hannula Pirjo Lehtinen Hanne Suckman Perheterapia Brita Rantala Psykologia Brita Rantala Tuulikki Ahopelto Psykoterapia Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Eija-Maaria Jussila Anja Järvinen Pirjo Lehtinen Päivi Nieminen Päivi Väkiparta Päihdeterapia Markku Hernesniemi Muut asiantuntijat Ravitsemusterapia Akupunktio Seksuaali- ja parisuhdeterapia Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Leena Hannula Seksuaaliterapia Alaraajafysioterapia Senioriklinikka Roope Mäkelä Solja Salminen Tiina Stenman Terhi Saari-Hannibal Fysioterapia Sosiaalipsykologia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kalervo Nikkilä Kiropraktiikka Matti Kuuri-Riutta Kuntohoitaja Jorma Pohjonen Lymfaterapia Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Toimintaterapia Venla Nordström Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas Urheiluhieronta Reino Jokiranta Urogynekologinen fysioterapia Virve Mujunen Äitiysneuvola Kristiina Kuusisto Merja Leppänen Taina Pösö Helena Väkiparta Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi Ota osaa kilpailuun ja voita hieronta! Vastaukset väittämiin löydät tästä lehdestä. Rastita oikea vaihtoehto ja postita kuponki 5.6.2011 mennessä. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edellisen kilpailun voitti Marju Hammarberg Ulvilasta. Onneksi olkoon! Lähetä vastauksesi postitse osoitteeseen Porin Lääkäritalo/ arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kilpailuun myös nettisivuiltamme www.porinlaakaritalo.fi. 1. Senioriklinikan palvelut on tarkoitettu ainoastaan työterveyshuollon asiakkaille kaikille seniori-ikäisille Porin Lääkäritalon palveluita aiemmin käyttäneille 2. Psykoterapiaan voi tulla lähetteellä kuka tahansa, joka kokee sen tarpeelliseksi ainoastaan todella masentuneet henkilöt 3. Terapian tarkoituksena on, että terapeutti ratkaisee yksin asiakkaan ongelman keskustelun avulla löytyy apua oireisiin asiakas saa diagnoosin 4. Äitiysneuvolan käyttö suunnitellaan yksilöllisesti ei sovi jos äidillä on jokin erityissairaus on tarkoitettu ainoastaan esikoistaan odottaville 5. 4D -ultraäänitutkimukselle paras ajankohta on raskausviikot 18−20 22−24 24−26 Ota osaa kilpailuun ja voita hieront a! Nimi Osoite Puhelin
© Copyright 2024